Vapaus, February 7, 1973

              m
1?' a.
Sivu 2 Keskiviikko, helmik. 7 p. — Wed.,Feb. 7. 1973
INDEPHNDENi' LABOR ORGAN
VAPAUS OF FINNISH CANADIANS
(LIBERTY) Establishcd Nov. 6. 1917
Editor: W. EK](,1JNO Manager: V. KENTALA
Telephone: Office and Eäitorial 674-4264
PubUshed once weekly: Wednesdays bv Vapaus Publishing Co. Limited,
102 Ebn St. W^,Sudbufy, Ontario, Canada.
Mailing addre.^^b: Box 69.
Advertisingr rates upon application, translation free of cliargc. .
Second Class Mail registration Nunibcr lOTB
Member of tht CANADIAN LANGUAGE-PRESS
TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vk. $10.00, 6 kk. $5.25 USA:n:
3 kk. $3.00 Suomeen:
1 vk. Sll.OO. 6 kk. S5.73
1 vk. S11.50; 6 kk. $6.25
55 vuoden takaa ,-\:
Maailmanlaajuisesti suurta huomiota osakseen saaneiden Viet­namin
tapausten j a osittain muidenkin seikkojen vuoksi jäi valitet­tavasti
viime: viikolla kiinnittämättä huomiota siihen historialli­seen
tosiseikkaan, että tammikuun lopulla tuli kuluneeksi 55 vuot­ta
Suomen luokkasodan alkamisesta.
Luokkasodan muisto, kokemukset ja opetukset velvoittavat,
innoittavat j a rohkaisevat suomalaisia työläisiä, talonpoikia ja
keskiluokkalaisia. Suomen luokkasota oli suuri historiallinen tapaus
jonka jäljet ovat pysyvästi jääneet suomalaiseen yhteiskuntaan,
sen vaikutus tuntuu nykyisinkin monien ihmisryhmien käyttäy­tymisessä.
Se on vielä nytkin aatteiden taistelun tärkeä kohde,
kuten toimittaja Erkki Kauppila sanoi puhuessaan Kemissä pari
päivää ennen tätä merkkipäivää. Ne jalot pyrkimykset, jotka saivat
tehtaiden, työmiehet ja työläisnaiset, maaseudun torppariväestön
valtavina virtoina liikkeelle 55 vuotta sitten, eivät ole todellakaan
menneet hautaan Punaisen kaartin j a sen sankarillisten taisteli-jain
kanssa. • .
Suomen porvaristo oli marraskuun suurlakosta lähtien suun­tautunut
"lujaan järjestysvaltaan". Tammikuun 16 päivänä oli
Mannerheim nimitetty armeijan ylipäälliköksi ja tammikuun lo­pulla
keskitetyt suojeluskunta joukot aloittivat hyökkäyksensä pu­nakaarteja
vastaan Pohjois-Suomessa. Tammikuun 26. ja 27. päi­vän
välisenä yönä aloitettiin punakaartin liikkeellepano ja Etelä-
Suomen alueen valta siirtyi työläisten ja torpparien käsiin.
Lokakuun sosialistisen vallankumouksen voitto Venäjällä roh­kaisi
Suomenkin työväenluokkaa ja valoi uskoa siihen, että työ^
kansan elämän epäkohdat kyetään korjaamaan, torpparikysymys
ratkaisemaan ja demokraattiset oikeudet, mm. kunnallinen ääni­oikeus
turvaamaan, kirjoitti SKDL: n äänenkannattaja Kansan
Uutiset tänä merkkipäivänä, jatkaen mm. seuraavasti:
Marraskuun Stturlakko 1917 osoitti työväenluokan taistelu-valmiuden,
mutta silloinen sosialidemokraattinen puolue ei kyennyt
johtamaan valmistautumista myös vallan ottoon. Porvaristo loi
kuumeisella kiireellä väkivaltakoneiston, joka myös laillistettiin,
suojeluskuntia perustettiin kaikkialle maahan ja Saksassa koulu­tettu
jääkärit palasivat maahan. Porvaristo aloitti aseellisen hyök­käyksen.
