Vapaus, November 21, 1964

              iSivu 2 Lauantaina, marrask. 21 p. — Saturday, Nov. 21, 1964
INDEPENDENT LABOR ORGAN
OF FINNISH CANADIANS
Establlshed Nov. 6. 1917
> Manager: E. Sujkal
Edltorlal 674-4M6
VAPAUS
(LIBERTY)
BdItor:W. Eklund
Telephone: Office 674-4264
Published tbrice weekly: Tuesdays, Thursdays and Saturdays by Vapaus
PublisMng Co; Ltid., 100-102 Elm St. West, Sudbury. Ontario. Oanadft
, Mailing'address: Box 69
• Adviertlsing rates Upon appHcatlon, translations free of charge.
Authorized as seoond class mail by th« Post Office Department, Ottava,
and for payment of postage In ca«h
CANADIAN iÄNGU/VGE^PRESS
TILAUSHINNAT
Canadassa: l vk. $9.00. 6 kk. $4.75 USA:ssa i vk. $10:00 6 kk. $5.25
3 kk; 2.75 feuomessa: l Vk. 10.60 6 kk. 6.78
"Rahat tai henki"
Olkoon meistä kaukana-ajatuskin kaikenlaisen paniikk^^
~ mielialan lietsomisesta. Mutta siitä huolimatta haluamme jul­kisesti
liittyä niihin iiyvää tarkoittaviin canadalaisiinj jotka
ovat aiheellisesti huolestuneina Ottawassa (ja samanaikai­sesti
Washingtoni.ssa) alkuviikolla julkaistuista uutistiedois-tä,
joissa kerrotaan sairaita ihmisiä kynittävänään pitävien
tippörikkaitten lääketehtaiden kokonaan va.stuuttomistaedes-ottamisista.
Kuten tiedetään, lääklteitä valmistavat yhtiöt ja liike­laitokset
pitävät "taivasta" rajana määritellessään lääkkeit-tensä
hinnat. Niitä voi kiinnostaa sairauksien parantaminen
ja lieventäminen sikäli, että mihinkään kelpaamattomia pul­vereita
ja pillerejä ei saada kovapaineisen mainostuksenkaan
avulla pitkää aikaa kaupaksi. Mutta pääasiana niillä liikkeillä
tuntuu olevan kuten yksityisomistuksen hallinnossa olevilla
teollisuuslaitoksilla yleen.sä, rikkauksien kerääminen mahdol-lisimmän
nopeasti. Siinä ei oteta huomioon mitään inhimil­lisiä
seikkoja; ej säälin, eikä tietenkään auttamisen tunnetta.
"Rahan hankinta" on kaikki kaike.s.sa ja sairaat ihmiset, jotka
ovat usein muutenkin erittäin vaikeissa talousoloissa, joutu­vat
osapuilleen samanlaiseen asemaan kuin maantierosvojen
uhri; jolle .sanotaan revolverilla uhaten: "Rahat tai henki.'
YHDYSVALTALAINEN ESIMERKKI
Tässä yhteydessä saattaa olla paikallaan tutu.stua aina­kin
pinnallisesti Washingtonista marraskuun 18 päivänä lä­hetettyyn
APn uuti.stietoon, missä kerrottiin, että Krebiozen-nimisen
"syöpälääkkeen" promoottoreita vastaan on nostettu
oikeusviranomaisten toimesta peräti 49 syytöstä ~ salaveh-keilystä,
postipetoksesta, (lääkkeen) etikettien harhauttavasta-tekstistä
ja siitä, että he ovat antaneet Yhdysvaltain hallituk­selle
harhaanjohtaneita tietoja mainitusta "syöpälääkkeestä".
Syytteiden nostamisen yhteydessä oikeusviranomaiset sa­novat
mm., että nämä pronioottorit olivat ilmoittaneet erään
Krebiozen-lääkettä nauttineen henkilön olevan nyt terveenä
— vaikka ko. henkilö on to.siasialli.se.sti kuollut jo 6.vuotta
•;sittenr' •
Rfomoottorien sanotaan valheellisesti ilmoittaneen, että
Krebfozen-lääkkeen valmistaminen tulee heille maksamaan
$17O,Q0O gramma, jotavastoin siinä "lääkkeessä" olevat taval-,
liaet kemikaalit maksavat vain 30 senttiä gramma!
Mainittakoon vielä; että syytettynä on kolme lääkäriäkin,
53-vuotias tri Steven Durivic, lääkkeen nimeä kantavan sää­tiön
perustaja ja hänen 64-vuotias asianajaja-veljensä Marko
sekä .71*vuotias tri Andrew C. Ivy ja 52-vuotias tri William
F. P."Phillips, kaikki Chicagosta. Mainittakoon, että tri Ivy
tunnetaan lääketieteellisenä opetustyön tekijänä, Illinoisin
yliopiston varapresidenttinä!
,,Syytöskirjelmässä sanotaan, että nämä promoottorit esit­tivät-
hallitusviranomaisille lääketieteellisen hoidon tiedot
504 syöpätautipotilaan kohdalta, jotka olivat saaneet Kre--
biozeh lääkettä. Asiaa tutkittua, hallituksen terveysviran­omaiset
tulivat siihen lopputulokseen, että Krebiozen-lääk-keellä
ei ole mtiään arvoa syöpää hoidettae.ssa.
Yarmimmaksi vakuudeksi liene syytä korostaa, eitä mai­nittua
Krcbiozen-.syöpälääkettä ei myydä Ganadas.sa.
