Vapaus, July 9, 1955

              Ö J V U JS
tabttshed Koy. : Auttoorlzcd
08 seeond claas maU the Post
OOJce I)«>artroe»t, <)ttawa; Pub-
Jtohed tbrice «reeJdy: Tueaday*.
TIiundayB and fiatunlaysby Vapaus
PubUBblntr Cosjpany jJtd^ at 100-1Q2
E lm 6t. W.r Sudbury/Ont, Canada.
Telephone»: SJM-Ofrice<J0, 4HI26«;
EdttoriaJ Office OB;4-426Ö. Manager
e. Suksi. Bditor w. 35Wund. MaJJing
addrm; Box «9, Swlbury. (Ontario.
Advertlsing rates upon ^spllcaition-tabttshed
TraMlat lon free of charge.
TILAUSHINNAT:
Ca«ada«8a: . i vk. 7 4 » 6 kk. 3,75
YhdymJloIssa; i vk, BM 6 kk. 420
guomesBä; 1 vk, 8Ä) «1gk.4fl5
MMnniut luoissiyai
»SariKAAMlUE (SITTE.N'.
I Mocfcovs. — VenAHn voimamies Ni»
: kita Krushch)W o « j eUen jUalla «T^^^
j tä tennesseeJai^ta majuria kääipuöleis-ta
ja isanoi: "Jo« n e i d i n täytyy «oti^^^^
rtlJnJJcrtJkaamnjie fianialJa puolej^^ j.
^: K e puristivat toläCema käsiä. ' .
Kmhchev oU poJsCumasöa Yhdys-1
; valuin lähetystön it6enälsyysjah!asta :
k u n h ä n k o h t a s i m a j u r i ; W l l l l a n i F i -
I X e n ; JTohnson C i t y s t ä , , T e n n e s s e e ^ t a .
'Mi"nä h a l u a n keisku»tella fiotilaa-dämme.
että t^cään ette sitä hJaJua.
! Mutta jos meiidän täytyy.aotia.soti-
1 kaämme samalla puolella." •
yllätetty majuri hymyili.
','Lyökäämhie kättä sen päälle" sa-nörhän:..-
/ : : , " .'.v"-;':;:'-.
Önibed Pressin uutistleto, heinäk.
5;pnä 195o::
m
m i
dan viii inaf
m
s-
'Hl iIIi
R e g i n a . — U S A : n m a a t a l o u s m i n i s ­t
e r i E z r a T a f B e n s o n . J o k a o l i k u t ­s
u t t u tänne C a n a d a n m a a t a l o u s k o n^
f e r e m o i i r i , ; a n t o i p u h e e s s a a n ymmär­tää,
että Y h d y s v a l l a t tulee e d e l l e e n -
k l n s e u r a a m a a n o h j e l m a a , j o n k a t a r -
k o l t u k f u n a o n m a a i l m a n v e h n ä m a r k -
k i n o l d e n v a l t a a m i n e n entistä s u u r e m -'
m a s s a määrässä.
Mr. Benson oli k u t s u t t u tänne pu-,
h u n i a a n t a r k o i t u k s e l l a , että hän, rau­h
o i t t a i s i C a n a d a n maatalousväestöä,
joka o n h ä l y y n t y n y t Y h d y s v a l t a in
v e h n ä n dumppaämlsesta m a a i l m an
m a r k k i n o i l l e . M r . , B e n s o n ei k u i t e n ­k
a a n t e h n y t tätä, v a a n päinvastoin
s e l i t t i ; että Yhdysvallat t u l e e j a t k a -
m a a n n y i c y i s e n O h j e l m a n i t o t e u t t a m l a -
t a ja p y r k i i e d e l l e e n lisäämään m y y n -
t e j ä ä n . Häh: s a n o i m a a n s a tiällitilk-s
e n o l e v a n t y y t y m ä t t ö m ä n ,^slihen n o ­p
e u t e e n m i l l ä v e h n ä ä o n v i e t y m a a i l ­m
a n m a r k k i n o i n e . "Meidän käsityk­s
e m m e ö n , e t t ä / k u o t a m m e v i l j a m a i r k -
k i i i o i l l a tulee o l l a j o t a k i n , enemmän
k u i n n y k y i n e n 250 m l l j . I j u s h e l i a " . v ä - e h t o j a , k o s k a N e u v p s t p l i i t t o o n s o -
v, „ . fM rv,r T*onc«slalistincn m a a j a S u o m i taas n i a a.
j o s s a v a l l i t s e e ns. p o r v a r i l i i n e n y h ­teiskuntajärjestys,
n i i i i o l i se m u o t q,
j o k a . s a m a n a i k a i s e s t i e d i s t i m o l e m p ia
p ä ä m ä ä r i ä , e r i l a i s t e n yhteiskuiitajär.-
j e s t e l m i e n a l a i s t e n v a l t i o i d e n r a u ­h
a n o m a i s e n . . r i n n a k k a i s o l o h periaate..
V a s t u u n a l a i s e n p o l i i t t i s e n j o h d o n o l i
s i i s hyväksyttävä, v a i k k a s i i h e n ei
täydellisesti u s k o t t u k a a n , tämä
t o - työhypoteesinaj äifioana m a h d o lr
l i s e n a k e i n o n a t u r v a t a k a n s a n e l i n -
e d u t : . • •
k u u t t i m r . : B e n s o n .
