Vapaus, March 22, 1951

              —/•r' latfependent' Xäoka.
i){.Siiui]i(li*Cuudlaiw, £^
llor.etb.19l7. Attthofised
dtsB mall by <te Piost
'weekU:: T tt e ay
«ad.caturtaya hy VapaiMi
_ JGomstn^uA^MX 100^103
Torstaina, maalisk. 22 p. ~ Thursday, Mar. 22
ttiepbooesj Bustam Otttee 4^281
Blitoilsl' QCBce MiuiiiKr
E. öuksL Edttor W. SUimd. Bbmog
addiess Box Sadbury, Ontario.
AdvertlsiAg ratcs; Upoa spjiUcation.
Tramlatlon Iree of/cbaige.
T U U A V 6 B I M N A T :
Casad«B8a: 1 vfc. 6JOO 6 kfc. 8 ^
YbdjnBTBUoixM: 1 rk. 7 i » 6 kk.
Suomessa: 1 vk. 7.50 6 kk. 4 ^
Vain kaksi viikkoa jälellä
alkavaao Canadan kansalliseen rauhan-edustajia
mitä on osallistunut mihin-
\%"^-^i*'^^^jCaiijKlalaiseen kansalliseen kokoukseen aikaisemmin.
*'^^^v;^'^^«täi'.tanJäjl'odotettu". määrä täyttyy v a i n siinä määrin, kuinka
X^f-j^j^SSpil^XvaSsea hyväksi tarvitaan työtä ja
' toivorikkauskin .maattaa johtaa toimettomuuteen, eli sei-
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
yUimi^mtMSntu^ Cobaltista, Ony.
täytti tämltu^kuuD 3>poä 72 v i i ^ ^
•Tofvotamoie onnea!
Palioittelexnme, että vaikka tiedoi-tq^
t^Ls^ eyntpnäpälTästä saapui
tpinitukscUehTVissä ajoin; se Jäi
iEuitenkJif aikanaan huomioimatta.
Toim.
Nfilä muut sanovat
m
§
mm
1
|f5!'^l Tosiasia kuitenkin on. että Canadan, rauhankongressilla
'Jy/ fWt.^iUi.^nimnpi merkitys mitä paremmin se onnistuu ö«anottomää-jv^
J-^^^ffiSjVy^toöisyyte^ ia päättäväisyjrtensä puolasta. Ja rauhan;
V ^'--^ iguoiustajat .haluavat ennenkaikkea tuloksia — rauhan säilymistä.
^It^{]^llin työtä seuraavan kahden viikon aikana.
Tässät^teydessä me haluaisimme kiinnittää huomiota rviime tiis>
|al|iati^tem^ etusivulla julkaistuun uutistietoon j a erikoisesti siihen
^ . , l^ta^^fittäää^k^ Rauhankongressin sihteeri misä
l.,^'>\34ai^<Je9nis(Hun latisuneen: "Kansallinen kokous* rauhan säilyttä-
V^r 'l^^llSEsl^lJQka,}^ että luonteeltaan on erilainen koitn tmitkään
' -'rlOTSet- •^fliiis;^lHs<;t kokoidcäet, kokoontuu tällä jcertaa aikana jolloin
JJilieiilmaBviatdianneuvosto k^ tilanteen vakavuutta
^toatii viiden suurvallan rauhansopimusta." .'
b3!^udion1atistmtoon sisältyy t o ^ suuria asioita. Kun sanotaanj
-'^^ttä'^'kansallinen kokous rauhan säilyttämLsekM . . . on erilainen
ffcliin^mitkään toiset kansalliset kokouk&et . , nifu mitä tällä tar-
>^^*^^JJarftf*a^ "yksinkertaisesti tätä: Siihen kokoukseen on kutsuttu
'y^l: , j Q ^ d w &aädu,rauhaQpuohh>tajat huoihnatta siitä mihin puoIuees'«n,
,iiäSocd]\'öii^^ yhdistykseen tai kirkkoon he kuuluvat.
i-jSJ^sälaiMoienku^ uniot^ j-hdistykset, kirkot. ijoHittiset puolueet jne
«'^i^^^^^^<^'^^^^^ kokoidisiaai;^, niihin kutsutaan pääpirrtdssään
^'^aixAn ajatteleaia!' öimisiä. unitta «itäkin hoiolimatti oifeeistojohta-
Xx^^P^ '' '^aM^iioÄPÖIlcrfmien färjestojtai huippujohdon yhtenä f>eruspulmana
n, V J „ f r | f l | ^ / ^ i U a i s i s ^ tUaisuukiiissa se, että miten voidaan kokous ''kontrolloi-
>^Vi',)f['pilntia vailaii toisin oni aiia ,raiihanpu9lustajaiu liänsanis^sa^
it^Bi(MÖe*(min!oikeistolain^ kuin a-asemmistolatsteur
[T 'y<tya j(>JitMnflle), kaikille osuusliikkeille ja. työväenyhdistyksille, k a i -
A^/<i^ " ' * < ^ i f o l K a ' V t^^Ä^^ pitävät lähtökohtana sitä*tos:a|iaai;|
y'}^^^Jil^r^iämä^^ kiintyneet joukot ryhtyvät itse asiaansa käsitr^
' " ||deq|3n4t i i i n jli^idan j^iteinen rauhantahtonsa löytää iteelleöni ilmai-
''^^'^^^ ^ ~.'^jac^)ip(hh/'ltiex hioimollisestikaan tiedä, mitä o l i miss Jcnnison
Jiniäeia^/yllälainatun lausunnon antamisen yhtsydessä, mutta liskcjn-'
itllM^ f^]^^teö&in, että^lläole^'aon perustekijä siinä, miksi rauhanptiolus-
; i^jjÄHÄBsallinen" kokous-<vi-vallan-erilahien kuin initkäan imuut'
( ; V VJS^Iitätaaä tulee lainaamamme'lausunnon muihin kohtiin, niin kaunib-
Htt^bäiiaton'tosiasia on, että maailman rauhantilanne on tälfä kertaa
M?/^:^^ 1 ^ Sodan liekit niiaavat le\1tä qaailmanlaajui^e^ksi
V ^"fiStAlSi j a ki^irventää koko ihmiskunnan. Toiselta puolen tilanne ei
|l^tti£e}^täan ole inissään jmfelessä toivoton. Rauhaavoimat x>vat >myös
fyflbsaaSsaaoL kasvaneet ja voimistuneet. Sodat ovat ihmisten teketniä
^^at^i&sia —r ja Bimiset onyös voivat ne estää, jos' heillä on vain
tiiittafv?sti tahdonvoimaa ja/yksimielisyyttä.
