Vapaus, January 31, 1953

              Sivu 2 Lauantaina, tammik, 31 p. ^ Saturday, Jan. 31, 1953
OSSSSBiTSi T Independent Latvr
Qrgan oJ FItmlBb Canadlans. Ect*
^^AUflbed K(nr. 6, 1917. Axithorhed
as seoond class mau b; me Post
Qfltee ]>epartment, <»taw3, Pub-
J i d u d t ^ ^ veeMy:, Tuesdays
ThundayB and Satnnlays for vapaus
FobUahing Cösijptany X^/at 100-102
Elm JBt, W., Sttdb^ Ont., Canada.
Tdepböncs: Busines» OHlce 4-4264
BditoirlaJ OXflcfe 4-4265. Manager,
asuisi. Editoi:W.;EWand.M8ltog
addfess; Boic 69. Sudbary. Ontario.
Ädvertising rajtes upon jsppUcattoo.
Translatton f r^ of chay8:e.
TILAUSHINNAT:
Cänadasaa: 1 vk. 7X» 6 tt. 3.75
• :::-:::3 kk. 255
yfcdysva»ol«sa: 1 vk. »Ä) 6 kk. 4Ä)
Suomessa i vk. 8Ä> 6 kk. 4.75
Irumanin Rosenberg^
• ; yiidysvältain entinen presidentti, Harry S. Truman aiheutti
v-esilasissa^' sa^ioessaan: "Minä eri ole va-kutilturiut
sfita, että V^enäjam ön (atom^ Minä 6n usko
|"i^]äis^
vjni|>(nttmi saadaan^^^^to Minä en ole vakuuttunut, että venä-läisiliä
on atomipommi/'
Tämän johdosta ovat korkeat virkaherrat moittineet "tavalliseksi
kansalaiseksi" jäänyttä mr. Trumania selittäen, että hän puliui jota-i
köi piuhua. Tämä sitäkin suur^irimalla
ivg^lä kun ilfeie^^ valtiosihteeri John Foster DuUes -
pm samanaikaisesti radioesitelmän ja selitti, että Venäjä atomippm-
InJ "iihkaa" Yhdysvaltoja. Ön myös palautettu midiin Yhdysvaltain
i§|i!iJntfi^^ Gordon Deanin vuosi sitten,
' > I i i d ^ i k u u n 2pnä 1951 antama selvä ja varaukseton lausunto: "Ve-näJaisiilä
ott (atomi) pommi."
. VMeliä ei kuitenkaan tässä yhteydessä kiinnbsta se, onko Neuvos-l
^ i i t öM a t ^ riiitä erienimian Yhdysval­loissa
iai Neuvostoliitossa. :
" Mtltta meitä kiinnosti kovasti ••kansalainen" Trumanin lau­sunto,
jotta "hän ei Öle vakuuttunut siitä, että Venäjällä ori pommi",
ä äiitäk^^^^^ hUölinfatta; vaikka presidentti Trumaniri • hallitus
fri ^iMttisitln ohjeiäen mukaan toimiva oikeuslaitos oliviat jokin
njtneiäotioman vakuuttun^^ siitä, eitä Ethel ja Juliiii Rosen-dei^^
rjpariskunta varasti Yhdysvaltain atomisalaisuuderi — jöhkä eräs
ykslbkertairien mekäriikkoulkomuistisita piirsi riiuutäriiassa tunnissa
— fä tuontiisi Roseribergit Sing Sirigin sähkötuolissa kärvennettäviksi.
; Jossakin on hirveätä mätää, jos presideiitti Trutnanln bälli-ttikseh
johdolla mätkäistään kuölemarituomio feos^^^
aloihisalalsuuksien Venäjälle luovuttamisesta, mutta hallitus­koneistosta
poistuttuaan entiriön presidentti sanoo, ettei hän ole,
liirikaäii Vakuuttunut siitä onko Xeuyostoiiitölla vieläkään ato-miporiunia!
, f ässä on selvästi uusi ristiriita; joka puhuu voimakasta: kielt^^
g ^ t o ja j i ^ ärmähtäriiiseri puolesta. Itse Yiidysväl­tain
^ntintfn presidentti on sanonut jotikin stillaistä, joka riiitätöi koko
''öittuskiiuluStelun" missä Kosenbergit tuomittiin kuolemaan.
l^e blemme. viitanneet Rosenbergeille kuoleman­tuomion
langettaneen tuomari ICaufmanin poliittiseen kiristysyrityk­seen
kun hän, kieltäessään syytetyiltä uuden oikeuskuulustelun, ^ ä
toi ymmärtää; että Rosenborgit voisivat östaä henkensä ''ptihuriialla*',
t.s, tunnastabialiä itsfensä "syyllisiksi" jä ryhtyriiällä F B I : n ilmian-iajiksi,
ilmeisesti toisten syyttömien iiimisten raahaamiseksi sähkö­tuoliin.^
^
Viiltko sitten torstaina (tammikuun 22 pnä) tämä poliittinen ki-rJsiyä
sai *teläiirn }uiiife:fmV»iiahiimäisuri; 'Mainittuna p^ New
Vöirk tiiiies julkaisi "lAlmerian Civil Libertics Urilorilri" jöHtbktirinari,
^iVilliam L.AVhiten kirjeen, missä asiallisesti puhuen sanotaan, että
RflSeiibergien täytyy kuolla, elleivät he "tunnusta" niiri "hyvin", että
PÖlrn miehet (amerikkäläineri ohrana) sen tuHriastuk^^ri "hyväk-syyät".
Mr. White saneli yllämainitussa kirjeessään:
"^Niinpä, jos tänä rtiyöhäishetkenä heidät (Rosenbergit)
; dadaan iiäkeriiään todellisen tilanteensa ja hyvitysiniel^Ssä M
tamääri, minkä Federal Bureau of Investication (FBI) hyväk­syy
täydeksi ja perusteelliseksi tunnUstiiUseksi, silloin meillä
. olisi toisenlainen tilanne."
