Vapaus, January 14, 1969

              • Sivu 2 Tiistai, taaitoiiik. 14 p. ~ Tuesday, Jan. 14,1969
INDEPENDENT LABOROROAN
OF FINNISH CANADIANS -
Establlshed Nov. 6, 1917
MANAQBRi Bt aiUKSI
VAPAUS
(LIBERTY)
EDITORI W. BkiluNB
PubUsbed ttoice weeUy: Tuc^ays^^.Tbiursd^ys and Saturdays by Vapaus
PuJjUdilng Co. Limited, lQQrlW^
Maliin^ addiress* Bot 6t»
Adl«rtlsliig rat«s upon applicaUon.. tmnsiaUon free'of ob^
Autbarlzed as seqond daas mall fay the Poat Office Department, Ottam^
.'TWMiiJr»j.Biii^^-jj,|. p f t y m ^ of iiostag;e in cash.*^ A^,.
CANADIAN LÄNGUACiE PRtSS' CLUb
TILA^Smi^^T:
Caindasss: 1 vk:^Ö.OO, Cllcfc.$Si:2S nsÄ:n;
S kk. 3.00 Suomeen:
lvk.$11.00,Oklc$S.7&
Ivk. Il.fi0, eiElC. e'.29
mm
Revalvaatio merkitsee'kotimaaii valuutan kansainväUsen arvon nos­tamista,
yaikutuksiltaan j a märfätykselt&Sn se on päinvastainen kuin
dfeValvaii^to. ,
DeviOn^aatioon eli maan valuutan kansainvälisen arvon alentamiseen
kapitalistiset valtiot ryhtyvät nykyisin yhä useammin epävakaisten mak-su&^
iiCt^fiis^ vudltsi, Vuosina- 1949—1967 suoritetUin kapitalistisessa
maailmassa 369 devalvaatiota.
Hätkähdyttävä ohjehi^umero^
; CJBC-TVH "Public Eye" ohjelmalta saatiin \dimeviiilcolla
hätkähdyttävä kuvaiis siitä pyssymielietltömyydestä, mifkä on.
'Ä5ärf*'^ftkalmolel^ kehittynyt huippuunsa, ja minikä yhttenä
^ i ^ ^ j S Ä : näytteenä voidaan epäilemäilitä pitää täällä Caria-
Otltawain lähettyvillä ammuttiin kolmen nuo-
,riePiijpa^?a> kaksi aiutoilijaa ilmaoi mitään näkyvää
, ^yytä i jtiöi ,tÄrk»itu«)ta.
CJaffifeldMaiäien ampumistapaus ei tosin sisältynyt mainit-'
•tt^^;|il[{||0^ se olisi epäilemättä voitu siihen sau-
(mäJ^ln[i^';;]ptitää, vaikka YThdysvaltainktin koM^ Iässä
lxxielja mifilenkiiin^oisessa ja ajankohtaisessa ohjelmamume-rossavei
ik^sifelty "pyssykuitttiiirin'' seurauflasia vaan sen mie-
Iteirtöntyi^ 5^1eensä,
• ' ^ ^ ^ ^ i o i s s a lisääantyvät henkirikoikset jaitifcuvasiti. On .
keiTottu,'että' i^ajjairi e^däp^ viisi murhaia kuta­kin
sataiatuhaitta asukasta kohti : vruosittain. Canadassa on
vaisltääva lulmn<)in neljä 'kertaa pienempi, eli 1;3 murhaa ku-ialcinj
sataatuhatta asukaste kohti, Ramdkssa 0.8, Englannissa:
I0i7. Vuonna 1960 voittiim todeta — ja sen jälkeen on tilanne
palJQl?..pahen)tunfut V - että Yhdysvalloissa tehtiin, murha kes­kimäärin
jöba tunti, ryöstö joka seitsemäs minuu^i ja törkeä
paSKMnpiitely joka neljäs minuutti.
CBC:n viimeviikkoisessa Public Eye ohjelnmafn yhteydessä
sanottiin, että' vuonna 1967 Yhdysvalloissa ammuttiin ilhmi-aää
kiuoliaiaifcsi enemmän kuin yhdysvaltallaisia kaattui Vietna­min
hyökkäyssodassa!
Kuten san!oHUj"Public Eye" ohjelmassa annettiin 60 mi-amitin
aikana ajankohtainen, mutta samalla peloittava kuva
Yhdysvaltain nykyisestä "pyssyflaulttuurista" yrittämättäkään
Valitefctavasti Ikyllä selittää milfcsi USA on paänunut sellaiseeri
aJsemaan, että noin 200 miljoonalla yhdysvaltalaisella on noin
200 miljoonaa pyssyä — yksi pyssy joflklaista miestä; nais^Qi vau­vaa
ja vanhusta kohti!
