1921-10-01-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
V lv 4 ' M '••••I. UI • .;T'"";. VÄfÄUS C i ^ ^ suomalaisen tySvSestSn ' Mnefaksnimttaja, ilmesty Sudba. ;-sy^ Oay joVa tiistai, torstai ja .•»tejsntai.'-" ÄfjBtaava toimittaa. Toinutusahtem (Liberty)/:-,-;-:^- r .The only organ « ^ ^ » s h mrk- ;.ew tn Canada. Publi^ed m Stid- : every Tuesday, Thursday ;'::VBind-: Saturday»:; S-i&ertisement. ; Th^ TapaBs; is the • hcst advertising medinm among the Finnish People in Canada. •'Umotushinta 50c palstotuumaUa. 'c . ^ ' A I B binta kertailmotuksesta 7oc. tiÄvistä 50c kultakin; IJeakMV. j I J i S ^ Ä o a m b t u s t ^ ^ ^ ^ • 82 00 kerta '-^^ Avioeroum. >...iJU sista, joista ' TiLAUSHiNivi^v;: ^I;^;'Gan«dnäiryk^ VK. 52,25, kolme kk. y^si ' kk! 75c. , . • • VKdvsvaltöitsiri.;|a; Snoroccni yKM ^:^(,^:ti?liSä.kun-.I#te^^^^ • paJtmeat. OUuwa. an .«Oii<l . Tuhnjinefc'j.! taaä'tuhannet in-ule- . taarinv.orii;wi3Jt ja neitoset-Euro-passa rientav.vt kilvan vallaiil^umöiik' ''^ scIHsen köyliäli^lÖT riveihin; lilityiUt lavalla hehkulla taistelemaan .punalipun juurella nykyisen riisto- ja sorto-yhteiakunnV. n hävittämiseksi ja aut- V' , . . taakseen työviienluokan yhteiskunnallista 'valtaannou?ua, ' ' Katsokaapa vain kuinka sankaril-tui puolustamaan Suonion vallanl^u-moussodan aikana käyhälistöii' pu-njtlsta lippua ja sitil eduätavaa työväen .valtaa.' Sellaista sankaruutta, sellaista urhoollisuutta ei olo milloin • , kann ennen nähty. Kuinkas suurella innolla onkaan suuren Veniijiin pro- ' . letaarinuoriso rientänyt punaisen av mcljan yiveililn, tuhoomaan Kolriha-kjn; ypehikinin;^^ hanneet ensinjäjfitä suarta proJetaa-rivaltakuntaa tuholla. Ja kuinka Euurta sankaruutta onkaan osottanut Saksan proletaarinuoriso. Kymmenin tuhansin on se rientänyt ottamaan osaa Saksan proletariaatin kapinoihin, sekä gaksalafgesta että oi komai^en imperialismin eorrannastai vapautuakseen ja luodakseen Saksan työtätekevien neuvostovallan. Italian, Ranskan, Keski-Eurftpan ja Balkanin maitten, Englannin ja Skandinavian maitten nuoriso Buomalaisten venäläisten ja saksalaisten proletaa-rinuorten esimerkkiä seuraten liittyy sankoin joukoin punalipun juurella taistelevien riveihin. Sankarillista, pelkäämätöntä, ylväs, tä on Europan proletaarihuoriso! Se on saava suuria aikaan. Sen vallankumouksellinen tietoisuus, ja taistslu Izykyisyys. on / jo tavattoman sunri, • ;,MuttJi mitäv mita;tekee'•aitierrkalai-rten proletaarinuoriso? r ^Aikooko se jjäh päivän nukkua porvaHliiseh urti- ;iKÖmannK;limeloi£Sa?: Ja antaäko^E rauhassa araerikalaissn rcakalaispor-varistoh; vahvistaa" k ;jaan,;'aiiieri%n ;legionejaan ja mui;ä -l;(htanknaHejaan?;:> • /AmerikaiaiijDnkin^^nuorisoiV on aika: ^helÄtij;;tiet£imätton^yydcs^ ])ituinättömy:ydoslyäri,^vsiIlä;'p6rYara tön/petoniaisfct jahläriHUdct"teura;;t yat;:parai!{aa/teidän isiännö^j anne.;'Vilkaiskaapa;yain^am^ tm- iakkotaiatelujcJi;.:: h;5tpriaa: ja-^ te näöito mitenkä riiäföj . tut ;hy?enat^ raateluhamra^ :vät;;kappaleik3i/;]upffiann^^^^ :0iänn^; veUiän lie ^ ja oniaisiahiie^'i.; E;^ (iellceiiv.':etteK, jiuOiiiaa;' kuinka;- anie-rikiilsjiieh ;;kapitalism?;; •rarite taisERaiv siskojanne-ja.äit iiiiiyr ny Uiien;/ h e t(>isiii •vuorpi n mu rha aval-hi; 3'3a(la!inalkv ja • töisiii ^vuöi-oin • vi^;- k;tten;;si|arennä;kstiim joko;'kuo!e~ truoi-lav;ruiirfiiKtäat)'li!iseV;ist:i';.kbU<^ rvp;';'unhiin^ar' - ^ - v ; ; / ' ' , ; •, r.;Rik;i|:''ie!aun-nuori ^yöronnev^ ;u kaike3i'4ä?nHiv:J&hdonta? E '(iärtcj/ltaiji növ!jfeko3tnmaan,;ellfitt<; ole: kokona an/tuvBi elt un e et • väliapitii-inättoniyyiiosiiilnnö?