Mutta ktih Ethiel ja Julius Roscriberg-pariskunta väittää ole-varisb
syytÖh ja kieltäytyy tunnustamasta mitään rikosta, niin heidän
täytyy muka S EN TÄKI.\ kuolla!
-Rosenbergit ovat julistaneet syyttömyyttään "jumalan ja ihmis­ten
edessä". Ja asianajajalleen (Emanuel Bloch'ille) lähettämässään
eräässä kirjeessä Julius Rosenberg sanoo seuraavaa: .
" . . . He sanovat minulle monella eri tapaa, että minä voin
pelastaa vaimoni ja oman henkeni. Tee sopimus eli kauppa
(deal); tee mitä hallitus haluaa.
"Voiriko minä kieltää kaikki tosiasiat, jotka tiedän?
"Voitiko mihä kieltää demokratian perusperiaatteet, jotka
ovat osariä minusta? Sitä eri vöi koskaan tehdä. Minä en voi
elää valheessa, enkä minä voi olla sellainen kuin greenglasit ja
bentlyt (ilnjiantajia — Vapaus) . . . Yksinkertainen totuus on,
että riie oliemriie täysin syyttömiä jä me katsomme, että Voimriie
todistaa tämän kansalle".
Marraskuun 28 pnä 1952 kirjoittamassaan kirjeessä Julius Ro­senberg
antoi nleille, ja koko maailriialle vihjeen siitä, niinkäläisia
"tunnustuksia" heiltä henkensä uhalla vaaditaan. 'Hän kirjoitti sil­l
o i n : ;
"Oikeus vaatii minua tunnustamaan sellaisia rikoksia mitä
en ole tehnyt, antamaan vääriä todistuksia syyttömiä ihmisiä
vastäari ja sallimaan sen, että minua käytettäisiin neuvostoliit­to-
ja kommunistivastaisessa propagandassa hysterian j ä kylmän
sodan lisäämiseksi. Minä en voi antaa itseäni käytettäväksi
edes propagandätarkoituksessa jännitystilänte^h lisäämiseksi
Yhdysvaltain jä Venäjän välillä; Vain näiden maiden suhteideri
paranemisesta hyÖt>-vät kumriialikin irtaäri Itänsat."
Eräässä aikaisemmassa kirjeessään Julius Rosenljerg sanoi vai­nolaisistaan:.
"He raivoavat silcsi kun me kieltäydymme rj^hty-mästä ilmi­antajiksi,
i l e emme ole koskaan v-äittäneet, etta olisimme kom­munisteja.
Ei ole koskaan todistettu, että me olisimme kommu-
• • nisteja . . ."
Kaikki tämä on enemmän kuin "viitteenä" siihen, että Rosen-bergeja
aiottiin (ja yritetään vieläkin) Yhdysvalloissa käyttää suuren
"kommunistivastaiseiri' ajojahdin aloittamiseen jotenkin samaan ta­paan
kuinSaksan Hitler ja muut nälsipomot yrittivät käyttää sillois­ta
valtiopäivatalön polttamista samaan tarkoitukseen. Hitler rikos-ktunppaneiheen
sytytti valtiopäivätalon palamaan ja syyttivät siitä
Saksan kommtinisteja. Tämä likainen peli paljastui heti v. 1933 G.
Dimitrovin päättävän ja rohkean puolustuksien johdosta ja on sen
jälkeen kautta maailman tunnustettu natsijohtajain likaiseksi propa­gandatempuksi
sotasuunnitelmiensa toteuttamisen hyväksi.
^ Sen poliiittisen kiristyksen johdosta, jonka kohteeksi Rosenberg-pariskunta
on nyt Yhdysvalloissa joutunut, ei voida tehdä muuta
jbhfopaätoslä kuin se/että heidän juttunsa on verrattavissa Saksan
flialtffitalbri pbltCariiisju^
' ^ i r . Tnuaanin nyt antama lausunto — huoliriiatta lainkaan siitä
<ndba Mn oikeassa tai väärässä — on yksi lisätodistus siitä, että Ro-sc
»be(:pL-pari$kimta olisi armahdettava — j a että heidän armahtamis­taan,
tulee jatkuvasti vaatia.
Kuslanfajilla kaksi
n
Ottava. - : Valtiosihteeri Bradley
mMräsi ilistaJna, että canadälateten
kirjain kustantajain on hebnik. I
Ylvästä alkaen lähetettävä kaksi
kappaletta kustaritämlaan: kirjoja
Canadan kansalliseen klrjastwm 25
dollarin sakon uhalla. Vissit poik­keukset
täs)tä säännöstä julkaistiin
Canada Gazettessa, hallituksen viral­lisessa
lehdessä.
Saniärilälsta jrien^^^^
taan monissa muissakin maissa, joil­la
on oma kansallinen Itirjastonsa.
Vaikka Canadan kansallisen kirjas­ton
ral-.-nriusta el ole vielä rakennet­tu,
pahnaan kustantajain lähettämät
kirjrt talteen Canadan arkistoon ja
luetteloidaan. Kirjastorakennuksen
arvellaan valmistuvan mahdollisesti
koloicn vuoden kuluttua.
Pplfcl-iuktena ovat sellaiset kus-tarijät.
Jotka lähettävät kirjojaan llit-tDvältlori
Ccpyrlght-tolmlstoöh re-kl3terö'ntlä
varten. Ellei kansalliJ
sta kirjaÄton hoitaja tri Kaye Lamb
esitä erikoista pyyntöä sen suhteen,
ovat myöskin jreuraavanlalset jul-kalsdfc
vapautettuja .mainitusta vel-vcllisuudesta:
•
Sanomalehdet; sellaiset aikakaus-tal
saitjaiulkalsut, joita ilmestyy use­ammin
kuin kaksi kertaa vuodessa;
iiikeyritylteri vuösSkertömuksct; hin­taluettelot,
jms;^ äitoatauiut; kalen­terit,
pilrustusr Ja värityskirjat lap­sia
varten; pila-ja sarjakuvakirjat
läpala varten kun. hiiden vähittäis-kauppälilrita
on vähemmän kuin 25
senttiä.