VALJIONA VALTIOSSA
Vaikka meillä Ganada.ssa ei onneksi myydäkään Krebio-zeniat,
niin Ottawassa keskiviikkona saatu eräs CPn uutis-tieto
«viittaa siihen, että eräät canadalaiset lääkkeitä valmis­tavat:
yhtiöt pitävät itseään valtiona valtiossa, eli sellaisina
voimatekijöinä, että ne voivat tehdä mitä tahtovat seurauk­sista
^välittämättä.
ylähuoneen istunnolle tiedoitettiin tiistaina mainitun
uutistiedon mukaan, että 140:.stä canadalaisesta lääkkeitä
tuottfevasta liikkeestä on vain 63 .sellaista, jotka tuottavat
lääkkeitä niin tyydyttävissä olosuhteissa, että niiden lääkkeet
kelpaavat liittovaltion omaan käyttöön!
teollisuusministeriön kemialLsten aineiden erikoistuntija
tri 1|. A. Shov^alter kertoi erikoiselle ruoka- ja lääkeaine-komitealle
siitä, miten hallituksen neuvonantajat pyrkivät
käsittelemään heikkolaatui-sia laäketuotteita.
Hänen selostuksensa mukaan hallituksen neuvonantajain
toimesta esitettinl40:lle lääkeliikkeelle .säädökset, joiden pe­rusteella
näitä liikkeitä pyydettiin esittämään kelpoisuusano-muk^
ensa. Näistä liikkeistä pyysi 89, että IiittohalIituk.sen
ruokj^- ja lääkeainetarkkailijat lähettäisivät tarkastajansa
ottaifiaan selvää olo.suhteista; 19 liikettä vastasi, että ne eivät
ole ^inkaan kiintyneitä koko kelpoisuusky.symyksiin ja 3a
muuja liikettä oli kokonaan vastaamatta. .
Alustavan tutkimuksen perusteella osoittautui, että kel-poisuustodistusta
anoneesta 86:sta liikkeestä ei yksikään täyt­tänyt
vaatimuksia, ollen puutteellisuudet tosin vähäpätöisiä
seikl^oja. Myöhemmin teki 83 liikettä sellaiset korjaukset, et­tä
njiden tuotteet voitiin hyväksyä liittovaltion käyttöön.
Mirt^ samojen tietojen mukaan 23 liikettä, jotka eivät täytä
hallituksen kelpoisuusvaatimuksia lääkkeiden ' tuotannossa,
myy»kuitenkin "lääkkeitään' pahaaraavistamattomalle cana-dala^
elle yleisölle!
:^Nämä ovat tyrmistyttäviä tilastoja", sanoi asiasta ala-huoffeen
jäsen S. J . Enns (PC, Portage-Neepawa).
M^tta vielä tyrmistyttävämpää on se, että näiden ^'soopan-
Keitmjäliikkeiden" nimiä ei ole annettu suuren yleisön tie-topm
Uuden demokraattisen puolueen edustaja tri William
Howe oli mielestämme tuhannesti oikeassa esittäessään ala-huoiieen
istunno.ssa, että terveysviranomaisten tulisi muitta
mutl|^itta julkaista kaikkien niiden liikkeiden nimet, jotka
valntistavat "lääkkeitä" .sellaisi.s.sa olosuhteissa, että ne eivät
täytä liittohaIlituk.sen terveysvirkailijain ja -tarkkailijain
mielestä tämän tuotantoalan minimivaatimuksia.
ilinkälaista toissilmäisyyttä on sellainen oikeustunto,
jonka'mukaan esim. nälkänsä sammuttamiseksi leivänkanni-
Ulkomaiset yhtipt
pois L-Af rikasta
YK, New York. — ViKin ylcLskö
kouksensiirtomuaa.siuin erikoisko
tnitca hyväksyi länsimaiden voimuk-kaasta
vastuksesta huolimatta'Vi!
me viikon tiistaina kahdeksan'hiaan
allekirjoittaman vetoomukä^ll^'{ilkö
maisten yhtiöiden toiminnan lopi^l
tami.sesta Lounais-Afrikassa.,
Huolimatta länsivaltojen vaali
mien muutosten toteuttamisesta ve­toomuksen
.sanamnodo.ssa Australia;
E5nglantj, Italia ja Yhdysvallat vas
aistivat sen hyväk.symislä.
Tanska, Chile; Uruguay ja Vene
zuela pidättäytyivät ääne.stäniästä.
Kuusitoista valtiola äänosti vetoo
.iiuksen puolesta.
Vetoomuksessa ehdotettiin, että
yleiskokous • "tuoniilsiiii jyrkästi
SteliiAMkan hallituksen erikois-
Jtujen myöntämisen kansainväiisii
i r ^ i ö i l l e , - jotka käyttävät häikäi
lemättömästi Lounais-Afrikan luon
nonvaruja ja ihriii.slyövoimaa".
Vetoomus kohdistui myös Kuji
läntiin ja Yhdysvaltoihin, joita ke
hoteLtiin lopettamaan Ktulä AlVikan
politiikan tukeminen, s
tanskan, Eliopian, Malin. N('u
vostoliiton, Syyrian, Tansanian, Tu
nisian j a Jugoslavian allekirjoitta
mastä vetoomuksesta on viimeisten
i<ynimenen päivän aikana käyty an
kaiaa kiistaa komitean länsinraislen
ja. «niiden valluulettujen vJlillä.
finsiniaiden valtuutetut ovat nimit
räneet vetoomusta ('pälooj^'isek.Si.