V u o t e e n 1938 a s t i U S A : h v e h n ä n -
v i e n t i o l i kefjiilmäärin 112,700.000 m i l j .
b u s h e l i a y u o s l t t a l n . Jälkeen toisen
m a a i l m a n s o d a n o n s e j a t k u v a s t i t y ö n ­t
ä n y t C a n a d a a j a t o i s i a v ^ l j a n i n y y n -
t i m i a i t a pois yehnämarkkinoilta- U u ­s
i i n : hyöddcäyksiin v i i t t a a s e , e t t ä imr.
B e n s o n a r v o s t e l i a n k a r a s t i C a n a d an
h a l l i t u k s e n fa r m i t u q t t e l d e n h i n t o j en
t u k e m i s o h j e l m a ä ;
J o k a t a p a u k s e s s a t ä m ä . U S A i n h a l l i ­t
u k s i e n j ä s e n e n p u h e t e k i selväksi, e t ­tä
U S A t u l e e edelleen j a t k a m a an
h y ö k k ä y s t ä ä n C a n a d a n v e h n ä i u n a r k -
k i n ö i d e n v a l t a a m i s e k s i.
• Kiiten lehtemine^ ''Sudburyn osas^ kaupungin
pormestari . L . Av tandrevilJe ehcJottivunre tiistaina kaupunginhallin- f ^^nkilHnk^nB^r sanoi ^ NeuvostoUl-hpn;
kokouksessa, että r^^ Suclburyn kau- | toii johtaja, "Minä. haluan sanoa teille
• J u n g i n jäMcKim^l^^ ja Froöd—-Stobie em jne emme halua sotaa ja me tle-kaivosalueen
yhdi.stämiseksi. ''.''^ .--j:
Tämä sellaisellaan on utj^ kaiinis t<r)distu5 siitäj mitä yjeis^^
niieli[wteen,painostus .saa aikaa
kasvamassa eniistä yoimakkaammakii yerorirhaksajaih vaatimus, hei­dän
poliittisista J a miii.sta erimielisyyk-sistään huolimatta, että kotien-omistajain
j a pikkuliikemiesten suuria verotaakkaa ori huojennettava
: Jii^ lisätuloja Incon teollisutislaitpksista. Välittömänä
^ seurauksena tästä nousi yhdistämiskysym^^^ .
jestykseen vaikka se y i i m e marraskuussa haudattiin 'maan räkoHohl',
; V . M u t t a pormestäriii^andrevilleh ehdotus, jonka iSudburj^ kau-purigihhallinto
hyväksyi, on kui tai
; y Itorkeihtaan napeilla peläamistayisilloihkim olisj mahdoUisiiiks saada
todellista j a tuntuvaa huojennusta raskaan Verotaakan alla huokaa­ville
veronmaksajille, joiksi myös vuokralaiset ori välillisesti lasket­tava.
Me emme väitä, etteikö kaupuriki hyötyisi vähän maakuritahal-
. l i t u ^ Sjuurempieri: apurahojen niuodössa ,Landrevillen ehdotuksen
: ! tpteuttäriiisesta.^^ McKim kun-
; i ta h>rötyi^ siitämyös vähän sähkön hinnan; alentumtseri muodossa.
M u t t a meidän harkittu karitamme on, että pormestari L
ehdotus kiertää asian peruskysyrnystä kuin kis-sa kuuniaa puuroa.
Kuten jo uutistiedos.sammekin todetaan, pprmestari Ländreyil-
V Ien'ehdotuksesia näkyy kipeän peukalon:lailla korkealla muiden seik-
, " kojen: yläpuolella se tosiasia, että yhdistettäväksi ehdotetaan paljon
köyhän kansan aluetta multa sivuun jätettäisiin edelleen Copper
• i . C l i f f , niissä sijaitsiee miljoonien dollarien aryosiakiinteätä omaisuutta,
mitä voitaisiiJi^kunnallislai
kotienomistajain ja muiden pikkueläjäiri verotaakkaa.
Yleisesti tiedetään, että CppperClif.fis.sä olevien Iricön, kimtei-
- ntiistöjeri verotettava arvo Viiste
• iv nari äisukkaiden; ja liikemiesten omaisuuksien yhteistä verotettavaa
> pouiistiusmäärää. Ja kun Sudburyssa ja M c K imissa asuu yhteenlas­kien
lähes 60,000 asukasta ja Copper Ciiiffi.esä vain kolriaisentuhatta
asukasta, ra iritäffl^ että^ vetämällä myös Copper Gliff yli';- :
• 'distettyyn kuntaan tai niiksi hyvänsä sitä halutaan saiiöav-^ Sud-
: buryri ja: M c K i m i n asukkaiden; köyhien j a varakkaiden verotaakkaa
; - Voitaisiin vähentää-pudl^ vesi­johtojen
jä likaviemärien rakentamista, katujen päällystämistä,'palo-:
. s u o j e l u n tehö.stamista jne, parannettaisiin sataprosenttisesti, voitaisiin
Sudburyn ja M c K i m kunnan asukkaiden verotaakkaa: vähentää nel-
^ jännekselläy jos yhdistettävään kiintaän: liitiettäisiin myös Coppierv
^;:;::.Giiff;Vv.:,.:-:::.;-,:^';^ -['^/'''i'
K o / kuntien yhdistämistä vastustaneet voimat ovat pitäneet tun­nuslauseenaan
sitä, että kuntien : ' * ^^ paranna*'.