S uomen em-muodd^
tunut ya
JEntinen valistussihteen Arniäs I>. Siimes .
kertoo iisftomattom^ta mädmuiä^^
rappeutuneisuufdesta johtajistoii keskuudessa
Ilelsingin Vapaa Sanan tamml-^
kuun.Z^i ia 23 päivän numeroissa
on Juikaistu Säomen fSosdein-pno-laeen
entisen valistussihteerin A.
D. Siimeksen paljastukset sUlä,
kuinka Tanneriii Ja kumppanleh
Johtamasta ja itscvaltlalna^hallit-ixnusta^^^
Söfiiälideinokraattisesta
pnolueesta on mnodostunut vakoi­lu-,
urkinta- Ja kaikkia johtajis­ton
rötöksiä suosiva Suomen val­tiollisen
poliisin ja amerikkalais­ten
vakoilalnelimlen avustusjär­jestö.
Paljastuksen laajuuden takia
emme ole tilaisuudessa julkaise­maan
sitä kokonaisuudessaan,
mutta sen suuren mielenkiintoi-snaden
takia otamme siitä kui­tenkin
eräitä otteita Canadan suo­malaisten
nähtäväksi, jotka jokai­sella
olisi iilaisuds todeta, kuinka
saastaisen alhaiselle tasolle ensin
,hitleriläisten Jä njrt amerikkalais­ten,
sotakapltallstien palvelukseen
vihkiytyneet Suomen sosdem-puo-lUeen
johtajat ovat painuneiet.
Paljastuksensa on Siimes osoit­tanut
entii5!jle'^ppilailleen, ja tar­koittanut
ikäänkuin selostukseksi
vuosien 1948—1951 puolue-, pno-lueopisto-
ja kaäteriknrBsien oppi­laiden
ihmettelyyn sen johdosta,
että hän muutti porvarillisen
Kansanpuolueen jäsenyyteen. Sii­mes
kertoo seuraavaa:
"Luottaimnksellinen.
Vuosien 19«-51 irasdem.puoluedpls-to-
puolue- ja kaaderikurssien oppi­laille.
' .' •
Tervehdys Teille, entj^iet puolueto­verini
ja^ oppilaanU --^^^
— olette joutuneet toteamaan, että
olen siirtynyt toisen iis. porvarillisen
puolueen JäsenelKi jä palyeluiiseeia.
Useat teistä ovat sanoneet suorastaan
järkyttyneensä siltä. Se ei olekaan
ISme, sillä olinhan sosdem. puolueessa
35 vuotta, josta ajasta viimeiset kol­me
ja pUoll vuotta puöiuieeh 'korkea­na
Virkamiehenä', vallstussihteerihä.
Juiu-i tuossa virassa ollessani jouduin
tutustumaan mm. teihin, satoihin so­sialidemokratiasta
limostusta etsiviin
nuoriin ihmisiin. Te, jotka olitte
•kurssienl pppUahia, tiedätte, että tein
työtä sydämeni yltäkylläisyydestä —
kuvia palvelematta — ja pyrin opas­tamaan
teitä Itsenäiseen ajatteluun
ja löytämään keinot, joilla voisitte
kirvoittaa henkenne kapasiteetin, toi­mintakykynne
tietoiseen käybtöönne.
Niinikään oim, kuten tiedätte, ahke­rimpia
periaatteelisten kirjoitusten
laatijoita, jonka lisäksi pidin satoja
luentoja. Olivatpa luentoni teoriasta'
tai 'käytänhöstä*, piflietaidosta • tai
kbkoustekniikaista jne., aina ilmalsiri
väkaumukseiii suoraan riippxxmatta
siitä keltä oli läsnä: Joskus jouduin
l^iiuttuihäan myös toisten selityksiin
syystä, etteivät ne aina vastanneet
Sucmeri ja . Neuvostoliiton sekä
Si^Knen ja kiinan väliset kauppa­neuvottelut
Moskovassa ensi vuoden
kauppavaihtoa varten asianomaisten
iittfkitten välUlä ovat Jälleen kUnnit-täncet.;
suomaiaisten mielenkiinnon
isofiialististen maiden markkinoihin,
•rahan on sitäkin jenemmän aihetta,
kun Icauppavalhtomme läntisillä ka­pitalistisilla
markkinoilla on nimen­omaan
kuluvana yiionna joutunut
jyrkkien .konjunktuuriyalhtelujen
alaiseksi ja ensi vuoden osaltakaan
ci kauppamahdolilsuuksistam täl­lä
suunnalla ole mitään varmuutta.
.Sangen bsskeiatä osaa näiden kah­den
järjestelmän, sosialististen Ja ka­pitalististen
markkinoiden arvoa ja
cncrkltjstä . mkäriteltäfessä näyttelee
Ctys^ys hiivhbii^ta. Turihfettuä' ori.
että . molemmilla maritkihoilla nou­da
te^em iis. mäailmänmärklclnahin-
.'.P^arlllisella. äslahtiuitijä taholla
y|l^ii^fekklh iää&n j<*äosta, että
jj^pr^''molemmilla niarkkiiiollla nou-d^
te^an samoja hintaperiisteita, ei-
\[ät 'sosialististen mald^^
sen. i i i n t ^ ^ vähemmän kon-juriu.
uuriiierkkiä ole kuin kapitalls-tlseteäian
mariäinat. Niinpä sösiaiis-tisiiie
maridilnoille ei ole "syytä pyr­kiä
sen enänpään kuin tähänkään
asti. :
On totta, että iNeuvostoliiton hin-.
tapolitiikan läiitökohtana ovat maail­man
yleiset markkinahinnat. Siihen
on yksinkertaisesti pakito olemassa.
Mutta kun sosialististen maiden
imärL*iluoidcn periisolemus etbaa
jyrkästi kapitalistisista markkinoista,
on myös hintapolitiikan käytännölli­sellä
hoitamisella suuri eroavaisuus.
