Vapaus, July 21, 1921

              •i;,,my,'.<-'ih-i.jfe;tf!vK.6,*:',ii
tniestä aseensfln,, täMätesjään nyt is
kunta IWWrtäTa£taan. Tämä jraes ei
Csnsdan suomalaisen tj^^\imnkaan hiui^lsi, /.aikHeD xaidOT
H. PUBO, J. W. SLUP, .
Vastaava toimittaja. Toimitussibteen
VAPAUS
(Liberty)
The only organ of Finnish Work'
ers in Canada. Poblished m Sud-bury,
Ont, every Toesday, Tbarsday
and Saturday.
Aivertiaing rates 50c per.cql.
inch. Minimura cbarge for nngie
Inaertion 75«. Discount on standing
'advertisement. The Vapaus is tbe
best advertising medium aKong the
Finnish People in Canad/i.
Ilmotushirita 59c palstatunmalta.
— Alin hinta kertailmotuksesta 76c.
Kuolemanilmotukset $2:00 (muis-iovarsyistä
60c kultakin lisäksi). -
Kihlaus- ja aviol. Umot. alm hinta
82.00, nimenmuutosilta. (muuten
kuin avioliittoilf.otuBten yhteydessä
S2.00 kerta. — Avioeroilm. ?Z.OO
kerta (2 kertaa $3.00. .... Syntymä^
flm. «2.00 kerta. — Halutaan tieto­ja
osoteilmotukset, $1.00 kcrto^ 3
kertaa %2M) — Räikistä ilnfotuk-
Bista, joista ei ole sopimustaj tulee
rahan seurata mukana. .
TILAUSHINNAT:
Canadaan yksi vk. 14.00,, puoii
rfc $2.25, kolme kk. $1.60 ja yksi
76c.'.
Yhdysvaltoihin ja Suomeen,^ yksi
vh. $5.50, puoli. vk. $.3.00 ja kolme
kk. $1.76.
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei
tulla lähettämään, paitsi asiamiesten
Joilla on takaukset.
Vapauden konttori ja toindtM on
Liberty^ Building, Lome St, Puhe-pSstiosote:
Box 6?, Sudbury, Ont
katalifta jsoriktaan ja ääikänemättö
män rikcli!s;&ta ioi.TinnoIstaan 3Ioo-neyn
jutun yiteydes-ä oa tehty, käyt
tää violäki.n rii^vJttS.Tinjpjä'«keinoja,
palvellakseen sccrista rahssumnusta,
amenkala;Ka fuarrobtoja.
Uutta kaikkien iatkDvfen paljas­tustenkin
jälkeen,, vaikkakin on mo-nikCTtaan
käynyt selvääkin selvera- ksr«inyt suarteolJisDaEtaotannon vä-maksi
itae jKffVÄiilliselle oikeusko- benemiien jobdosta.
neistoIJekin, £ttä ilooney ja Billings
ovat »yyttSmiä ja mitä katalimman
kapitalistiseo ssiaHiton uhreja, be y-häkin
viruvat vankilaesa— porvaril­linen
oikeoslajtas ollen muka kyvytön
vapauttamaan lieitä lain cteknillisten
pointien» takia. Tosi'syy ollen että
porvarillinen luolkksöikeuslaitos ei
tahdo o t ^ takaisin^ luokketuomioi-taan.
TaMellineii mailmänpula ja EolmanBeii Inter-
Trottkin seari pnbe M^imaa kon-
Jos ette milloin tähahsa saa vas-ensimaiseen
kirjeeseenne, kir-iotteJ
«t& uudelleen liikkeenhoitajan
3. V.Mmm9y jliikkeenhoitaja.
Eegistered ai iW f m O t e P*-
partment, Ottawa, 88 fifSpno. . W
matter.. • '.• , -/••^*.;.'5<JJ».-«--:; ,^ •
Mooneyn
•^^fe^ vaihe
UUSI
Vmpäri tnaifm^ii siiurta kuulul-
Buutta amerikalaisen suurkapitalis-min
häikällemättöinästa vainosta jÄr-jestynyttä
työväestöä ja sen edusta-jia
kohtaan califoinialaUen työvaen-miehen
Tom Uäohm J^ttU ön saa­nut
tÄ&9k\imlmaiHsen vaiheen. Huo-iimatta
suurista lahjomisista ja mitä
törkeimmästä; pelistä tässä jutussa,
on järjestyneen; työväen ponniäteluil
laan onniatunui penkoa tätä räikeä-tä
hyökkäystä' työväkeä vastaan sil^
nä määrin, että' itse porvarillinen oi­keuslaitoskin
on pakotettu jö tunnun
tamaan 'syytökset Mooneyta vastaan
• olevan tekaifltuM.iViimcifii"'"»"^
Moskova 30/6. Kolmannen Inter-nationalen
feoagressin toiseissa istun­nossa
piti Trotski s^uraaf^asisSltöisen
puheen: ;
Porvaristo ; arvioi voimansa lUan
suuriksi; hjaöliroatta siitä^ että kom-thunistinen
liike on pienistä ryhmistä
kasvanut suureksi jojjkkotiikkeeksi,
ei porvaristo enään anna itBefian vai­vata
sellaisen kommunistisen mail-manvaaran'
kauhun kuin vuonna
1919. Siitä eyystfi on se myös pois­tanut
soslaUdemokratit ja riippumat­tomat
ministeristöistääh. Samasta
syystä on myös syiityiiyt liitto Ams­terdamin
keltaisen aimmatillisen in-temationalen
ja 2 ja 2 ja puolen in-temationalien
kesken. Trotski osoit­ti,