Täniä pitää suui^in: piirtein paikkansa i porniestäri Landrevilleh';ehdo- \
luksen suhteen. Todellista j a tuntuvaa parannusta on odotettavissa
! f v a i n silloin, jos yhdistäri^isen avulla^^^^^^ riiyös Incon laitokset
kurihallisvierotuldien alaiseksi, kuten <)vat kaikki riiuutkinkiinteimistöt
: - - T ; j a kuten teollisuuslaitokset ovat sellaisissa Etelä-Ontarion kau­pungeissa
kuin Torontossa, Hamiltoni.ssa, AVindsorissa jne.: ;
. U u Sutiburyn j a M c K i m kunnan veronriiäksajain velvollisuus itseään:
' j ä - ' k u n t i a an kohtaan vaatii heitä korottamaan äänensä entistä v o i -
makkaammrn sen puolesta, että mitä hyvänsä yhdistämissuunnitelmia
ryhdytään toteuttämaari, Copper Cliff<»n.vedettävä niukaan!
Loritoosta j a Washintönista tulleista 'uutistiedoistä h
.vissit vastuunalaisetkin piirit haluavat vielä uhmata ihhiiskuririan
eneirimistön vaatimusta aseistuksen väheritämisen suhteen.
..Lontoosta keskiviikkona lähetellyssä Associated Pressin uutistie-dossa
kerrotaan, ettii •'kolmen suuren" länsivallan asiantuntijat vii­meistelevät
ehdotuksia '•rajoitettua aseistariisumista'' varten. Tällä"
"rajoitetulla aseistariisumi.sella" yritetään ilmeisesi 1 voittaa aikaa :
aseisturiiiskilpäiluri tehostamista silmällä pitäen, sillä tähän ehdotuk­seen
sisältyy ajatus, että Idän j a Lännen asevoimat '•jäädytettäisiin"
toistaiseksi nykyiseen tasoon samalla kuri ryhdy Itäisiin juhlallisin elein
laskemaan kiväärieitten ja sotamiesten nenärustinkien lukumäärää—
• ikäänkuin ei tätä tiedettäisi laskemattakin!
\\fashingtonista; keskiviikkona tulleessa N^e\v Vork Tiriiesin uutis-
:tiedossa kerrottiiri presidentti EiseriHowerin myös kosketelleen tätä :
kysyriiystä ja:esittäneen harkittuna kantanaan, että Genevessä heinä­kuun
18. päiväriä kokoon tuvassa Neljän Suuren kprke|mmari portaan
kokouksessa e i : pitäisi lainkaan keskusieUä varsinaisesta a.seistariisu-misestaj
vaan siitä, että niillä tavoin voidaan edelleen tutkia: aseista-riisuriiiskysymystä
jotta sotätarviketehtailijat saisivat edelleen suu­ria
Urakoita ja maailmari jännitystilanne jatkuisi. •
; . 'Yllämainitussa AVashingtoriin uutistiedossa tunnustettiin avoi­mesti,
että presidentti Eisenhower haluaa '•kiirehtiä hitaasti'" aseista-riisumisasiassa,
sillä Vhdysvaltaia hallitus ei halua mennä niin pitr
källe jä niin kauaksi, mitä esim. Xeuvöstoliiton ulkoministeri Mölo-tov
on ehdotuksissaan mennyt. Tärna siitäkin huotimätta, vaikka
Neuvostoliitto on hyväksynyt: länsivaltojen kaikki ehdotukset aseista-riisumiseri
ja asevoimien rajoituksen suhteen! .
L u u l i s i , että niin AVashingtonissä!kuin Loritoossakin tervehdit­täisiin
suurella ilolla sitä, kun Moskovassa ori hyväksytty niiden k a i k -;
ki ehdotukset aseistuksen:vähentämiseksi — niutta^^^v päinvastoiri
näyttääplevan tilanne. Tuntuu siltä kilin Lontoossa jaAVashingtonissa
olisi voimia, jotka haluaisivat unohtaa omat ehdotuksensa ja suo­sittelevat
niiden asemesta n v t ' ' h i l j a a kiirehtiriiistä".
Erikoinen huomio kiintyi presidentti Eisenhöwerin lausunnon,
siihen kohtaan, missä hän antoi ymniärtää, ettei Yhdysvallat ole vielä
valmiina hyväks.vmään sellaista kansainvälistä >'alvontaa, joka voisi
'tutkia^kaikkia tehtaita ja laitoksia atomiaseiden tuotannon suhteen.;
Tähän asti on meille pauhattu suuren rahan lehdistön toimesta,
että atomiaseet olisi muka voitu aikoja isitten kieltää ja hävittääkin,
'jos Neuvostoliitto olisi h\"väksynyt kansainvälisen valvonnan ja korit-rollin,
^Iutta kun asia on kehittymiissii ratkaisuvaiheeseen, niin Y h -
dysvaltairi presidentti Eisenho\ver sanoo, että mehän tässä olemme
sitä kansainvälistä valvöritaa j a kontrollia vastustaneet, kuten olemriie
Vastustaneet atomiaseiden kieltämistä ja hävittämistäkin. ^ ,
. I h m i s k u n n a n valveutunut yleinen mielipide ei kuitenkaan tule
hyväksjrTOään tätä "hilj'3a kiirehtimisen" peräänt\Tnistä, vaan tulee
eptistä tiukemmin vaatimaari käytännöllisiä toimenpiteitä aseistuksen
vähentämiseksi, Saksan ongelman ratkaisemiseksi ja koko ihmiskun­taa
uhkaayien atomi- ja yetyaseiden kieltämistä.