Taistelut osoittivat miten suurta uljuutta ja uhrautuvaisuutta
työväenluokan taistelijat kykenevätf.oööi maan puolustaessaan
luokkansa ja koko kansan enemnfiistön oikeuksia ja etuja. Porva­ristolla
oli koulutettu upseeristo ja hyvä aseistus. Punakaartilaiset
oppivat sotataidon vasta rintamilla, missä kasvoivat myös puna­kaartin
päälliköt, joiden taitavuuden, porvaristokin joutuu myön-
,tämään. Lopputulosta ei ratkaissutkaan valkoisten joukkojen kyky
vaan keisarillisen Saksan armeijan puuttuminen sodan kulkuun.
Sen maihinnousulla punakaartilaisten selustaan annettiin Manner­heimille
mahdollisuus keskittää voimat Tampereella punakaartin
joukkoja vastaan.
Porvaristo kosti työläisille ja torppareille verisesti sen, että
he olivat nousseet porvariston valtakomentoa vastaan. Teloitta­malla
ja kiduttamalla vankileireissä kymmeniätuhansia miehiä ja
naisia se kuvitteli estävänsä työväenluokan aatteiden levenemisen
ja taistelun jatkumisen. Vielä tänä päivänä porvariston taholta
pyritään halventamaan vuoden 1918 punakaartilaisia. Jokaisesta
toimenpiteestä, jolla heidän elämäänsä olisi voitu helpottaa ja
antaa oikeutettua tukea, on jouduttu käymään sitkeätä kamppailua.
Esimerkiksi vankileireillä olleiden korvauskysymys saatiin vasta
nyt päätökseen eduskunnassa, kun valtaosa vangittuina olleista
on jo manan majoilla. ^ ^ •
Luokkasodan tapahtumista puhuttaessa vakuutetaan helposti,
että porvaristokin on muuttunut ja kehittynyt, kuten elämä yleen-
:sä. Tosiasia kuitenkin on, että neuvostoarmeijan voitto fasismista
:ja luokkataistelu Suomessa ovat turvanneet työtätekevien demo-
^ ei suinkaan porvariston myön-.
tyyyys. On myös selvästi nähtävissä, että taantumusporvaristo er
hyväksy vielä nykytilannettakaan,. mikä ilmeni myös pyrkiniyk-
: sessä estää presidentti Kekkosen uudelleen valinta ja näkyy aiko-
.mtiksissa sitoa Suomi; EEG:hen vastoin YYA-sopimuksen peri­aatteita
. . .
. Tilanne maailmassa ja myös meidän maassamme, on tänään
;*s kuitenkin-toinen kuin vuonna 1917. Se on sitä sosialistisen maäil-i
: i ^ ^ olemassaolon, kapitalististen maiden työväenluo-,
- s; ikani taistelun ja kansallisten vapaustaisteluiden ansiosta."
iv-:='UÄH^oden 1918 voittajan tavoitteita ja aikaansaannoksia ei oi-
^f^iikastBOak kannata kerrata. Tuli valkoinen terrori, porvariluokan ,
-.,.v,-^:..,-yr^|p^nvflllan kausi, vankileirit joukkoteloituksineen. Tuli voimaan
| % ! V / : ; y j o n k a peruslähtökohtana oli viha naapurimaassa synty-iij^^
v^öväenvaltaa vastaan.
Ss tiedetään; mihin t
«tksan kanssa, suurec
iketiihon hake-lv
m
\i^^'--W'''^'hM''^f^ tiedetään, mihin tämä politiikka johti: liittoon hitleri-lä"'^;?^'''^^
suureen kansalliseen onnettomuuteen, kan-
704K'^U'rLttiilt^ '^f-^-tiihon partaalle. Vasta vuosina 1944—45 päästiin
tietä, mikä Suomen työtätekevien ja koko kansan on*^
^yiyikin, ystävyys, yhteistyö j a hyvien naapurien suhteet
iiton kanssa. ^.^
Ilissodan myrskyiset ja syvällekäyvät opetukset kuiitur
Ijli^ineille ja meidän jälkeläisillemme täällä Canadassa.
itääkö rauha vai e i k p ^ l ^^
ei ole niin epäkiitoUista hommaa kuin ennustus his'
ityssuunnasta. y - . - ^ ' , : - ' ^ ^:
kiusausta ei voida välttää kun radiossa^ televisiossa j a v •
idissä vihjaillaan jatkuvasti, että Vietnam^^
in tapauksessa t'VälMdk^nen" j a että aseelliset tais-
^uuBllntumaao j a jatlnimftan.
