Vapaus, July 20, 1971

              Urheilukuiilumisia <llllll«llllWllr.•ll.,.lluulllllllu•Hl||lll^
IIMMMinillllHIII llilMIIIMMIMIIIMMItl
IlllllllllllllllllllllllllllllUinillllllllllllllll
CANADALAISTYTTÄUILLÄ
MENESTYSTÄ LONTOOSSA
V£a)C<nivew'aistyttö St e p h a r i i e
Beriq vöitä lauantaina Britanman
amailööriyhdtttyteeTi/ ylersu
paiiluijsa rjai£i'.cia! 100 ja 200metrin
jjcteujcn mallcat ajaMa' 11.4 ja
23.5. Usssit.muut caasdalai:tytöt si-jojtituivait
myös hyvin: näissä fcil-
• pailuissa.
Pa^ty Lovsirook, myös Vaacouve-dsta,
pii sadai!^ metriillä seitsemäs
ja 200 rnetriHä kolmas, ajialla 23.8.
Abby Hoffman, Torontosta voitti
naisten 800 metrin juoksun ajaOia
2 ra. 4 s. Se on hänen oma eniriäj^fs-aikipnsa.
Debbie Brill, Vancouve-
^ risita, v o i p korilfeushypyn tuloksel­la
1.83 (vähän yili^f^ j . ) . Debbie
Viföi Kiebebelt, Torontosta, tuH hais­t
o i konkiNisbypyssä toiseksi tiilok-seiUa
1.80. Pituushypyssä Brenda
Eisäer, Vancouverista, säi tuloksen
6.25 (n. 20 j , 6 t.)) Miss Van Kie-kebelt
hyppäsi 6.15 j a sijoittautui
neljänneksi.
ianet Roscoe voiitti niukasti nais­ten
400 m. juoksun missä edmonto-nilaisityttö
Brenda Walsh sijoittautui
toiseksi. Heidän aikansa oli sama,
54 sökunttia mutta valokuva rat­kaisi
brittiläisen hyväksi/100 metrin
aitajuoksussa Penny May, Vancou-veiTJstä
sijoittui kdmaraidcsi tulok
sallia 14 sekunttia.
Z E R N l YLLÄTTI
T U L i n me&taruuslkilpaiJujen 1,500
metrin jucfcju oH Jyväskylässä eri-koinoh.
Viimeisenä tuli maaliin
viime Vuoden mestari Raimo Rossi­nen,
Maalinauhan katkaisi Timo
Zs oni, Vii' tsiluodon Kisaveikoista.
Hän on todefflinen tähdenlento TULn
ylccsurheiluissa. Hänen voittoalkansa
c'l nyt 3.56.3. Toiseksi tuHeen Jalo
Kumpiilais&n aika oli 3.56,8. .
KUULUMISIA JIRViEUPMSTÄ
BYTTNER NOUSI
S A L I N I N «INNALLE ''
400 ra. aitojen tämän kesän Euroo
pan tilaston kärki sai uuden nimen
Länsi-Saksan mestasruuskilpailuissa
•kun Dieter Bytther kiskoi voitto­ajan
49.6. Täsanälleen samalla ajal­la
qn suomalainen A r i Salin tilasr..
tossia, toisena Ranskan Nalletin
(49,4) jälkeen.
T U L : N NUORTEN
KEIHÄSENNÄTYS 77,80
T U L : n yieisirheilukilfjailuissa J y ­väskylässä
saatiin viikko sitten
maanantaina eräitä ila'hduttayi'a tu­loksia,
keihäänheittäjät sinkosivat
pitkiä fcaaria^ Seppo Hovinen ja
Mtkko Hiekkanen kävivät todellisen
senttitaistelun, jonka nuorempi Ho-vuKin
voitti tosin, vain 2 sentillä;
Hänen tuloksensa oli 77,80 — TU­L
i n uusi nuorten ennätys.
A r i Salin oli jäMeen menopäällä
juosten lyhyet aidat uudfösa mesta­ruuskilpailujen
ennätysajassa 13.9.
Ossi KaTittunen taas hoiteli satasen
voiton bimiinsä vakuuttavasti •( 10,5)
ja sai palkintopallilla kunniapalkin-ncksi
keinutuolin.
A i l a Haapala lisäsi T U L : n mesta­ruuksiensa
määrää. Maanantaina
tuli kaksi.voittoa, ensin 200 metrin
aidat uudessa TUL:n ennätysajassa
29,0 ja heti perään satanen 12,7.
Han sai näistä kisoista kaikkiaan 3
T U L : n m^taruusmitalia — jä kun­to
tuntuu olevan yhä noususuun-
•nassa.' .\
M U R A V J E V A 61.88
Moskovatar Ljudmiila Muravjeya
teki viikiko sitten lauantaina kidcon-heiton
Moskovan ennätyksen ja kau­den
kcimanheksi parthaan tuloksen
Neuvostoliitossa ja Euroopassa; —
61,88. Tulos syntyi kolealla sade-ilmalla.
