Vapaus, January 24, 1967

              Sivu 2 Tiistai, tammik. 24 p. — Tuesday, Jan. 24, 1967
VAPAUS INDEPl^NOEhlT LAB.OR ORQAN
OF FINNI9.H CANADIANS.
(LIBERT^r B8tabll3hea Nov. 6.1D17
EL.rOR: W. EKLUND ^ ^^^^ V
TELEPHONE: OFFICE AND E0JTOBIAL67MÄ64 . ,
Publlshed thrlce weekly: Tuesdays. Thursday» jrnJd Ö a t n r d « » by Väp»itt
Pu' lilng Co. Limited. 100-103 1^^^
Malline Aödress: Box «ft ^ .
Advertlsing rates upon appUcatlon, trtmslaUon f r ä ot olUffg*.
Authorized as second class mail by the Post Office Department, Ott»w».
and £or payment of poatage In oaMi.
ÄGÄNADIÄN LANGUAGE-PRESS
TILAVSBINNAT:
Canadasaa: 1 Tk. $9.00, 6 kk. $4.TO USAaaa l Ä . »lOM. 6 tt. tt^
S kk. 1.75 Suomesn: 1 vk.; IQJia 6 kk. Vn
Kalliita "verirahoja"
Kaunislelematon totuus — niin katkeralta kuin se tuntuu
kin — on se, että me otamme kansakuntana vastaan Wash-ingtohinverirahoja
valmistamalla ja myymällä Yhdysval­loille
Vietnamissa käytettäväksi monenlaisia sotatairpeita.
Vaikka "veriraha" käsite on muualta lainattu, kuten myö­hemmin
näkyy, se sopii kuitenkin paikkaansa.
Kuten on iiutistiedoissa kerrottu, Toronton yliopiston
tiedekuntien 360 professorin Ottawaan liittohallituksen' pu­heille
lähettämä valtuuskunta esitti, että Canadan tulisi seu­rata
Ruotsin hyvää esimertkiä ja kieltäytyä myymästä Yh­dysvalloille
sotatarvikkeita siksi ajaksi kun USA käy hyök­käyssotaansa
pientä Vietnamia vastaah, ja että Canadassa
pitäisi paljon ylistettyä^ "julkisuusperiaatetta" noudattaen
julkaista suurelle yleisölle tiedot kaikista Yhdysvaltoja var­ten
täällä täytettävistä sotatarveurakoista.
Hallitus kieltäytyi kuitenkin siitä, kuten on Ottawan tie­doissa
kerrottu, vetoamalla vYhdysvaltain ja Canadan väli­seen
puolustuslaitoksen tarvikkeiden tuotantos<^imuksesta,
mikä on pääministeri Pearsonin antaman selityksen mukaan
erottamaton osa suuremmasta "kokonaisuudesta", eli Yhdys­valtain
ja Canadan välisestä puolustussopimuksesta. Jos Ca­nada
kieltäytyisi toteuttamasta puolustuslaitoksen välineiden
tuotantosopimuksen täyttämisestä, eli sotatarvikkeiden val­mistamisesta
Vietnamissa käyttöä varten, selitti pääministeri
Pearson, silloin vaarannettaisiin myös kokonaisuuttaj eli Ca­nadan
ja Yhdysvaltain puolustussopimusta.
Kun pääministeri Pearson kaikesta tästä huolimatta se­litti
alahuoneen istunnossa, että Canadan-Vietnam-ohjelmas-taon
annettu useita lausuntoja sekä alahuoneessa että sen ul­kopuolella,
niin ylläk-uvatun valossa el ole lainkaan kummaa,
vaikka oppositionjohtaja John Diefenbaker saikin tilaisuuden
murahtaa, että "kukaan ei sitä (Vietnam kannan selitystä)
ymmärrä."
•. •• « •., • » • •••• ' « • • • • . -
Sucsitellessaan sitä, että Canada lopettaisi Vietnamin so­dan
ajaksi sotatarvikkeiden myynnin Yhdysvalloille, Toron­ton
yliopiston tiedekuntien valtuuskunta perusteli kantaansa
sillä, että Yhdysvaltain kanssa kynunenen vuotta sitten teh­dyllä
puolustuslaitoksen tarvikkeiden tuotantosopimuksella
oli heidän mielestään oikeutuksensa, mutta nyt, he sanovat,
se on vastoin Canadan virallista ohjelmaa, mikä pyrkii Viet­namin
sodan lopettamiseen, kuten pääministeri Pearson ja
ulkoministeri Paul Martin ovat viimeaikoina vakuuttaneet.
Tämä onkin eräs hyvin mielenkiintoinen ja tärkeä seik­ka.
