Vapaus, October 3, 1961

              Sivu 2 Tiistaina, lokak. 3 p. — Tuesday, Oct. 3y 196
VAPAUS
(LIBERTT) — lEdepcndent Labor
Organ -ot Finnish Caoadiani Es-tablished
Nov. 6, 1917. Authorized
a» second class mail by the Post
CfficeVpepartment, Ottawa. Pub-ished
thrice veekly: Tuesdays,
fhursdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Company Ltd., at 100-102
Elm St. W.. Sudbury, Ont.i Canada.
. . . - \ — 1
Telephones: Bua. Office OS. 4-4264;
Editorial Office OS. 4-4265. Manager
E. Sutel. EdltorW. Eklund. Mailing
address: Box 69, Sudbury, Ontario.
Advertislng rates upon applicatlon.
Translatlon free of charge.
TUJAUSHTNNAT:
Canadasaa: 1 vk. 8.00 6' kk. 4.25
8 kk. 2.50
7hdyMol88a: 1 vk. 9.00 6 kk. 4.80
Suomessa: 1 vk. 9.50 6 kk. 626
^ On vain yksi^ Kiina
Viikko sitten maanantaina hyväksyi YK:n yleiskokous
91 kohtaa sisältävän päijärjestyksen, minkä perusteella ote­taan
keskusteltavaksi myös kysymys Kiinan jäsenoikeuksista
YKrssa. ' ' • ^
Asioita pintapuolisemminkin seuranneet henkilöt tietä­vät,
että Yhdysvallat joutui äänestystappion edessä nyt pe­rääntymään
ja hyväksymään ensimmäisen kerran sen, että
Kiinan jäsenoikeuksista keskustellaan yleiskokoulcsessa sen
sijaan, että kysymys siirrettäisiin vuodella eteenpäin seuraa­vaan
istuntoon, kuten Washington on äänestyskoneistonsa
: avulla tähän asti saanut asian pidetyksi pois päivä järjesty k-
• sestä.,'--. .
Me tiedämme luonnollisesti, että Washington ei ole muut­tanut
kielteistä kantaansa Kiinan 650-miljoonaiseen kansaan
nähden. Se, on olosuhteiden pakosta, äänestyshäviön pelosta
joutunut vain/"muuttamaan taktiikkaansa". Yhdysvaltain
mainostettuna Arkoituksena on nyt — Sutta taktiikkaa hy­väksi
käyttäen — kuten tähänkin asti^ estää Kiinan kansan'
tasavalta saamasta jäsenoieuksiaanYK:ssa. .
Tietäen, että Kiinan kansaa ja sen hallitusta ei saada
koskaan hyväksymään ns. "kahden Kiinan" olemassaoloa,
Washingtonissa, ja ikävä sanoa myös Ottawassa, kaavaillaan
nykyään melko usein sitä, miten voitaisiin hyväksikäyttää
tätä "kahden Kiinan" taktiikkaa.
- Mutta Formosai eli tarkemmin sanoen Taiwan, ei ole
mikään Kiina vaan Yhdysvaltain miehittämä sotatukiasema,
nrasä Kiinan kansan virkaheitto Tshiang Kai-shek pitää yllä
diktatuurikomentoaan vain yhdysvaltalaisen raha- ja asevoi­man
avulla.
* * *
. "Taiwan on jo ajat sitten muuttunut amerikkalaiseksi
siirtomaaksi, missä jokaisella amerikkalaisella kersantilla on
oikeuksia enemmän kuin Tshiang Kai-shekin armeijan ma­jurilla."
Nämä sanat kirjoitti muistilehtiööni keskustellessani
muutamia vuosia takaperin Kiinassa erään Taiwanin saarelta
saapuneen pakolaisen, Tsui Tshen-iingin, Tshiang Kai-shekin
laivaston entisen yliluutnantin kanssa, kirjoitti Y. Rodionov
äskettäin Izvestijan viikkoliitteessä Nedeljassa. Hänen mie­lenkiintoisessa
ja valaisevassa kirjoituksessaan todettiin etu­käteen,
että Kiinan jäsenyys YKssa.tulee YK:n yleiskokouk-sessa"
esilie Yhdysvaltain yrittäessä edelleenkin riistää omalle
alustalaiselleen Tshiang Kai-shekille Kiinan kansakunnan oi­keudet
tai ainakin jakaa Kiina kahdeksi Ve\ltioksi.
;Taiwanilta paenneet ihmiset eivät kuitenkaan ole ainoat,
jotka todistavat tämän saaren muiittuneen Yhdysvaltain
alusmaaksi, kirjoittaja jatkaa. Ei edes lännen lehdistö salaa
tässä asiassa totuutta. Esimerkiksi kansainvälisen oikeuden
professori. Nataniel Pfeffer, jökä toimii opettajana Colum­bian
yliopistossa, kirjoitti tuonnottain Iyrew York Timesissa
suojaan, että Tshiang Kai-shekin järjestelmä pysyy Taiwa-nin"
saarella "vain sen tekohengityksen varassa, jolla Yhdys­valtain
valtionkassa sitä auttaa".
Itse elämä on jo pakoittanut useat kapitalistiset maat
solmimaan diplomaattiset suhteet Kiinan Kansantasavaltaan.