K A H M A KISKAISI SE
Ylivieskan Kuulan Pentti Kahma
paransi kiekonheiton SE lukemiin
63.50 kotikaupungissaan pidetyissä
Keski-Pohjanniaän piirin yleism-hei^
lumestaruuskilpailuissa viikko sit­ten
sunniintaina. Aiempi SE oh"
62.74 j a Risto Myyrän tänä vuonna
tekemä. Vuoden vaihteessa se oli
ollut Kahman nimissä 62.28;
T E N N E S S E E N N A I S I L L E ME
Tennesseeri yliopiston jouldiue saa­vutti
naisten 4x110 jaardin juoksus­sa
uuden maailmanennätyksen 44,7
USA .n naisten yleisurheilumesta­ruuskilpailuissa
Bakersfieldissä. Tu­los"
syntyi-jo alkukilpailuissa. Juok-,
suun osallistuivat: Diane , Hughes,
Dibora Wedgeworth, Mattline Ren-der
jä Iris Davis.
PAPPI EM M A R A T O N I L LE
Isä Paddy Coyle, roomalaiskato­linen
pappi Dublinista, johtaa irlan­tilaista
maratoonarien ryhmää, jo­ka
kilpailee 'Helsingissä yleisurhei­lun
EM^^isoissa elokuussa. Hän
ösa'listuu maratonille..
Thunder Bay. — Ktrcieman ai­heuttaneesta
autojen yhteen tör­mäyksestä
syyttoeseen asetetim Mic
hael Taylcrin juttu oli esillä heinäk.
14 päivänä Ckiok kadun poliisioikeu-des-
a. Ajaessaan Arthur käitua, hä
nen traktor-^trailear vaununsa sano­taan
iskeneen yhteen Syndicate
Ave risteyksenä taksiautoon, jossa
odi kyydittävänä Mre. BairtMffa Pap-pas,
joka loukkaantui j a sairaalassia
kuoli pari päivää myobeinimin.
Tultkimutosiisa Taylorin veressä
havaittiin alkoholia yli sallitun mää­rän,
joka oli painostavana seikkana
lopullisesti syytteen nostamisessa,
kertovat viranomaiset.
Jack Jussila kuoli täälllä sairaalas­sa
heinäk. 13 pnä. H a n oli syntynyt
Yilihärmässä, Suomessa ja kuoli 70
vuotiaana. Fort Wiliiamiin, tähän
maahan saapimut y. 1924 j a ensin
työskenteli räätälinä tääUä.~
Lähinnä sureniaan jäi vaimonsa
Saimi, yksi poika Terry, yksi sisko
Helmi (imrs. W. Kirsilä), yksi veti
j a muita sukulaisia Suomessa ja
Yhdysvalloissa.
Elna Lehtinen kuoli kotonaan Nd-pigonissa
sunnuntaina, heinäk. 11
pnä. Hän oäi syntynyt Tampereellai
Suomessa ja 6U kuollessaan 75 vuo­tias.
Suomesta hän saapui Cana-daan
y . 1924 j a Nipigoniiri v. 195?.
Häntä kaipaamaan jäi aviopuolison­sa
Kalle, kaksi tytärtä, Anne (ratrs.
K. ^K6lK>anen) j a Linda (mrs. Bert
Salorien) sekä yksi poika Matti, yksi
veli Eino Jokinen ja serkku mrs.
Vie Köislfflla: 14 lastenlasta j a 16
lastenlaslenlasta, sekä muita suku­laisia
Suomessa. Haudattiin Nipigoo
hautausmaahan.
Runo on kalmakaltiolla, urak­ka
keinolla seisoo, riuku nuoru­kaista
hyväilee. — N y t " l a n t a l a i s -
l u k i j a " ilmeisesti säälittelee k i r - ,
Joitta j a n lopullista sekoamista
L a p i n asukas kyUä tajuaa selvän
tekstin. Hän toteaa, eittä mahok­si
jäänyt pororiaaras ön icylmäve-tisellä
lähteellä, toisella vuodella
oleva urosporo seisoo tiellä ja
suomalaisittain pukeutunut L a p in
tyttö hyväilee nuorta lehmäänsä.
Lapissa, varsinkin sen pohjois­osassa,
väestön käyttämän yleis­kielen
runkona on suomi, johon
on sekaantunut joukko saamen
eri murteiden j a norjan sanoja.
Myös luonto j a erikoisesti maas­to
on L a p i s s a muusta Suomesta
poikkeavaa. K u n maaston kulla­k
i n muodolla on oma nimityksen­sä,
n i i n eipä ihme, vaikka etelä­suomalainen
putoaakin keskuste­lussa
jy\'ältä.