NATOn
ole SO
inasesuunnitelma ei
iiton sisäinen asia
TASSn lausunnossa sanotaan suuimitclmaii uhkaavan
Eurooppaa ja vuolteitaan sen laa^tij^Ätä •
Mcskovu. — Neuvostoliiton virallinen uutistoimisto TASS on sna'
niien.sa valtuuksien perusteella julkaissut laajan lausunnon NATOn mo­nenkeskisistä
ydinvoimista. Lausunnossa kiinnitettlän huomiota nsiiden
viikkojen aikana käytyihin ja vielä kiiytiivlln iieuvottäluihin, joissa suun.
^litelmlssa NATOn ydinvoimien luomisella on keskeinen sija. Lausun­nossa
tuomitaan NATOn piirissä lafiaJlilQva varustautuminen ja erityi­sesti
ydinvoimien perustamista koskevat suunnitelmat. Ne merkitsevät
"ohjus ja ydinaseiden leviämistä solaan valmistautumisen merkeissä ja
juuri sillä maapallon alueella, Jossa kaksi vuosikymmentä on säilynyt
ristiriitojen nionimutkaisin vyyhti, alueella, jossa toimii voimia, jotka
havittelevat tappioksi koituneen sodan vuoksi revanshia", sanotaan lau-sunnossa.
Neuvostoliitto varoittaa monenkeskeisten ydinvoimien perus­tajia
niille lankeavasta vastuusta JJekä ilmoittaa ed«^lleen tarkoin seuraa-vahsa
suunnitelmien kehitystä ja ryhtyvänsä tarvittaessa toimenpiteisiin
varmistaakseen oman ja liittolaistensa turvallisuuden.
TA.S.S:in julkaisemassa lausiinnos-a-
A .sanotaan nnn.:
.Suunnitelmat NATO:n nionon-ke.
skeisten ydinvoimien muodosta-tni.
seHta. missä muodos.sjrhyvän.sä on
asia, joka ei ainoassaan ko.skc Poh-joi.
s-Atlantin liiton jäseniä. Tämän-suuntai.
sten suunnitelmien toteutta­minen
ko.skisi koko Ruroopan tur-valli.
Huutla, kaikkien Kuroopan vai
tioiden kansallisia etuja, eikä pei-käsiään
Kuroopan. Tulok.sena olisi
ydinaseiden kilpavarustelun laaje-nt-
minen ja ydinaseiden jatkuva Je-vläminen,
jolloin niitä saisivat kä­siinsä
voimat, joiden koko politiik­ka
tähtää kan.sainväli.sen jännityk
.sen säilyttämiseen .sekä maailmas-sa
muodo.stuneen tilanteen tarkis-lamiseen
voimakeinoin. Olisi mah-dolonta
olla näkemättä, että asei­denriisunnan
toteutumisen kynnyk­sellä
eteen nousisi uusia, vaikeasti
ylitettäviä e.steitä ja monien mai
den sekä hallitusten uurastus kan­sainvälisen
tilanteen lorvelulylläini.
.seksi ja rauhan lujillaniiseksi. vai­keutuisi.
Pariiyi. — Rairika lähdrnsi tk. 16
pnii muille NATOn liittolaLsille, et­tei
laii.sivaltujen puolustuHonirPl-miin
löydy valmiita rdtkaLsuja.
Viittaamatta erityisesti Yhdysval­tain
suunnitelmaan monenkeskis-t
«'n ydlijjoukkojen, muodoslamLses--'
ta Ranskan ulkomhilsteri Maurhe
Couve de MurviUe sanot PariLsUsa
alk.ineessa NATOn parlamentaarik­kojen
kokouksessa, ettei jäsenmaita
ennen kaikkea pidä pakottaa iiy-väksymuän
mitään suunnitelmaa.
Ramka on päättävästi vastustanut
Yhdysvaltain ehdotusta ydinjouk-kujen
iterustamisrsta.
Uliomlni-sterl .sanoi vdclleou piio-lustusongelmun
liittyvän lähinnä
ydina-seongelniaan, koska' — kuten
'liin .sanot — •'yilina.scidfii kiiytlaiiii-acn
on lueslaäii .solviiii .s»'lkkauk.si.s.'-ti,
jolft.!! civai (lU- pflkitia palkallisia
rtilUoja.
Hiin .sanoi ydinii.sfiiiiuliis!uksen lo
cfviiii kolnif ky yiiiysla ajaiikohtai-sik.
si:
1. Mikii in:i:i on scllul.sc.ssM M.S". ma.s-ottä
.SL- - kaikki iiakokolidal huo­mioon
ottaen — voi valml.staa ydin­aseita?
2. Kuku saa lialliiun.sa näilä asel-
;av Toisin sanoen, ovatko niiden, val-inistajal
valmiita myymiiiin niitii. l a i
uoviittamaan niitä muille?
3. Ko.ska Ja milla eluloilla yciin-
:i eidtn oiinsiajat kiiyttäväl a.seitaan
selkkauk.si.ssa? Käytetäänkö niitä vasv
!atlne-.sa kaikkiin aseellisin hyrik-
'kayk-siiji? <i
TOISSILMAISTÄ
IIISTORIANAKEMYSTA
Luettuani Canadan .suomalai.sen
Historia-.veurun. Julkai.sun, jonka on
ifjlmlLlanut Niilo Tuomenok.sa, tulin
silhvn kiisltyk.seen. elia Jas Ciinadan
suomalal.sten historia kirjoitetaan sa­massa
ymmärryk.se.s.sä eli .samojen
kaavojen mukaan, niin .se ei ole mi-
Kaän historia. Siitä on j ä t e t ty pois
kaikkein huomatuin o.^a vaihals-siio-malaisten
toiminnasta Ja .samoin
myös nykyi.se.stä tolminna.sla.
