Vapaus, November 13, 1951

              sivu 2 Tiistaina, tnarraskuun 13 p. — Tussday« Tfov. 13, !195J
jmPiatflfl <— SiodependestLBlxv
««tdlaSietf sroK e, ^17, Aatbvnzed
tmteeooA Oa» n aU f>7 the Fost
«SSXico Ilg»jl(Dc»t, ottava. Pub-lldiea
fJuIce t»ekly: Tuesdays,
Ttmemy» aaA Saturdays bjr Vapaus
JRBbUi^dUff CogoDSpaoy lAd., 100-102
Blm 8 t W ; euotnuy, Ont, Caiuda,
TeJcpDones: SusJse» OfJJoe
EditortsJ Office <-<269. Manager
E, sukFi. Editor W. Eklund. MSiUss
aOaresa B o » €9. fiiudbanr. OntaTlo,
Advertlslng fates upo» «ppUcstton.
TranttlaticBi toee c> clunge.
TOJiVBaaniAT:
Canadaaga; 1 vk. 7 X 0 0 kk. 3 . 75
ybdjmralloJs»; 1 vk. SJOO « kk. 4 ^
SuQoieeea: 1 vk. 0 A > 6 kk. 4.75
Suo siellä^ vetelä täällä
- » V i i m e lauantaina kerrottiin lehtemme uutisosastolla, että Churc-
Jiillin toryhallitus aikoo vähentää 1,000 miljoonan dollarin arvosta
vuotuista ruokatavarain tuontia ulkomailta. Saman uutistiedon mu-
* Haan tämä vähennys koskee joko osittain tai kokonaan sellaisia ruoka-l
tavaroita kuin kannutettu liha, palvattu liha, vihannekset, hedelmät.
l tomaattimehut, niarmelaadit, hubajat ^ne. Kielto koskee myös eri-
* naisia puutavaratuotteita, jalkineita; turkiksia, vaatteita jne.
Mitä fsnnst momai
Kalkki tämä on herättänyt huolestuneisuutta OttawassajSilEylei- ' pahensi, kohdatakseen kriisin, Jota
|sesti käsitetään viranomaisten piireissä, että kun Britannia vähentää
-r-i dollarimaista tuontia, niin Canada saa siitä jupakastalyhemmän tikun;
^ B r i t a n n i a n kansan kannalta tilanne ei o!e erittäin valoisa, jos
'voidaan käyttää englantilaismallista "alrkorostusta''. Noin yksitoista
Ikuukautta sitten meille, puhuttiin voitokkaasti, miten "Marshallin
|avun" jalomielisyyden avulla on Britannia saatu uudelleen jaloilleen.
^ Tämä oli, kuten sanottu, vajaa vuosi sitten, ^yt kuitenkin pide-tään
Britannian tilannetta hätyyttävän pahana sen vuoksi kun sota-
B varustelun kiihtymisen johdosta maan kauppatappio kasvaa lumi-
^pallon tavoin. Tuonti ylittää suuresti vientitavaratn hinnan ja niin
»kuihtuudollarivaltiutta siitäkin huolimatta, vaikka^^^o^
jphjeiden (mukaisesti alennettu punnan arvoa ja "nautittu" Marshal­liin
"avun" kaikkiparantavista ihanuuksista!
i Syyttäen tästä tilanneesta Attleen hallitusta, jonka uiko- ja sisä-
|politiikkaa>än on kaikissa ratkaisevissa kohdissa tukenut, pääminis-
^teri Churchill sanoi viime perjantaina: "Meidät on jätetty sitoumus-
• ten veikkoon ja sellaiseen pulatilaan mitä en ole koskaan nähnyt".
JPulatilan kovuutta korostaen, Reutersin Ix)ntoonuuti^ss
;Britannian tilannetta seuraavasti: Vehnä-, jauho-, margariini-, keitto-
• «rasva-, sokeri- ja voivarastot ovat paljon vuoden 1941 tasoa alempa-
' ;na, sanoi Lloyd George" (Churchillin ruokaminiiferi).
i Kun yllämainitut tavarain tuontirajoitukset tehdään olosuhtees-
'^sa, missä brittiläisten Ijjjlki-annos rajoittuu yhteen kyljykseen (chop)
|virkossa, niin silloin nähdään a'.kua siitä köyhyydestä ja puut­teesta
niihin nykyinen sotavalmistelu pakosta johtaa niin Yhdysvallat
f ja Canadan kuin Euroopankin maat.
» jOlisi luullut, että hallitusvastuusta "irtautumisliikkeen" suoritta-
, Jiut Laborpuolueen oikeistojohto olisi edes opposition penkiltä sano-
*nut mustaa mustaksi ja vaatinut sellaisia toimenpiteitä jotka todella
^^parantaisivat maan talousasemaa ja väestön elintasoa. Mutta näm ei
»tultenkaan käynyt. Laborpuolueen oikeistojohto pelasi tässäkin sitä
jsos-demien^^^^^ mukavasti ne kauheat
4nenot, mitä sotavarustelu kansakunnalle aiheuttaa, ja "arvostelemal­l
a " Churchillin hallitusta vain siitä kun ei ensiksi vähennetty gasolii-
; V U O , tupakan ja elokuvakoneiden tuontia!
Toiselta puolen pääministeri Churchillin ohjelma ei ole yhtään
^ parempi. Mikäli voidaan hänen perjantaisesta puheestaan pää­te^,
mbsä hän yUsti ja sa­malla
uhkaili sitä Britannian heikkenemisen vaaroilla, niin tarkoitus
odMarioa lisää f avustusta" -Ifhdysyalloista., Epäilemättä tämä onkin
sei'^'ratkaisu'.V mihin nykyinen tilanne johtaa. Mutta tämä "ratkai-
1^'ei suinkaan tautia paranna, vaan lykkää sitä vähän tuonnemmak-.