Mahdolhsinmian ''puolueettoman" haastatteluohjelniiston
0 ^ hanikkinui Lary Zolt. Hän oli hankkinut televisioliausuinto-ja
pyssyjen kontroliQlakejia' vastustavilla ja kannait/taviltä se-naalitoreilta,
pyssykulttuiuria kiivaasti puolustavalta National
Rifle Associationin päämieheltä ja Tony Imperiaie-nimiseltä
paikalliselta poliitikolta Newarkista. Viimeksimamittu näytte-
U pyssyvarastojaan' ja sanoi, etttälhänellä on ikaiken varalta
ainiaflqn yksi pyssy asuntonsa jdka huoneessa, ja että l^ilkten-laisia
pyssykontroQleja vaativat olisi lähetettävä muitta mut­kitta
"helvettiin".
Imperiale sanoi pyssyjä ja pyssjmkäyttöharjöitusta tar­vittavan
siksi, dötä voidaan'''puolustautua" radikaaleja ja anar­kisteja
vastaan; Pyssynkontrollilakeja vastustafva senaattori
sditti silmää räpäyttämättä, että kaikki Yhdysvalloissa pys­y
e n kontroiMlakej a vaativat ovat joko "kommimisteja" tai
fcooiimiustien avustajia. Tämän muilaaan vain konmiunistit ovat
efflceusvaltion kannalla Yhdysvalloissa!
Muun ohella tästä ohjelmasta ilmeni, että rajoittamatonita
pysyslkulttuuria kannattavat voima/t, joihin lukeutuu luonnol­lisesti
pyssykaupoista satumaisen suuria voittoja saavaJt liike-läBtok$
et, saaivat -kuin nappulasta painaen vohn^ckaän protesti­liikkeen
käyntiin heti, jos joku edustajalbuoneen taa senaatin
jäsen "hairahtuu" pyssykontrölliilakeja Sidottamaan. Kongres-:
sin edustajat saavat heti tukuttain painostuskirjeitä jos he
yrifttävät: saada mitään järkevää parannusta aiHcaan.
Elriikoisen tympäisevänä kohtana tästä muutenikin hirvittä-väst
kuvauksesta oli se, miten nuoria poilkia ja tyttöjä opete-taam
pyssyn käsittelyyn ja, ampumiseen nimenomaan "itse-puohistustarkoituksessa".
Miten tätä "itsepuolustusta" voidaan
toteuttaa kun maassa on pyssy jokaista miestä, naista, van­husta
ja lasta 'kohti, se jäi hämärän valoon. Mutta esimerkiksi
edeHläpoainjtlu Imperiale opetti alle 10-vuotiaita poikiaan pys-
S(yii'fläl3rt>töön itsepuolustustarkoituksessa — ja siinä välissä
vShäii iöKoolemaanlkin. Hänen ja muiden pyssykftilttuairin kan-
»aitita(jien mdeleen ei näyttänyt tulevan laiirikaan seilllainen
"^^^^K^f^^^f^^j^^'' '^^^^ oilkeusvaltiossa eletään lain tur-v
i A S * ö » ^ ' 0 ^ i l ö j e n tuirvaaiminen ikuuluu järjestyksen yllä-pitc|
v^o|mi|l^, eikä yksilöille, jotka ottavat lain omiin käsiinsä ja.|:^|^'if*^^, iettä "oikeus on pyssyn piipussa".
Kirten saniofttu, ohjelman laatijan toimesta ei yriteflitykään
antaa vastausta (kysymykseen, miksi tällainen tilanne on ke-h^^
t^y^,,,T^aisaalta oli ilmeistä, elttä taaflcoitus oli antaa mah-do]
öiisinwnan »tasapuolisesti aikaa Ikumunankin puolen edusta-jilleMfieskusteltaesöa
pyssykontrollih puolesta ja vastaan. Va­liteltavana
tasapuolisuudesta poikkeamana_on kuiterJkin pi-dielttävä^
sitä, kun ohjelman yhteydessä sanottiin, öttä neeke­rien-^
ja vasenunistolaisten keskuudessa on myös niousemassa
aseätiisihenki -^antamatta sen paremmin-neekereiHle kuin
VBsemmistoladisillekaan "omaa" puheenvuoroa asiääta.
Rievalvaätiota oh sodan jfilkeisenä
aikana tajpohtvqut. ,vain kalidesti:
Läfisi-ISaksassa ja Hollannissa maa-
> llskuussa 1961. l^äns^-Saksan markan
revalvaatio edellytti tuomoin markan
_kurssi« nousua 4,2 marl^sta 4 mark
~Icaan döllartta.
kun devalvaatio tähtää viennin' edis­tämiseen,
tuonnlm rajoittamiseen ja
siten Anaan kauppa- ja koko maksu­tasetilanteen
parantamiseen, reval­vaatio
aiheuttaa vastakkaisia seurauk­sia.
'
Monen kapitalistisen maan, mm,
USAn ja Englannim, finassi- ja valuut-tätilänne
on edelleen kireä maksutase-vajausten
supistamiseen tähtäävistä
toimenpiteistä huolimatta. Punnan de­valvointi,"
sen lunastevelvollisiiuden
poistaminen USA: ssa, kullan viralli­sen
myynnin lopettaminen yksityisillä
markkinoilla —-mikään näistä toitnen-.
piteistä ei ole kyennyt heikentämään
keinottelijoiden harjoittamaa painos­tusta'
avainaseniassa olevia valuuttoja
(Amerikan dollaria ja Englannin pun­taa)
kohtaan.