Siinä ilmenee uskovaLsiius Ja .Suo-mi-
usänmaalUsuits. Olimme lähteneet
.'jcmesta nälkää pakoon. Jotoi tuo
isänmaa ei meitä surettanut, mutta
kylläkin ne köyhät kotimme. jol,s."?a
ihmisten täytyi viedä elämää eU^en-^
j.äin Ja olemme koettaneet heitä aut­taa
täältä niin paljon kuin, on ollut
mahdollLvta.
Mitä tulee Canadan suoinalaistfn
yl)tei?.pyrintöihin, niin raitliiL-.seurar
ja kirkot ovat olleet ne ensimniiiiset.
kan varastaneen lyött()muM
henkilön nimi julkaistaan sa­nomalehdessä
koko maailman
nähtäväksi, mutta maan lakeja
rikkoneen ja sairaudesta en­nestään
kärsivien ihmisten ter­veyttä
ja henkeäkin ehitä uh­kaavien
"soopankeittäjäliikkci-den'
nimiä ei voida julkaista!
Kun nämä alahuoneen jä.se-nille
esitetyt tyrmLs-tytlävyt ti­lastotiedot
liitetään syvää suut
tumusta aikaisemmin aiheutta­neeseen
tosiasiaan siitä, että
yksityisten omi.stamat ja kon­trolloimat
lääkeliikkeet voittoi-levat
sairaitten, raajarikkojen
ja työkyvyttömien kustannuk-
.sella/ niin meistä tuntuisi ajan­kohtaiselta
vaatimus kaikkien
lääkkeitä valmistavidn liikkei­den
kansallistamiseksi Cana­dassa.
Mahdollisesti,Uuden de­mokraattisen
puolueen, parla­menttiryhmä
on jo ajatellut
sitä mahdollisuutta sekii puo­lelta
että toisella. Meisfii tun­tuu
kuitenkin johdonmukai-
.sesti ajatellen siltä, että meillä
ei ole kansakuntana varaa pit­käksi
ajaksi jättää lääkkeiden
tuottamista yksityisten omis­tuksessa
olevien yhtiöiden ja
laitosten tehtäväksi.
lotka kvllakin mainitaan tiio.s.sa vlh-ko.
se.sMi. Mutta suomalai.sen so.siall.sM-iien
jarje.vto, jonka ylitel.stolmlnta on
iilcttuniit ranna.sta lantaanyli tämän
mantereen, on esittänyt • kaikkein
liuoinatiiinta o.saa .suomalaisien ela-in:
i.s.sa. .Se on rakv.'nlanut .seura la loju,
Joka ainoaan jjaikkaan mi.s.sä suoma­laisia
on a.sunuli Se myöskin on pe-ru.
stanut easinnnäisen .suomalal.*-eiv
.sanomalehden täällä Canada.^.sa. Tä­mä
kaikki on uiioluleUu tuos.sa vili-ko.
se.ssa.
Olen a.suniit liialla C;anadii.s.sa t ä ­män
vuo.si.sadaii aliLsta ja .Miiirannr.t
uioinalaisteii . elamaa. Joten tiedän
.sen historiaakin. Käsityk.seni mukaan
ta.s.sji lii.slorla.s.sa tiili.si ilmetä koko
kansan eJäma. ,
hopuk.si voinen .sanoa, vltä voi teliä
hi-storian vsjärentäjal, kuinka kaitaa
polkua te kuljette. Maailman herra
on lyönyt t«;idät sokeudella, te ette
nile kotinurkkaanne kaue!nmak.si,
— I. S.
Couve de Murvilb sanoi n ä i d e n ky-symy-
sten olevan erillam tärkeitä.
H ä n li.säsi olevansa varma, etteivät
parlumonlaarikot kuvittele voiyaiusa
öylää valmiita ratkaisuja on«eliniin.
Joista on ke.skastelUi niin kauan a l ­uni
Ja jotka ovat ri.slirlida.^sa kaik­kien
asianomaisten näkökantojen
kun.s.sa joskin ne toisaalta ovat mer-kityK.
sellään vjintärkeilä.
NATOn pääsihteeri Manllo Bro.slo
«anoi. että EnKlaiinni uusi ydinjouk­koja
kosk?va ehdotus .saattaa inuut-
'.aa koko a.senteen onsielmaan.
Hän Irä.si. että uusia ehdotuk.»-!:!
e.slltävlen jäsenten on .selostettava Ja
perusteltava, ehdotiik.siaan. Niidvn.
Jotka vastustavat koko suunnitelmaa,
on .samoin perusteltava oma kantan-
.sa Ja esltvtlävä va.SUiehdotuk-sia,
Hän .sanoi edelleen, että koko on­gelma
voidaan ratkal.sta. Jos vain asi-aiiomal.
set todella haluavat .saavuttaa
(ulok.sla kysvmykse.s-a. Jo.s NATOn
Jä.s<'.net ovat .sitä mieltä, että ydin­joukkojen
muodostaminen muuttaa
koko puolustusliiton rakennetta tai
luonnetta/niiden velvollisuutena on
ke.skustella avoimesti ja vilpittömäs­ti
»nelipideTeroavuuk.sl.sta siinäkin
lai,auk.s«'.s<;:, että ne il,se vivät aio
()-;allistua Joukkoihin.