Si';ja^lopuksi pahentaa sitä, ts. tämä "lisäavustus", mikäli sitä vis-seiHä^
ehdoilla saadaan, ajaa Britannian ekonomian entistä suurempaan
in.
KMiSMSt ITKfimriSASIilKSf
" . . . Neuvostoliitto el oJe mJUoln-kaan
sekoittanut itseään minlcään
ijalJltuksen tukenjiaeen — D o ­rothy
Thompson, marrask. 12 pni
mi.
KASB/tS M SOSIAUSUIN
VEtMOA KAI?
Kaksi pelkoa johtaa Titoa etsl-vmxi
liittolaisia" Olobe and M a l i
lähden otsikko Richard l<awenthalin
Belgradesta WaetVimässäk axtikkelissa.
SOTAVABUSTELUN"
•«YVXN AJAN^SViCKA
Pariisi. ~- Ranskan'hallitus aikoo
pian: vähentää tuontiaan suhteelli­sesti
paljon enemmän mitä Britannia
On konservatiiveilla suhteessaäii tyoyskeiB^
ja sen vaatimusten toteuttamiseen n ^ d i ^
Tonmto Täkäläisessä St. A s d .
rewn vaU(«flaFUi1s^ tröväen. cb-dokkaaksl
nfmllettr J . B. Sabbert
pobaJ tJk. S pnä tadlossa konser-valUvien
sobleest» (jröväkeen oim
tseurasTaao tapaan;
Muutama vuosi> aikaisemmin nämä
Tri DuBoisin oikeusjuttu
Yhdysvalloissa viime viikolla alkanut oikeuskuulustelu tri W. E.
|fj,!puBoisia vastaan on herättänyt suurta huomiota ja syvällistä pa­heksumista
kautta maailman ja ennenkaikkea Yhdysvalloissa kaik­kien
oikeamielisten ja demokraattisesti ajattelevien ihmisten keskuu­dessa.
Kuten tiedetään, tri DuBois on iäkäs, tunnettu ja tunnustettu
»eekerikirjailija ja historioitsija. Jo se seikka, että tällainen kunnian­arvoisa
mies raahataan kerettiläisen^ ja vääräoppisena Yhdysvaltain
aykyaikaben inkvisitio-oikeuden kuulusteltavaksi, on omiaan ai­heuttamaan
sen, että Lincoln, Washington ja Roosevelt kääntyvät kau­histuneina
haudoissaan, puhumattakaan nyt elävistä ihmisistä. Mut­ta
kun sen lisäksi huomataan ne "syytökset" joiden perusteella tri
DuBoisia ja hänen neljää kumppaniaan vainotaan, niin asia saa suo­rastaan
tyrmistyttävän luonteen. Kuten tiedetään, tri DuBoista,
huomatusta amerikkalaisesta kirjailijasta, yritetään "lain" voimalla
tehdä "ulkomaan asiamies" sen kauhean "rikoksen" perusteella kun
hän on julkisesti käyttänyt demokraattisia kansalaisvapauksiaan toi­mien
ja puhuen rauhan puolesta.
Oikeusjuttu tri DuBoisia vastaan on siis asiallisesti puhuen oi­keusjuttu
rauhanpuolustajien demokraattisia toimintaoikeuksia vas­taan.
Tämä tarkoittaa, että jos tri DdBois ja hänen neljä kumppa­niaan
tuomitaan ^'syyllisiksi", niin sen jälkeen puhuminen ja toiminta
rauhan asian edistämiseksi katsotaan Vvirallisesti" työskentelyksi jon­kun
ulkomaan hyväksi!
Mitä kaikkea tähän sisältyy, siitä saadaan parempi kuva jos pa­lautamme
mieleemme; että Hitlerin Saksassa, kuten muissakin sotaan
valmistuneissa fasistimaissa, pidettiin jauhanpuolustajia lainsuojatto­mina
"ulkomaan asiamiehinä". Muistetaan miten esim. Hitler vai­nosi
kommunistien ja sosialistien lisäksi kaikkia niitä, jotka vastusti­vat
hänen tuhoisiksi osoittautuneita sotasuunnitelmiaan.
Se on todella surun ja murheen päivä niin Yhdysvalloille kuin
muillekin maille, jolloin rauhanasian puolustamisesta tehdään "rikos".
Tosiasiassa Yhdysvaltain maine on jo saanut ankaran kolauksen
kaikkien maiden kansanjoukkojen keskuudessa senkin vuoksi kun
tällainen "kerettiläisyyssyyte" on nostettu tri DuBoisia ja hänen
kumppaneitaan vastaan.
Ei siis ole lainkaan ihme, \'aikka koko Yhdysvaltain neekeri-väestö,
uskontoon ja poliittisiin mielipiteisiin katsomatta, on miltei
yksimielisesti tuominnut tri Du Bobia vastaan kohdistetun mielipide­vainon.
Mainita myös sopii, että protesteja tri DuBoisin vainoa vas-
,..^aan on esitetty paptisti- ja metodistikirkkojen vastuunalaisten joh-ttaja^,
erinäisten unio-osastojen edustajain ja vieläpä Yhdysvaltain
rajojei^ ulkopuolellakin olevien demokraattisten voimien taholta.
Mik. puolestamme yhdymme niihin amerikkalaisiin patriootteihin
ja Yhdysvaltain todellisiin ystäviin, jotka toivovat, että tri DuBoisin
ja muiden rauhanpuolustajain mielipidevainosta luovuttaisiin.
Prince £dwarcl Islandin
yäMluku 97,787
Ottawa. — Viime tiistaina llittohal-litoksen
tilastotoimiston antamien tie­tojen
mukaan o n Prince Edwaiid Js-landhi
(Väkiluku 97,787, joka osoittaa
kasvua viimeisen 10 vuoden aikana
2,740.