/\ \ •'Vai yiiiikt);,te yaiiia si;Äyinnok3?3nn o;:porva^^ % ä ja saastaa rosliarpmaf^^ vifltä'kuvista ,:p^ . H vt u<!estai/'uskonnosta; • niuu=ta?mitä yallassaölevatt sot^lteiiio • eduiiiseksr sy^ sitöit saastuttaa t2itä?rYhäk^ lutatto • aikanne porvarimailman tar-joomassa humpuuldt-sa, katu- ja yö-eliämiissii; tailrä ön johtava monet^tu-hannet teistä rikollisuuden teillö, ser. iseuräuksona vankiloihin,' sairaaloihin ^jajiiillujenliuonceseeni; ;T tä^vain;saa ainm^ taiisriii räutälforkdnsa aseita:; toimi-salii Btä, jos te vain Msitätte ssisn valcavuuden! Sibi^ proletaarinuo' ret, herätkää ja ryhtykää voimaperäiseen herätys- ja valistustyöhön kanssayeljienne ja siiarienhe mukaan saamiseksi ja heidän kasvattamisek-seen kunnon luokkataistelijoiksi! Teillä Amerikan ja Canadan suoma laiset proletaärinuoret on erikoisen tärkeä tehtävä. Te voitte olla yhdyssiteenä suomalaisen ja maan varsinat sen työväen väliUä. .Teidän kahden kielen taitoisuutenne' antaa teille siihen hyvät cdeUytyteet.. , Canadan' S.si osastojen yhteyteenkin on ryhdjrttävä perustamaan nuoriso- osastoja. 'Torontossa on sellainen toiminut jo jonkun aikaa hyvällä menestyksellä. Sudburyyn, Cop-per Cliffiin, Soohon, Port Arthuriin, Fort ?\Villiamiin' ja moniin muihin kaupunkelhin,,voitaisiin,:sella:£iä- perustaa;- samoin .erikoisen hyyan t i: laisuuden ja maaperän nuoriso-osas-tojch toimjnnall.e ' tarjooyat Buomalai set farmi-seudut^ ;Jokaisen-v van- Jiemman. farmi-seudun osaston yhtyy-teen' voidaan • mainiosti perii'itaa huo-risorO$ aito. • Vaikkoi : toimintaa/, ai-; kuufpanemassa: olisiksan n-oiitaa^ heu kilöii, hiin voidaan mukaan^kerätä yhl^, iin. , : •- '•• 3uTJpj)Vnr\ '••loisicar^ia-n&vän/komitier an on eopjvalla. tavalla, edistrittiivi.-. nuori20-o?ns!:ojc:r'perustiiiin<ta nil; .^vn- ..toimintaa, • Yoim^is-ipaneva ]:o- :nit«a..voi .julaisi;* ; nuöriso-oSiöloillc lovitc-ttiiv^iksi; sDpivia; .;lento!i:3rjasia^ ii^iikklk sopivaa;kirj.alli3uutta jne...Jr; jos niahrI.>!iisU. iliuisttiiä- Heftjivii puHuja ja liien'noifeija.:;£:ViB^ taffiaan. ;nuorison;;mukaan V saa - Meidän/on-..iKUJitöttaya^;: että, o;^^ ^uorastaaii-rikollista, eitä"moi)ia vuosia 'onukana •ol]oittq?V;,;Sosjalint!en Suomen hallituksen äänenkannat tajan kirjoittaja koetta aslcotella, että Suomen Työväen,Puolueen pää-äänenkannattaja— tällä kertaa nyt seJ ~ mitä <valheeJlisiin ja MihöiUa- Viin» otsikoihin ja niiden «alle ladottuun yhtä valheellisen kiihoittavaan tekstiin» tulee voittaisi «kaikki loka-lehdet mailmassa». Kirjoittaja; bn yhdessä ainoassa lehden numerossa pannut merkille otsikoita sellais, kuin «Venisunnuntai ta, valmisteliaanj — «Va3tas'alIankuT möus raivoissaan» — «Verenhimoiset valkaisijat»-— «Solvattu Venäjä» jne. ja ihinetielee ikäänlosin ei verisuh-nuntaita olisikaan valmisteltu, vaikka Viranomaise^t oliyat ilmoittaneet-väkivallalla estävänsä työväen aksi päiyäljji :.aikovat' ,mielenosoitukset; ikäänkuin ei yastavallankumdus, cliii-kaan .raivoissaan, vaikka joka niail-man ,.kolka3.-a, eikä vain Suonie.'5sa; kohoovÄ^t^sen raivoJiaudot ja sa.äpui', tietoja; sen «brriRutaoista;; ik^änkuir ^dyät yalksisljat .oliiikdan '. vereniii-: moisia/v3i':koi esiin,Suomessa ole kyet'y.{edco . kunnolleen^: .kuoppaa-riiaan,, n JlderiuhrcJR, enanipäa ' kui:> luokkavictoistantyoliiiiten l a p s i sta^ ico; m i u ri;u;itinipia., valkokaarybisiu j a : a i i i a k i n ; k p k o n ^ vatm;* ,U;-:kar:s3£kakn,. rnusä yalkaisi^t-hoitt vään ;:virtoihin p.s.,, ikii?inkuin Vcnä-, .jiUi:>i .olisilraanvSolvatty,-.^vaikka eri niaiiiiep, .pörvavillioet j a niiden e;:jdji':näföestä 7iiinel-(33n -asti;- eivät 9le;Tidjä!i vasdjn aikana tusldn riiU :tiiänvmuuta t':i;hheetkäil!i ;;;j-:'öv.; MuU ta.;;y]!iä^.:kai.kki • cvfit • kftskctGiiut • otsi-.' k&tj :niiden olla • ekva. teksu-ja'ji^ht;- kckona!JuutlöSnEna;;<il;;u^ .X3«sijj3i ja s^silsbtn;,3un:ya syn:iyti's. vii'3Hr3!>V:.;-;::. ' ; iv,; ' •Ja >ivvir.i iveiäci; SuoKe:i;K«liit uksea äänenkahnattajaTi-yähemm^ tiijHyyä',, k5rjoiu/f;;hi ij^ihtoriiiiUöäea-maan 'pinkertöneina;; i salapöliigjeina^ pyteyliurttina; ja •Mahtärjkaa^tilaisina^ tjröiäis-omalisienne ja luokkaveijie^^^ sekä-sisarteuii esilakkoillessa: ja nöidössaiikapitjdistista vääryyttä^^^ töa ja orjuutusta vaataan? Eijjeil-zEil; Seeivoiolia ' Iin ynnä mo^et muut vasiavallanku- ta. Teidän nuoruutenne puhdas mie-i,| iriou|^^Ilisefc':-1ce^^ '1i^-'ja. ppiillaauuttuunniiaattoor:i ; oikeudentunto ei A;,T liilitiiäel: '!ii;iegrei iR^AAipÄIi'T5tAN^lETTAvJA:^K^^^^ '£M:-M^-''-^'M v'i^..' £ \ ^ '. (Hp-iiksytty ICmessa istunnossa heiniikuun -i p. 1921.) , ' i ; ^ ' , - - l ityaymykson ydin. • t. Imperialistisen sodan j.