MITEN USA ?i|CA^NTUI yiETHAMI>}
SOTAAN; MITEN SITÄ KEHIT|fTHN-Viime
viikolla julkaistiin alku­osa
New York TimestD Servicen
katsauksesta, miten Yhdysvallat
sekaantui vuosien kuluessa yhä
syvemmin ja perusteellisemmin
Vietnamin sisäisiin asioihin. Sa­malla
siinä on tärkeitä aikamää­riä
USArn hyökkäyssodan eri ke­hitysvaiheista.
Tänään julkaisem­me
loppuosan tästä kirjoituksesta.
(Jatkoa) : - .'
196'S
.Helmikuussa: Vietkong (ei siis
Pohjois-Vietnam^V.) hyökkäsi
Yhdysvaltain neuvonantajain tuki­asemaa
vastaan Pleikussa. Kah­deksan
amerikkalaista kuo'.i, 109
haavottui. Johnson vastasi nopasti.
49 US An suihkukontta . pommi-tti
Dong Hoita, Pohjois-Vietnamissa.
Vietkong hyökkäsi amerikkalaisten
kasarmeihin Qui Nhonissa tappaen
23 amerikkalaista ja haavoittaen
21. Yhdysvallat suoritti uuden i l ­mahyökkäyksen
Pohjois-Vietnamia
vastaan ja silloin aloitettiin Ope-ratio
Rolling Thunder-salanimellä
tunnettu jatkuva ilmasota.
SYNTYMÄ-
PÄIVIÄ
Mrs. Hulda Marks (Markkula),
St; Cathaifines, Ont. täyttää maa­nantaina,
helmikuun 12 pnä 82
vuotta.
Ida Westerback, Waters Town-ship
täyttää keskiviikkona, hel­mikuun
14 pnä 80 vuotta.
Joonas Kivi, Sudbury, Ont.
täyttää perjantaina» helmikuun
16 pnä 83 vuotta.
Sofia Pöntiö, Sudbury, Ont'
täyttää lauantaina, helmikuun 17
pnä- 74 vuotta.
Olga Hauska, Vancouver, B . C .
täyttää sunnuntaina, helmikuun
18 pnä 79 vuotta. .
Sam Pukkala, Thunder Bay,
Ont. täyttää maanantaina, helmi­kuun
19 pnä 71 vuotta.
^_ Yhdymme sukulaisten ja tutta­vien
onnentoivotuksiin.
Toukokuussa: Lisää amerikka­laisjoukkoja
tuli Vietnamiin nos­taen
USA :n mi.esvoimamäärän n.
46,500. Hanoin rauhankokeilujen
johdosta keskeytettiin Pohjois-
Vietnamin pommitus mikä aloitet­tiin
uudelleen 6 päivän kuluttua
Kesäkuussa: Aloitettiin öljyase-.
mien pommitus Haiphongissa ja
Hanoissa . . ' .
: Syyskuussa: Yhdysvaltalainen
tutkijaryhmä.tiedo:tti McNamaral-le
että Pohjois-Vietnamin ilmapom­mituksella
ei ole olhit näkyvää vai-
'cutusta Hanoin kapasiteettiin Ete­lä-
Vietnamissa . . .
Joulukuussa: USA:n ja Puolan
viranomaöset aloittivat Varsovassa
keskustelut Yhdysvaltain suurlä­hettilään
Lodgen la Saigonissa ole.
van Puolan asianajajan välisistä
neuvotteluista. Varsovan keskuste:
lut romahtivat kun Yhdysvallat
aloitti Hanoin pommituksen joulu­kuun
puolivälissä . . .
1967
Helmikuussa: Kirjeessään Ho'lle
.^ohnson lupasi lopettaa Pohjois-
Vietnamin pommituksen ja lakalla
lisäämästä asevoimiaan Etelä-Viet
daan aloiibtfia jos^"Yhdysvallat lo­pettaa
selvästi ja ehdoitta pom^
alituksen."