^^^^^'"i^ ennenkin todcnnt^t; Canadan
I ^ yi^Jllsab/äani voi olla ratkaisevana tekijänä siinä, säilyykö niaailman
^ <^'ttyykö historian hirvein palo^r atomisota. Demokratialla
:;^;@>jt4;i|^H^ antaa valiLremansahallitukst:ii tietää
' " ' V 4 t a a i ^ se hahiaa — ja juuri tällainen kan5allis'en rauhankokouksen
KATSOKAA KUKA • >
aUTA ILOITSEE
Vaalien cröLinf lopulliset tulok-i^
et eivät TleU ole «elvillä. mutta Jo
voidaan'todatEt kommunistien- käreir
neen musertavan tappion J a eosiaUde-mokraattien:
lisännen 'edustajania
riiäujsä 13 miehellä e l i 68,edustajaan
saakka,viime vaalien 50 vastaan..,
TUL:n sosiälidemo^attiset ainekset
ovat ' kommunistien , isilmlssä olleet
"taantumuksellisia oikelätolaisiav ja
onoat miehet taa» on ristitty seJlaiseJ-la
tuenovaraisclla nimityksellä -kuin
'^ySitenälsyysvSki". — U t a Sanomat.
SA3IA "LLVJA" ON
POBVARIEN KANSSA
' I^ticsäään valtavaan propaganda-kamppailuun'kommunistit
odottivat
toisesta
liittokokouksesta f ^10
SStnhm leveys
i :,XStä'kirjoittaej>sa, titbtainu, saapui radiotieto. jouka mukaan Lon-
Jli^gs^-jä l ^ e Successissa neuvotellaan ^iitä. saako kenraali Mac-
Xif/fC''^'- 5 JS&;ÖitUfin joukot ylittää taas 38:unen levey^•ai>lcen. vai eikö ^aa. ,
isf<i<i */-;-K«€jä tiedetään, Britannian hallitibkin oli jokin aika »itten yleibeu jfj,^«!| « onieHpiteen-vuoksl pakoitettu ilmoittamuan maailmalle, että Britannia
- •VaSlijsti mainitun .rajan ylittämistä, multa kenraali MacArthur meni P&äil rajalle saakka — ia .^ai >ieltä -jouluksi kotiin"
/ ./2 hjjrökk^^^ Toi.sin sanom, Britannian labor- "^llfnl'^ 2 Jäilitus sanoutui irti siitä seikkailusta ja ilmoitti, että tulee edel-
^->?H^j|/' l Icödtiii'vaatimaan, ettei kenraali MacArthur ^aa i>.navaltai>esti men-
TU'lif • t nä-3^:iiaen Jevejrsasteen y l i.
t:^'M-''<^ < \l»d>^Pralt^ hyökkäävät imperialistit ttke\äi kaikkensa sotatoimien
*' ^ ^ v v l ^ d ^ jolavastoin kaikki rauhanpitolujtajat halua-vatr^
tta-sötätoimia supisteltaisiin, ja että ne lopetettaLsiin tykkänään.
aivan toisenlaista tulostaujuiln.
soiville tullut ecaru todellisuus osoittaa/
Siltä muodostui ate. Joka lopuksi
kääntyi käyttäjiään Vastaan. Nyt kräy-tettttvlssä
olevista yksityiÄiohtalslsta
äänestysttumeroUita päätellen kom­munistit
eivät saaneet omia Jouldto-jaan
liikkeelle niin suxntifisa määrin
kuin; etukäteen odotettiin... Toinen
ratkaisevaa - laatua oleva tekija / on
TUI<:n' varsinaisten Jäsenjoufekojen
emiätysmäisen nmsas osanotto vaa­leihin.
Erltylsetti maaseudun Uiäncs-tysaumcrot
ova t korketta.. > — So-
Bialldcmokraatl.
/ * a » •
i.\ VAROITtS
^Oikeistolaisten voitto tietää, että
T U L iohtaavat raskaat ajat. Pon-a-ri8tO';^
lkaä nyt vaatia palkkiota avus­taan
la'ee päjkklo ott T l J L : n kytkeml-'
n^n Vallfäkunnanli/ftoon. Sosdem-oi-'
keistö on'Vehiiyt petoksen ja tuon pe-'
tdksen ssuraukjct on nyt tjKJlälsuiOiei-'
lljalti^ estettävä siten, että tiivistävät
eatlitä' enemmin TlyejaÄri, ' n i i n , että
väfirinpelaaj-at • el«^t pa^e" Vlemäkii
7;ircivk?n' ""XJrheUullittod ''tjröväenllik-keen
rtuiatnastaZ-i T^^
nomat. ' '
fllBV^XTA kPAINBlAniXi:
S»¥TTÄ: ISTUtl^AVA KOKO-
^AlätA e TUNTIA PXtVXSSX
r Ottawa.—/.Gordon Graydon (PC,
Pecl> pvysi Jhailifcusta tekemään Jota-
. k i n . pääsiäisloman a i k a n a . . . muut»
jtaakfieciiv alahuoneen epälnlilmilUstä
vfyöpäivää. Työtunnit ovat nyt kello 3
" i p . — 6 i.p. Ja kello 8 i.p — 11 i:p.