että vaUankumoukflellinen liikeon
sodan jälkeen saanut ennenkuulu­mattoman
vauhdin:' lakkoliikkeet
Englannissa, Saksan proletarlMtin
suorittama vallan valtaus. Saksan
monarkian kukistus, sisälliseota tin-ksfissa,
lakot Anfierikassa, raju poliit
tinen jännitys Rqpskassa, Italian pro
letarlaatin noujss minkä tarkoitukse­na
oli tehtgjdgn valtaus, ja Tshekko­slovakian
proletariaatin polijttiset
ioukkolai©i, Tämän vuoden aikana
öllssn flähty työläisten nousö Keski-
Iäisten suuVemmoineQ lakko e^kä suur
faTcko Uorjassa. Työväestöllä on nyt
Vastflttavana kysymys; minkälaihen
ajanjakso on seutäavat nyt. Jatku­vatko
poliittiset heilahdukset ja lakot
vai seuraakp. kapitalismin vahvistu-
"vaiheena Mooneyn jutussa on, että
suurlautakunta, joka on nyttemmin
• Mooneyn ~ lakimiehen vaatimuksesta
käsitellyt juttua ja k«ulu9tcllut sen
yhteydessä uusia todistajia, pitäis:
saaneen selville erään käsialantunti-jan
avulla, että joku lWW:n,jäaen
'olisi syypää siihen pommiräjähdyk-eeen
inistä Mooney ja hänen toverin-
' sa Billings ovat suorittamassa elin-katitista
Vankeusrangaistusta. Uuden
syytetyn, joka on valittu uhriksi, pi­täisi
oleman erään Frederick Esnmn-
"ain ja hänen vaimonsa,, jonka ylime
mainitun pitäisi lähettäneen varotus-tojelroän
m Franciscon sanomaleh
dille eiinen räjähdystä, että sellainen
'lulisl tapahtumaan. Hätinen pun-syyttäjä,
surkean kuuluisa Fickert on
kuuleman mukan tärkeänä henkilönä
tämän jutun juonen keksimisessä.
Hänen kerrotaan lausuneen hänellh
olevan hallussakn todistuksen «iww.:
Iäiseltä, joka vannoo ollccns'» iäsnä,
kun yhde^än iww:läistä, jotka hän
sanoo saavansa käsiinsä milloin on
tarpeellista, vannoutuivat valmista­vansa
sellaisen pommin, joka tulee
säikäyttämään kapitalistit Nämä
jniehet vannoutuivat asettamaan pom
min sellaiseen paikkaan missä se te-
Jtisi mahdollisimman suuren vaiku­tuksen.*
Näiden uusien juonien punomis-yritykset
tässä kapitaistien likaises­sa
ja häikäilemättömässä hyökkäyk­sessä
ovat ymmärrettävissä siten, et-,
tä sen jälkeen kuin Fickertiä katyrl-
.nään käyttäneet työväen viholliset o-vat
saaneet nähdä kaikkien lahjomi­sien,
petosten, vääryyksien ja vnären
nysten jälkeen, mitenkä hfitlän lahjo­misilla
ja pelotuksilla hankkiman, to­distajatkin
ovat paljastaneet tainän
'jutun juonet ja katalat petokset, on
peräännyttävä ja luovuttava syytök­sistään
Mooneyta ja hänen tuveri-
.aan vastaan, mu^ta jatkettava ^ntistä
häikäileniättömämrain - hyökkäystä
järjestynyttä työväkeä vastaan, välit
semalla uusia uhreja — vikatuita jn
vainotulta i\vw:läisiä. Nämä kaup-pakamarikapitalistiroistot
voivat' e-delleenkin
jatkaa räävitöntä taiste­luaan
järjestynyttä työväkeä vas­taan.
Ja että jutun uudessa vaiheessa e-delleen
mainitaan surkean kuuluisan
tatuotartto on 2 ftertaa niiii suuri
kuin ennen sotaa. Ameiikan käsissä
on nyt 40 pros. hiilituotannosta ja 30
pros. tonnistosta. Niinilään on sillä
85 pros. kaikista mailman automobii­leista.
Samaan aikaan kun koko ma-ilmassa
löytyy 1. moottori aataatu-hatta
henkeä kohti, on Amerikassa 1
moottori joka 12 henkilöä kohti. Oi­ttaan
maa, mistä vietiin maanvilje-lysköneita,
«on Amerika nyt mauttn-nnt
teöllisunstootteita vieväksi maak
a. Amerikan hallussa on pnolet koko
mailman kultavaroista. . Amerikaan
vierii yhä vieläkin vimttain kultaa.
\ Japanikin on vetänyt hyötyä sodas
ta kehittääkseen eräitä teollisuushaa-rojaan,
joskin tämä kehitys kantaa
sairasta ja keinotekoista leimaa..Mut
ta myös Japanin työläisarmeija on
kasvanut äärettömästi ja,lasketaan
siihen nyt 2,400,000.
Venäjän teolUoanden tila' -
Porvarilliset'pblitiikot ja kansan-tajoustie^
ilijät, kuten esim. Ameri­kan
yöKJpfi^hteeri Hughes, pitävät ta
panaan väittää, ettei Venäjän teoUi-i
suuden rappio ole riippunut enempää
saarrosta kuin mobilitolnnistakaan.