Maaliskuussa: Yhdysvallat aloit­ti
raskaan teollisuuden pommituk­sen
Pohjois-Vietnamissa. EUsvvorth
Bunker Lodgen tilalle suurlähetti­lääksi
. . .
Syyskuussa: Thieu vallittiin pre­sidentiksi
"ja rauhaa puoltanut
Truqng Dinh Dzu tuli toiselle t i ­lalle
. . .
1968 --»-A-^
Tammikuussa: Hanoin radio a l ­kaisi
ulkoministeri Nguyen -Duy
Trinhin lausunnon, että Pbhjbis-
Vietnäm ''suostuu keskiisteiuuh . . .
JOS Yhdysvallat lopettaa ehdoitta
Pohjbis-Vietnamin pommituksen."
Pommitus alkoi: uudelleen' uuden­vuoden
tauon jälkeen, kommunis­tit
aloittivat Tet-hyökkäyksen Sai­gonin
tärkeimpiä kaupunkeja yas-;
•taan.';' ••„•'•:;; • C; •,•
Maaliskuussa: Senaattori Euge­ne
McCarthy voitti sotavastaisella
ohjelmalla demokraattipuolueen
presidenttiehdokkuuden . Ne>y
Hampshiressa. Johnson tiedoitti et­tä
kaikki ilma- ja merivoimien pom
mitukscit Pohjois-Vietnamia vas­taan
lopetetaan demilitarisoitua
namissa jos Poii;o s-Vietnam lopct-1 aluetta lukuunottamatta. My Lai
taa miesten suodatuksen etelään.'
Ho vastasi, etta keskustelut voi-l^
itä muu^syiovJE^t
"PATA KATTILA^ SOIMAA"
Starin uutistieti^bn mukaan (tämmik. 23) US An senaattori Hen-ry
Bellman (rep.) on suositellut presidentti Richard NixoniUe vuo­den
1972 Nobelin rauhanpalkintoa sanoen, että hänen rat^hantavoit-telunsa
"sivuuttavat kaikki muut valtiomiehet tämän .vupslsadan
ajalta". i.s; •
Jos asia on niin, silloin minusta tuntuu kummalliseUaise,. kun,
tämä senaattori ei suositellut Adolf Hitlerille kuolemanjälkeistä
humaanisuuspalkintoa . . '.<>
J . S, Newcbmbe, Toronto Star-lehden yleisön osastolla.
' LISÄÄ VIRTA VII VAISUUTTA
Tokio. — Japanin armeija tiedoitti tänään, että pe ei hyväksy
enää lihavia tyttöjä naisosastoonsa. Tosiasiassa armeija määritteli
'ylöille 99 paunaa ylimmäksi painorajaksi.
"Hoikat tytöt ovat miellyttävämpiä", saifoi armeijan puhemies
. Alimmaksi painorajaksi on tytöille määritelty 94'.4 paunaa ja
yHmmäksi 99 . . . UPIiii.uutistieto tartlhiik. 31 p.
• • —..V ' • "•' "• • '<,'),''
"AIKA OLLA CANADALAINEN"
Jim Eldcr, 38 ( joka taitoratsasta jana osallistui v. 1936 ensim­mäisen
kerran olympialaisiin) sanoi: "Minä olfn Winnipegis.sii Pan-
American kisoissa j a niin todella ylpeä suorituksestamnje.. . . Nyt
(Montrealin olympialaisia järjestettäessä V) meidäja, tul^e olla
<:annil»laisia. Meillä oli sellainen tunne '67 Exposla ja viime.syksynä
Canada—Venäjä jääkiekkoturnaullcscsta. Tämä on suuri .mahdolli­suus
Canadalle."—Uutlstieto helmik.l p. 1973. ; .s
Välirauhasopimuksen sabotointi ei
voi muuta km epäonnistua - Tlio
Pariisi. Vietnamin demokraatr voittoa Vietnamin kansalle. Se on
KIRJEITÄ
muuttanut, vaikka se joutuikin
Vietnamin sodassa karsimien
suurhäviöiden johdosta tunnusta­maan
eräitä realiteetteja.