Canada pyrkii virallisesti Vietnamin sodan lopettamiseen
— mutta sen vasen käsi ei näytä tietävän mitä oikea käsi
tekee. Mit^n-herran nimessä voidaan kuvitella sellaista tuli­palon
sammutuksen "avustamista'' jos palavaan taloon hei­tetään
gascliinia? Miten voidaan auttaa USAn hyökkäyssodan
lopettamisyrityksiä valmistamalla aseita ja ammuksia hyök­kääjän
käyttöön Vietnamissa?
' Vaikeata on todellakin "ymmärtää Canadan virallista
ohjelmaa" niin kauan kuin teot ovat näin suuressa ristirii­dassa
puheitten kanssa-
Kuvaavaa on, että pääministeri puolusteli hallituksen
kantaa yksinomaan tehtyjen valtiosopimusten perusteella.
Tässä yhteydessä on kysyttävä ^ ja miljoonaiset ihmis­joukot
Aasiassa, Afrikassa ja muuallakin kysyvät sitä —
missä on oikeus, korkeat moraalikäsitteet ja inhimillinen
huolenpito heikoimpiin nähden?
Kysymys ei ole loppujen lopuksi siitä, mitä valtiosopi­muksia
on tehty tai tekemättä jätetty, vaan sutä, autetaanko
visseillä teoilla rauhan tai sodan, oikeuden tai vääryyden,
inhimillisyyden tai raakuuden asiaa.
Valtiosopimukset, kuten muutlin olevaiset, oVat ihmis­ten
tekemiä, tässä tapauksessa juuri niiden samojen ihmisten
tekemiä, jotka niiden olemassaoloon nyt vetoavat. Mutta jos
joku valtiosopimus, tässä tapauksessa puolustuslaitoksen tuo­tantosopimus
Yhdysvaltain kanssa, osoittautuu virhepistoksi
T - ja se vaatii lisäksi meitä kansakuntana vastaanottamaan
verirahoja Vietnamin likaisesta Sodasta, silloin on moinen
sopimus uusittava tai paremminkin'mitätöitävä.
Asia on sitäkin vakavampi kun pääministeri Pearsonin
selityksen perusteella näyttää siltä, että se on taloudellisesti­kin
äärettömän epäedullinen eli kallis sopimus Canadalle.
Ko. puolustuslaitoksen tarvikkeiden tuotantosopimus
pyrkii, näin on •meille virallisesti selitetty, siihen, että Yh­dysvallat
rupeaa ostamaan Canadasta yhtä paljon sotatar­vikkeita
mitä me kansakuntana ostamme Yhdysvalloista.
Mutta pääministeri Pearsonin viime viikolla alahuoneen
istunnossa antaman lausunnon mukaan on käytännössä ta­pahtunut
vallan toisin. Torontolaisen Globe and Mail lehden
kertoman mukaan (tammik, 19,p. 1967) pääministen'Peärson
huomioi, että vuodesta 1965 lähtien aseiden ja muiden sota--
tarvikkeiden vienti Yhdysvaltoihin lisääntyi Vain" 20-pr(>-
senttisesti, mutta Canadan tuonti Yhdysvalloista sotatarvik­keiden
kohdalta nousi peräti 120-prosenttisesti.
Että juuri kuolemankaupasta eli verirahoista on kysy­mys,
sen huomioi esimerkiksi Ocean Falls Advertiser lau­suessaan
jokin aika sitten mm. seuraavaa:
— Canadasta lähetetään joka kuukauden aikana lisään­tyviä
määriä sotilaallisia räjähdysaineita, aseita ja aseiden
osia Yhdysvaltoihin. Suuri osa näistä sotilastarvikkeista me­nee
Vietnamiin.
— Ottawan virkailijain tiedonantojen mukaan Yhdys­valtoihin
tänä vuonna sotilastarkoituksiin lähetettävä räjäh­dysaine
ylittää sen määrän mitä v. 1965 tuotettiin kaupalli­seen
tarkoitukseen.
— Ei ole lainkaan epäilyä siitä, etteikö ainakin osä Cana-
TASSn UUTISTOIMINTA
KATTAAKOKO MAAILMAN
Helsinki; — Älkää pitäkö Jo­kaista
TASS:n kirjeenvaihtajien
lausumaa Neuvostoliiton hallituke
Mn virallisetta kantana. Täm9n
vetoomuksen «sit i lehtimiebiUe
haastattelutilaisuudessa ' Neuvos­toliiton
virallisen uutistoimistMi
TASSm pääjohtaja Dmitri Goor-
Junov, Joka «11 vaimoineen vie-
Hanna Järvi, Lethbridge, Alta,
täytti sunnuntaina, tammikuun 22.
pnä 81 vuolta,
Sandra Heinonen, VVhltefish,
Ont., täyttää torstaina, tammikuun
26,päivä 78 vuotta;
Olga Jokinen, Toronto Ont., täyt­t
ä ä tänään, tammikuun 24. päivä
80 vuotta.