Taistelun aiknaa neljällä rintomsUa,
»itä Buurimpsin Voimanponnistusten
aikana, oli punaarmeijassa useita: n i l
Joonia sotilaita; neljänneS' niistä oli
ammattitaitoisia työläisiä. Joukko
ieollisuushaäroja, kuten hiiBteoJlir
SUU8, kangas-, mötalli- ja paperiteolli
suudet eivät voinee^ olla nöjmaali-käynniisä,
kun niiltä puuttui koneita
ja välineitä, gellaisia kun ei ole kos-
Jfaan valmistettu Venäjällä vaan aihä
tuotettu Saksasta ja Englannista. Jos
Venäjän teQ'iifsilIi'deIla olisi ollut
iaikki tarpeelliset tavarat, niin voisi
se piankin työskennellä samalla vauh
dilla kuin ennen sotaa, jopa sivuut-taakin
rauhanaikaisen tuotanhon. V.
1919 alussa havaittiin mailm.nn-markkinoitla,
seurauksena europpa-laisesta
aseistariisumisesta ja siirty­misestä'
räiihäntilaanjl poi^ari it­setietoisuuden,
kasvua. Mutta pörs-sitoiminnan
vilkastuminen' j i teolli­suuden
tilapäinen kukoistus öli vain
jo sodan aikana.; Teollisuustaso ei
ole Vaipunut ainoastaan Europassa
vaan myös Amerikassa. Teollinen
pula alkoi juurijiiissä maissa, joiden
'teollisuus oli oisoittanut, j^uurinta
vauhtia; Japani ja Amerika - saivat
ensiksi kokea : tätä pulaa. Ostovoi­man
laskeutuminen Europassa ja
velkantuminen Amerikalle olivat tä­män
pulan suurimpia aiheuttajia.
Mailmantalouden tilapäinen nousu,
mikä ilmeni eödan jälkeen ja nykyi­nen
teollisuuspiila eivät lainkaan
merkitse sitäi että voitaisiin olettaa
vällankumousvaaran olevan ohi, eipä
edes, jos tätä kriisiä seuraisi teolli­nen
elpymisen aikakausi.
JLnokkataieteia erittyy tuurin aokelin
misen ajanjakso.
Taloudellinen rappio
»»Dj—II*
Trotski osoitti USeitä numeroja,
jotka ovat Oihiaäii valaisemaan ta­loudellista
jrappiotilaa kapitalismin
huomattayimttiissa maissa. Viime
vuöhhä oli Europan viljasato 720 mii
Joonaa (?) pleniempi icuin ennen so­taa.
Vain Amerikassa saatettiin to­deta
viijaylijäämää. Europan kar­jakanta
, on niinikään huomattavasti
vähentynyt. Sodan aikana syntyi, Eu
ropässa suuri leipäpula; rauta- ja hii-lituoanto
ön samoin kovasti laskenut.
Sodan kautta ori hävitetty ei vähem­män
kuin puolet niiden valtioiden kan
sallispmaisuudesta, jotka ottivat sii­hen
osaa. Paperirahan •liikkeellelas-kemihen
bn kuitenkin,'kaavanut ta­vattomasti.
28 niiljaardista paperi­rahaa,
^mikJ^ ennen sotaa oli liikkeellä
mailmanmrakkinoilla^ on summa nyt
kphorinut 300 mii jaardiin, Samanai­kaisesti
rahä-aryon alentumisen kans
sa on tapahtunut rakennusten Jajehi
daskalustojen suurta kulutusta."
Saksassa on nyt tuskin 4,800,000
työkelpoista, kun niitä ennen sotaa
oli 11,300,000. Ennen sotaa teki
Sakwn viljasato 15 miljoonaa puutaa
Viiöhna 1920. sen sijaan vain 5,2ÖQ,-
000; «puutaa. Saksan valtiovelat o-vat
nousseet 250 mii jaardiin kulta-markkaan.
Saksan valtiotulot ovat
vähentyneet 60 pros. Asema Sak­sassa
muistuttaa lähinnä vaUiovara-rikkoa.
•
Ranskassa ön karjakanta 5 mii Joo­naa
päätä pienempi kuin ennen sotaa.
Vehnä.sato on 128 miljoonaa puutaa
ja hiilituotanto 98 miljoonaa puutaa
pienempi kuin ennen sotaa. Teräs­tuotanto
on vähentynyt puolella.
Ranskan kahden viime vuodian kaup-
\}aba]anssi osoittaa, että tuonti ön
37 miljaardia frangia vientiä suu­rempi.
Ranskan vuosimenosääntö
osoittaa 5 ja puolta miljaardia fran­gin
vajausta. Ranska pysyttelee pys
tyssä tällä haavaa vain ryöstämällä
Saksaa ja siirtomaita.
Englanti alkaa menettää mailman
merkityksensä. Vam suurilla ponnis
tuksilla onnistui Englanti kohotta­maan
jonkun verran maanviljelys­tään
enneiTsotaa vallinne*elta tasolta.
Mutta hiiliteollisuus, Englannin kanr
saliistalouden pohja on 7 sotavuon-jtäin ovat astuneet luokkataistelun'
na vähentänj-t 20 pros. tuotannos-j maaperälle, ovat • vallankumoushen-taan.