Me saamme esim. New York
Timesistä lukea, että "Saigonin
huippukerroksia hallitsee mieli­pide"
jonka mukaan sopimus tus­kin
"tuo pitkäaikaista rauhaa".
Kuvaava on Saigonista viime per­jantaina
tullut Reuterin uutistie-to,
jonka mukaan Saigonin presi­dentti
Nguyen Van Thieu oli ve­donnut
voimakkaasti USArn so-taisimpiin
piireihin sanomalla
mm: "Minä käsitän, että Etelä-
Vietnam voidaan pelastaa- vain
Yhdysvaltain toimesta . . . Jos
me emme saa enempää rahaa, ei
enempää aseita, ei enempää am­muksia,
mc tulemme varmasti
kaatumaan kommunismin alle."
Mutta hän lisäsi, "me voimme
jäädä eloon, me voimme jatkaa
taistelua (sotaa) muutamia kuu­kausia,
muutamia vuosia . . . Y h ­dysvallat
on hyljännyt (aban-doned)
Etelä-Vietnamin, mutta
Venäjä ja Kiina eivät tule hylkää­mään
Pohjois-Vietnamia."
Tämä on uhkapeluri-diktaatto­rin
puhetta, joka on vsdmiina pa­nemaan
kaikki yhden kortin —
sodan uudelleen aloittamisen va­raan.
' ,
Sodan jatkumisen vaara on i l ­meinen.
Mutta sittenkin rauha
voidaan ^ilyttää Vietnamissa.
Tilanne Vietnamissa ja koko
maailmassa voimistuttaa jatku­vasti
rauhanvoimia ja heikentää
sotavoimia; nykyistä tilaisuutta
hyväksikäyttäen rauhanpuolusta­jat
voivat saada sodanlietsojat
pakkopaitaan, sillä rauhanpuolus­tajat
kulkevat historian kehityk­sessä
myötävirtaan, mutta sodan­lietsojat
kamppailevat vasÄvir-taan,
elleivät ne ole kokonaan:
jääneet junasta. Mikään muu ei
NIIN, MISSÄ
ON OIKEUS?
Kirjailija Timo K. Mukka, viaiT
teilijapari Elsa Montell-Saanio ja
Matti Saanio ;?ekä kTJailij a Annik-ki
Kariniemi ovat uutistietojen mu­kaan
kääntyneet Suomen eduskun­nan
oikeusasiamiehen puoleen Hy-my-
lchden olemukselta.
Kirjailija Timo K. Mukka Vötoaa
oikeusasiamieheen ja pyytää, että
tämä korkea-afvoisena oikeusvir-kamiehena
harkitsisi toimenpiteis­tä
sellaisten kyseenalaisten julkai­sujen
kuin Hjnny-khdEn lopetta­mista
kunnes asiaa koskevat seikat
on perusteellisesti tutkittu.
Näin "kaukaa katsottuna" vo-n
sanoa joskus lukeneeni Hymy-leh-teä.
Siinä on" ollut henkilöitten
"omakobtaisia" kokemuksia eikä
niitä ole suinkaan pantu vällyjen
alle piiloon. Parasta lääkettä .lel-laisille
Hymy-lehdille olisi kaiketi
se, että niitä lakattaisiin ostamas­ta
ja lukemasta.
— LS., Thunder Bay.
kylä.ssä tapahtui verilöyly. USA :n
sotilaiden tiedoitettiin siellä tappa-
' neen 347 miestä, naista ja lasta.
Toukokuussa: Yhdysvallat ja
Pohjois-Vietnam aloittivat viralli­set
rauhanneuvottelut . . .
Lokakuussa: Johnson tiedoitti,
että Yhdysvallat lopettaa marras­kuun
1 pstä lukien "Pohjois-Viet-namin
alueiden kaikki ilma- ja ty-kistöpommitukset."
1969
. Tammikuussa: Presidentiksi va­littu
Nixon nimitti Lodgen USA:n
pää n euvot teli jaksi Pariisn rauhan­neuvotteluihin
Averell Harrimanin
tilalle. Keskustelut juuttuivat pai­kalleen
useiden viikkojen a j a k s i . . .
Helmikuussa: Kommunisti joukot
aloittivat yleishyökkäyksen Etelä-
Vietnamissa.