Sosialististen maiden kesken on
tpimitettu luonhoilinelh }tyÖnJakb,. toi­sin
sanoen kUkin kehittää taibutiäah
siihen suuntaan ja tuottaa sellaisia
tuotteita. Joihin sillä on luontaisim-mat
edeliytyksöt. iSukln yksityinen
sosialistinen maan talbds toiinit II-kts3i'pltMjärirtttt^
iseri siiurinitelm
lisuuden puitteissa. Edelleen sosia­lististen
maiden talousr Ja tuotanto-suiinriltebnat
ori nivelletty yhtenlll-seksi
suiireksl siosiallstis(;ksi suunni­telmataloudeksi.
(Luonnollisesti täl­laista
valtavaa suuilriitelmaa el ole
vielä taottu täydeUiseksi, mutta voi­makkaat
pyrkimykset tähän suun­taan
ovat jo muutamassa vuodessa
ehtineet tuottaa erinomaisia tuloksia.
Parhaiten tämä kehitys ilmeiiee
ulkomaankaupan alalla. Jo nyt jo-ikäisen,'
Pianistisen maan ulkomaan-käU(
ra%W käujipaväihtb toisten sösia-llStlsfeh
maiden iunssä nousee yli 50
prosentin, ts. sosialistisen markkinat
evät niäärääylä. Tästä taas seuraa,
että sosialistisissa maissa ei ole työt-itömyyttä,
ei ylituotantoa eikä muita­kaan
häiritseviä tedtijÖitfi. jotka ka-pitaUstislIIä
markkinbllla aiheutta­vat
juuri könjuriktuurivaihteluita.
Tästä seuraa automaattisesti, että
myös sosialististen maiden hintapo­litiikan
täytyy olla mahdolUsunmän
kilnträä ja pitkäjännitteistä. .Ali­tuiset
hintojen vaihtelut haittaisivat
kaupankäyntiä ja samalla 5-vuotis-suunhlteimlen
toteuttamista. Esimer­kiksi
Suomen Moskovassa kauppa­neuvotteluja
käyvän valtuuskunnan
puheenjohtaja, pääkonsuli G. Palm­roth
lausui Suomen Ja Neuvostoliiton
kaupankäynnistä vllmc vuodelta, jo­ka
oli ensimmäinen ehjä vuosi Suo­men
j a Neuvostoliiton välisen 5-vuo-tissoplmuksen
puitteissa, mm. seu­raavaa:
Toimitukset tapahtuivat tar­kasti
sovittujen ehtojen mukaises- ^
ti Ja hintoihin. Jotka varsinkin
Jos otetaan huomioon . syntyneet
rahtisäästöt eräissä koiidin, olivat
edullisempia kuin/muualta ostet­taessa.
Suomen Pankin pääjohtaja Sakari
Tuomioja taas lausui Suomen ja
Neuvostoliiton kaupankäynnistä vien­nin
osalta mm. seuraavaa:
"Me olemme voineet yiedä JKeu-
- vpstoliittoon suuria määriä ja tyy­dyttäviin
hintoihin sellaisia tuot­teitamme,
joiden . sijoittaminen
muille markkinoille olisi ollut
erittäin vaikeaa ja Jopa osittain
mahdotontakin"
sekä edelleen tuonnin osalta Neu­vostoliitosta
mm. seuraavaa:
"Tuontitavarain binhät ovat
olleet varsin kbhtuiiUiset. Kuiu-vatia
vubhna, jbllöih paävientiär-tikkeitemirie
hintataso laskee ja
menekkivaikeuksia esiintyy, vaih­tosuhde,
hs. terms bf tirade Neu-vostbliiton
kaupassa on tnbille
edcileerikin erittäin ednilinen."
Lisäksi pääjohtaja Tuomioja ko­rosti
kolmikantasopimuksen suurta
arvoa niiden vähentäessä sellaisia
suuria haittoja, joita meille nykyl-:
sestä valuuttojen vaihtokclpoisuuden
puutteesta kapitalistisissa maissa ai­heutuu.
Neuvostoliiton noudattama hinta-polltiilJka
on siis vähintäin yliden
jännitteistäi (ellei initään aivan odot­tamattomia
mullisituksia tapahdu).
•Tämän vastineeksi^ riie joudumme
kapitalistimaiden kanssa^ noudatta­maan
hintapoUtiikiaa, joka riippuu
kulloinkin vallalla olevista konjunk-tuureista.
Eslmerlciksl Englanti, jo­ka
on suurin Itauppatuttavamme,
määrää hinnat korkeintaan kolmeksi
kuukaudeksi eteenpäin, onutta ajan­jaksot
voivat olla vieläkin lyhyem­piä.
Esimerkiksi kuluvan vuoden
touko-kesäi!UUEsa säliatavaramme
hinnat laskivat Englannin markki­noilla
punta ja päivä standärtilta.
On sanomattakin selvää millaisen
epävarmuuden tunteen kapitalistis­ten
maiden kauppa- ja hintapolitiik­ka
aiheuttaa ei ainoastaan ulko­maankaupassamme
vaan koko tuo­tantoelämässämme.
Sen me olemme
saaneet selvästi tuntea erittäinkin
kuluvana vuonna ja mahdollisesti
erisi vuorina sariiäa jatkoa.
•Neuvostoliiton ja muiden sosialis­tisten
riiaiden noudattama kauppa-ja
hintapolitiibka cn sen sijaan
omiansa luomaan turvallisuuden ja
luottamuksen tunnetta. Vaikka Suo­mi
onkin kapitalistinen maa, omaa
.se mahdollisuuden noudattaa tietyis­sä
puitteissa myös suunriitelmallista
talouspolitiikkaa, sikäli kuin ulko­maankauppamme
entistä suurem­massa
määrässä nojautuu kiinteille
sosialistisille markkinoille.
Suurta toivoa
n
aitnälit^n^^
New York. — Mrs. Eleanor Roose-sevelt
sanoi tammikuun 20 pnä: " M i -
n?, uskon olevan suittta toivoa siitä',
että presidentti armalitaa pthel ja
Julius Rossnbergin. Mrs. Roosevelt
antoi tämän lausunnon S t . O l a fs
Collegessa, Northf ieldissa iMInn.. jär­jestetyssä
sanomalehtikqnferensslssä.