Kiri^ ppolessori
Göran von Bonsdorff
IJelsinki^ ^ MaaUnoari B a u -
hankokopksen perjantaioa. kesä-koao
24. p:n täysi-Istunnossa
luovotettiin: enslmniairien po-heenvuorö
Suomen yaUuusbun.
nan edaEtaialle, prof. Göran: Von .
BondsdorffUIe, joka valaisi Soio-men
kaii-sainyäiisiä suhteita, ja
. roaamnie asennetta kansalnyäli-
Mssä . politfikaräa. Prof. . Böiids- :
doiff totesi, että Suomen asema
ei UrIcasiiotUenypi olla täysin
puolueeton, koska idaatamine: KI-too
mm. Neuvostoliiton kanssa
solmittu, ystävyys- jä avunanto-isopiinus,
inutta. näissä puitteissa
Suomi on edustanut syrjäänye-;
:täytymiseii ^ i n e s t a aktiivista,:
raahanpolUiikkaa. JulkaLsemme
ohee8sa\ prof, Bondsdorffin pu-V
heenyuorön kf^oxiaisuudessaan.:
HERRA PUHEEN JOHTAJA, HYVÄT
NAISET JA HERRAT! '
. Esltejiessäni s u o m e n k a n n a l t a e r ä i ­t
ä k a l k k e i n p e r u s t a V l m p i a k a n s a i n ­v
ä l i s i ä kysymyksiä, nimittäin • k y s j -
m y s t ä e r i l a i s e n y h t e i s k u n t ä j ä r j e s t e l -
märi a l a i s t e n ; v a l t i o i d e n r a u h a l l i s e s ta
r i n n a k k a i n b l o s t a , : o n s a n o t t a v a heti.
että; s a m a l l a käsittelemme Suomen
k o k o p o i i i t t i s e r i eläriiäri p e r u s t a v i n ta
j ä kaikelleV k y m m e n e n y i i m e v u o d en
a i k a n a ' l e i m a n s a a n t a v a a k y s y m y s ­tä.
Syksyllä 1944 o l i S u o m e n kansain
edessä k a k s i tärkeätä tehtäyää, j o t ­k
a v a a t i v a t k a i k k i e n : p o l i i t t i s t e n v o i ­m
i e n p o n n i s t e l u j a . : E n n e n k a i k k i e a o l i
l u o t a v a ; : h y v ä t - j a l u o t t a m u k s e l l i s et
s u h t e e t a i k a l s e r n p a a n toisen' m a a i l ­m
a n s o d a n a i k a i s e e n v a s t u s t a j a a m m e,
N e u v o s t o l i i t t o o n , sillä i l m a n näitä
s u h i t e i t a : e i o l l u t ' a j a t e l t a v i s s a k a an
u l k o m a i s t e n , s u h t e i t t e m m e v a k a a n ­n
u t t a m i n e n . T o i s e k s i o l i m ä ä r ä t i e t o i ­s
e s t i t u r v a t t a v a S u o m e n e h d o t o n s i - '
s ä i n e n r i i p p u m a t t o m u u s j a i t s e m ä ä ­räämisoikeus,
-mitkä ovat känsariime
o n n e l l i s e n t u l e v a i s u u d e n k i i s t a t t o m ia
jolMt^ rauliaUfr
sen rionaklj^iJQölon periatUen pe
rustaksi p«liiUii(e|le / toiminnal­leen,
on :tapabtuiiut merkittävä
kehitys: Tänään oh tässä maassa
tuskin yhtään kansalaista, Joka,
ei olisi tietoinen siitä, että suh­teita
-Veuvoiioli^^ on askel
askeleelta raketmeU^ paran­nettu.
Ja tuskin., on niyöskään ke­tään.
Joka hälaaisl väittää,: että
meillä ei oUsi täydellistä si­säistä
itsemääräämisoikeuttamme.
Voimmeko dis ilman muuta sa­noa
Suomen onnistuneen toteut­tamaan
eri yhteiskuntajärjestel­män
alaisten maiden raiiiialiiset
rinnakkaiholon periaatteen? iHI-nä
en haluaisi ilmaista asiaa täl­lä
tavoin, vaan sanon mieluum­min,
että NeUvostoliilto Ja Suomi
ovat^ yhteisvoimin ottaneet suu- .
ren askeleen tämän periaatteen
toteuttamista kohden. Rauhalli- :
nen rinnakkainolo ei voi olla vain.
yhden valtion politiikkaa, se vaa­tii
toteutuakseen ainakin kahden
osapuolen osallistnhiisen. Se bn
edelleen periaate, joka voidaan
. toteuttiaa pienemmässä tai suu­remmassa
määrin Ja Joka vaatii
paljon enemmän: kuin kymme­nen;
viioaen ponnistelut saavut­taakseen;
tason, jota' voitaisiin p i ­tää
täydeliisesti ja kokonaan tyy- ^
dyttävänä.
. Niiden kymmenen vuoden a i ­kana,
jotka ovat kuluneet siitä.
SuömHSeurah
ulkoniaa
Helsinki.: —- Lauantaina heinä­kuun
2 pnä kello 1 1 oli Suomi-
Seiira: Järjestänyt Eduskuntatalol­la,
vastaanoton maahamme: saa-:
puneiile ulkosuomalaisille vieraili­joille,
joita tikiisuuteen oli saa­punut
noin 100 henkeä. Pää­asiassa
olivat vierailijat Yhdys-yalloista
ja .Canadasta. mutta mou­karia
oli myös Etelä-Amerikasta
ja Ruotsista saapuneita.::
Y h d y s v a l t a i n h a l l i t u s o n m y ö n t ä ­n
y t l u v a n :500 a u t o n v i e m i s e k s i B u l ­g
a r i a a n . Arvoltaan n . $1.000,000, t ä ­mä
o r i e n s i m m ä i n e n erä t e o l l i s u u d en
t u o t t e i t a , j o k a ori s a l l i t t u l ä p ä i s t ä Y h - .
d y s v a l t a i n ulkomaakäuppavlraston
k o h o t t a m a n r a u t a e s i r i p m i Icuuden
v u o d e n a i k a n a .