-^ sen jäikeison' ajaa vallankumouksellinen j l i i k e esiintyy historiassa ennen kuu-lumattoman vauhdikkaana. Maaliskuussa 1917 suistuu tsaarinvalta. Toukokuusta 1917 lähtien Icviiiä En-^ • . glannin myrskyinen lakkoliike. Älar-* raskuussa 1917 valtaa Venäjän prole- 'i:i;: ;•;•• tariaatti valtiovallan. Marraskuussa 1918 romahtavat Saksan ja Itäval ta-Unkarin monarkiat. Lakkoliike käsittää useita Europan maita ja laa-jenee seuraavana vuonna erikoisesti. Maaliskuussa 1919 syntyy Unkarin ' Neuvosto-tasavalta. Vuoden. lopulla' : : järkyttävät Yhdysvaltoja metallj- ja .kaivosmiesten sekä rautatieläisten myrskyiset lakot. Vm 1919 tammikuun ja maaliskuun taisteluiden jäl- ' keen kohoaa liike Saksassa huippuun-i" • sa Kapp-käpinan päivinä maaliskuul- 7.'la 1^20. Ranskassa on sisäpoliitti- - nen jännitys korkeimmillaan vn. 1920 •i toukokuussa. Italiassa johtaa yhä I) valfevammaksi kohoava teollisuus- ja maalaisproletariaatin liike syyskuul-la 1920 tehtaitten, tyopajain ja maa- ' tilain valtauksiin. Tshekkiläinen pro- • letariaaUi tarttuu joulukuulla 1920 valtiollisen suurlakon aseeseen. Maa liskuussa 1921 nousevat keski-Saksan työläiset taisteluunv^ja alkaa Englannin kaivosmiesten jättiläislakko. Erikoisen laajana ja kärjistyneenä esiintyy liike sotamaissa, varsinkin voitetuissa. Mutta yse leviää/puolueettomiinkin. Aasiassa ja Afrikassa hefää tsi voimistuu miljoonaiste siir-tomaakansojen vallankumouksellinen ^ kuohunta. • •-i;^,-;^'i:-i i V^- .•^ • '•;;;^utta;t5mä: valtava laine ei pyyhkäissyt pois maail.niankapitalismia, ei edes Europan kapitalismia, i ; ';i ; v i ; Kommunistisen • Iniernatsionaa-len II m ja III :n kongressin välisenä vuotena päättyi. joukko työväenluokan iiousu ja ja taisteluita, osittaisiin tappioihin (Puna-Armeijan hyökkäys Varsovda kohti elokuulla 1920, Italian proletariaatin liike syyskuulla 1920, Saksan työväen maaliskuun taistelut 1921). V Sodan i jälkeisen vallankumousliikkeen ensi kausi, jonkalcuvaavana piir teenä oli taistelutapain ja tarkoitusten muodottomuus sekä sen valtaluo-kissa herättämä erinomainen paniikki, on asiallisesti päättynyt. Porvariston itseluottamus luokkana ja sen valtiollisten elimien ulkonainen lujuus vahvistuu epäilemättä. Sen kom munismi-kauhu on, joskaan ei kadonnut, niin kuitenkin heikennyt Porvariston johtajat jopa roybkeilevät-kin valtiokoneistonsa voimalla ja o-vat kaikissa maissa siirtyneet hyö» käykseen työläiJsjöukkoja / vastaan', niin taloudellisella kuin poliittisella rintamalla. .;.-. 3. Tämän johdosta asettaa Kommunistinen Intematsionaale itselleen ja koko työväenluokalle seuraavat kysymykset: missä määrin vastaa porvariston uusi poliittinen suhtautuminen työväenluokkaan todellista voimasudetta? Onko porvaristo to deltakin saamassa palautetuksi yhteiskunnallista tasapainoa, jahka sota .tuhosi? Onko perustetta otaksumalle, että valtiollisten järkytysten ja luokkataisteluiden sijasta olisi tule- Jpna«a uusi, pitkäaikainen kapitalis- .väiinpitEtniiitomiä; henkilöltä,,; jotkp matkivat -a;aerikaläisi:a alhaisia;katu-' elaniäa,..;';;,:i.:.:-'\;;i ^v-;\, \:\' yv--i.;-/ i ' Äniorikän; ja' Canadan KUömalaino:;, nuöri30,:pn:s.aatavai meidän me: inukaah; tuomaan ;'niibiri liuoruu-derivinöstuksfllaan; j a , ; i o i mh läiin uu,i:(:a ;iyä!lahk,upbuk32l!is^ keil ja yämää,'seliä' jatkäinäan ;'niei: dän työtämme,; - ;.i\;:i.;; ';,;'.;';i:' '.'i ';'i -Kaikissaipsast-jiissa ön .otettava tä-mii asiayesJlle - ja i:yhdyitKvä::agitee niaan .ntiorispa ntukaap niissäkin;;osas toiasa mitkä ovat liian pieniä nuoriso-osastöjen .perustamiselle, \ ,; :Mui;takaamrae;';jakih ':\Liebk marttyyrin lause: «-Ccnon on nuoriso