Vapaus, January 19, 1928

              M- Siru 2 Torstaina/tammikuun 19 ninä—Thur., Jan. 19
N6. 13 —1928
V A P A U S
T O ril I T T A J A T : i
a. C . X E O i , T. Ä . C A K L S O V . B, A . T E S H C N E - i , R. P E H K O h X S . j
Huomioita ja hsomaitiiksia
S c s i i t c x e d « t f b e . P o s t O i f i c e D e p s n o x s t , O t t i v » , a* «ecoail c U u c u t t « ;. Canadan kauppiaitten iiitcn lähe-
I ty;tö oli tammikuun yhdeksäntenä
>:^:..riui:-Jmir i>f F i B o i i t V n r i e r . i » C i a a i u ! P O M L I O I i a s o d c t a y . Oat^ t r e r y M c i M l i r , jpäivänä liittohallituksen puhcilla
T « ^ . y , Th««u, ttd . pyytämässä, että -'jotakin tehtäisiin
T U J i U S H r . V N A T : '
. X »*J0. « kk. 3 U u f l . T S j « J kk. » 1 J W . — T h d T O j i o a i - i a i » Saomeca «ia a o a i Uc
« I f c a t t u O c : . 1 «k: tbJOO. 6 k i . 13.50. 3 kk. S2J00 j< 1 kk. » . 0 0.
, I L 5 ! 0 T U S H f « O < A T V A P A C D E S S A :
r . SIM kextM, tiM k«kD k e n u . — A r i o U U t a o a a e B a i l m o t a k M t SOe. ptlfUtznax. —
•jmmauatmumlauft^kaex SOc. katM, « I J » S kertM, — STntrm£n»ot»k«!t « l Ä k t m . |2i>0 3 k « i « . —
MAottoOaxAuiatt tZM k c m . SSJOO k i k i i k c m « . — K i i t o t U o o t o k K t S l i » k c m . — K s o U m x u l m o t o k.
w f «rx> kerta. M c . l i n t a a k o k U t o i k u e d u u i B o i a t o r S n y l t ' - — H«liU*«JBlie4it j » oiöl«aoK.tuk»rt
aOe. k m . - t L O O k o l a * k e n u . —• T > U » i i * ! l m o t u J i e a {< ilaK>ts»cesitaanca on. fruJitucMS. lihctetaTi
• • e t a i k i a t a c t a k l l a c a . — T i U o k ^ J o i u c i w a c u rah«, « i t s l l a U h i t t i m i i n . pait» » » i t m i n t m . j o OU
I « b t «m « o t a t O a M t s k M t p i l i i oUa koattoziiM k«IIo U S b a c s t r a u t ^ r i o e J c U i i e i a «iklpijTifti.
V a i M i i t o t«teitB>t tSbertr BaI14Jac 33 Loru» Street. PobeUa S 3 6 V.
V a p n d M k M l t o f i i l i b e t t r B a i M i o c 35 Vora* S t . P o l u U a 1032. P^xtiMote: Box 69. S a d b a i y . O n i .
C«MtaI a d t e f t i s i a c i*t«« TSe. per c o U iaefc. V l o i n a n ckaig» for iaaertioa K e .
to «M bMt a d v e r t U a c BNKUaa raooc tk« F i s a i i b Peopte i a C k s a d a.
T b e Vaput*
f i e » «ita aUUoia lahaBM u» * a M i u u c t i t i m i l t e c a kifje
»•Wina»llliitt> «iaellis J . V . KANNASTO. liikkeeaboiMia.
a . k i r i o t t a k u u d e l l e e a U i k k e e a b o i u j aa
UtiMdhdos ja tilaime Snomessa
Suomen kommunistisen puolueen
r puheenjohtaja, tp«
veri Kullervo Manner, on Petros-
^^^^^.^^ 1^ käydessään antanut Punai
nen Karjala-lehdelle seuraavat haas*
-"-xv.^^tattelutiedot tilanteesta Suomessa:
Mita; on sanottava Suomen äsken
• y kukistuneesta sos.-dem. halli­tuksesta?
Kun noskejohtajat vuosi sitten as­tuivat
valkoisen Suomen hallituk­seen*
niin kommunistit j a vallan­kumouksellinen
työväki tiesivät jä
sanoivat julkikin^ että ^os.-dem. hal-
Ulus. on valkoisen komennon halli­tus,
perusluonteeltaan valkoinen hai-
•lUus.; Tämän väitöksen saattoi teh-idä
$en perusteella, että noskelainen
sosialidemokratia.; ja nimenomaan
:6en jotitajat olivat koko kansalais-
? sodan jälkeisen ajan osottaneet käy-r
tannöllisessä politii^^ olevansa
vlahtarien valkoisen valtakomennon
; puolustajia, mutta luokkatietoisen,
V vallankumouksellisen työväenliike
keen hurjia vastustajia; '
Nyt on noskejohtajain yksivuoti-nen
lahtari-Suomen hallituksi
-itämän vahvistanut. Nosket ovat itse
teoillaan vahvistaneet kommunistien
ja muitten Juokkatietoisten työläis­ten
arvion oikeaksi.
r Vuoden ajalla halUtusnosket en­tisiksikin
julkeasti"välityksillään" pi­lasivat
työväen taloudellisia taiste-
> luita^ - Mitään vakavaa ne eivät teh­neet
kapitalistien sulkuun idskaa-jnoin
10,000 metallimiehen autta-
.jtiiseksi^, Päin^ sos.-dem. hal-
Utusherrat lopuksi esittivät kom-fprömissiehdotuksei^
jonka mukaan
.haistelevien työmiesten olisi tullut
' luopua oleellisista ja tärkeistä eduis-
' tä£m; Metallisulkulaisten asunnoista-iliäädön;
antoivat noskeministerit ta­pailtua
A-^puolueettomuuden" nimes-mm
« i i
l i r i ' -
l i
mm
. 8a.
