1971-07-20-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2 Tiistai, iheinälk. 20 p. — Tuesday; July 20, 1971 VAPAUS INDEPENDENT LABOR ORGAN OF FINNISH CANADIANS (LIBERTY) BsrtabUshed Kov. 8.1917 ESdStar: W. ERS4UNIII Miemeor: Bi STZEQSl Co. Unatsil, 100-i Advertlsbig rates upon appiUoatUiio, itiran^tloin frea of eboiBO. eeoooid Class MBH registratdon Nuza1)eT 1076 U L A V S H I N N A T : Omadassa: l vk. $10.00,6 kk. $5J» uaA:n: 3 kk. $3.00 Suomeeio: 1 vk. $11.00, e kk. W.75 1 vk. $11A), 6 kk. C&iS Toivibtaan menestystä matkalle Aliarvioimatta lainkaan konservatiivijohtajan Robert Stan-fieldin nelipäiväistä vierailua Pekingissä, missä hänen tarkoituksenaan oli keskustella mm. kahden matm välisistä kauppaauliteista enemmistö canadalaisista seulaa kuitenkin suurella mielenkiinnolla Pohjolan- kehittämisministeri Jean Chretienin vierailua Neuvostoliitossa, missä hänen tarkoitukseuaan on asiantuntija-seura-laisineeri (heitä on kaikkiaan 9> tutustua erikoisesti arktisen alueen monipuoliseen kehitykseen. Tunnettu ja :t^^ on, että Neuvoetoliitossa on otettu miiuhun maailmaan verraten jättiläispitkiä askeleita ikuisen jään vallassa olevan arktisen alueen kehittämiseksi taloudellisesti ja sosiaalisesti. Siellä on ayattu suuria teollisuuskeskuksia ja suoritettu koko maailman ihailua osakseen saanutta rakennus- •toimintaä.. Neuvostoliiton arktisella alueella on avattu suuria kaivoksia, perustettu valtavia sähkölaitoksia, rakennettu muutaman vuoden aikana suurkaupunkeja kaikkine mukavuuksineen, järjestetty pohjolan alkuasukkaille nykyaikaiset elämän mukavuudet ja kehitysmahdollisuudet sekä paljon muuta. Myös Canadan arktisella alueella on paljon luonnonro::ursseja mm. öljyä ja maakaasua, kuten mr Chretien totesi viime viikolla eilen alkaneesta Neuvostoliitto-vierailusta puhuessaan lehtimiesten kanssa.-:^ Yleisenä keskustelun, aiheena on täällä, että miten saadaan y^ipäristöh saastuttamatta ja turmelematta nämä Canadan arktisen alueen luorinonrikkaudet canaäalaisten käyttöön. Juuri tässä mielessä mr Chretienin ja hänen seuralaistensa vierailu on ensiluokkaisen tärkeä, sillä Neuvostoliiton ikuisen jään alueelle ori jo rakennettu mm. ennätyspitkiä putkijohtoja maakaasun ja öljyn turvallista kuljettamista varten. Niihin tutusturiiinen sekä tieteellisten ja teknisten tietojen vaihtaminen näistä asioista, mihin mr Chretien viime viikolla viittasi, auttaa luonnollisesti molempia maita, mutta erikoisesti Canadaa. Me puolestamme liitymme muihin cahadalaispiireihin, jotka toivottavat mr Chretienille onnellista ja hyödyllistä vierailumat-jjaa _j että hän saisi sieltä tarpeellisia tietoja Canadan arktisen alueen kehittämiseksi nimenomaan Canadan kansan ja ekonomian hyväksi, eikä tietenkään amerikkalaisen monopolipääoman rikastuttamiseksi. ska eteläsuuntaan Miljoonia hehtaareja maata viiJjelyikscllc . M o s k o v a . ~ Neuvostotiedemie-het ovat esittäneet laajamittaisen suunnitelman, jonka mukaisesti osa pohjoisten jokien vesimääräst ä ohjattaisiin etelään. Niiden vedet täydentävät Volgpa, Syr- Darjaa ja Amu^Darjaa, Aral^jär-veä ja Asovanmerta. ' Projekti ratkaisee ongelmaryhmän, joka käsittää valtavan alueen; Siihen kuuluvat Länsi-Sipe^ jria, Altai, Uralin talousalueen itäosa, Keski-Aasian tasavallat j a melkein koko Kazahstan, kertoi suunnitelman johtnia Igor Gerardi Pravdalle antajnassaan haastattelussa. -NKP:n keskuskomitea ja haihtua ovat antaneet asianosaisten miniseriöideri . tehtäväksi järjestää tieteelliset tutkimus- j a suunnittelutyöt. Siperian jokien virtaussuunnan siirtämisen seurauksena voidaan Syr-Darjan ja Amu-Darjan ala-juoksumilla palauttaa käyttöön n e l ^ miljoonaa hehtaaria hedelmällistä maata, joka muihoin hoidettiin keinokastelun avulla. L i säksi saadaan viljelyksen piiriin vielä kaksi miljoonaa hehtaaria nyt autiona olevaa maata L|Ou-nais- Turkraenistanissä. Vesi elävöittää Kazahstanin autiomaalai-tumiäv;-; Aavikon; halki vedetään uusia kanavia, joiden rannoille nousee kaupunkeja ja tehtaita. Näiltä seuduilta on löydetty^, rikkaita malmi-, öljy- ja kaasuesiintymiä. Avautuu mahdollisuus räännö.st-tellä tulvaveden korkeutta Ob-, Tom- ja Tshulymjoissa, mikä helr pottaa jokirannan maiden maan-parannusta. •: Suunnittelutöiden tarkoituksena on myös perusteellisesti parantaa laivaku!kuölosuhtt'ita Volgalla. Seuraavissa vaiheiFisa aiotaan muuttaa Ökan j a Donin yläjuoksut runsasvetisemmiksl ja lisätä Moskova-joen vesivaroja. Työt Siperian jokien vesivirran siirtämiseksi aiotaan suorittaa 3 4 vaiheessa ja ne vaafvat usei-alueen mikroilmastoon ja knsvi-j a eläinmaailman kehity-iolosuh-teisiin, korosti Gcrardi; Mitä tulee eteläisiin alueisiin, nim niille koituu vain etua. siitä, että o.sa Siperia 11 jokien vcsimääi^ii.stil oh-jat;(' ini .siiinc. Obin j , i J{'iii.seiivalajuo'?sut kär sivät tulvista. Näiden jokien tul-vavesimäärän pienentäminen määrätyisfiä rajoissa viihentäii kesätulvien voimaa. Suunnitelmien mukaan otelann Karlanmereen la.skevi.sta joista noin IQ. prosenttia niiden vedestii Tutkijoiden mukaan tiimii oi-vaikuta Kananmei'en ja koko rannikon lämpötasapainoon. Ifclsinki. — Etelä-Afrikan ro,- tusortöhallituata kiusaa sen huono maine j a eristetty asema maa-ilmassa. Vonsterin. hallitus käy sen vuoksi kampanjaa saadakseen "ymmärtämystä" ja: näyttääkseen paremmalta muiden maiden silmissä, sanoi eteläafrikkalainen kirjailija ja maanalaisen vapau-tu. sjärjestön ANG:n johtohenkilö Alex La Guma heinäkuun 12 päivänä . Helsingissä lehtimiehille. Tähän kampanjaan liittyy varmasti myös erään rotusortohani-tukscii ministerin 20. 