' Opiskelijain esittämään kysymyk­seen
mrs. Roosevelt vastasi: •
iMe voislmm^ sanoa, että me an­namme
(kuolemantuomion tilalle)
elinkautisen vankeusrangalSttuksen.
Minä uskbn olevan suurUi teivoä, et­tä
näin tulee tapahtumaan."
WasifcIngtonista oh tiedoitettu, et­tä
preslderittl El6enhöwe!r el käältte-
Ib (Rosshbergieh armahdu^kysymystä
ennen kuiri hän saa prbkuiräattoi-i
Herbert Bfovvhelllri laiiSuriribri asias­ta.
•
totiiiiilpitolsuudeitaan tai tiedolliselta
tasbltaan s.tä vaatimusta. Josta.jen
voinut virkamiehenä enkä Ihmisenä
tinkiä menettäriiättä itsekumjlbltus-tanl."
^PÖEVAKIT . . . OVAT KVLLÄ.V
ARVOISIA" PUOLUE- _
TOimSTOSSA?^ - —^7
'Saamieni kokemusten perusteella
voin sanoa,:että jsuuritJattoiriari «?vä
kuilu erottaa tavallisen rivimiehen"
ja puolueen päämajassa muutaman­kin
vuoden työskennelleen "sosialis­tista
tietoisuutta" bmaayän, jbka
kuulemma Joh^tuu "yhteisk^tätälbu-delllslsta
tuotantosuhteista", kuten
•pyhät opit' Julistavat. Tutustut­tuani
puolueenne johdossa oleviin
henkilöihin, tulin siihen vakauriiuk-seen,
ettei monilla heistä ole edes so­sialismin
kanssa muuta tekemistä
kuin pitää vireillä eräitä/ sosialistifitä
opinkappaleita etujensa takaamisek­si
"arisioltunelUe luokkataistelijoille".
Ansion laatuun tai palvelusajan p i ­tuuteen
ei erikoista huomiota,kiinfii-tetä,
vaan ratkaisevana tekijänä
näyttöä .olevanL.henk^
käpoSuös;'. -^^./i^ijsei.^öp^^
joijlä^ei ole b i l u t s ^
yhteyttä. Seii Idebiögläänkäari^ ovat
oH^li;',iHiiiaaa^ ;ybisin:iuetä-lä^
TelUe
portaiden 'aupkkatöisteliipariipip^^
J^iie jäiä k ^ h -raiii ti^ä; päjnäi
J ^ yidiltä; |eiMitai^ : esim.^ i^ysy-niykseM,
-n^
nitlni^ii Jä Sosiaiidbm^
Xeurostoliitto lupaa
lahetm Israeliin
riidkalärvikkeita
Tel Aviv. — yenvostbUlito <>n
^rlontuoot läbetfämäan Israelil­le
ruokatarvikkeita, jolsi^ Israe-ijs^
on puotei fctfroffiin taminlr
1^ pnä free Israel4ebdess3.
tehden onilsessa saDOftlio. että
Neuvostoliiton ekspertti komissioni
im eslttanyi IsraeUn komltealie,
etta-fitbii väUnis kaoppasiihtei-siin
joiden avulla voitalsUa (yy-dyttääjtaikld
Israelin elintarvike-tarpeet.
Ehdotus on Jätetty hallltokseii
tarkistettavaksi.
»hdbmb'
"Patänia; SO kbhdkl-Ötähmaeh
räjita^
tuottaa huhtikuussa
lietsirikl. — Tulevassä huhtikuussa
saadaan tubtalritbkuiitbon Siibriien
viimeisin ijiiväntöyritys, Otäriähäen
rautakaivainto, joka sijaitsee Vuoli­joella
Pohjanmaalla, 'kaivannon bo-rin
sanotaan sisältävän 37 prcs. rau­taa,
7 pros. titaania ja 0.25 pros. ya^
naduimia. Ooriä) sanotaan riittävän
atriakin 50 vuodeksi.
Ei voisi ajatellakaan, että nyt, jolloiri
puoluesihteeri on korottanut Itsensä
•palvottavaksi ja toteltavaksi', voitai­siin
kirjoittaa esini. siten kuin saman
puolueen Järjestötyö-nimisessä leh-dessä
1944.
"SOSDEM. PAMPPUJEN RÖTÖK­SET"
JA NUORISO
•Siitä o keastaan en kuitenkaan^le
päässyt perille, missä yhteyksissä tai
kokouksissa sosdem. nuoriso, jolle toi-toivotan
entistä suurempaa" itsenäi-syyttä,
olisi reagoinut sellaisella ta­valla,
Josta Tanner piihul. Sösdem^^^
nuoriso el ole vuosikausUri reägoInUt
kuuleriliihsa sösdöm.' päriippujen rö­töksiin
muUllä taivalla kuiri .Varomal­la,
etteivät •'värät Ibppulsl". Eikä m-niekääri,"
silla sbsdem, riiiorisoliitbn
johdossakin on mies, jonka sekä aat­teellinen
että käytäririölllheri kouliitus
edustaa tyypUUstä "junttämehtäli-teettla'.
Päätoimittaja Olavi Kurri­kin
— omasta mielestään Seufaavä
nuorisoliiton puheenjohtaja — on
useita kertoja minullekin pahoitellut,
että liitto on niin heikon miehen kä­sissä.
Sanon tämän kaiken, en toi­sen
puolueen jäsenenä, vaan nuoriso­liiton
veteraanimerkin omistajana.
Kyllä liiton toimistossa olevat eritigbt
oppilaani tietävät, että olen avoimes­ti
taistellut niiden aatteiden puolbsiä,
joita lUtto tavoittelee ja että m.m.
siksi Jouduin konflikteihin vallanhal-tljain
kanssa." '• .