Terässulattojen, tuotanto on jgen ja taisteluhalun täyttämiä,
niinikään vähentynyt. Englannin Kapitalististen maiden poliittisen
tämänvuotinen hilienvienti vastaa taisteluliikkeert johdossa näemme me
väin 1/7 hiilen maastavlenmistä en-itrustiutuneen porvariston. Eitrus-nen
sotaa. Englannin valtiovelka on j tiutunut pikkuporvarisluokka köyh-kohonnut
11 kertaisesti. Punta, jo-jtyy, vajoaa yhteiskunnallisesti, ja tu
ka pelkällä nimellään kuvasti englan-jlee siitä suurpon-ariston vastustaja,
tilaisen valuutan ylivaltaa mailman- Joskin sitä mukaa kun proletariaatti
markkinoilla, on menettänyt johtavan vahvistuu pikkuporvarilliset
osansa Amerikan dollarille. , | sen yedetään ratkaisevan ^asitelun ai
YbteiskooBstlinen tasapaino eottA'
isiattoiaa«ti Uvitetty
• Suurporvaristo ei ole onnistunut
saamaan aikaan yhteiskunnallista ta­sapainoa.
Sota on johtanut monien
pikkuvaltioiden muodostaiaijeen, mi­kä
johtuu eiitS, etteivät imperialistis.
jättiläiset kyenneet jakamaan eri vai­kutuspiirejä.
Tästä luontua alituisia
kansainvälisiä kriisejä imperialistis­ten
maiden kesken. Ranska ja Eng­lanti
tormSävSt alituiseen yhteen e-ritotenkin
Saksassa, Vielä enemmän
kärjistyvät Englannin ja Amerikan
väliset suhteet Nyt jo tuottaa 2 a-merikalabta
Ikäläistä enemmän kuin
5 englantilaista, 45 pros. mailman
hiilikaivoksista ja 2/3 naftalähfeistä
on amerikalaisten hallussa. Sodan
kantta on Englanti päässyt käsiksi
rikkaisiin riaftalähteisiin, mihiii eivät
amerftalaiset kapitalistit illoan muu­ta
tyydy. Tähän on lisättävä Euro-pan
suuret yielät Amerikalle, ja Apie
rikan pyrkimys saada käsiinsä kaikki
lennätinkaapelit Amerikka lisää
tonnistoaan aavistamattomassa mää­rässä.
Nyt jö on 1/3 mailnisn ton­nistosta
Mnkäsisrö Englannin ja
Japanin välinen poliittinen liitto on
suunnattu Yhdyay.altoj8 vastaani V.
1924 tulee Anterikari laivaJsto ole­maan
suurempi kuin Englannin ja Ja
panin yhtceriöä.. Kuii Englannin po­litiikka
kuitenkin edelleenkin käsitr
tää ylivallan sSilyttämiseri merellä, ei
tarvitse olla mikään profeetta sanoäk
seen, että me voimme e^nnakölta olet­taa
aseellisen yhteentörmäyksen Eng
lännin ja YhdyBvaltain välillä. O-leirtme
tässä tekemisissä sellaisen en­nen
historiassa tapahtumattoman sei
kan kanssa, että aseellinen yhteen­törmäys
voidaatn määritellä ennakol­ta
mitä täsmällisemniällä tarkkuu­della..-,
•:
Europalaisten maiden armeijat o-vat
8J prosi guuremmat kuin ennen
sotaar, ^ämä tosiasia käy ymmärret­täväksi
sen kautta, että Europassa on
syntynyt suuri joukko uusia valtioita
jotka ovat pakptetut suojelemaan ra­jojaan,
mutta myös sen kautta, että
asema on södah jälkeen kärjistynyt
Proletariaatti kohtaa yhä luurempaa
vastarintaa
Venäjän ensimmäisen vallankumo­uksen
tukahuttamisvuoS 1905 löi yh
teen teollisen piilavuoden kanssa, kun
sen sijaan vuodet 1908 ja 1912 olivat
teollisuuden nousuvuosia Venäjälle
ja olivat huomattavia työväenliik­keen
varttumisen suhteen, mikä liike
kehittyi aina sodan puhkeamiseen asti
toistuviksi katumielenosoituksiksi.
Nyt on äärettömäin luokkavastakoh-tain
ja teollisen jpulan lisäksi tullut
suuri aineellisten arvojen tuotannon
väheneminen, ja tästä syystä edistyy
luokkataistelun kärjistyminen suurin
askelin. Tämä öri.hyvä enne vallan-
"kumouksellisen liikkeen kehitykselle.
Tällä hetkellä ei meillä ole tekemis­tä
yhden ainoan, yhtenäisen t}'öväen-luokan
vaan monien työväenkerrosten
kanssa. Työväenliikkeen poliittisis­sa
pelintätavoista kouliutuneiden työ
Iäisten ohella on meillä suuri kerros
tyMäisip, jotka ovat sodan esiin ve­tämiä.
Ne suuret määrät nrisia ja
työläisnuorisoa, jotka vasta äsket-
Toisella puolen hankkeissa olevat
sotaiselt yhteentörmäykset, toisella
yhä lisääntyvä rappio teollisuudessa
ja tuotannon vähentyminen. Tuotan
töVoimien väheneminen Europassa,
kansannousujen rkäsvu itämaissa, yh­teiskunnallisten
vastakohtain lisään­tyminen
Amerikassa johtavat työvä­enluokan
lujittumiseeri karttuviin
luokkataistelukokemuksiin. Kaikki
tämä pi!ihuu meidän katsantokantam­me
oikeudellisuudesta, meidän t^ktiik
kamme ja tasteium^eittytapojemme
oikeaperäisydestä. Meidän on tar­koin
harkittava taktiikkaamme sövel-luttaaksemme.
kaikki taktilliset kysy­mykset
käsillä olevien ehtojeii ja
kunkin maan..'mukaan erityisesti.