Maaliskuussa: Nixon varoitti, et­tä
hän "ei suvaitse jatkuvaa hyök­käystä".
Puolustusministeriö i l ­moitti
että USA:n miesvahvuus
Eitelä-Vietnamissa oli tällöin kor­keimmillaan,
541,511. .
Kesäkuussa: Nixon tapasi
Thieun Midway Islandissa ja tie­doitti,
että Etelä-Vietnamista ve­detään
pois 25,000 yhdysvaltalais-sotilasta
elokuuhun mennessä.
Heinäkuussa: Nixon ilmoitti
"Mixonin ohjelmasta" . . .
Jatkuu sivulla 6.
isen tasavallan (VDT) pääneu­vottelijana
Pariisissa toiminut Le
Duc Tho ilmaisi tammikuun 24
pnä vakaumuksensa Vietnamin
kansan . voittoisesta tulevaisuu­desta.
Sanomalehtien edustajille anTa-massaan
lausunnossa Tho sanoo:
Hyvät ystävät, Vietnamin kan-kasvanut
sankarillisesta taistelus­ta
sekä kansan ja asevoimien yh­tenäisyydestä
tuhansien uhrauk­sia
ja kärsimysten hinnalla.
Se on hyvin suuri voitto Indo-^
kiinan kolmen kansan taisteluso-lidaarisuudelle
jotka ovat aina
taistelleet olka olassa . yhteistä
vihollista vastaan itsenäisyyden
san taistelu itsenäisyyden ja va-| ja vapauden puolesta. ;
pauden puolesta on kestänyt lä-1 Se on hyvin suuri voitto sosia-hes
30 vuotta. Erikoisesti vasta-1 li-stisille maille, sorretuille kan-rintaliikkeemme
viimeksikuluneen
13 vuoden aikana oli kansamme
historian vaikein tehtävä ulko­maista
hyökkääjää vastaan.
Se oli myös kaikkein murhaa-vinta
sotaa kansallisen vapaus­taistelun
koko historiassa. Lo­puksi
tämä sota on kuohuttanut
syvällisesti ihmiskunan omaa­tuntoa.
Neuvottelut meidän, hallituk­semme
ja Yhdysvaltain hallituke
sen välillä Vietnamin ongelman
rauhanomaisesta ratkaisusta ovat
jatkuneet lähes viisi vuotta ja
soille sekä kaikille rauhaarakas­taville
ja oikeudentuntoisille kan­soille
kautta maailman, mukaan­lukien
Amerikan kansalle, joka
on osoittanut solidaarisuuttaan
ja antanut tukeaan kansamhie
taistelulle.
Rauhan palaamista Vietnamiin
tervehditään meidän kansamme
toimesta rajattomattomalla ilolla.
Samalla kertaa se on • vastaus
Amerikan ja.muiden maiden kan­soille,
jotka ovat niin kauan toi­voneet
rauhaa.
Rauhan palautuessa Vietnamin
ovat menneet läpi hyvin vaikeiden | kansan taistelu siirtyy toiseen
ja jännittyneiden aikojen. j vaiheeseen. Meidän kansamme, pi-
Mutta me olemme voittaneet läen korkealla rauhan ja känsal-kaikki
vaikeudet.ja lopulta olem- lisen sovittelun viiriä,.itsenäisyy-me
saavuttaneet sopimuksen so-1 ien ja kansanvallan lippua, siir-dan
lopettamisesta ja rauhan pa- j ':yy maansa rauhanomaista yhdis­lauttamisesta.
tymistä k o h t i . ^ ; , < ^ :
Oikeuden asia voitti paheen
voimat. Tahto elää vapaudessa
voitti raakuuden.
Tällaisen sopimuksen allekir­joittaminen
edustaa hyvin suurta
Sen täytyy jälleenrakentaa so­dassa
tuhotun maansa' ja kehittää
ystävällisiä suhteita maailman
kaikkien kansojen kanssa, mu-
Jatkuu sivulla 3.