^ ^^Uudistuksiakin" noskehallitus
valmisti. M.m. 8 tunnin työpäivä-
: lainmoudattamisesta se vapautti ka-
'pitalisteja. Tärkeille .kulutustava-
Toille sc esitti tulleja, kuten muut­akin
valkoiset hallitukset. Olisipa se
^jo ollut valmis suostumaan leipä-
: tulliinkin, vähän entisestä alennet-äifuna.
Sairasvakuutuslain noskehal-
:v]itus',csittif mutta semmoisen, että
; ^\ nistetyt^ työläiset saisivat itse :vä
kujituksen kustantaa ja esim. syn-i''*'^'-.^
»yttäjien asemaa ei olisi turvattu
z "initenkaän kunnollisesti.
' ^^^r^'", Samalla kun noskehallitus näin
' y f / jolkutti ja petti työväenluokkaa, te-
1? ^ idi se törkeän rikoksen talonpoikia
,4^/^^^-vaStÄan.' Se vahvisti ja hyväksyi
Suojärven lahjotusmaatalonpoikain
f 'tilusten ryöstön kapitalistiyhtiöille.
No^ kai se sentään vastusti val-lankumofiksellisten
valtioUistai vai-p
noanrista, sanoo joku. Ei. Sos.-
^denoLiliallitus vangitutti vuoden alus-
^ta joulukuun alkuun yli 100 työ-
^ laista ^poliittisista syistä. Mutta ve-
.näiäiset monarkistit saivat esim: lo-
:;^kakuussa pitää Helsingissä kokouk-.
;usen; :Esim. fascistikenraali Gerich
t — ^ baltialainen parooni — sai pi-
:täa ; fascistivärväyskokouksia. Ja
-Joppujeh lopuksi sos.-dem.. hallitus
ehdotti valtion varoja ohranalaitok-sen
ylläpitoon, julistaen tuon val-lenl^
umouksellisia vainoovan laitok­sen
siten omakseen. Vuoden lopus­sa
sos.-dem; hallituksen vainovim-ma
«li hjrvin huomattava. Loka­marraskuussa
vangitutti sos.-dem.
, sisäministeri Piiro ohranojansa kaut­ta
22 työläistoveria. • "
Jos nämä tämmöiset teot ovat jo
sos.-iliem. hallitus on kaikin tavoin
Englannin vanavedessä vehkeillyt
Nosket kieltäytyivät Neuvostoliiton
tarjoomasta hyökkäämättömyyssopi-muksesta,
mutta sen sijaan ovat
hommanneet Baltian lahtarimaiden
liittoa SSSR :ää vastaan. Täten nos­ket
ovat aktiivisesti valmistaneet im­perialistista
sekaantumista SSSR:ää
vastaan. Ovat ne omalta osaltaan
koettaneet Valkoisen Suomen sota-voimidcin
tässä mielessä vahvistaa.
Mitäs muuta.tämä on ollut kuin
lahtarikomennon valmistamista?
Mutta sillä on se hyvä puolensa,
että suuret joukot ovat nyt omin sil­min
nähneet, tekojen kautta, että
noskejohtajat ovat lahtarien apulai­sia.
Ja - se on omansa erottamaan
joukkoja heistä.
Minkä vuoksi noskehallitus
kukistui?
Hallitus selitti eroamisensa syyk­si
sen, että eduskunnan lahtari-enemmistö
hyväksyi tulliveron vil­jalle^
Mutta tämä oli vain se nos-kieh
laskema syy, jolla he voisivat
"kunniaLa" kaatua. Mutta kyllä
siinäkin kunnia on kaukana, sillä
samat noskeministerit olisivat ol­leet
pari päivää aikaisemmin val­miit
hyväksymään viijatullin alen­nettuna,
jos lahtarit olisivat >selit-«
täneet tahtovansa heitä Vielä pitää
hallituksessa. Mutta nyt ei käynyt
niin. Lahtarit eivät tällä kertaa
enää tarvinneet noskej a hallituksesr
sa ja kukaties ei niistä tällä ta­valla
enää olisi ollut kovin paljon
hyötyäkään. Ne olivat näet jo niin
itsensä ryvettyneet, että joukot voi­vat
ne jättää. Ja hoske on porya-rille
hyödyksi vain silloin, jos nos*
ke pystyy vetämään perässään työ­tätekeviä,
antamaan kannatusta val­koiselle
komennolle, vaikkapa vain
jälleenmyjjän suojelemiseksi postin
kautta tavaroita my>-\'ien liikkeitten
kilpailulta". Yhtä turhaa oUsi lä­hetystön
ollut pyytää, että jälleen­myyjiä
suojeltaisiin "ketju"- ja
osastokauppojen kasvulta ja «iseilta
muilta tavarain jakojärjestelmän
keskittymismuodoilta. Jälleenmyyjä-kauppiaat
taistelevat taistelua, jon­ka
he ehdottomasti tulevat häviä­mään.
Suurliikkeet ovat työntämäs­sä
heitä syrjään. Tällä alalla ta­pahtuu
samaten kuin tuotannon alal­la.
