Vapaus, April 14, 1960

              ^Sivii 2 Torstaina, huhtik.'14 p. — Thursday, April 14, 1960
VAPAUS
(LIBEBTT) • . Independent- Labor
Organ'^ of > Finnish 'CanadiansrEs-'
tablished :Nov. 6. i917. Authorized
as second blass mail by the Post
Office Depprtment, Ottawa.' Pub-lished
thrire weekly: Tuesdays,
Thursdäys and Saturdays by Vapaus
PublishingXompany Ltd.,' at 100-102
Elm St. W.. SudWry.^Ont., Canada.
Telephones:, Bus. Office OS. 4-4264;
Editoriaiomce OS;.4-4265. Manager.
E. Suksi. Editor W. Eklund. Mailing
address:,Box 69. Sudbury, Ontario.
Advertising rates upon appläcation.
Translation.free ofcharge v
TILAUSHINNAT:
Canadassa: . 1 vk. 8 00 6 kk: 4.25
3 kk 2.50
Yhdvsvalloissa: 1 vk. 9.00 6 kk". 4.80
Suomessa: 1 vk. 9.50 6 kk. 5.25
— Pitkäperjantain johdosta ei Vapaus ilmesty lauantaina tk 16
Sai omilta "omaa voidettaan"
^ .Työväenliike on aina tvominnut yksilömurhat. terrorin Ja anm-kismin
yleensä. 'Poliittiset murhat ovat työväenliikkeestä yhtä kau
kana kuin^yö on päivästä ja tulevat aina-olemaan. Sellaiset teot ov.it'
aina^^ kulkeneet porvanlliaeii Tukkeen ultra yks:löllisissä piire sba.
Anarkismi on punnittu ja kokonaan k:!lpaamdttomaksi havaittu tyC-väenhikkeessä,
sillä parhaassakin tapauksessa anarkistiset teot po.s
taisivat näyttämöltä vam yhden tyrannin; yhdon sortajan tai yhd<-ii
lurjuksen, ja nostaisi ^iiden tilalle toiset mo'vomat koskematta lai:i-kaan
niihin yhteiskunnallisiin olosuhteisiin inistä on loppukädessi
Icysymys.' "
Työväenliike ei siis hyväksy terroristisia tekoja sen paremiiiin
Etelä.Afrikassa kuin mvuallakaan. Multa siitä huolimalta me kiel-
' täydymme kerta kaikkiaan liittymästä niihim jotka ovat nyt blc
vinaan "tyrmistyneitä" ja lähettävät '•suru\aliltelujaan" huirhayii-tyksen
kohteeksi viime lauantaina louUineelle Elela-Alrikan payini
: n i s t e r i V e r w o e r d i l l e . . Ihmisenä ^^;m tietenkin .toivomme: hänelie.tay- ;
' d e l l i s t ä toipumista .vammoistaan; nuitta;iiitlerilhi^
• kona me sanomme vahaakaan omantunnon tuskia tunlcoiatla Kaania
tun sanoilla, etta "joka tuulta kylvää, hän m,\i.sk>ä niilläh "
Tosiasia nimittäin on. että Eteld-Afiikan hallitrs. )ola päämini'?-
* t e r i V e r w 6 e r d •yksilönä edustaa, on. viimeksi
: kana harjoittanut ja läpeen.sä laitonta tei*i'oi-i;j Eti-^Ia-•
A M k a n kansan suurta enemnvistoh vastaan; Ampuniinen; joukkoinit-.
• lainen pahoinpitely ja: julkinen, piiskaus.011 p a ä r a i n i s t e n , .Vorvvoordrn .:v
. h a l l i t u k s e n : virallisena 'Ohjelmana ja kun kan.sanjoukkoja:;: ruvetaan,
:• hallitsemaan ^mielivaltaisesti: pyssyä; puskaa j a ipalUikkaa. k ä y l t a c n , ,
niin se nostattaa pakosta \astaa\ia t o i m e n p i t e i t ä vasluslUiryliin.iii
taholta.
jMerkillepantavaa on. ctld tämän niui ha.\j it\kr.cn tekijä e: olli.t
• neekeri^.eikä: edes varaton vaan npoorikiis'valkoilioinonniio-s.'D;iv,(l
Pratt nimeltään.
Mutta vaikka murhayrityksen lekiiä oli valkoihoinen iniljonooii
niin poliisipatu"kkaa ja piiskaa on ki-itenkm Iranen svnncibtaan hei­lutettu
entistä julmemmin neekeiien selas^a,
Toisaalta tämä tapars osoittaa. eUa Etelä Airikan lilanne on ke
hittymässä ää'ettömän nopeasti eiltamattomasti Gii'>]laole\aa \alian-kumoi|,
ksellista ratkaisua kohti
On vain toiveajattelua puheet siita, että tilanne Elela-Afrikassa
....."on., palautumassa - normaaliin.", kulen - esimerkiksi tustai.sTSsa iuili.5
tiedoissa kei rottiin. :Miläan normaaliin palaamista" ei voi ena;i
olla, mikäli "normaalitilalla" tarkoitetaan sna. etta neekei it ov:'t
kaikesta osattomia, kokonaan oikeudellomia kuijui t\ o j i i h l i a K.>:
kesta muodollisuudesta huolimalla tulee pinnan alla kvtomaan U.PI
kauan kuin neekerit tulevat saavuttamaan itselleen ihmisoikeudet j j
kansallisen vapauden omassa maassaan. ^
Etelä-Afrikan valkoiset porvarihallilsijal voival huilia, elia ' hi
ovat ampumalla ja piiskaamalla lopettaneet ncekci ien valituk^^el - -
:?että terrorin avulla.on saatu neekerijoukot alistumaan j"anö'yrtymääh.;
Mutta vaarinpa taitavat laskea Suurista menetiksislaan hiiOM
malta neekerit ovat saaneet myös opetuksen omasta joukkovo'ma>
"taan.: Kieltäytymällä lyön teosta, he saivat nahda, e t t ä v.<lkoisic'i
hallitsijain rikkaudet tulivat mihinkään kelpaamattomiksi .\ceker.on
nyt saamalla lakko-opetuksella voi olla ääicllömän suuii hislonaliino-i
merkitys Etelä .Afiikassa Ainakin sitä p e l k ä ä v ä t ne valkoihoi:.et
hallitsevan luokan jäsenet, jotka näkevät jo 'kiijoitukscn «eMiälih"
:;: ja.yaativat muutosta halhtuksenku.rjaan..roUisyriintapolitnkkaan:Eli:i
tämä hallitusohjelman uudelleen arviointi on laaja<->a kä\nn!<=sa vai
koihoisten keskuudessa se näkyy tavallaan m\ös siita epjitoivois"St i
j a epäjohdonmukaisesta murhayi itjksesta, mihin kolme maiHiIap:.