Mutta'^puolusteUakseen edes jollaMn,tavalla itseääirvanhem­man
liittokumppaninsa Yhdysvaltain silmien edessä, lännen
diplomatia on keksinyt "teorian kahdesta Kiinasta".
Yhdysvallat suhtautui aluksi vieroksuvasti "kahden Kii­nan
teoriaan". Erikoisessa muistiossa, joka saatettiin päivän­valoon
jo Eisenhowerin aikana, sanottiin, että ^on olemassa
vairiiyksi Kiina ja se on Taiwan. Juuri sen vuoksi amerik­kalainen
diplomatia ehkäisi Kiinan laillisen hallituksen edus­tajalta
pääsyn YK-järjestöön. Ei ole vaikea käsittää, että
tämän muistion taakse kätkeytyi Yhdysvaltain hallituksen
salainen toivo Tshiang Kai-shekin paluusta Kiinan mante­reelle.
, Toivuttuaan Kiinan menetyksestä Yhdysvallat ei kuiten­kaan
tahdo luopua Taiwanista, joka on tehty Yhdysvaltain
armeijan yhdeksi tärkeimmäksi tukikohdaksi Kaukoidässä.
Tässä yhteydessä amerikkalaiset diplomaatit muistivat "kah­den
Kiinan teorian'', joka on nyt tunnustettu Washingtonissa.
Yhdysvaltain hallitus ajatteli, että ainoa tapa säilyttää Tai­wan
bn se, että Kiinan kansantasavalta pakoitetaan luopu­maan
siitä. "On Kiina, jota me toistaiseksi emme tunnusta"
— Washington selittää — "ja on Taiwan, joka ei ole missään
suhteesi Kiinaan." Siten muotoiltiin amerikkalainen muun­nos
"kahden Kiinan teoriasta".
Kylmän sodan airueet, jotka vastustavat K i i n ^ kansan­tasavallan
hyväksymistä YK:n jäseneksi, uskaltavat syyttää
kansan Kiinaa "hyökkäysaikeista". Todistukseksi siitä h§
esittävät sen, että Kiinan kansa on luvannut palauttaa maan­sa
alueen eheyden. Kiinan viholliset väärentävät tahallisesti'
historiallisia tosiasioita ja unohtavat että Taiwanin saari
kuuluu oikeutetusti Kiinalle.
Oh tunnettua, että Kiinan kansantasavallan hallitus on
selittänyt moneen kertaan torjuvansa ajatuksen "kahdesta
Kiinasta" eikä sen vuoksi milloinkaan suostu tulemaan
YK:hon yhdessä Tghiang Kai-shekin kanssa^ Kun asia on
kei^r^n siten, Yhdysvaltain johtajSt päättelevät, me tarjoam­me
kansan Kiinalle "tasavertaista edustusta'' Tshiang Kai-shekin
kanssa Yk:n yleiskokouksessa. On helppo nähdä, että
tämän uuden poliittisen vedon tavoitteena on ehkäistä- se,
etlä Kiinan kansantasavalta saisi sille oikeutetusti kuuluvan
paikan YK:ssa. Suunnitelman laatijat olettavat, että tämän
jälkeen Yhdysvaltoja ei enää voitaisi syyttää 633-miljoonai^
sen kansan syrjimisestä!
Sellainen on Yhdysvaltfiin ulkopolitiikan johtajien uusi
juoni taistelussa Kiinan kansaa vastaan. Sanottakoon^ että >
tämän juonen keksijät ovat vaarassa joutua naurettaviksi.
Jo nyt on maailman yleinen mielipide reagoinut voimakr
Kaasti ja riippumattomat valtiot tuomitsevat Yhdysvaltain
hallituksen provokaatiosuunnitelman.
"On olemassa vain yksi Kiina", kirjoittaa burmalainen
sanomalehti People Daily. Kuomintangin hallitus, joka
elää amerikkalaisten dollarifen varassa, on karkoitettava ker­ta
kaikkiaan YKsta." Ja intialainen sanomalehti Free Press
Journal selitti: "Intia kannattaa täysin kommunistisen Kii­nan
hyväksymistä YK:n jäseneksi ja vaatii yhtä päättävästi
Formosan karkoittamista. Intia ei pidä Formosah hallitusta
laillisesti muodostettuna hallituksena." -
SYDÄMELLÄMME ON
MONTA VIHOLLISTA
• Usein kuulee väitettävän, että
nykyisen elämän kiireellisellä' ryt­millä
ja sen aiheuttamalla henki­sellä
paineella olisi erittäin suuri
osuus sydäntautien muodostumi­seen.
Kuitenkin on tehty havain­toja,
joista päätellen esim. eräit­ten
nautintoaineiden väärinkäytöl­lä
voisi olla paljon raskaammat
seuraukset sydänvikoihin nähden;
Niinpä enemmän kuin viiden sa-.
vukkeen nauttiminen päivittäin on
riskeeraamista sydänvikojen suh­teen.
Joka tapauksessa kiireisen
elämänrytmin aiheuttama riittämä:
tön-lepo voi myös valmistaa' tietä
sydämen ja verisuoniston häiriöil­le.
