1959-07-23-11 |
Previous | 11 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
^seUW jöänyt värsinVetäiseksi ja^-viei
raaksi huolimatta i siitä; etta'>$w^
M.
mm f
11
'>-y:'i^v:-.
mm |iiffiari/aA/a/fe sanrfu menestystä
Onnellista ja hauskaa juhlamatkaa
kauiriUe jtihlavi^i^ei ösiabottajille
InsinoihU ja^m
LiikeV asunto- ja te^^
KUSTANNUSARVIOT VAPAASTI
VÄHITTÄISMAKSUBHDOT JÄRJESTETÄÄN
Gedar Si. Puh. OS. 3-1771 Sudbury
i
tpe
1
1^-1
R l
m
m
• m
• •, .•, • ••' • l- • -.-•^.'/•j' •
ParMmmat tervehiyksemme
urMtijmHrlvt ImlajiUe
sekä juhlayleisölle
HENI^Y BIRKS & SONS
(ONT.) LIMITED
Kello- ja kultaliike seka pokaalien keskus
58 Durham Street South.
S U D B U RY
i PARHAINTA
MENESfejTX
VUOTUISELLE
fmmm LIIXrP-JAi
I LÄULÖJUHLACLE!
"""'"'iii
' Elgin ja Beech kat. kulm.
StjDBTJRY
:mflmOTARy]Kiam>EN KEsw
' maantieteeUisestikin U
ma. Kohta kaksikymmentä vuotta
, sitteh,.viimeiseq suursodan alettua,
lkäleM0htej^i(i^äise^
puriimmev;ja .'tiedot :EesU kansan
oloista jatelämästä;oyat; koko tämän
ajari olleetv hyvin /niukkoja ja
hajarimsiaA^astä • w
ia bii myös kubrohbhjaukien bj^^^
P p i ä y ä f r a M a ä i p ^ »
riossa. Tompin kultturitälbssä toi-iriivat-
vielä. lisäksi^^ 120-jäseninen
mieskiioro, joka jatkaa säveltäjä K.
Tyrnpun r 1916 ^perustamaii;' Tallinnan
Miesten'Lauluseuran, perinteitä,
sekä suuri ja taiteelliselta tasoltaan
huomattava naiskuoro ''Ilo".i
Johtajlnainäissäikuoroissa: toimivat
Jyri Variste' sekä Ado .Väirieti Jos
vielä mainitsemme sellaiset 'mibroä-
Iäisellekin v:^leisöllpK^
kuorot; kum Tallinnai^
sen kprkeakouluh mies^^^ ja yal-sinagerUa^^
tibn:/Jc^ ^niieiskiioro,'-jbka
jävaliuuskunUeh vaihdon' ansiosta, viimeksimainittu* on ammattikuoro,
lienemmeluii^
linnalta ^^ji^^ ' i^boi'
'. keutettuna jkesl^sjpaikkäha. •.
kiivävl^itäävlav^
tenkm| y l u ^ i i a j^
Näita|i^io]ppi]isiu^^
; koIme;|Yli6p|stbia^
rot MaStiMOT^
kuö^bii^^iide^l johtajana on^ansipi-tunut
erikbisiesti Rickhard Riteing.
Musiikkikoulun opettaja V. Klii-mand
on myöskin uuttera kuorojen
johtaja,Tartossa,.. i ..-iZ
4 Muissakin kau||in^^
Pärnussäi, Valiassa^ Viljändissa,
Rakyeressa ja.'muualla on hyviä,
tunnustusta saaneita kuoroja. Näistä
ph mllnittaVa Paul Elkenin-joh;
^teemsetfpkulttiiurisiteetfikehittyä
myönteiseen «suuntaan.- Koska sup-
:malaistaymusiilun harrastajaa kiin-iiöstahee;''
mikä asema- musiikilla oh
Eestin nykyisessä kuiftuurielämp;-
"s8 jaiimitä tällä alalla on'saatu'.ai-kaah,
esitetlemme seuraavassa hieman
Eestin miisiikkikuuliimista saa-mammer
aineistona pohjalta.