latsia omistava milioneeri David Pratt tuivaului viime huianlaini
yrittäessään ampua pääministeri Venvöeidm
' "Kristitty" ihmispiiskuri
Kristinuskon yhtenä kirouksena on o l l u t - p i t k än aikaa sen joh­don
yhteenkuuluvaisuus kunkin maan halliUislen kanssa l l i l l e u '!
Saksassa ei ollut puhettakaan siitd, että kii kon johto olisi noussut va-^
tustamaan natsien rikollisia sotasuunnitelmia ennen sotaa tai \ i eh
rikollisempaa sodan käj-ntiä sodan aikana. Päinvastom saimiiio
j ä l l e en toisen maailmansodan aikana nähdä, että "sotapapit"' rmik.i
hirveä nimitys!) rukoilivat voittoa samalla-jumalalta niin Hanska.i
kuin Saksankin sotavoimille jne ~" • '
Eikä tilanne ole siitä vieläkään parantunut. Esimerkiksi yhd\s-valtaJaiset
(ja canadalaiset) papit propagoivat nyi näköradion, radion
.ja::saarnastuoliensa:välityksellä täkäläisen ••elämäntavan" sälyltämi-
•sen j a laajentamisen, puolesta täysin tietoisina siitä;, nii
sesti tekevät. Esim. vastikään Afrikasta lähelyslydmatkalla palannut
:;evankelista:Billy Graham: n « n i , ensimmäisenä YhdysvalUii
sen puheille poliittisine raportleineen siitä mitä hänen miolestaäa
Afrikassa nyt kaivataan '
Mutta kaikkein räikeimmin paljastui tämä kirkkojen johdon po­l
i i t t i n en -orientoituminen oman maan hallituksen hyväksi JStohi-
Afrikassa, missä kirkon virallisona ohjelmana on kurja rölusyrjinlä,
"koska se on hallituksenkin ohjelmana. Kuvaavaa Tnliuton on — ^ J T
sellaisenaan tervehdiltävääkin — että eräitten muiden maiden kiik-k
o j i n toimesta'^n esifelly virallisia toivomuksia ja vaatimuk.sia, cltd
Eterä Afrikan kirkko sanoutuisi irti hallituksena poliitlisesla roUi
Terroriohjelraasta, koska Afrikan miljoonat' voidaan vieroittaa koko-naan
i:ri§tinuskon vaikutuk.sesta, jos nykyinen rotusyrjinldohjelma
jatkuu Etelä-Afrikan kirkon ohjelmassa.
Kuvaavaa on myös,- että muutama päivä ennen häntä vastaan
tehtyä murhayritystä, Etelä-Afrikan pääministeri Vervvoörd, joka on
ammuttanut kymmeniä puolu.stuskyvyltömid, asettomia ja rauhalli.-,!,»
ihmisiä vain s''n vuoksi kun heillä on tumma iho, ja joka on poliisi
mpskaa heiluttaen ajanut lakkolaisia lyohon, vetosi t e i i ö i i s t i s c n hai
lituksensa puolesta sillakin, etta he ovat muka "ki i s l i l t y j a " ' ' "Jos
pa kansat vain käsittäisivät, että rno emme ole raakalaisia, vaan kris­t
i t t y j ä , niin s i l l o i n ' e i olisi voitu ajatellakaan vetoomusta turvallisuus­neuvostoon"
Etelä Afrikan terrorista, sanoi mr Vörvvoerd ja s c l i l li
"kristinuskoonsa", kuuluvan sellaisenkin-käsityksen, että ncckeicill?
ei voida antaa mitaan oikeuksia, sillä se voisi johtaa siihen, etta hc
lettäSyälköihÖiöc^s
Uhhoiftumattomia Lenin-kohtauksia
aEnsimmäisen korraiv kohtasin ja
kuulin Leninin niaaliskuussa, 1918
Venäjän " neuvostojen neljännessä
ylimääräisessä kongi essissa. Kon
gressi' kokoontui aininatliunioiden
talossa: I^ilarisali:oli täynnä :edus­tajia;:
puettuna hai^maisiinxsinellei-;
hin; työläisten'ja talonpoikien :topT
paUikkeihin: ja -housuihin.. Odotel­lessamme
kongiessin avaamista o-dustajat:
tulustuivat;; loisiinsa,: usein:
joutuen välttelyyn i a monet puhui
•^vat äänensä käheäksi
Senjhlkeen~"kello alkoi soida kon­gressin
avaamisen meikcissirja s'!V
K i i j . P. ZASLAVSKI
I-enin sai puhevuoron.
Vladimir Iljitsh alkoi raporttin­sa
i;auhallise^la äänellä ikäänkuin
hau olisi:puhunut ystävJlleen.vOdos-sani.
vajtuuskuntai merimiehet.Mus-tamncren
laivastosta; jo|ka, istuivat
viiMx^ssäni katsoivat-minuun f ja ky-:
syivat: '•Mi.^sä on hänen voimansa,
initd se sisältää*.'"
v.Muulainiav nriivuutleja niyö
mm Leninin sanat vyöryivät valta
vana.>'Malitavana-ja innoittavana ne
tunkeutuivat sydämiin, valoivat
avasi V. Svordlov, J o k a to:inj_^,o^t.„,i^,^t.j vallankumouksen voit-
Yleisvtnälaiston; ::..ncuV'Oslolii.l^^^^
keskuskoinileanpuheenTOhlajiuaa;,...
t ö Ö ö ö a Ö"öT5 ÖÖÖÖÖÖÖTJÖ-OÖÖÖOO
•SYNTYMÄ- I
. PÄIVIÄ I
f-icTöiu;
Kaikki; joutuivat: keskityksen:
kohteeksi. Ihmiset kuuntelivat hoa-Äoaan
pidättäen
Leninin puhe koski Brostin raii-hansoiJimusta,
joka esitettiin konr
grissille hyväksyttäväksi Trotskin
• pe (;t u i'uu s oi 1.011 u t. • ka 11 I S N e uvoslo -
liiUiUc. :>aksan impoi iahstien uui-
Iraneiulot; olivat pai |on • ankarain--
rnal kuin;,nvila alunperin tarjolUuv;
Loistavas-^a yiitecnvedossa Lenin
•iol VI111 .sil toisen .vai t lon - asiain li 1 an;
uuyttafn: iiuksi laman ."kirotun, tar.-;
jouk^eii" oli hy\aks.vttava valla,!?