Näin kertoi Sydäntautiliiton
Helsingissä järjestämässä tiedoitus
tilaisuudessa saksalainen sydäntau­tien
erikoistuntija, prof. Franz
Grosse-Brockhoff, joka toimii DUs-seldorfin
. yliopistoiv sisätautiosas-ton
johtajana. Täällä hän vierailee
luennoitsijana Sydäntautiliiton sy-dänspesialisteillemme
järjestämillä
erikoiskursseilla, jotka alkavat vii­konvaihteessa.
Prof, Grosse-Brockhoff kertoo
erikoistuneensa synnynnäisten hi­taasti
etenevien .ja pahenevien sy­dänsairauksien
tutkimiseen. Eri­tyisesti
hän on keskittynyt tutki­maan
ravinnon vaikutusta sydän­tautien
syntyyn ja kehitykseen.
Suomessa hän tulee tutustumaan
erikoisesti synnynnäisten ja hankit­tujen
sydänvikojen hoitoon ja tut­kimukseen.
Suomalaisten sydäntutkimuksista
hän totesi, etteivät ne missään
suhteessa jää jälkeen muualla maa­ilmassa
suoritettavista tutkimuk­sista.
Kaikkialla näillä tutkimuk^
silla on nykyisin huomattava sija
ja erityisesti keskitytään tutkimaan
ravinnon ja ammattien vaikutusta.
Suomessa vallitsevia olosuhteita
prof. Grosse-Brockhoff piti erittäin
otollisena sen vuoksi, että täällä
voidaan tutkia suuria väestöryh­miä
jotka elävät suurin piirtein
samanlaisissa olosuhteissa. Juuri
ällä on erittäin suuri merkitys tut­kimukselle.
N E L J Ä T E K I J ÄÄ
Saksan oloissa kiinnitetään sy­dän
tutkimuksissa erityisesti huo­miota
neljään seikkaan: elämän^
rytmiin, ravintotekijöiden ja var­sinkin
rasvojen, tupakoinnin ja
yö-ympäristön vaikutukseen.
P A I N E J A J Ä P J N I T YS
Väitetään, että elämän kirreisel-ä
ja jännittyneellä rytmillä , olisi,
erittäin suuri osuus sydäiUautien
muodostumiseen. Saksassa on kili­enkin
tehty havainto, joka ,ei pu­hu
tämän seikan ehdoilomuuden
puolesta. Sodan aikana, jolloin hen­kinen
paine oli suurimmillaan, to­dettiin
nimittäin sydäntautien e-siintymistiheys
suhteellisesti. al­haisemmaksi
kuin normaaleissa
olosuhteissa. Sydäntutkimukset oli­vat
luonnollisesti silloin pysähdyk­sissä,
mutta: tämä havainto voitiin
kuitenkin tehdä. "
Sodan jälkeenkin, jännityksen
auettua jatkui tilanne tällaisena
aina vuoteen 1950 saakaa. Ravinto­tilanteen
ratkaisevasti < parannut­tua
mainitusta vuodesta lukien al­koi
sydäntautitapausten jyrkkä
nousu. Se :atkui noin kahdeksan
vuotta kunnes ravinto-olot olivat
vakiintuneet ja sen jälkeen tapah­tui
sydäntautitapausten käyrässä­kin
nousun tasaantuminen.
RAVINTO JA KALORIT
Tieteellisesti on osoitettu, toteaa
saksalainen sydänspesialisti, . että
liian voimakkaasti kaloripitoinen
ravinto on omiaan edistämään sj^j
däntautien kehitystä.
Ravinnon kokoomuksen osuus sen^
sijaan on vielä_ selvittämättä ja e-^
rityiseri kiinnostava kysymys on
rasvojen osuus tässä suhteessa.
Suomalaistenkin - tutkimukset ovat
osoittan"ret tämän kysymyksen sel­vittämisen
erittäin vaikeaksi. Hen­kilökohtaisesti
hän ei pitänyt vie­lä
selvitettynä, että tyydytetyt ras­vahapot
olisivat vahingoUisimpia
kuin tyydyttämättömät.
NAUTINTOAINEET
Voidaan mitä suurimmalla vaiv
muudella todeta, että liiallinen tu­pakanpoltto
on omiaan lisäämään
sydäntautiutta. Kun reportterit ha­lusivat
tietää, mikä olisi kohtuus,
mainitsi professori sopivaksi päi­väannokseksi,
viisi savuketta, jol­loin
useimmat läsnäolijat totesivat
huokaisten ylittäneensä kohtuuden
jo aamutuntien oluessa. Kohtuul­lista
kahvin nauttimista professori
piti vaarattomana ja nikotiini huo­mattavasti
vaarallisempana kuin
alkoholia ellei puhuta alkoholisteis­ta.
Kohtuullisuus on kaikkien nautin­toaineiden
kohdalla paikallaan ja
kohtuuttomuus voi missä asiassa
tahansa, jopa työnteossa johtaa
ikäviin seurauksiin.