Mr. Gravdon sanoi, etta parlamen­tin
Jä-icnten kesltuudessa pltolsi ruo-rittaa
Jcnklnlainen v. ylelsäänestys.
jotta nähtäisiin, eikö mitään voida
tehdä myöhäisten iltaistuntojen lopet­tamiseksi.
— C P : n uutisticto. maa-
\i& 20 pnä 1951.
(Jatkoa tiistain nu-m-roon)
Herrat jchtajamm? ovat Ottavassa
antaneet ymmärtää, että verot tule­vat
nousemaan Ja etta pitäisi saada 3
pfos, vero Joka /maakuntaan .8 pros,
valtloveron lieäksi-v Siis leipävarrks-ta
on yhä edelleen kohotettava; -Km-tenkin
lääkärit neuvovat, etta kaEiki-,
m pitS isi syödä vahva aamiainen,
munia, pekonia; paahtoleipää vahvasti
voilla voideltuna Ja paljon^, maitoa;
Sillä pitäisi olla ihmeellinen vah­vistava
vaUcirtus infiuea=,aa vastaan.
Millä £uurl perheiset pystyvät sen to­teuttamaan.
Monessakin perheessä
on isä ainoa ansiotyös.sa kiyvä. Hä­nen
on ollut pakko ottaa ylimääräis­tä
iltatyötä Ja tästä tiet^-sti seuraa
ylirasitus j a hermostunelBUUS, Siitä
icuraa perheriitoja yms. La^JsUn , ei
mj-ösacään ehditä kiirmlttaa tarpeek­si
huomiota ja l i e joutuvat uisein
oman onnensa nojassa ajelehtimaan
r&ollisuuden tielle . . .
A i n a vaikeammaksi kay nuorisolle
työnsaanti ja kuitenkin maahan tuo­tetaan
Euroopasta uutta työvoimaa
polkemaan metdan palkkojamme. Jär-
Jcstämaas mellakoita. Iv^ihan se ole
iltmekaän, koska monet heistä ovat
valmiiksi saaneet natsikoulutuiksen,
.(iUä heidät otetaan avosylm vastaan
Ja heille rännetaan työpaikat jotka
kuuluisivat meidän pojillemme. iMe.
jotka 'Joudumme maksamaan iicidäo
matkakuluma, Joudumme sitten syr­jäytettyyn
asemaan, vaikka olemme
kovinakin aikoina tata maata raken­taneet.
Port A r t h i i r i n ; j a Fort "VVilliamm
edojstajat toivat julki juuri sen; m i ­ten
metsä- j a kaivostoissa käytetään
nälta uusia eurooppalaisia siirtolai­sia
j a miten niin puun kumraiidan-.
kin Jalostamistyo tehdään "Vlidysval-lolssa
ja miten paljon joudumme
maksamaan niistä takaisin tuotuna:
Kaikki tämä voitaisim valmistaa: o-mas.
«a maassa ja käyttää valmistuk­sessa
omaa työvoimaa,
' Tiety.stI keskustelimme. p a l j on
muustakin kuin rauhana.siasta, mut-
Kirj. Mary Tohmo
dostui pääki^sytnyksjKksi. Otan. täMn
joltakin poimintoja inrs,~ R a e l/ucko-ckln
vuosiraportista.^Tilastot;.osoita
tavat, että Canadassa- on naisia 6.-
780.700 "Jä palsta' 4y821,0CO- 14-vuollaii
ta ja silta-vanhempia. 1,093.000 nals^
ta työskentelee tehtaissa; lumttoreis-sa
Ja kaupoissa, hiik;ä :67I;O0d nai­matonta
j a 323,000 naimisissa olevaa,
sekä 104,000 le.skeä Ja eronnutta,
Kuviteliaa. s i i s mitä merkitsee nai-i
isille oikeuksiensa puolustaminen työ­paikkoihinsa
naihden. Tilastot ^^^^m
kin osoittavat, että 3,193,000 cana-dalaista
naista hoitaa kotia Ja per­heen
hyvinvointia. ; Varmaankin j o ­kainen
heistCi, samoin kun me teim­me
kokouksessa, toivoo rauhan täy-?
teLsen. elämän toteutumista.
Jos jokainen näistä nalsLsta ko-rottalEi
aänensai n i i n 7 mllj, naisen
•ääni oli£l sillein niin voimakas, ettei
mikään mahti uskaltaisi oUa. sitä
kuulematta Ja sillom ci my£>3käan,
kolmas maailmansota voisi aikaa. E i ­kö
tamaolokm suurenmoinen-tehtävä,
jonka, pitiäsi kannustaa kaikkia nai^
£.ja liittymään yhteen.
Meidän k(ri<oukscmmc. paatoksia ja
vaatimuksia Ikhti ^ edustajistomme
seuraavana smmuntalna viemääaOt-tawaan...
esittääkseen ne maanantai-na.:
ihallitukselle. Ja, kuten mrs. L u c -
kock sanoi, me vaadimme ettei meiltä
saa parlamentin' ovia sulkea.:: Niiden
miesten on meitä;: kuultava, koska
olemme veronmak.sajia ja -heidän
palkkansa Juoksee meidän kukkaros­tamme.