son.on tulcvcisuHsa. '.O---------'^ komrnuiijstien tulee olla läsnii kaikkialla. Ij^eidan tulee omata- tieto kaikesta,, heidän täytyy valvoa tVjaah,,-£fthiomai?hdi;t53;I;i i:-: tattuna valkosankarien kirjolttaisat kirjat, joiden tulvan takia porvarillis ten kustannuEliikkeiden on pitänyt «muuttuneiden olosuhteiden takias palauttaa takaism teokset joissa viime vuoden valkoinen sanasto ei niiden mielestä ole päässyt-täysiin oikeuksiinsa. • Sanalla sanoen: työväestöllä ei ole olliit mitään vaivaa voimasanojen ja kuvakielen etsinnässä. Kaikki on ollut valmiina kilin hyllyllä. Mutta tjjö väestö on päiayastoin viljellyt niitä erittäin varoen: jykeimpään sanastoon se ei ole kajonnutkaan; ne on se jättänyt Aatujen y.m porvarillisten tyyliniekkain ykaityskäyttöön. Ja mitä sei Oli tarpeisiinsa lainannut, ne se on säännöllisesti miedontanut ja lieventäen mukaillut, nen sanasto : • ei> ,'yalköi karttunut kuin yhdellä sanalla: lah-tari!. Niin että" ei voi olla puhettakaan rniitään työväestön innosta .tallä alalla. ^ Päinvastoin on.se koko voima sanä^juän jättänyt-porvaristoni edelleen kehitettäväksi. Vaii-to; näet pn •jainonut siile/.ettei se täs3ä',.pärjää. Sillä puhukoon Suomen, porvarillisen hallituksen äänenkannattajan tai iain^on •kirjeittä^;;: mitä.ii,-liyTäa£äj .^ijin • kyllii työlaiskirjoitta;;ati jai -pi!-- hujat qvati.sentään vaival;ia'oppipoi-yoryarilliSiin/- mestarpibini.-i näh-. i • ...Nyt-alkaa olemaan aika lähettää joulurahat omvcm ' s villeen.Suomessa. ; v ^ ; *""2isilleeii.;.^* = .Vanhassa synnyinipaassamme on taas taliut hn.r> ' ^ = monen omaiset, isä ja äiti, veli ja sisko, seSLrS°,.'°^ - viattomat lapset ovat puutteessa. ; He kaikin ofenl?,??"-^'^' = puolen meren ja odottavat pientä apua - °J®.">3'.at kat = • Parhain apu. on pieni rahalahja^ V 5 Sen voi lähettää meidän kauttamme. = Suomen rahan arvo parani niin .nopeasti että eile . Koko punai- s Ikoisvuosina. ole ? S; ainoastaan ;. •Mutta;knl;i;ca'iiyf Ijcnsei" ;'sin;i, riu humätfjkaan • ;_siita,', e t t ä •;maini^-tujen ,btirk3iden;,- <iikr ol?-va ;teksti';^i-enein^ mänykuin- riittävästi ioikeuti^aaimoiE;- tei^iinimikkäKlen käytöa, jliy^myk-ses3ä; kuin i on; kustänmt^Ömät • ti)siasi-at-: joista;Buhuofsa yoisi:,]^^ kar-' ke3nipaakiii,.k!elta,ljopa oakein iilutherimai£ta;.tyy^iäii^^ yästäiniille:saatanoille!): n sitä,;^wpii.;kysyä:i,keltäV,.ty^^ on sanayarakonsa ja..jqurnalistiilckänsa perinyt?;';:: .feai ön; Miw e-siintynyt; julfcisen,^eiämän;^:^^^^ lä,v:ettrf.se;ioile.;keri^ mitääni-qmaai sajiiayarastpa,.;vaah on sen .täytynyt ;tiJrvauto;ipo,rvar henkisen: viljelyksen; saavutuksiin itä^ .1 ii ajalla. - Ja totta puhuaksemme on poryaristoyjuuri^itällä.^^ kalkkein pitemmälle,, i'Alkaen kirjailijoista • siellaisistiai;,kuin ,"iKmnto^'^^^ ^ihäi;;-sanoinialelTtimiehiin i isellaisiin leeiottaa huon'tioori, iöttä: taistelu^ d itodjella. vakavaa;jaijpihtaa^-:V^^ Vastoin isbsialideinokräattie i ja ra-dikälien;; pilÄupiärvsriliisia;: p suuksia,::tulse;iheidänV edustaa iluok-kataistelussa :;5itkeätä ja 1 öjaa;;'köyhälistön.^ taktiikkaani i- i-i^i".i^^^Vi - kaikkeav;i Hdidän • iulee kritiseerätä kajkkea ja käyttää tätä,kritiiikkii^^ Hiisten i vallankumioukselliäeii:' tietoisuuden Iwnnustamiseen./^^;H^ Aamulehdpni Aatu y.m., maini;j M-«d?sn vallan ka mcusnika on oilsajs- ,*"^äerame yairi ••tökeröimmät;^.^ ppryarillisetikynäilijät.;:. vaUankumouaiiat den. : Katsiol^aämivie vain';öiir)eriäk5i i y d - koporvariHi^ta;. kielijnkäyttöii;; ^yihne 5äiyi2n'^£akf>ä3sa ;i----^:;ei; vä ;en:ii:e Icotoiaa; saaviutuksia^-vaanipit-; •taakiieniiTie '.esinisrkin-ii^ -Kjid^te' •Su o m i n ; p orvftr i t' o va t. viiiiie , a i ;i:o^ i!la£tukse£tä;tuijottaneet^•3i!h.iänsäif;o-^• keifei.,: .Sisilia .bn murhattu pcrv^iy:!-; linen -pyiiittiKren ;-hs'i.kiI,ö, i t i i:;n pa^ aii::ipi, 'otl-lV'JIeiömgiiv;;San^ v;it/in-urttcHbergin- j a Bad2'iin;'por-varJ^ liäten lieiläisryhraäin ck:il;>tti:van, nliä,paikalla, rmMä'Erzb2Tgct kaatui•iljsnteiti.enia-uhrina,.'