^'Vapaus on Sinun lehtesi huolimatta sätä oletko l^mm rakennusalalla,
kaivoksessa, toimistossa tai omalla jM^Dasi"
Tri Eiidicött puhuu
Torontossa lokak. 11
päivänä
. 'Canadan Rauhankomitean puheen­johtaja
tri. James Endicott, joka, ku­luneen
kepän aikana ,o.sallistui Japa­nissa
pidettyyn kahteen kansainväli-
.seen konferenssiin ja- palasi takaisin
kcski-Euroopan kautta, puhuu Toron­tossa
Lord Simcoen hotellissa B-sa-longissa
lokakuun • 11 pnä klo 8 ip.
•Hänen puheenaiheensa on "Kyl­män
sodan kiehuvia kohtia". -..
Jos koskaan, niin juuri nyt tarvitaan työväenlehtiä! Kai­kesta
vaatimattomuudestaan huolimatta on Vapaus-lehti eteen­päin
pyrkiville, ja aikaansa seuraaville kansalaisillemme nyt ai­van
yhtä välttämätön kuin on jokapäiväinen leipämmekin.
Maailma' muuttuu aivan omien silmiemme edessä — «ikä
meidän oma maamme, Canada, ole siinä poikkeusasemassa. To­siasia
kuitenkin bn, että vain tyäväenlehtien välityksellä saam­me
totuudenmukaisen ja objektiivisen kuvan siitä maailmasta,
josta me olemme erottamaton osa.
I Mutta muuttuva maailma nostaa ratkaistavaksemme myös
suuria vaikeuksia ja pulniiä niin sisä- kuin ulkopoliittisissakin
asioissa. ••
Tekniikan kehittymisen j a automatisoinnin vuoiksi on mpi-dän
maassamme k^ittynyt krooniUinen^yöttömyystUäane sa­malla
kun maaseudun köyfaempää väestöä häädetään jouklco-mitassa
pois pelloiltaan ja farmeillaan sillä perusteella, eitä
heikosti kannattavia farmeja ei kannata viljellä.
PikkuKikemiehet ja keskiluokkaläiset joutuvjat yhä Idreäm-pään
taloustilanteeseen sen vuoksi kun tuotanlolaitoksei ja
kauppaelämäkin keskittyy yhä nppeammassa tempossa sinurlen
monopolien käsiin—-mitkä kaiken lisäksi ovat valtaosalla ulko­maalaisten
rahamiesten käsissä ja kontrollissa.
Yhä tarpeellisemmaksi tuleva koulunkäynti on tulossa niin
kalliiksi, että se uhkaa miltei voittamattomiUa talousvaikeuk­silla
sekä kunnallishallintoja että kotienomTslajia. '
Vanhusten ja muiden pikkululoisten elämä ou tulossa ker­rassaan
tukalaksi elinkustannusten jatkuvan kohoamisen -vuok­si.
, '
Näiden kotimaisten suurongelmien yläpuolella on k^yaays
sodasta tai rauhasta — kysymys koko ihmiskunnan olexnassa-olon
turvaamisesta! Se on kysymysten kysymys, mJkä jakaa
ihmiskunnan luokka-, kansallisuus-, rotu- ja uskonlori^ojen
yli.
Näiden suurkysyxpysten yhteydessä ja vuoksi on lyöyä?n-lehdistöstä
t\^llut kaikkien pieneläjien etujen puolustajan \ir
saksi myös kansallisetujen ja koko ihmiskunnan tulevaisuuden
^• ':.22
KESKI-ONTARION AECE
Sudbury ja Copptir Cliff _ _ _ 1 „ 10
Wanup 1
Estaire 1
Long Lake ja Kelly Lake 1
puolustaja. Totuudenk'n puolustaminen on nykyään jäänyt työ- ^——_-_ 1
väenlehtien tehtäväksi ja velvollisuudeksi. v
Juuri näiden syiden vuoksi tarvitaan nykyään työväenleh­tiä,
kuten Vapauttakin, välttämättömämmin kuin koskaan en­nen.:;.;
, •,; • .
kintatavoitteet ovat ovat seuraavat:
ITA<:ANADi!L ^ CIVEBECIN
ALUE
Montreal _______ 3
Rouyn 1
Vai d-Or ^ _ . . _ _ . „ _ _ _ _ _ _ _ „ _ _ 1
Malartic 1
6
ETEL3-0NTARI0N A|.UE
Suur-Toronto _ — _ _ — — 10
Hamilton
Winjlsor
South River _________________
St. Catharines ______________
Sprucedale ja Burks Falls
Samia
16
POHJOIS-ONTARION ALUE
Timmins ____ 3
South Porcupine . _ — _ — 4
PottsviUe (Porcupine) ________ 1
Connaught Station ___________ 1
Arpin _ _ c _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ 1
Cochrane — _____________ 1
Kapuskacing _________________ 1
Hearst ___: 2
Kirkland Lake _______________ 3
Larder . Lake _-_______: 1
Swastika ja Tarzwell ___:. 1
Hoyle 1
Cobalt __1 1
Mead ________________________ 1
Beeehy _ _ _ _ _ _ _ _ _ i _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ __
Wapella (Uusi-Suomi) _____1__
10-.
ALBERTAN ALUE
Canmore ____________________ 1 •
Eckville ja Sylvan Lake _______ 1 ,
Leslieville ____--__-___--.______ • !