Prince Edward Islandin pääkaupun­gin
CharIottetownln asi&asluku on
15,689.
Tilastotiedot käskevät viime kesä­kuun
1 päivää.
pidetään vakavimpana kriisinä sitten
vuodesta 1M7; jolloin Yhdysvallat a n ­toi
Ranskalle hätätila-apua . . .
6yy siihen (tuonnin vähentämiseen)
on se, että dollarivarastot ovat no­peasti
loppumassa . . . — New York
Timesin kirjeenvaihtaja JIarold C a l -
lander, marrask. 11 pnä 1951.
Britannian uniot
varoittavat
Cliurchillia
• Lontoo. — Eräs Suur-Britannian
mahtavhnmista ammattiliitoista —
Veistämöi jatKonepaJatyöläisten L i i t ­to
— on puheenjohtajansa kautta a n ­tanut
Churchillin konservatiiviselle
hallitukselle joka aloitti demagoogl-sesti
oman palkkansa hisikemlsella—
.varoituksen olla yrittämättä laskea Jo
'entuudesta liialcsi alliaista työläisten
elintasoa. Tähän liittoon (kuuluu kak­si
Ja puoli miljoonaa jäsentä.
Siitä huolimatta, ettei työväenpuo­lueen
tappio tullut odottamatta oli
pettymys^ ammattiyhdistyspihreissä
Oburchillln voiton johdosta suuri.
Ammattijärjestön toimeenpanevan
lunnltean 33 edustajaa pohti äsken
uutta tilaimetta Ja vastaista 'politlik-kaa.
Ammattiliitto on .y9,}|^ vastusta-,
maan : kaikkia toiilieripiteitä uuden
hallituksen taholta. Jos ^ne tähtäävät
sosiaalisten menojen sup'istamiseen ja
elintarvikkeiden tUkipalkldoiden pois­tamiseen.
Ammattijärjeätö'pelkää myös. että
uusi hallitus ryhtyisi A rajoittamaan
ammattiyhdlstytksien oiikeul^ia. Pe-ätään
varsinkin, että Churchill sää­täisi
lain, jolla valtion virkamiesten
sekaantuminen. puoluepolitiikkaan
kieUetään. Ammattijärjestö vastus­taa
myös kaikkia toim^hplteltä, Joilla
koetetaan 'kumÖtk''KiiliteoIlisuuden ja
kumota hiiliteollisuuden Ja kuljetus-laitosten
valtion haltuim ottaminen.
Onpa tällä taholla uhattu laikoUaiUn,
jos kaivosten valtion haltuun otto
peruutettaislto. -r
Pääministeri Frostr sanoi eräässä
lokak. 31 pnä pitämässään puheessa,
että hänen hallituksensa on ollut ys­tävällinen
työväkeä kohtaan. O l i a s l -
aan kuuluvaa, että tämä v i i t e esitet­tiin
Pyhäinmlesten päivän aattonal
jolloin ilmassa on kaikenlaatuisia
kummituksia , . -.
Tosiasia on; että n i i n Frostin h a l l i ­tus
kuin muutkin tämän maan kon­servatiivien
hallitukset ovat aina vas­tustaneet
ja sortaneet työväkeä ja
työväenliikettä. iEMei sitä ole voitu
tehdä <T»irifih^n«iirirAnin. on se tarpeen
vaatiessa tapahtunut poliisien kapu­loilla.
Nyt on työväen edessä myrskyisät
säät.
VallassaoliJat vatoistavat palkko­jen
jäädyttämistä. TKöväenllikkeen
kahläitimista' varten valmistetaan
konservatiivien toimesta lakeja niin
Quebecissa kuin tässäkin maakunnas­sa.
Olen saanut tietää, v että isellaiset
lait ovat valmiit esitettäväksi siinä t a ­pauksessa/
että töryt voittavat vaa­leissa.
Se on yksi «^.mixikä vuoksi
pääministeH Frost julisti odoUamat-tomasti
vaalit pidettäviksi. Hän b a -
luaa' päästä.takaisln valtaan neljäksi
tai viideksi vuodeksi voidakseen esit­tää
sellaista työväelle vahingollista
lainsäädäntöä/josta töryt j a heidän
suurrajhan kannattajansa ovat etu­käteen
sopineet.
Jos olette palkkatyöläisiä, valko-kaulustyölaisiä,
eläkkeellä olevia tai
pienyrittäjiä niin tiedätte varmaan
karvaan kokemuksen perusteella m i ­ten
vaikeata teidän j a perheenne t o i ­meentulo
on ollut.
Elinkustannukset kohoavat pilvien
korkeuksiin. Verot ovat tulleet sietä­mättömiksi.
Elintaso on Jatkuvasti
laskenut. O n entistä valkeampaa saa­da
tulot riittämään menoihin. Työ­väen
suuryrittäjäviholllset kiristävät
hyökkäyksiään imlolta j a työväen o i ­keuksia
vastaan. Sotaanvalmistumls-ryntäys
Johtaa hälyttävään slviiU-miebet
olivat Atlantin fankareita a -
vustoessaan tämän maan pelastami­sessa
fasismin uhalta, purjehtiessaan
natsien vedenalaisten uhkaamilla ve­sillä.
K u n Ford ^ o t o r Corn työläiset
ryhtyi i ät lakkoon WindsorIssa, lähetti
toryl^iallituksen prokuraattori /^kalkki
Mosl(ovan nootti
Turl(ilie Atlantin
palttin joiidosta
Moskova. — Neuvostoliiton Tur­kissa
oleva suurlähettiläs Lavrishev
Jätti marrask. 4 pnä Tutein varapää­ministeri
Agaoglulle neuvostohallituk­sen
tledoituksen. Jossa sanotaan, ettei
Neuvostoliitto voi Jäädä välinpitämät­tömäksi
Turkin Atlantln.sopImukseen
liittymiseen nähden.