7. Suomessa, alkava vierailu. Vonsterin hallitusen apartheid-miT) i.storillä on ilmeisesti tarkoi-tu. s selitellä maan.sa politiikkaa Polijoiiimaille, jotka ovat tunnettuja siitä, että no ovat tukeneet Länsi-Saksan pääkaupungista kerrotaan, että niaaii suurimman porvarillisen puolueen k r i K S t i l l i s - demokraattison puolueen fi7-vuo. tias. puheenjohtaja : Kurt Gorg. Kiesinger 'on kielliiytynyt aKottu-muksiin. . _ Entinen Bonnin kansleri otti tämän a.skeleen.sa: hetkellä. joK loin CDU/CaU:n johdossa :taistellaan yhä kiilrkeämmin puheen johtajan paikasta j a kanslerieh-masta uudelleen CDU:n puheen- jdokkaasta vuoden 1973 syksyllä johtajaehdokkanksi. Kicsingoron i>i-Jcttuvisaä parlamenttivaaleissa, ollut puolueen puhuen johtajana. Vansinaisiksi kilpailijoiksi tälle vuodesta, 1%7 liilitien. ; paikalle lähsisaksalaiset tarkkäi- •Länsi-Saksan poliitti.selta aroo-. li jat mainit.sevat CDU/CSU:n naita p^oiHtuii poliiLikkp, joka Kondar Adenaucrin ja Ludvvig Erhardin jiilkecn tuli Liinsi-Sak-san kolmahnekiii liiltokansleViksi vuonna. 1966, Tällii paikalla Kie-singer ()li vuotccii 1069. asti ja j ä t t i sen CDUVn CSlJrn kärsit-parlamcnttiryhniän nykyisen puheenjohtajan Rainei' Barzelin, rthcinlaiid-Pflazin pääministerin I leimut Kohlin j a entiseii ulkoasia iil- ja': ..])uolustuSministej"in •('ji-v\vA\\\ .Schröderin... KJesingcrin lähtö tuskin vai-tyä tappion parlanK-nttivaaldissa. i hienlaa kuli.ssioh takaista valta- Kiesingerin liihtö CDlI:n i)U-ikain)ipailtiaCDlJ:n.johtajan pai- 'Hecnjohtajan paikalta -oh. tietys- 'kasta niahduUisien ehdokkaitten sa mielessä syniluilinen. Hiitien ; kosljcn. Piiinvastoin, todcnnäköi-ominaisuudcssaan poistuu niiden :s«,'stjkanipi)aiiu laajenee lilhikuu-länsisaksalaistfii taantiiinuks('i- kansina. Eriiiinä syynä tähän pi-listeii vuiniicn edustaja. Jotka so : di..'!äa!i liinsisak.salaisten tunnus-dan jälkeen ottivalohjelmak.seen tctun oikeistojohtajan Franz-revan. sisniin ja vihan ]"]u'rooi)a;i Josc-f Sti'aiis:sin poliittisia manöö-sosialiisti. sia maita kohtaan. Pyr- ; vccHta. Taantumuksellisen baije-kics. sään tukentumaan. p(->l!tiik:isT rijaisen CSp-n ])uheenojhtaja on saan Xaton sotaliittoo.ii ho kic-I- iinnjittanut olcvansii valmis p i t ä - eteläisen Afrikan vapaustaistelua sanoi La.Guma. Alex La Guma, joka on ollut vankilassa, .ires-tissa ja poliisin valvonnassa omassa maas.saan mielipiteittensä vuoksi, sanoi toivovansa, ettei Suomi osallistu mihinkään Etelä-Afrikan hallituksen suunnitelmiin. Suhtautumisessa Etelä- Afrikkaan olisi lähdettävä mustan enemmistön toiveista eikä nykyisestä valkoisen vähemmistön valta-asemasta. '•DIALOGIN" TARKOlTlf/SPjpRAT Etelä-Afrikan talous on tällä hetkellä laajentumassa, totesi nykyisin Lontoosta käsin toimiva kirjailija La Guma. Se tarvitsee tämän vuoksi uusia marlkkinoita ennen kaikkea Afrikassa. Vorste-rin hallitus yrittää siksi pelottelemalla ja muilla keinoin .saada jalansijaa Afrikan maissa. Vors-ter on mm. perustanut, sotilastukikohtia Namibian ja Sambian i-ajoi 11 e ja yrittää vaikuttaa myös poliittisesti mustiin Afrikan maihin. Tätä varten on keksitty ehdotus '.'dialogista" hiiden kanssa. Ajatu.s ph alunperin syntynyt Ranskassa ,josta se .levisi ranskankielisiin Afrikan maihin. ; .Minkäänlainen dialogir ei kuitenkaan muuta Etelä^Afrikan asenteita, sanoi La Guma.. Dialogin tarkoituksena :6n hankkia asiakkaita EtelärAfrikan taloudelle, saada aikaan hajaannusta Afrika.ssa, jonka yhtenäisyys on alkanut pelottaa rotusortohalli-tusta. Tarkoitus on edelleen eristää .eteläisen Afrikan vapautusliike tämän "dialogin" avulla muusta mantereesta ja heikentää ta vuosikymmeniä. Huomioon otetaan kaikki tekijät, jotka voivat tavalla tai toisella vaikuttaa Julmaa kosto-oi^^ Marokossa Kuten uutistiedöiBsa on kerrottu, viime lauantaina järjestetyn epäohnistunQen kaappausyrityksen jälkeen kuningas Hassan n ilmoitti sunnuntaina, että kapäniälltset telotetaan muilta mutkitta. Näin myös tapahtui. Marokon asevoimien eräitä hohtavia upseereita — joita oli ilmeisesti kidutettu ja rääkätty, koska esim. AP:u uutistiedossa sanottiin upseerien "olleen kovan kuulustelun alaisena koko yön enhen telotusta" — ammuttiin ilman mitään virallista oikeusprosessia tiistaivastaiseha yönä. Uhrit olivat huutaneet telotuskomennuksen kuultuaan"eläkööh kuningas Hassan", mutta ampujille oli annettu määräys sylkeä uhriensa päälle. Myös kerrottiin, että koko telotusilmöitus, sisältyen siihen ampuraisko-mennuksen anto, kiväarimiesten ammunta, revolverien armonlaukaukset sekä sotilaiden kirkuminen, oli otettu ääninauhalle ja filmiin niin että ne voitiin esittää television ja radion välityksellä kanaan nähtäväksi ja kuultavaksi. Tämän julmempaa menetelmää tuskin voidaan ajatella — ei ainakaan nykyaikana jolloin keskiajan kidutus- ja julmuusmene-telmät ovat yleisesti tuomittuja. Kuvaan kuuluu myös se, että ne samat voimat, jotka sosialistisen maailmanosan oikeustuomioista esittävät pitkiä itkuvirsiä, ovat tästä Marokon "kosto-oikeudesta" miltei yhtä hiljaa kuin vesi sukassa. Mahdolliaesti se on tahtomatta annettu tunnustus siitä, että humaanisuutta edistävän ja kehittävän sosialistisea järjestelmän oikeuslaitoksia pidetään myös länsimaiden