Niinkuin Suomessa, on Eestissäkin
kuorolaululla keskeinen sija koko
musiikkLelämässä^^^
jonkinlaisia ^ikäsi^k^U; siit^
vankasta pohjasta, jolla 'kuorokulttuuri
siellä lepää, poimimme muutamia
numerotietoja. Eestissä iasr
ketaan nykyisin' olevan n. 4,000
kuoroa, jpideh , tpimmtaan osallistuu
yli 50,(kM)herikUöä. kuoroja toi
mii hiin maa^^^^ '^^}^' ^^MPun-geissakui;
eri teoiiisuUsiaitbksi^ä,
oppi- ja korkeakouluissa jne/
tin parhaat kiibrdt toimivat' Tallinnassa
ja Tartossa. Tartto oli kautta
aikojen kuorokulttuurin keskuksena,
mutta sittemmin pn tämä oikeus
siirtynyt Tallinnajle." E vanhifn
mistä Tallinnan kuorpista on rauta
tieläisten ammättili sekakuoro
jonka yleisö tuntee Raudamin tai
^en johtajan Karl Leihusin nimen
perusteella yksinkertaisesti Leinu-sin
kuorona. Kuoro on 120-h'enki
nen suurkuoro, eräs Tallinnan suUr
rimmista konsertikuoroista, ja vietti
se viime vuonna 35-vuotispäivään-sä."'
Suomessa vieraili Raud&min
kuoro kahdesti, vuosina 1935 ja
1938. Toinen huomattava Tallinnan;
sekakuoroista on Jaan Tompille ni-metynv
kulttuuritalon kuoro, jonka
kuoro ja P.^Rumenssenin jb^itama
Pärnön-sekakuoro,
u^uomessakin hyvin tunnettu kuo^
Tomies ^:^prof.-^GustavR-Ernesaks ^toi-mii
edellä :maiiiitim
teemisen mieskuoron johtajana.
Hän bn koko Eestin musiikkielämän
-huomatuimpia hahmoja.^v joUa
on suuria ansipitai^^m^
jähä. KpkönaistaV viisi Oopperaa ja
lukuiisia^pl^^
^iiji^\^iiäii|n|^fe
ne suurta suosiota Eestissä sekä
muuallakin ; Neuvostoliitossa^' P
Eriiesaks oh vieraillut usein Siior
messakur^ja liai^bittiahui Aluiteeint
sen mie^Qt(n|>bhjelmis^
s""a"a"s"t i suoinaJalsteff säyeltäjlent
teoksia, .tehde|i [tällä taVoin suÖma-i
laista sävbltaidetta tunnetuksi/JEes^
tissä. ; .
Eestin suuret laulujulilat:;^;0yj^^^^
tulleet: kuuluisiini kautta 1inWUmani
suurina^ kiiprpl^ joukkokitsel^
muksinai!$Wiäen merkitys Eestinj
musiikkieläm^le qn ollut sum-a:^;
taan ratkais«v£^f^](lä nu ^tltuc|
da yksin kuultavaksi opittuja taitÖ5^
ja, vaan ovat ne ennenkaikkea kannustimina
mahdollisimman korkean
kuorptason ^saayu^^^ y''?"
piymisben.^y^l^
lajuKiiä vartbhsäatlaa' kestät usei-"
ta vuosia ja kaikki osallistujat joutuvat
käymään läpi ankarani karsinnan,
joten mullah pSäseyät vain
rastaan valtavia: N
oli jo m\ikana/20,000 esiintyjää."
Vuonna 1950 osallistui juhlille 30,-
000 laulajaa; 2,000'kansaiitäiassijaä
sekä '3,000 soittajaa. Vuoden 1955
laulujuhlille osallistui ,35.000 (Ȋn-ottajaa
ja 1960 pitäisilyödä kaikki
tähänastiset <ejwätii^
nakkotietojen miikaan tulee laulujuhlille
osallistumaan runsaat 45,-
000 esiihtiiää. Nämä luvut • osoittavat^
selvästi,' : kuinka ; ensiarvoisen:
tärkeätä r osaa kuorolaulun harrastus
näyttelee Eestin musiikkielS-?
mässä. Ohjelmistoissa käytetään
paitsi eestiläisiä kubröls^iUa, mjrrä
länsimaisten ja .venäläisten klässi-lkoidei|
säyell3§iä;f:
muodöista/ohjelmissa suurimupr-mm,
•mmm
psalUsfwv^l^^
V. 195s|psaUJ^^
säveltibnäni kantaalä ' / ^^
sydäihiin'ifesityp^l;^^^^
0NNI1TELUT
luotettavalta
vaatteiden
puiidiitus- ja
pesulaitökselta
Cascade Laundry
. UMITED '
"Clean aAd FIresh as
.Moontahi Air»
Puhelin OS. 5-8363
371 Lorne Street South
S U D B U RY
Jehun tytöt auttoivat siinä kun viime vuonna Port Arthurissa
pidetyissä Suurjuhlissa Jehu sai haltuunsa Arnold Männyn
lahjoittaman komean kiertopalkinnon, joka annetaan voimakkaammalle
seuralle. Vasemmalta ovat Annelli ja Helen Rintamäki
ja kolmantena Dagmar Nissilä Vancouverista.