Tehdastuotannon alkuaikoina
ajattelivat jotkut käsityöläiset, että
heidän työttömyyteensä ja kurjuu­teensa
olivat syypäitä uudet koneet,
ja he rikkoivat niitä siellä ja täällä.
Mutta tämä ei estänyt koneellista
tehdastuotantoa saamasta täydellis­tä
yliotetta käsi- ja kotiteollisuu­desta.
Jälleenmyyjä-kauppiaat ta­paavat
nyt suurpääoman voimat
tunkeutumassa alalleen ja he mene­vät
pyytämään hallitukselta suoje­lusta,
joka ei kuitenkaan voi estää
taloudellisten voimeiin .jtoimintaa.
Maan väestö jakaantuu yhä enem­män
ja enemmän pieneen joukkoon
kapitalisteja ja kasvavaan palkka­työläisten
joukkoon. Kauppiaat tu­levat
pakotetuiksi lopettamaan liik­keensä
ja rupeamaan kauppa-ap'ulai- Iäisille, tehtiin määräystä vastaan
siksi tai -matkustajiksi tahi tehdas- heti hyökkäys ja oikeuslaitos antoi
tahdon- j a rauhanlähetlilHnä" ja'
amerikalaiset - kapitalislileliclct rie-muitse\'
at täitä j a ta.hlovat nostattaa
"rauhanriemun" pilviin asti, — lau­suu
Toveri-lehti — samaan aikaan
tiedotetaan miten saman "rauban-
!-onei=ton" toinen osasto ampuu ni­caragualaisia,
jotka taistelevat oman
maansa asioitten järjestämisen oi­keudesta.
Sillä tavalla se ameri-kalainen
imperialismi "rauhaa ra­kentaa".
Niille, jotka ovat antaneet kapi-talistilehdistön
pettää itseään ame-rikalaisen
imperialismin tarkotuk-siin
nähden, on tässä kou^antuntu-va
opetus. Ne eivät ole käsittäneet,
että Lindberghin matka kuuluu osana
tähän samaan imperialistiseen ko­neistoon,
minkä tehtäväksi on ase­tettu
Latinalaisen Amerikan alista­minen
tämän imperialistimahdin
alaiseksL Lindberghin lentokoneen
sutinaa säestää kuularuiskujen su­rina
ja muitten aseitten ääni, huo­mauttaa
lehti.
• • •
British Columbian puutavarapa-roonit
ovat taas tehneet oikeuslai­toksen
kautta hyökkäyksen maakun­nan
miesten minimipalkkalakia vas­taan.
Kun minimipalkkain lauta­kunta
määräsi alimmat palkat käm­pillä
työskenteleville keittäjien apu­laisille
ja muille saman alan työ-työläisiksi.
Mitä on tehtävä? Trus-tiutuminen
tuotannossa ja jaossa
laskee taloudellisen perustan yh-teiskimnallistuttamiselle.
Jälleen-myyjä-
kauppiaitten, kuten muitten­kin
keskiluokkalaisten ainesten, täy­tyy
liittyä työläisten kanssa yhtei­seen
taisteluun sosialistisen yhteis­kunnan
puolesta.
Samaan aikaan, kun Lindbergh
lentelee Latinalaisessa Amerikassa
työnantajia puolustavan tuomion
asiassa. Minimipalkkain lautakunta
on vedonnut oikeuden päätöksestä
ja ennenkun asia tulee lopullisesti
ratkaistua, tullaan sitä epäilemättä
vielä käsittelemään brittiläisen val­takunnan
korkeimmassa oikeudessa.
Kysymyksessä oleva on ainoa mies­ten
minimipalkkalald Yhdysvallois­sa
ja Canadassa, sillä tähän men-nesisä
on minimipalkkalakien laa­dinta
kohdistunut vain naisten ja
amerikalaisen imperialismin "hyvän- lasten "suojelemiseen".
Komintern ja Neuvostoliiton kommunisti­puolueen
edustajisto .
olemalla alallaan. Toiseksi kansain­välinen
tilanne näyttää kärj istymi-sen
oireita ja sellaisissa oloissa pää-lahtarit
tahtovat hoitaa komentonsa'
asiat mahdollisimman vannojen. ja
lujien käsien kautta. Ja noskein
kädet sentään voivat vapista, kun ne
tuntevat j oukkojen katseet selä^ään,
vaikka toisaalta on kyllä selvä, että
jotkut noskeministerit ovat "aatteel­lisesti"
jo kypsyneet Mussoliniksi ja
Pilsudskiksi.
Onko sos.rdem. puolueen johto kai
sottava olevan edesvastuussa'
hoskehallituksen lahtari-.
politiikasta?
On, mielestäni, täydellisesti. En­siksi
hallituksessa oli monta sos.-
dem. puoluetoimikunnan jäsentä.
Toiseksi sos.-dem. puoluetoimikun
ta on osittain julkisesti tukenut hai
litastaan. Kolmanneksi 60S.-dent.
puoluetoimikimta on vaikenemisil­laan
eräissä asioissa antanut kanna­tuksensa
sos.-dem. hallituksen käty-riteoille.
tm
Uusi kalliius ja näköalat
Uusi hallitus on maalaisliittolai­nen,
mukana eräitä taantumukselli­sia
virkan3^kkejä. Se on fascistien
komennuksessa.