«SELVX URKINTA- JA
VAKOILU JÄRJESTELMÄ"
"iNiin kävi esim. joulukuussa 1048,
Jollbiri tlbdusteiihpublueSihteeri Väi­nö
Leskiseltä ja järjestöslhteen Veik-koi
Puskalta, riiitä tarkoitetaan kier-t^"
rjeellä, jbka lahetetlLn sllloto
nuorisopiirien sihteerelUer yhdysmles-iE^
sIassa. Pidin kirjettä niin törkeänä
kansanvallan ja sosialidemokratian
loukkauksena, että te.n asiasta "kiis­tan".
'Kirjeessä sanotaan mjn, että
nuoi-iso-bsäStbri pöheenjbhiajaa, sil*-'
teeriä tai rahastonhoitajaa el voida
eikä saada valita yhdysmleheksl, kos­ka
yhdyärrileheri on nimenomaan val-yotiaya,
että nämäkin täyttävät teh-täväiisa.
lYliäysmiehen tehtävistä sa­notaan,
että yhdysmiehen velvollisuu­tena
ori yliiäältä saamiensa ohjeiden
mukaan suorittaa miel:pldetleduste-:
lua ja vähttää sen tulokset alueensa
pääUysmJehelle sekä opastaa.luokseen
lähetettyjä henkilöltä. Taman lisäk­si
sanotaan: kukin yhdysmies ivoi va-
Uta itselleen apuyhdysmlehen, joka
•häntä auttaa lähinnä mielipidetutki­muksissa,
eri henkilöille tfetoja an­nettaessa
ja henkilökohtaista propa­gandaa
suoritettaessa. — Kysymyk­sessä
oU siis selvä urkmta- ja valvon­tajärjestelmän,
luommen ja kurjeen
perusteluissa sanotaan, etta nuorlso-liitbnÄyhdysverkko
kytketään sosdem.
puolueen T^astaavaan verkkoon. Nim­ikään
Veikko Puskala on muutaman
kerran minulle selittänyt, efca mina
muka vastustan puoluetoimintaa, kun
asia Oli hänen väittämänsä mukaan
pUoluetbiinikurinan hyväksymä.
•KUUNTELULAITTEET', JOIJA
ON KÄYTETTY '•URKINTATYÖS-SÄ
AINAKIN VUODESTA 1949"
'Osoitett.uani syvää huolestumista
po. kirjeen johdosta irroitti ILeskinen
itsensä asiasta, mutta Puskala kutsui
Kuukkasen puheilleen, supisi hänen
kanssaan hieman aikaa, jonka jal-
SITÄ
SAA » r o ö ^ iK
Isa: Smun nuori miehesi
minulta tanllän simm l & t tM ja
nä annom suostumukseni.
Tytär: Mutta Isä rakas, minä äi
haluaisi Jättää äitiä.
Isa: Se on todella IhaUtava tiiniie.
3en takia minä ehdotankin, että vei.
sit äidin mukansl. -
YSTÄVIEN NAUXlNNÖKer *
lEraässa sanomalehdessä Julkaistiin
tähunölnenkhi klel.lukkaneh:
•Han on jo päässyt vuoteesta. Jos.
sa han oli vlrilnut. monta kuukautta
•ystäviensä nautinnoksi:?
i
keen he tulivat minun tyÖhtroäeesee-m,
jossa kayfcy keskustelu olisi pitän^
saada kuuntelulaitteisiin, joita S^
dem. puolue on urkintatydssääh kSyil
tsuiyt ainakin vu^esta 1949. Löpgii-tulos
keskustelustamme <$li, että Piij.
kala sanoi: 'Asia on silla selvä*, ihii.' .fei
nulle Jäi v a n hieman: epäselvä)^
millä ja mikä oli selvä, mutta tyyli
oli sama. Jota Puskalan .vältetäin
ka}i;taneen, kun joku palkkalaki
oli hänelle huomauttanut, että pijo-luetoimistossa
käytetään hiejuan lilän
paljon alkoholia. Tähari I^uskäla oU
kertoman mukaan sanonut: 'Tui^a
kihinl tai menetät leipäsi!*
Eräs vahainen kbnXUkti syntyi
myös kiertokirjeestä, Jossa oli merkit
T-bs 76/11, 10. 7. 50. S?;jsijaan e i i s . . ..
kiertokirje, joka lEöietettlin piireille,
oli vain tumorlstinen: fiattuneesia
syystä huomautamme, että el saa ot- "
taa yhteyttä Suopbn edustajiin. Ja
mita tulee Puskalaan, h^nen tärkeiji
tvövällneensa on ns. r^port^. Sellal- ^
sissa kasissa on sosdem.. puolueen e-1
dustus TSL:n toimikimriassa'."
Tukholmalainen Ny Dag kertoi ä|i-.
kettain, etta sosdem puoluetolmistos.'
ta väitetään nykylsm ^opa^ Suomen
hallituksenkin päätökset. amerlkkti.'
la:s-eriglantilaisille vakolluelimille-
TTuituu silta fcu:n vielä viime vuoni»
sosdem. puolueen valistussihteerjBi
toimmut Armas iD. Siimes.vahvistaitt
Ny. bagin paljastukset,^ Ibnankos
Suomen Sosiaalidemokraatti, koettaa-km
miltei joka palva ftodistäa,. että
sosdem. puolueen johtajat ovat sit­tenkin
suomalaisia! — Vapaa Sana.
mini
ilsto
lrtW
ivniii
»n vu<
Dlliton p
otilaisu
aisten
inä.
aisuus \
cnka soi
Wj
esi
aletta.
t)i vanhi
"O T
Sweetn:
acen -ki
if
aisuuder
luson. ,
111 Port j
Torontc
aisuuden
WilUaj
iti tuotti
A
k
yi
rl
gi
tc
ki
01
«
ts
ts
H
Pi
d(
Stiurkampanja Ranskassa
Rosiribergieh puolesta
yhtä lukuiuiqftamatta vaativat °':
Itosentiiefgeille annettujen tuomioideii Icumoaniista
Pariisi. — Eisenhowerin "rlstl-retkipäraäti',
Josta .amerikkalaiset
uutlstoimistbt välittivät Jo enna­kolta
suunnattoman määrän pro-pagantiamateriaalia
.ranskalaisiin
sanomalehtiin, ei ole voinut lieven­tää
sitä jännitystä, mikä Rans­kassa
vallitsee sähkötuoliin tuo­mittujen
Rosenbergien Jutun joh­dosta.