Tässä on nykyisen kongressin' tchtii-väin
painopiste.
Meidän tärkeimpänä tehtäyänäm-;
me ori kommunistipuolueen lujittami
nen, niin että siitä tulee toimintapuo­lue.
Sen on oltava taistelevain jouk­kojen
joIÄosta ja tarkkaan määritel­tävä
niiden taistelutunnus ja sovel­lutettava
se luokkataistelun strategi­an
mukaan. Vastustajan kanssa sat­tuvan
yheentörmäyksen ajankohtana
on meidän työväenluokan eri ker­roksista
luotava yhtenäinen armeija.
Porvaristo koettaa kaikin keinoin es­tää
vallankumous ja komproniissi-en
suosittelijat ponnistelevat viivj't-tääkseen
vallankumouksen kehityskul
kua. Mutta meidän kommunistien
on käytettävä joka tilaisuutta sy-ven
taaksemme luokkavastakchti.i.
Kommunistisen puolueen on yhdistet
tävä joukot yhteisen päämäärän puo­lesta
ja johdettava niitä tiellä dikta­tuuriin
ja yhteiskunnalliseen vallin-kumoukseen.
Foster Venäjän vallan­kumouksesta
valla. He vaativat «yjidenvertaista»
oikeatta yhteiskunnan • loJ*eläjiIle.
Mutta ne emi huomaa eitä tosiselk-k@
a, että niin kutst^uissa demokraat­tisissa
valtioissa nämät samat lois?!!
jät riistävät .työläisiä määräämättö­miin.
He asettelevat kaikenlaisia a-suinpaikka,
eokupooli j a muita nau­rettavalta
näyttäviä äänestyksiä, o-minaisuus
joka ristää miljöön, työ­läisiltä
sananvallan hallituksessa. Ja
ellei hallitus alituisesti vastustaisi
työväenliikettä, ei kauaakaan kestSisi
ennenkö äänestysoikeus rajoitettai­siin
vain rikkaita koskevaksi.
Vallankumouksellisen Venäjän työ
Iäisillä ei ole harhakuviakaan näisftä
asioista. Kapitalisteilta itseltään o-vat
työläiset saaneet tietää mitä he
ovat — häikäilemätöin riistäjäkopla,
joka ahneuksissaan saattaa tehdä mi
tä tahansa. Sentghderi työläiset sa­novatkin
heille selvään, että heidän
heidän toimintansa on yhteiskuntai
vastaista ja että jos he halyavat pääs
tä osallisiksi tavallisille ihmisille kuu­luvista
oikeuksista, niin heidän on luo
vuttava häpeällisestä toiminnastaan
ja tehtävä jotain hyödyll. työtä palk­kioksi
ylöspidostaan. Elleiyät he tä-iä
halua tehdä, silloin saavat he odot
taa, että heitä tullaan kohtelemaan
poliitti^na ja yhteiskunnallisina hyl­kiöinä.
/ ;
Venäjän hallintojärjestelmän pe­rustaminen
perustuu kokonaisuudes­saan
paikallisiin neuvostoihin. Niitä
on * kaikissa kaupungeissa, kauppalois
sa ja kylissä. Ne muodostuvat kol­mesta
feuuresta Venäjän työväenluo
kan haarasta — työläisistä, talonpo­jista
ja sotilaista. Mitään yleisiä, a-merikalaisessä
merkityksessä olevia
vaaleja ei ole. Työläiset valitsevat
neuvostoedustajansa suoraan työpai
koillaan, talonpojat kylissään ja soti­laat
kasarmeissaan. Virkailijat ja
"edustajat ovat milloin tahansa valit-sijainsa-
toimesta pois kutsuttavat
Paikallisen neuvoston - tähtävänä
on, johtaa alueensa yhteiskunnallis­ta,
politillista ja teollista elämää, ot­tamalla'
huomioon ylemmän hallinta-orgaanin
tahdon, , Niiden toiminta-laajuus
vaihtelee kyläneuvoston yk­sinkertaisesta
toiminnasta suuren
kaupunkineuvoston inutkaliiseen ja
vaikeaan toimintaan. Moskovassa e-simerkiksi,
neuvosto' käsittää 21 eri
Osastoa ja ovat ne seuraavat: oikeus,
flnassi, sotilas, posti, teollisuus, polt-totarve,
elintarve, (elintarpeien han­kintaa
maa, pakollinen työvielvolli-suus,
julkinen ^palvelus, yleinen palve­lus,
(Vesi, valaistus, katuväuhu y.m.)
kasvatus,, työ, terveys, yhteiskunnal­linen
hyvinvointi, yleinen hallinta,
(Poliisilaitos, vankilat, avioliittojen
solmiaminen,, heutaantoimittaminen
y.m.) tilastollinen työläisten ja ta-loppikain
kontrolli, kuljetus, raken-n\
is, elintarve (jakelu), osastot sekä
erikoismomissinoi, (jonka toimena on
vastavall^nkumQuksellisten selville
saaminen). Kaikki nämät osastot o-vat
taas jaetut toimistoihin, jotka pi­tävät
huolta tuhansista tehtävistä, joi
ta uudenaikaisen kaupungin elämän
järjestämisessä tarvitaan.