Bro.slo .sanoi KnKlaiinlniiuden e l i -
(lotuk.sen muuttavan inahdoili.se.sti
koko a.^ennetta ydinjoukkoihin, ja
avaavan .saunalla tien uusille Ja e h k ä
siiuri.suunlaistmmille ehdotuksille.
-^Tainan vuoksi ke.staa jonkin a i ­kaa
ennen kuin tämä k.vsymys voi­daan
kokonal.siuide.s.saan otiaa esilh-
NATO.S.sa — h än li.säsl.
.SellaLset NATOn uudelleen järje.---
rämistä vaativat ehdotuk.set, Joiden
yniey(li;.s.sä ei e.sitetä m i t ä ä n kon­kreettisia
.suunnitelmia, ovat vain
Miiiiaan heikentämään piiolustibliitoii
ylitvnäi.syytta, sanoi Brcsio.
Bro.sio .s;inoi. että läaslliiton Jii.se-iiia
loi.siin.sa liittävät .siteet kestävät
vieiä kauan. NATO py.syy py.Uy.s.sa,
olipa .sitten ylidistynytlä Kurooppaa
tai ei. Hunen mukaan.sa kokoavana
voimana NATO.s.sa on Euroopan usko;
•tlä lujat sll*'el Yhdysvaltoihin Ja
Canadaan ovat välttämättönua sen
elämälle.
TäAiä . on syy, miksi neuvosto,
hallitus jyrkästi vastustaa NA-TO:
n monenkeskeisten ydinvoi­mien
suunnitelmaa. Se, kuten
tunnettua, on ehdottanut sellai.
sen kansainvälisen sopimuksen
solmimista, joka estäisi ydinasei­den
leviämisen luovuttamalla nii­tä
ydinaseettomien.valtioiden hais­tuun
tai sotilasliittoutumienkin
välityksellä. Tällainen sopimus
vastaisi kaikkien kansojen etuja
ja yleisen rauhan lujittamista;
On välttämätöntä täy.sin määrär
tietoisesti .sanoa, että NATO:n mo
nenke.skei.sfen ydinvoimien muodo.s.
tanii.ssuunnitelmien lo.eultaminen
a.settaisi esteitä tielle kohti sopi-innkseen
päii.syä tässä kysymyk.ses
.sä. '.
Ki olo .salaisinis, tf1tS=-hallitusten
enemmistö suhlauluu selvästi pa-heksuen
tai levottomuudella suun­ni
eliniin NATO:n monenkeskeis
ten ydinvoimien mtiodostamise.sta.
Ju|)a 1'ohjois-Atlantin liiton si.sällä-kin
näiden suunnitelmien kannatta­jat
ovat selvänä vähemmistönä N i i .
den toteuttamiseen pyrkivät itse
asiass;i Vain IISA ja Saksan liitto-fa.
savala ja esitlävät omat tavoit­teensa
NATOin yhteisinä .sekä läm-pöydina.
seiden sotilaallisten valmis-lelujen
laajenlumi.sen muka NA­TOin
puolustustoimenpiteenä.
Mutta länne.s.sä on levinnyt laa­jalle
käsitys, että NATO:n moneur
ke.skeisten tai monikansallisten
ydinvoimien muodo.stamista ei sa^
nele nykyinen kansainvälinen lilan­ne
eikä .se sitäpaitsi lainkaan lisäi.si
I.änsi..Kuioopan maiden sotilaallis­ia
potentiaalia.
, NATO:n monenkeskei.sen ydin-a.
selaivaston perustaminen ei hive­nen
vertaa nnaita maailma.ssa val­litsevia
voiniasuhteila, ja jos joku
Länsi-Saksa.ssa laskelmoi loisin,
niin nämä laskelmat rakentuvat hie-kalh'.
Kuroopan ja koko maailman
rauhalle koituu vaaraa siitä, jos
NATO:n multilateraalisten ydin­voimien
jurjestelni äantaa Länsi-
Saksan revanshi- Ja militaristiai-neksille
tilaisuuden päästä niihin
käsiksi^, koska nämä piirit liittä­vät
ydinaseet toisen maailmanso­dan
tuloksien niuutlaniissuunni-telmiensa
toteuttamiseen. Voima- .
suhteet eivät muuttuLsi, mutta
kansainvälinen jännitys sekä so-taseikkaiiijoiden
ja militarististen
ainesten provokaatiomahdoliisuu-det-
li.sääntyisivät.
Munenkeskeisten ydinvoimien
kannallajat pyrkivät puolustele­maan
suuiiiiiteliniaan vakuuttamal­la,
et.ä tällaisista voimista'voisi
muodostua este ydinaseiden adel-leen
leviäini.selle. Mutta tällaiset
i lausunnot voidaan leimata saman ar­voisiksi
kuin vakuutukset, että
ydina.seidfnlaajenlamincn voidaan
estää yhii levidämällä niitä. ,
Usein on tosin mainittu, että
LISA:ssa voima.ssaoleva laki mää­rää,
että amerikkalaiset atomiaseet
on koskiletlävä USA.n presidentin
käsiin ja että atomiaseita koskevia
.salaisuuksia ei .saa luovuttaa mui­den
ulkov.iltojen käyttöön. Mutta
olisihan lap.sellista pitää näitä pe­rusteluja
takeena ydina-seiden levi­ämisen
estämiselle. Se on sitäkin
lap.sellisempaa, koska eräät merkit
viittaavat siihen, että amerikkalais­ten
.so:ilaallisia atomi.salaisuuksia
.suojaava USA:n lainsäädäntö hor­juu
Saksan liittotasavallan milita-listipiirien
painostuksesta.