tiedpnantolaitoksissa kapitalismista oikeusprosessia parempana, Vaikka sitä ei suoraan voida, tunnustaa? Sunnuntain vastaisena yönä kuningas Haissan l i:8ta vastaan tehty kaappausyritys ei suinkaan ollut ensimmäinen häntä vastaan tehty salaliitto, eikä se ilmeisesti ole viimeinenkään. Kaappausyrityksiä on tehty monta kertaa ainakin oikeudessa syytettynä olleiden salaliittolaisten lausuntojen mukaan. Hassanin lO-yuotisen hallituskauden aikana on ollut kakäi joukkoroikeudenkäyntiä, joissa ihmisiä on syytetty vallankaappausyrityksestä. Syytettynä on ollut myös useita oppositioryhmien merkittäviä jäseniä. Suurimmat oppositiopuolueet ja ammattiyhdistykset boikotoivat kansanäänestystä, jonka kuningas määräsi toimitettavaksi uudesta perustuslaista viime vuonna. Ne eivät myöskään osallis-tuiieet kansanäänestystä seuranneisiin parlamenttivaaleihin. Uusi pieruBtuslaki vahvisti kuninkaan valtaa, mutta samalla perustettiin myös parlamentti mihin kuuluu 240 jäsentä, joista suoralla kansanäänestyksellä valitaan vain 90. _ Kesäkuussa 193 ihmistä, joiden j"öukossa oli myös sosialistisen kansallisunionin jäseniä, syytettiin hallituksen vastaisesta salaliitosta. Vuoden X96$~öikeudenkäynniBsä oli 102 syytettyä. Kolme salaliiton johtajaa tuomittiin silloin kuolemaan, mutta heidän tuomionsa muutettiin elinkautiseksi. Kuninkaan ristiriidat oppositiopuolueiden kanssa tulivat kansainvälisesti tunnetuiksi vuoqna 1965, kun vasemmistolainen oppositiojohtaja Mehdi Ben Bä,rka katosi PaPriisissa. Tiedot kertoivat ^ttä Barka ryöstettiin ja murhattiin. Asian selvittelyt kirigtivät Ranskan ja Marokon suhteita muutamiksi vuosiksi. Kuningas Hassan ei ole pystynyt poistamaan Marokon suuria yhteiskunnallisia jännityksen aiheuttajia, mikäli hän on irdes sitä yrittänytkään. Arvostelua on kohdistettu ennen kaikkea maan vaikutusvaltaisiin perheisiin, joiden etuoikeuksia Olisi pitänyt vähentää, jotta uudlatuspoUtlikka olisi voinut onnistua. Maan enemmistön tilaa kuvaavat Reuterin selostuksen perusteella seuraavat luvut: Kansantulo hOnkeä kohden on $20 vuo-täytyivät ; itso|)intaisesti tunnustamasta niitä alijcollisja- nniutok- .siä. jot !<a olivat tiiloksenä hitlf.- riläisen .Saksan kiikistaniisfsta. juuri he 'yllyttivät \'pim!aaii säästämättä •olcinaan tunnustamatta l)DR:ää, työiäistön ja ?.a-miiiin i t s e ä ä n "'mahdollisenii kans li'i'ic)idokkaana". : Tällii h e t k e l l ä edes kaikkein asiantuntevinvmatkaan tai-kkaili- •at civiit • ryhdy ennustamaaTi kristillisdemokraattien johdossa s y n t v v ä n kiistan voittajaa. Lo-rr Tunnettu amerikkalainen sanomalehti New York Times _ julkaisi maanantaina viimeisen osan paljastuksistaan US A:n puolustusministeriön salaisesta Vietnam-muistiosta. Eilen lehti teki: yhteenvetoa artikkeleistaan. New York Timesin miikäan Pentagonin asia kirjoista voidaan: tehdä seuraavat johtopäätökset mm: — Yhdysvaltain siviilijohto ei ainoastaan aloittanut Vietnamin sotim, vaan myö.s johti sitä. — Yhdysvallat ei ajautunut sotaan umpimähkään, silla tiedustelupalvelu varoitti useaan otteeseen, mitä tulisi tapahtumaan. — Sotilaalliset näkökohdat voittivat miltei joka vaiheessa poliittisen haritinnan. — Väitteet joiden mukaan Yh dysvallat meni auttamaan uhan-laista liittolaista, olivat pelkkiä iskulauseita. — Etelä-Vietnam oli olennaisesti Yhdysvaltain luomus. '< — Yhdysvaltain johtajilla oli jähmettynj/t näkemys kommunistisesta maailmasta Neuvo.stolii-ton ja Kiinan välirikosta huolimatta. — Yhdysvaltain johtajat ovat aina eläneet kahden maailmansodan muistoissa ja kuvitelleet, e t t ä ne olisi voitu välttää amerikkalaisten nopeammalla puuttumisella tjlanteeseeh. " Lehden mukaan Yhdysvaltain johto pelkäsi "dominoteoriasta" klinnipitäessään minkä tahansa maan menettämistä kommunisteille, oli sitten kysymys miten pienestä maasta hyvänsä. Eison-höwerille tämä maa oli Lao.s, Kennedylle se oli Kuuba. SYNTYMÄ PÄIVIÄ Olga Hendrickson, Toronto, Ont. täyttää sunnuntaina, heinäkuun 25 päivänä 84 vuodta. Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain onnemtoivotuksiin. lonpoikicn riippumatonta sosialis ,. jnillinen ratkaisu tehtäneen to- (Icnnäkiusesti vasta CDU:n edustajakokouksessa Saarhriickenissä tämän vuoden lokakuus.sa;. • tista valtiota. Kiesinger .ei Salannut kielteistä suhtautumistaan Liinsi-Saksan;. Xeuvostf)liilon ja; Puolan kanssa • solniiniiin sooi- (TAS.S Anatoli Tui)ajev) en iinaan sosialismi (!ordol)a. -— Jiyhmä kaloli-iaisia pappeja esitti lauantaina Cordoba.s.sa päiittynees.si . Ko-koukses. saan, että snsialismi on ainoa ratkai.su .Argentiinan ongelmille. Tercier .Vlundo-järjestiin (ktil mas maailrna). HUI jä-sentä hyväksyivät päiitö.slauseJman, ici.s sii hyökättiin presidentti Alf-jandro I.anu.ssen hallitusta vastaan. Siinii sanotaan, myös. että •Suuriosa maan varoistji tuhla- (aan puolustusvoimien ylläpitoon ja (»sa niiisiä kälo;'a tiettyjen johtavien up.seerien (miiin ta.skuihin. .<amaan aikain ntaan vankilat ovat "täynnä.ar.ueniii-nalaisia, jollaa 1aislele\a( im-perialismia vastaan": . 