Poromiehet käyttävät keskuste­lussaan
ammattisanastoa, josta
asiaan vihkiytymätön ei i i i o in
ymmärrä mitään. Porojen nimi­tys
vaihtuu vuosittain, joten n i -
S.C.A. Urheiluliitlo
virkailijoiden (Moitieet:
Puheenjohftaja: Ake Hunnakko
90 Neviilite Park Blvd.,
Puh. 691-6195
Toroiato 260 Ontario
Sihteeri: Paavo Vaurio
49 Hiawätha Rd., Toroixto 255 Ont.
Puhelin 466-8815
RaJhastomholfcaJa: Lauird Penttinen
226 McKee Ave., WUilowdale, Ont.
Puhelin 221-8076
mitys ilmaisee myös iän. Urok­s
i l l a j a naarailla on tietenkin eri
nimitykset. Kirjattakoon yleisni­mitykset
lukijalle tiedoksi:
Syntymästään. ensimmäisen
talven tuloon "poron a l k u " on
vasa. Se o n sukupuolien yhteis­nimitys,
j o k a haluttaessa voidaan
täsmentää urosvasa j a naarasva­sa.
Ensimmäisenä talvenaan poro
on kermikkä, jossa sukupuolien
tarkennus samoin kuin edellä.
T o i s e l l a vuodellaan uros on urak­ka,
kolmannella vuprso, neljän­nellä
kuijiteus, viidennellä kosatus
kuudennella maakkana j.-'; seitse­männellä
vuodellaan nimiloppu.
Erään paikoin ur-oksenikiiä mää­ritellään
näiden nimityk.3ien jäl­keen
sanomalla ensimmäinen, toi­nen
j a kolmas nimetön vuosi.
Uroksen yleisnimitys on hirvasi
T o i s e l l a vuodellaan na.Mrasporo
on vuonelo, kolmannella vuonelo-vaadin,
neljännellä kuntcii.svaa-d
i n , . viidennellä vaadin j a eräin
paikoin vaami. Viimeksi mainitut
nimitykset seuraavat naarasta lo­pun
iän.
Poro vasoo ensimmäisen ker­ran
vuonelona j a j a t k a a vasomis­t
a 10-vuotiaaksi- Noin yhdessä
tapauksessa tuhannesta poro va^
soo jo kermikkähä.
Porojen syntymäaikaan .sar­vien
kasvuun, rnuotoon i a pudot­tamiseen
sekä moniin muihin
a s i o i h in l i i t t y y valtaisa määrä n i -
mityssanastoa, jota en vritäkään
k i r j a t a ; — Mahoksi jäänyt naa­rasporo
on L a p i n miehelle runo;
Synnyttämään pystymätön näa:
1 as on tainakka. Sarvensa pudot­tanut
on riurppo. Sarvia kasva-misvaihee^
a peittävä nahka on
naama; Komea .siitoselädmoksHä-tetty
uros on siito.suräkka. Kuo­h
i t t u poro on pailakka tai härkä.
Thunder Bayn alueen kesäimhlaa
Vietettiin sunnuntaina, heinäk. 11
pnä CSJn juhlaviH)den merioeissä.
Juhlaa suosi kaunis suvinen sää j a
se onnistui oikem hyvin sekä osan­oton
että ohjalmiston kannalta;
Kaiku kuoro esitti aluksi O 'Canadan,
sen jälkeen osaston puheenjcrfitaja
W. Laine lausui yleisön tervetul­leeksi
nauttimaan kesäisestä ilmas­ta
ja monipuolise.sta ohjelmasta.
Sekakuoro Kaiku esitti kolme lau­lua
uuden ohjaajansa Armas Kivi­sen
johdolla, "Luonto ja sydän".
."Työ Ja vapaus" j a 'Luoksie vuola-han
v i r r a n ".
Juhlapuheessaan A. T. H i l l totesi
suomalaisten siirtolaisten, monen
heistä tsarismin vainoa ja puutetta
pakoon tulleina henkilöinä, perusta­neen
vuosisadan vaihtesssa "Imat­ra
yhdeksän" raittiusseuran. "Työ-kansa"-
lehteä alettiin kustantaa y.
1907, koko Canadan suomalaisen
väestön valistus- ja uutistarpeidcn
; h U G l t a m i s e k s i , sekä järjestölliseksi
äänenkannattajaksi. Se innoitti ja
k a s v a t t i toimintaa niin, että raken­neltiin
Port Arlhurin Finnish Labor
I Temble (Työn Temppeli) joka aloit­ti
t o i n r i i n n a n v. 1910,
'• I matra yhdeksän" oli läheisessä
yhteislyöisä Canadan Sös. Dem.-
puolueen kanssa. Se vaUtsi edusta­jat
j a teki esitykset v. 1911 Cana­dan
suomalaisten neuvottelukokouk­seen,
jossa perustettiin Canadan
Suomalaisten Sosialistijärjestö. När
mä aikuvaiheet kuuluvat 60 vuoti­sen
toimintamirie historiaan. Järjes­tötoiminnan
yhteydessä jouduttiin
k o k e m a a n myös kapitalististen risti­riitojen
synnyttämät ensimmäisen
imperialistisen suursodan v a i i ^;
Kun •Työkansa" siinä tilanteessa
l a k k a s i ilmestymästä, niin järjestön
äänenkannattajaksi saatiin "Työ­mies"
jä "Toveri"-lehdet Tämä oli
työväsnliikkeen kansainvälisyyttä
t e o r i a s s a jia käytännössä.