Elspeth (Benalto) _.^-__-._.__ 1 ' '
Äich Lake -____i___-__-.___—J 1'
Thorhild 1 ...
Bingley _._____^_ __-^i!*-- l
Hespero .:.____________-______ 1
Radway —^_-_______._^____-__ 1
Blairmore _.:__________-________ 1
Rocky Mountain House':_______ 1
BRITISH COLUMBIAN ALUE
Vancouver ____.________^_____ i5
Sointula ______________^______ 2
.1.^.
i:
i,:V.'.-:
Solsqua _ _ _ _ _ _ _ : . _ _ _.i_
Salmon Arm _..__._:^^________
Websters Corners ____________
Ladysmith _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ j _ __
Chase _____________u____"__..___
Nanaimo _________^___________
New Westminster ____________
Notch Hill ___________-...___-
Sicamous ____________________
Port Kells
Hammond _ _ _ _ - - _ _ ^ _ i _ _ _ _ _ _ _ __
Canoe ______-____________i___^
Prince Rupert ::_._______^____
Snitsrr.iän Jyn^encstä
henki jstä vi tunne
maailman asioita
Lähes: 70 i>roscnttia maailman ih­misistä
saa tuskin ensinkään tietoja
maailman tapahtumista, tiedoitti äs­kettäin
YK:n opetus-, tiede- ja kult­tuurijärjestö.
Nämä. ihmiset pääasi­assa
asuvat Afrikassa, Aasiassa ja La­tinalaisen
Amerikan maissa. Monet
heistä eivät ole koskaan nähneet sa­nomalehteä,
taikka, kuulleet radiolä­hetystä..
NAISIA KEHOITETAAN AUHAMAAN
KUUBALAISIA LAPSIA JA NAISIA
Toronto. Mrs. Hilda Murray on
uuri palannut Kuubasta, josssf hän
edusti Canadian Congress of Women-ärjestöä
ja oli Kuuban Naistenlilton
vieraana vietettäessä Kuuban kan­sallispäivää,,
heinäkuun 26:tta. .
Se oli mrs., Murraylle mitä kiintoi­sin
vierailu ja kuubalaiset naiset vei­vät
hänet eri puolille kaunista maa-^
taan. Hän sai nähdä kuinka he työs-kentehvät
maansa rakentaniiseksi —
hävittämällä köyhyyttä, kurjuutta;
tauteja ja lukutaidottomuutta,' jotka
ovat olleet heidän osanaan vuosisa­toja
eläessään ulkomaalaisen hallin­non
alaisena.
Hänellä oli suuri, ilo saada nähdä
kauniita . ja värikkäitä yksityisasun­toja
sekä apartmenttejä, joita on ra­kennettu
hökkeleiden tilalle. Mrs.
Murray näki tuhansia uusia kouIujf\,
oissa nyt kaikki kuubalaiset lapset,
saavat opetusta,
Mrs. Murray vieraili lastenseimissä
a lastenkouluissa, joissa pienokaisia
ympäröi huoli ja rakkaus. Hän näki
kuinka ; "Capacitation"-kouluissa,
kuten he niitä sanovat, tuhannet nai­set
oppivat ompelemaan ja .siten op­pivat
tekemään pukuja itselleen se­kä
. lapsilleen.
Huolimatta :kaikesta tästä edistyk­sestä:
kuubalaisilla on vielä melkoi­sia
puutteita. (Ennen V . 1959 tuotiin
95 prosenttia tavaroita Yhdysvallols-
Mutta mitä sanoo pääminis-.
eri Diefenbaker ja hänen hak
tuksensa? Kautta Canadan
kuullaan vaatimuksia, .että
maamme pitäisi tunnustaa K i i -
\nan kansantasavalta ja kannat­taa
sen jäsenoikeuksien palaut­tamista
YK:ssa. Sitä vaativat
ennenkaikkea meidän "omat
kansallisetumme.
Mutta Diefenbaker epäröi ja
tallaa paikallaan siksi kun hän
pelkää loukkaavansa Washing-tonin
herkkiä tunteita!
ta.) Canadan naiset voivat auttaa
heitä tyydyttämään kipeimmät tar­peensa.
• ..
Meidän kansallinen: komiteamme-on
öitä mieltä, että meidän naisten-järjestömme,
voisivat tällä hetkellä
antaa, hetikohtaisesti seuraavanlaista
apua:'
: I. Lähettää tuhansia lyijykyniä, et-,
tä jokaisella kuubalaisella koululap­sella,,
jokaisella äidillä ja vieläpä jo-kai.
sella isoäidillä olisi kirjoitusväline.
2. Lähettäkää, "taippereita"' taikka
"taipperivaatettaV kuubalaisille lap-
.sille tarkoituksella estää tautien le-venejninen...
Kuuba tuotti niitä en­nen
yhdysvalloista, mutta vientikiel­to
keskeytti niiden saannin.
3. Ne naiset, jotka haluavat tehdä
neulomatyötä, \{oivat valmistaa las­tenseimissä
ja lastenkouluissa olevil­le
lapsille (alle 7 vuoden) yksinker­taisia
puuvillakangaspukuja,- leikki-pukuja,
housuja puseron kanssa i—
ilman kääntökaulusta ja hihoja. Il­mat
siellä ovat niinjcuumat etteivät
lapset voi käyttää muita kuin puu-villavaatteita.