"NeuvostohaUItus pitää välttämättö­mänä
kUnnittää Turkin hallituksen
huomiota siihen vastuuseen, minkä
Turkin hallitus ottaa yhtymällä ag-gresiivlseen
Atlantin r y p ä ä n Ja sal­limalla
vieraiden sotilaallisten tuki­kohtien
perustamisen Neuvostoliiton
raJolUe. Neuvostohallitus on Jo v i r a l ­lisissa
asiakirjoissa korostanut, ettei
Atlantin liitolla ole mitään yhteistä
asianomaisten maiden itsepuolustuk­sen
ikanssa. Kuten tunnettua kukaan
ei aio hyökätä näiden valtioiden
kimppuun kun taas toisaalta tällä
ryhmällä on aggressiivisia tarkoituk­sia.
Joten se e i voipalveita rauhan ja
kansainvälisen turvallisuuden asiaa",
sanotaan tiedoituksessa. minkä Neu­vostoliiton
virallinen tiedoitustoimlsto
Tass julkaisi sunnuntaina.
"Atlantin Uiton muodostamisesta
lähtien eräät tapaukset ovat osoitta­neet,
että tämä liitto on U S A n Johta­man
imperialististen valtioiden hyök-käyspolitiikan
välikappale. Sen todis­tavat
liittoon kuuluvien maiden y h ­teisen
armeijan imufö()sta*mlnen. Län­si-
Saksan uudestaan aseistaminen Ja
natsikeruraallen Johtaman säännölli­sen
länsisaksalaisen' armeijan sulat­taminen
mainittuun yhteisärmeijaan,
varustelujen tehostaminen, amerikka­laisten
sotilaallisten tukikohtien pe­rustaminen
muiden valtioiden alueilla
sekä muutkin sotilaalliset järjestelyt
Käytettävissä olevat tiedot osoittivat,
että amerikkalaisten aslantimtijain
Johdolla rakennetaan Ikna- ja meri­voimien
tukikohtia Turkin alueelle Ja
että sotilaallisia lentokenttiä peruste­taan
suuressa mittakaavassa niin lä­helle
Neuvostoliiton rajaa kuin suin­kin
mahdollista. Tällaisten olosuhtei­den
vallitessa on ihneistä, että T u r -
kUle tehty tarjous liittymisestä Atlan­tin-
sopimukseen, el meikltse mitään
muuta kuin imperialististen valtioiden
yritystä saada hankituksi sotilaallisia
vapauksien Ja unlo-olkeukslen rikko­miseen;
'
N i i n , työväen Jä kansan edessä on
todella vaaralliset ajat jos töryt voit­tavat
vaaleissa.
Mpistakaa 30-luvun nälkävuosia,
jolloin tuhannet pyysivät leipää'per-
'heittensä ravitsemista varten. K o n ­servatiivihallituksen
maakuntapoliisit
hyökkäsivät heidän kimppuunsa piis­koja
iheiluttaen.'Pi]he- j a kokoontu­misvapaus
olivat alhaisimmalla as­teella
silloin Ontariossa. Vankilat täy­tettiin
ihmisillä, joiden rikoksena o l i
häätöjen ehkäiseminen Ja vaatetuk­sen
vaatiminen lapsilleen. Konserva­tiiveilla
el ollut silloin naamiota.
Minä en saata koskaan unhoittaa
niitä tuhansia nuoria ihmisiä. Jotka
olivat pakoltetut kulkemaan kaikki­alla
maassa etsiessään olemattomia
työnsaantimahdollisuuksia. Epätoi­voissaan
he' päättivät marssia Otta-waan
pyytääkseen työtä toryhallituk-selta.
Moitteettomat nuoret canada-lalset.
Joiden ainoa synti oU halu
saada työtä, salvat vastaansa rauta-kprko-
Bennettln teloitusjoukot Regi-ziassa.
He salvat lyijyä leivän asemes-tsL.
: •
•Näinä Katkerina aikoina osalllstiUn
työläisten taisteluihin kiu-juustasolle
poljettuja palkkoja vastaan. Muistan
miten torythalUtus lähetti konekivää­rikomppanian
murskaamaan huone-kalutyölälsten
lakon Stratfordissa,
jossa perheelliselle miehelle makset­tiin
35 senttiä tunnhi työstä. Minä
olin Helsperin kutomotyöläisten m u ­kana
kun toryhallitus määräsi maa-kuntapollisin
ryöstämään lakon joh­tajat
Ja pitämään heidät> piilossa s i i ­hen
saakka kunnes lakko olisi murs­kattu.
Kuka saattalsikaan imholttaa
ne julkeat joukkohyökkäykset työvä­keä
vastaan, mitkä tehtiin maakun­nan
toryhallituksen aikana?
E i ole lainkaan ihmeteltävää, että
koko kansa oli niin säikähtynyt Ja
suuttunut, että töryt syöstlin vallasta
niin Ottawa8sa kuin Queen's Par­kissakin.
,
'Entä tämänpäiväinen tilanne? O n ­ko
leopardi muuttanut täpliään? Se
el tee sitä koskaan.
Katsokaamme esimerkiksi Duplessi-sin
hallitusta Quebecissa, mikä on t o ­dellisuudessa
Quebecin toryhallitus.
Muistakaa Orewn Ja Duplessisin a k ­seli,
Joka oh vielä olemassa. Riittää
kun sanomme, että Quebecin tory­hallitus
on väkivaltaisin työväenvas-tainen
hallitus mitä maamme historia
tuntee. 6e on kaikkein fasistlmalsin
hallitus Pohjois-Amerikassa. Quebe­cin
työväenlait ovat takapajuislmmat
ja työväen oikeudet ovat siinä maa­kunnassa
rajoitetummat kuin missään
muualla tällä mantereella.