. T i l a u a käsittää t a v a l l i s i a C h e v r o l et
a u t o j a . V i i k k o a a i k a i s e m m i n W i l l y s -
O v e r l a n d y h t i ö lähetti L e b o t i l n k a u t ­t
a 100; J e e p - a u t ö a R o m a n i a a n . M u t ­t
a lähetyksen j o h d o s t a s a k o t e t t i i n y h - ]
t i ö t ä . e l s i l tä että s e t o i m i t t i a u t o ja
R o m a n i a a n , v a a r i s i l t ä , e t t ä s e e l o l l u t
I l m o i t t a n u t t a v a r a i n l o p u l l i s t a p ä ä ­määrää.
' "• •• ••'
V i r k a U i j a t W a s h i n g t o n l s s a aalostl-yat,
että 500 a u t o l l a e l o l e s t r a t g e e -
g i s t a merkitystä, k o s k a B u d g a r i a o l i si
v o i n u t h a n k k i a n e m u u a l t a .
C a n a d a l a i s e t autotyöläiset O s h a -
was5a. W i r i d a D r i s s a , . j a T o r o n t o s sa
k u i t e n k i n ihriietteleVät. riilksl: yhdjte-valtäläisten
yhtiöiden s a l l i t a a n t o l -
m l t u a autoja s o s i a l i s t i s i i n m a i h in
k u r i O t t a w a s a m a l l a k e r t a a s U h t a i i t uu
k i e l t e l s e a t l s a m a n i a i s e e r i k a u p a i i k ä y n -
U i n . i , ...^ • : , •/
: C a r i a d a l a i s t e n v i e n t i l i i k k e l d e n t o i ­m
i n t a a edeUeen r a j o i t t a a Y h d y j s v a l -
t a t a p o l i t i i k k a . Vehnän viejillä o n
v a i k e u k s i a , koska y h d y s v a l t a l a i s et
myy\'ät vehnäänsä millä v a J u u t a l la
t a h a n s a j a a n t a v a t sitä U m a l s e s t i k ln
s e l l a l a i l l a m a r k k i n o i l l a , j o t k a o l i v at
e i m e n C a n a d a n h a l l u s s a . K a u p p a p i i -:
r e l s a i p u h u t a a n y h d y s v a l t a i n d u m p -
p a u k s c s t a .
O p e t t a j a S a k a r i J u s s i l a n j o h t a i n ah
L a p p i l a n n u c r i s o s e m - a n k u o r o n e s i
t e t t y ä l a u l u a s u o r i t t i f i l - . t r i R a f a el
E n g e l b e r g v i e r a i l u n esittämiitan. m i n
kä jälkeen m i n i s t e r i V ä i n ö - L e s k i n en
p i t i p u h e e n . Hän käsitteli m m . u i
kosuomalaisuuskäsitettä. j a • ir..äinitsi
että'. s u o m a l a i s e t mielellään: l u k e v at
u l k o s u o m a l a i s i k a i k a l k k i s u o r i i a l a i s ta
s y n t y p e r i ä o l e v a t n i i n pitkälle - k u in
h e s a a t t a v a t o l l a t u n t u m a m m e ' t a v o i ­t
e t t a v i s s a k u n t a a s a m e r i l c k a l a i s et
l a s k e v a t a m e r i k k a l a i s i k s i : j o k a i k ki
Y h d y s v a l l o i s a a syntyneet. Käytän
nössä mitään estettä e i k u i t e n k a an
o l e , s i l l ä A m e r i k k a e i k o s k a a n ole eSr
t e l l y t lUlkosuomalalstoiminnän h a r r a s ­t
a j i a v i l j e l e m ä s t ä yhteyksiä; Ulkoäuo-m
a l a i s t e m r i i e 'vänhan k o t i m a a n r e t ­k
e i l y t o v a t öriiiaan edistämään u l k o -
.suomälaisuustyön pyrkimyksiä, L o ­p
u k s i h ä h t o i v o t t i v a l t i o v a l l a n " p u o ­l
e s t a u l k o s u o m a l a i s i l l e viihtyisää öiea-k
e l u a v a n h a s s a k o t i m a a s s a . V a p a an
s a n a n jälkeen e s i t t i L a p p i l a n n u o r i ­s
o s e u r a n kuoro vielä l a u l u a , minkä
j ä l k e e n l a u l e t t i i n y h t e i s e a t i M a a m m e,
L o p u k s i t u t u s t u t t i i n e d u s k u n t a t a l o o n.
K l o 12.30 o l i t r a i v i n t o l a K e s t i k a r t a ­n
o s s a vastaariottokähvit. A l k u s o i t on
j ä l k e e n esiintyivät ylimääräisenä n u ­m
e r o n a " T e u v a n h ä i j y t " , j o i t a e s i t t i ­v
ä t n u o r i s o s e u r a l i i k k e e n simrsuvipäl-v
l e n o s a n o t t a j a t , Alkäjaissänat l a u ­s
u i s o s i a a l i n e u v o s V i h t o r i K a r p i o ; j o n ­k
a j ä l k e e n l a u i a j a t a r P i r k k o R i i k o n en
e s i t t i l a u l u a : S i r k k a P e n t t i l ä n säestä­mänä.