1 kumouksen ja neuvostovaltion suo-
Iflcnifseii johdosta. Iluoiimatla
lUHsld aiikaiisla ehdoista Vladnnir
t Iliiish oli laynna luotl.iinusla sosia-l
i s t i s i M i vallankumouksen voittoon
U I ! -»ii.thdolon unohtaa sita IHKMI'
lav.^a j.i voHnaka-jta tunnelia kun
lian lopuksi huusi- '-Kansa, joka voi
hioda nouvoslovaltion, ei.voi kado
aVoinnä kaikille) mutta iloisena ja
herkkähä, jolla oli erikoista miel­l
y t t ä v ä ä ' j a henkistä ihanuutta.
Olin yllättynyt ja kysyin Jakov
Mikhailovishilla: . ^
"Onko Lenin aina Uällainen?"
"Millainen?" kysyi Sverdlov.
" E I ilamen kaikista kertomuksis­ta
-mitä olen kuullut häncslä."
Jakov Mihailovish pyrskähti nau-luun.
,
_ "Koeta kuvata hänet jollain
muulla tavalla," - -
• O l i n tullulimonta kertaa j ä l k e en
pam vakuuttuneeksi, että: oli mah­doton
;kuvata<Leniniä- näkemällä
hiuiessä; aina uutta jokainen kerta,
i t u
Tilanne Pietarissa oli hyvin jän-nittjnyt
1918, Melkein kaikki teh­taat
s-i.soival joutilaana. Ihmisillä
oli nälkä. Monina päivinä voitim
antaa ihmisille un.ssi.tai - kaksi lei-pjia
htnkiloä kohti- Leiun ^vetosi
tyoliiisiin ja' kchoilli mu^odostamaan
1 iiokatavaioita kerää ,'iä - ryhmiä
koska, han kji loilti, naikaa ja työt
lomyytldei voitu: hävittää-erik-seen.
l'ielarm.,lyolaisetn<^udaltivat lid-non;
kohoitustaan:,.Vapaaehtoisia al­koi
ivirtaamaaan- puolueen - ja - pi iri-neuvosto)'>
n toimistoihin.
Puolueen Pielaiin komitean sih-
Icei inä Mniiiusta tuntui, että joku
koikCii ai voinen puoluetyonlekiiä
Iäk;js liialla UMljakka infls.rui-s:
\"i!iii(' L.mm kuun i7 )):;.{ !a.>li
mc-tsalvvjiiiic-s llt,n1.<!i P>.-I'o Du
vvall. Onl , ÖO vuotia
lloiman Pello 0'i sviilvint .!iui'i i
joella IIan'een laalll^^a Ko:^ . v .i
lä-^taaii liunlimai!.! iu..' U^-M» i-ii i
leenkin uiota la.skjs',! m t - j t M * ;'
\siav,it 1, u-^uvul v''UKOii uM'ij'''
l i i r - a tallo -.ailio.n vi cn iiv. 'i
p^a:.s-ct'ik iiiol-.i:^'iehi.-ik
J ä r r U t l i • tät ä ,:;yl(iisiä > 1 i i.kett ä jä -1läii-"
Iin 'mennä: V l a d i n i i r - l l j i l s h i n pu­heille
I Kt•sk^l^^^'l^l uipoitm lohdo^la o l i ! Tilaisuus toleiiluikin pian Mal
'^K\\a ^jiiiil.i.n niorinliehet. "t.volai-' kustin Moskovaan Pictaiin edusta­ne'
ia ta'onfjo)at miehittivät puhu J lain mukana osallisliMk.semme neu
jiJavan ilo sanoivat viilaikaa so 1 voslojcii viidenteen kongressiin.
; 1.: iJii 'v];ii'V:nalta lopeteltava, koj Pilkan aikaa ennen avausta Vtadi-hv\
ttj ivuni;)kaa._()iL_kiiii>kialla, v ' { inli Iljitsh '.aapui bolshevikkien
' iiciKiJsei (,n syolcltava lammiltl-l i>hman kokoukseen Istuen pienan
' l ; " . , Ui uK.a on i akemietlava [pöydän ;.ai(.'Ssa hän puhui Sveid-j
\ . i l i a iK i.ia V .M .Sveidkn. lonka, lovin ja Avanesovin kanssa Monin
i. Ullin ; liuu eniaan kun olin .Narynis- flianon-luokseen.ja Aorrojn mita la-n
i a . i ' i r „ r A s a saa|nii luokseni j i J i a h U i u I'ietatissa
• ^'1 f r , \ i ' i i n puli":ni('iMstt)Ile
lu in ItiKifio '-eiMi Hah vei
vai a'-: ' E i vain 1 ivitvoläiset mutta ino-i
n i i u i l
h o juka sei>)Oi akkuiun
Vi..(li!nir lljilsli haluan esitia.i kei ay*si v hiniin
'.Ont-:;.sun::a,lU(.:C!lV
| ! V H " {'.iiis.n hunpiman kadenpu
iii-^tuk-i-n Lenin alkoi liodusloila
• iil. niu'iui (»do^-.assii j j oli kiinnos-monta
miestä saadaan:,'ja;tmistä^pii:
r e i s t ä . . . Sverdlov tiedusteli kutka
johtoasemissa .tolevista; on ilmaissut:
tvalmiutensadähteä mukaan.