Mitä tulee näköaloihin, niin yksi
asia on vanna, nim., että mitä enem­män
kansainvälinen tila kärjistyy
ja maa rupeaa polttamaan lahtarien
jalkain alla, sitä enemmän on sy)lä
odottaa m.m. suuria hyökkäyksiä
rikoksellisia, niin vielä rikokselli-1 työväenliikettä vastaan. On otettava
sempaa on noskehalliluksen uiko-! huomioon sekin, että lahtarit ovat
politiikka ollut. Se on kaikessa oi-. poioissaaa kommunistisen liikkeen
lut Eajrlannin imperialismin ren-: valivistumisän johdosta. Ja vahris-kins.
"Se S.:c.jär\en talonpoiki^in Ivnut onkin. Ei!c3 sitä p y s i r i n i -
maiden r>ö;tc!c:n tapalitai Lontoon > L ; i n lalilarikomenlo enää Mviitä-käskysta.
• NeuvostoIiiUoa vastaan ; maan.
NKP (b) :n X V puoluekokous hy­väksyi
yksimielisesti seuraavan pää­töslauselman
N!KP(b) :n Kominter­nin
Tp. 'K :ssa olevan edustajiston
selostuksen johdosta. >
(Kuultuaan ja käsiteltyään tov.
Buharinin selostuksen, hyväksyy
X V puoluekokous NKP(b):n edusta­jiston
toiminnan Kommunistisen
Internatsionaalen Toimeenpanevas­sa
^JKömiteassa.
Puoluekokous» toteaa,, että kerto­muskautta
luonnehtii pä^vastalcon-tien
kärjistyminen sekä maailman
kapitalistisen järjestelmän sisällä
että myös kapitalistisen maailman ja
Neuvostoliiton välillä, ja kärjistymi­sen
yhteydessä sodanvaara, ensi kä­dessä
sodanvaara Neuvostoliittoa
vastaan, ^edelleen siirtomaakysjrmys-ten
jyrkltä kärjistyminen yleensä ja
varsinkin Kiinan suuren vallanku­mouksen
yhteydessä erittäin, edel­leen
luokkataistelun uuden kärjis­tymisen
alku Europan työväenluo­kan
ja porvariston välillä. Kapita­lismin
osittainen vakiintuminen ei
ole. ollut ainoaltaan poistamatta,
vaan se on päinvastoin kiirehtänyt
vastakohtien kehittymistä eri im­perialistisen
maitten ja niitten ryh­mitysten
välillä. Tuotannon kas­vu,
kauppasuhteitten elpyminen, ra­ha-
ja luottokoneiston lujittuminen
asettavat mitä suurimmalla jyrk­kyydellä
porvariston eteen ky^rmyk-sen:
vaihtomarkkin>Diista, raaka-aine-lähteistä
ja pääomamarkkinoista.
Maailmankapitalismin keskuksen
airtyminen Pohjois^Amerikan Y h -
dysvaltpäiin. Englannin teollisuu­den
lasku ja loismainen lahoaminen,
vastakohdat tuotantovoiniien ja
Dawesin suunnitelman ptlristus Sak­sassa,
Europan balkaniseeräns, jouk­kojen
: kurjistuminen ja sisäisten
markkinain supistuminen —• kaikki
tämä tekee yhä läheisemmäksi ja
kiertämättömäksi yrityksen maapal­lon
uudestaan jakamisesta imperia­listisen
rosvojen kesken, uuden va­rustautumisen
_ - yhteentörmäykisiä
varten ja sotien katastroofin.
Kansainvälisen tilanteen ja kan­sainvälisten
suhteitten äärimmäisen
kärjistymisen ohella; ilmenee luokka-vastakohtien
ja luokkataistelun huo­mattava
kasvu. Kapitalistinen va­kiintuminen
tapahtuu työväenluokan
järjestelmällisen elintason alentac
misen'J3 riistämisen lisäämisen kaut­ta.
Vakiintumisprosessia seuraa
työttömyys, joka pn muutamia ker­toja
suurempi kuin Jennen sotaa.
Suhteellisen hiljaisuaden lyhyen a-
"jan perästä pn nsrt' esillä yällanku.
mouksellisen työväenliikbeen ^ uusi
liousu j a l a s j o j ^ n työväenjonkk^^^^
lrjoraat-tn\-ji yasemniistöläistniniRen.
K a i k i n täir-ä todistaa .: kapitaliätissn
TTikiint-nniis-^n lisSäntyvää luliistu-misprcssssia.'
• -
TyöväenjoukkoJGii vasemmistolais-tumisea
vastakohtana on toisen in­ternatsionaalen
ja amsterdamilaisen
ammattiliittoyhtymän huippukerros-ten
jyrkkä oikeistolaistuminen. So­sialidemokratia,
joka on avoimesti
luopunut luokkataistelusta, on tyk­känään
siirtynyt porvariston puolel­le,
koettaen juurruttaa työväenjouk^
koihin luokkasovinnon ajatusta (n.