Entä «Drewn ja Frostin hallitus.
poliisivoimansa sinne j a pyysi O t t a ­wan
lähettämään sixme armeijaosas-ton
lakon murskaamista varten. O l in
siellä lakkovartiolinjalla yhdessä lak­kolaisten
kanssa j a tiedän miten t o ­ryhallitus
yritti provosoida; väkivä^
taisuuksiin j a verenvuodatukseen Ia-,
kon r; murskaamistarkoituksessa. 8e
noudatti samaa menettelyä Hamilto­n
i n teräslakossa.
Frostin hallituksen työsuhteiden
l a in tarkoituksena on saattaa uniot
epätoivon valtaan, demoralisoida ja
kukistaa ne. E i ole ihme, että koko
ammattiyhdistysliike vastustaa tätä
lakia. Ollessani edustajananne lain-laatljakunnassa
jouduin taisteleniaan
tätä lakia vastaan ,tuiuna tuumalta;
Tuomari Galen äskeinen päätös
Newspaper Guildia vastaan, jota maa­kuntahallitus
e i asettanut kyseenalai­seksi,
ulikaa kirjaimellisesti jokaista
uniota tässä maakunnassa. Minä syy­tän,
että toryhallitus ei tehnyt tässä
asiassa mitään puolustaakseen työ-suhdelautakunnan
tässä jutussa te­kemää
laillista päätöstä, sillä George
McCullagh, eräs torypuolueen huo-matuimmlsta
tukijoista, halusi murs­kata
Newspaper Guildin.
K u n rautatieläiset olivat viime
vuoima lakossa kirjoitin pääministe­r
i 'Frostille pyytäen;(hänen hallitus­taan
suostumaan lakkolaisten oikeu­tettuihin
vaatimuksiin mikäli maa­kunnan
omistama Ontario iNorthland-rautatle
oli kysymyksessä. Mutta Frost
asettui Ci>R:n puolelle työläisiä vas-taan.
Hän c i ^edes vastannut kirjec'
ece». -
Entä minkälaiset ovat Aaakunta-haUituksen
'omien työläisten koke-m
ukset työnantajaansa nähden?
K u n sivlilipalvelijain yihdistys palk»
kasi itseUeen sihteerin kieltäytyi mr.
Frost neuvottelemasta sihteerin läs­näollessa.
' ^ ! ^ n on ulkopuolix^en", j u ­listi
pääministeri. Se bn. mainio esi­merkki
hallitulcsen työväenvaataisesta
komppanian-imion kannasta. Minä
sanoin lainlaatijakunnassa moisen
menettelyn olevan loukkauksen tämän
maaktmnan^ jokaista työläistä koh­taan.
Hallituksen jäsenet kuuntelivat
Qyyiiisinä j a olivat myöhemmin pakol­tetut
perääntymään kaimastaan.
K u n viinakaupiialautakunnan työ­läiset
ryhtyivät järjestymään muu­tamia
kuukausia sitten, antoi h a l l i ­tus
määräyksen, että he eivät saa l i i t ­tyä
unioon. Poliisitkin ovat kieUetyt
union muodostamisesta. Kaiken lisäk­si
Frostin^ hallitus kieltäytyi pane­masta
käytäntöön niitä ehdotuksia,
joita kuninkaallinen komissio oli esit­tänyt:
työtapaturmain korvauslakiin
koska suuryritykset vastustivat niitä.
Mutta kaikesta huolimatta tämä h a l ­litus
esiintyy näissä vaaleissa työ­väen
ystävänä.
Tämä musta.ja {häpeällinen Drew-
Duplessls-FrostrhalUtusten historia
työ väkegn suhtautumisessa on louk­kaus
tämän >valitsijapiirln väestöä
kohtaan, varsinkin kun toryehdokas
Herman esiintyy muka työväen ys­tävänä.
Kaikkien pitäisi käsittää, e t ­tä
tämän toryehdokkaan kannattami­nen
meriutsee ,tämän maan- julkeim-pien
työväen vihollisten kannattamis­ta.
Tämän valltsljapllrln asukkaat
muistavat, että ollessani heidän edusr
tajanaanv; kaupimginvaltuustossa ja
lainlaatijakuimassayimä lakkovartio­linjalla
lukemattomissa lakoissa, en
VALTUVSMIEHEKSI
Tunnetta unionisti Dewar Ferguson
on nimitetty Toronton kondennen
äänestysalneen työväen > ehdokkaaksi
Toronton valtnnstoon - Jonlak. 3';pnä
pidettäviä konnailisvaaleja varten. ;
^ =
ole koskaan arkaillut selvässä kan­nanotossa
työväen hjrvinvoinnin puo­lesta
Duplessisin, George Drewn, Fros­tien
Ja muiden heidän- kaltaistensa
hyökkäyksiä vastaan., Koska työtäte­kevän
väestön edut. ovat minun- ja
BellwoodsIn valltsljapllrin edustajana
olleen A. A ; MacLeodIn sydämellä,
olemme kalkissa-tärkeimmissä asiois-
BftlleivOnkoJuBBl tullut i a i .
metsistä? ^
Mlkko: On, .
K a l l e : Onko Matti myöskin ta
t a i s i n ? -
Mikko: O n .
KaUe: Onko Onnikin tuUnt tai
sin?
Mikko: On.
KaUe: Sitten minä uskallan ihft;
taa, että olen ampunut peurani^
* • •
SYNTYPERXINEv
Kahden koulupojan raitlotievao)
keäcustelu: ^,
; .— Tunsitko tuon. Joka meni jm
ulos? ^
— En. Kuinka niin?
— Hän oU kuuluisa eaaanH.