Näissä olosuhteissa Washington ja
Lontoo painostavat aktiivisen maksu­taseen
omaavia maita mm. Länsi-Sak­saa
yrittäen saada ne supistamaan
kauppa- ja maksutaseiden aktiviteet­tia
ja siten helpottamaan USAn ja
Englannin maksutaseiden tasapainot­tamista.
Nämä kaksi valtiota peruste­levat
Länsi-Saksan markan revalvoin'-
nin välttämättömyyttä Länsi-Saksan
kauppataseen mahtavalla aktiviteetil­la.
Tämä aktiviteetti ylitti viime vuon-,
na21i2 miljardia Saksan mariikaa (5.3
miljardia dollaria). Saksan markan
revalvointi olisi omraap supistamaan
Länsi-Saksan maksutaseen aktiviteet­tia.
Dmitri Gudikov:
mmm m m ms
ten tavaroiden kilpailukyky maail­manmarkkinoilla
alenisi huomatta-tavasti.
Esimerkiksi tällä hetkellä
, Lftosi-Sakspn vienti perii 4.0001narH:~
kaa I.OOO doilsHii^ arvoisesta tava­rasta.
Revalvotnniln jälkeeq se sa^ai
-samasta tavarasta vain 3.600 mark­kaa.
Viennin'' edullisuus' siis^ supistui­si.
-Sen SDJaan tavaran tuonti muuttui* •
ai' entistS eduKisemmaksi, koska sak­salainen
tuoja Joutuisi maksamaan
l.OQO dollarin arvoisesta tavarasta'
Vaki 3,600 markkaa aikaisemman
4.Q0Ö markan asemasta. Näin ollen
. revalvaiatio tähtää viennin supista­miseen,
tuonnin lisäämiseen ja huo­nontaa
maan maksutasetta.
Revalvaatiolla on myös toinen tär­keä
vaikutus maksutaseeseen. Se ai­heuttaa
ensinnäkinjcyseisessä maassa
voimakkaan pääomavuodon ns. "kuu­man
rahan", (lyhytaikaisten vapaiden
pääomien) osalta, jonka huhut odotet­tavissa
olevasta revalvaatiosta hou­kuttelivat
kyseiseen maahan. Havain­nollisena
esimerkkinä tästä voidaan ' s ia edustavat valtiomiehet ja poliiti
ti vastaavasti halpenee.
Näin öUen yritys selvittää fcapitalrs-rnin
valuuttsdtriisiä Länsi-Saksan mar­kan
revalvoinnilla vuoden 1961 tapaan
epäonnistui. Tulevaisuus näyttää, mi­hin
kapitalistiset maat ryhtyvät sel­viytyäkseen
tästä kriisistä. — ( E . K a -
ratsev — APN).
Helsinlil ~ (S«a?n|-S«ttjr^) —
Syntyvyyden lama
Väestdndcasvun (hidiastiimiiiien vii-väbän
juHdsta huomiota osakseen.
TilaätoiUls^ii^ p^toiitmston vuoden-vaihteestsa
antamien ennaätkotiefco-j
en pei^usbeella voidaan kuitenkin
toslkea, eiitä^ntyväisiyys on nyt a l ­haisemmalla
tasoUa kuin koskaan
Tärkeimpiä ratjkaisernattomia orf»
gelmia _on edelleenkin Euroopan
kansojen turvallisuuden takaami­nen.
Se koskee muidenkin maan­osien
kansoja, joten kysymyksessä
ei ole pelkästään paikallinen ongel­ma.
Monet kansainvälisen jännityk­sen
oireet saavat alkunsa Euroo­pasta.
.
Historia opettaa, että Euroopan
kansojen rauhanomainen yhteistyö
or\ tärkeä turvallisuuden edellytys
paitsi tällä alueella myös koko maa­ilmassa.
Euroopan yleisessä mielipi­teessä
on tällä hetkellä tapahtumas­sa
varteen otettavia muutoksia, jot­ka
todistavat, että vastuuntunto E u ­roopan
kohtalosta ja sen kansojen
turvallisuudesta on yhä kasvamassa.
vallisuuden ja maailmahrauhaii etu­ja.
Huolimatta Kummaloin maan
erikoisasemasta maailmannäyttä-möUä
ja eroavuuksista jotka johtu-'
vat niiden erilaisista yhteiskunta­järjestelmistä,
Neuvostoliitto ja
Ranska ovat kyenneet löytäiifiään
alueita joilla näkökannat yhtyvät.
Ne ovat yhteistoiminnassa monilla
aloilla. Vuodesta 1065 lähtien näi-.
den maiden keskinäinen kauppa on
lisääntynyt 3.5-kertaiseksi ja menes­tyksellistä
: yhteistyötä harjoitetaan
avaruuden valloituksen, siivili-ilmai-lun
ja kulttuurisuhteiden alalla.