s. työväenliikkeen amerikalaistumis-ta,
teollisuusmaailiman ideologiaa,
kokoomuspolitiikkaa) ja pettäen
työväenluokkaa "rauhallisen" sosia­lismiin
siirtymisen perspektiivillä
"taloudellisen demokratian" kautta
kapitalistisissa maissa sekä siirty­misen
perspektiivillä muka maail­mankapitalismin
uuteen aikakauteen
(n.s.* kansainliiton kansanvaltaistut
(niin sanotun kansainliiton kan-sanvaltaistuttamisen
kaiitta) kan­sainvälisten
suhteitten alalla. Työ­väenliikkeen
alkaneen, yallanku:
mouksellisen nousun pohjalla on
Kommunistisen Internatsionaalen
•tärkeimpänä tehtävän kärjistää tais­telua
kansainvälistä reformismia vas­taan
ja samalla myös trotskilaista
oppositsioonia vastaan, joka särkee
yhteisrintaman .politiikan kansain­välisessä
työväenliikkeessä sekä jar­ruttaa
työväenj oukkojen' valtaamista
kommunismin puolelle. Puolueko­kous
katsQp välttämättömäksi, sen
ohella että kehitetään tarmokkaasti
yhteisrintaman taktrBckaa ja taiste­lua
reformisen byrokratian (pää­neuvoston
y. m.) sosiali-imperialis-tisen
huippukerroksen syrjäyttämi­seksi
paikoistaan, — voiriustuttaa
taistelua ammattiliikkeen yhtenäi­syyden
puolesta, kehittää kommunis-tipuolueitten
joukkotyötä työväen­luokan
keskuudessa, varsinkin työtä
ammattiliitoissa, samoin kaikin kei­noin
lujittaa Pröfintemiä ja vähem­mistöjen
liikettä. Tämän ohella kat­soo
puoluekokous välttämättömäksi
saada aikaan läheisemmän j a aktii­visemman
yhteyden Profintemin ja
Neuvostoliiton Ammattiliittoneuvos-ton
välillä.
^'Maailman pääoman hyökkäys työ­väenluokkaa
vastaan ilmenee kes­kitetymmin
sodan valmistelunsa Neu­vostoliittoa
vastaan. Neuvostoliiton
vaikutusvalta ja vallankumoukselli-sentavä
vaikutus kapitalistiseen
maailmaan on kasvanut j a lujittu­nut
valtavassa määrässä sen takia,
että vastoin porvariston, sosialide­mokratian
ja trotskilaisten parjaus­ta,
on Neuvostoliitto nyt koko maail­man
työtätekevien tietoisuudessa
sosialismia rakentava maa. Sosia­lismin
rakentaminen Neuvostoliitos­sa,
sen taloudellinen uudestirakenta-minen
on n y k j i s i n maailmEn vaUan-kumoukselHsen
liikkeen tärkein V a i ­nes.
Puola-skokous katsoo, varsin _
oikeaksi .'tarxnisslanse^n Nsavostolfi^i
, ton j a . Iv:hi,r.n vallankuinoulcsc-n , ptio-!
.Instamisesta, jonka asetti E o n i i i i t e r -f
i i i n . Tp. vL-meihen ' tSysistunto
nykyhetken, keskeisenä tuanus!aa-
•s&ena. Suhtautuminen X e u v o s t o l i i -
: t o n l i n o l u s t i i m i s k y a y m y l - e e n on ve-:
Gc-njäkaja vallankumouksen j a . v a s -
: ti^vallankurnouksen välillä. Yhä l a a -
it-raoien työfcätekevien joukkojen
luiirtuvEssa* aktiivisessa myötätun-
;no~Ha Neuvostoliittoa kohtaan k o -
;hoaa periaatteellisesti luokkatietoi-suiiden
tasolle työväenjoukkojen va-s^
nimistolaistumisen vaistomaiset
prosessit. Huolimatta kaikellaisista
• tekopyhistä manöövereistä ilmenee
' j u u r i t?.ssä kysymyksessä sosialide­mokratian
. todellinen olemus, joka
todellisuudessa avustaa jmperralis-t
e j a järjestämään sotaa Neuvostoliit­toa
vastaan. *
Neuvostoliiton puolustamisen tun­nuslauseen
kanssa on mitä läheisim-mässä
yhteydessä siirtomaavallan-kumousten
ja lähinnä Kiinan val­lankumouksen
puolustaminen. Huo­limatta
Kiinan vallankumouksen vä­liaikaisesta
tappiosta varsinkin neu­vostojen
puolesta tehdyn kapinan
kukistumisesta Kantonissa, on K i i ­nan
vallankumous edelleenkin elos­sa,
kooten voimia siirtyäkseen ifu-teen
laajaan hyökkäykseen koko rin­tamalla.
Vallankumousliikkeen uu­si
nousu Kiinassa tapahtuu uudella
pohjalla. Kiinan kansallinen por­varisto
on ammentanut loppuun val­lankumoukselliset
mahdollisuiitensa
ja siirtynjrt täydellisesti kansainvä­lisen
imperialismin palvelukseen.
Gomindan bn tullut vastavallanku­mouksellisten
kenraalien, palatsikop-lien
suoranaiseksi aseeksi. Kiinan
vallankumous voi ja tuleekin nykyi­sin
kehittymään ainoastaan työläis­ten,
talonpoikain j a kaupunkiköyhä-listön
vallankumouksena neuvosto­jen
ja työväenluokan ^egemonian
lipun alla. Kommunistinen puolue,
joki on tehnyt opportunistisia vir­heitä,
on pystynyt uudistamaan joh­tonsa
j a järjestää uudelleen rivinsä
taistellaksensa voittoisasti Kiiinan
vallankumouksen asian puolesta työ­läis-
ja talonpoikaisneuvostojen lipun
alla.