KaUe Palo, VVhitefish, Ont., täyt­tää
lauantaina, tammikuun 28. päi­vä
77 vuotta.
Ylidymme sukulaisten ja tutta-vain
onnentoivotuksiin.
»onnin kolme ehtoa
Liittokansleri Kie.singer kut.sui
kiireisesti Bonnin Washingtonin
suurläiiettilään Knapsteinin kotiin.
Suurläliettilään tuli selostaa liit­tokanslerille
USA:n asennoitumis­ta
ydinaseiden leviämisen elikäi-syä
koskevaan sopimukseen, josta
parliaillaan keskustellaan Geneves­sä.
Liittokansleri Kiesinger on hy­vin
huolissaan siitä, että lansiliit-toutuneet
eivät Bonnin hallituskrii­sin
aikana riittävän tehokkaasti
puolustaneet Länsi-Saksan etuja. .
Mihfft Bonnissa päädyttiin liitto,
kanslerin ja suurlähettilään keskus­telun
jälkeen antaa näytteen Bon­nin
ulkoministeriön lehdislöpäällys-tön
von Hasen lausunto. Hän ilmoit­ti,
että Bonnin hallitus oyrkii hel­pottamaan
kansainväliseen ydina­seiden
leviämisen estämissopimuk-seen
pääsyä. vonHase ei kuitenr
kaan selittänvt, miten tämä helpot­taminen
tapahtuu, muUa esiUi sitä
vastoin kolme ehtoa, jotka heret­tävät
vakavia epäilyjä hänen pää­määrissään.
Nämä kolme ehtoa ovat:
Sopimuksessa on otettava huonii-oon
ydinaseettomien valtioiden tur­vallisuudet;
sopimus ei saa vahin­goittaa
oikeutta kollektiiviseen
puolustukseen: sopimus ei saa es­tää
toimenpiteitä "Euroopan ylei­sen
turvallisuuden varmistamisek­si,"
Tämä on siis Bonnin tapa hel­pottaa"
asioiden kulkua. Näillä kol­mella
varauk.sclla Bonn on halun­nut
ilmaista, ettei sillä ole aiko­muksia
"sulkea itseltään tietä koh-ti
atomijärjestelmää", kirjoitti
Frankfurter Runsehau. Saman
osoittaa myös toinenkin arvovaltai­nen
lausunto. Kiesingerin hallituk­sen
ohjelmajulistuksessa sanotaan,
e t t ä Saksan liittotasavalta ei pyri
ydinaseiden kansalliseen hallin­taan
eikä niiden kansalliseen mää­räämisvaltaan.
Mutta julistuksessa
ei sanallakaan viitata siihen, että
Länsi-Saksa kieltäytyisi, atomiaseis­ta,
joita se voi saada haltuunsa so­tilasliittoutumien
kautta. Columbia
Broadcasting System -radioyhtymäl-
Ic antama.ssaan haastattelussa Kie­singer
ei tässä suhteessa jätä mi­t
ä ä n epäilyksiä. Hänen hallituksen­sa
j ä t t ä ä avoimeksi kysymyksen Eu­roopan
ydinasevoimista.
Kölnishe Kundschau -lehdessä
Bonnin uusi finanssiministeri St-raus
tunnu.staa avoimesti, että hä­nen
maansa ei allekirjoita ydinasei­den
leviämisen ehkäisyä koskevaa
sopimusta ennen kuin on saatu sel­väksi
Länsi-Saksan osuus "pcloit-tavassa
ja tehokkaassa ydinasestra­tegiassa".
Entistä puolustusministe­riä
ei tässä suhteessa jää jälkeen
myöskään nykyinen puolustusmi­nisteri
Schröder.
Bonnin kolmen ehdon takana pii­lee
yksi ja sama päämäärä •—es­tää
ydinaseiden leviämisen ehkäi­syä
koskeva sopimus. Tilannetta
helpottaisi huomattavasti se, että
Länsi-Saksa lopullisesti luopuisi
havittelemasta ydinaseita. Tämä
synnyttäisi luottamusta Euroopassa
ja lujittaisi Euroopan jn koko maali
man turvallisuutta.
siitä, etteikö ainakin osa Cana­dan
vauraudesta johdu ns. ta­vallisen
eli ei-ydinase^seistuk-sen
tuotannon lisääntymisestä.
Vietnamin sodan laajentuessa
viikko viikolta ei ole mitään
merkkejä siitä, että tämä hir­vittävä
rikastuminen (boom)
loppuu . . ."
Ocean Falls Advertiser ei
..sitä sanaa käyttänyt, mutta sen
kirjoitus osoittaa, että me ri­kastumme
kansakuntana "aina­kin
osittain" verirahoista.
railuUa Sndmeh ulkoasiainminis^
t e r i ön kutsumana. Virallisia ai«
neistoja Qvat.: TASSm tiedon*
annot Ja lausunnot. Mutta kir­jeenvaihtajat
eri puolilla maail­maa
esittävät > uutisissa Ja kom­menteissaan
omia mielipiteitään
kuten muidenkin uutis .oimIsto­jen
toimittajat.