On paikallaan sanoa sananen myös­k
i n kokoulhuoneestamm?. :Ympärl
salin oli tunnuksia, joita edustajat
olivat tuoneet: tullessaan. Oli mm.
suomalaisten timnus \ suomen kielellä:
"Taistelumme on yleisen rauhan ja
lapsien puolesta". Keskellä kirkkoa,
aivan alttarin takana oli maalaus,
esittasn lapsia käd'et kohotettuna s i -
mtaivaalla lentäviä valkoisia kyyhky­siä
kohti; Olimme' onnellisia saades-la
luonnollisesti: Juuri rauh.a muo- j samme t*lllaisen ikokouspaikan;
guimmckin tästä kut<d£scmme pasto­rille.
Joka puolestaan piti meille kau-j
min puheen.- Hän sanoi olevanta.
Iloinen voidessaan antaa.' kirki^onsa
msidän käytettäväksemme Ja että o-
IcmmevastaMn terve tulleet. Hän a n ­toi
timnustkasettsa; naisille ^ sanoen:
"Sen kai c n jumaia tdinyt luomis­työn
viisaudessaan/ kun - l o i naisen
viisaammaksi miestä Ja peräänantar
mattomammaksi päämääränsä j ^ r ^
klessään. K u n menette taiioisin paik-,
kakunnillenne, n i i n Jiimala teitä siut
natkoon taistelussanne oikeuden puo-lesta^
ja sen taistelun joihon te olette
o&eutetut."
mn vielä. Usäsi, että kun hän vuo­sia
sitten oli ystävän tarpeessa, niin
mrs. liuckock oli y k s i auttava käsi
hänelle Ja että; feitä !hän, ei koskaan
tule unohtamaan. Muistakaamme
myöskin, varslnkm täällä Torontossa,
kun kirkkoa Ja pastona tarvitsemme,
että otamme yhteyden tämän B a t h -
urst United kirkon kanssa, sillä rar-maairkin
tämä - pastori :saa paljon
vastalauseita j a uhkauksia siksi että
011 msrotämlelinen meille. CTotvon
$ttei M n sentään saa miesten puoles­ta
moitteita /sUtä; kun Julisti meidät
naiset Jumalan luoneen Jo alunperin
viisaammiksi.) Kunpa toisetkin p a ­pit
saisivat luontonsa kääntymään,
Toidaksensa nalidä meidän tärkeän
päämäiTämme j a tunnustaakseen vaa­timuksemme
kaikille onnea tuotta­viksi.
Ja että muidenkin- kirk3Qojen
ovet aukeaisivat rauhan taistelulle.
Paljon tuli tälle kokoukselle myös­k
i n onnittelusaihkeita, mm. Canadan
Suomalaiselta Järjestöltä. "Ylcslinie-:
lisesti valittltn IMIrs. Rae ILuckock u u ­delleen
Canadan Naistenliiton sihte3-:
riksi. Oli todella liikuttavaa kun l i an
otti tehtävän, vastaan. Ja k y y X i t en
lomasta. sanoi: "iMiiiä luotan teihin,
misikuin tekin duotatte minuun. K u n
teemme'kaiid:i' voitavamme,niin voi­mamme
tulee kasvamaan . . . " S e i ­saalleen
nousten kalkki lauloivat hä­nelle:
' S i i e is a very good felIow . . . "
Rauhankokouksen valmisteluja
tulee kiirehtiä kaikkialla
Hollinger-ytitiön
voitto viime vuon­na
oli $2,487,0P"
Toronto. — HoUinger Consolidated
Gold Mlnes tuotti kuluneen vuoden
aikana kultaa 11,797,783 dollarin a r ­vosta
eli y l i I.IOO.OOO dollarin arvosta
enemmän kuin edellisen vuoden aika­na.;
Tavanmukaisten poistojen j a va­rausten
Jälkeen Jäi yhtiön toiminnas­ta
puhtaaksi voitoksi 2.487.088 dollaria
oli y l i 670,000 dollaria enemmän kuin
edellisöitä vuodelta. Siitä huolima tta
Jakoi ylitiö osakkailleen ainoastaan
1.160,800 c l i saman summan kiUn e-deUisenkin
vuoden voitosta.
Vuoden kuluessa käsiteltiin kaikki­aan
1,238.368 tonnia ooria, josta saa­tiin
kultaa kcskimääi-in 9.52 dollarin
arvosta tonnia kohden, edellisen vuo­den
k;f kimäaran ollessa 8.75 dollaria.
KuUan tuotantokustannukset . olivat
kec&lm'äänn 7.59 dollaria tonnia koh­den,
ollessa siten aincastaan sentin
tonnia kohden kalliimmat kuin edel­lisen
vuoden aikana.
Iflitio sai kuluneen vuoden aikana
lUttovaition liaUUuksclta kullan tuo-
Bekisteeratkaa edustajat vmahdollisimmaii aijoissa
ja lähettäkää nutämahdoltisimman paljon ^
{! Toronto, Ont; —. Valmistelut yleis­t
i ikänsaniiokousta varten rauhan säii;
lyttämiseksl, joka pidetään täällä
huhtikuun 7 ja 8 päiyinj, ovat h y ­vässä,
men yli maan.
Kaikkialta saapuu tiedotuksia edusta­jien
saapumisesta: Jo tähän mennes­sä
saapuneiden tiedotusten perusteei-i
a ' tUl-e ; kpkpuksee^^
väliintäin 3.000 edustajaa. Näipä tte-dotiiksetcdiistajien
saapumisesta l u ­kuisina
joUkidina fialkkialtä yli määri
ovat tietenkin tervetulleita uutisia
niille - jotka ovat suoranaisesti ^ vas­tuussa
kokouksen järjestämisestä. S i i ­tä
SiuoUinatta valmistelujen yhteydes­sä
llni2nec eräs heöskous. joka kaik­kien
järjestöjen, seurojen j a ryhmien.