Tehtäväin poikkeuksellinen vai­keus,
jotka ovat kommunistisen pro­letariaatin
edessä, vaatii ehdotto­masti
aatteellista yksimielisyyttä ja
Kominternin rivien rautaista jär­jestöllistä
tiiviyttää. Puoluekokous
toteaa, että Kominternin sektsijat
j a sen toimeenpaneva komitea ovat
osoittaneet toverillista ja yksimie­listä
tukea NKP(b):lle sen taiste­lussa
trotskilaista oppositioonia vas­taan,
jonka menettelyn Kominternin
Tp. K. on leinaannut kommunismin
pettämiseksi. Trotskilainen oppo-sitsiooni,
joka on tehnyt täten pe­säeron
leninismin kanssa, ollen rden-shevistisellä
likyidatorisella kannal­la,
on parjauksellaan Neuvostoliit-
•toa vastaan auttanut ja edelleen
auttaa Neuvostoliiton pahimpia vi­hollisia,
harjottaen avoimesti koko
julkeudessaan ennenkuiilumatonta
hajotustyötä, kooten lippujensa alle
huomoimmat petturit ja luopiot Kor-shista
ja Euth Fischeristä Souvari-,
niin ja Liebersiin saakka," — tämä
oppositsiooni ei voi enää olla Komm-ternin
riveissä.
Tehtävä on siinä, että Komin­tern
puhdistetaan radikaalisesta kai­kista
kommunismin-vastaisista ainek­sista,
jotka ovat kerääntyneet trots­kilaisen
oppositsioonin ympärille.
Kuluneina kahtena vuotena, huo­limatta
muutamista opportunistisista
virheistä eräissä kommunistipuolueis­sa,
joita Kominternin Tp. K. on jär.
jestelmällisesti oikaissut, on Komi-ternin
sektsijain bolshevisoituminen
saavuttanut . edfeUeen huomattavia
voittoja. Puoluekokous lausuu va­kuutuksen,
että Kominternin johto
turvaa riviensä jatkuvan bolshevi-soitumisen,
niiden jatkuvan kasva­tuksen
todellisen leninismin, hen­gessä.
Puoluekokous katsoo erit­täin
tärkeäksi tässä suhteessa, että
toiselta puolen torjuvaan parlament-taariset
harhakuvitelmat j'a perin­näistavat,
käyden päättävää taistelua
opportunistisia harhasu untia vastaan
yleehsä, ja toiselta puolen kaikin
tavoin lujitetaan ja kehitetään jouk­kotyötä
ja työtä ammattiliitoissa.
Kominternin tärkeimmät puolueet
ja Komintern, kokonaisuudessaan
ovat riitävästi lujittuneet sekä aat­teellisesti
että organisatoprisesti,
kyetäkseen poliittisesti johtamaan
työväenliikkeen uutta nousua j a
ohjaamaan sen vallankumouksen
tielle. Puoluekokous velvottaa puo­lueen
E K m avustamaan kaikin ta­voin
Kominternin ja sen auktoritee­tin
jatjkuvaa lujittumista proletaa­risten
joukkojen keskuudessa, sen
työn lujittamista yleensä ja järjes-
<;öllisen koneiston erikoisesti.
Eri palMcakEiisilta
Calg-aiy, Alta.
sanovat että katsotaan mitä.voidaaa
i tehdä. Jos se on kielteinen vastaus
I eli että ei ole .naimisissa; niin sil-
• loin kuulet nimesi^ja sanotaan että
l olet laiska. Miksi et mene tois&en
paikkaan, siellä on paljon työtä?
Vaikka henkilö olisi jo käsmyt kym-menetkin
paikat työtä kyselemässä.
Toinen kiusallinen ky^onys seuraa
ensimäistä. Oletko Canadan kaiisa-lainen?
Jos vastaus on kielteinen,
niin kuulet syröh mutinan joka tun­tuu
vatsan pohjaa myöten; helvetin
ulkomaalaiset, tulevat tänne meidän
elätettäväksi. — - On ilkeää kuulla
kun elätettävä sanoo elättäjäänsä
elätettäväksi Vai mitä arvelette?
— W. Sillanpää.
Aikainen talvi mitä ankarimmassa
muodossa cn ne työläiset jotka tan-ne
ovat saapuneet viljankorjuuseen,
saattanut mitä surkuteltavampaan a-semaan,
kamppaUemaan nalan ja
kylmyyden kanssa elämästä ja kuo­lemasi.
Lumen ja kylmien ilmojen
tultua kokoontui tänne satoja työ­läisiä
odottamaan ilmojen muutosta,
että voisi jatkaa elonkorjuuta, mit­kä
hommat ovat vasta puolitiehen
tehtyinä. Talven painostaessa paaUe
pienet säästörahat ovat kuluneet
melkein kaikilta ja nyt ovat hfe jou­tuneet
kärsimysten maljan juomaan
pohjaan astL Nälkä on pakoittanut
useimmat • täällä rikollisuuden ^po­luille.
Ja turvaUisuuttaa^i suojeUak-seen
kaupungin isät poUisien avulla
komensivat nälkäiset työläiset läh­temään
kaupungista ja ylimääräi­sellä
junalla siirrettiin nälkäiset
työläiset British Columbian jylhaan
vuoristoon ja jätettiin sinne oman
onnensa nojaan vilun ja nälän kans­sa
taistelemaan. TurvaUisuus yh^
teiskunnassa oli saavutettu, sillä oli­han
nuo "nälkäiset hyenat" siirret­ty
satojen mailien päähän melkein
varmaan kuolemaan. Kuitenkin on
tuo nälkäinen "peto" taasen kalis­telemassa
hampaitaan suurina jouk­koina
ja miehet ottavat tiensä, suu­rina
joukkoina linnan muurien si­sälle.