TASS on kehittynyt ripeästi vii­me
vuosien aikana ja sillä OD ny­kyään
omat edustonsa 100 maassa.
Kirjeenvaihtajien verkosto kattaa
käytännöllisesti katsoen koko Eu­roopan,
Pohjois-Amerikan ja Aa­sian.
Edustajia on myös latinalai­sessa
Amerikassa sekä 25 Afrikan
maassa. Sitä paitsi TASS on sol­minut
uutisvaihtosopiji^uksen 40
toimiston kanssa, joiden joukossa
ovat kaikki suuret sekä kaikki Poh­joismaiden
uutistoimistot. Työn-tekijöi
ä on kaikkiaan 2 500 hen­keä,
mutta liittotasavalloilla on l i ­säksi
omat alaosastonsa, jotka toi­mivat
melko' itsenäisesti. Mosko­van
päätoimisten nykyinen toimi­t
i l a 6000 neliömetriä on osoittau­tunut
riittänjättömäksi ja tänä
vuonna aloitetaan uuden 26-ker-roksisen
toimitalon rakentaminen.
Uutisten välittämisen nopeudes­ta,
totesi pääjohtaja ' Gorjunov
TASS:n valitettavasti olevan vielä
jäljessä suurista länsimaisista kil­pailijoistaan.
Se johtuu ennen kaik­kea
siitä, että TASS on vielä suh­teellisen
nuori "yrittäjä" alalla
eikä sen tekninen puoli ole vielä
tarpeeksi kehittynyt, esim. kaapeli­yhteyksien
kohdalla on heikkouk­sia.
Mitä tulee TASS:n välittämiin
uutisiin ja kommentteihin, niin
pyrkimyksenä on Itiukka pitlly^y-minen
tosiasioihin, joten povailua
ja ennustelua ci harjoiteta. Tä­män
vuoksi TASS:n uutisissa ja
kommenteissa -harvoin erehdytään.
Vietnamin tapahtumien uutiset
hoidetaan yhteistoiminnassa viet­namilaisen
uutistoimiston kanssa.
Lisäksi TASS:lla on Hanoissa oma
kirjeenvaihtaja, jonka kirjoitukset
ovat saaneet kiitosta mm. Englan­nissa:
Pohjois-Victnamin uutispal­velun
kanssa TASS on hyvin lä­heisessä
yhteistyössä ja auttaa sitä
teknisesti. Oma edustusto on hank­keilla
Hongkongiin, joka tällä het­kellä
on tärkeimpiä paikkoja Kii­nan
uutisten suhteen. TASS:lla on
myös edustusto Pekingissä.
Pääjohtaja Gorjunov totesi, että
rikosuu isel ja onnettomuudet ovat
Neuvostoliiton lehdistössä perin-tecuisesti
toissijaisessa asemassa
eikä niistä tehdä sensaatioita.. Niin
myös TASS:n uiilisvälityksessä tä­män
alan uutisten osuus on vähäi­nen
pääpainon ollessa poliittisissa
ja taloudellisissa tapahtumissa.
Kiina ja Macao
sopineet Mstaii
Koog Kong. Makaon kiistati^
lanne näyttää rauhoittuneen kes­kiviikkona
sieltä saapuneitten ra­porttien
perusteella on tämä pieni­kokoinen
Portugalin "jalansija"
päässyt kompromissi sopimukseen
Kiinan kanssa.
Sopimukseen päästiin Pekingin
asettaman aikamäärän viimeisillä
minuuteilla.
Tietolähteitten mukaisesti ovat
lähellä olevan Kwangtungin maa­kunnan
kiinalaiset edustajat hyyäk-syneet
sopimuksen ia se Qli j.aiUa
ainoastaan Makaossa asuviefl.jya»
semmistoryhmien hyväksyntää.'