Ilmoitin Badajevin, Strijevskin
ja: Skorokhodovin. nimet: j a samalla
huomautin, että Kalinin on e r i t t ä in
myötätuntoinen ajatukselle.
••TavalUsesti, selitin^ nuoret ovat
ensimmäisenä : noudattaneet: kehoi­tusta,
mutta -tässä tapauksessa ko-keneeti
miehet .tarvitaan j a ' heillä
on l i s ä k s i perheensä.
MiiTiTsta tuntui myöskin, eftä mi­nun
täytyy; sanoa Sverdloville mil­laisia-
ain-jellisia vaikeuksia myös­kin
: kohdataan. Työläiset, jotkp
lähtevät, ruokatavarain.keVäysnriat
kalle tarvitsevat vaatteita ja run-katarpeitaniatkaa
varten ja heidän
perheillensä toimeentulosta; on, pi<
dellävä-huolta.
: J u u r i .silloin Vladimir Iljitsh
soitti, puhelimitse Sverdloville joka
pyysi' meidän kahden jiääsyä'hä;-
nen puheilleen.
TcKuliltuaan mitä meillä oli sanoi-tavaa
Lenin sanoi: Oli hyvä; kun
heraittte tuon kysymyksen: - P ^ ' v a ­risten
: ' a s u n t o j a ; l ä y l y y . käyttää suu
remmassa: mittakaavassa. :Työläisiä
on snrrettävä ipalatseihin, Tosiasia
on. etteivät,- kaikki palatsit sisällä
nniseokalleilksia, .Niihin pitäisi j ä r ­j
e s t ä ä lasten laitoksia. Tämä teh­t
ä v ä on annettava valilusasiain,kan-sankomi-
Sariaatille.
:Huomautin, että; Pietarin :,työläin
.set eivat. ole halukkaita muuttar
maan keskikaupungille koska: he
:oval::'tott.uneel aistihiäiinvniis^^
pungm piireissä-; jöissd; tehtäii^^
jaitscv'at.:;.;Eivälkä he val-Jla vain
asMntojen; iniutetla, mutta myöskin
vuoteiden,.spoytien ja luolien puu­tetta..
--Liionnol liscsli huonekal ti ja
o 11: .vara s to h u o n ei ssa,; mutta vi cl ä ei
o l e . p ä a t e t l y n i i l e n järjestetään, tar­vikkeiden
jakaminen.
• -''Kenenkä : pitäisi::^tanTän o
.laa?'-:..ky.syi Lenin iroonisesti.
' - ' M q : olemme jäi-jeslämä.ssälalo't.t-'
dellisia,vneuvostoja. .N'iillä. tulee
inaluiollisesti 'Olemaan valta ei vain
valvoa tehtaita, imitla myöskin-loi
noudattaen teidän! » ' " • ' a a k.iiipunmlle valmiita tava­illen
laitosten jäsenet '•oka puolii-e:'
n vaiihnnmalMjasenet :oval, haluk
kail.i liiltvmadn i uokatavaroiden
o
o
o -
, _ „.siii|sii^pÄi^s^Pi^«^^
KODIN PIIRISTÄ "
TOIMITTANUT EEyÄ
Kuorsaus
sihti-Ciin Za^^lav,-,-, kehoitusta. Vladimir lljitsh" jioita
"Tama on ei iltain hvva", vaslas
Vladimii Ililtsh
: . '."Mu M a- :on ole mas.sa ep.a 11 a i h mi
Mitä muut sanovat
s. .^{KSlALI{)i:.MOKK.VATri
N - I J i T ( ) \ K \ l H.\.N r V i ) ' ' ! A
"On sanotlava sir)ia,,n. i^!'a ui
iiinpa Xouvostoicton jv. c r ' : , r e ^ ^T
'^en paanuni^''" .n lL.;=hr(, ',•)
niilahan on i.hi!')i1i' t.iift.i i : ' -
•urt : iJo-iu nian nntainaJJa O I O V ~ I ( M I s i a " latkoiii "jotka sanovat, että
I Mti^-iannuien iaivas-' Piotai ibsa on iintama eikii sita voi
in 1'Mi'-l<'Ji M i i o l i a l o i h m 1 jattaa ilnian'^ihmisra ja siksi he va^
J 'li iin: M'.u->i.ia hänelle, multa jo ' t u s t . i v . i l pi olotai laatin kei man poi.,
I ku ke kc\>li keakiiblelun "Multa tumasta maaseudiilfo"
fi-Vith^-:]ulolo:Uc;: aähesi':{äiinat/;:;konh^
!'^ij->a'' Mo tieilamine, etta Ddcs
|äiK'^lö-ka^ .soitan—tiedän s m .
S<.;.i;i kola v.isl.ian''" kvavi Le-
,ir.
' Licra':-...sti - Hiin l o ^ u i ^ . . -on et' i
KvPa f)ck'sv,an bobhevikil
-.('iko--., - johlavan.t', janoin
>-ilta t . ' ! i u l ' a on U'h\s '^voK.- ! v i | i"u>ii >;.ival noiivosloia s a k s a l a i s ia
miiäia u. u h a n o m a j ^ c i < iahi.i'! t.il |^,'-'.2,^u ir.iU!.< koii!,'. o s s i s s a aano^-
kumiscn lijva'^^-) us-t \ ','t ' t a " laah-m puolesta '
S!S'ia on tuihaa \<-i!(i!a -M.t lii , . [ (hkem', sanoi I.onin ja alkoi ju
kommuniM M >;'JiH'.,tin i o i j t o U a Svcidlovin k..n-,s,i.
kv-iTC^sa )a -it I iiO t-»! k ' i ' i P V ' ' ( ' k ^ - i i i i ma.Mipao^Ma Naijmis^i
tiikuiinilia !i ntiil n v.i5\,i!!a i \ri;.)i kuvijella n i i l l a H v n Lenin on
vastustaa" kvsvi T>eni.i
omat aik.it.iiilups t I\.,i.i- . o n
la olcinino i M ' P C b i c n u./^-icn
na voiiiMH tndtta kinVon ',^'M?a!t
tavan |a lu.)Pn.)lh«-tn -'iii!f.<> i l ! .,
litukan olusv,;' MiO''a.->t lan
k, sia toiniinLui kn-i-i n-n ki A ' n
pulniiikv ,N DV -tl. n I. tk.M 1 V <
1 ai lianoin<iP-'a tioia.'