Puheen piti y h t e i s k u n t a t,
k a n d L a u r i A . P o h j o l a . Tait. E i no
H j T r y s e n esitettyä l u e n t a a seurasi
A a p o S i m i l ä n kantele-esityksiä.
50.000 aUekirjoitti
a-pommivastaisen
vetoomuksen
San Francisco. R a u h a n p u o l u s t a ­j
a t o v a t t ä ä l l ä keränneet 38.000 a l l e -
k i r j o i t u s t a v e t o o m u k s e e n , jossa v a a ­d
i t a a n v e t y - , j a a - i K ) m m i e r i l a i t t o m i k ­s
i i j u l i s t a m i s t a . . Vetoomus a U e k i r j o l -
t u k s l n e e n o r i j ä t e t t y Y K : n a p u l a i s s l h -
t e e r i U e t r i R a l p h J . B u n c h e l l e ,
S a m a n l a i n e n : a l l e k l r j o i t u a t e n k e -
r ä y s k a m p p a i l u o n s u o r i t e t t u L o s A n ­g
e l e s i s s a , missä o n s a a t u n o i n 25.000
i h m i s e n a l l e k i r j o i t u k s e t.
.. K u n ' k o r o s t e t a a n sitä. että S U o m e ri
c n o n r i i s t u h u t : k e h i t t ä ä r a u h a l l i n en
r i n n a k k a i n o l o ? I e u v b s t o l l l t o n . k a n s s a,
n o u s e e h e l p o s t i k y s y m y s siltä, onko
t ä m ä , a s i a n t i l a v a i k u t t a n u t epäsuo­t
u i s a s t i . maan; s u h t e l s i i r i . n i u u i i un
m a a i l m a a n . T ä h ä n k y s y m y k s e e n v o in
: a n t a a ; s e l v ä n : j a k i i s t a t t o m a n vas­t
a u k s e n : S u o m i bn s o d a n jälkeen
s ä i l y t t ä n y t j ä keittänyt s u h t e i t a an
m y ö s länteen päin,' e n n e n k a i k k e a jo
e n t u u d e s t a a n läheisiin . p o h j o i s m a i ­h
i n , m u t t a myös läntisiin s u u r v a l t o i ­h
i n , m u k a a n l u k i e n myös \ Y h d y s v a l -
i a t . O n k e r r o s t e t t a v a , e t t ä m y ö s n ä i ­d
e n ; s u h t e i d e n k e h i t t ä m i n e n o n v a a -
: t i n u t m o l e r i i m i n p U o l i s i a p o s i t i i v i s ia
v o i m a n p a n n L s t u k i a , , e i k ä : v ä h i t e n ' ' s en
v u o k s i , että S u o r i i l o n ; o l l u t s o d a s sa
m y ö s m m : E n g l a n n i n k a n s s a j a e t t ä ;
d i p l p i h a a t t i s e t ; >• s u h t e e t ' Y h d y s v a l t o l -,
h i n o l i v a t k a t k e n n e i n a . t o i s e n m a a i l -
m ä n s o d ä r i . l o p p u v a j h e e s s a : S u o m i o n
t o i s i n : s a n o e n , j o h d o n m u k a i s e s t i j a.
m ä ä r ä t i e t o i s e s t i p y r k i n y t : s a a v u t t ä -
m a a n hyvät y h t e y d e t k a i k k i h i v a l ­t
i o i h i n p o i k k e u k s e t t a:
N y t . kysytään, n i i t e n t ä m ä n k a l t a l -
h e n p y r k i m y s b n y h t e y d e s s ä n s . " k y l ­m
ä ä n s o t a a n " , : j o l l a . o n o l l u t n i i n s u u ­r
i : o s u u s kansain-välisissä k e s k u s t cr
l u i s s a ; . M e i d ä n ori,; s i l l o i n todettava-r
a u h a l l i s e n :; r i r i n a k k a i n o l b n p e r i a a t -
t e e n : : S i i p m e s s a ; y h d i s t y n e e n toiseen
p e r i a a t t e e s e e n , j o k a o n I l m a i s t u ; s a ­n
o i l l a • p y r k i m y s : p y s y ä s u u r v a l t o j en
e t u r i s t i r i i t o j e n ' u l k o p u o l e l l a ; ' . Tämän
p e r i a a t t e e n , j o n k a : s i s ä l t ö n ä o n , e t tä
S u o m i el h a l u a t u l l a v e d e t y k s i . m u ­k
a a n kansälnyälisiln ristiriitoihin,:
j o t k a eivät k o s k e ..sen e l l n e t u j a , ' o v at
m y ö s eräät' s u u r v a l l a t hyväksyneet;
j a se. o n p a i n o k l c a a s t i i l m a i s t u m m -
s i i n ä y s t ä v y y s - , j ä a y u r i a n t ö s o p i m u k -
s e s s a . j b k a s o l m i t t i i n N e u y o s t b l i i t on
j a S u o m e n :välillä V u o n n a 1948.. H a ­l
u a i s i n k o r o s t a a , - e t t ä tämä p e r i a a te
a n t a a S u o m e l l e s u u r e n t u r v a l l i s u u d en
j a myöskiri l a a j a n u l k o p o l i i t t i s e n t o i ­m
i n t a v a p a u d e n , mutta- että se e i
; s u i n k a a n y ä h e n n ä . s i t ä v a s t u u t a , j o ka
m ä ä n k a i k i l l a k a n s a l a i s i l l a o r i a k t i i ­v
i s e n , p a n o k s e n a n t a n i i s e s s a - r a u h an
t u r v a a m i s e k s i .