Menneet kokemukset ja tulevai­suuden
näkymät "kun vaarat, vainot
Käytänne
I Englantilais-suomalainen
kestämme vain, siitoin. koittava on
aika uus"; pitävät paikkansa. Kapi-ta'Ustisen
maailman ybisen talous­pulan
' a i l k ^ r i e r i , spppaUnjat^ hyök-käylfcset
rikosläiin 98 pykälän ja sota
ajan lokien perusbeeiHa tidivat toi­sen
ajankolhdan mutoana. Kolman­nen
ivainiollpauden hyöädcäykseit Iroh-tasinune
toisen mäaitohainsodan ensi
väilheessa, kunnes sota muuttui
kansojen soda^i hitlerisnaää vas­taan
ija Nieiuvostoliiton punainen ar-mtelja
yhdessä Uittolaisitensa kans­sa
mursi lUtierin hyökikäysrinta-man,
vapautti itäiset alueet j a mars
si Berliiniin.
Juhlayleisö kunnioitti hetken hil­jaisuudella
menneiden uranuurta-ji,
en( j a poistuneiden tovereiden
muisitoa.
- Seuraavana "esiintyi Kaiun nais-^
laulaijat A. Kivisen iohdodla lau­laen
"MyHärin Miska", "Inka Muo­ri"
j a " V o i , jos ntä mokoman sai­sin"....
VäMajan jälkeen esiintyi profes­sori
L. Anderson, joka Thunder
Bayn rauh^*ineuvostcn ja siinä edus­tettujen
14 järjestön puolesta. lausui
tervehdyksen juhlillemme ja muis
tutti kaksi viikkoa aikaisemmin m a i
nioita Iskun Puistossa olleesta 6n-mstuneesta
rauhanjuhlalta, jossa
nuoriso kiitettävästi osallistui m o n i ­puolisella
ohjelmalla. Kokous hyväk­syi
sähkeen lähsttämisen president­ti
Nixonille, Washingtonun, sodan
lopettamisesta ja sotajoukkojen
poisvetämisestä Kaakkois-Aäsiaista
jouluk,. 1971 mennessä. Toisen säh­keen
lähettäminen pääministeri Tru-iieauile,
ipssa sanottiin: "Me Vaa­dimme
Canadan hallitusta avoimesti
eroittautumaan IndorKiinan sodasta
j a julkisesti painostamaan Nixonin
hallitusta määrittelemään nyt .scta-joukkojensa
pois vetämisen päivän
V. 1971 aikana".
Seuraavana lauloi Kaiku kuoro
v i i s i laulua: ''TalOTipoikaishäät",
"Hopeahapset", '.Maantien varrel­l
a " , "Ero kotitalolta" ja "CSJ:n
Marssi". •
Yleisön pyynnöstä jatkoi kuoro
ohjelmaa: vielä, nsljällä laululla.
Kaikki' esitetyt kuorolaulut tullaan
Ovelat madot
Muistintut^kijoitten lempieläi-miä
ovat laakamadot. Monet tut­kijat,
kuten esimerkiksi amerik­kalainen
professori McConnell ja
ruotsalainen professori Holger
Hyden yrittävät laakamatojen
a v u l l a todistaa, että ns, hienom­mat
kyvyt, kuten muistitieto ja
muistäniiskyky voidaa siirtää eri­tyisesti
valmennetuista eläimistä
valmentaimattomiin. Tämä on t o ­siaan
onnistunut. ;
Psytkologi Kurt Pavvlik Ham­purin
yliopistosta laajensi tut­kimusta
omalta kohdaltaan. P aw
l i k onnistui hahmoittelemäan
ydinkysymyksen: onko " m u i s t i"
perittävissä ? Hän vakuuttui sii­tä,
että pelkkiä muistisuorituksia
e i voida siirtää toiseen eläimeen
antamalla^ sen syödä lajitoverin­sa,
j o l l a j o oli treenattu, muisti.
Koe tapahtui seuraavasti: ye
dessä eläviä laäkamatoja ahdistet
t i i n sähköimpulssein, jolloin ne
vetäytyivät kokoon. Tämä reak­t
io saatiin sitten aikaan myös
pelkällä opetuksella s i l l o i n k in k un
sähköisku. ei ole yhteydessä kä-pertymiseen.
Jos j u u r i ennen säh
köistä sysäystä väläytettiin va­loa,
madot rupesivat jo välähdyk
seatä kipristymään. "Oppiajan"
kuluttua ne käpertyivät aina y a -
ion välähtäessä, vaikka' sähkö­impulssi
jäikin tulematta. Toises­sa
kokeessa madot oppivat löytä­mään
tiensä eräänlaisesta laby­r
i n t i s t a.
K u n P a w ! i k syötti oppimatto­mille
madoille näitä opetettuja,
syöjät töain rupesivat oppimaan
nopeammin kuin ennen. S i l t i ma­dot
olivat täysin riippumattomia
siitä millä taVoin ''rehuna" tpi-^
mineet madot oli opetettu — säh
kösysäyksillä tai vaipnvälähdyk-sillä.