1'äätöslau.selma.ssa tuetaan niitä poliittisia liikkeitä, jotka T i i A k ä pois väliisin . Libanonin parturilii.kkeiden o-niilstajat ovat. ilmoittaneet maan-i sa |);!;lm)nislerille, että he halua-' I vat tukea tämän toimenpiteitä yleisen • mnraajin suojelemiseksi. Parturien liitto kiinnittää pää-iiiinistorin huomiota siihen, että O!) välttämätöntä taistella pitkä-tukkaiiiia hippejä vastaan, jotta arvojen kunnioitus säilyisi nousevassa polvessa. Parturit tulevat tästä : lähtien ajamaan j)itkät tukat pois asiak käiltään; myös väkivaltaa käyttäen, jos tarTe vaatii. : Parturiliikkeiden työntekijät kannattavat, liikkcenomistajien päätöstä; Heidän ammattiliittonsa puheenjohtaja on tervehtinyt sitä ilolla ja sanoo, että sen ön sanellut "huoli Libanonin nuorten miesten naisistumisesta".. hallituksen vaihdokseen pyrkien (ivat asettuneet vuonna 19.").") vallasta syöstyn presidentin .luan Peronin taakse. Washington. — . Yhdysvaltain puolustusministeri Robert McNa-mara valehteli senaatin ulkoasiain- j a puölustusvalic^kunnille kertoessaan heille ns. Tonkinin-lahd( iti välikphtauk.sesta . Pentagonin salaiset Vietnamin sotaa käsittelevät asiakirjat New York Timesille hiovuttani-t .Ma.s-sachusett. sin teknologisen ,insti-tuiitin professori Daniel Ellsberg kertoi lehtimiehille, että McNama-rä vakuutti valiokunnilla elokuun 6 pnä 1964, että,yhdysv.altalaiset sota-alukset olivat joutuneet Ton-kininlahdclla "tietoisen ja provo-soima, tto.man Hyökkäyksen uhreiksi poIijoisyietnamilaif:ten tor-pedoyeneiden taholta. Ellsberg kertoi, että puolustusministeriön huippusalaiseen asiakirjaan sisältyy McNaniaran ja alusten komentajien sekä Tyynenmeren asevoimien komentajan puhelinkeskustelujen nauhoituksia heti "välikphtaukseri" satut-lua. Nämä keskustelut osoittavat e t t ä kenelläkään ei ollut silloin sellaista varmuutta Tonkininlah-den tapahtumista kuin McNama-ra yritti Uskotella valiokuntien jäsenille. Ellsbergin mukaan-Mc- Namaran puhe senaatissa oU "hämmästyttävä esimerkki hallituksen petoksesta". Ellsbergin uudet paljastukset j a Pentagonin salaiset asiakirjat osoittavat, että Yhdysvallat oli provosoinut tietoisesti Tonkinin-lahden tapahtumat ja että niitä käytettiin Vietnamin sodan laar jentamisen j a VDT:n pommitusten aloittamisen tekosyynä. vapaustaistelijain moraalia. Tarkoitus on siis apartheidin säilyttäminen. '. OAU HYLÄNNYT DIALOGI AJATUKSEN Afrikan maiden enemmistö ja Afrikan yhtcnäisyysjärjestö O AU ovat. selvästi hylänneet ajatuksen keskustelu.sta. rotusortohallituk-sen kanssa, totesi La Guma. A i noa dialogi, jonka Afrikan maiden suuri enemmistö hyväksyy Vorsterin hallituksen kanssa~ on Etelä-Af rikan sorretun mustan väestön neuvottelut valkoisen vähemmistön hallituksen kanssa apartheidin purkamisesta.. ASEELLINEN TAISTELU AINOA MAHDOLLISUUS Valkoisen vähemmistön hallitus ei ole toistaiseksi antanut pienintäkään mahdollisuutta purkaa rotusortoa, neuvotteluteitse tai rauhanomaisesti jademokraat tijsesti. Kaikki tämän suuntaiset mustan enemmistön yritykset ovat törmänneet väkivaltaan. Afrikan, kansalliskongressi (ACN) julistettiin 1960 Sharppevillen verilöylyn jälkeen laittomaksi eri tyisen laittoman toiminnan lain nojalla. ACN jatkoi toimintaansa maan alla. j a toimii tällä.kin hetkellä verraten tehokkaasti huolimatta useista sen jäsenten pidätyksistä.' Järjestö pyrkii mobilisoimaan mustan väestön joukkoliikettä ja kouluttamaan ja valmistamaan sitä aseelliseen täisteluuh. Päätös aseellisen taistelun valmistelusta / ja; sotilaallisen järjestön luomi-' sesta ei . ollut väestön kannalta, paras, mutta se oli ainoa mahdollinen, sanoi Alex La Guma. siiuri Rostock — Ponnistelut Ekiroo-pan turvallisuuden varmistamiseksi ja DDR: n kansainoikeudel-linen tunnustaminen olivat tärkeimmät seikat, joita koro.stettiin sunnuntaina, H pnä Rostokissa; avatulla .14. Itämeren viikolla.' Avajaistilaisuudessa Ernst Thä-manin aukiolla puhui Itämeren viikon komitean puheenjohtaja Lothar Bolz, joka toisti Saksan yhtenäisyy.spu olueen ensimmäisen sihteerin Erick Honeckerin 8.. puoluekokouksessa, esittämät viiden kohdan ehdotukset Euroopan turvallisuuden varmistami-. seksi.". Tärkeimpinä toirrienpiteinä DD, R pitää Euroopan turvallisuuskokouksen pikaista köoUekutsu-injsta, DDR;n hyväksymistä mu-' käan YK.:n ja. sen erityisjärjestöjen toimintaan, diplomaattisuhteiden solmimista DDR:n ja kaik kien valtioiden kesken, siekä normaalien kansojen välisten suhtei den solmimista Länsi^Saksan kanssa ja. Berliinin tilanteen normalisoimista. Bolz kosketteli myös Euroopan ulkopuolisia ongelmia ja totesi, että kansat ovat tuominneet amerikkalaisten sodan Indokiinassa sekä . hyökkäykset ara-bjvaltibihin.. Juuri julkaistut salaiset asiakirjat. USA :n hallituksen rikoksista Vietnamin kansaa kohtaa antavat syylliseltä itseltään todistuksen kuinka oikeutettuja ja välttämättömiä myös meidän varoituksemme Euroopan kansoille ovat olleet.. Sitä myönteisempänä pidämme sitä seikkaa, että pohjoismaiden vaikutusvaltaiset piirit, ovat yhä yleisemmin havainneet, e t t ä myös Pohjois-Euroopan turvallisuus on läheisesti riippuvainen olemassaolevien rajojen ja erityisesti diplomaattisuhteideh solmimisesta DDR:n kanssa, totesi puhuja. PÄIVÄN PAKINA dessa; 80 pros. marokkolaisista on lukutaidottomia ja keski-ikä pn 47 vuotta. Selvää on että Marokossa nyt järjestetty kaappau.syrittiijain sirkusmalnen kosto-teloitus c| voi vallitsevia epäkohtia poistaa oikä liioin nykyisen hallitti.sko-mennon asemaa pitkäksi ajak.si vakiinnuttaa. Madaga.skarin saaritasaval.ta (virallinen ran.skankiclinen nimi Mal- . gache ja englanninkiGlinen ninii Malagasy) pn totuttu pitiimään viimei vuosikymmeninä eräänä maailman raiihallisimpana kolkkana, jo.s.sa ci koskaan tapahdu mitään. Mutta nyt -sekin on tempautunut