. raken^- ast:ai:;iin/kapp5h'ii3a.'sen-!:u^^ reeni; .jonka\ok5isn alla iiiia; veti; Vii-niei^ oa; he.^kyyki=ei:3ij, ;py=tyi;2ttiiisiir: rJsii; Sikäiettclpaikalla joka. y u ^ kuun • 20 päivä pidettaiiiini kiitosjuuir. lanpalvelus»., 'Mainio mies siis; ei .mi kään bobhavii:i eikä rnuti:rois!;d, ' ; , Mu t ta ku in ka i V ieötä vät Saksaii. vai koporvärilliset/,iiuo samaiset, .jotka kävivätiaina Suoniessaiiasti ielähyItämässä' vapautta,ja.inmisyyttä ja joil- 13 Suomeni .porvarillisen; i[ialHtu].:ser. nyky!,nen-;äänenkannat-ajakin suitsut ti mäurättömiisti; ylistystään,; kuinka viettävät nämä• ihmisyydeT^.esitaiste-; liiat;taftiän: suureii; kansalaisen muis-tba? i •'Mitäikielfä-lcäyttä^^^ . Katsckaamm.ghan,. ; :~.^-] ' , • ,-• ,:' Tiedon- saavuttua Erzber,?erinmur hasta piti, Hamljoridn ,•suo^8lu3polii3i-kunnan luutnatti miehistölleen •puheen, missä lausui:;.,i.^Toverifc.minui la on'iloinen ilmoitus: tehtävänä. ii,; \ ; . .. i • L^HETYSKUSTANKUKSET-s- iPostissa,löc toikiltaisummiltä; Sähkösanomalla $3,5f): i . C]mi.a.>a nopeaa ]a perillemeno var-T. Lähes 2000; i > i ä niitä «r^''^' IS ia n>eilIe.^(P^ 'lidrst =lit2 sinoit; j kclnuunn nui cV-=i siteäjn edes:- Sen €iir.voiniai5.e ije, Xearo=t-o-Ven 'i, .Veuro;tc-Venä .„3 jo tyovTarillisrc ^ude--a. jcHkaan j3:,]j_ertEJain. oM :Bu;ii5:-an ffierki' :pri3J^iin:^t ameK: ii:et.hui?"t.., -:::r:i,.ui;ehi Hei K i i i cu iv^rTin Box ^ , . ,i-Torontossa iottaa: rahavälityksiä vaata :f3!r;-Ave, :;•••:.•:• •..-.•;^:-;;..,.,-:• •.••;:,:,•• :^^?V A. T. miV;jn:g s,:, ; .»^v*io S.--Kj:^Mi:^:ii^}^ Ms emme;ole saaneet t s i i t ä i vs .iC?.: •j-iin-sy-iÄiikuI:!- •:;Kun ::co;:;a;rV . . . . . . • ti,'? - i:.'iäkin ir5i;r:a?ta, i:''ta-n:-or!:";"'i:;;;!'! :-n!:i'i3:'! o;,! •.f33 >::-?i':l^^;? jii^-ii^ iT:dii ^:,:'i^ "y" ija.ai:)03 j E: - k ä a p a : a y v i U j a ; v u s t 3 t k a ä kirjain mikoiittoi ^niiniiiJisii^iiäispiHniiiiHnnnäiinm .-onv': ' Ei:- r' ri:S^i' \ ; i V min •jiUleenöpukun:ija: kasvun-; kausi,;.Eikö tiimani johdosta Kommunistisen In teraatsiohaleJi piisi tarkisr tettaya;oh3elman3a ja:taktiikkaansa? .,•„•':. • :,:' , -;;. .• • •;.,.-;:; ; ; • : . - . . i • II. Sota Jraijauanousu j.^ knisi. Eu ;ii.;"iiropan^imaat. V/ ;,' -i.-.Kafei sodan:edellistii Vuosikymmentä .olivat^ erilcoisenvaitava-t: kapitalistisen kehityksen aikaa. Npu-sunaikakaudet olivat :pitjcät ja hyvin voimaperäiset lamäa:inukseri ajat lyhyet. ; Yleensii kohosi :kehitysviiva selvästi: kapitalistiset kansakunnat-rikastuivat. , Jläilman kohtalojen ohjaajat, jotka trustien kartellinen ja yhtymäin kautta sängen itarkkaan: pitivät silmällä mailmanmarkkinoita, tiesivät kyllä, että nopeasti kasvava tuotanto oli törmäävä kapitalististen mailman-markkinäin nielemiskyvyn rajoja vastaan, jä yrittivät sen takia pelastua vialtavalla otteella. ; Mailinan^odan verisen kriisin i oli määränä korvata taloudellisen lamaaiihuksen aika — samalla tuloksella: tuotantovoimia tu hpttaisiin summaa, ' Mutta sodassa yhtyi sen tapojen e-rikijisen tuhoava: voima niiden käyttämisen aavistamattoman pitkään aikaan. , Lopulta -se ei tuhonnut ivaan taloudellisesti i «liikoja» iuotantovoi-miä vaan heikensi ja turmeli Europan kokoItuotahtpikoneiston sekä kaivoi pois maan sen aita. Samaan aikaan- edisti se valtavasti kapitalistista kehitystä Yh^ysyalloissa^ja Japanin kuumeista kohoamista. Maail-- man talouden ;i)ainopiste siirtyi Europasta Ameriliaan. ;5. Neljä vuotta kestäneen teurastuksen keskeyttämiseni * demobilisoi-misen ja sotakannalta, rauhan kannalle siirtymisen; aika, kiertamattö-mine, sotaväsymyksen ja sekamelskan aynnyttämine, kriiseineen esiintyi — täydellä syyllä — pörvaristblle vaarallisempana aikana. Tosiasiassa o-livatkin sodan Ijbettelemat maat sitä seuraavana kahtena Vuotena yal-supmalaisteri voimasanainvkeoh sellai .seksi/ että se':iyie':sert' -kartiittamisha-lun- rolikeimmaltakini Niitä onyiiine vuosina vilissyt-läjäpäinii' • pprvarilehdissä.ia^niillä• on