jaa; p^itävä | ^ | d ^^
loiii tnde^nai^^ii^
lisäksi :«siui^vätiinyös lapsiknorot
Vam kubrolaulua
antaa artikkelimme ehUliiähy
sipuolisen käsi^ksen Eestih inu-sukkieläm|
stii,,:Siiii;n^^
Jheiijami^ |>aljra inraut^^
kubrblaiilu ö kuitenkin meilib
suomalaisillekin läheisin musiikin-harrastusmuoto,
ja siksi <riemine
kiinnostuneita juuri tämän alan
saavutuksista naapurimai^mme.
Kaikesta' päätellen on Eeisti^ työskennelty
; ^aUon ^k^^^
vaksi ja sen asema koko miisiiläti-kulttuurin
lieruisteikijänä oh ylei-se
>ti tunnustettu.' Lauluharrastus
on siellä todellakin muoto, joka
toimii kansan taiteellisten kykyjen
esiUe tuojana, mutCa myösUn
teen itsensä leviämiseiin^väLift^
leeha suurteih kaosanjoukkojien
keskuuteen. .Oikeutetusti, voidaan
pientä Eestiä pitää edelläkävijällä
kaikessa, mikä koskee tätä taiteen
tärkeätä aluetta.
Englannissa vaaditaan
40 tunnin työviikkoa
Lontoo. — Englannin 120.000 säh-kötyöläisen
ammatilliset johtajat
päättivät ryhtyä heti vaatimaan 40
tunnin työviikkoa.
Vaatimusta tukee telakka- ja ko-nepajatyöläisten
liitto, johon kuuluu
3 miljoonaa jäsentä. Myös 680,-
000 kaivostyöläistä on pyydetty liittymään
mukaan taisteluun.
Työnantajain laskelmien mukaan
tulisi neljänkymmenen tunnin työviikon
soveltaminen kaikkiin mainittuihin
ammattiryhmiin maksamaan
vähintään 200 miljoonaa puntaa
vuodessa.
Parhainta
menestystä . .
suurjuUalle!
)KPSKI'S
(liAbio & T.V.
Puhelin OS. 5-6078
, 61 Lorne Street South
Suclbury
ASIAKKAroEN
HUOMIOI
Liike suljettuna
loma-aikanamme
elokuun 1-15 päivään"
iiiiiiiiililiil
. TERVEHDIMME
CANADAN
i SUOMALAISIA
' JUHLANSA
> JOHDOSTA
Muistakaa meitä
kun tarvitsette
polttoaineita
CHAMPION
COAL - OIL
' . 08.5:^8366
'/ 93 Mountain Street
Sudbury _ Ontario
ENTISELTÄ URHEILIJALTANNE . . .
PARHAINTA MENESTYSTÄ
LIinO- JA LAULUJUHLALLE!
LYALL BEATON
VAKUOTOS- JA KIINTEIMISTÖTOIMJSTO
Puhelin OS. 5-6441 - kotiin OS. 4-2107'
18 Durham St. North Sudbury
Yli M vuotta palvellut Suihuryn piiriä
AND BUILDERS SUFPLY LTD.
"KAIKKIA RAKENTAJILLE"
128 Pine Street Sudbury, Ontario
RAKENTAJIEN "SUPER MARKETTI"
JUHLAFER^EI^DTS
HAUSKAA JtJäLAMÄTKAA TORONTOON!
DELONGHANP CARTA6E CO. LTD.