..Me haluamme huomauttaa, että
mikäli tuleva't kynät ja taipperit ky.-'
symykscen, niin ,olisi helpompaa ja
taloudellisempaa jos kerättäisiin^-ra-haa.
Silloin voitaisiin ostaa näitä tu­kuttain
kansallisessa keskuksessa ja
siten säästettäisiin rahaa. Kuitenkin
jokainen paikkakunta voi työskennel­lä
miten parhaiten sopii. Eräät nai­set
ovat suunnitelleet "lahjananto-illatsuja"
ja näissä tilaisuuksissa ote­taan
lahjoituksia vastaan. ;
Olemme varmoja, että esityk.set
tulevat saamaan suuren kannatuk­sen
ja samalla tulevat osoittamaan
Kuuban naisille käytännöllisellä ta­valla,
että me tuemme heidän voit­toaan
kauan kestäneestä sorrosta ja
auttamaan heitä saavuttamaan itsel­leen
ja lapsilleen onnellisen elämän.
Kalkki avustus tulee lähettää osoit-.
teellä:
Mrs. Hilda Murray,
140 Cornell Ave.
~~ Scarborough, Ont.
Tässä mielessä on järjestelly marraskuun I pnä alkava, ko­ko
marraskuun kestävä Vapauden levilysryntäys, jonka tavoit­teena
on 150 uuden tilauksen hankkiminen Vapaudelle ja ka:k-kien
katkeamassa olevien tilausten- uusiminen.
Vapaus on Sinun lehtesi, huolimatta siitä, oletko työssä ra­kennusalalla,
kaiyöksessa, toimistossa tai omalla pellollasi. Ti­laa
Vapaus, voidaksesi seurata koti- ja ulkomaisia asioita —
saadaksesi totuudenmukaisen kuvan monisärmäisessä muodossa»
nopeasti,muuttuvasta maailmastamme!
Asiamiehet ja -naiset sekä muut järjeslötoverit: Tehkääm­me
yhteisvoimin kaikki'mahdollinen sen hyväksi, että Vapau­den
tilausta tarjotaan marraiäkuun aikana kaakille naapureil­lemme,
tuttavillemme ja työtovereillemme.
Hankkikaamme Vapaudelle vähintäin 150 uutta tilausta
marraskuun aikana.
KILPAILU UUSIEN TILAUSTEN saavuttanut : suurimman pistemää-
.• .HANKINNASTA •.
Lehtemme levikkialueen paikka­kunnat
on jaettu kolmeen eri sar­jaan
uusien tilausten hankintata-voittciden
perusteella seuraavasti:
A-SARJA — kuuluu paikkakunnat,
joiden uusien tilaus­ten
tavoite on 10. ti­lausta
tai enemmän.
B-SAllJA — kuuluu paikkakunnat,
.'oiden uusien tilau.i'
ten tavoite on 3—6
tilausta.
C-SARJA — kuuluu paikkakunnat.
joiden uusien tilaus­ten
tavoite on 1—2 ti­slausta.
Ku.ssakin sarjassa annetaan-YKSI
PALKINTO sarjan voittajalle, joka
on uusien tilausten hankinnas.sa
rän. Uusista tilauiksista annetaan
yksi piste jokaise ta kuukaudesta.
Uudeksi tilaukseksi lasketaan
myös sellaiset tilaukset, joiden en­tinen
tilausaika on päättynyt ennen
syyskuun 1 päivää 1961.
Palkinnolle pääsyn ehtona on, et­tä
paikkakunta on täyttänyt myös
sille asetetun tavoitteen.
Palkinnot
A-SARJASSA —' SUURI LÄÄ­KÄRIKIRJA
— Arvo $7.75
. B-SARJASSA — KOLME MUS^
KETTISOTURIA I, II ja: III OSA
C-SARJASSA — PARIISIN KU­NINGAS
— Aivo $4.85
Palkintojen lisäksi ryntäyksen ai­kana,
myönnetään kaikille uusien-ti­lausten
hankkioille 15% palkkio.