Jotka lähettävät edustajia kokoukseen^
samaten kuin kokoukseeri tulevien yk­silöidenkin
tulisi ottaa vakayasti !huo-mibon.
J a tämä heikkous on siinä, että
raikka onkin saapunut lukuisia tiedo­tuksia.-
edustajien saapumisesta, niin
varsinaisia edustajien registieerauisia
on tähäri mennessä saapimUt hyvin
vähän. Kokoukseen osallistuvat jär­jestöt
Ja yksilöt nähtävästi eivät ole
ottaneet edeltäpäin rekisteerausta var
karvalta kalinalta, vallcka s l i t i ohhup-mautcttu
aikaisemmin. Todellisuu­dessa
on kuitenkhi monja; tärkeitä
seikkoja., jotka puhuvat sen puolesta,
että edustajien reglstecraus tulisi t a ­pahtua
iedeltäpäih.. mikäli se,suinkin
on mahdollista. „ |
Tässä on ensinnäkin otettava iiuo: |
mioon aika. Huonevaikeukslen. kulu­jen,
y.m: syiden vuoksi on kokouksel­le
varattu äikäa vain kaksi päivää. Jos
kalkki 3.000 edustajao..täi .suurin osa­k
i n hiistä joudutaan registeraamaan
.ikokousaikana; n i in ensimmäinen ko­kouspäivä
joudutaan kä^vttämään ko­konaan
siihen Ja meille Jää vain yksi
pfilvä varsinaista kokousta varten.
Tämä seikka yksinään puhuu vakiair
vBSti seh puolesta, etta ainakin suu-tantoapurahaa
kaikkiaan 559500 dol- ^ i , , ^sa edustajista tajtv^ saada r e -
laria cli noin 260,000 dollaria vahem- gistcerattua ennen kokousta. SiUa ne
noän.kuin cdsllisen vuoden aikana. |. • ' - • ' • ' • :
HolUnger-yhliön todetut oorlvarat
ollut viime %niodcn lopulla. 6,327,465
toiuUa 4.750,675 tonnia vastaan edclli-fien
vuoden lopulta,
"Yhtlöa puhtaan voiton-ksaantymi-
,\ecn vaikutti ihuomattavalla tavaili
se, etta vhtiö sai kuluneen vuoden a l -
kaksi: piiväa; mitä: (kokoukselleion -va­rattu
tarvitaan välttämättömästl: n i i ­den
tärkeiden kysymysten käsittelyl­le
jota varten kokous öa kutsuttu, .
On myöskin otettava huomioon m a -
Jotuskysymys. On . otaksuttavaa,, että
lukuisille muilta' paikka'kunnilta saa­puville
edustajille joudutaan täällä
paikallisesti järjestämään majotus ko-
•kouksen ajaksi. Nämäkin, järjestelyt
ottavat aUtansa. Siksi onkin regis-teerauskaavakkeeseen
varattu paikka,
jossa kav.£kla edustajia pyydetään tie­dottamaan,
tuleeko heille järjestää
asunto j a -minkälainen, tai huoleihti-vatko
he siitä itse. Tämä kohta kaa­vakkeesta
tulee myöskin täyttää ttiuo-lelliscsti.
J a ollaksemme varmat' s i i ­tä,
etta kaikille kckoqkseen saapuvil­le
edustajille ehditään järjestämään
asunnot.'tulee registeerauksen tapah­tua
mahdollisimman ailcaseen..
Rahakysymys on ^^pnyosäin tärkeä,
siUä rauhanliike o n pääasiassa vähä­varaisen
kansan liikettä.: Tämän ko­kouksen
tulee maksaa Itse itsensä,
sUlä sen järjestäjillä ei ole mitään
muita varoja käsitettävänä^ vaikka so­danlietsojat
toisinaan,. n i in hämäpe-ralsesti
viittailevat^ J a se voi kannat­taa
itsensä vain reklsteerausmaksujen
Ja niiden lahjotusten avulla mitä r a u -
haakannattavat Järjestöt ja yksilöt
sen tueksi antavat. O n myöskin otet­tava
huomioon, että suurin 'osa ko­kouksen
kuluista, kuten kc&ou^uo-neiden
vuokrat, painotyöt, yjn., Joudu­taan
maksamaan jo ,ennen' kokousta.
Tästä JtJihtuukin, että tilanne suo­raan
sanoen nyt on sellahien, että
kokouksen valmistelut. kärsivät varo­jen
puutteesta.
•Kcikouksen onnistumiseksi, on siis
välttämätöntä, että edustajat vali­taan
maiidollisimman afkaseen, että
edustajia valitaan mahdollisimman
paljon, j a että "edustajien rekisteeraus
suoritetaan heti: valinnan jälkeen.
Registeerauskaavake : tulee : täyttää
huolellisesti J a sitä tulee seurata mak­su
Ja -jos sen, lisäksi olette tilaisuu­dessa
tekemään laihjotuksen. niin se
on tervetullut. CSJ:n osastojen, nais.
tenkerhojen, urheiluseurojen, y j n.
suomalaisten eeurojen j a ryhmien Jot­ka
kannattavat raiäiaa, tulee in}'öskin
ottaa huomioon tässä esitetyt {huo­mautukset—
O. Sundqvist. .
Muuten kalkki ottnat virkatehtä­vänsä
hyvin hartaina vastaan, aivan
kUin JieiUe. olisi osoitettu maailnyin
suurin luottamu.5. kun saivat ryhtyä
suorittamaan v^aivoja ja_ -vastuksia
täynnä - olevaa tJötä ilman palkkaa.
T u l i väkisinlkin mieleen meidän omat
kokouk-emme. kun monasti ei pie-nemplenkään
tehtÄvieia suorittami­seen
nähden tahdo saada Jäseniä tun­temaan
västimvelvollisuutta.