suurpolitiikan pauloihin ensi vaikutelmalta, yllättäen, mutta. kuitenkin melkoisen tunluvi^la syisiä. ':\ Madagaskar siiaiLsce Intian, val-tamere. s.sä noin 400 i^-kilomelrin pää.ssä Itä-Afrikan rannikosta ya.s-tapäätä Portugalin siirtomaata Mosambikia; Saari on maailman 'noljännek.si .siau^i/i. pinta-ala on vajain 600,000 nriiök.iionictriä ja äsuikkaita 7 miljoonaa. Saaren asukkaat, makigassil, ovat kyllä iHionväri-Ilään sangen tummia. retkeilijä Marco F>olö kertoi taxi-noi. ssaan käyneensä saarella. Hän ei kuitenkaan siellä. käynyt, vaan paljon pohjoisempana Somalissa .sijait.sc.vas.sa Magadisciossa. Portugalilaiset .sen, onsin kuitenkLn va!t-j.sivat. Sittemmin Englannin ja ranskan koloni-saattorit kävivät saaresta kis.sanhännän vetoa, kun-aie. s se vihne vuasisadan lopussa Joutui Ran.skan siirtomaaksi eräänlaisen itsBhallinnon puitteissa. Vuonna 19G0 saari jufetautiii itse-näi- seksi .la pääsi samana vuonna myös YKn jäseneksi. Ranskan val-tifin käsi on kuitonkin ollut yhä edelleen Madaga.skarin tasavallan, yllä eräänlaisen erikoiscdustajan muodossa, joka on enemmän kuin suurlähettiläs,. Saari cn niejkoisen luonnotnri.- kas. Pääelinkeinona on. voimakas siitä, että nyt saaren rauhaan on tullut.paha repeämä. Madagaskarin presidentti Tsu^anana piti tou-kckuiissa puheen, jossa hän syytti eitä eräät piirit aikovat myydä tasavaltamme imperialistiseiUe valtiolle. Mitään nimiä hän ei maininnut, mutta maalitaulut;paljastuivat pian. Varapresidentti Re?ampa ale ni nopeasti virassa. Tämän jälkeen hänet pidätettiin Ja pantijn vankilaan. Muitakin pidätyksiä suoritettiin. Kesäkuussa saaren ' tasavallan viettäessä 11-vuotisitseriäisyys juhlaansa pcliisii ja sotaväki pystyttivät pääkaupungin Tananariveui kaduille sulkuja, ihmisten henkilölli-disteita siitä, että varapresideiUti Resänipa oli valmistellut väliaika appausitä suurlähettiääs Marshallin inspiroimana j a rahoittamana. Marshal'1 oli ennen suurlähettilääksi tuloaan palyeillut USA:n ulkoministeriössä, mutta hän oli ollut myös CIA.n agentti. • .Suurlähettiläs Marshallin puuhat .sotkeutua Madagaskarin talouselämään olivat vaikuttaneet liian '.'dynaamisina": Suurlähettiläs oli pyrkinyt kaikin tavoin edistämään yksityisen amerikkalaisen pääoman sijoittamista MadagasfouTn taloHteen vähän joka tahoDä, mut-' ta erityisesti karjatalouteen ja öljynetsintään. Presidentti Tsiranana syyskortteda tarkistetitiin ja aseita laski yhteen yksi ynnä yksi ja sai mutta heitä ei pidetä var.sinaisina k a r.i a talo us ja siihen liittyvä maan-neekereinä, .sillä hi.stoi-ian kulue.ssa monenlaLset muut väriHiscl kan-snl ovat. ehtineet olla heidän esi-isiään. Saaren pääkielenä on mn-lagassi- jota eivät ymmärrä muut. kuin kaniaasukkaat ilsc. Ranskan kielellä (m tämän ohella virallinen asema: Näin .selitti nimimerkki "Pilkki" Kansan Uutisten äskettäisessä numerossa Madagaskarin tapahtumien taustaa. . Kuten tie<letäiin, Madagaskar sai kl^lic'rciidyksi.slä iiiint;n.sä, Löytö-viljelys sekä arvopuiden metsä-teoMi- suus. Myös teollisuus aina kaivosteolliisuudesta transiistori- ja toIcvi.sicteoUisuulcen asti on kehittynyt vilkkaasti, vaikka varsinainen .'iiurtcollLsuus puuttuukin. . .S;tie;» V. 1.047 .synitynecn rans-kalaisvastaisen kapinan, joka kukistettiin, saarelle oi ole tapahtunut lähes ne)ljännosvwc.sisataain mitään millä olisi päässyt maailman lehtien ctusiivuille. Viimo keväänä alkoi kuilciikih esiintyä merkkejä etsittiin. SaareJIa oleva USA:n suurlähottiläs. A. Mai-shall sai käskyn saapua ulkoministeriöön, mis- .sä hänelle lyhyesti ja suoraan sa-notitiin, että suurlähettilään on poistuittava saarelta viiden päivän kuluessa. Ja näin tapahtuikin. Lontokcntällä poislähtevää suur- < lähettilästä oi oUui saattaanassa yhtään valtion viiraUista ediistajaa eikä ades myidw uMcQvaUojen ecjnstajifi päästplty hyvästelemään. Vain vahva palllsivartio viitoitti tietä löntokoniäHe. USA,n ulkoministeriö .sai shokin ja tästä toivuttuaan se vakuutti, että suurläbEilitiläs Marshall oi ollut .syyllistynyt miihinkään diplo-maatilla sopimattorftaan tojmin-laain. PresidemHi Tsiranpinalia dli asialta loisenlainon käsitys. Presl-donitillä oli nimittäin ^kirjallisia to-tulckseksi kolme. Ylimääräiseksi ykköseksi osoittautui suurlähettiläs Mai-shall, Jotta laskusta olisi tullut oikea tu'los, oli suurlähettiläs karkotettava, eräs ranskalainen tarkkailija kuvasi tilanteen kehitystä. Tosin sanotaan myös että Ranska oli hennostunut amerikkalaisien väikutusvaillan paisumisesta saarella ja auttoi presidenttiä "avaamaan silmänsä" ennen, kuin olisi liian myöhäistä. Thneisesti edessä on crääriiainon "jääkaappi"-tila USAin ja Madagaskarin suhteissa-äimskin toistaisoLsi. Mitä tulee tyk- - kivenediplomatiaan. niin siflien liSA:l'la ei ole mitään mahdoöi-suuksia; kun katsoo pallokarttaa. Mitä tähän "Pilkin" kuvaukseen lisä:täi.<yiin, se taitaisi olla pahasta, — Känsäkoura, '
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, July 20, 1971 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1971-07-20 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus710720 |
Description
Title | 1971-07-20-02 |
OCR text |
Sivu 2 Tiistai, iheinälk. 20 p. — Tuesday; July 20, 1971
VAPAUS INDEPENDENT LABOR ORGAN
OF FINNISH CANADIANS
(LIBERTY) BsrtabUshed Kov. 8.1917
ESdStar: W. ERS4UNIII Miemeor: Bi STZEQSl
Co. Unatsil, 100-i
Advertlsbig rates upon appiUoatUiio, itiran^tloin frea of eboiBO.