' l , V .Svfidloviha.^r ColnshchekilM
K I I I ! > \ S | R ' \ lit i T . i " muilta maan
<.ia]>«.r! tvoikeiUOliloilta. )olka aina
{Utoitrstanoet;' Lim:inin : linja.t
a-.:sosialiyallaiVkii^:
-ui voivrt<5,odottaa apua. k^hen
voival liiollaa"' Tällainen Vastu
i ' - I
VO m ' i n o i i s i . vH ikkej^i
! j K - n pc! iislct lla Krkss.ini ok"ra
, oii niin yksinkertainen
SUOMEN UUTISIA
1*4 m-t.K.i.m k I
mcnncsija
Helsinki. - (Suoaii ^ c u . f t^i- UAK) on huonuitiava o l t a sulami-i
. a .iiVoniin.a Vo-^i iui',S t a vo".)-, i ' i - i i oh tuolloin edvlla mvo-. noi-mea,
[oi.Va on »-un il''lta\^'i ' . ' i n o i l c ;ti..a!!>)a a j a n k o h d . i s t a .Aivan lan-leimavei
»makou, p.iaili v )iun! , U i k k o s o n d u i l l a luniii)eile on hitaasti
\o<^o poiu-ta.ji O l i o n j, Ik inul ohct.i aiikeiiUi paremmin
Liikeiincnfu o>.-'Mi ;'i voniino.s'11 kin voMpuhua liaihliimiscsia. Vö-on
mak.-ioluiva I C I P I . I M M o ' i nuiuK^n | kv Imat ostavat ojaltaan kovaan
kuin V.illiou ktmiii.n lar s i i u a k u n i i'(!i-,t\iuis-!w.
nan virdii, l.n loimin h.ilUjoulon .Sodankylän koikeiuLlla kovat ei
1 2,10000 maikk.u .sekä vjinioksi «le l . i l l a J i o t k o l l a niyohassii, silla
mainittiijpn :^.00000 mk nniniaalisli va.sta loukokuun puoli
- : Maaneuvoksen ai-AJornmi maksaa
vastaavasti 50O00'1 mk ja 121000
mk, kunnan loiUajan ar\ oniini
250 000 nik ja (JO.OOO mk. pitajä
neuvoksen arvonimi 2:10.UD0< la
f-:OOUO m2 S eU i t"li("öl'in-iiH-oniini
125 000 ia SOOOO^mk l l l S)
Ilallhiis kivunnut jo p i l k a i k d i s -
leirjniikkooii. Prof V. .1. Jiuksvlal-;
sen löhlama maaiai.-^liittolauicn vä-i
hoinmislöhallilus noL.soe huomonn,i
itsenaKsyj-sajan kynunoncn pilk'i
ikäisimuiLn halHMiksin joukkoon | i
sivuuttaa talla hetkellä kymmcneliä
s i j a l la Oloviin Fa^ioiholmin 11 halli­tuksen
ikalilaslo.ssa
Vhme lauantaina pääminisiori
Sukselainen meni pä.iminislcieinii
toimineiden henkilöiden honk lä
kohtaisessa tilastossa kymmenen,
'"parhaan" joukkoon, Tätä tilastoi
johtaa Urho Kekkonon ja nykyhet­ken.'
poliitikoista silna on 'Karl-.A!.-
gusl Fagerholm viidennellä lilalla.
Kcväl - pari viikkoa myiihiiscs,'!
inuiunme ctcliiosissa. Jokseenkin
paii viikkoa on kcvnt nyt myöha.s-i
maan qleliiosissä.' Äloriä kallaa vio-a'
, haluavat ruveta hallitsemaan omaa maataan Ja sanoal
> r - ' , ^ • . 4
' oVat ."tervetulleita"^ vain tasa/arvoisina'" kansalaisina.
' "„Mutta Etelä-Afrikan kirkko ci ole ,vielä.tähän päivään li
, . sanoutunul^^rti-L-illit^^^ Votuvainolerrörista eikä liioi. , ^ , . , . , . u . , . . u u y... , ^ w m . a . . - .-^uuunuouna c.iciiyiu.a moicuavan .a a>ue..s..M V . . M V V . » . > O . . . . , .v..... ,
njst(rt'in.säjkummallisesta ^'kri.stillisyydestä''..' - ^ - ^ ^ , \ „ ' \ deJj nykyisesta edellä,'vaikka, toi. aluksi.yyoloniiia .mafinia päivässä, lakoidonhakani» on'kommuni.slinen ovat kertakaikkiaan, saaneet, kärsi-ä
paksu jääpeite^ jy j u u r i , so oH;
sään! länipöncmisen ^huomallnvana:
estoenli.J,Mlme vuorina tahäii aikaan
,jäidcnr sukiminen oli noin\kuiUka.i-valissn
k mi on sulanut adkeilla
Kayl.innöllise^li kat.soon .siellä V M I -
iil-.oo -sii-v vielä täysi talvi Myo<
Ko^ki-.Suomossi kevät on vasla va
han iKiht;ivii.sa. (US)
:i>'-i':''jg^;;y'^:^^
IMkeiiä ruvetaan
luoti^maan Que­becin
pohj.-osassa
To*'oiito. — Poh)ois Queheoi.ssa
l y l u l y l H ä n lahifiilevaisiiudo.ssa luot­tamaan
'nikkeliä ,
.\siasla iOval neuv*otell"el Ealcon-hridgei.
NficI:el, Mal;irtie Gold Minc^
)a Maichant iMining la sen tuotl.i-misokst
oijt tehty väliaikainf>n so­pimus,
.joiilJa mukaan Faloonhi idt;"
tu!<'c rnhfydamaaii yrityksen j a M i.
Inrtio rikasUil lamaan Maichanlin
umistamalla alueella olellavan iiik-koim.
.Marchanlin omistama alue. jo.ssa
on. nikkelimalinia, on noin IT) mai­lia
pohjoiseen'Malarlieista.