Mikä selittää sen, etlä Saksan
liittota.savalta pyrkii ja on valmis
mak.samaan kolmanneksen kaikista
monenkeskeisten ydinvoimien pe-riistamiskustannuksisla?
Koko asia
on siinä, että .Saksan liittotasaval­lan
militarislipiirit- suostuvat näi­hin
suunnattomiin menoihin ostaak.
iiinininimiiininiiifflft*-^
Mitä muut sanovat
iiinmiii IIIIIIIIIIIIHt,.
iONNILAN VIIM^lSiF} Jtmtf^A
"Luin muutartia pSiva sitten Tuure Junnllön uiidei^ kirjan. Sillä om ^
komealta |calskätftava nifni: Suonleta taistelu tarvalllsuildöStaan ja pUoi^^
lueettömuudestaän. Alaotsikoksi on merkittys: Katsau^ Suomen ulkopo- »
litiikkapn itsenäisyyden aikana. ' ••'^l!^^.
Miltei eniten minua kiinnosti kirjasen esipuhe ja takakansi. Muu
siltä väliltä on ennestäBn tuttua, ulkopolifiikkaamme sabotoivaa Junni­laa."
, -
'Eduskunnassa Junnila leikitteli kerran,tuUtikuU[a. Pani ne äänes­tämään
sijastaan. Tuluksilla leikittelemistä se on tämä Junnilan kirja­nenkin.
Sikäli vaarallista, eUä esipuheen ilmoituksen mukaan opus on,
kirjoiteltu ulkomaisia lukijoita varten. 'Olen näet.t^hnyt itävaltalaisen,
Europa Verlagin kustantajan kanssa kustannussopimuksen sen julkaise-misesta
saksankielisenä ja tarkoituksena on, että teosvilmestyy ensi vuo:
den alus.sa ko. kustantajan julkaisemassa "EuropäischePerspektiven",,
.sarjas.«!a.' .Joutuu ky.symään, onko itävaltalainen kustantaja tietoinen siitä,
että Jiinnila on Suomen ulkopolitiikan käenpoikasia. Kaipa on. Kirjanen
on .siinä tapauk.se.ssa haluttukin kynästä, joka lyö Suomen ulkopolitiikkaa,,
Ja sen Johtoa k<n^vallisellc.
Kun Junnila lähtee purkamaan ulkomaisille. Uikijoille kaunaansa .
^J^ckkosta kohtaan, niin hän tekee maalleen vahinkoa. Vai kuvitteleeko
hän Suomen hyötyvän siitä, etlä hän todistelee Suomen menettäneen '
Kekkosen presidenttikaudella suvereniteettinsa,.Neuvostoliiton solkeu-,
tuvan Suomen sisäisiin asioihin ja maan olevan vailla losia.siallista oi- •
keutta määrätä il.se asioistaan. Kenties tuollainen kijnno.staa myö.s sellai-,
sia ulkomaalaisia, joiden viirissä on iskulau.se 'päin inhaa itää', mutta
maallemme se on karhunpalvelus. Kysymys ei enää ole Junnilan 'huvita
telus'a' vaan paljon arvelultavammasta ja vahingollisemmasta."
".runnilan kirjanen olisi saanut jäädä pöytälaatikkoon. Sen purnauk­sissa
ei ole mitään .sellaista mitä hänen .sanomakseen ei täällä ennestään
tiedettäisi. Pahinta kuitenkin on, että tällainen kivittely ja mustaus jul­kaistaan
ulkomailla muka katsauksena Suomen ulkopolitiikkaan."
— Maakansan. "Kessu-Pekka".
YK KRIISIN KOURISSA
Helsinkiläinen Päivän Sanomat kirjoittaa niistä vaikeuk.si.sta, joita
Joulukuussa kokoontuvalla YK:n yleiskokouksella on joutuessaan rat­kaisemaan
suhtautuini.sensa niiden maiden äänioikeupkysymykseen, jot-,
ka eivät ole suostuneet o.snllistumaan kaikkiin YKin nimi.s,sä toimivien
rauhanjoukkojen ylläpitokustannuksiin:
"Merkittävin syytös maksujen laiminlyönnistä on kohdistunut Neu-vosfol/
ittoon, joka ei .suinkaan ole kieltäytynyt ihaksamasla normaalia
iäsenmaksubsHuttaan,- mutta sitä vastoin rahoittamasta eräitä toimen­piteitä,
jo) ka .se katsoo toteutetuiksi laittomalla tavalla. Nämä tapaukset
ko.skevat YK:n rauhanjoukkojen toimintaa KesklLidässä Ja Kongossa.