yastalapeUil^ jonka
kpriuriiinistit aloittivat, laajeni
pian niin valtavaksi kansanliik­keeksi,
että kaikkien ranskalaisten
sanbriialehtien oli pakko lausua a-siasta
mielipiteeinsa. Kuvaavaa t i ­lanteelle
on, että Pariisista löytyi
vain yksi sanomalehti, Paris-öiiach
joka, uskalsi vaatia Rosenbei^en
teloittamista. Tämä fasistileht'|
perusteli vaatimustaan mi^.. sil­lä,
että.Rosenbergit ovat kuole-mankopissa
laulaneet viranomai­sia
uhmaavia lauluja, 'mikä on
kyllä todistuksena mariiyyrleQ'ur.
hoollisnudcsta, mutta el sainkin
viattomuudesta". Lehäett ii^töj^n
mukaan Ethel Roseniberg' on lau­lanut
erästä aariaa "Madame But*
terflystä' Ja Julius yhtyt^läulo^
viereisessä kopissa. 'Senjälkiäa
he lauloivat useiden tuntieii ajän
'^kansanlauluja ja Tallanknmotu-lauluja",
fasistilehti kirjoitti pi­täen
vaittämattdmänä,^etiä telol-tuspaatos
toteutetaan.
Muut parhsilaiset lehdet ovat vaa-tmeet
armahdusta erilaisin perus­tein.
Kommunistiset ja muUt demo­kraattiset
lehdet ovat todenneet, että
Roserib^rgien syyllisyyttä vakoiluun
ei ole todistettu. Joten heidät oilsi Jo­kaisessa
oikeusvaltiossa vajJatltetlu
kokonaan. Sen vuoksi konunuiiistl-
Sen parlamenttiryhmän jJulieenjoh­taja
Jacques Duclos vaatikin yli (rtl*
(Jatkuu 3. sivulla)
GM ja USA ovat yksi ja saiha
Maailman suurin voi-paperikone
Suomessa
Ilelslriki! — G.Ä. Serlachius Oy:ri
Mänttän tehtaalla on asetettu pal­koilleen
Saksasta tUattu maailman
suurin voipaperikpne, joka kykenee
tuottamaan 40 tunnla vuorokaudessa,
tähän nienriessä suurimirian täniäri
alan koneen tuotannoh ollessa 25
tonnia vuorokaudessa. Koneen pai­kalleen
asettamista varten laajennet-tiiri
telidästa hoin 70,000 kuutiomet­rillä.
Tämän 1,100 tonnia paihaneeri
koneen kuljettamiseen tarvittiin 150
rautatievaunua.
kun Yhdysvaltain uiisi preaideritfi
kenra ali Eiseniibwer teki tk. 20 priä
yirkavaiansa veti hän samalla mu-iianaan
yhi[iysva,ltam hallitukseen
sellaisen roikan miljonäärejä ta,i mul­ta
suurradian edustajia, että Yhdys­valtain
historia ei tunne entuudes­taan
moista haUituksfen miljonääreil­lä
miehittämistä. Hari iteiJl.sen kai­ken
lisäksi niin" Julkealla tavalla, että
senaatti ei voinut hyväksyä hiänen so-tamlnisteriään
virkaansa eimenfculn
hän oU luvannut luopua niistä 39.470
General Motors Corporationin osak­keesta,
jotka hän omisti ollessaan tä-riiän
riiäailmäri suufiriunari ja eni­ten
voittoa tuottavan teollisuusyri­tyksen
presidenttinä. Tämä OM:n
päämies oli Gharles Erwln Wilson,
jonka omistamien GM:n osakkeideii
arvoksi ilmoitettiin hbiri kaksi ja
piibir iriiljbbriaä dollaria. Hänen v l i -
ihe vuoäen palkkansa jä pälbkibiiSa
(bonus) sanotaan olleen 626^65 dol­laria
eli noin 2,409 dolläfiä päivässä.
Seri lisäksi on hän järjestänyt asian­sa
riiln hyvin, että hän saa viölä tu­levien
vuoäeilitln älkaiia sätbjätu-hiansia
dollareita palkkiolta vaikka
ei blekaäri biiää muödblllsösti yhtiön
palveluksessa, kaiköi ll«ilcsi hän saa
'40,000 dollarin vuotuisen eMikkberi.
Jbtⅈ ovat näiden iosiasibläön Joh­dosta
kysyneet, riilksi Wilsbn haluaa
sellaisen valtavan palk'analenriuksen.
että siirtyy ääläista ruhRriaallisllta
tuloniä haUltukseeri Sotathlrilsteiik-si.
josta hän saattaa saada( ehkä nöln
0,000 dollaria vuodessa Kalkkein
asiallisin vastaus siihen lienee, että
GMillä pitää olla mahdollisimman
välitön edustus hallituksessa, mak­soipa
se mitä tahansa. Senaattori
Wayne Morse, sanoi Wilsonln sota­ministeriksi
riimittämistä "hämmäs­tyttäväksi
julkeudeksi" ja sanoi sen
myöskin todistavan, että "suurpää­oma
on varastanut republikäariipuo-lueen"
haltuunsa.
Tämä irSÄ:n uuisi sotamiriisteri bn
sellaisessa asemassa, jossa häri jou­tuu
antamaan valtayia sbtaiirakoita
ja muita töitä QM:n suoritettavaksi
Osa näistä töistä on kaiken lisäksi
sellaisia, että niille ei ole, määrätty
mitään hintaa etukäteen. Iällä ta-vohi
on GM tähän mennessä bllut
kaikkein huomattavin hallituksen
urakoitsija, eikä niin pllert ole myös­kään
ihmeteltävää, että G M on maa-,
ilinan kaikkein voitokkain liikeyri­tys,
koska Setä Samuli maksaa las­kun
mukaan. Sitä suuremmalla syyl-lä
knm GM:n edustaja antaa urakat
Ja hyväksyy laskut.