eeoooid Class MBH registratdon Nuza1)eT 1076
U L A V S H I N N A T :
Omadassa: l vk. $10.00,6 kk. $5J» uaA:n:
3 kk. $3.00 Suomeeio:
1 vk. $11.00, e kk. W.75
1 vk. $11A), 6 kk. C&iS
Toivibtaan menestystä matkalle
Aliarvioimatta lainkaan konservatiivijohtajan Robert Stan-fieldin
nelipäiväistä vierailua Pekingissä, missä hänen tarkoituksenaan
oli keskustella mm. kahden matm välisistä kauppaauliteista
enemmistö canadalaisista seulaa kuitenkin suurella mielenkiinnolla
Pohjolan- kehittämisministeri Jean Chretienin vierailua Neuvostoliitossa,
missä hänen tarkoitukseuaan on asiantuntija-seura-laisineeri
(heitä on kaikkiaan 9> tutustua erikoisesti arktisen
alueen monipuoliseen kehitykseen.
Tunnettu ja :t^^ on, että Neuvoetoliitossa on
otettu miiuhun maailmaan verraten jättiläispitkiä askeleita ikuisen
jään vallassa olevan arktisen alueen kehittämiseksi taloudellisesti
ja sosiaalisesti. Siellä on ayattu suuria teollisuuskeskuksia ja
suoritettu koko maailman ihailua osakseen saanutta rakennus-
•toimintaä..
Neuvostoliiton arktisella alueella on avattu suuria kaivoksia,
perustettu valtavia sähkölaitoksia, rakennettu muutaman vuoden
aikana suurkaupunkeja kaikkine mukavuuksineen, järjestetty pohjolan
alkuasukkaille nykyaikaiset elämän mukavuudet ja kehitysmahdollisuudet
sekä paljon muuta.
Myös Canadan arktisella alueella on paljon luonnonro::ursseja
mm. öljyä ja maakaasua, kuten mr Chretien totesi viime viikolla
eilen alkaneesta Neuvostoliitto-vierailusta puhuessaan lehtimiesten
kanssa.-:^
Yleisenä keskustelun, aiheena on täällä, että miten saadaan
y^ipäristöh saastuttamatta ja turmelematta nämä Canadan arktisen
alueen luorinonrikkaudet canaäalaisten käyttöön. Juuri tässä
mielessä mr Chretienin ja hänen seuralaistensa vierailu on ensiluokkaisen
tärkeä, sillä Neuvostoliiton ikuisen jään alueelle ori jo
rakennettu mm. ennätyspitkiä putkijohtoja maakaasun ja öljyn
turvallista kuljettamista varten. Niihin tutusturiiinen sekä tieteellisten
ja teknisten tietojen vaihtaminen näistä asioista, mihin
mr Chretien viime viikolla viittasi, auttaa luonnollisesti molempia
maita, mutta erikoisesti Canadaa.
Me puolestamme liitymme muihin cahadalaispiireihin, jotka
toivottavat mr Chretienille onnellista ja hyödyllistä vierailumat-jjaa
_j että hän saisi sieltä tarpeellisia tietoja Canadan arktisen
alueen kehittämiseksi nimenomaan Canadan kansan ja ekonomian
hyväksi, eikä tietenkään amerikkalaisen monopolipääoman rikastuttamiseksi.
ska eteläsuuntaan
Miljoonia hehtaareja maata viiJjelyikscllc
. M o s k o v a . ~ Neuvostotiedemie-het
ovat esittäneet laajamittaisen
suunnitelman, jonka mukaisesti
osa pohjoisten jokien vesimääräst
ä ohjattaisiin etelään. Niiden
vedet täydentävät Volgpa, Syr-
Darjaa ja Amu^Darjaa, Aral^jär-veä
ja Asovanmerta. '
Projekti ratkaisee ongelmaryhmän,
joka käsittää valtavan alueen;
Siihen kuuluvat Länsi-Sipe^
jria, Altai, Uralin talousalueen
itäosa, Keski-Aasian tasavallat
j a melkein koko Kazahstan, kertoi
suunnitelman johtnia Igor
Gerardi Pravdalle antajnassaan
haastattelussa.
-NKP:n keskuskomitea ja haihtua
ovat antaneet asianosaisten
miniseriöideri . tehtäväksi järjestää
tieteelliset tutkimus- j a suunnittelutyöt.
Siperian jokien virtaussuunnan
siirtämisen seurauksena voidaan
Syr-Darjan ja Amu-Darjan ala-juoksumilla
palauttaa käyttöön
n e l ^ miljoonaa hehtaaria hedelmällistä
maata, joka muihoin hoidettiin
keinokastelun avulla. L i säksi
saadaan viljelyksen piiriin
vielä kaksi miljoonaa hehtaaria
nyt autiona olevaa maata L|Ou-nais-
Turkraenistanissä. Vesi elävöittää
Kazahstanin autiomaalai-tumiäv;-;
Aavikon; halki vedetään uusia
kanavia, joiden rannoille nousee
kaupunkeja ja tehtaita. Näiltä
seuduilta on löydetty^, rikkaita
malmi-, öljy- ja kaasuesiintymiä.
Avautuu mahdollisuus räännö.st-tellä
tulvaveden korkeutta Ob-,
Tom- ja Tshulymjoissa, mikä helr
pottaa jokirannan maiden maan-parannusta.
•:
Suunnittelutöiden tarkoituksena
on myös perusteellisesti parantaa
laivaku!kuölosuhtt'ita Volgalla.
Seuraavissa vaiheiFisa aiotaan
muuttaa Ökan j a Donin yläjuoksut
runsasvetisemmiksl ja lisätä
Moskova-joen vesivaroja.
Työt Siperian jokien vesivirran
siirtämiseksi aiotaan suorittaa 3
4 vaiheessa ja ne vaafvat usei-alueen
mikroilmastoon ja knsvi-j
a eläinmaailman kehity-iolosuh-teisiin,
korosti Gcrardi; Mitä tulee
eteläisiin alueisiin, nim niille
koituu vain etua. siitä, että o.sa
Siperia 11 jokien vcsimääi^ii.stil oh-jat;('
ini .siiinc.
Obin j , i J{'iii.seiivalajuo'?sut kär
sivät tulvista. Näiden jokien tul-vavesimäärän
pienentäminen
määrätyisfiä rajoissa viihentäii
kesätulvien voimaa.
Suunnitelmien mukaan otelann
Karlanmereen la.skevi.sta joista
noin IQ. prosenttia niiden vedestii
Tutkijoiden mukaan tiimii oi-vaikuta
Kananmei'en ja koko rannikon
lämpötasapainoon.
Ifclsinki. — Etelä-Afrikan ro,-
tusortöhallituata kiusaa sen huono
maine j a eristetty asema maa-ilmassa.