Toisena esimerkkinä on Neuvosto
liiton ja Suomen välisen yhteistyön
kehitys, jdka käsittää keskinäisesti
edullisen kaupankäynnin, (jatkuvasti
E r i katsantokantoja ja vakaumuk- kehittyvät tieteelHs-tefcniset yhtey-
Jos Länsi-Saksa korottaisi markan-sakurssia
sanokaamme vaikkapa 10
pros. (4 markasta 3,6 markkaan Ame
rikan dollarilla), niin Iän$isaksa'ais-
SYNTYMÄ.
PÄIVIÄ
*3v._j?£*^''''^*3?L_j?^^
John Luhtala (Tala) SudbuiT.
Ont., täyttää torstaina^ tjpnmikuun
16 päivänä 77-vuotta. Toivomme:
Jussille pikaista parantumista ja
onnea syntymäpäivän johdosta. Hän
on Memorial sairaalassa Sudbuiy.s-s
a . - / • • .•• •. •
Anton Laari, St. Catharlnes, Ont.
täyttää torstaina, tjunmikuun 16
päivänä 77-vuotta.
Maija Rauhala, Waters Township,
täyttää perjantaina, tammikuun 17
päivänä 80-vuotta.
Nick Grundsten, Whitefish, Ont.,
täyttää perjantaina, tammikuun 17
päivänä 78-vuottav
Yhdymme sukulaisten ja tut-ta-vien
onnentoivotuksiin.
Umäia laikkoja
Roomassa
Rooma/ —• Armeijan kuorma-au­tot
kuljettivat tuhansia italialaisia
työpaikoilleen perjantaina Rooman
linja-autojen ja raitiovaunujen aloi­tettua
toisen vuorokauden pituisen
lakkonsa 18 päivään.
Suurin osa pääkaupungin ai-violta
700,000 yksityisautosta oli myös liik­keellä.
Ja poliisi pelkäsi: tämän ai­heuttavan
pahaa ruuhkantumista
Vihaiset autoilijat tappelivat keske­nään
ja poliisia vastaan liikenne­ruuhkiin
juututiluaain. Normaalisti
tunnin kestävät matkat veivät puol­ta
pidemmän ajan ja sadat myöhäis-tyivät
työpaikoiltaan.:
Pääkaupungin linja-auto- ja rai­tiovaunuliikenne
pysähtyi vuorokau
dcksi klo 24 perjantainvastaisena
yönä. Työntekijät vaativat palkan­korotuksia,
,
Palenmon rakennustyöläiset olivat
lakossa torstaina. LjfKkolaiset jär­jestivät
Sisilian kaupungeissa mie­lenosoitusmarsseja
palkanlkorotus-vaatimustonsa
painottamiseksi.
pitää laajuudessaan vertaansa vailla
olevaa keinottclupääomien tuontia
Länsi-Saksaan marraskuun aikana!
Kolmen päivän aikana (14.V 15., ja 16.
oäivänä) »inne siirrettiin osapuilleen
1.8 miljardia dollaria eli 7,2 miljardia
markkaa. Keinottelijat vaihtoivat päS-omansa
Länsi-Saksan markkoihin odot­taen
hyötyvänsä .siitä revalvoinnin jäl­keen,
sillä silloin samalla markkamää­räisellä
summalla oli aikaisempaa suu­rempi
ostovoima. Lyhytaikaisten pää-o.
Tien laajamittainen vuoto Länsi-Sak­saan
vei Ranskan vararikon oartaalle.
Revalvaatio vaikuttaa myös pitkä­aikaisiin
pääomaliikkeisiin. Se stimu-
'oi pääomien vientiä valuuttaansa re­valvoivasta
maasta ja hillitsee ulko­maisten
pääomien tuontia ko. maahan
Näin ollen, jos Saksan markka reval­voidaan,
länsisaksalainen yrittäiä pys-tyv
ostamaan miljoonan dollarin ar­voisen
yrityksen vain 3,6 miljoonalla
Saksan markalla, kun aikaisemmin
hän olisi joutunut maksamaan siitä
4 mUj. Saksan markkaa. Sen sijaan jos
vierasmaalainen yrittäjä aikoo hank­kia
Länsi-SakSasta 4 miljoonan mar
kan arvoisen yrityksen, hän joutuu
maksamaan siitä 1,1 miljoonaa dolla­ria
aikaisemman 1 miiioonan asemes­sa
(10 pros. revalvointi).
Näin ollen jonkin maan valuutan re­valvointi
tähtää maan koko maksuta­seen
aktiviteetin .supistamiseen. Reval
vaatio antaa aiheen investointien su-oistumiselle.