,;
Tästä tutkija saattoi päätellä,
että pelkkä oppimisJtyky voi olla
periytyvä, koska . kpe-eläimetkin
selvä.sti olivat "yleisesti aktiivi­sempia
tasoltaan".: saatuaan r a ­vinnoksi
" v i i s a a m p i a " matoja,
t i e t y t , kemialliset substanssit
saattavat olla välittäjinä j a nä-
_ mä periytyvät edelleen.
es:ttamaan Sudbiuyn ja VVanup.n Entiset -tyhmät" madot • kyke-
Tiistai,,heinäk. 20 p, - - Tuesday,, July.20; 1971 3ivu 3
Ilaney, B.C. -•- Kun saimme hei
näkuqn 6 päivän "Vapauden", nain
kävi kateeksi se kun sjeHä Onta­riossa
o l i ollut niin kaunista j a kuur
maa kesää j a meillä täällä on mel
kein kuin tanrnxikuussa.
Kesäkuu (m oMut kylmin mitä tie­detään..
Aurinko paistoi koko kuussa
ainoastaan 150.5 tuntia ja tavalli­sesti
sentään pn 229 tuntia aurinkoa
kesäkuussa. Sadetta saatim Vancou­verissa
2.56 tuumaa, joten ei se niin
märkää ollut, mutta kylmää ja sUä
vettä tihkui yhtenään.
Juhanhu-späivänä satoi lunta vuo­rilla
ja kesäkuun 9 päivänä oli läm­pö
ainoastaan 42 astetta ja edellise­nä
aamuna meillä täällä Haneyssa
oli ainoastaan 36 ästtitta yläpuolella
nollan. Meillä on aina vähän kyl­mempää
talvella kuin Vancouve­rissa,
kun tässä lähellä on lumiset
vuoret. Mutta kefsällä myöskin vä­hän
kuumempaa kuin meren ra.n-nalla.
Oh siitä kostea.9ta säästä jotain
hyvääkin oHut. Kasvimaita ei ole
tarvinnut kastella, vaikka kaikki
kasvullisuus onkin ollut hidasta. Me
kuKenkin saimme jo uusia perunoita
pellosta 29 päivänä ja sen jälkeen
niitä onkin syöty joka päivä. Mansi^
koita on ollut ikävä poimia j a noil­la
suurilla mansikkafarmeilla ne
tahtovat jäädä pellolle ja paljon
niistä mätäni ennenkuin edes kyp­syivät.
Arviolta noin kolmasosa sa­dosta
pilaantui.
Vadelmat näyttävät menestyvän
sentään kokolailla hyvin. Mansikoi-
Suurjuhlassa.
A. T. Hill ilmoitti suurjuhlassa
Thunder Baysfä suosikluha" ole­van
Saimi Kentalan ja muistutti
yleisöä Vapauden ja Liekin haaste-ryntäyksestä.
Tämän kuun ajalla on Ontarion
piirioJceudessa useita rikosasioita,
mutta Ontarion korkeanoikcudon
piiri-istunnot avataan ensi kuun lo­pulla,
jossa tulee tämän alueen avio
erohakemuksia esille yhteen.sä 79,
mukana useita siiomatlaisiakin:
o o ti
Tässä suurjuhlateryelidyksien yh­teydessä
on annettu tehtäväksemme
tiedoittaa, että tästä lähtien kaikki
tiet jcrfitavat Sudbury—Wanup suur­juhlille.
Kaiku kuoro on tilannut
Iron Range bussin edestakaista mat­kaa
varten. Bussissa oh vielä tilaa
joillekin matkavieraille.
Terve, suurjuhlilla tavataan.
— A T H .
11
Toimittanut YBJO HALONEN ,
I 461 SIVUA — HINTA SID. $3.50
Fostltnaukslin lisätkää 15c postikuluja.
Sanakirjassa on hakusanojen jälkeen sulkumerkkien sisään
merkitty kuinka sana äännetään. Merkintä on tehty F'o-malaisilla
kirjainmerkeillä.
Hankkikaa itsellenne tämä TASKUKOKOA oleva käytän­nöllinen
sanakirja.
\ \ Vapaus Publishing Company Ltd.
F. O. Box 69 Sudbury, Ontario
Suota on L a p i s s a kolmea pää­l
a j i a , jänkällä on kasvisto^-», j a vai­vaista
puustoa, aapa on vesinen
suoaavikko ja rimpi upottava
pohjaton letto, Vuotso on pitkä
kapea suo, jossa on psiättäisiä
lampia, pahta jyrkänne tai vuo­ren
seinä, mella vyöryvä hiekka­rinne,
selkonen harjumainen ylän
kö, juppura pitkulainen kukkula,
tieva kukkula j o k a on vaaraa pie­nempi,
korkea vaara on nUlkki.
Vaaran laella on puustoa tuntu­r
in l a k i on puuton j a jos sen l a ki
on pyöreä niin se on kero.
Matkan mittana on usein paljon
puhuttu "poron kusema" j a h u i -
konen, joskus on vielä rapiat
päälle.