Tuotanto siuuiiiitelhian alkavan
noin kaljdcn vuoden kiilui lua.
SuunniloUna cdollyltää, (nolcttavan
; v"Kuka
äkkid
—"SriToYJ^v-'
Vladimir ll)itsh rupesi puhumaan
k.ihkeasti ,
'.Mitä ho tahtov.u" Pioletaiiaa-tin
keimailko vaitioimaan joutilai­na
olevia tehtaita'' K.ilsomaan vai
tolil.tina nälkäisia vannojaan | i
apsia;m' Keni-lta Fietaiin työlai­lle
istustar:
minen on jarjottomyytty'" sanoi
Vladimii Iljitsh
Kiiiintolin Leninin ohieita tai
kasti pol.itcn monottavani jonkun
sanan
'Klintai koana elii.ilallo on ase­tettava
ruokalavarain koraysjou.\v
kiioiden jäi jostamin"n. Kohotta
kaa johtopaikalle työläisiä joukko-koskuudessa.
aivan pohiasla
'•aakka "
lian kääntyi Sveidlovin iJ^inlec.i,
joka istiii vieiossa
Jakov Mikhailov i(sh. haluan si­nun
puhua loven Z.isl.ivskin kans'
s.i sillä kuinka monta ihmistä l'ie-tanss.
i voidaan värvätä ruokatava-l
a i n koi avsi yhmiin tassa kutussa."
Samana iltana menin Svdidlövin
kohojtiikscsta tapaamaan lidntä
Kremliin ilmoittaakseni kuinka
J'> jon
"Onko Pietarin komitea ottanut
tohtavaksoon :.pitaä huolen kaikes:
tii?: Eiko;loilla ole piirineuvostoissa
j , i o s t o | a ' " k.vsvi Lenin Vastasin,
el^a kysymjs siitä miten järjestää
nm inoiivostojen tyo on viela ha;'-
kinnan alaisena.-, .laostol lal Id hei­kolla,
taistelevat keinottehuT vastaan
ja 'järjestävät neuvostojen kauppa-svsleemia
'Puolue-n - pm ikomitetui—ja—p'i
1 inouvoslojrn tajtjy \ajvoa, että
tyoläisot,;saaval; asuntoja ja.suuret
inassajotikol Oli: j ä r j e s t e t t ä v ä suor
Hilamaan sitä", .sanoi Lenin kii­vaasti.
On mahdoton unohtaa noita päi­viä,
jolloin V 1 Lenin laski peius-t
aa n ou vosloh a 11 i l ti ksen ra u ha npor
litukalle ja jolloin ihmiset alkoi
vai Itse luntca. etta he ovat herioja
maas.-.aan
Canadassa ja N-liitossa
suuret nierkkijuhlat
samanaikaisesti
\Viniiipeg. — Neuvostoliiton lä
hettilas A. A .Aioutunian sanoi
vieraillessaan taalla muutama päi­vä
sitten, etta Canada ja Neuvosto­liitto
suunntltelOvat samanaikai-
.sosti pidettäviä suuna juhlia.
Canadassa shunnitellaan maail-mannäytlel^
n pitämistä Montrealisi,
sa V 1,9(57, lolloin tulee kuluneeksi
100 viiott.i C.inadan liittovaltion
perustamisesta.
Neuvostoliittolainen näyttely pi­detään
samana vuonna Neiivosto-liiton
50-vuoti.sjuhlien merkeissä.
• Kuorsaaminen on hyvin: yleinen; 11-:
miö ja ollut sita ties kuinka l^auan.
Eras - tunnettu antropologi on nim?
väittänyt, että kivikaudella miehet
nukkuessaan m ö r ä h t e l i v a t m i n - vaK
tavasti; etta he: kuorsauksellaan pi-^
tivat;villipedot'~a'suntoluolista loitol­la.
Olipa kuorsaus sitten kivikaudel-'
ta peraisrfv oleva "suojeleva"' ja te tai;
myöhemmin r : syntynyt kiu.sallinen
"pahe", on ilmiöllä kuitenkin syynsä.
Tavallisin • huomio kuorsauksesta
on, etta sita ilmenee suu auki nu­kuttaessa.
Talloin; kuorsaus johtuu
vaarasta hengityksestä, jonka; luon­non
.mukaan pitaisi tapahtua nenän
kautta. - Nukkumisasento. pahentaa
viela aanenpitoa, niin että kuorsaus
Setallaan maatessa on aanekkamta.'.
: Naiset ovat taipuvaisia r vaittamaan
etta kuorsaus on : miehinen -"pahe''.
Tosiasia kuitenkin on, etta naiset
snttavai kuonsata yhta lailla kuin
miehetkin — vielapa pikku'lapsi voi
kuorsata,kuin: aikamies.: Kuorsaus-on
yleensä vanhempien ihmisten etuoi­keus.
Tarkemmin asiaa tutkittaessa
.selviävät •:syytk]n: ja ;todetaan;- etta:
kuorsausla.ilmenee n i i n ; n e n ä n kaut­ta
kuin suu auki hengitettäessä.
... Kuor-saus .johtuu pehmeän ; kita-
.Jaen,;::ja.:kitapurjeen eli; pikkukielen;
värähdysliikkeestä;;:: jonka.; hengitys^.
ilma:.saa- aikaan.. Ennenkuin;;ilmio
syntyy; .taytyy .normaalinen hengityk­sen
tiellä .olla poikkeavasti • este, ettei
iilmarpaase kulkemaan niin' kuin sen
;r)itaisi. Kun esteen vaikutuksesta i l ­matieksi-
.jaa vain kapea:, rako, syn-
;tyy Siina .-voimakas- ilmavirta,- joka
panee svarahtclyn alkuun. Tällainen,
.ahtaus, esiintyy joko nenanie]u.ssa. tai.
suunieUtssai; kielenkannan ralapuolel-
;:-:Mika;. tahansa.: mika ahtauttaa nie-.
luja. iJane .ilmavirran varahtelytta-maan
:iiella olevia esteitä aanekkaasr-ti.;-
Jos .nenän; valiseinama. o n vino,
SP ahtauttaa, ja ne;henkilot.kuorsaa­va
t^joillnvon- tällainen, rakenteelli­nen
-poikkeama, nenässä..-Tyypillinen'
nenänielussa esiintyvä, ahtauman;ai­heuttaja
on kita- eh kattonsa. Mui­ta
ahtautt3via tekijöitä voi olla mm
hma;, nuhassa kuorsataan paljon hel­pommin
kuin:muulloin.-::Nenässä .VOI
olla:myös_pöIyyppoja tai nena voi olla
allerginen;' jolloin v esim. 'tyynyn;-tai
•patjan polv- saa aikaan limakalvois­sa
-lurvot usta,-,-, «mika -estaa hengitysr
liman noi maalia kulkua
•Suunielun tukkeutumista aiheuttaa
tavallisesti ;kielenv:siirtyminen-';]iian
paljon taaksepäin suun kautta hen-gitettae.'