PÄIVÄN PAKINA
JULKAISEMATTOMISTA
(^jAilyatäkään siitä etteikö esim., Saigonin marionetti
PSAm Botalaemmat pHiit ole syvästi "tyytymättömiä"^ ' ole varmaa kuin kuolema ja ve-
,U(}u)oxL Näaiä piirit ?Jt^imtt epäilemättä äabo^imaan , ~ rojen nousu, mutta Vietnamin
vakilimu^U^ rauhan säilymiselle on sittenkin
'^^öyokatiotj«^,^s^lkikaii^^^^ yhteenottojen' paremmat mahdollisuudet, kuiiii
'~ ' ti^iAXali^y^^ maU^iin uudel '. kaikkikjglsittäväii sodan uudelleen
>(ii»eineeii.ei ole'tfi|>^jaU^ (UkamlBener
Otsikosta päättäen voisi luul­la,
että nyt puhutaan siitä,".suu­resta
roskakorista", mihin heite-,
tään muka kaikki "parhaat lä-hetetyt
kirjeet".
Siitäkin asiasta, tai oikeammin
.sen paikkansapitämättömyydestä,
voitaisiin tietenkin puhua.
Päivän teemana on kuitenkin
vallan jotakin muuta — sano­kaamme
se, että lehden rajoitetun
tilan vuoksi ' jäi viime viikolla
useita hyvinkin mielenkiintoisia
kirjoituksia _ ei avustajien, vaan
toimituksen sellaisia — odotta­maan
päivää parempaa. •
Tässä "odotltamisessa' 'tahtoo
vain olla se vika, että' kun jolle­kin
, leihtikirjpitukse^lle ' karttuu.
''ikää"i niin se näätää vähän sa­mantapaiselta
otulcselta kuin täl­lainen
vanha äijän könittyrä koi-.
meviJkkoisessä parrassa.
On se muuten, kumma juttu.
Ottaen huomioon kaikki tässä
maassa julkaistavat työväenleh­det
~ kommunistisen puolueen,:
NDP :n, ammattiyhdistysliikkeen,
03uu'/:oimintaliikkesn ja muiden
joukkojärjestöjen lehdet -A eivät
muodosta edes yhtä prosenttia
suuren rahan kustantamista päi­vä-
ja muista lehdistä!
Ja tällä vaivaisella yhdellä pror
sentillä Ichdlstpasfi on niin koy^
rahapiUla, että jie ilmestyvät vain
kerran viikossa tai sitäkin har-i
vemmifi ja aiyanV liian pieninä.
, ,^iitä ^Jimq^^t^kjJuUaan^^^
tista tai taloudellista itsemurhaa
ja harakiriä, että työtätekevien
sanomalehtivapaus saataisiin ny­kyistäkin
heikommaksi!
Tarkoitus oli puhua rajan ete-
. läpuolella toista viikkoa sitten,
tehdyistä paljastuksista, joiden
mukaan:
1) Yhdysvaltain asevoimien
kapteneina mm. Vietnamissa toi­minut
yliopisto-opettaja 35-vuo^
tias David G. Murr oli sanonut
Washingtonissa, että Geneven
rauhansopimuksen valvoritakomis
sionin eräs canadalaisjäsen oli
noin 9 vuotta sitten antanut yh­dysvaltalaisille
tietoja Hanoin i l -
matorjuntatykistön sijainnista.
"Niissä sanomissa ei tunftunut Silv­ioin
olevan mitään erikoista, mut-ta
jälestäpäin katsoen se oli sitä
aikaa, jolloin Yhdysvallat keräsi
(sotilaallisia vakoilu-) tietoja
Pohjois-Vietnamin suurempaa
pommituskampanjaa varten", oli
mr Murr sanonut; ja
2) Yhdysvalloissa julkaistiin 4
nidettä ns. Pentagonin salaisia
asiakirjoja ,mistä näkyy, kuinka
suuresti amerikkalaisia huiputet­tiin
tahallisesti Vietnamin sota-asioissa.