Vilho Setälä.
— Osaako hän puhua cspaBntej
— Osaa aivan kuin syntyp«jne
phjehnaansa ja julkisesti vakautta
maan kannattavansa rauhan jjoäa
t£unlsia neuvo kautta jaftq
holsan aseistautumiskllpailun
mistä, on saanut entMä suureämai
_ vastakaiun työläisten keskmaaa
sa omaksuneet horjumattomkn kan- ' ^ ' ^ ^ että meidän öjmlsema
n a n . Y k s t sellainen asla on kysymys i—-i--—
pysyvän rauhan turvaamisesta mlkäj
voidaan toteuttaa ainoastaan viiden
suurvallan rauhansopimuksen avulla.
Luotan siihen, että kuulijani tule­vat
antamaan vastauksen tälle Julke­alle
toryehdokkaall? ja hänen .puolu­eensa
työväenvastaiselle 'hisatorialle
valitsemalla A. A . MacLeodIn j a m i ­nut
uudelleen edustajakseen lalnlaa-tljakuntaan.
Minä lupaan Jatkaa talSr
telua teidän ja perheittenne-puolesta
elintason parantamiseksi, puolustaa
kansan Ja työväen oikeuksia, toimia
.paremman työväenlainsäädännön a i -
kaansaam-iseksl, että työtapatiurmat
korvattaisiin sadan prosentin korva­uksella,
että säädettäisiin minlmipalk-kalaki
j a laki 40 t u n n i a työviikosta
— ynnä täystyöllisyyden turvaami­seksi.
Työkansan yhtenäisyys
rauhan turvaamiseksi
ennenkaikkea maailmaj
Canadan Ihmiset Ixdioavat ja pel­käävät
raakamaista teurastusta So.
reassa. Saksan Ja Japanin uodellea]
aseistamista, kyynillistä suunnitelmaa
miljoonien ihmisten elämän ^ tijiiv-miseksi
kapitalistien voittojen
si..Tämä mielettömyys voidsan^os
lopetettava työläisten yhtenäiii;^,
lä rauhan puolesta. Jolla voidaankar'
koittaa sodan kummitus Ja pelko tfi.
Iäisten Kodeista.
LPP:n Ontarion vaalikomitean vetoomus
kaikille Ontarion työläisäänestäjille
X P P j i Ontarion vaalikomitea on
lähettänyt^nomalehdille' julkais­tavaksi
seuraavan vaallvetoomnk-
: ;j';seii.;V;;/;;; .;
Kerran uudelleen L P P vetoaa C C P .n
kaimattajiin ja uniolden jäseniin, että
he käyttäisivät marraskuun 22 päi­vän
edellisen ajan lähettääkseen lä­hetystöjä
OCPJI ehdokkaita tapaa­maan
j a keholttamaan heitä luopu­maan
turmiollisesta opistaan "rau­haan
aseistuksen kautta", sekä osal­listumaan
Ontarion historian suurim­paan
kansanäänestykseen "rauha r a u ­han
halusta". Ottakaa heiltä lupaus
PSrrklä saattamaan lainlaatijakunnas­sa
voittoon viiden vallan rauhansopl-musvaatlmus.
joka tulisi pysähdyt­tämään
Ottawan ajelehtimisen atomi­sotaa
kohti.
Kysykää C C F . n ehdokkailta. " K u i n ­ka
me voimme saada kaiken lupaa­manne
jos te samaan aikaan ehdo­tatte
käytettäväksi seitsemän biljoo­naa
dollaria seuraavan neljän vuoden
aikana t^kkelliin Ja sotalentokonei-sUn?"
Vaatikaa heUtä vastaus tähän
kysymykseen.
Aika on lyhyt •— palkinto on suuri
Keskustelkaa näistä kysymyksistä.
CCF.n kannattajat ja - imlolden Jä­senet!
Te£hostakaa yhtenäisyyden vaa­timusta;-
seuratkaa työväentletä;' te-
'hostakaa toimintaa ohjelmamme puor-lesta
äänestyspäivään asti. Viekää
taistelu työväen yhtenäisyyden puo­lesta
myöskin' kunnalllsvaalltalste-luun.
missä samantapaisia yhtelstol-mlntavetoomuksla
on tehty.
. A i k a on lyhyt, mutta palkinto —
työväen yhtenäisyys rauhan puolesta
— o n taistelun arvoinen, koska Ilman
rauhaa työläiset Ja farmarit tullaan
heittämään ^katkeraan pulakauteen. :
liksinkertainen totuus sodasta, rauha,
nndistukset
Frost. Thomson. Jolliff e toisten
puolueiden Johtajat — lupaavat maan
Ja taivaan kansalle, tehden sen i h ­misten
pettämiseksi, koska n i i n kau­an
kuin meidän sotateolllsuuttanune
ei ole muutettu rauhanteollisuudeksl,
emme voi odottaa muuta kuin talous­pulia.
Mutta kansa voi voittaa — asim-toja,
hintojen alennuksia, pienemmät
verot, sairaalavakuutuksen ja parem­man,
elämän — rauhan Ja maailman
kaupan avulla.
. Kxm Ontarion vaalien tolmlttaml-
-sesta annettiin tieto. Labor-Progres-slve
Party antoi vetoomuksen rauhan
j a työläisten tarpeiden pohjalle perus-;
tuvasta yhteisrintamasta. Sen ehdok­kaat
Torontossa, Hamiltonissa, Wind-sorissa,
'Wellandlssa Ja pohjols-On-tarlossa
seisovat horjumatta tämän
ohjelman puolesta. Se on ainoa puolue
ja he ov^t ainoat ehdokkaat jotka'
sanovat suoraan totuuden — tdtuu-den
jonka ihmisten enemmistö tun­tee
sydämessään — että näissä vaa­leissa
on kysymys sodan kurssin muut­tamisesta
rauhan kurssiksi, aseistau­tumisen
aseistariisumiseksi, maail­manpulan
ja vihollisuudet viiden v a l ­lan
rauhansopimukset. Me sanomme,
että työläisten yhtenäisyys ehdokkai­den
puolesta, jotka kannattavat rau­haa
neuvottelujen avulla, tulee tuot­tamaan
voittoja heille näissä vaaleis­sa,
osoittamaan, että töryt ja liberaa­lit
voidaan saattaa häviölle.