«a ja vaisinkin selällään
.maatessa. Kuorsausta .edistävät:'kai-:
::.keiilaiset. nieluseinamien.velttous- ja
lontoutusiilat. joiden johdosta v ä ­rähtelyä
paasee helposti tapahtu-nuian
M;ta syvempi uni on, sita
..täydellisempi.. ; on •rentoutuminen;
.kuorsaus on. talloin nieluosien :ren-toutuk.
sen.;vuoksi, erittäin aanekasta;:
M.vos-akohoin, kayton.jälkeen on.ke-
-ho.?5a,taysi -rentoutus ja-seurauksena
usein kova kuorsaus Alkoholi aiheut­taa
m.vos ohimenevää puutumista
kuikunkannessa. jonka ollessa jous-itamattoinassa
lila.?sa; syntyy; suunie-
:lu.s.sa-aanta.aiheuttava ahtauma..: • .:
..Vanhojen /ilmisten - lihastoiminta ei
ole niin, hyvä .kuin: nuorten, - ^vaan
h e i l l ä .melujen .seinämät: ovat: loysäl.
kieh loksahtaa helposti, taaksepäin ja
saa - aikaan kuorsauksen aiheuttavan
ahtauman; Nain. tapahtuu varsinkin-hampaiden
•:puutuessa-:vtai; proteesin;
poissaollessa. Kuorsausta esiintyy,
myös, jos henkilöllä on ollut hal­vauksia
kitalaessa tai kitapurjeessa.
Mita loysempi kitapurje on, sitä hel7
pommin ss mörähtelee. Halvauksen
seurauksena saattaa kitapurjeeseen
tullatallaista velttoutta-ja-siitä syys­tä
esim. aivoverenvuodosta toipuneet
henkilöt helposti kuorsaavat. ' '
Jos lapset kuorsaavat, on syytä
kaantya lääkärin puoleen ja tutki­tuttaa
nielut. Lapsilla on nunittäin
vaistomainen; tajui oikeasta/ hengityk-sestä,
joka kulkee nenän kautta. He
yrittävät hengittää oikein,' vaikka ne­nänielussa
olisi estekin;. mikä aiheut­taa
kuorsauksen. Syynä on tavalli­sesti
kattorisa, joka-:on • syytä tutkia
ja tavallisesti myös poistaa, sillä se
aiheuttaa muutakin terveydellistä
haittaa^Samoin on vanhempien hen­kilöiden
syytä tutkituttaa, ettei - niie-luihm
ole tullut kasvaimia, jos' he
yhtäkkiä alkavat joka yö kuorsata,
eivatkaole sita aikaisemmin tehneet::
Normaalihenkiloille kuorsaaminen
ei ole vaarallista muutoin: kuin kor-:
keintaan perherauhan ja naapuriso­vun
vuoksi. .Mutta Amerikassa :ja')no-\
nissa muissakin maissa 'kuorsaami-:
nen: ei ; ole ollenkaan harvinainen-avioeron
syy, Kuorsausta vastaan ei
ole mitaan yleispätevää reseptiä.
Nukkujan voi tietysti ravistaa hereil­le,
mutta kukapa nukkuja siitä pi­täisi
JOS se toistuu monta kertaa
yössä: Ainoa varma keino turvata it­selleen
jokseenkin rauhallinen yöuni;
lienee kuorsaajan huonetoverilla se,
että tukku omat korvansa ja on vä--
liitämättä: toisen - konsertoinnista;'
* * •
Mämmiä ^
pääsiäiseksi
5 litraa vettä, IHi kg ruisjauhoja",
350 gr seulottuja ruismaltaita, 1 .tl
suolaa. 4 rkl hienonnettua poma-ranssikuorta.
Vesi kuumennetaan - n. 140- astei- e.
seksi (F) (älkää missään tapauksen­sa
antako sen kiehua.^
Sen jälkeen ripotellaan ruisjau­hot
ja maltaat veteen, jota vatka­taan
voimakkaasti. Pata peitetään
kannella ja mämmi saa imeltyä lie-~
den: reunalla :tasaisessa :lämmössä -
5—8 tunnin ajan. :Imeltämisen j ä lr
keen keitetään mämmiä noin 15 mi-°:
iit:.ultia koko ajan hyvin, sekoittaen
ja lopuksi- lisäätän mausteet.: Seosi
saa jäähtyä; sitä sekoitetaan silloin
tällöin, muttei enää vatkata.-.Mäm-v
mi pannaan tuohisiin ja.paistetaan
miedossa uunin lämmössä kahden V
lunnin ajan. Mämmi on parasta 4
— 5 päivän vanhana. Tarjoillaan
sokerin ja kerman kera
SITÄ!
JA
TÄTÄ
KAUKO\.4:KÖINEN
: Oikeushuoneessa ristikuulustelija
todistajille;
^ Näitte tapahtuman seistessärt--
ne 50 jalan etäisyydessä. Sano­kaapa
esimerkiksi kauaksiko näette
selvästi?!
— Tänä aamuna ylösnoustessani
näin selvästi auringon-joka kuuluu •
olevan,93 miljoonan-mailin;etäisyy-,;
dessä, vastasi todistaja.