Kun Lapin kalamies pyydystää
l o h i a j a jos hauki siioin eksyy
pyydykseen, niin miekkonen to­teaa
pettyneenä, että t u l i k i n vain
"jänkäkoira".
KAUKEIMMAT
KUKKASET
pitkäaikaisten
tuttaviemme
MaUi nkan
Antti Seppälän
Lempi Kuuttilan
Reino Löfbergin
MUISTOLLE
Kirsti ja 0»si Luioma
Hilma ja E. Luoma
Toronto Ontairio
itiridtaa
Presidentti Richard Nixon
valmistautui viikko sitten sun­nuntaina
huomattaviin tarkis­tuksiin
Indokiinan politiikas­saan
Etelä-Vietnamin väiiaikai
sen vallankumoushallituksen
hiljattain esittämän seitsemän
kohdan rauhansuunnitelman ya
iossa, kertovat Washingtonista
saapuneet uutistiedot.
-Valkoisen talon edus?taja viit­tasi
sunnuntaisessa lausunnos­saan
siihen, että kysymys vallan­kumoushallituksen
ehdotuksesta
on nyt siirtynyt Yhdysvalloissa
ratkaisevaan vaiheeseen ja että
presidentti Nixon aikoo useiden
päivien ajan omistautua yksin­omaan
ulkopolitiikalle.
Nixon ja Pariisin kautta Aa­sian-
matkaltaan palaava turval­lisuusasiain
neuvonantaja Henry
Kissinger sulkeutuivat San ele­mentin
kesäasuntoon valmistel­lakseen
Yhdysvaltain vastauksen
Etelä-Vietnamin väliaikaisen vai
lankumoushallituksen seitsemän
kohdan rauhanohjelmaan.
Kissinger saapui viikko sitten
maanantaina neljän päivän mat­kalta
Pakistanista Pariisiin, mis­sä
hänen oli heti ^amulla mää­rä
neuvotella Vietnamin rauhan-neuvottelujen
Yhdysvaltain pää­valtuutetun
David Brucen kans­sa.
Hänen arveltiin tapaavan
myös Pohjois-Vietnamin edusta­jia..
Kaksi korkea-arvoista entistä
Pentagonin virkailijaa, jotka
osallistuivat aikoinaan salaisen
Vietnam-tutkimusten tekoon, sa­noivat
Llfe-lehdelle antamassaan
haastattelussa, että Etelä-Viet­namin
yäliaiakaiaen vallanku-moushallituiksen
viimeisin seitse­män
kohdan rauhanehdotus voi­si
"vihdoinkin avata tien" ame­rikkalaisten
jöu'kkojen poistami­selle
VietnamistEi Jos Washing-tori
omaksuisi "ykaiflelitteisen
linjan".
Leslie Gelb ja Morton Halpo-rin
sanoivat haastattelussa, että
presidentti Nixon on nyt vel-nivät
"viisaita" syötyään varsm
nopeisiin ja kunnollisiin pppi-missuorltuksiin.
joihin niillä ai­emmin
ei ollut edellytyksiä. Ko­keet
ovat todella vakuuttavasti
osoittaneet mikä merkitys ravin­nolla
saattaa olla lajien kehityk­sessä.
isiä 7 miliardia
New Y(»rk. — Maa ilman vjiki-luku
kaksinkertaistuu vuoteen
200-1 mennessä, jos väestönli­säys
jatkuu nykyi-seilii vauhr
diHa. E l i n t a r v i k k e i d e n tuotanto
henkeä kohti on kuitenkin nyt
j o vähentynyt. Tämä ilmenee
Y K . n julkisuuteen «nne(u»<ta
vuosikirjasta. •
^ Maailmanjärjestön v u o s i k i r J H S -
ta käy m y ö s ilmi, ettämaailmaii
teollisuustuotanto on iisiiantyhyt
114 prosenttia vuosina I0,ö8—Qil.
V'iime vuonna maailman maiden
v i e n n i n a r v o nousi ennätykselli­seen
311,000 miljoonaan dollariin
Vuodesta 1969 n o u s u oli 15 p r o s .
Vuoden 1969 puolivälissä oli
maailmani väkiluku 2..561 miljoo­naa;
Nykyiselä vauhdilla kasvaes­saan
se saavuttaisi 7,000 miljoo­naa
vuosisadan lopussa.
Maataloustuotanto oli kuiten­k
i n henkeä kohti laskettura v u o n ­na
1969 k a k s i prosenttia pienem­pi
kuin edellisenä^vuonna.
814-.sivuisesta vuosikirjasta i l ­m
e n e e e d e l l e e n , että käloreis.sa
laskettuna irlantilaiset s a a v at
e n i t e n ravintoa: 3,450 k a l d i .\
päivässä.
I r l a n t i a seuraavat: Uusi See­lanti
(3.290 kaloria), Yhdysval­lat
(3.240) j a Jugoslavia (3.200)..
L i s t a n alapäässä ovat: Haiti
(1.720), Somalia 1.770), Salvador
(1,840), Ecuador (1,850) j a Indo­nesia
(1,870).