• Työläiset puhuvat yhtenäisyydestä
Meidän vetoomuksemme sadoilletu­hansille
ccf-Iäisille ja imlonlsteille.
Jossa kehoitetaan heitä muuttamaan
OsalUstokaa suureen kesbasfebnm!
Suuri keskustelu on avoinna kysy­myksestä
rauhan vaiko sodan poli-tilkka.
Mahdollisuudet työläisten^
tenäisyydelle ovat valoisemmat o;t,
vaalikamppailun aikana Ja Jälkeen.
Britannian yleisten vaalien opetuk­set
eivät ole unohtuneet työväenllUc.
keen keskuudessa täällä. Yksinkertai­sena
seurauksena siitä, että L ^ .
hallitus hylkäsi v. 1945 rauhanhqa-uksensa
Ja sitoi Britannian käsistä
Ja jaloista 'USA:n impeftalistien «>ta-politiikkaan,
vihatut konservatiivit
palasivat valtaan — ja heti vähend-vät
liha-annoksia.
Britannian opetus on — tySvien
yhtenäisyys rauhan p"uolesta.
Toronto ja Hamilton — eslmeri^
Hamiltonissa Ja Torontossa Betmsi
vetoomustamme vakava keskustela
työläisten keskuudessa yhden raulian-ehdokkaan:
kannattamisesta jokai^e^
sa äänestysplhrissä.
A. A . MacLeoäin ja J . B. Sabbtr-giQ
— huomatninunat raotan puo­lusta
jäin ehdokkaat, joiden nnddteen
valitseibisesta lankeaa vakava vastin
kaikille jotka haluavat raahaa Ja d-haavat
sotaa — ollessa ensimmiiiii-na,
L P P : n taistelu yhtenäfayyden
puolesta on avannut mahdolUssndet
työläisten vaalisopimokselie miiri-tyissä-
Hamiltonin ja Toronton mH-piircissä,
jolta nyt edusta» CCF.
L P P ön valmis työskentelemään päi­vin
ja öhi niiden ehdokkaiden nudel-leen
vaUtsemlseksi. jotka Ilmaisevat
olevansa raUhan puolesta sotavani»-
telua vastaan.
L P P i n ehdokkaan Norman Peme-r
i n tarjous luopua ehdokkuudesta E
B, Jolliffen hyväksi. Jos Jollifie U-maisee
hyväksyvänsä rauhan pöjel-man.
on aikaansaattanut laajan kes­kustelun.
' (Jatkuu 3. sivulla)
PÄIVÄN PAKINA
Metsämiesten viliolliset riemaitsevat
Tuntuu vielä eilispäivältä se kun c a -
nadalaisia merimiehiä makasi maassa
maakuntapolilslen nuijimina pelkäs­tään
sen takia, että he olivat lakossa.
tukikohtia Neuvostoliiton rajoilta Ja
sellaisten ivaltlolden n-ctäjnlstä Atlan­tin
sopimukseen, joilla ei ole mitään
yhteyttä Atiantlin". .
Vihne viikolla komeili kailcissa por-varilehdissä
riemukas uutinen, kuinka
Ontarion työsuhdelautakunta on (hy­lännyt
Canadan Metsätyöläisten union
anomuksen toimittaa äänestys käm­pillä
siitä,.minkä union työläiset h a ­luavat
edustajakseen.
Riemukkaasti, yhtyivät iloon mr.
Cooperin Ja yhtiöiden kanssa, kapita­listien
aviisit, mukana vanha piintynyt
metsätjrölälsten vihollinen j a sotainen
Toronton Vapaa Sana. 'f •
Suurkellokkaiden tahdinlyönnin
mukaan mankui Vapaa Sana: ..
metsämiesten enemmistö el ole
konununistien takana..4 •• koko
kommunistien kiiholtus on ,'pluf-fla'.
sillä se el vohiut toiUstaa, että
kyseessäolevilla kymmenenllä met.
sätyömaalla olisi miesten enenunls-tö
sanotun imlon t a k a n a . . ."
J a edelleen ettei "Magnuson voinut
näyttää 45 prosenttia työläisistä kuu­luvan
ihänen unloonsa".
Lopuksi sitten vielä yritetään mus­tata
Magnusonia siksi, että hän on
työväen ehdokkaana tulevissa maa­kuntavaaleissa
Port Arthurin alueella.
Mielestämme tämä metsätyöläisten
asia vaatii vielä vähän lisätutkimus­ta.
:
Huomioikaamme ensin kuinka n i in
työsuhdeLuitakunta ktiin kapitalistiset
päivälehoetkln varovat mainitsemas-
-ta sanallakaan, että t5$antajaln-Coo-perin
unlolla, olisi nimeksikään jäse­niä
kämpillä pakkotoimenpiteistä
liuolimatta.
Jälkeen pankaamme merille,
että keväästä lähtien Canadan Met­sätyöläisten
Union Järjestäjiltä Ja
edustajilta on estetty'pääsy kämpille,
joten suiurella osalla työläisistä el ole
ollut tilaisuutta inaksaa Jäsenmaksu,
jaan;-'
Kolmanneksi.on huomioitava se tär­keä
seikka, eitä, esittäessään työläis-tensä
luettelot t^utakimnalle sisällyt­tivät
työnanfoj^t n i i h i n Jokaisen hei­dän
kämpillään'tämän vnoden ailmna
työskenneDeen miehen nimen, siten
saaden joissakin tapauksissa jopa ne­linkertaisen
työlälsmäärän, mutta
melkein joka tapauksessa vähintäin
keksinkertaisen.