ollut las- :ta!vien köyljaiistöliikkeiden:näyttämö-näi Yhtenä jiiiäsynä ;siihen, etfä porvaristo:' kuitenkin piti: raltapäi]vkati=a, oli se tosiasia, .etfä;::muutamia 'kuukausia sodan;; jälkeen ipi :'seuran:iut-kaan: kiertamättömä!ta;näytLävä^ si, vaan taloudeliinen npusu; ti noinipuolpiitoista vuotta, .Teollisuus niclasiiiiiiltei kokonaan an-nej-jasta^ vapautuneet-työläisetv; Vaikkakaan työpalkka ei yleensä voinut seurata tarvikkeiden hintain nousua', kohoni se kuitenkin jatkuvasti ja ibi siten "talo udellisten saavutusten kangastuksen, ;v^ii. -i,.';.' : SJuuri ^tämä:vn;'ii9i9/20 ; korkea konjuksioni,; joka:.lievensi;sodän jäl-kiajan likividoimista, i edisti erinomaisesti porvariston itseluottamusta ja herätti kysymyksen,kapitalistisen kehityksen uuden 'elimellisen ajan ;tu-losta. •,.:i:.::.! • :•; ,:i;;.i:^':.i-.; ^ , : , i . " ; ' :. Mutta eipä ollutkaan vn. 1019/20 nbiisu olemukseltaan kapitalistisen talouden ennalleen palautuksen ai kua sodan jälkeen, vaan ; pelkästään sodan luoman nousukauden näennäisen kukoistuksen .jatkoa. 6. Imperialistinen sota syttyi aikana, jöllcSn silloirikini ttöia) Arne-' rikasta lähtenyt kriisi »koi siirtyä. Europpaan. Teollisuuden kiertokau-den normaalin kehityksen keskeytti sota, joka itsekin tiili mitä,! mahta-vimmaksi taOud<ä!liseksi tekijäksi. Sota soi miltei i:tajattoinat. marickinat teollisuuden päähaaroille, jotka olivat täysin turvatut kaikelta kilpailulta. Se oli viankka; ostaja, "jbkaei-kos-kaan saanut kyllakseen. Tuotahto-välineitten tuottamisen tilalle tiili hävitysvälineitten tuotanto. Henkilökohtaisen M käyttj,vät yhä korkeammilla hinnoilla miljoonat ihmiset, jotka eivät tuottaneet vaan tuhosivat.; Tämä kehiiys-prosesii merkitsi vararikkoa. Matta kapitalistisen yhteiskunnan.'. äärettä^ miin kohonneitteh ristiriitain vuoksi näytti se pelkältä rikastumiselta. Val-toi otti lainan toisenpa jälkeen, työn-otan psrassa».- .. - 1-:-•;.•: '. ' • • : .RosontalerGartsnissa,.:-Berlinissäv pidetyssä.' oikeistopprvarillisen iauori-; soliiton periLitayassa-;. i, kökoukssesa" taas loihe saksalaiskansallinen pampr, si tulvanaan paperirahaa markkinoi'];' ja :siirtyi:, läskelinissaan iniiljponista miljaKlcihin.:: Koneet ja^rakeiinuk set; kuluivat, mutta niitä' ei uusittu JIasta. muo.kattiin. huonosti, .Tärkeä, rakennustyöt Ijaupungsissa'ja liikenteen alalla keskeytettiin, . Mutta-val-tiopaperien, i paukkiseteleitten,.' vaih-donväline- mbrkkieh i ja iiarvopaperien ,sumniä kohosi ..keskeymättäi; N nainen (fiktiivi) pääoma kasvoi sitä mukaa kun tuotanto pääoma tuhottiin. Oltuaan tavaran vaihdon-väline muuttui luottojärjestelmä nyt keinoksi, , jolla; kansallisomaisuus mobilisoitiin .sotatarkoituksia varten; tulevienkin sukupolvien; niskoille työnnettiin taakkaa. Kriisin romahdus; vaaraa" peläten jatkoi kapitalistinen valtio: sodan jäU keonkin sen; aikaista; .menettelytapaansa: lisäseteleitä, i Uusia lainoja, tärkeimpäin hintain säännöstelyä, liikevoiton; takeita, leivän alahintaan myymistä ja muita valtioavustusten muotoja virkamiesten ja; työväen palkan lisäkkeeksi, sitä paitsi sotasen-suuifi ja sotilasdiktatuuri. 7. Samaan aikaan teki sotatoimien päättymiinen ja kansainvälisten'suhteiden, vaikka rajoitetftulnn, jälleen sölmiaminen mahdolliseJcsi karkkinais-ten tiavarain Tiysynnän inäilman kait kiila äärillä. Sota jätti jälkeensä kasottain käyttämättömiä - tavaroita Harikkijain JB; Tcäriottelijain käsissä olevat rahasummat sijoitettiin sinne, mfesä kunakin Tietkehä "lupasivat kor keimmah liikevoiton. Siitä johtui kaupan kuumeinen' nousu, kun sen sijaan teollisuustuotanto.— Tiintain suunnattomasta noususta ja satumaisista osinkojen jaloista huolimatta ei millään pääalalla päässyt lähes-pu, lierra ,Strack; lausumaan :-;Kuten jturi.luSn, on tuo• pak^u,: racvaincn, aois-iahköinbn; (yleiita il-iiisuttaV huutoja: hyvä,-hyvä!); .valtakunnan, tu?