Kiinalaisten ja portug^laj^tefi
viranomaisten tiedoitettiin määnaW
taina juuttuneen kiinni i i 4 i M i i i s -
luissa vaatimuksista joita KULq^.^^t-ti
viime kuussa tapahtuneittepj ^mel­lakoiden
jälkeen, joissa kah^^^^n
kiinalaista sai surmansa. . . , M , . . J . >
Kultakuume on vallannut jälleen
Ranskan. Kilon kultaharkosta mak­setaan
Pariisissa' enemmän kuin
viiteen vuoteen ja tohnikaupalla
kultaa vaihtaa omistajaa. Tässä yh­teydessä
ön mainittava, että Rans­ka
kuuluu niihin harvoihin maihin,
joissa kaikilla on oikeus kullan
hallussapitoon minkälaisessa muo­dossa
tahansa — harkkoinakin
ja jokainen ranskalainen voi vaih­taa
vapaasti frangeja kultaan tai
päinvastoin Ranskaii pankeissa tie­tysti
päivän kurssiin. Ranskalaisil­la
"^sukan varressa" olevan kulta-määrän
airvioidaan olevan suurem­pi
kuin Ranskan valtio^ kultare:
set*vien. Ja Ranskan keskuspankin
kultaresei-vit ovat taas kapitalisti­sen
maailman toiseksi suurimmat
USÄ.n jälkeen. Ne ovat jokseen­kin
saman suuioiiset kuin Länsi-
Saksan, mutta erotuksena on se,
e t t ä kokönaisvaiuuttä- ja kultare-
— Tuuloohin niij joua kaevottiik
koatuu ja ojat pystyyn nousoot.
Pielisjärvi.
— Älä ole niin suuri sanoissasi, että
jäät pitneksi toimiltasi.
August Strindberg.
MIUAROIT
L-SAKSASTA
Länsi-Saksa suoritti viime vuo­den
kolmen viimeisen päivän ai­kana
USA:han valuuttaa 1,8 mil­jardin
D-markan arvosta. Kun ai­kaisemmin
viime vuonna oli suo­ritettu
USA:han valuutan siirtoja
1,1 miljardin D-markan arvosta,
nousivat kokonaissuoritukset yh­teensä
2,9 miljardiin D-markkaan.
Presidentti Johnsonin ja entisen
liittokansieri Erhardin viime vuo­den
lokakuun lopussa Washingto-nissa
allekirjoittaman sopimuksen
mukaan Länsi-Saksan valiiuttasuo-ritukset
USA:lle ovat yhteensä 5.4
miljardia D-markkaa. Täten kulu­van
vuoden puolella Länsi-Saksan
on suoritettava vielä valuutan siir­toja
USA:n heinäkuun L päivään
menncs.sä 2,5 miljardin D-markan
arvosta. /
Antaes.saan edellä mainitut tie­dot
talousmlni.stcriö korostaa, että
ottaen huomioon Länsi-Saksan val­tiotalouden
vaikean tilan; on var
luuttasuorituksia pidettyä huo­mattavana
saavutuksena. Mutta,
korostaa ministeriö, se on myös
osoituksena Länsi;Saksan syvästä
solidaarisuudesta USA:ta kohtaan
sekä halusta auttaa merkittävällä
tavalla USA:n vaikeaa maksutase­tilannetta.
Osa Länsi-Saksan valuiÄtasuori-luksista
tapahtuu puolustusministe­riön
menoluokan kautta. Mutta
useat ministeriöt joutuvat supista­maan
menojaan myös tämän vuok­si.
Budjettiin saadaan lisätuloja
tupakan ja alkoholin hintojen ko­rotuksen
avulla sekä supistamalla
sosiaalimenoja. Mutta tämäkään ei
riilä, vaan on turvauduttava myös
melkoisen suuriin verojen korotuk­siin.
Länsi-Saksan valuuttasuorituk-set
USA:lle johtuvat osittain van­hoista
veloista, mutta valtaosalta
nykyisistä ja tulevista aseostoista.
•Vluodolllsesti ent. liittokanslerin
Erhardin presidentti Johnsonin
kanssa tekemä valuutan suoritus-sopimus
viime lokakuussa oli , vii­meinen
pisara, joka kaasi Erhar­din
ja nosti Kiesengerin Valtaan.
Vuoden lopulla tapahtuneet Länsi-
Saksan yaluuttasuoritukset ovat
osoituksena; että USA ei"' ole an­tanut
eikä anna yhtään periksi
lokakuun sopimuksesta. .
Kirjoituksia ^Vappuun''
Vanhojen perinteiden mukaisesti ilmestyy Vappu-julkaisu huhti­kuun
aluj>.sa niin, että se ehtii lukijakunnalleen ennen toukokuun
ensimmäistä ^päivää. Kuten useina aikaisempinakin vuosina, Vappu toi­mitetaan
ja kustannetaan yhteisesti Canadan ja Yhdysvaltain suoma­laisten
toimesta. Julkaisulle pyydetään taas avustajien suosiollista apua
kirjoitusten ja kuvien lähettämisen muodossa. Muistelmat, kertomukset,
runot, novellit, artikkelit ja muut ovat lämpimästi tervetulleita. Samoin
kirjoitusten yhteyteen tai muuten Vappu-Julkaisuun sopivat kuvat. Ku­vat
palautetaan pyydettäessä takaisin huolimatta siitä tulevatko ne
kaikki käytetyksi tai ei.
Lähettäkää kirjoitukset ja kuvat ennen helmikuun 25. päivää osoit­teella
Vapun toimitus. Box 69, Sudbury, Oot.