Eniten revalvaatiosta hyötyvät va­luuttansa
revalvoineen^ maan tärkeim­mät
taloudelliset kumppanit. Teoreet­tisesti:
.se tarkoittaa samaa kuin kaik­kien
ulkomaan valuuttojen samanai­kainen
devalvointi ko. maan valuut­taan,
ja devalvaatio, kuten jo aikai­semmin
mainittiin voimistaa vientiä
'a hillitsee tuontia. Sen vuoksi Länsi-
Saksa ja Hollanti revalvoivat v. 1961
valuuttansa ainoastaan USA: n ja Eng­lannin
voimakkaasta painostuksesta.
Ne yrittävät myös nyt pakottaa Länsi-
Saksaa markkansa revalvoimiseen. Se
olisi omiaan jossain määrin helpotta­maan
vallit.sevaa valuuttakriisiä, mm.
vahvistamaan Ranskan frangin. Eng­lannin
punnan ja Amerikan dollarhr
asemaa. Mutta tällä kertaa yritys rau­kesi
tyhjiin. Markan revalvoinnin ase­mesta
Bonn päätti korottaa ulkomaan
kaupan verotusta: vienti Länsi-Sak­sasta
kallistuu 4 pros., kun taas tuon­ko!
ovat ryhtyneet etsimään keinoja
turvallisuuden takaamiseksi Euroo­passa.
Neuvostoliitto ja muut sosialisti­set
maat ovat useiden vuosien ajan
esittäneet rakentavaa ohjelmaa Eu»
roopassa vallitsevan jännityksen l au
Kaisemiseksi. Ne ovat ehdottaneet
> le is e urocppalaista yhteistyötä joka
olisi hyvänä peiiKtana tilanteen
tervehdyttämiselle Ja rauhan lujit­tamiselle
Euroopassa.
Koko joukon rakentavia ehdotuk­sia
Pohjois-Euroopan rauhan lujit-r
tamiseksi ja Euroopan kansojen tur­vallisuuden
lujittamiseksi on esittä­nyt
Suomen presidentti Urho Kek­konen,
E r i tahoilta on ehdotettu ja
kannatettu ajatusta konferenssin
pitämiseksi. josSa pohdittaisiin E u -
roopan turvallisuuskysymyksiä kaik­kien
Euroopan kansojen kesken.
Viime aikoina ovat yhä sitkeämmin
raivanneet tietään terveet pyrki­mykset
laajentaa Ja kehittää keski­näisesti
edullista ja 'tasavertaista
yhteistyötä eri yhteiskuntajärjestel­miä
edustavien Euroopan valtioiden
kesken. Neuvostoliiton suh;";et para­nevat
ja kehittyvät useiden Länsi-
Euroopan maihin ollen hyvänä pe­rustana:
yhteistyölle yleiseurooppa­laisissa
mitoissa j a avaten tietä rau-:
han lujittamiselle Euroopassa. " •
Vakuuttavana esimerkkinä tästä
ovat Ranskan Ja Neuvostoliiton yh­teistyösuhteet,
jotka vastaavat kum­mankin
kansan sekä Euroopan t u r -
det, useiden kummallekin maalle
iärkeiden kohteiden yhteisen raken­nustyön
j a kasvavan vaihdon kult­tuurin
alalla. Nämä suhteet ovat te­kijä,
j o l la on ollut myönteinen v a ir
kutus tilanteen kejijtykseen paitsi
Pohjois-Euroopassa myös Euroopas­sa
kokonaisuudessaan.
Euroopan turvallisuuden saavutta­misen
tiellä on ikuitenlkin vakavia
esteitä. Suurin niistä on tilanteen
kärjistyminen Euroopassa, mikä joh
tuu ennen kaikkea USA:n, Englan­nin
ja Länsi-Saksan sitkeistä- pyrki­myksistä
aktivoida NATOn sotilas­liiton
toimintaa. Länsi-Saksan oi-keistopiirien
revanshististen ja. m i l i ­tarististen
pyrkimysten kasvusta se­kä
voimistuvista vihamielisistä
teoista, joihin imperialistiset valtiot
ovat syyllistyneet Euroopan sosia­listisia
niaita vastaan, mikä näkyi
mm. Tshekkoslovakian tapauksissa. ;
Euroopan kansat kykenevät rat­kaisemaan
maanosansa rauhan ja
turvallisuuden ongelmat. Ongelman
ratkaisua ei tule kuitenkaan etsiä
tieltä, joka johtaa entistä tehok­kaampiin
sotavalmisteluihin Ja tuho-laistoimiin
sosialistisia tnaita vas­taan
korosti Neuvostoliiton päämi­nisteri
Aleksei Kosygin japanilaisen
Mainiti-lehden kysymyksiin antamis
saan vastauksissa. Sitä on etsittävä
tieltä joka johtaa kollektiivisen E u ­roopan
tui-vallisuusjärjestelmän luo
miseen j a tasavertaisen- yhteistyön
kehittämiseen poliittiselta raken­teeltaan
erilaistenkin maiden kes­ken.