Vonsterin. hallitus käy
sen vuoksi kampanjaa saadakseen
"ymmärtämystä" ja: näyttääkseen
paremmalta muiden maiden
silmissä, sanoi eteläafrikkalainen
kirjailija ja maanalaisen vapau-tu.
sjärjestön ANG:n johtohenkilö
Alex La Guma heinäkuun 12 päivänä
. Helsingissä lehtimiehille.
Tähän kampanjaan liittyy varmasti
myös erään rotusortohani-tukscii
ministerin 20. 7. Suomessa,
alkava vierailu.
Vonsterin hallitusen apartheid-miT)
i.storillä on ilmeisesti tarkoi-tu.
s selitellä maan.sa politiikkaa
Polijoiiimaille, jotka ovat tunnettuja
siitä, että no ovat tukeneet
Länsi-Saksan pääkaupungista
kerrotaan, että niaaii suurimman
porvarillisen puolueen k r i K S t i l l i s -
demokraattison puolueen fi7-vuo.
tias. puheenjohtaja : Kurt Gorg.
Kiesinger 'on kielliiytynyt aKottu-muksiin.
.
_ Entinen Bonnin kansleri otti
tämän a.skeleen.sa: hetkellä. joK
loin CDU/CaU:n johdossa :taistellaan
yhä kiilrkeämmin puheen
johtajan paikasta j a kanslerieh-masta
uudelleen CDU:n puheen- jdokkaasta vuoden 1973 syksyllä
johtajaehdokkanksi. Kicsingoron i>i-Jcttuvisaä parlamenttivaaleissa,
ollut puolueen puhuen johtajana. Vansinaisiksi kilpailijoiksi tälle
vuodesta, 1%7 liilitien. ; paikalle lähsisaksalaiset tarkkäi-
•Länsi-Saksan poliitti.selta aroo-. li jat mainit.sevat CDU/CSU:n
naita p^oiHtuii poliiLikkp, joka
Kondar Adenaucrin ja Ludvvig
Erhardin jiilkecn tuli Liinsi-Sak-san
kolmahnekiii liiltokansleViksi
vuonna. 1966, Tällii paikalla Kie-singer
()li vuotccii 1069. asti ja
j ä t t i sen CDUVn CSlJrn kärsit-parlamcnttiryhniän
nykyisen puheenjohtajan
Rainei' Barzelin,
rthcinlaiid-Pflazin pääministerin
I leimut Kohlin j a entiseii ulkoasia
iil- ja': ..])uolustuSministej"in
•('ji-v\vA\\\ .Schröderin...
KJesingcrin lähtö tuskin vai-tyä
tappion parlanK-nttivaaldissa. i hienlaa kuli.ssioh takaista valta-
Kiesingerin liihtö CDlI:n i)U-ikain)ipailtiaCDlJ:n.johtajan pai-
'Hecnjohtajan paikalta -oh. tietys- 'kasta niahduUisien ehdokkaitten
sa mielessä syniluilinen. Hiitien ; kosljcn. Piiinvastoin, todcnnäköi-ominaisuudcssaan
poistuu niiden :s«,'stjkanipi)aiiu laajenee lilhikuu-länsisaksalaistfii
taantiiinuks('i- kansina. Eriiiinä syynä tähän pi-listeii
vuiniicn edustaja. Jotka so : di..'!äa!i liinsisak.salaisten tunnus-dan
jälkeen ottivalohjelmak.seen tctun oikeistojohtajan Franz-revan.
sisniin ja vihan ]"]u'rooi)a;i Josc-f Sti'aiis:sin poliittisia manöö-sosialiisti.
sia maita kohtaan. Pyr- ; vccHta. Taantumuksellisen baije-kics.
sään tukentumaan. p(->l!tiik:isT rijaisen CSp-n ])uheenojhtaja on
saan Xaton sotaliittoo.ii ho kic-I- iinnjittanut olcvansii valmis p i t ä -
eteläisen Afrikan vapaustaistelua
sanoi La.Guma. Alex La Guma,
joka on ollut vankilassa, .ires-tissa
ja poliisin valvonnassa
omassa maas.saan mielipiteittensä
vuoksi, sanoi toivovansa, ettei
Suomi osallistu mihinkään
Etelä-Afrikan hallituksen suunnitelmiin.
Suhtautumisessa Etelä-
Afrikkaan olisi lähdettävä
mustan enemmistön toiveista eikä
nykyisestä valkoisen vähemmistön
valta-asemasta.
'•DIALOGIN"
TARKOlTlf/SPjpRAT
Etelä-Afrikan talous on tällä
hetkellä laajentumassa, totesi nykyisin
Lontoosta käsin toimiva
kirjailija La Guma. Se tarvitsee
tämän vuoksi uusia marlkkinoita
ennen kaikkea Afrikassa. Vorste-rin
hallitus yrittää siksi pelottelemalla
ja muilla keinoin .saada
jalansijaa Afrikan maissa. Vors-ter
on mm. perustanut, sotilastukikohtia
Namibian ja Sambian
i-ajoi 11 e ja yrittää vaikuttaa myös
poliittisesti mustiin Afrikan maihin.
Tätä varten on keksitty ehdotus
'.'dialogista" hiiden kanssa.
Ajatu.s ph alunperin syntynyt
Ranskassa ,josta se .levisi ranskankielisiin
Afrikan maihin. ;
.Minkäänlainen dialogir ei kuitenkaan
muuta Etelä^Afrikan
asenteita, sanoi La Guma.. Dialogin
tarkoituksena :6n hankkia
asiakkaita EtelärAfrikan taloudelle,
saada aikaan hajaannusta
Afrika.ssa, jonka yhtenäisyys on
alkanut pelottaa rotusortohalli-tusta.
Tarkoitus on edelleen eristää
.eteläisen Afrikan vapautusliike
tämän "dialogin" avulla
muusta mantereesta ja heikentää
ta vuosikymmeniä. Huomioon otetaan
kaikki tekijät, jotka voivat
tavalla tai toisella vaikuttaa
Julmaa kosto-oi^^ Marokossa
Kuten uutistiedöiBsa on kerrottu, viime lauantaina järjestetyn
epäohnistunQen kaappausyrityksen jälkeen kuningas Hassan
n ilmoitti sunnuntaina, että kapäniälltset telotetaan muilta mutkitta.
Näin myös tapahtui. Marokon asevoimien eräitä hohtavia
upseereita — joita oli ilmeisesti kidutettu ja rääkätty, koska esim.
AP:u uutistiedossa sanottiin upseerien "olleen kovan kuulustelun
alaisena koko yön enhen telotusta" — ammuttiin ilman mitään
virallista oikeusprosessia tiistaivastaiseha yönä. Uhrit olivat huutaneet
telotuskomennuksen kuultuaan"eläkööh kuningas Hassan",
mutta ampujille oli annettu määräys sylkeä uhriensa päälle. Myös
kerrottiin, että koko telotusilmöitus, sisältyen siihen ampuraisko-mennuksen
anto, kiväarimiesten ammunta, revolverien armonlaukaukset
sekä sotilaiden kirkuminen, oli otettu ääninauhalle ja filmiin
niin että ne voitiin esittää television ja radion välityksellä
kanaan nähtäväksi ja kuultavaksi.