Ncuvo.stoliitto on viime kuukausien aikana antaniit useankin kerran
ymmärtää, ettei .sen kanta ole muuttunut ja ettei se osallistu sellaisten
loimenpiteiden kustantamiseen, joita se ei ole alunalkaenkaan hyväksy­nyt
ja jotka .se kat.soo päätetyiksi YK:n peruskirjaii vastaisesti. Viimeksi
tämän viikon maanantaina Neuvostoliitto jätti mnistion YK:n pääsihtee­rille
UThantille. Lausunnossa ilmoitetaan Neuvostoliiton edelleen kiel-'
'äytyvän maksamasta Kcski-idän ja Kongon rauhantoiminnan kustan­nuksia
tämän toiminnan laittomuuden johdosta, minkä lisäksi muistiossa
todetaan Yhdysvaltain ja eräiden muiden maiden yrittävän horjuttaa
Yhdistyneitä Kansakuntia pysyvän rauhan ja kansojen vapauden tehok­kaana
välikappaleena. Lännen luoman rahakriisin syyksi sanotaan uij->
sien kansojen mukaantulo YK:n toimintaan ja täniiin kehityksen lännen
mahdollisuuksia vähentävä vaikutus ääntenenemniistöjä koottaessa."
-iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiinniniinnniiiiRitniinininintnHiiiininiiiiiiifliiiiiiiiiti
sccn avaimen ydinasevarastoon.
Ne, jotka olettavat, että Sak.san
liittotasavalta tyytyy osallistumaan
NATO.n multilateraaliseen ydinlai-vastodn
eikä halua enempää, tuu­dittavat
itsensä kuvitelmiin ja it.se
asia.ssa syyllistyvät kan.sojen pettä­miseen.
.10 tällä hetkellä Saksan
liittola-savallassa ilmoitetaan . avoi^
mesti, että NATOin moncnkeskeir
nenydinlaivasto voidaan ollaa vas­taan
Länsi-Saksassa vain "ensim­mäisenä
etappina" Bundesvvehrin
ohjus- ja ydinasein varustamiseh
ohjelmassa.
Sak.san liittota.savalta on jo tosi-asias.
sa aloittanut valmistelut kiel-läytymiselleen
viimeisistäkin rajoin
luksista solila.salalla.
Sak.san liittotasavallalle kan.sain-välislen
sopimusten mukaan lan­keavien,
Hitlerin valtakunnan luhis­tumisesta
johtuvien sitoumusten
täyttäminen ei suinkaan ole Länsi-
Saksan sisäinen asia. Neuvostolii­ton
hallitus sellaisen suinvallan
hallituksena, joka kantoi harteil­laan
Hitler-Saksaa vastaan käydyn
laisielun päätaakan ja joka otti vas-laan
.sen ehdottoman antautumisen,
ei ole luopunut eikä aiokaan luo­pua
oikeuksistaan j a sitoumuksis­taan,
jotka on vahvistettu kansain­välisin
sopimuksin.
nilitlllllltlllllinillllllllllllljUtljllUtllllilllHlllltllllllllllillllllllllltiillllllUI . ;:;..;
— Yhdy.svalloissa voi toimeentu­lon
hankkia 40,000 eri tavalla, il­moittaa
keskushalliluk-sen työli^r-vallisuustoimisto..
Sitä ja tätä
TIETEELLLSTA
"Tohtori", i sanoi potilas, "minä
vaadin, eitä te sanotte minulle to- .
tuuden. Se pitkä lääketieteellinen
sana ci selitä;rainulle mitään. Se e i'
myöskään selitä mitään minun su­kulaisilleni
eikä tuttavilleni. .Sano- •
kaa minulle selvällä ja ymmörrel-. ,
tävällä Suomen'kielellä mikä minua ,
vaivaa?
"Sinä olet laiska", sanoi tohlofi;
'•Mikäs se pitkä lääketieteellinen
nimi oikeastaan olikaan, tohtori"
kysyi potilas. •
ROliKEA ISA
— Isä, peöcäätkö, jos näet leh­män?
. ' •
— Enpä lieienkään, Eemeli.
— Pelkäätkö; jo.<? näet oikfin suu­ren
madon? "
— Enhäivtoki.
— Pelkäätkö, jos nänisit oikein
hii-veästimöriväii sonnin? /
— En ollenikaan.
w- Pelkäätkö .sitten salamaa Ja
ukkosta?
— Miläpä^minä niistä polkaisin.
— Isä, kyllä sinä olet sitten roh­kea.
I^oko rnaailniassa ei varmasti
ole mitään, mita sinä polkaisit pait­si
äitiä. ••• }
PÄIVÄN PAKINA
MR. PEHKOSEN VASTAUS PEHKOSELLE
Sanotaan että yksi järjetön ky­syy
enemmän mitä kymmenen
muuta voi vastata.
Mutta jos nyt sopisimme siitä,
että Vap.:iit_ Sanan Kiviperäft~i»ek-ka
(porvarillisella nimeltään Reyn-hold
Pehkonen) vastaisi itse ky-
.symyk.seensä ' leikkaako TänttUi
Kän.säkouraV", niin silloin kaiketi
.saadaan .sekä meitä että myös Ki-viperän
Pekkaa tyydyttävä vas­taus?
Luulisimme, että tämä tyydyt­tää
ainakin kysymyksenesitläjää,
Kiviperän Pekkaa, eli II, PeJikos-ta.
.Jatkaen lehtensä noin viikko
sitten aloittamaa Suomen TUL:n
peiltoamjsta, mitä hän lyö kuin"
vierasta sikaa konsanaan, Kivipe­rän
Pekka kiijoittaa nyt tor.stai-
.se.ssa pakinas.suan mm. näin:
" . . . Vapauden kirjaltajat, etu­päässä
'Känsäkoura', unohtavat
sen, että Suomessa on yritelty
nuoremman polven taholta urhei.
lupiircissä tosiaankin unohtaa
kaukaiset vuoden 1918 tapahtumat
ja luoda maahan yhtenäinen Suo­men
valtakunnan urheiluliitto, jo­ka
sisäisesti että kansainvälisesii
edustaisi fyysillisen kulttuurin
aloilla Suomen kansaa kökonaisuu'
dcssaan ilman 'porvarin' ja pro­letaarin'
lisäkettä.