Tnid:
Nixon aloittaa viMautensa
kiristämällä Euroopan jännitystä
Päiäfcttjmieenä vuomaa « f l j t $ » jopa
sotavuxxien 1942 itähän asti albaisin
syntyvyyslulaii, jo&a laafltetaan Jh-o-milleina
Jceakiväkiihmusta. '
TjHeisitomiehet onrat odntAaaieet'^ et­tä
suurten iikälunlklkien tiilo avip-fiittoihäih
inuuititaisi kdutjytssiiua-nan'
nmtta n i i n ei tap^btunvt. Syn­tyvyys
laskee edeUeen j a Unin fcuol-leisuusnumeirQt
pysiyvät suunnilleen:
entiseiiiään, väkiluvimJEasvu jSä jo
hyvin pieneiksi. Viime vuotana se oli
enää 20,200 'henkeä: V<aä4Ekä siMm-nanmuutokset
ovatarin laioa.mahdol­lisia,
näytitää.. näiden numervU^n
vaaoBsa sitSi, "että v i ^ i s ^ t t TOO-s
i s a ^ vaiihteiessa, mutta majhdolli-se^
i - i o -vuiosiat aifcafisei«iWtoi'
tilamteessa, jofssa S u o m ^ väkiluku
ei enää lai>*aan kasva tai/*aswtf;<m
äärimmäisen hidasta.
Väestönkasvun ipositiivisin mer­kitys
on slinärettä se kaniqustiaa yh-teisikuntiaa
teknillisiin parannuksiin
ja edistää suurtuoitannon^maihdölU-suiuksia.
Viitaifctakcon tässS e d e l l e^
vaikkapa siihen viime vupisien kat­keraan
havaimtoomTOe, että väestö­määrämme
ei useinkaan afnnä riit­tävää
kotimaista miarkkihaqsohjaa
vientituotteillemome. Maamme väefe-tön
vähäluAoiisuus on ollut myös
luonmmvaroden käyttöön öt*oa h i ­dastava
.teikijä. (USy
Lähes 200 vieroksui aseellista
palvelusta
Kaikkiaan 196 asevelvollista jätti
syksyn kutsunnoissa : i l m o i t i t ^ en
hauu^'aan suorittaa palvelus aseet­tomana,:
kerrotaan puolustusminis­teriöstä.
; Näistä 181 ilmoitti syytei uskon-;
nollisen ja 15 siveellisen vakaumuk­sen.
Aseettomaan palvehvlcseen puo-:
lustusvoimissa pyrki 68 j a valtion
siviilihaHinnon teh^tviin 49 asevel­vollista.
Loput eivät suostu pahreie-maan
enempää puolustuslaitoksessa;
kuin siviilihaUinnoDkaan tehtävissä.
Pääesikunnasta kerrotaan, että sivii-lihaUinnon
tehtäviin pyrkijöitä on
suhteellisesti enemmän kuin aikai­semmin.
(US)
Ruotsin pikaluistelijat löivät
suomalaiset
Ruotsin ylivoimaiseen ^voittoon
pistein 144—-260 päättyi loppiaisena
Suomen ja Ruotsin välinen, .järjes­tyksessään
neljäs luisteluotCeiu
Tampereella. Jo ensimmäisen päi­vän
iäJkeen ruotsalaiset olivat
hanfckhttuneet selvään johtoon, sil­la
numerot olivait 123—79. Tuloksia
500 metriä: 1) Ove Köning, R 41^9,
2 Seppo Hänninen, S • ^ ^ • • 3 ) Kinq-mo
Koskinen S ^ , 9 . —'30Ö0.i^: 1)
Orjan Sandler, R 4.33,5 . , . 4) K i m ­mo
Koskinen, S 4.41,1. 1500 m:
1) orjan Sandler j a Göran Johao-
5ttn,R 2.13,0 . . : 4) Kimmo Roski-nen7lS.
T.59,2.
Nuorten 500 m: 1) Mats .Wall- ;
berg, R 43,5 . . . 3) Jouko Salakka,
S 44,5. — Nuorten 3000 m : l ) Mats
Wallberg, R 4.48.8 . . . 3) JoUko
Salakka, S 4.54,2. — Nuorten 1500
m: i ) Mats W^lberg, R 2.16,5 . .
' 3 ) Jouko Salaflofca, S 2.20,4. Nuor
' ten 5000 m: 1) Mats W»Hl>erg, R
8.23,8 . . . 3) Jouko Salakka, S
8.37,0. (US)
Moskova — Presidentti Nixon ryh­tyy
heti virkakautensa aluksi kiris­tämään
Euroopan jäniutystä, koros­ti
Neuvostoliiton johtava ammattiliit-tolehti
tiistaina.
Tnidin etusivullaan julkaisemassa
kommentissa puututaan. Länst-Sak-sassa
tammikuun 20. päivän jälkeen
pidettäviin NATO: n suursotaharjoi-tuksiin
ja kysytään meridtsevätkö
ne paluuta presid«itti Eiseriiowerin
ajan kovaan ulkopolitiikkaan.
Tnid arvostdee samalla edelleen
Nixonin kannanottoja Vietnamin k r i -
siin, eikä Modcova kirjoituksista pää
telien odota pretodeqtinvaihdoksen
merkitsevän siCäkään ahieella kään­nöstä
parempaan.