RAHTI- JA MUUTTOAJOA
PUHEl4H'pS..JT5eii;".;S-4^.<;
20 Lorne StreerSottlb r ;? Sudbury
KAUNISTA J A HUPAISAA
/ KESM||^l|il|i;p^^^^
WAVY INDUSTRIES
L I M I T E D
T-^. SEMENTIN VMiMISTAJAT ^
140'Douglas Street We8t Sudbury' >
- i l f i f
Sydämellinen onnittelumme
LIITTO- JA LAULUJUHLAN JÄR-V,
v-^J]^TÄÄEI^WKHEIHi!JC^^
KUOIU>ILIiEmMUILLEi0HJEL|
MAN ESITTÄJILLE, SEKA TOIMiIT
SIJOILLE JA SUUREtlJB JUH^
YLEismjLE!"' iiilliliiiiiiliiili
INNOnTAKOON TÄMÄ >HTEIS.
HYVÄN HENGESSÄ PIDETTÄVÄ .
SUUHJtJHIlÄiÄ^
HIN' KUOLEMATTOMIENIiaJJ/INiStS
TUURIPERINTEIDE2MME VAALMI.
SEKSI JA KEinrrÄilMäSfKSI!
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, July 23, 1959 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1959-07-23 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus590723 |
Description
| Title | 1959-07-23-11 |
| OCR text |
^seUW jöänyt värsinVetäiseksi ja^-viei
raaksi huolimatta i siitä; etta'>$w^
M.
mm f
11
'>-y:'i^v:-.
mm |iiffiari/aA/a/fe sanrfu menestystä
Onnellista ja hauskaa juhlamatkaa
kauiriUe jtihlavi^i^ei ösiabottajille
InsinoihU ja^m
LiikeV asunto- ja te^^
KUSTANNUSARVIOT VAPAASTI
VÄHITTÄISMAKSUBHDOT JÄRJESTETÄÄN
Gedar Si. Puh. OS. 3-1771 Sudbury
i
tpe
1
1^-1
R l
m
m
• m
• •, .•, • ••' • l- • -.-•^.'/•j' •
ParMmmat tervehiyksemme
urMtijmHrlvt ImlajiUe
sekä juhlayleisölle
HENI^Y BIRKS & SONS
(ONT.) LIMITED
Kello- ja kultaliike seka pokaalien keskus
58 Durham Street South.
S U D B U RY
i PARHAINTA
MENESfejTX
VUOTUISELLE
fmmm LIIXrP-JAi
I LÄULÖJUHLACLE!
"""'"'iii
' Elgin ja Beech kat. kulm.
StjDBTJRY
:mflmOTARy]Kiam>EN KEsw
' maantieteeUisestikin U
ma. Kohta kaksikymmentä vuotta
, sitteh,.viimeiseq suursodan alettua,
lkäleM0htej^i(i^äise^
puriimmev;ja .'tiedot :EesU kansan
oloista jatelämästä;oyat; koko tämän
ajari olleetv hyvin /niukkoja ja
hajarimsiaA^astä • w
ia bii myös kubrohbhjaukien bj^^^
P p i ä y ä f r a M a ä i p ^ »
riossa. Tompin kultturitälbssä toi-iriivat-
vielä. lisäksi^^ 120-jäseninen
mieskiioro, joka jatkaa säveltäjä K.
Tyrnpun r 1916 ^perustamaii;' Tallinnan
Miesten'Lauluseuran, perinteitä,
sekä suuri ja taiteelliselta tasoltaan
huomattava naiskuoro ''Ilo".i
Johtajlnainäissäikuoroissa: toimivat
Jyri Variste' sekä Ado .Väirieti Jos
vielä mainitsemme sellaiset 'mibroä-
Iäisellekin v:^leisöllpK^
kuorot; kum Tallinnai^
sen kprkeakouluh mies^^^ ja yal-sinagerUa^^
tibn:/Jc^ ^niieiskiioro,'-jbka
jävaliuuskunUeh vaihdon' ansiosta, viimeksimainittu* on ammattikuoro,
lienemmeluii^
linnalta ^^ji^^ ' i^boi'
'. keutettuna jkesl^sjpaikkäha. •.
kiivävl^itäävlav^
tenkm| y l u ^ i i a j^
Näita|i^io]ppi]isiu^^
; koIme;|Yli6p|stbia^
rot MaStiMOT^
kuö^bii^^iide^l johtajana on^ansipi-tunut
erikbisiesti Rickhard Riteing.