- -reelia Erzbergcr ammuttu..', (Xauaa Icestäyää • kättsniäiskeitä ija liuutoja: hyvä, hyvä!); lloitsecima - sen, johdos-ta,. että; Saksa on vapautunut yhd.?stä pahantekijästään, ; ;(Hyvähuutojä).v On kerta kaikillaan hs-i3tiIIiotä,-.sttä ilmaisBrnmei .ilomme; tämän:'johdosta, sillä mikä huomataan pahaksi, on.pois tjttaya,; {Yleistä hyväksymistä)» ; . ; Mitäs tiijlaiisesta; kielenkäytöstä on sanottava,, jä,lisäksi ruumiista,-porvarillisesta vainajasta,; jonka .ansiot olivat; niin suuret, että hänen kUnni-' aksoeii;; olisi •. kokonaisten, porvarillisten puolueiden : mielestä'::pidettävä muisto jumaIahria!ve!uksia7-y.Mitä: •työ-: väestön:; kielenkäyttö pn" seni rinnalla — vaivaista soperrusta.; Tätä'i-ällais tä: tyyliä, .tätä :.tällaista.^itp porvarillista; kieltä, sitä-Toisii:: «kokeellinen: sipluliiede,. sivistyscppi, :kielitiedo, tilastotiede, ty.vlioppi, ..sosiolo.^ia,: niir. melkaimpä mikä tieteen haara; tahan- 3a::;kiiyttää ;tutkimusob!ektina5>;-kuten 8. Talousjärjestelmänsä jatkuvan elimellisen hajaannuksen hinnalla (lisäämällä fiktiiviä kapitaalia, antamalla vainuten laskea, suosimalla keinottelua taloudellistenhaayain parahtamisen aseinasta), onnistui porvaril-tymäin. j a tebllisuustrustibh--^ kanssa, lykätä taloudellisen ^pulan^,alku;^ laiseen-, aikaan,,; jpllaini, demobilI3oi•^ misen ^ ja-: sodan,seurausten alkavan arvioimisen; synnj^tämä .Tältiollineii. pula -jo alkoi laantua. ;;Poiv;'ari3tp, joka- sai hengähdyshstken,; uskotteli itselleen, että Ifriisin ivaara oli lykkääntynyt rajattoman :p^tkiin aikoihiiv ; ; £ - rinoraainen öptimismi;yallitsi, ;Näyt-ti siltä kilin; v5I tfij^iätön ; uudelleei:! ralce;ntaininen avaisi mpinivuotisan teollisuuden, kaupan Jja 'erityisesti; keinottelun kukoistuksen: iaLkäkaudeni Mutta v,lö20;tuh^inämäitoiv6et,i v Maaliskuulla 1920 alkoi: kriisi' finanssi-, sitten kauppa- ja Vihdoin te-pllisuuspulana. j.n.e.i. ensin Japanissa, huhtikuulla Yhdysvalloissa (jo tammikuussa oli alkanut vähäinen hih-tainlasku), siirtjd, sitten Englantiin, Ranskaan ja Italiaan (hiihtik.) ja Europari: puolueettomiin maihin, ilmeni heikommassa raaodossä Saksassa ja nlottui vn. 1920 Joisella puoliskolla koko kapitalistiseen kehitykseen kiertyneeseen maailmaan. : 9. Tät^n vuoden 1920; ikriii! •> ja tämä on tärkeimpiä seikkoja ;inaail-iriantilänteett oikein käsitiämiseksl - ei ole tavallinen porras (normaalin) teolIisuuskieiTon tiellä, vaan syvälle pohjautuva tal^aiskti (reaktio) ran moiUeja Inimn imfemlsc^e^^:!^^^ vai»: lota^ajaii Ja 1oahden|«o<4ain jfilkei-leia Vuojlen teennluttS no^oa -vastam Nousun ja pnlan säännöllinen vaih-telttkävi päinsäTain;teoDisiBn^^^^^^ tyksen " noFusevaLllär linjaliä. i ^iime kuluneina Eeitsemänä/vnitnna e! Europan tuotanto ole noussut, vaan huo-, mattavasti alennut Talouselämän perusteiden tuhoutumisen täytyy myös näkyä koko pääl ^-2i2i:;c::n SsiiOnnin iiuäiri^^u^ ^ien;TyGvaen Pui^luGon i&ä ta,;ä:iia .pai.U2£.;a3;i issiij; -„Se- se- vr!:;ta hajreäpil&a i j | •?e];a:£ct hiipeijpiii-ut, jotka:cvi(|' ;siii joka yorvaria^n •dessrt, nepitiiiii ;as:iaa'v;ni missä'.samainei! Sussjn 'k!il' ää:ienkanafluaja ' toisejsa" t ä samaa numeroa kiianJttuii vain;!] huomiota «I^oniiiiunistiseenlnlj seen», minkä: ;uhtecn ('immk .suhtauduttu var-in.pitkäaiieli»! ; Muita tokkop;i iaaimtun ja na porvariiehtion toimittajat. i;^ uskovat >}cva::sa' iieikompia; ii!^ mestareja» kuin työliiiikhtija a tajat/ Piiaa3;a kai onkin VÄinil omaisten äv3yttii:i!incn: vyöTiJ keen kimppiuin yioarisH, •S&m se lienee yhtäivihattujkayitä:^ mitä kieltä tahaasä kunlian s:.j lausuu :totiiuden, Viikivalis:;;;^ menpitoiclea ikäj-ttiiffiinen tiirtl ta; työviienliiokkaa kohtaan, piiimairiiosti «vapaapa raas;!!;] on z!'