Arvokkaasta avustuksesta etukäteen kiittäen,
V A P U N TOIMITUS.
Washington. — Yhdysvallat suo­rittaa
laajoja tutkimuksia erilais­ten
kemiallisten ja bakteriologisten
aseiden kehittämiseksi. Tarkoituk­seen
myönnetään 150 miljoonaa
vuodessa, kerteö amerikkalainen
aikakauslehti Science. Tutkimustyö
aloitettiin jo v. 195Ö ja sitä on laa­jennettu
vuosi • vuodelta. Vuonna
1964 tarkoitukseen myönnettiin 158
miljoonaa dollaria, joista 115 mil­joonaa
dollaria VhdysYaltojen ar­meijan
suorittamiin töihin. Vuosina
1965 ja li966 menot jäivät suunnil­leen
samalle tasolle.
iieniiaHisia ja bakteeriaseita tut­kiva
Yhdysvaltojen armeijan joh­tava
keskus on VVashingtonista AQ
kilometrin päässä sijaitseva Fort
Detrick, joka käsittää 520 hehtaa­rin
suuruisen alueen.
.Ainoastaan 15 prosenttia Fort
Dotrickissa suoritettavien tutki^
musten tuloksia jlilkaistaan tavan:
omaisissa tieteellisissä julkaisuissa.
Kaiken . muun Pentagon pitää sa­laisuudessa.
^ ^
P'ort betiicklssa kehitetään me­netelmiä,;
joiden avulla ihmisiin
tartutetaan erilaisia tauteja sekä
hävitetään kotieläimiä, kasveja ja
eUntarvikkeita. Eräs mainitun kes­kuksen
tiedemiehistä ph saanut hil­jattain
Yhdysvaltojen armeijan kor­keimman
palkinnon kehitettyäärt
menetelmän, jolla rjisiviljelyksiä
saastutetaan sienitaudilla. Mainit­tua
sairautta on esiintynyt tällä het­kellä
jaksoittaisesti Kaakköis-Aasi-assa.
V:,;,^;''.
Yhdysvaltojen joukot ovat käyttä­neet
Vietnamissa kemiallisia ai­neita
ihmisiä ja kasveja vastaah.
Joidenkin amerikkalaisten tiede­miesten
keskuudessa esiintyy yhä
vahvempia epäilyjä, että Yhdysval­lat
olisi j o käyttänyt myös baktee-riaseita.
YKi New York. — Y K : n pää­sihteeri
U Thant vierailee Intias­sa,
P a k i ^ n i s s a , Afganistanissa
j a Burmassa huhtikuussa, ilmoit­ti
virallinen Y K : n edustaja New
.Yorkissa.^:-'/
V i e r d l u t tapahtuvat asiano­maisten
maiden hallitusten kut-
• susta. ^•
serveiistä llahskassa ktjj^i^ osiiuä;
bn noin 85 %, kiin; se?; Xffisi^^
sassa on alle 70 RansT/
kan kultavarat ovat noto 2,5 kcr-taa
suuremmat kuin Englannin.
Tätä taustaa vasten katsottuna cl
ole ollenkaan ihmeellistä, että kiifc
ta näyttelee niin hyvin; Ranskan •si­säisessä
elämässä ki^in ulkomaisis­sa
taloudellisissa suhteissa 'tärkoSä
osaa. Niinpä pienimmäUcii(i> r—
rista puhumattakaan — kultaniark-kinollla
tapahtuvat tai tapahtuyak-si
oletetut tapahtumat ja muUtolt-set
heijastuvat nopeasti -RanlBkain
kultamarkkinoilla, kuten- 'esiinCT-kiksi
viime päivinä Pani^ssaV;-
Tällä kertaa kultakuiime. lähti,
liikkeelle, kun Ranskan ' finanssi-ja
talousministeri Debr^ lausui
äsken ranskalaiselle Le ;'Monde-lehdelle
antamassaan' haastattelus­sa,
e t t t t ä i n ä n kulin 2 2 i ^
vänä Lontoossa pidettävässä v!''^m-menen
klubin "kokouksessa, mihin
osallistuu }(ansainvälisen VäluiittiB-rahaston
kymmenen rikkainta maa-'
ta, . Ranskan hallitus^ aikoo - e s i t j ^'
kullan hinnan nostamisia nykj^i»^
tä 2-kertaiseksi. V a i n tämän aylil--
la voitaisiin helpottaa nykyistM
maailihahkaupan kireää rahoitus- .
tilannetta. • •'^^•.• •
Mitä tämä Ranskan Vaatimus
oikein sisältää? On syytä palauta
taa mieloen, että vuoden 1965 liel-mikuiisi^
a kenraali de Gaulle vaati
siirtymistä täyteeii kultaibntaahj^
niutta ei vielä' kullan fainiiän nosr-V
laraista. Nyt isils Ranska vaatii!
tätä On muistettava, että vuoiinä
;1934 määrättiin kullan ja dollarin
vaihlosuhleeki5i 1 unssi hienoa, kuit­taa
— 35 dollaria. BrettonWöod-sissa
vuoden 1944 joulukuussa pi­detyssä
Y k : n raha- ja finanssi-konferenssissa,
missä peru$tettiin
sekä Valuuttarahasto että' MaäiU
manpankki, vahvistettiin tämä vaih­tosuhde
pohjaksi koko Icapitallsti-sen
maailman rahajärjestelmälle.