Musiikkikoulun opettaja V. Klii-mand
on myöskin uuttera kuorojen
johtaja,Tartossa,.. i ..-iZ
4 Muissakin kau||in^^
Pärnussäi, Valiassa^ Viljändissa,
Rakyeressa ja.'muualla on hyviä,
tunnustusta saaneita kuoroja. Näistä
ph mllnittaVa Paul Elkenin-joh;
^teemsetfpkulttiiurisiteetfikehittyä
myönteiseen «suuntaan.- Koska sup-
:malaistaymusiilun harrastajaa kiin-iiöstahee;''
mikä asema- musiikilla oh
Eestin nykyisessä kuiftuurielämp;-
"s8 jaiimitä tällä alalla on'saatu'.ai-kaah,
esitetlemme seuraavassa hieman
Eestin miisiikkikuuliimista saa-mammer
aineistona pohjalta.
Niinkuin Suomessa, on Eestissäkin
kuorolaululla keskeinen sija koko
musiikkLelämässä^^^
jonkinlaisia ^ikäsi^k^U; siit^
vankasta pohjasta, jolla 'kuorokulttuuri
siellä lepää, poimimme muutamia
numerotietoja. Eestissä iasr
ketaan nykyisin' olevan n. 4,000
kuoroa, jpideh , tpimmtaan osallistuu
yli 50,(kM)herikUöä. kuoroja toi
mii hiin maa^^^^ '^^}^' ^^MPun-geissakui;
eri teoiiisuUsiaitbksi^ä,
oppi- ja korkeakouluissa jne/
tin parhaat kiibrdt toimivat' Tallinnassa
ja Tartossa. Tartto oli kautta
aikojen kuorokulttuurin keskuksena,
mutta sittemmin pn tämä oikeus
siirtynyt Tallinnajle." E vanhifn
mistä Tallinnan kuorpista on rauta
tieläisten ammättili sekakuoro
jonka yleisö tuntee Raudamin tai
^en johtajan Karl Leihusin nimen
perusteella yksinkertaisesti Leinu-sin
kuorona. Kuoro on 120-h'enki
nen suurkuoro, eräs Tallinnan suUr
rimmista konsertikuoroista, ja vietti
se viime vuonna 35-vuotispäivään-sä."'
Suomessa vieraili Raud&min
kuoro kahdesti, vuosina 1935 ja
1938. Toinen huomattava Tallinnan;
sekakuoroista on Jaan Tompille ni-metynv
kulttuuritalon kuoro, jonka
kuoro ja P.^Rumenssenin jb^itama
Pärnön-sekakuoro,
u^uomessakin hyvin tunnettu kuo^
Tomies ^:^prof.-^GustavR-Ernesaks ^toi-mii
edellä :maiiiitim
teemisen mieskuoron johtajana.
Hän bn koko Eestin musiikkielämän
-huomatuimpia hahmoja.^v joUa
on suuria ansipitai^^m^
jähä. KpkönaistaV viisi Oopperaa ja
lukuiisia^pl^^
^iiji^\^iiäii|n|^fe
ne suurta suosiota Eestissä sekä
muuallakin ; Neuvostoliitossa^' P
Eriiesaks oh vieraillut usein Siior
messakur^ja liai^bittiahui Aluiteeint
sen mie^Qt(n|>bhjelmis^
s""a"a"s"t i suoinaJalsteff säyeltäjlent
teoksia, .tehde|i [tällä taVoin suÖma-i
laista sävbltaidetta tunnetuksi/JEes^
tissä. ; .
Eestin suuret laulujulilat:;^;0yj^^^^
tulleet: kuuluisiini kautta 1inWUmani
suurina^ kiiprpl^ joukkokitsel^
muksinai!$Wiäen merkitys Eestinj
musiikkieläm^le qn ollut sum-a:^;
taan ratkais«v£^f^](lä nu ^tltuc|
da yksin kuultavaksi opittuja taitÖ5^
ja, vaan ovat ne ennenkaikkea kannustimina
mahdollisimman korkean
kuorptason ^saayu^^^ y''?"
piymisben.^y^l^
lajuKiiä vartbhsäatlaa' kestät usei-"
ta vuosia ja kaikki osallistujat joutuvat
käymään läpi ankarani karsinnan,
joten mullah pSäseyät vain
rastaan valtavia: N
oli jo m\ikana/20,000 esiintyjää."
Vuonna 1950 osallistui juhlille 30,-
000 laulajaa; 2,000'kansaiitäiassijaä
sekä '3,000 soittajaa. Vuoden 1955
laulujuhlille osallistui ,35.000 (Ȋn-ottajaa
ja 1960 pitäisilyödä kaikki
tähänastiset |
Tags
Comments
Post a Comment for 1959-07-23-11