!:iii'iD3'i nymi-tiiviiih v^m 'ten-oli^i oikt ta: -nyt.i 3ii:iiäa uiw ta ti <ji2 e.iftnipiiii ]äiin,kau;;i!ija]an '.Eiclie;;:; k;:i;;ute: iiucii ^rniv:.:,, ain< • njsIiaL-nie omaks tanijn niuknan yi •Ulaan,, on bohhe' ime michii: ki;ts ;Trotskibi—- !ie ::koniiköi3ssti ja i teen reahiloUisuu ;i- Kas'tässä teil ,i^;öväe;l.lu•:•k3Il p kertaja-! Kulje . te pimeyden töiti :,ta ja olette hät . neelle maiimalle ,kan kimppuun, konttaa; teidän 1 senja raskahisu tätte virkavalta; ,1'anns, vidkoisst " Viikivaltaja ; ;i,o:na kurja l:ijllr soii-aatte tyijvilj (ien ui:yi!,i_. ji, kään sodan edellisen ajan tasolle, ( - Jysrakenteessa. Europan talpuderi täytyy tulevan vuoden kuluessa i supistua ja kutistaa voidakseen saavuti taa minkäänlaista kokbomnsta. / Tno-antovoimien kehityksen viivai syok: syy alas nykyisestä teennäisestä kor-keudestaän. Xousu-puuska saattaa listen halUttisten, iyhilessä itankkiyh. jtällaisessa tapauksessa! olla ;vain vichyt,' .pääasins-a 'luiijauiiujitB Pulat .tulevat olemaan pitkiii-jii karia. Mykyin^n Eiiropaj iriif äiastuotaanoa kriiii.' Se oa.Bl* misen , va:tavaikuli;i5 silä-ojrHsä vastaan,. p k a ' sikoci tuo:ta-.';?iJ kaiippaa:ja e;;l;i evitiHtä S:p: rentoa.eliiniiiä. , 10. Engkati on:se Europri joka on talcudelli-esti raiaaSi iyahimman käriiriyt sodan Siitä huolimatta c-i sisliä.i^ääi: • la "puhetta kapitalistisen palauttamisesta sodan iälkeeii lanti saavutti tosin, sodaa;, •kaikkialia, ulottuvaa; oi^aniJj^ 'sa ja voittaja-asemansa p e ! ^ räitä ennätyksiä kaupan ja en.alalla: se pransi kanppat^ kohotti punnan kurssia ja^sai tiinsa häinnäisen .v]ijä2Biä3.j teollisuus osottaa Englannfc-if jälkeen taantumusta, ei käi työn tuottavaisuBS,;että listulot ovat tuntuvasti « ennen sotaa. 'PääteoL'L'ttDÖi lenkaivannan, asema hnoa»:^] enemmän ja vetää mnitaSaj den haaroja in,o'««^- •tön lakkoliike ei ole EDglas^^ dellisen:taantumuksensjr. •fi: ISIS .•Valtio^•^;at ja v #i;:ovni aoi ,Viin rans. . 11. Ranska, Belgia; loudellisesti sodan torniksi rappeutuneet »"v ta» ennalleen Baasön^r san kustannuksella oaj*^^; nsta diplomaattisen k>^-: t^y^^äJa m e r k i t ^; vaa.autioimista ( b ^i kulta)-, voimatta-'^^ Manner-Enropan 3 ^ ^3 tämän -kautta i : i a ^ ^ Ranska saa ;P.aljPn;^g5äö Saksa menettää, 5elIaovatuudeHef.^^,jjrtf^ viljelykselle saDj^j^vp#« osia; vaikka ei^^:Jg)i;:^ miallisia s o t a t e ^ , ^ ;] sodan- ^äQ0^h ka:|aloudeHi?^;^^-,^|| 'iii-vi^M i.-;,;.,r.;,."v^.-f.-;-il ' brk-i'--; i vo:taa:!., I^anil ^*^3kkasoia..a,, väesröa l'sf :-^äl!(lyk3i2;;ö. po:kViul;.ii!, ; talous. 12,, Nousun '•aitennälitäviir ' ^"n iiinnat ova '13; kolionneet ^uottavaisuuder i^aättä. Näenr :^'~en osanottonsj ; •^•äinvailitoon sc i^a kaksin verr( P,ääoman tuhla kenne- ja kred aisellä. Saksa ovat puhdi , taloudelliselta ] '"n muodossa : »°fine halpaan piirit ahmivat ^an osan yhä omaisuudesta, Jee Eoropa^ 1 13, Kuten ^ valtioiden i Py^ry poliittist faltain'kesken niin elävät ;'is€stikin maii ^'a. minkä r >«a eäaen so' :^': Saksa, Yhd ; aikana k P^olne-ttomai ,V^^^nmattomi; •Esropan sota; • | ^ - , t u o , n i a! ^-^isside^ita -?ht k2> : : : ^ ^ 5 . : i , v i . ^ : ;:;«e5Q. ;,
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, October 1, 1921 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1921-10-01 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus211001 |
Description
Title | 1921-10-01-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
V lv 4
' M
'••••I. UI •
.;T'"";.
VÄfÄUS
C i ^ ^ suomalaisen tySvSestSn
' Mnefaksnimttaja, ilmesty Sudba.
;-sy^ Oay joVa tiistai, torstai ja
.•»tejsntai.'-"
ÄfjBtaava toimittaa. Toinutusahtem
(Liberty)/:-,-;-:^-
r .The only organ « ^ ^ » s h mrk-
;.ew tn Canada. Publi^ed m Stid-
: every Tuesday, Thursday
;'::VBind-: Saturday»:;
S-i&ertisement. ; Th^ TapaBs; is the
• hcst advertising medinm among the
Finnish People in Canada.
•'Umotushinta 50c palstotuumaUa.
'c . ^ ' A I B binta kertailmotuksesta 7oc.
tiÄvistä 50c kultakin; IJeakMV. j
I J i S ^ Ä o a m b t u s t ^ ^ ^ ^
• 82 00 kerta '-^^ Avioeroum. >...iJU
sista, joista
' TiLAUSHiNivi^v;:
^I;^;'Gan«dnäiryk^
VK. 52,25, kolme kk. y^si
' kk! 75c. , .
• • VKdvsvaltöitsiri.;|a; Snoroccni yKM
^:^(,^:ti?liSä.kun-.I#te^^^^
• paJtmeat. OUuwa. an .«Oii |
Tags
Comments
Post a Comment for 1921-10-01-02