Kullan hinta ja samalla dollarin
j a kullan vaihtosuhde on siis py--
synyt muuttumattomana 33 vuotta,
Maailmassa ei ole tolista tuotetta,
jonka hihla nykyisin'olisi y l i 30
vuotta sitten vallinneella tasolla/
Tämän vaihtosuhteen penisteelfa
ovat määräytyneet muiden maiden
valuuttojen vaihtosuhteet eli kurs­sit.
Muut maat — joukossa myö^
Suomi -U ovat tämän USA:n sane-'
ieman pakkokurssiii vallitessa jou­tuneet
montakin kertaa muutta­maan
omien valuuttojensa, vaihtoj,
suhdetta eli devalvoimaan. •
Aikaisemmin tällaisen pakkokurs-^
sijärjestelmän ylläpito oli helppoa,^
kun USA:n hallussa oli lähes 2/3?
maailman rahakullästä./Mutta v i i -'
me 10 vuoden aikana kehitys on*
kulkenut aivan toiseen suuntaan,^
USA bn menettänyt miljardien dol­larien
arvosta kultaa, joka on siir-,
tynyt pääasiassa Eurooppaan. N i i n -'
pä tällä hetkellä USArri hallussa!
on vain 1/3 kapitalistisen inaai^;
man kullasta ja muiden — pää-;
asiassa Länsi-Euroopan maiden 2/3..
Tämän kullan haltijan aseman •
muuttuminen ori johtanut siihen,:
e t t ä muut ovat ruvenneet esittä­mään
vaatimuksia kullan hinnan
nostamiseksi i-kertaiseksi ieli 70
dollariin unssilta. Tämä toimen- •
pide merkitsisi vastaavan suuruis­ia
dollarin devalvointia. Dollareita
hallussaan pitävät maat (mm. Län­si-
Saksan varannosta on 30 % dol­lareita)
kärsisivät vastaavia mene- :
tyksiä, kuri sen sijaan kuUaa hal­lussa
pitävät maat rikastuisivat vas­taavasti.
Kerrotaan, että de GauUe .
vaatisi Kiesingeriä, joka ' ä s k e t t ä in
vieraili Ranskassa, Länsi^^Saksan
tukea vaatimuksilleen kullan hin­nan
nostamisesta. Samassa tarkoi­tuksessa
pidettiin äskettäiti EEC:n
finanssiministeriön kokous, jotta
Ranskan takaria olisi voimaa "kym-.
meneiiTKlubib" kokoontuessa Lon-"
toossa tämän kuun lopulla.
PÄIVÄN PAKINA
JULKISUUSPERIAATE KÄYTÄNNÖSSÄ
Kuten monet muulkm "periaat­teet";
julkisuusperiaate on hieno ja
arvokas sellainen.
Julkisuu.si>eriaallccscen sisältyy
ajatus, etiä kansalaisilla yleensä on
oikeus ja velvollisuuskin saada tie­tää,
mitä on menossa ja mistä un
kysymys.
Vain julkisuusperiaatteen noudat­tamisen
perusteella voi kansakunta
seurata kehitystä niin koti- kuin ul­komaillakin,
ja tehdä, jos ci ennen
niin vaalipäivänä, ratkaisunsa siitä,
mikä sopii ja mikä el, tai mitä ha­lutaan
ja mitä ci haluta.
Julki-suuspcriaattccn puolesta ovat
poliitikkojen ja valtioiden siimänlc-kevien
lisäksi taittaneet vuosikym­meniä
peistään .sanomalehtien toi­mittajat,'
opettajat, papit ja ns. ka­dun
miehet ja naiset.
Yleisenä käsityksenä on, että luot­tamusta
yhteiskunnan j a erikoisesti
valtiovallan asioiden hoitoon saa­daan
vain julkisuusperiaatteen hor­jumattoman
toteuttamisen avulla, eli
siten, että kansalle annetaan tosipc-rälscl
tiedot niin huonoista kuin hy-vlstäkin
asioista.
Kuten kaikista hyvistä asioista, jul
kisliusperiaattccnkin toteuttamisesta
on myös juttuja ja tarinoita. Yksi
sellainen on toisen maailmansodan
ajoilta.