"Multa sitähän eivät poliitikot
ole sallineet tapahtuvan, sillä esi­merkiksi
TUL, joka nykyisin on
kommunistien ja skogllaisten kon­trollissa,
tahdotaan ehdottomasti
säilyttää poliittisena järjestönä.
Tiety.sti poliittisia taikoituksia
varten . . . Leikkaako lanttu, Kän­säkoura?"
Eipä tahdo leikata!
Tunnuataessamme hölmlstynei-syytemme
me siis pyydämme hy­vää
ystäväämme R. Pehkosta, alias
Kiviperän l*ekkan, antamaan otpan
vastauksensa tähän kiperään ky­symykseen.
Lainaamma siis sanatarkasti, mi­tä
mr. Pehkonen il.se kirjoitti jou­lukuun
7 pnä 1928 Helslngis.sä i l ­mestyneessä
"Työväen Urheilu-
Iehti"-julkaisussa näistä samoista
asioista.
Kerrottuaan tä.ssä TUL:n "Ame-rikan-
numeron" artikkelis.saan
"Canadan itsenäisen työväen ur­heiluliiton
synnystä ja tarkoitus­peristä
yleensä jnr. Pehkonen y l ­tyy
kirjoittamaan noin nimeensä:
". . . Canada on—maa jossa
jiiostaan^ain dollarin perässä, on
tavallinen sanontatapa, mutta vii­mevuosien
aikana yhä häikäile-mättömämmäksi
käynyt kapitalis­tinen
saalistamishalu ja työläisten
hiestämisjärjestelmä on avannut
mone.ssa suhteessa työläisten sil­miä
näkemään, että työläiset, niin
siirtolaisia kuin he suurimmalla
osalta ovatkin, eivät voi sokeana
dollarien perässä juoste.ssaan .säi­lyttää
alkeellisempiakaan ihmisoi..
keuksiaan elleivät jätjestymiscn
kautta ala turvata itsen.sä Ja luok­kansa
tulevaisuutta. Kapitalisti,
varsinkin dollarimahti, on sääli
mälön ja siksi sitä vastaan täytyy
myöskin käydä .säälimätöntä tais-lelua
työläisien puolelta. Tämä
seikka on pakoittanut Canadankln
työläiset, kansallisuuksiin ja kie­lellisiin
eroavaisuuksiin katsomal­ta
järjestymään yhteiseksi taiste­levaksi
rintamaksi veristä dollari-mahtia
vastaan. Ja yhtenä tällai-sena
taistelurintaman osana on
työväen urheiluliike. Canadan äs­ken
perusteltu työväen urheilu-liitto
ei pyrikään olemaan mikään
'puolueeton' järjestö, joka pyhäs­sä
'piiolueettomuus'.kiihkossa{nr^
parjaa ja vainoaa työläisiä (alle­viivaus
allekirjoittaneen), jotka
mahdollisesti omaavat taipumusta
urheilulliseen kanssakäymiseen
loisten maiden työläisurheilijain
kanssa,'olivatpa ne sitten venäläi­siä
tui muita kansallisuuksia, mut­ta
se pyrkii olemaan yhtenä osana
työväen luokkataisteluliikkeessä.
0.sana, joka ei pyri eristäytymään
työläisjoukoista erilliseksi, pelkäk­si
urheilulliseksi järjestöksi, vaan
pyrkii tukemaan kaikella voimal­laan
koko työväenluokan taistelua
.sen taistellessa vallasta kapitalis­mia
v.nstaan.
Näillä perusteilla lepää vasta
perustettu Canadan työväen urhei­luliitto.
Sillä on edessään ankara
työ; ja tuhannet vastukset, talstel.
lessaan toiselta poolen kapHalisti-siii
työläisten hMrfaatai)ohtunlsjar.
Jestöjä vastaa» ja toiselta puolen
työväen omissa riveissä ilmeneviä
hajoittajia vastaan. (Tämän osah
alleviivasi latoja toivomuksella et-.
t ä m r . Pehkonen.panisi sen omaan . .
piippuunsa^r-Mijjtta me uskommö,- _
että liittomme työ kaikista sen-vastuksista
luiolimatta tulee kan-, .
lamaan hyviä: hedelmiä (tuotta­maan
jopa, TUL: n voimistelijatyt-läriä
Canadaan, kuten nyt on ta­pahtunut!
— K ) . Jo askel oman
liiton penjjstarqisecn luokkataiste-lupohjalla,
'.sen heti alussa saama .
kannatus laajojen työläisjoukko.
Jen keskuydessa, on omiaan osojt-lamaan,
etlä sen toiminta tulee
muodostuniaan-" kauniiksi voitoksi; '
koko Canadan ja samalla koko
maailman vallankumoukselliselle
työväenliikkeejle."
Tällainen, •ya^emmistolaisfrasco-"
logiavallankuniOMkscllisuuden lä­pitunkema
on se vastaus, minkä
mr. Pehkonen antaa tässä asiassa
mr. Pehkosello. Emme tiedä;» ^
'ieikkaako" lÖmä vastaus; mutta ' '
onhan virka^eljellämme tilaisuus,
koettaa uud«lieen "kepillä jäätä'i.7.>-.
Känsäkoura.