Paikkakuntien ja alueiden han-
PÄIVÄN PAKINA
Whitefish
McKerrow __; 1
Beaver Lake ja Nairn Centre__ 1
Sault Ste. Marie ____-^_________ 3
Wabos 1 1
Wäwa _--_____..__________^-__ 1
Mattawa i__^___________^.____^ 1
Garson Mine ________________^ '1
Levack _-______-___________^_ 1
Creighton Mine _-____________^ 1
Waters Townshi'p _____.___::.__.. 1
Elliot Lake 1
29
LÄNSI-ONTARION ALUE
Port Arthur _________-______^_-10
Fort William ___-__-.______— 2
Intola ja Alppila _ _ _ _ _ _ _ i . _ _ . i _ . : : _ ^ 1
North Branch _____________:.__ 1
Stepstone (Tarmola) _^.:_ 1
Lappe ja Ware _ - : . . _ _ _ _ _ i ^_ 1
Miller (Murillo) 1
Kaministiquia _____^-______—_ 1
Mokomon __:^___:.______-__^..__ 1
Nolalu ___•_ 1
Silver Mountain _...^^__'_______ 1
Jackpine _________:__ 1
Finland - L _ _ _ _ _ _ _ _ _ L _ _ _ _ _ _ - _ _ _ 1
Sioux Lookout ___;.^______^____ 1
Atikokan _______-__^—_______ 1
Fort Frances—___.._^^——_— 1
Nipigon ________-^-_—-____^_ 2
Geraldton ___^.__________ _ 1
Nakina _^-______-_:— __ 1
30
MANITOBAN JA SASK. ALUE
Meadow Portage 1
Shaunavon ___;-__^ _____ 1
Dunblane ____________________ 1
Dinsmore ____—___-__^—___ 1
Rorketon . : . _ _ _ _ _ _ _ _ i i _ _ _ ^ _ _ _ _ _ _ 1
Lac du Bonnet _-_—_____-_-— 1
Macrorie _ _ ^ - _ _ _ _ _ _ _ i . _ _ _ - L _ _ _ _ 1
Pointe du Bois _____^__-^_______ 1
21
TAVOITTEET ALUEITTAIN
ItärCanada — Quebecin alue_— 6.--
Etelä-Ontarion alue ___________ 1<{,,
Poh''ois-Ontarion alue _^_______ 22
Keski-Ontarion alue ._,_______ 20
Länsi-Ontarion alue _ ^ _ _ . i _ _ _ _ _ 30 '
Manitoban ja Sask. alue ______ LO - i
Albertan alue ^_____u_________ IJL
Biitish Columbian alue _____^— 21
Ulkomaat _________.-________^ '5"
Yhteensä __________-_______...150
Lahja uusille tilaajille
Jokaiselle uudelle Vapauden ti- .
laajalle, joka tilaa Vapauden ko.;,
ko vuodeksi, annetaan lahjana hie­no
ja astikas julkaisu -'Joulu 1961".
Kutsumme kaikkia Vapauden ti- =
laajia osallistumaan uusien tilaus- .
tra hankintaan. Joukkotyöllä t ä y •
tämme ja ylitämmekin uusien ti-.,.
lausten bankintatavoitteen!
Vapaus Publishing Co. Ltd.!
Johtokunta. ' '
SITÄ
JA
TÄTÄ
SELVAA JA LUONNOLLISTA
— Isä. nukkuvatko enkelit?
Kyllä, pojuseni.
— Eivät kai ne nuku selällään?
— Varmasti nukkuvat.
— Mutta sittenhän niiden .siivet
rypistyvät!
HARMILLISTA
Kaksi miestä oli ollut vuokraa­mallaan
veneellä kalastamassa ja'
oli saanut oikein runsaan kalansaa­liin.
Ken he lähestyivät rantaa, ky­syi
toinen toveriltaan:
—- Kuule, panitkö merkille tuota ;
paikkaa, josta saimme niin paljon
kaloa?
— - K y l l ä , vuolin merkin veneön
kylkeen.
Töinen pudisti harmistuneena '
päätään: — Voi sinua idioottia!
Mistä me tiedämme, että saamme
vuokratuksi juuri tämän veneen
myös ensikerralla.
Kymmenen ankkaa yhdellä iskulla
MOTTO: "Olkaa raittiit ja valvokaa,
, sillä vastustajamme Perkc
le käy ympäri kuin kiljuva
jalopeura, etsien kenen
hän saisi niellä".
Edclläniainilulla tavalla varoitti
Siluii Mcjtad opetuslapsiaan. _Se
^ p i i myös tinnänpäiväisen aiheem
me csipuliock-si, kuten vähän myö-^
hcinmintodiötet'lavasti huomataan,.,
Vastustajamme, joka nykyaikana'
käy ympäri kuiin kiljuva jalopeura,
etsien kenen hän saisi niellä", on
"suuri valhe".
Suuiren valheen • teorian kehitti
hiuppuunsa mielettömyydestään ja
hirveistä teoistaan, tunnettu ^ AdoU
Hitler, joka neuvoi natseja jä muita
opetuslapsiaan, että mitä suurempi
on valhe, sitä helpommin ihmiset
a attelevat, että siinä~-yoi olla aina­kin
hiukan totuuttakin'.: '
Liioitteluun vähemmän taipuvais­ten
suomalaisten mielestä pidetään
hyvänä saavutuksena sitä, jos saa­daan
"kaksi kärpästä yhdellä iskul­la".
Siksi taitaa tuntua hieman us­komattomalta
kun sanomme, että
nykyisen korkealle kehittyneen tek­niikan,
lautomatisoinrfin^ ja avaruus­lentojen
aikakautena voidaan totuu­den
haaviin saada yhdellä kerralla
kymmenönkin "ankkaa" eli sanoma­lehtien
valhetta-—eikä silti tarvitse
ottaa lukuun lainkaan pieniä valhei­ta.