Ihmisten liiikkuyuus
lisännyt ympäristön
roskaantumista
Ympäristön rxjskaantumineh ja
erilaisten jätteiden määrä on l i ­sääntynyt
ihmisten yleisen liik­kuvuuden
parantuessa. Autoilun
ja veneilyn vaikutuk.set ympä­ristöön
heiteltyjen roskien mää­rässä
ovat seivästi nähtävissä.
Jätteistä taais muovien osuus on
viime aikoina lisääritynyt iselvim-min.
Sen sijaan esimerkiksi käy­tettyjen
oliittölkkien vaikutusta
roskaantumiseen ei ole ainakaan
toistaiseksi selvästi . havaittavis­sa.
/,
Ympäristön roskaantuminen
on lisääntynyt viime vuosina tä-
Bäisesti, m u t t a erilaisten kerta-käyttöpakkausten
suhteellinen
osuus jätteistä ei ole sanottavas­ti
lisääntynyt. Sen sijaan pak­kausmenetelmien
kehittyminen
on lyönyt leimansa rogkaantumi-s
e e n , . sillä crilai.set muovipak­k
a u k s e t ovat .so]vä.<?ti yleistyneet
myös ympäristöä pilaavissa jät­teissä.
'.•
den j a vadelmien ponnimisessa saa
joka kesä m o n t a sataa henkeä työ­tä
parin kuufcauden ajaksi, mutta
tänä kesänä sekin taitaa jäädä
huonoksi; Etei&in koululaisille se on
oHut sopivaa hanketta,; siihen kun
voi nuorempikin ryiytyä. Koulunuo­rison
kestoiudessa työttömyys onkin
suuri jä niuualta saapuvat vielä l i ­säävät
työttömj/yden joukkoa.
iKalastajat saivat uuden työehto­sopimuksen
tarvitsematta mennä
laickoon. Tämän sopimuksen mu-kaain
he saivat pitenen korotukisen
kalan hintaan. 11 pV. ja 12 pv. oli
ensimmäiset kalastuspäivät Fraser-joeSa,
muitta en tiedä kuinka hyviä
saailiita he saivat. Fraser joenkin
kalastus pienenee joka vuosi jia fca-lastusaikaä
lyhennetään aina. Vä-'
hiltäisihinta lohella on noussut pal­jon.
Viime viiköHa oli "Sprihg"-
lohi Vancouverissa 1,39 pauna, joten
Uiulisi siitä kalastajillekin voitavan
vähän enempi maksaa;
Heinäkuu on hyvässä menossa ja
näyttää alkavan täälläkin ilniat
lämpenevän, ainakin niin toivotaan.
Oikein tuntui hirveältä kun 5, päivä
tuli rakeita ukkosilman jälkeen. Na-naimossa
satoi"" aivan kolme ja
puoli tuumaa, nieillä sentään ei tul­lut
kuin vähäsen.
Siellä Sudburyssa on Laulujuh­lat
lähellä. Toivon kaikille juhla­vieraille
hyvää säätä ja parhaat
onnittelut juhlille.— EUen.
DDT-pjYoisuiiden
maaraa
Helsinki. — Ruotsalaisten t i i t -
k i j a in paljastus, jonka muka?ih
useiden maiden tuottamassa t u ­pakassa
esiintyy erityisen run­saasti
DDT:tä, on herättäns^t
huolestumista myös Suomessa.
Parhaillaan on V a l t i o n teiknilli-ses.
sä tutkimuslaitoksessa alul­laan
Suomessa myj^tävien tup^k-kalaatujen
suppeahko tutkimus,,
j o k a tehdään tilaustyönä. Tulok­sista
.saataneen tietoja, alkaval­l
a viikolla. Samalla tutkitaan ^
myös mahdollisten muiden kas­vinsuojeluaineiden
jäämiä tupa­kassa.'
.•
Äskettäin tapahtunut eräiden
DDT-pitöisteri kalanmaksasäilyk-keiden
rriyyntikielto antaa aihet­ta
kysyä, voisiko myös tupäkian
mukana ihmi.skehoon kerääntyä
vaaralliset inäärät DDT:tä ja
m i l l a i s i in varotoimenpiteisiin se
mahdollisesti johtaisi.
Raskausajan savukkeista
sydänvian vaara lapselle
Uusi kiinteistöpalvelu
talon omistajille ja ostajille
Toronto. — Lauri Kankaan kiin­teistö-
j a irtaimisto-yhtiö on aloitta­nut
uuden pailvelun, jcsta on hyö­tyä
kodin ostaiille ja omistajille.
Palvelun nimi on Realcheq.
Realcheqiii ka"tta talon ostajalla
on mahdollisuus saada' käyttöönsä
varoja yhtiöillä joita hän voi käyti
tää uuden talon parantamiseen en-simrhäisen
vuoden sisällä, vanhan
talon korjauksiin, maalaamiseen, si­sustamiseen
jne.