AUekirJoittanutJoutm konferenssin
työkomiteaan. Jos kölään meidän
naisistamme on jotakto uutta Ja te­hokasta
esitettävänä täUe komitealle,
nim siitä voi kirjoittaa selvällä suo-menki&
leUä naisten keskusfkoimtealle
tänne Torontoon ja jsleltä me voimme
viedä sen konferenssin työkomitean
kokoukseen. Voitte esim. keskustel­l
a paikkakunnillanne Canadan Nais-tenlilton
lilttokokousajasta, onko
maaliskuu otollisin kokousatka,^ vai
olisiko Jokin muu a i k a vuodesta sopi­vampi.
J a sitten lopuksi niinkuin Wilson
'MacDonald sanoo laulussaan:
I t is yours to say .'
tliis iS'the last c a l l -
join ihands, or tihe play ends
and the curtains f a l l.
IMiarssikaamme eteenpam rauhan ja
Canadan puolesta!
-SITA
TÄTÄJ
LUPASI rVUJL VtJOEIXCEN
Lääkäri: "Minä'en voi IdytSa aa.
tään syytä teidän sairauteenne. M J IK
dolli£esti.«yynä on Juopottelu." '
Potilas: "No hyvä'sitten. Mini to.
Ien uudelleen kun olette ehtinyt asitU
tä kohmelosta."
» »
O U E B O A .
V Opettaja:, Sanopa'Kaarlo, mu,
ero on l a i l la j a evankeliumilla? <
Kaarlo: — l i i k i puree, mutta evaij.
keliumi nuolee. _
' • ' -* " *
EI OLLUT SIELUNPAIMEN
. Rouva matkusti poikansa kanssa j»
ojensi poikansa 'puolesta junailljaiit
lasten lipun. Junailija katsoi poikaj
pitkään.
• — Hän. on nelivuotias, mutta ko.
kokomen, sanoi rouva.
— KyUä hän näyttää kuustvuo.
tlaalta. Junailija sanoi.
— Hävetkää, minä olen ollut nai-'
mlsissa .vasta viisi vuotta, miten mi,
nulia voisi olla kuusivuotias poika!
: <—Jaa, moraalikysymykset eivät mi,
nua liikuta, vaan matkaliput.
455 SIIRTOLAISTA ^
- Ottawa, — Parlamentille:tohdyn il.
moltukscn mukaan saapui Canadaai]
viime vuonna 73,912 siirtolaista, Joisuj
455 suomalaista. (Suurimman iybniä]i|
muodostivat puolalaiset, seuraayam]
englantilaiset.
Siiostal(ovicliin ''Metsän laulu" esitetaänl
huhtikuun 7 päivänä Torontossa
nlabikest€»4, huomaiun
Emil Gardncrin Johdolia.,
.Erikoisesti on ^io*östettu;;:et!äU.j
mä oi^toria csitetöii^
deri^kerirtn.^^J^^^
sitä J^ulemaaii. niin' t i ^ t ^ ~lipp^4
ne.,etukäteen-musiikin
ystävien — ;cr&jisesti sa-j
inanälfeaisesti Torontossa pldettävääB|
rauhankokoukseen o ^ l i i s^
d l u k s i J u l k a i s e i r i r n e olieeiliseri Isai]
yakkeen. Jonka aimlla he voivat töa.
t a pääsylippunsa. etukäteen: "iXäM
tiedämme rauhankokous ei pidä fc-l
tuntoaan mainittuna' lauantai-iltan3.f
.; Törontolaisct voivat ostaa pääsyl^i
punsa tähän tilaisuuteen 83 C5ine.j
toe St. j j i SPO Bathurst St. t71köpalk.[
_ kakuntalalsetivoivat:tilata .päSsyDp-non
kaioro. Jota,säestää;koko-siliföVpuiisa.o^
Please send me foUovrtng tickets fox' " S Q N O O P T H E iPOREST*,
»Tasfiey Ha», A p r l l 7th, 1951. ' • '
. . . . . . . . i . . . . . lippua @' $ . i . ' . .. .y..-.-. . . . . ' . .•.
(Sanoo miltä lattialta)
Lippujen hmnat '
PäalattlaUa $1.00, $125, «150. $2.00. $2J«
l:nen parveke $1.25, $IJ50, $20Ö. §250
2:nen parveke . . . . . . . ; . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . $1.00, $1.25, $1.50:
L'^lhettäkää kaikki tilaukset Ja maksumääräykset osoitteella: "Oratoru
Committee" 479 Queen St. W . . Toronto, Ont. j a lähettäkää tilauksenne JDUSQ-na
paluuosoitteella ja postimerkillä varustettu kirjekuori.
Kirjoittakaa selvästi:
Nimi
Osoite . . . . v . P u h e l i n n o
. Toranto. - - ir»iaailmankuulun sävel­täjän
Shostakovichin oratorio " M e t -
tänlaulu" (Song of the:Forest) esite­tään
Torontossa, Massey H a l l i l l a , lau­antaina,
huhtikuun 7 pna 1851. ticr
doittaa Canadian-Soviet Prienddiip
Society,
Tämä on liai*vinainen musiiW«ijuihla
j a ensimmäinen ikerta, jolloin tämä-sävellys
esitetään n s., länsimaissa. T a -
m% o n sävellys, jonka suuri Shosta-kovlä-
i. kirjoitti (EANSAiiliE; ^ Kalk^
ki jotka ovat tämän oratorion kuul­leet,
sanovat että sen kabneus,-jvolma
j a mnoitus tempaa mukaansa; kaikki
kuulijat. " S E 0:^i(MUSn!BaaA MT-TX
K.-MKKI YMiMÄRTÄVÄT — N E ­RON
TUOTE KANSÄliLE."