Nyt julkaistuissa salaisissa pa­pereissa
kerrotaan myös, että
Lester B. Pearsonin hallituksen
aikana Geneven sopimuksen kan­sainvälisen
valvontakomissionin
canadalaisjäsen mr Seaborneoli
toiminut USA:n imperialismia:
paan, >yväntafitoi8|^'' .ijenvpiä Ja,uhkau^en kuljettajana, .iuoksu
esityksiä joiden Ifji^t - ^
tarkoittaisUyöväeiilMilepotitU "Näiden "Baiäisuuköien" mu- ehkä kokonaan käyt^ätt».:r ./.A'
kaan presidentti Johnson ja hä­nen
avustajansa McGeorge Bun-dy
sekä pääministeri Pearson ta­pasivat
toisensa Nevir Yorkissa
toukokuun 28 pnä 1964. Keskus­telun
aiheena oli Washingtonin
sanan vienti Hanoihin aiheesta,
että USA "ei aio sallia Pohjois-
Vietnamin otitaa Kaakkois-Aasiaa
haltuunsa".
Pääministeri Pearsonin kerro­taan
lopulta suostuneen tähän,
määriteltyään vain "että hänellä
tulee olemaan suuria varauksia
atomiaseiden käytöätä, mutta an­toi
ymmärtää, että rankaisupom-mitukset
(punitive striking) va­littuja
maaleja kohtaan huolelli­sesti
pudotdttavilla rautapom-meilla,
voisi olla asia erikseen"
(would be a different think).
Tämän mukaan mr Pearson
suostui, että candalainen valvon­takomissionin
jäsen antaa jen­keille
i^lveluaan Hanoissa käy-dessään.
"Myönteisenä" seikkana
on kuitenkin todettava, että No­belin
rauhanpalkinnon saadut mr
Pearson esitti "vakavia varauk­sia",
vaikka ei täysin vastusta­vaa
kantaa .atomipommien, käyt­töä
vaataan!
\ Olisikohan liikaa odotettu, jos
lausuttaisiin kaino toivomus, että
:Ottawa joico kieltäisi tai vahvis­taisi
nämä järkyttävät syytök­set?
Ja nyt sitten takaisin kirjoituk­sen
alkuosaan.
Kummastakin . yllämainitusta
"paljastustapauksesta" oli meillä
vilmliksi kirjoitctait ja lodottttkin malfa se on toimintaa, jota ilman
^'uutistiedot viime viikolla, mutta ' kuyltellakaan mitään
kuten sanpttu, ne ' jäivät tilan- • ;, , „ ' •
puutteen tekia /'parrotiÖimaa;»", '^'"^^"^ «<^«^y«tä.
Luonnollisesti tulee vielä aika
jolloin työväkikin saa äänensä
kuultavaksi ia sanansa luettavak­si.
Mutta toistaiseksi meidän on
tapeltava voimakkaammin kuin
koskaan ennen, sananvapauden
säilyttämisen ja vähitellen sen
laajenemisenkin hyväksi.
Helppoa se ei ole. Mitään "oi-r
kotietäkään" ei siihen löydy.
Mutta, kuten ennenkin, noin vii­kon
kuluttua alkava keräys sa­nomalehtipaperin
kälteisellä^ osta­miseksi,
tulisi saada; ^Jakamatto­man
ja innokkaankin kannatuk­sen.
.';t
Merkillepantavaa' tässäyhtey-
: dessä on, että Suomen^ koko am­mattiyhdistysliike
on 'nyt otta­nut
sydämenasiakseejj-tyjJväen sa­nomalehtien
tukemisen*' j a . luke­misen.
"Lue ja tue" tunnuslau­seen
mukaisesti suomalaiset am-mattiyhdieltysmiehet
ja -naiset te­kevät
kaikkensa oman lehdistön­sä
talousaseman tujcepiiseksi ja
lehtiensä levittämisen ^'^yv|Lk8i.
Sielläkään ei ole työväen sariö-malehdillä,
niin 'mpinipuolisia ja
hyvin toimitettuja llt^jp ovatkin,
-yhteenlaskien muuta'kmn^lÖ pro­sentin
levikkimäär^' ja • pbrvari-lehdillä
peräti 90^'^rosenttinen.
Tämä siitäkin huoUiijatia. vaikka
esim. eduskunnassa'on jatkiivas-ti
noin toinen puoli työväenpuo­lueiden
kansanedustajia.
T^Öväenlehtien tukeminen ja
levittäminen on siis sisua ja voi­maa
vaativaa työtä — mutta sa-
'h
I
1
I
i