• Monimutkaisen prosessin kautta,
josta tässä yhteydessä on mahdotonta
kuvata yksityiskohtia, liittyvät pai­kalliset
neuvostot, sekä kaupunki- et^-
tä maaseutuneuvostot toiiiinsa, muo­dostaen
järjestön ja yhtenäisyyden,
mikä on yhdenmukainen maan maan­tieteellisten,
poliittisten ja teollisten
jaoitusten kanssa. Siten laajentuvat
neuvostot Volosteihin, piireihin, ku-vernementteihiri
ja alueihin, muistut
taen meidän vaalialueita, muistut-kongressipiirejä,
ja valtioita. Jokai­nen
näistä järjestöistä hoitaa asioita
alueellaan, toimintaa rajoittaen luon
rioUisesti yläpuolella ja alapuolella o-levat
neuvostot. Kaikissa tapauksis­sa
muodostuu korkeam. järjestömuo
to siteri, että alemmasta muodosta va
Iitaan suoraan edustajat ylempään.
Yleinen neuvostojärjestelmä saa yh
tenäisen kansallisen ilrinauksen yleis-venäläisen
neuvostokongressin kaut­ta.
. Tämä on Venäjän tasavallan ylin
hallinnollinen elin. Kongressin väli­aikoina
hoitaa asioita keskustoimeen-paneva
komitea,, jossa on 550 yleis-
Xaaadaa
Dollarista
LÄHETTSKULUT OVAT SEURAAVAT:
-: ^"ajenne
i Torontossa ottaa iphalähetyksiä vastaiÄi tov. A. T Hill 17*71. I 5 fair Avenue. ^ ' V*öle>]|
iiiHimHuiiniiHlHiiiiniiniiiiiiiimiiiiifiiiiiiiiiiiiiiiiiiin
IV,
Supistetussa muodossa olevista sa­nomalehtien
artikkeista saatta saada
ainoastaan niukan kuvan Venäjän
neuvostohallituksesta.
Ensiinmäinen seikka joka meidän
on käsitettävä on se, että Venäjä on
todellinen tj^öläisten tasavalta. Sen
perustuslakiin kirjoitettu motto' ön:
«joka ei tee työtä, ei sen pitä syömän­kään
». Työ on se mitta, johon kan­san
asema perustuu. Käikk"i"söfiläat
ten edustajien keskuudesta valittua
jäsentä.
Keskustoimeenpaneva komitea puo
lestaan valitsee keskuudestaan kan-sankomisarien
neuvoston, mikä ^n
valtuutettu ajamaan maan asioita.
Kahdelcsantoista näistä edustajista
muodostavat seuraavat osastot: ulko­asiain-,
sota-laivasto-, sisäasiain-, oi
keus-, työ-, yhteiskunnallinen vakuu­tus-,
kasvatus-, .posti-, ja telegraafi-,
kansallisuusasiain- (Venäjän tasaval
ta on Useiden eri kansallisuuksien Uit
to), kauppa- ja teollisuus-, elintarve-,
.'hallituksen kontrolli-, ylimmän talou
dellisen neuvoston ja yleisen tervey-,
denhoidon osastot. Kansankomisaa-ja
työläiset (käsin jä aivoin^ösken- nen neuvoston toiminta on alistetta-televät
joko maalla tai kaupungeissa) va keskustoimeenpahevalle komiteal-jotka
ovat täyttäneet kahdeksantois-j le, joka yhdessä kaasankomisarien
nut nii.. se selvittää asian.
Ei ole olemassa mitään hallitusta,
mikä perustuisi samoille perusteille,
kuin neuyostohaliitus, sen tähden on
vaikeata, ilman huomattavaa valmis­tus]^
luoda kuva ylimpien elinten ja
viranomaisten "vallasta. Kuitenkin
saattaa sanoa, että keskustoimeenpa-rieyan
komitean puheenjohtajalla
(Kalinin- on melkein sama asema
Venäjän hallituksessa kuin presiden­tillä
Ranskan hallituksessa.) Niinpä
häntä usein kutsutaankin Venäjän
presidentiksi.
Kansarikoiriisarien neuvosto ori sa­mantapainen
kuin kabinetti ja tä­män
kabinetin puheenjohtajaa (Le­nin)
saattaa kutsua Venäjän päämi­nisteriksi.
Hän, ollessaan mitä lähei
simmässä vastuussa hallituksen po­litiikasta,
on suurempi tekijä kuin
maan pfesidentti.
Useat kirjottajat ovat koettaneet
vakuuttaa, että-neuvostot ovat erikoi­sesti
Venäjälle luonteenomaisia. Mut
ta siten ei ole asianlaita. Tosiasia
on, että niitä ymmärrettiin ja niiden
hyväksi harjoitettiin propagandaa
sangen vähän, kunnes ne aivan luon­nollisesti
ilmaantuivat' vuoden 1905
«BUren vallankumoiisnousun aikana.