Metsän Laulun" esittää il60-äänU
läkäs suomalainen
hiihtomies kuollut
kilpaillessaan •
Donner Sommit, Calir. — Y h d y s ­valtain
pisin vuotuinen hiihtokilpai­l
u vaati maanantaina täällä uhrik­seen
kilpailun vaniilmman osanot-taoan.
Suomessa syntyneen 53-vuo"!
tiaan Toivo Aron. Hän kaatui ladulle
noin- mailin- etäisyydessä kilpailun
lähtöpaikasta j a . kuoli kaksi tuntia
mj-öhemmin. K i l p a i l u r a t a oli 25 m a i l '^
pituinen Ja vaihtelevaa murtomaata.
; Toivo oli hyvin tunnettu hiihto­mies
j a k i l p a i l i ja B r i t i sh Columbiassa.K
Kolme unssia whiskiä
40-vuotiaalle päivässä
Detroit,; Mich. Mies on "liassa|
ellei hän ryyPPää 40. vuotta täytetty­ään"
j a hänen pitäisi ottaa patvit-j
täin kolme unssia whiskiä;, sanoo tääl- j
lä kaksi lääkäriä, jotka väittävät wbi3-
kin auttavan valtstsuonten kaU^ieutQ-i
mistä vastaan.
-Kysymyksessä olevat lää/iSnt OTBIJ
t r i Hairy iE, 'Ungerlelder. Nev? Yoiij
Life Assurance Societyn lääketleteö-j
Unen johtaja j a t r i Frederick C
S^-artz, Joka on (Lanslnsto St. L»»-)
reiice-sairaalan ylilääkäri. ^
PÄIVÄN PAKINA
s * :^hamaan a f t a a n C C F : n oikebtolainen johtajakin, nir. Coldvve
f ^ 1 ^ ^ ^ ' • h ä n e n puolueensa ei h>'%äksy V K : n viäätöstä,
'kana entista. enemmän voittoina
Young Davidson-kaivannon oiakksis-ta.
Yhtiön muista lähteistä saamien
tulojen mäara oli viime vuonna y h ­teen
585,500 dollaria. Young David­son-
yhtiön voitto-osingot Mtlicn mu­kaan
laskettuina.
— — ^ -T—r ^'
Coldvrell sanoi
minkä
hän vastustaa Ca-kohdistu^'
at Kiinaa vas-niicn
leveysasteen
(V «iy:)SttSiäi^^ määrin akatcembta hiusten halkomilta. On-
0/r*i,^^:hjmkit\i .t<»iasia, että 3Iac\rthurin lentommat ylHtävät joka.
0ff;f§S^"t3i^'^}^'jti pömmittax-al Pohjois-Korean alueita minkä voi-i
i f t ^ on muistelt3\'a. että huonoakin tilannetta
^«^^^'^eddferajpai^ ja. sellaisenaan voidaan pitää itsestään Im-äksi. jotka rikastuvat s
selvänä asi:ina. että jos kenraali MiicVrthur komentaa jälleen armei­jansa
mainitun rajan y l i . niin se lisää entisestään sodan laajenemisen
vaaraa, . •
Britannfan labor-puohieen kuten Canadankin hallituksen tulisi
nostaa päättävästi vaatimus, että soUttoimet pitää lopettaa Koreassa,
että kaikki ttlkomaalaiset sotajoukot tulee kuljettaa pois sieltä, jotta
korealaiset \-oivat itse päättää oman maansa sisäisistä asioista —
niihin heillä on. j a täytyy olla täysi oikeus. Vain täten 'juenetellen
voidaan tehokkaasti a-astustaa niitä, jotka haluavat jälleen hyökätä
38:nnen levej'sasteen yli ja laajentaa sotatoimiaan niiden harvojen
sotatamtilauksista.
Antakaa armon kulkea oikeuden
asemesta
'•k'i!
Sanan voima on sittenkin taivaalli­nen.
Ainakin kirjoitetim s e i l a i s i.
Allekirjoittanut on esimerkiksi .oUut
Rita mielipuolta, etta suuren ja k a l ­l
i i n armeijan asemesta tämä maa tar­vitsee
suurempaa siviilituatantoa Ja
halvempia tavaroita; ja että verisen
sodan. asemesta • tarvitaan: rauhanr
omaista rakennustyötä;:
Nyt olen lankeemukseni huomannut
Ja katkerasti kadun veriruskeita rau­han
syntejäni. ' .. ;
Ja kaikki tuma Johtuu Toronton
Vapaan Sanan, ilmeisesti "taustatoi-m
i t t i j a n " kirjoittamasta yleväticnki-sestä
Ja läpeensä "sosialistisesta" t o i -
mituskirjoituksesta. missä meitä rau­hanpuolustajia
painetaan maan rakor
lion seuraavasti: ^
"Meillä täällä .Canadassa Idjrtyy i h - .
mlsiä, vieläpä suomalaistenkin kes­kuudessa,
jotka ovat valmiit kiroa­maan
omaa halUt^j^tamme siitä, että
Eotalaitolcseen ulirataan noin suun­nattomia
summia, mutta nämä ihmi­set
fanaattisundessaan Ja poliittisessa
UctämättömyTdessään eivät Joko jak­sa
taikka eivät halua syventyä ajat­telemaan
syitä . . . Mutta ' säPUcsl
käy. että tällaisia Aineksia ön eshner'-
1dk»i Canadan suomalaisten joukossa.
m
Heidän sokeutensa on m i n rajaton,
etteivät he jaksa käsittää . . ."