Vtölä on «eivit^tiivä, voidaan'
ko IknäD muut» asettaa ybtäläi-syyemitkki
käsitteiden välille
: **pyirkimy8i: pysyä suurvaltojen
eturistiriitojen ulkopuolella" Ja
"puoiueettorouus". .4rvelen, :että
- emme erinäisistä. s>'iitä voi käyt­tää
termiä "puolueettomuus" pu-lioessamme::
Suomen poliittisesta'
tiianteestaJ Enslrinäkih puolueet­tomuuden
. käsite bn alkuperäh-sessä
merkityiiies^h läheisesti '
liittynyt liä8ittees{»;n sota; pno-lueeitomalcsi-
sanotaan valtiota,; :
joka sodassa, ei ota osaa kummah-kaah
puolella.; Ystävyys- ja äyun-antocopimus
Neuvostoliilon Icans-
: sa, jbhkia imukaan Suomi Saksan
tai sen liiittolaisteh^
hyökkäyksen sattuessa: Neuvosto­liittoa
vastaan Suomen; alueen ;
" kautta ^^onveiyollinen puolustä-ihaan
koskemattomuuiiaan, tekee
: Jo täydelliseh puolaeettomuudeh
inahdbttomaksi. Suomen asemaa
ei myöiskaäri voida verrata Sveit-sin.
kaltaiseen puolueettorijuuteen
jo sehkään vuoksi, että maa on '
pyrkinyt Yhdistyneiden Kansa-kuntien
jäseneksi, ja: tämän jär­jestön
peruskirja asettaa jäsenil­le;
veivoituksia, jotka eivät; ole
sopusoinnussa tiukan puolueetto-;:
muuden kanssa. Suomen politiik­ka
ei sen vuoksi voi olla ehdoton- ,
ta puolueettomuuspolitiiukaa,
;:kaikkeih vähiten passiivista syr-jäärivetäytymistä
maäilriian ta­pahtumilta,
: vaan pikemminkin
aktiivista rauhanpolitiikkaa, jon­ka
mukaan maan kansalliset edut
huomioonottaen niiden suhteessa
ihmiskunnan perustaviin: pää-määrun
voidaan jatkuvasti vai-kut.
aa jännityksen iäuäkäiseml-sen
ja tasoittamisen merkeissä.
lUnän tuollaista: pyrkimystä' ei
maamme olisi siinä asemassa^ jos ;
: sa se on: tällä hetkellä.
M i t ä o l e n tässä esittänyt, o n l ä h i n ­n
ä k a t s b t t a y a : p i e n e k s i ; s e l o s t u k s e k si
: s e n m a a n p o l i i t t i s e s t ä : t i l ä n t e e s . t ä ; . j o s ­s
a Äläalman R a u h a n k o k o u s , pidetään.
P u h u n siinä v a r m a s s a v a k a u m u k s e s ­s
a , että e n e d u s t a m i t ä ä n o p p o s i t i o ta
m a a n v i r a l l i s t a , p o h t i i k k a a , ; v a s t a a n,
v a a n että a j a t u k s e n i ovat täysin s o ­p
u s o i n n u s s a ssri k a r i s s a . L u o r i r i o l U -
s e s t i k a a n e i t a r ' i c o i . t u k s e n a öle s u o s i ­t
e l l a S u o m e n tietä esimerkkinä m u l l -
i e , v a a n j o k a ^ e n n i a a n on. y a i l t t a yä
tiensä . o t t a e n h u o m i o o n ' h i s t o r i a n s a,
aseriiansä j a e t u n s a . O l e n n a i s t a oh
hyväksyä r a u h a n o m a i s e n r i n n a k k a i n -
o l o n p e r i a a t e ! K ä y t ä n n ö s s ä v o i d a an
t ä m ä p e r i a a t c v a i - m a s t i . t o t e u t t a a e r i
k e i n o j a : ; k ä y t t ä n i ä l l ä . > ;
JÄ
Afaii^ian yorsunloniaBBlfefto. —
Kaksi afrikkalaista Jentbkenttätyö-
Jäistä, Jotka vjiihe/keainä varastivat
jtiniaritteja:30 miljoonan marinan:ar-
, yosta:port-Boiiet'n lentokentältä Jä-
.i heitä AbidJania, luulivat saaneensa
i aiolaa, jlriioiti poliisi kesiivjikkona.;;
'. . E r ä s afrikkalainen naihen. joka sai
j muutamia: timantteja, y^^
riijllä ruokaa. • K u n niistä :'ei tullut
Kaksi miestä vierajji
näkivät egyptiläisen mui
oli memtty'''E^, ijg?,.
; B i i l : : Mitähän t i i o n^
62e?''":\;'
J i i r i : • " E r i \ole v a m a,
d o l l i s e s t i . s e r i n u m e r o i n en
h ä n e t . " .