Ne poikkeavat suuresti jkyläncmi-rist^
», jonka on sanottuolevari niiden
kantaisän. Ne kehittyvät luonrioUi-sesti
vallankumouksellisessa tilan-teessai
aivan samoin kuin työväen
keskusneuvostotkin kaikissa kapita­listisissa
maissa, vaikkakaan työläi­sillä,
jotka ne muodostavat ei ole
suurtakaan tietoa toistensa, kokemuk
sista. /
Työväenluokkaan nähden, joka on
kukistanut kapitalismin ja on valtan­sa
tiellä, on aivan johdonmukainen
ja'T^älttämätönkin toimenpide, hyljätä
vanha valtiokoneisto} heittää ulos
kaikki loisainekset ja valita omat hai
llntoedustajänsa suoraan työpajois­sa,
pelloilla ja kasarmeissa. Että
mijiden maiden työläiset eivät vielä
ole omaksuneet nuevostoaatettä voir
mafckaammiii, johtuu'siitä, että he ei­vät
ole vielä eläneet todellisessa val­lankumouksellisessa
kriisissä. Missä
työläiset ovat joutuneet tällaisen krii
sin partaalle, kutert Pariisin kommuu.
nissa, siellä on selvästi tuotu ilmi aja
tus nevostojen muodostamisesta.
, Veriä jän rieuvostot vaikkakin niil­lä
on monet tunnustetut vikansa, huo­lehtivat
työläisistä, hallituskoneistoi-neen
paljon sujuvammin ja vaikutta­vammin
kuin mitkään demokraatiset
maat jojtka perustuvat porvarilliselle
periaatteelle. Tietenkin ovat neu­vostot
kovasti tyytymättömiä mitään
tuottantattomien ainesten jäännöks.
joita'vielä täällä on, mutta kuiten­kaan
ne eivät ketään häiritse. Työ­läisten
eduista pidetään huolta ja
Venäjällä, ön juuri tämä kaikki kai­kessa.-
•
ILITS
Hakei
TYÖ!
ittamalli
jllejään
orin
Häntä kutsutaan yksinkertaisesti
Eliaksenpojaksi. (Ilits). Lenin on
hänen vanha nimimeTkkinsä, kyllin
tunnettu sosialistisen kirjallisiuuden
historiasta. Porvarillinen yhteiskun­ta
tuntee hänet nimellä Vladimir UIT
janov, mutta täfö nimeä ei enään
venäläisen neuvostokongressin yleis- ^jjytetä siitä yksinkettaisesta syystä
«-on ailiiefoiion .IrpeVinidp.Qtfl. valittua Ltiia TllnVcavnma folri InmiTl
ta vuotta, ovat sukupuoleen katso­matta
äänestyskelpoiset ja olemaan
kerrok- hallitustehtävissä. Kapitalisteilta ja
muilta, jotka työläisten työn tuloksis-neuvoston
elinten kanssa on vastuus­ta
yleisvenäläiselle neuvostojen kon­gressille.
Yhdysvalloissa näemme tuhansien
lakimiesten tekevän lakia kaikkialla
maassa ja kourallisen aikaansa'jälellä
olevia henkilöitä tuomitsevan ne pe-rustuslakivastaisiksi.
Tällaisia tor­pan
kustannuksella. Amerikan hii-: kissa maissa paperirahatulvan johd>s/järjestelmän johdosta ja ovat tuomin-jhanpäiväisyyksiä ei ole Venäjällä,
lituotanto on kohonnut 10 pros., naf^jta rikastuneen. Teollisuude_ssa on selneet sen mitä perinpohjaisimmalla ta-jKun kerran työväenhallitus on puhu-
Amerika ja Japani
Ikana proletariaatyrpuolelle, niin tu- ta elävät kielletään kaikenlainen 0-
jlevät pikkuporvarit liuitenkin pysäh-jsanotto hallitukseen^
_ I tymään puolitiehen. Keskisuuruisten I Jotkut amerikalaiset työväenjohta
Fickertin nimi, merkitsee se, että Ca-j ovat vaurastuneet köyhtyneen Euro-[talonpoikain suuri kerros näyttää kaijjat ovat joutuneet kauhuksiin tämän
lifornian riistäjäshaka^it tulevat e- ' ' " ' ' •• • • •_-<—....1—- .--I-J - ... • . .-.i-j-.*-
delleen käyttämään tätä katalaa
'että meidän Eliaksetnme teki lopun
sanotusta yhteiskunnasta jä sen an-tariiasta,
aatelis. Icälskalitavasta nimes
tään. idutta nimettä ei hän silti jää
nyt Hänen nimensä elää historias­sa
ehkä kauvemmin kuin Icenerikään
muun. Loistavan tähden tavoin'va­laisten
<uudenajan yotä>. Se ei kos­kaan
sammu. Se säteilee vai eri yä-ririvahduksissa,
riippuen siitä, min­kä
, silmälasien läpi sitä tarkastamme,
mutta sen pääväri on punainen. Ve­näjän
työkansa kutsuu tätä vapauten
sa merkkiä tuttavallisesti, mutta^ sa-maila
juhlallisesti, Neuvbstotähdeksi,
silloin, kun se säteilee taivaalla ja
Eliakseksi silloin, kun _ se laskeutuu
tänne maanpäälle., Sillä Venäjän
kansa on kiitollinen ja osaa rakastaa
ja kunnioittaa vapauttajaansa. ^
Koskaan ei Venäjän köyhälistöllä
ole taistelussaan ollut nin etevää aut
tajaa, voimakasta tukea ja Icokeautta
johtajaa. Millainen hiljaisuus seu­raakaan
Eliaksenpojan puhetta! Pit­kin
askelin mittailee tämä suuri pro­feetta
puhujalavaa tehden samalla
vilkkaita eleitä. "Hänen äänensä on
täyteläinen ja voimakas ja puheta­pansa
tuttavallinen. T«ntau siltä
praraisellä-: veralla koristetulla lanl-
^^^^'jia^ «ten- syntpeellä korokietUi
'ädsöi! miltei' koko kansankomissaan.