Tämän julmempaa menetelmää tuskin voidaan ajatella — ei
ainakaan nykyaikana jolloin keskiajan kidutus- ja julmuusmene-telmät
ovat yleisesti tuomittuja. Kuvaan kuuluu myös se, että ne
samat voimat, jotka sosialistisen maailmanosan oikeustuomioista
esittävät pitkiä itkuvirsiä, ovat tästä Marokon "kosto-oikeudesta"
miltei yhtä hiljaa kuin vesi sukassa. Mahdolliaesti se on tahtomatta
annettu tunnustus siitä, että humaanisuutta edistävän ja kehittävän
sosialistisea järjestelmän oikeuslaitoksia pidetään myös
länsimaiden tiedpnantolaitoksissa kapitalismista oikeusprosessia
parempana, Vaikka sitä ei suoraan voida, tunnustaa?
Sunnuntain vastaisena yönä kuningas Haissan l i:8ta vastaan
tehty kaappausyritys ei suinkaan ollut ensimmäinen häntä vastaan
tehty salaliitto, eikä se ilmeisesti ole viimeinenkään. Kaappausyrityksiä
on tehty monta kertaa ainakin oikeudessa syytettynä olleiden
salaliittolaisten lausuntojen mukaan.
Hassanin lO-yuotisen hallituskauden aikana on ollut kakäi
joukkoroikeudenkäyntiä, joissa ihmisiä on syytetty vallankaappausyrityksestä.
Syytettynä on ollut myös useita oppositioryhmien
merkittäviä jäseniä.
Suurimmat oppositiopuolueet ja ammattiyhdistykset boikotoivat
kansanäänestystä, jonka kuningas määräsi toimitettavaksi
uudesta perustuslaista viime vuonna. Ne eivät myöskään osallis-tuiieet
kansanäänestystä seuranneisiin parlamenttivaaleihin. Uusi
pieruBtuslaki vahvisti kuninkaan valtaa, mutta samalla perustettiin
myös parlamentti mihin kuuluu 240 jäsentä, joista suoralla
kansanäänestyksellä valitaan vain 90. _
Kesäkuussa 193 ihmistä, joiden j"öukossa oli myös sosialistisen
kansallisunionin jäseniä, syytettiin hallituksen vastaisesta
salaliitosta. Vuoden X96$~öikeudenkäynniBsä oli 102 syytettyä.
Kolme salaliiton johtajaa tuomittiin silloin kuolemaan, mutta
heidän tuomionsa muutettiin elinkautiseksi.
Kuninkaan ristiriidat oppositiopuolueiden kanssa tulivat kansainvälisesti
tunnetuiksi vuoqna 1965, kun vasemmistolainen oppositiojohtaja
Mehdi Ben Bä,rka katosi PaPriisissa. Tiedot kertoivat
^ttä Barka ryöstettiin ja murhattiin. Asian selvittelyt kirigtivät
Ranskan ja Marokon suhteita muutamiksi vuosiksi.
Kuningas Hassan ei ole pystynyt poistamaan Marokon suuria
yhteiskunnallisia jännityksen aiheuttajia, mikäli hän on irdes sitä
yrittänytkään. Arvostelua on kohdistettu ennen kaikkea maan vaikutusvaltaisiin
perheisiin, joiden etuoikeuksia Olisi pitänyt vähentää,
jotta uudlatuspoUtlikka olisi voinut onnistua.
Maan enemmistön tilaa kuvaavat Reuterin selostuksen perusteella
seuraavat luvut: Kansantulo hOnkeä kohden on $20 vuo-täytyivät
; itso|)intaisesti tunnustamasta
niitä alijcollisja- nniutok-
.siä. jot !olö kertoi taxi-noi.
ssaan käyneensä saarella. Hän
ei kuitenkaan siellä. käynyt, vaan
paljon pohjoisempana Somalissa
.sijait.sc.vas.sa Magadisciossa. Portugalilaiset
.sen, onsin kuitenkLn
va!t-j.sivat. Sittemmin Englannin
ja ranskan koloni-saattorit kävivät
saaresta kis.sanhännän vetoa, kun-aie.
s se vihne vuasisadan lopussa
Joutui Ran.skan siirtomaaksi eräänlaisen
itsBhallinnon puitteissa.
Vuonna 19G0 saari jufetautiii itse-näi-
seksi .la pääsi samana vuonna
myös YKn jäseneksi. Ranskan val-tifin
käsi on kuitonkin ollut yhä
edelleen Madaga.skarin tasavallan,
yllä eräänlaisen erikoiscdustajan
muodossa, joka on enemmän kuin
suurlähettiläs,.
Saari cn niejkoisen luonnotnri.-
kas. Pääelinkeinona on. voimakas
siitä, että nyt saaren rauhaan on
tullut.paha repeämä. Madagaskarin
presidentti Tsu^anana piti tou-kckuiissa
puheen, jossa hän syytti
eitä eräät piirit aikovat myydä tasavaltamme
imperialistiseiUe valtiolle.
Mitään nimiä hän ei maininnut,
mutta maalitaulut;paljastuivat
pian. Varapresidentti Re?ampa ale
ni nopeasti virassa. Tämän jälkeen
hänet pidätettiin Ja pantijn
vankilaan. Muitakin pidätyksiä
suoritettiin.
Kesäkuussa saaren ' tasavallan
viettäessä 11-vuotisitseriäisyys juhlaansa
pcliisii ja sotaväki pystyttivät
pääkaupungin Tananariveui kaduille
sulkuja, ihmisten henkilölli-disteita
siitä, että varapresideiUti
Resänipa oli valmistellut väliaika
appausitä suurlähettiääs Marshallin
inspiroimana j a rahoittamana.
Marshal'1 oli ennen suurlähettilääksi
tuloaan palyeillut USA:n ulkoministeriössä,
mutta hän oli ollut
myös CIA.n agentti. •
.Suurlähettiläs Marshallin puuhat
.sotkeutua Madagaskarin talouselämään
olivat vaikuttaneet liian
'.'dynaamisina": Suurlähettiläs oli
pyrkinyt kaikin tavoin edistämään
yksityisen amerikkalaisen pääoman
sijoittamista MadagasfouTn
taloHteen vähän joka tahoDä, mut-'
ta erityisesti karjatalouteen ja öljynetsintään.
Presidentti Tsiranana
syyskortteda tarkistetitiin ja aseita laski yhteen yksi ynnä yksi ja sai
mutta heitä ei pidetä var.sinaisina k a r.i a talo us ja siihen liittyvä maan-neekereinä,
.sillä hi.stoi-ian kulue.ssa
monenlaLset muut väriHiscl kan-snl
ovat. ehtineet olla heidän esi-isiään.
Saaren pääkielenä on mn-lagassi-
jota eivät ymmärrä muut.
kuin kaniaasukkaat ilsc. Ranskan
kielellä (m tämän ohella virallinen
asema: Näin .selitti nimimerkki
"Pilkki" Kansan Uutisten äskettäisessä
numerossa Madagaskarin
tapahtumien taustaa. .
Kuten tie |
Tags
Comments
Post a Comment for 1971-07-20-02