Hyvänä esimerkkinä äärettö­mästä
kurjuudesta • mainittakoon
seuraava tapaus: Neljä nälän ah­distamaa
nuorta miestä saapui ra­vintolaan,
pyytäen ateriaa minkä
saavatkin. Tyydytettyä nälkänsä,
ilmoittavat he ravintoloitsijalle, että
S i S ^ ' ^ ' ^ p o l i o n , - i f ä saanut työtä; raken-ruokaansa.
Poliisit tulivat ja läksi- nusalalla. Autotehtaalle kunnon ra-vä?
kuljettamaan heitä kaupungin- ^"'^"a lisärakennuksia ja
Oshawa, Ont.
KUULUMISIA TÄÄLTÄ
Täältä ei vielä koskaan, minun
tietääkseni ole ollut kirjettä tämän
lehden palstoilla. Siksi lienee pal­ikallaan,
että esitän kylämme Va­pauden
lukijoille-
Oshavra on noin 25,000 asukasta
•käsittävä pikkukaupunki, noin 35
mailia Torontosta itään. Kaupunki
on kai ' perustettu lähemmäs viisi­kymmentä
vuotta sitten, mutta vas­ta
viimeisen vuosikymmenen aikana
on sen asukasluku tuntuvammin
kasvanut sen muodostuessa far-mikylästä
tehdaskaupungiksi.
Tällä kerralla" onkin Oshawa kai
etutilalla Canadan autotuotannossa.
Täällä liun on General Motors of
Canadan tehtaat. Siellä tvöskp^*-?!!
komppanian tietojen mukaan viime
vuV>nna parhaalla aikaa y l i 5,000 ilu
mistä. Sitten on vielä useita muita
tehtaita, kuten kangastehdas, (val­mistaa
verhoilukankaita), lasitehdas
nahkatehdas, peltitehdas, pari va­limoa
y.m., mutta ne ovatf suureksi
osaksi riippuvaisia autotehtaan
töistä.
Viime vuoden aikana on täällä
MUISTOJUHLAT
•Leninin, Rosa Luxemhurgin ja
Karl Liebknechtin muistojuhlaa
tullaan viettämään haalilla, 316
Bay St., sunnuntai-iltana 22 pmä
t.k. alkaen k:lo 8 illaUa. Ohjehna
tulee olemaan tilaisuuteen erikoises­ti
valittua. 29 pvän illalla tullaan
viettämään Suomen luokkasodan
lO-vuptismuisto juhlaa. Tähän juh­laan
on ohjelma samoin ollut harjoi­tuksen
alla jo pitemmän aikaa, niin
että siitäkin voi odottaa mitä par­hainta.
Siellä siis tavataan.
PUOLUEJÄSENTEN KOKOUS
Solujen V-teinen kokous pidetään
sunnuntaina ,29 pnä kk iltapa:-.'
väliä. Jokaisen puoluejäs-enen vei-'
vcilisuus on saapua kpkoukseen. j
talolle, mutta matkalla heihin yhtyi
vielä parikymmentä miestä, pääs­täkseen
valtion leipiin, minkä autuu­den
he tulivatkin saamaan.
Ei ole nykyisin sitä .^päivää ettei­kö
Calgarystä nieneva juna veisi
valtion vankilaan noita "hyvän a-jan"
lapsia kahlekoirain tavoin yh­teen
.kytkettyinä, sillä se on heille
ainoa pelastus, päästäkseen kylmän
talven yli.
Tällaisia kurjuudenkuvia voisi
.^luetella kuinka paljon tahansa
täältä maailman kuuluisasta vilja-aitasta,
jossa hyvinvointi on aino­astaan
niillä, jotka nauttii, noiden
nälkäisten ja kurjuudessa elävien
raukkojen työn tuloksista, työläis­ten;
joiden olemassaolonsa säilyt­tääkseen
täytyy välttämättömyyden
pakosta tehdä jotain rikosta pääs­täkseen
vankilaan, sieltä suojaa ja
ruokaa etsimään. Sellainen on ny­kypäivien
kuva maailman vilja-aitto­jen
kynnykseltä. — Tebby.
Chase River, B. G.
" J O S JOLLAKIN ON JOKU VIR­KA
NIIN PITÄKÖÖN MYÖS VI-
. , RASTAAN VAARIN!"
En tiedä sopiiko tuota nyt sanoa
viraksi, mutta' tehtävä.»se joka tapa­uksessa
bn. Tuntukoon sitten vas­tenmieliseltä
eli miellyttävältä tämä
lehtiraportterin tehtävä-.
• Sitä täytyy aina kunkin tilanteen
mukaan ottaa tehtäviä vastaan,
vaikka ei tuntuisi kykyjensä olevan
edessä olevan tehtävän tasolla. Teh­tävä,
jonka on puolue järjestö, kylä-tahi
käivossolun toverit henkilölle
uskoneet. Tuon tehtävän' kun par­haan
harkintansa mukaan suorittaa,
en luule silloin olevan joukon puo­lelta
syytä tjrsrtymättömyyteen.
Mutta jos tehtävän jättää ikoko-naan
suorittamatta, silloin saapi
lyödä jö vaikka kirveellä. Kun vaan
ei lyö teräpuolella eikä niin has­susti
että se loukkaa. Sillä henkilö,
joka laiminlyö velvollisuutensaj on
silloin tehnyt rikoksen tPvereita,
puoluetta ja luokkaansa kohtaan.