en neuvosto. Sen- keskellä näiji
myös Iltts. ja hänen vierellään pai
pienokaista. Sillä aina, knn lejii
liikkuu kaupungilla, on hänen semj
saan pari kadun lasta. Niidei Ij.
väksihän hän on koko elämänsi
riittänyt Huomioni kiint)! sittemti.
hinkin kansankomisaarefliin. Enö
Litvinovin terävät piirteet, Karack
nin hienot tummat kasvot ja Pietjii
Stutschkan. harmaan pään. Muut h
tpsivat kansanjoukon taa, joka pirö-ti
puhujalavan joka taholta lereä
ja murtumattomana renkaana, it',-
tueri yli koko torin.
Torin keskipaikoilla oli joukkoja
jo osittain poistuttua muodostmi
aukio ja sieltä • kaiutti parisea sslt
iassoittokuntaa marssin toisensa jS-keen.
• Soiton 'tahdissa astuivat tji
punakaartilaisosastot Hitsin, snnro
nostattajansa, ohi. Hiukan enskiiij-mallinen
tosiaan, tämä puna-ameiji
laisten paraati! Sotilaat olivat «fr
vormun asemasta puetut työvaate
siinsa ja marssivat kahdeksanrf
sissä riveissä hitaasti, mutta yhtäjal--
kaa. Sotilaan tunnusmerkkinä olut-lalla
kohotettu kivääri ja pistiuefl
kiinnitetty pieni punainen viiri. IV
vormu oli niinollen tarpeeton,
Astuessaan kansankomissaarita
hitse kiinnittivät kaikki sotilaat iäi­seensä
Hitsiin. He katsoivat hän*,
kuin lapset isäänsä. Lakit lensivät i
maan ja upseerit paljastivat aiekla
sa. Häntä tervehdittiin.
Suurempien sotilasosastojen etiiiKJ
nässä kannettiin suuria punaisia |^
puja tai leveitä, kirjavilla maalaiit
la koristettuja kilpiäi Ne kertoint
uroteoista, joita kaartit olivat suoria
taneet' selviytyen uskomattön'L=ä
"vaikeuksista. Rivit näyttivät lop?>
mattomilta. Tori tyhjeni psrin b
taasti. Suunnatonta ihmismertj a
ole helppo tyhjentää; Korkealta p»
kaitani voin läHemmiii tarkastaa jocJ ,
koja, niiden suunnatessa knlkc3 j -i
kurikin omaan kaupunginosa^
Sotilaista ofi suurin osa keskiilis»
tai vanhempia miehiä, joihin ras>
va tehdastyö" oli vuosien ku:teä3
painanut leimansa, mutta oh J 0 «*
sa :myös nuoria poikia sekä
moniaita naisia. Naiset pitivät^
vääriä tottuneesti olallaan jas^-
vat sirosti' tahdik^a muun sotajo'^
kanssa. Toi'siriaanmuodostivat:^
rivin, mutta useimmiten|
he sekaarituneiria miesväen nve^__^
Naissoturien, näkeminen '
van vaikutuksen, » u i , ^>n^
ne monet taistelut ja tappeli-"*;;
kuin kohdistaisi hän sanan
le läsnäolijalle erikseen.
päin.vakuuttavat kaikki, että SI
silta kuin olisi Ilits puhunut 7 ^ ,
tään minulle.» ^«^l
Muistan erikoisesti erään
joUpin elävästi havaitsin, m2l^'«Iten
mies merkitsee Venäjän kansdle^*
sä^uht^essa häntä voi pitää seat
nustahtena ja eymboolina.
Oli aurinkoinen toukokuun piSi
ja Moskovan punakaartien paS
Saavuin tiraisnuteen niin nym
että joukot jo olivat poislähdössi i
puheet pidetyt «Punainen tori, J
kuitenkin pakaten täynnä hm.
Kiitin itseäni, ettei ollut siinä joti-j
sa, sillä minulla oli Kremlin
reiltä paljba parempi näköala.
den muurien juurella lepäävät Irfe;
kuun Yallänkumouksen sankarit. 5-^
lä oli myöskin tov; Sverdlovin i
kumpui- joka tuskin oli ehtinjt no.
hottu^. räinäh leposijan ääheaoJ
pysiähtynyt kuorma-auto, vamstetti
I l äjä"'
II nitö
aan
ta työkansa oli saanut kayda
taakseen valtansa ja säilj-ta-^
sen. Useimpiin niihin oln-^^^^^^^
ottaneet osaa. He olivat
on f
Se on saanat^-^
simmissakin tilanteissa ^
kuolemaa ja sankarilliäes.! •>
työväenaatteen puolesta.
Venäjän työväenluokka
mielistä väkeä. Se o
seen vanhan tehdase]aman^S_^^:
ta'ja noussut sortajiaan T - ^ . ,
vaikeari vapaustaistelun
siitä edelleen kehittp^ «
Voimakas ja yksimielirenty,,
ka: prletariaatinmieh-^o,
sen kultainen nuonso, ^^^-^xi^
vsäaät rit oyishednessasä Vjo^ko^ v^oi-.to^on'^" ^'';^:
lemaan, ^,
Paraatti läheni ^<>VP^^ ^
doinkin. Viimeinen
Idän
ilta.-
f.-
ohitse, tervehti Ilit=» Koi