Sivumennen sanoen tämä palauttaa
mieleeni erään ^sikäläisiä asioita t u n ­tevan
henkilön' lausunnon, että " l u u ­letko
sinä todella n i i n " , että — sano­kaamme
taustamies — " on yhtä edes­vastuuton
kuin se toinen?" TekisipS
mieli nyt kysyä: että mitä ajattelee
tamd kaikesta huolimatta sosialistisia
aatteita arvostava henkilö ylläolevasta
slelunvuodatuksesta?
Mutta: lainatkaamme edelleen V a ­paan
Sanan tolmituspalstalta:
"Mitä siis muuta voimme näissä v a ­paissa,
kansanvaltaisissa maissa. kiUn
kiri&tää v-yötämmo Ja luoda sellainen
sotavoima, ettei kommunistisen impe­rialismin
havitteliJoUIe : ole* sisua
kimi^uumme liyökätä . . .'V :
Xlkää rakkaat rantasalmelalset jat­kako
enää. Heltyy sitä vähemmästä­k
i n !
Kuka nyt haluaa oUa sotososialist-len
kirjoissa niin "tietämättömiä" et­teivät
Vjaksa syventyä* vyönsä **ki-rlstämlseen"?
EU ainakaan minä I
Siksipä nyt katuvaisena tunnustan
suuren erehdykseni Ja Julistan Juur'
Julmasti, että (virhe, sikamaisen suuri
«virhe on ollut osaliktumlnen nnlMn-i
i i
puolustajain toimmtaan. Tasta päi­västä
alkaen — ja välittömästi V a ­paan
Sanan ansiosta — olen kiivas
pakko-oton sekä; mahdollisimman
Euuren ja verissn sodan kannattaja.
Ja että Vapaan Sanan toimittajat­k
i n ' pääsisivät malBtamaan kasarmi­elämän
- j a ^ juoksuhautojen ihanuu­desta
sekä sankarikuoleman suuruu­desta,
minä rauhansjmtini tunnusta­nut
ehdotan, etta asevoimiin värväyk­sessä
tehtaisiin pieni muutos.
Annettakoon 18-vuotiaidcn nuoru­kaisten
ja parhaassa . miehuusiässä
olevien miesten ja naisten olla tällä
kertaa kotimiehinä. Miksi pitäisi
nuoiften ja elämänhaluisten ihmisten
kuolla enncnaikaisssti vain siksi, että
Ttiimanin ja hänen palkkarcnkiensä
"elämäntapa" muka sitä vaatii?
Eikö voitaisi vaihteeksi Järjestää
niin. että asevoimiin värvättäisiin
vain 50 ^•uotte täyttäneet ja kalkki
sitä vanhemmat m i e h e t Ja kaikki 90
vuotiaat mummot? - : ' .
Tässä olisi SS etu, että Vapaan S a ­nan
. £Otalset toimittajatkin pääsisi­vät
taUa iwrtaa mukaan. Saisivat sit­ten
nauttia mlelinmäärin atomikau-den
jalkamiesEOtilaan ihanuuksista!
J a koska porvelUakln. on rsellainen
käsitys, että omantunnon syistä voi­daan
nuorukamen vapauttaa aktiivi­sesta
sotapalvelukzesta ja viedä 50
.sentin päiväpalkalla monttuja kaiva­maan,
n i in tässäkin suhteessa voitai­siin
tehdä Tastaava lisäsäädds:
Vaikka kaikki 50-vnOtläat miehet Ja
vanhemmjit mummot tulishratkinase-
TelvolUsiksi. n i i n silti pitäisi tehdä
sellainen pieni poikkeos. että KAXE3U
RAUHANPUOLUSrrAJAT «vapaute­taan
V kokonaan aserelTolUsuuilesta.
Demokraattisina ihm<s<nä heillä oo|
oikeus elää Ja kuoliakin ihmisten lail-l
Ia. Toiselta puolen, Jos sotahuQut ks-j
pitalistit j a heidän mielikseen hani-i
kuvat-Vapaan Sanan toimittajat lu-j
lUavat sotia, mm värvättäköön heidasj
armeijaan.
Täten menetellen saataisiin todeH»!
nykyaikainen aimeija. Jonka sab* |
mannopeita pikamarsseja Ja uhkaroli-|
kelta saartoltStkeitä kelpaisi alkalai£-|
temme katsoa. Siitä riittäisi suko-polvlen
ajaksi kirjoittamisen Ja aM-j
lys^eraamisen aihetta.
Olisi todeUa hmostavaa ja saoc|
natonta voimaa siinä armeijassa näi-\
sä amerikkalaisten Trumanln, Foi^l
j a Rockefellerta lisänä nähtäisiin c»-1
nadalainen eversti Drevr kumna^j
neen, saksalainen Krupp kumppaoe'' j
nosn Ja suomalaiset KansaUlsosate* j
pankin Johtajat Jne, sekä vUmdsff*
pienenä hännännypykkänä Tbronf* I
Vapaan Sanan toimittajat huutanUJ-j
sa "minä noytte".
Sellainen" armeija hävittäisi
fnasti sekä' kommunismin että k"**]
n>i|-nf?ppfn vftaran, se oUsl todeU***"!
taa Jonka verroista tämä kan»
ole kuullut eUcä.nähnj^.:
SliheA sotaan pitäisi mobiaso^j
kuten sanottu Jokainen 50 vuotta täP;!
tänyt ukko ja 90 vuotiaat akat — ^ J
siitä saisi vapauttaa ketään. paHrf^J
Jotka iufamvat rBdhaa. , 1
Antakaa siis'jalot sotasosialisUt «r*!
mon kulkea oikeuden asemestai^Vi
väksykää tämSn paheellisen rsahO*]
puolustajan ttseHeen nyt
aotarfijchna tunnnstntaeksl B 1 1 % ^
sotahenki kasvaa^^Ja^'voimistua
Iäisten maanmiestemme keskonda^l