On selvää, että C M U , joka esitti t o ­delliset
numerot, ei voinut esittää sel­laista
luetteloa, jossa sillä olisi ollut
45 prosenttia nelinkertaiseksi paisute­tusta
työnantajain työvoiman luette­losta.
EI sittenkään alkka joka ainoa
nykyisin työssä oleva kuuluisi C M U : n
jäsenyyteen, kuten poissakin tapauk­sissa
asla on..,
J a ellei' asla nähi olisi, n i i n miksi
työnantajat kynsin hampain mr. Coo.
perin avustamina ja luildden työläi­siä
vihaa vain aviisien tnkemlna vas-'
tnatavat äänestyksen toimittamista.
V a i n äänestyksellä, missä metsätyö-
Iäiset saavat vapaasti, häiritsemättä Ja
painostamatta sanoa oman mielipi­teensä,
voidaan saada tarkat numerot
kuinka monta työläistä on C M U r n Ja
kuinka monta sbtiölden-Cooperin u -
nion takanav^lnlten monta el halua
minkäänlaista uniota.
T ^ n a n t a jat, WaU-ludun ;SodanIiet.
sojain agenttina toimivien pomojen
juoksupoika, mr. Cooper, sekä kapita­listiset
pälvälehdet ih^nnystelljölneen
tietävät varsin hyvin, miten äänestyk­sessä
tulisi käymään Ja siksi he koet-tavatkln
mustaamalla CItfUrn Johtoa
ja piiloutumalla työsuhdelautakunnan
taakse, saada asian näyttämään t oL
seita kuin/ se on —- mustan näyttä­mään
valkoiselta. .
C M U : n taholta on osoitettu, että
työläisten etuja ajavaa imlolllkettä
vihaavia työnantajia tukeva työsuhde-lautakunta
menetteli asiaa tutkiessaan
puolueellisesti — sillä eihän korppi
korpin silmää noki — hyväksyen työn­antajain
väitteet mutta, hyljäten C M
U : n tasapuolisen j a demokraattisen
vaatimuksen äänestyksen toimittami­sesta...
.. .
Mutta vieläkään el asla ole loppuun
puhuttu.
Ontarion metsämiehiä on monta
kertaa ennenkin yritetty puljuttaa
kaikenlaisilla hlmphamppu-unioilla,
pakolla Ja väkivallalla, alistumaan
työantajaln Ja heidän aslamlestensä
määräysvallan alaisuuteen, mutta se
el ole onnistunut.
Metsämiesten Järjestäjiä on pahoin­pidelty.
Jopa tapettukin, ja suuria
Joukkopieksämlslä järjestetty Port
Arthurissa. Cochranessa ym. mutta
turhaan. Vähän hengähdettyään ovat
he uudelleen nousseet vaatlnman o i ­keuksiaan.
Kaikkea sitä minkä he ovat muuta­mien
viime vuosien aikana ansiok­kaan
johtonsa — nyk}'Isen CMXJ:n
johdon —. avidla voittaneet, he eivät
tule nytkään noin vain päästämään
käsistään. Vieläkin tulevat he jouk­kovoimalla
vaatimaan ja puolusta­maan,
demokraattlslh oikeulcsiaän. .
Vapaan Sanan, riemukas hihlcalsu
-''työseisausta ei ole tapahtunut" oli
varmaankin yhtä paljon liian aikainen
kuin se riemu.ulvonta. jonka se pSärtl
silloin kun sapeli-Kustaa Aatu-vai­naan
kanssa rynnisti kaatamaan savi-jalkajättiläistä
ja kiikuttamaan raja­merkkiä
Uralille. . '
"Puut eivät Ole vielä kelkassa", on
vanha suomalahien sananlasku ja
niinpä tässäkin suhteessa on parasto
jäädä odottavalle kannalle.
selvä nhnlttäm on-se. että valU»
metsätyöläisten enemmistö onClffJ-f
takana j a cooperln-yhtiölden mg.
ei ole kuin muutamia '«heikunkeikmf
kavereita j a yhtiöiden palkattuja
siamleihlä.
iEntä sitten se Magnusonin cM*;.
kuus. Jonka perusteella Vapaa flJ»
sanoo metsätyöläisten voivan nähffl
"mitä lajia Canadian Woodwori«^^
on". : •
Tuntuisi nhnkuin Vapaa Sag,
kanta'dllsl sellainen, että k a " * V ^
asettuvat lainlaatijakunnan ÄJ»'
kaiksl ovat huonoa sakkia,
asia kuitenkaan ole. Vapaa Sana 0^
si oUut sangen Uoinen. jos n»et«8^
het olisivat numttäneet iori^^
öiden suoshnan konservatUvin ehd*'
kaakseen. ^.^y^toÄ
Mutta kun Magnuson on b y ^ P ^ l
metsätyöläistenesitykscn r7^^°^
dän ehdokkaakseen Ja kun
esittänyt rauhan turvaamista Ja ^
kansan etuja tukevan ohJelmaAjo^
varmaankin »etsätyölälset
kuhi kaikki muutkin alueen tyfllM»»?
ovat häneen tyytyväisiä.
s e todella osoittaa taas uude^
mhikälahien mies hän on,
asettaa rauhan, työkansan J J J ^
mokraattisen elämäntavan » » »J
muun edeUe ja tulee parlamenuss^r
toimhnaan sen mukaisesU.
sehän se paneekto työläisten tfl**-.
Uset ulvomaan. — Kulkuri. - ^ ,