Niin onhaii sitä muistutettu monen
monta kertaa, että pitäisi kirjoittaa
tapahtumista työpaikalta. Jos sat­tuu
työpaikka olemaan. Sillä se on
tullut jo niin yleiseksi, että kun on
työnetsinhässä ja sattuu saamaan
nahkansa l^aupaksii niin sanotaan
että olit onnellinen. Minä kyllä a-jattelen;
onnelliseksi niitä immeisiä,
joiden iei tarvitse työtä haeskella,
eikä myöskään tehdä, vaan silti on
elämisen välineitä yllin kyllin, et­tei
tiedä mihin niitä tuhlaisi.
Olkoon nyt onni tahi onnetto­muus,
nim kerrottakoon ympärillä
nähtävistä ja kuultavista tapahtu­mista.
Kerrottakoon mitä tc&ee
työttömäin joukot: Toimivatko he
järjeslyneesti, eli järjestymättömäs-ti?
Siihen on lyhyt ja suora vastaus,
että he toinqivat kuten kukih par­haaksi
näkee.
Onko sitten paljonkin työttömiä
kysäisee joku. On hävettävän suuri
lukumäärä, tässä ylistetyssä hyvin-voinninmaassa.
On työttömiä nuoria
keski-ikäisiä ja vanhoja. Mutta näin
ollen, kun liikehtiminen vielä ta­pahtuu
jokaisen oman harkinnan
mukaan, ei herrat siihen kysymyk­seen
huomiota lainaa. Veisaavat
vain tuota vanhaa ylistysvirttä, että
täällä Canadassa o n hyvä aika. Mut­ta
toisin on s i l l o i n , jos työttömäin
vanhoihin on asetettu nykyaika!»
semmat koneet, joten tuotantoa
voidaan vielä paljon entisestä ko­hottaa.
Sen lisäksi on räkämiettu
paljoi} asuntoja ja liiketaloja. Mut­ta
palkat ei vaan ole ottaneet nous­takseen.
Ja työpäivä sitten: . . ^ oli
ainakin viime kesänä suUrelle .osal­le
Icaksitoista ja kolmetoistatunti-nen,
joskus tehdään töitä läpi yön
ja aamulla taas-vaan uutta päivää
alkamaan, työttömäin joukon kat­sellessa^
sitä hullutusta. . / :;
Tällainen "komedia", on aivan ta­vallinen
tässä kylässä. Esim. auto­tehtaalla,
joka on suurin työvoiman-ostaja
täällä, tehdään neljä viisi
kuukautta vuodesta säännöllisesti
kaksitoistatuntisia päiviä, ; parina
kuukautena on ehkä kohtalainen
työpäivä ja Ipppuosari vuodesta saa
tehdä neljä tai viisi tuntia päivässä,
jos ei joud»> tykkknään "lay off".
H3rvät ammattimiehet ansaitsevat
keskimäärin $1,200—1,500 vuodes­sa.
Unioa -ej autotyöläisillä ole.
^Rakennusalalla on perustettu u -
nion osasto muurareille jä maalareille
Ja sitten kirvesmiehiä on yritetty
järjestää torontolaiseen malliin kah­teenkin
eri unipon', mutta, vaikka
täällä viime vuoden aikana työsken­teli
ainakin 500 puujkyöläistäi tus­kin
viittäkymmentä- nimeä on uni­en
kirjoissa. Siksi ei se ; liioiu ole
päässyt mihinkään määräävään ase­maan.
Suomalaisia on tänne asettunut
vasta viime vuoden aikana. Ta,rkal-leen
laskettuna on täällä nyt yhdek­sän
suomalaista perhettä, ehkä sa­man
verran yksinäisiä miehiä ja
joitakin palvelustyttöjä.
Mitään yhteistoimintaa ei ole.
Vaikka täällä on joitakin tovereita,
jotka ovat muualla kuuluneet koin-munistipuolueeseen,^
ei tänne ole
vielä saatu toimeksi puolueen yk­sikköä.
: "Mustia lampaita", niitä on joka
kylässä. Niin on täälläkin hiljattain
Suomesta ttilleissa joitakin, jotka
suuruudenhulluudessaan ' eivät edes
käsitä kuuluvansa työväenluokkaan,
vaikka työllä itsensä elättävät.
.Autotehtaalle: pitäisi lähimmässä
tulevaisuudessa ottaa pailjon Iisaa
miehiä, riiUtta muualta päin ei tänne
silti kannata tiiUa. Siellä on jo teh.
taan portilla vähintäin 500 miestä
vakituiseen odottamassa ja* sitä­paitsi,
ulkomaalaiset ei kai sinne ole
ensinkään haluttuja. Autokomppa-niaii
pää oli lausunut, että heidän
työvakensä on 99 pros. brittiläistä
syntyperää. / ^ .;
No, saamme kai me nUcomaaiaiset
sentään rakennella heille tehtaita
ja asuntoja, -r-i. — i .
K. A. ^os vastaus on myönteinen, niin
Elspeth, Afta.
BLSPBTHIN SUOM. C. P . OSAS­TON
PUOLIVUOSrnLIEA-PORTTI,
alkaen heinäk. i päivästä 1927,
päättyen jouluk. 31- p:ään 1927^
Tulot: • •
Kassan jäännös edelliseltä tili-
^ ^kaudelta .$157.17
Ravintolasta . . . . . . . . . _ . . 29.60
Haalin vuokrasta . . . . . . . . . 21.00
EckviUen ja Elspethin O S . yht.
^ kesäjlihlista . . . . . . . . . , 89.33
Kesäkoulun hyväksi" pidetyistä -
konserteista .. - : 77,21
Keräyksistä . . . . . . . :^ . 45;40
11.90
17.00
4.85
Summa $453.46