Yhdysvaltain laklkhjolssa sanotaan
olevan sellaisen määräyksen, että hal­lituksen
jäsenenä eikä muussakaan
huomattavassa vIrasSa saa olla sel­lainen
henkilö joka saattaa hyötyä
hallituksen antamista tilauksista.
Wilsoniin ja moniin muihin nähden
se merkitsee sitä suurempia voitto-osihkoja
heille mitä suurenunat voi­tot
GM ja niuUt liikkeet saavat hal­litukselle
suorittamistaan tUaukSis-tä.
Kim Eisenhowerin hallituksen jä­senten
hyväksyminen oli senaatin
komitean tutkittavana, suljettujen
ovien takana tieitenkln, sanotaan se­naattorien
vastustaneen WIlsonin hy­väksymistä,
sotaministeriksi edellä-mairiittujen
syideri tähden. Senaat­tori
Morse sanoi, että el» ele sopivaa
kun sellaisen suuren sot>aUrakoit
sijan (GM:n) presidentti ja osakas
toimii sotaministerinä. Ja samaa
mieltä olivat mohet muutkin senaat­torit.
Se olisi ollut kansalle liian räi-keää
ja kbUraantuntuyaä.
Wil5onin bllessa todista jän palkal­la
kerrotaan hänen sanotaan kanta­naan:
"ROLu on hyvä Gbnbrai Mo-torsllle.
on myösklii hyvä Yhdysval­loille!"
Mikä merkitsee toiseen tapaan
sanoen: Mitä suuremmat voitot CJe-neral
Jiotors saa haUituken (sota­ministerin)
antamista sotatilalaista
nlfiä sita päreähpi Yhdysvallbille. Siis
sitä parempi niitä raskaätomin vdron-maksajia
kupataan GM:ri osakkaiden
hyväksi. Wilsoriln lausunto -todistaa,
että Yhdysvaltain kapitalistit ovat
cmaksuneefc käsitteen, että Vjaltion
hallitus kuuluu heille koslui se on
mrika valtiolle eduksi. Mitjä taas vuo-rostää
todistaa oikeaksi sen sosia­listien
väitteen, että .kapitalistisen
valtion halUtiis on todellisuudessa ky­symyksessä
olevan maan kapitalis­tien
toimeenpaneva komitea. Jos
jokU kaiken tämän jälkeen höpisee
vielä jotakiri yhdysvaltalaisesta •'de­mokratiasta"
on hän täydellisesti
hakotienä, sillä jokaiselle ajattele­valle
ihmiselle pHäisI olla selvänä,
että kysymys on "todellisuudessa suur-rahan
dollarii.'ratIasta.
Tässä asiassa tehtiin sellainen kom­promissi,
että senaatin komitea suos­tui
antamaan siunauksensa Wilsonin
nlmitykselie. jos hän sucetuu luopu­maan
GM:n osakkeistaan. Koska
Wilson piti saada hinnalla millä ta­hansa
suiirrahan ja GM:n edustajak*
sl hallitukseen, päättämään sotati-laukslsta
ja sodasta Ja rauhasta, niin
ilmoitetaan hänen suostuneen siir­tämään''
M)sakkeensa perheensä j9^
niile ja mehettelemaan samalla ta­valla
'tulevaisuudessa hänelle annö^
tavlhi osakkeisihi nähden. :WilsonIsii
tuU siten lopultakin EIsenhowerin
sotaministeri.
E;ttä kukaan ei saisi sellakita vUr-iieelllstä
käsitystä, -että WllsoniD
tapaus olisi «llut jonkInlainen"vali<'
tettava" poikkeus, on syytä todeta,
että neljä hänen apulaistaan oi^tt
samassa asemassa. (Ke omistavat
GM:n tai Jonkun muun haUltukafiö
iu-akoita- Ja hankinnoita saaneidft^
lUkkelden osakkeita. Heihin nähdä»
saatetaan niyöskin vaatia, etta hei­dän
on luovuttava osakkeistaan m-nenJcuin
senaatti myväksyy heiMfl
vlrkxjihhisa. - j '
Tämä osakkeiden -perheen muille
jäseriiUe lubvuttaminen el kenen­kään
ajattelevan ihmisen mielesö
merktse «todeUisuudessa kerrassaan
mitään. 6b ori vata pelkkä lain 1^-
jairiien täyttäminen sillä osakkeöö
saatavat vbitto-dslngöt virtaavai
edelleertkih samaan perheeseen. Jo*
teri ästollisestl katsoen tämä i ^ -
menplde Öhiäin hengen kiertämä*
pelkkää teereripellä.
Kuuika kittaan saattaisi ollä apu
herkkäuskbirien, ottä lUuUsl
niri tai jorikim miiun tofcaaivan o»
:n tai jonban mUun yhtiön ettijeö
valvomisesta sen takia, että hänen «»
oUut päkkb siirtää Osakkeitaan i>»!
heeifiä muille jäsenille? Joka ffl»
uskob, hari ei käsitä kerrassaan g-tään
siitä miten sukurakkalta )tm
talistit ylettisk ovat,kito on kysyiW'
s a ^ sumri rikkauksien llsäSmfagv
Wilsooista tuli siten veronm»»!
jlen'pääkuppaaja. — KaUc T<»
m
SA] m
su
ittavan
le pai
cissa 01
rype
$9.5
><>a Ibs. kah
•^"-^ Ibs vai
Ib. luun
'/* oz.
stdclat
' J6 Ib. Kaj
iXritSfi Chest
s^iiiji pana N
(vain 1
Kokoni
a 8.25
" ' * l b s . kah
M oz.
suklaa
oz. p
%^SL tee»--
v t,^ paketti
S 100 Chest(
^4 f pari- Ny:
' (vai
'•%'pi Xibs. valk
^^#-11 oz. p
' I )b. luumi
tlf-V^.oz..l
Chestei
Kokona
£aa mel
Ipakettini
69
;CSJ:n T
taan SI
^on-baalU
[Jäsenistö
okouksessi
fPäIvällis€
E R V ]