Palvelun kautta saatte kortin, jota
voi käyttää ostaessa puutavaraa,
alumiinia, tiiliä jopa huonekaluja ja
muita tarpeita halvemmalla. Yksilö
jolla on tällainen kortti, saa mieiei-sestään
liikkeestä tarpeilta samalla
hinnalla kuin rakennus-<korporatiot.
Kolmanneksi Realchcq hyödyttää
asiaikikaitaan tarjoamalla m«hdolli-smrdon
oStaa lämmitysöljyä halvem­malla.
Jäsenmaksu Realcheqiin on
$15. — K.
Helsinki. — Odottavan äidin
tupakointi lisää 'apsen sydänvian
vaaraa lähes kaksinkertaiseksi,
ilmenee eräästä englantilaisesta
tutkimuk.<iiesta. Savukkeita polt­tavien
äitien lapsista syntyy 7,3
tulia unesta sydänvikaisena.; Vas­taava
promillcluku tupakoimat­tomilla
on 4,7.
Samassa tutkimuksessa, jota
selo.stetaan kansainvälisessä am­mattilehdessä
Nature. ön todet­tu,
että raskausajan tupakointi
lisää sikiön epämuodostumisen
vaaraa, samoin kuolleena syntyi
misen ja keskennrienön vaaraa.
Tupakoivien äitien lasten on jo
aiemmin todettu syntyvän pie­nempinä
j a usein ennenaikaisesti.
Jopa lapsen myöhempäänkin
kehitykseen, on englantilaistutki­mus
kiinnittänyt huomiota ja
tullut siihen tulokseen, että. p-dotusaikana
tupakoineiden äitien
lapset vielä kouluikään tullessa
ovat usein pienempiä kuin rnuut
j a että jopa lukemaan oppiminen
voi tapahtua muita myöhempiin.
— Suomessa ei ole tiettäväs­t
i tehty tämän . k a l t a i s t a tut­kimuksia,
mutta tunnettu tosi­asia
on, ;että raskausaikana run­saasti
tiipakoivien äitien lapset
u.«?ein synty\'ät ennenaikaisesti ja
ovat tavallista pienempiä, mai­nitsi
prof. K. E . U . Jäämeri Kä­tilöopistolta.
--Epämuodostu­mista
tai muista vioista mahdol­lisen
tupakoinnin seurauksena en
ole kuullut, mutta joka tapauk­sessa
tupakan vaikutus sikiöön
on erittäin haitallinen. Odotusai­kana,
olisi mielestäni ehdotto­masti
vältettävä tupakkaa.
Monipuolinen liike Vancouverissa,
Bx:.
Varastossa mm. kuuluja SAMPO-SAUNA
kiukaita ja ym. saunatarvikkeita.
Suoniesla juuri saapunut verryltelypukuja, terveys- ja
piiukenkiä, laidelasiai porsliinia, äänilevyjä, kirjoja,
aikakauslehtiä, ruokatavaraa, karamellejä, ym. ym.
Po.stiky.sclyihin vastaanune ja myös postitamme.
Puh. 254-3054 — Kotiin, iltaisin puH? 254-2896
Finnish Sauna
531 Commercial Dr. Vancouver 6, B.C.
voUinen yhdistämään kanaan
noudattamalla "yksiselitteistä
linjaa.' vastauksessaan ehdotuk­seen,
CSJ:n OSASTOJEN KOKOUKSET
e s J : n Toronton osaston varsinai­nen
kuukau-sikokous plrtetÄän
kcetämlknam Joka Icuukaindan en-aimmäteeaDä
tiistaina klo 7.30 i l ­lalta
Don-haaiaia.
CSJ:n audbuiryn osaston kokouk­set
pidcrtMn keJmn kuukaudes­sa
Johtokuninttn kutausta. Johto­kunta
kokoontuu . uacammin
nslaln vaatl«aea puheenjohtajan
kutsusta. Klrjeenvttilito: Box
354, Sudbury, Ont.
CSJ:n Beavca" Lakea osaaton kuu­kausikokous
pldioUito joka kuu-kaudon
toisena sunnuntaim klo
1 pJUviillä oaaatxMi hoftlllla. K i r -
jeenvaJhtajain osorte* "H. Piispa­nen,
R. R. 1, Wapthlni[ton, Ont
CSJ:n Vancouverin ososrtxm kuu-kausikokoul<
3et pidietMn Olin-ton-
haaliflsa jokaisen kuiikauden
toisena sunnuntaina keUo 2 ip.
Kirjeenvaihto osodtteella: 3605
East Pender St., Vanoauver, B.C.
C3J:n Saul* Ste. Maxien osaston
.stUihtömäörilLnen kokous pide­tään
jOka kuukauden enfiinunäi-
Geiiä tilatöinä lieillo 8 lUalla
omalla taloilla, 321 John Street
CSJ:n Pont Arthurin osaston Icuu-kausdkolioukset
pidetään jokai-aen
kuukauden ensimmäisenä
kesklvlikkxMia, alkaen klo 7.30 IH.
Klrjeenvaiihto osoitteelta: 316
Bay S t , Fort ArUiur, O n t