Ammattiliittolehden tiistainen kir­joitus
oli ensimmäinen Moskovan kes-kuslehdissä
julkaistu selväsanainen
Nixonin, arvostelu. Tähän mennessä
moskovalainen, julkinen sana on ni­mittäin
arvioinut melko varovaisesti
presidentinvaihdoksen merkitystä
USA:n politiikkaan.
Mikäli Trudin kirjoittaja V. Rogov
heijastaa Neuvostoliiton virallista kan­taa,
ollaan Moskovassa sitä mieltä,
että uusi vuosi alkaa maailmanpoli­tiikan
osalta varsin huolestuttavin ta­pahtumin.
Indoneesian 575,893 nelömailin
pinta-aJasta on 'kaksi Ikolmasosaa sa­demetsäaluetta.
Minkälaista osuutta ;tässä peloittartrassa "pyssykulttuuris-.
sa" vie Vietnaimin sota; minkä yliteydessä on tarkoilttullcselli-seöti
raaistettu kansakunnan mieliä? Mitä osaa vie siinä väi-- niitä me pidärrane jäirtriiittävä-töksei,
että Yhdysvalloilla on jo^aifcifn selittäimäitltömälstä Vä!h- nä. Älkää luulko, että väkival-teestä
annettu velvoittava määräys toitniaW'aiillm^ taa siedetään,,rakkaat ystävät,
liisdng"? Mitä osuuttiai vie siinä se yleinen väkivaltaisuus mitä siitä naultitaan."
sfyövytetään ameriikkalaisrten mieliin lapsesta alkaem tdevisios-sa,
elokuvissa, lehtien pilalkuivaaivuillia jlne?
. Kaikki nämä kyi^mykset jäivät katselijan oman härkin-nam
j-a katsomuk^ peru£rt;eella vaistattavalksi.
Mutta väkivaltakulttuurista yleensä pulhuttaeslsai sanoi
inaaiUnainlkuiUu psytojatri, Karl Menning mnt. Ism^aavaa:
"l&räs herra sanodi meidän sietävän hiemiaoi "vätkivaltaa.
Hyvät naiset ja herralta mie emimie ainöaaltaan siedä sitä, me
ralkaBtamme sitä. Se om järaiitltäivää.
: Me panieimne aen saoiomalelbdeti dtuaivule. Kolmannes toi
^Ijäimeip televiaioKxbjelmiatanmae lastert haiuskuttal^^
löytteitä aiitä, lwinha vpidaan «»npua, Itfuinfcat voidaan lyödä,
kuinka voidaan tappaa Iksiukaa p M i M , Trniäm m sitä,
Ja mikä onikaain muka sen
"nautintorlktkaampaia" kuin esi­merkiksi
se, kimarhma tiu jää­kiekkoilijat
panevat i>elin välil­lä
pystyyn j oukkoitaippelun,
mistä joku saa mustan silmäai,
toinen vertavuotavan iienän ja
kolniiais erinälaiiä kitihmuja—•
kenenkään saamaitta siitä edes
kuoMiollisia: nuolleita, mistään
vtir^inaisista'(pelin ulkopuolel­le'
ylettyvistä) rajngaistulksista
pulhumiaibt^kaan!
PÄIVÄN PAKINA
MIKSI El FLUNSSA-ROKOTETTA?
New. Yorkista ja Yhdysvaltain
muista suurkaupungeista saapuneif-ten
tietojen mukaan Honkongin influ­enssa
on jo tappanut satoja ihmisiä
— j a lisää kuolee jatkuvasti.
1'äällä Canadassa on Torontosta,
Vancouverista ja niuLsta keskuksista
ilmoitettu, -että Honkongin flunssa-tapauksia
on todettu jo useita ja että
pahin on vasa tulossa.
Meille kerrotaan, että tämä fluns­sa
on "lievää laatua'V mutta silti
vaaralli-sta varsinkin vanhcmmillefa
kalkille hengitysvikoja poteville ih­misille.
Rokote auttaisi, mutia rokotusai­netta
ei ole .sen paremmin täällä
Canadassa kuin Yhdysvalloissakaan.
Rajan eteläpuolelta saapuneitten
tietojen mukaan Setä Samulin maa
on asiallisesti puhuen kokonaan va- ^
rustautumaion flunssa-rokoteaineen
kohdalta.
Itsestään t'ai miltei itsestään seu­raa,
että tätä rokotetta ei ole val­mistettu
etukäteen Canadassakaan
koska suurimmat täkäläiset lää­ketehtaat
ovat anterikkalaisten lää­ketehtaiden
alaosastoja.
Mistä sitten johtuu, ettei parempia
valmisteluja ole tehty? Mistä johtuu
ettei rökdtoainetta olo t^ty riittä­västi?
Ykainkertaisesti siitä Kim ei olo.
aivan varmaa, että rokoteaine saa-daanmj^
dyksi ja siitä.huippuvoitto-ja
suurille monopoliyhtiöille!