Englairnin silloinen pääministeri
Win.stcn Churchill oli rteuvottehimat-kalla
Yhdy.svalloissa ja erään.-,l>äi-vän
neuvottelujen jälkeen presideotti
Roosevelt ennakolta ilmpittamatta
tuli Valkoisessa talossa pääministeri
Churchillin vicrailua.sunloon. .Pää­ministeri
oli kuitenkin juuri, nous­sut
kylvystä ja presidenttitapasi
hänot ilkovsen alastomana.; r.I^reei-dcntti
Roosevelt oli luoniiolli^esli
hieman hämmästynyt tilanteesta ja
pyysi anteeksi .saapumistaan, sopi­mattomaan
aikaan. Churchill.ci kui­tenkaan
ollut siitä millänsäkpn,
vaan rauhoitti Rooscveltia:,. M.
— Englannin pääministerillä ci ole
mitään .salattavaa Yhdysvaltain pre­sidentiltä;
Tällaista on tarun kannalta laaja
julkisuusperiaate. .
Mutta ne ajat ovat olleet ja men­neet,
jolloin Yhdysvalloissa on jul-kisuu.
speriaatetta käytännö.ssä toteu­tettu.
Kyllä sielläkin puhutaan vielä jul-kisuu.
speriaattees^a ja sen tärkeydes­tä.
Mutta käytäntö on eri juttu.
Yhdysvaltalaisilta sanomalehti, te­levisio^
ja radiokirjcenvaihatji.lta on
joitakin yksityisiä poikkeustapauksia
iukuunöttamatta, kielletty oikeus
käj'dätutu.stumassaesimerkik.si Kii­nan,
Kuuban, Pohjois-Korean, Poh-jois-
Vietnamin ja monen muun maan
ja alueen asioihin. '
Asiallisei5ti puhuen tässä ei ole ky­symys
"vain" näiden kirjeenvaihta­jien
oikeuksien ja vapauksien rajoit­tamisesta,
vaan ennenkaikkea julki­suusperiaatteen
kubhitsemiscsta ja
kahlehtimisesta; Käytännöllisesti kat
soctf se tarkoittaa, että kaikiUa ame"
-rikkalaisilta -kielletään oikeus lukea,
kuulla ja nähdä, mitä yhdysvalta­laiset
kirjeenvaihtajat näkovät ja
kuulevat.
Toisin sanoen, amerikkalaisten täy
lyy tyytyä esimerkiksi Kuuban/Kii­nan
ja Pohjois-Korean 'asioista saa­maan
vain niitä tietoja, mitä Wash­ington
.suvait.see heille antaa.
Eikä tässä kaikki. Amerikkalaisilta
on kielletty oikeus itse, henkilökoh­taisesti
mennä turisteina tai o^Jiske-lijoina
tutu.stumaan monen maan si­säisiin
asioihin.
Passia ei heille anneta esimerkiksi
Kimassa jiii Kuubassa vierailua var­ten.
Ja jos jotkut amemkkaiaiset-käyttäyät
muuhun taHtoitukseen
kaisemmin hankkimaansa ulkomaan-:
passia vicraillakseen mainituisseu
riiaissa. silloin heidät vedetään pof
l i i t t i s h s ^ i i e l e s s ä kiriron eteen kaa­kin
puuhun, kaikkien ohikulkevien^
"hyvien" amerikkalaisten' syijefcsit^
tavaksi, minkä jälkeen heiltä ote-^
taan ulkomaanpassi kokonaan; pöi»-
liutch rikollisilta pitäisi otettaman. :
Viimeksi joutui tällaisen kohtelun-alaiseksi
kolme amerikkalaista pasi-"
fisti-naista, jotka vierailivat USAn;.
ulkoministdriön lupaa saarnatta Eoh-jois-
Vietriamissa: He ovat • Patricia.
Griffith , Ithaca, N.y., Grace Newr•
man, New York City ja Barbaraa
beming, Cape Cod, Mass.
Heidän mukanaan ollutta neljättä.^
nal.sta. Diane Bevelia, Chicagosta,
odottaa ilmeisesti samanlainen koh­talo
kun: hän myöhemmin kotiutuu.
Heidän "rikoksensa", se pant»-~
koon merkille, oli. vain se, että he-halusivat
omin silmin nähdä ja omin
korvin kuulla, mitä qn pohjois-yiet-»-
namiläisilla sanottavar.a sodasti^J
yleensä ja erikoisesti amerikkalais-,
ten ilmapommituksesta.
Mutta AVa.shtngton peHcää totuuttar:
ainakin .yhtä paljon kuin vanha. sie\
iunvihollinen pelkää pij^ää.vettä. -
Tästä kaiketi johtuu moinen ''jul~-
kisuuspcriaatteen" totettttkriiistapa. •
— Känsäkoura.
l II
f I
li
i l
\.:\
' • i l