Tarkoituksemme on puhua suulla
suuremmalla niin, ettei voida sanoa
todistusainehistoamme "punamaalil­la"
värjätyksi. Mutta sitä ennen ha­luamme
huomauttaa että allaolevat
tosiasiat on kohteliaasti- omistettu
virastaan juuri-poispotkitun Yhdys­valtain
päävakoilijanAUan^Dullesin
muistolle, sillä juuri hänen johta-inansa
vakoilulaitoksen tekosista_on
kysymys ja toiseksi on tarkoituk­semme,
mutta siitä myöhemmin,
y Valtaosa tämän mantereen asuk­kaista,
suuri enemmistö canadalai-
."^ista ja amerikkalaisista voi oikeu­denmukaisesti
.^a asiallisesti sanoa:
'Minä saan kaikki ulkomaauutise*
ni Associated Pressiltä ja United
Press Internationalilta." Kuinka
luotettavia nämä uutistiedot ovat
"tiukan tullen"?
Tässä on murhenäytelmä: Tapah­tumapaikka:
Kuuba. Aika, huhti­kuun
17 p. 1961. Tällaista puppua
meille kerrottiin yhden ainoan päi­vän
aikana:
1) Port Lauderdale, huhtik. 17
(AP) Jose Miro Cardona ja Anto­nio
de Varona, Castro-vastaisten
joukkojen johtajat USA:ssa, ovat
menossa Kuubaan ja nousevat siellä
maihin heti kun kapina joukot ovat
saaneet siellä jalansijan . . . i
2) New York, huhtik. 17 p. —
(UPI) Kapina'eukot Kuuban sisä
maassa ovat tappaneet sotilassaat-tueen
pääministeri Fidel Castrolta,
joka kuitenkin pelastui loukkaantu
mattomana.
3) New York, huhtik. 17— (UPI)
Hyökkäysjoukot ovat miehittäneet
Pinard del Rio kaupungin, saman­nimisen
maakunnan pääkaupungin.
4) Miami, huhtik. 17 — (UPI)
Meille on tiedoitettu että Havanan
kaduilla taistellaan.
5) Mexico, huhtik. 17 (UPI) ^
Ylellisyyshotelli Free Havana tu­houtui
Havanaa vastaan tehdyssä
ilmahyökkäyksessä. :
6) New York, huhtik. 17—(UPI)
Castro-vastaiset joukot taistelevat
useissa paikoissa Kuubassa. Toimin­nan
keskipisteenä on Camaguey-maakunta.
7) Miami, huhtik. 17 (AP) Kapi­nalliset
valtasivat Isle of Pinesin
(Kuuban etelärannikolta). Kymme­nentuhatta
poliittista vankia vapau­tettiin
ja he lupasivat taistella ka­pinallisten
puolesta.
, 8) Miami, huhtik. 17 (AP) —
Kapinajoukot ovat tunkeutuneet
idästä länteen kulkevalle päätielle
edetessään Matanzas maakuntaan.
^Hyökkäyksen päätavoitteena on ja­kaa
saarivaltakunta kahtia.
9) New York huhtl. 17 (AP) —
Entisen presidentin Carlos Prio
Socarrasin tuhansia sotilaita on
noussut maihin Orienten maakun­nassa
(Kuubassa).
10) Miami, huhtik. 17 (AP) -
Yksi hyökkäysjoukkojen osa on
noussut maihin Cabanas satamassa
,61 kilometriä Havanastd lounaaseen
Ja toinen osa on noussut maihin Ba-,
racoassa, Orienten maakunnassa.
Kuten huomataan, Kumba oli sil­loin
miltei "finish", "kaput" ja keta­rat
pystyssä. Tiedämme Sanomatta
miten asia todella oli!
Meille kerrottiin voitonvarmasti,
että kapinallisilla oU Kuubassa ai­nakin
5,000 miestä käsittävä armei­ja,
että Castron asevoimat perään­tyivät
ja kapinoivatkin. Mutta pa­rin
päivän kuluttua! kun Kuuban
kansa heitti vastavallankumouksel­liset
roskajoukot takaisin mereen, ,
kun -toistatuhatta "sankaria" joutui
vangiksi; muuttui ääni täydellisesti
kellossa, tai oikeammin lehdissä
mutta se on taas .eri asia, niin mie­lenkiintoista
kuin senkin aiheen kär
sittely olisi, , .
Kuten huomataan, yllämainituis- ,
sa tiedoissa oli totta vain sen ver- ^
ran, että Kuubaa vastaan todeliä
hyökättiin, ja että kapinallisten'
'koitoista" ja "etenemisestä" sekäv •
'tappamisestakin" riemuittiin ko-,:,
vasti^ Yhdysvalloissa. Mutta asiatie­dot
olivat joko suuresti liioiteltuja, .
kokonaan perättömiä tai niin voi:
makkaasti kapinallisten hyväksi vä­ritettyjä,
ettei niillä ollut mitään
•yhtäläisyyttä tosiasiain kanssa. ..., .
Me siis suosittelemme näitä sa- ,
nomalehtivalheita, yhden päivän
kymmentä suurankkaa Allen DuUe- '
sin virkauran jäähyvälsmulstoksi,
laulamaankaan kun meistä ei ole.'
Saraqlla me puolestamme pidäm­me
näitä ankkoja pätevinä suosituk­sina
siltä, miksi työväenlehti, myps
Vapaus-Iehtemme, kuuluu nykyaika­na
kansalaistemme pöydälle yhtä '
välttämättömästi kuin puuropata
perheenemäntien työvälineisiin.
— Känsäkoura.