Se "I
Oliiii ollut tietenkin suurta loke- kiihoilus. joka valmentaa kansaa
lyyttä Elolä-Afiikan valkoisten ly-i.
innieii taholta, ^elleivät ho oli.si
luioinannccl muiden aatteelliso.sli
vaiai ikkPirruneidon lavoin turvau­tua
« "koin inunistisccn j k u mm
^oen", yi iltae.ssään oikcutlaTrasoct-toTiiicn
ihmisten tappamiseni, piis-kamisön
ja pieksemisen väin sen
vuok.si kun heillä sattuu olemaan
tiimmanpiioleinen ihf/iQväri.
.Mutta oppivaisia piki<tt4frtlereitä
ovat Ktolä-Afrikan, "silmäntekijät'
koska he yksi toi.sensa perään ava­sivat
tiistaina kila-ankkonsa ],\ se-
Iitlivht eitä ynimärläkään rakkaat
k.ipilalistit kautta maailman, että
polijTnimaisona .syynä on "kommu­nismin
aave" CtcKi-Afi ikassakin
"Ilse" pääininislori Vcr\voci;d,
jolvii ,valileltavasli kyllä "sai aiheo-^
tonla sympatiaa puolelleen loutu-e.
ssaan orädn rikkaan, valkoihoisen:
mantlaalipapan inuihayi ilykson;
kohteeksi, huomasi, lämäii kaikille
mustille Miurporvarcille^ yhtc'iscsti
räkkiian, "kommunisliscn 'kumini-^
hiksenV jo noin 'viikko sitten, joi-loio
liiinqn kerrotaan saiionoqn, cl^
'lä "äskdiston vaikeuksion ja'' riicl-
V alkoilioisia vailaan . . . " |
kummalhnon iiitiu, cikö olekin?
V K ; n turvallisuusneuvosto hyväk­syi
yksimielisesti päätöslauselman,
mis.sa tiioniiltiin Etelä-Afriklin^val
koincn terrori- ja tyrannihailitus.
Multa nyt .saammekin kuulla, että
kaiken' tämän takana •— s i i s ^ Y K in
turvallisuusneuvoston: päätöksenkin
takana on "kommunistinen kiihoi-
Panilteko sivumennen sanoen
merkille tuon "syytöksen" sana­muodon?
Arvon pääministeri ja hänen
öpcluslap.sensa eivät ole voineet
hyvin ymmärretystä syystä "syyt­t
ä ä " kommunistipuolueita jtämän
verileikin järjestämisestä —• ja sik­si
hc puhuvat vain "kommuniäfi-sosta
kjihoituk.scsta" '— mitä hy­vänsä
sillä sitten tarkoitetaankin.
Tämä .sellai.scnaan aVaa silmiem­me
eteen aivan uusia näkemyksiä
siitä mikä on "kommunistista kii-hoUusta".
Etolli-Afrikan neekerit ja sii­nä
m.iassa on nolja ket taa enem­män
ncckeroiläliuin valkoihoisia
niystensä maljan täyteen. Heillä
I on kielletty kaikki alkeellisemmat­kin
ihmisoikeudet:- heitä on - am­muttu,
:;mnkiIoitUvja piiskattu :jul-meininin
kuin mitään eläimiä pa­hoinpidellään
missään sivistysmaas­sa.
Ileilä pakoitetaan pitämään
erikoispassia, minkä avulla neeke­rit
voidaan jonkun tekosyyn var­jossa
tuomita kiireellisenä työai­kana
"pakkotyöhön" ja " t S h e t t ää
sitten :jonkiur?rikjLaan-v^
farmille -'tuomiotaan'--palvelemaan;
Mutta puhuminen tällaista oloti­laa
vastaan onkin kuujema "kom­munistista
kiihoitust^a". Tämän
määritelmän-pcrusteeria mjuiilmas-sa
on jo yli 2,000,000,000 "koifimu-nistiscsti"
ajattelevaa ja "kommu­nistista
kiihoilusta" tekevää ihmis-
IliSiliiiiilillliil^
Ja minkä takia Etelä-Afrikassa
ammutaan,'' mukiloidaan ja piiska-ta^
m neckcrcitä kuin kulkukoiria?
"Ite" pääministeri Vervvocrd so,-
littää asian näm:
"Jospa ihmiset vain käsittäisivät,
e i t ä me emme ole barbaareja (raa­kalaisia),;.
vaan kristittyjä . . Ja
välittömänä ^vastauksena kysymyk­seen,
miksi Etelä-Afrikassa- harjoi-telaaij
rotuvainoja, hän sanoi; ,
''Afrikan tavoitteena ei,ole mo-,^
nirotiiisten valtioiden' muodosta-niinca
. :
'Tämä on meidän maamme ja sii­nä
haluamme me itse hallita. Te >
olette tervetulleita tänne valko­ihoisina
ihmisinä; te voitte olla
.meille.erittäin hyödyllisiä, mutta:,.;
tämä on meidän maamme.'
"Jos valkoihoiset antaisivat
Etelä-Afrikassa kehittyä min­käänlaisia
kumppanuussuhteita,
se tarkoittaisi asteettaista heidän
asumansa'maan pois antamista^'
" Kysymys Tfh -siis kaunistelemat­tomasta-
herrasrodunetuoikeutetus*
J a isjntävallasta. 12,000,000 neeke­riä
on pidettävä miltei koirien ase-inessa;
että-rikkaat.valkoihoiset^hal-litsijat
voisivat tulla neekefien
kurjuuden < hinnalla vieläkin rik-kaimmiksi.
l^Iiin ''kristittyjä" kuin nämä val­koihoiset
hallitsijat ovatkin, he ei­vät,
kaihda mitään rikosta, eikä mi­tään
julmuutta silloin kun he luu­levat
luokkaetunsa tulevan uha-.
tuiksi vaikkapa vain joskus tule­vaisuudessa
— sillä saatuaan vuo-,
Sia sitten yliotteen neekereistä, he
pitävät nyt miltei juniialanpilkk^-
na, tai ainakin "kommunistisena
kiihoituksöna" sita, jos uskalletaan
sanoa, että neekereilläkin on oi­keus
päättää omista asioistaan ja
hallita pmaa maataan. . ' '
Tällainen on se kapitalismin kuk­kanen,
,mitä Btelä-AXriks|ssa ;,jnyt
yritetään piiskalla, pyssyllä < ja pa-