Torotitolainen StaHeltti selitti vii­me
viikolla tätä asiaa mm. seuraa-
•• vasti: • .
_ "Canada ei^voi väittää, ettei se^le
saanut varoituksia v. 1968—69 mal-.
Ilsen Honkongin ingluenssan,tulosta,
:::-minkä odotetaan nousevan huippuun­sa
seuraavan 6 viikon aikana ja tar­tuttavan
Ontarion terveysministeri
Matthevv Dymondin arvion mukaan
ainakin 3.000.000 canadalaista.
Kysymys on, ovatko liitto- ja maa­kuntahallitusten
terveysministeriöt
suorittaneet riittäviä varotoimenpi-eilä
väestön suojelemiseksi.
Elokuun 17 pnä, lähes viisi kuuka­utta
sitten Japanin huoltoministerlö
varoitti, että tämä uusimaHmen vi­rus
voi levitä Honkongista maailman
toisiin osiin; . ,
Viime .syyskuussa tämän mante­reen
tervfiysvirkailijat' ennustivat
onnistuneesti, ottä telmä epidemia
iskee USAta'joulukuu.ssa — ja kuu^,
kautta myöhemmin Canadaa.
Terveysministeri Jolm Munro sa­noo,
että Canadassa on nyt SQ0.OQQ
yksikköä flunssavasl:»ista rokoteai­n
e t t a . . . Hän selittää, että lääke­teollisuuden
tapana ci ole kääntää
tuotantoaan flunssa-cpidomian vas»
tustalmiseen jos osoittautuu, että
influenssa on lievää : laatua, mikä
jättäisi niille myymättömät lääkeva­rastot
ja aiheuttaisi finanssimenetyk-
• siä •••
Uusi flunssa oivosoittanut. että sil­lä
on t u l i v o i m a a k i n , erikoisesti iäk
käiden j a hengitysviKoja potevien
keskuudessa. Yksistään Yoricin
kaupungissa on sen johdosta ollut
1,200—1,500 kuolemantapausta.
Rokotuskysymystä olisi tutliittava
myös taloudelliselta kannalta. Tri
Dymond on arvioinut, että suurin
osa Honkongin flunssaan sairastuvis-t
ta menettää vain 2 työpäivää. Mut*
ta Jos 15 prosenttia Canadan työvoi-,
masta saa tämän taudin, ja. puolet
sairastuneista menettää 2 työpäivää,
siiloin maa menettää tuotantoa niin
paljon, että palkat ja kuukausitulot
vähenevät yli 20 miljoonalla dolla­rilla.
/
Koska rokoteaine maksaa vajaan
50 senttiä annosta kohti, tuntuisi hy­vältä
liiketoimoK^ -T- ainakin Cana­dan
vaikka ei ehkä lääkeyhtiöiden
kannalta — valmistaa riittävästi ro*
koteainetta kaikiile shä haluaville.
olisi tarKoittanut useita miljoonia
eikä inuutamia satojatuhansia annok­sia
..
Viitaten siihen, että v. 1954" liit­to-
ja maakuntahollitusien tcrvoys-»
ministeriöt tilasivat saHc-rtdcotetta
500,000 lapselle j a niihhi hyviin tu­loksiin
mitä sillä saatiin,' mainittu
lehti esittää ajatuksen, ettS lä^e-yhtiöiden
kanssa olisi valtiovallan
tehtävä järjestelyjä, joiden perustel­la
voitaisiin toimia rahak^yfcsim
katsomatta nopeammin ja päättäväi­semmin
seuraavan vaaran uhatessa.
Selvää on, että tarvittavaa n*o-tetta
ei enää saada honkongilais-flunssaa
vasaan. " * _^
Yhtä selvää on sekin, ettg " s e u ^
raavalla kerralla'' käy aivan sa<
moin, elleivät suurten amerikkalais­yhtiöiden
omistaimat ja kontrolloipiat
canadalaiset lääketejitaat saa etukjl-teen
takeita suurista voitoista. ~". .
Viisainta oIisi,'että otettaisiin niin
tuiki tärkeät laitokset, kuin mono­polien
kontrolliin Joutuneet lääketeh­taat,
valUön haltuun ja kontrolliin.
Tätä vaatii se rajaton hintakiskon-ta,
mitä nämä monopolisoidut lääke­yhtiöt
nyt harjoittavat.:
Sitä vaatii se kun nämä lääkeyh­tiöt
eivät olee valmistaneet tarvit-teivaa
rokotetta honkongilaisdunssaa
vastaan.
Sitä vaatii tietoisuus siitä, että seu­raavallakaan
kerralla ei. saad^, täl­laista
rokotetta, ellei'^kSfeon taa­ta
näille valtaosalta äjQvnU^
omistuksessa oleville^ l i t ^ i ^ ö i l le
valtavan suuria voittoja rolra^nQQn
vahnistamisesta.
Lääketehtaiden kansaUistamin«n-plisl
pitänyt suQrittaa jo. aikoja sH^
ten. — Känsäkoura.