OSASI MUUTEJi
; K u n b r i t t i l ä i n e n juna
t o i s e l l e p u o l e l l e sarwi. t y t
j. m i t ä ä n m a k u a , h ä n h e i t t i : h e : r o s k a - ei s i n u n olis». pitänyt s
t a v a l l a i h m i s t e n a i k a n a , •
p i m e ä . ^ ' : ' ;-:::';,';-
" E n , m i n ä s u u d e l l u t <
p o i k a ^ k a t s e l l e n Vihaifiast
h e l l ä b l e i a a miehiä.; " T i e
k a se o h , i r i i n ä n t c l s i n h i
o p e t u k s e n . "
• ^ • H r a t e r t " , h u o k a s i t y t
v o i o p e t t a a h ä n e l l e mltää
t u n k i o o n , mistä p o l i h i i n o n n i s t u i l ö y -
t ä ä 707 t l n i a n t t i a .
R a s m a n e j ä A m i d p u n i m i s e t a f r i k ­k
a l a i s e t o v a t t u n n u s t a n e e t : t f f i n e e ^ä
m u r r o n j a v a r a s t a n e e n s a t i m a n t it
1 ;postlsäklstä l e n t o k e n t ä l l ä kesäkumi 9
f p ä i v ä n vastaiaanä y ö n ä 1954.
. K u n h e a v a s i v a t p a k e t i n j ä l ö y s i v ät
p i b n e t k i v e t , h e l u l l y a t n i i d e n o l e v an
s u o l a a , j o r i k a h e a i k o i v a t m y y d ä muu,^'
t a n i ä s t a s a t a s e s t a . H e a n t o i v a t k o l ­me
p a k e t t i a t i m a n t t e j a eräälle y s t ä -
väUe, j o n k a v a i n i o h e i t t i n e p o i s y r i ­t
e t t y ä ä n .käyttää niitä l a i t t a e s s a an
r u o k a a ; Neljä m u u t a p a k e t t i a h e ä r i -
t b i v a t kylän pöppariileheile,; j o n ka
m a j a a suojelee i>öakäärme j a a a i t s e -
m ä n k r o k o t i i l i a.
P o p p a m i e s kieltää; s a a n e e n s a t i ­mantit
j a . s a n o o , e t t ä h ä n e n b o a k ä ä r -
m e e h s ä j a k r o k o t i i l i n s a eivät o l i si
l a i i i k a a n hjrvillääh, j p s : p o l i i ä i t r y h t y ­v
ä t l i i a n t a r k k a a n t u t k i m a a n h ä n en
m a j a a n s a . . '\ "
: P o l i i s i o n t ä h ä n a s t i e t s i n y t t i m a r i t -
t i v a r k a i t a k a t i s ^ i r l v ä l i s t e n s a l a k u l j e t ­t
a j i e n j o u k o s t a . : . '
Rrb de Janeiron
työläiset yoittivat
: Rio de Janeiro. —- Läkori j ä l k e e n t ä -
märi k a u p u n g i n k o n e t y ö l ä i s e t v o i t t i ­v
a t k a h d e n 24 t u n n i n l a k o n ' a v u l l a . 23
p r o s e n t i n p a l k a n k o r o t u k s e n.
Moskovan UI
hotellit oddtl
vierailijoita
Moskova. Äskettäin
y a s s a v a l m i s t u n u t kuusi
.Ha j a s a m a a n a i k a a n o n
h o j a k o k o n a a n u u d i s t e t tu
t e l l i t o n e r L k o i f o s t i varu
m a a l a i s i a v i e r a i l i j o i t a ^
m a a n . U l k o . m a a l a i s t e n \
l u k u m ä ä r ä o n k i n Mosko\
t y n y t v i i m e a i k o i n a h y v
t a h d i s s a .
•Uudet h o t e l l i t o v a t . y lt
' j a nykyaikälaiä. .fisim. j i
t u y a . U k r a i n e - h o t e l l i kä
h u o n e i s t o a j a o n s u u r i n
P e k i n g - n l m i n e n uusi h o i
r a t t u e r i k o i s e s t i k i i n a l ai
v a r t e n j a s i k s i s e n siaustu
o l i u t j o h t a m a s s a kiiriali
t e h d i t .
" I K E " ON OIKEASSA J
y Ä A R Ä S S Ä - i PRAVDA
Radioaktiiyisuus
aiheuttaa syöpää
Pariisi. - ^ I l m a k e h ä n r a d i b a k t i i v l -
sUus u h k a a I h m i s k u n t a a : l i s ä ä n t y v ä s sä
määrässä, v a k u u t t a v a t R a n s k a n e t e -
y i m m ä t t i e d e m i e h i e t , j o t k a o v a t k e s ­k
u s t e l l e e t nälätä a s i o i s t a k a h d e n p ä l -
v ä n a j a n k e s ä - h e i n ä k u u n v a i h t e e s s a.
H e s a n o i v a t . v o i v a n s a v a k u u t t a a r a ­d
i o a k t i i v i s u u d e n j a s y ö v ä n : l i s ä ä n t y ­m
i s e n o l e v a n läheisessä yhteydessä
keskenään. Edelleen he o v a t sitä
m i e l t ä , että a t o m i r ä j ä h d y k s e t ovat
valkuttärieet y l e i s e e n säiden ' e p ä v a r -
m u u t e e n . ».:.. . / ' ; • • , '•
R a n s k a n e t e v i n s y ö p ä t u t k l j ä prof.
L a c a s s a g n e aanbl . r a d i o a k t i i v i s t e n a i ­n
e i d e n s a a s t u t t a v a n k o k o m a a i l m a n.
Nämä aineet eivät o l e v a a r a t t o m ia
edes pieninä; a n n o k s i n a j a lisäävät
s y ö p ä t a u t i s t e n määrää lähltulevalr
s u u d e s s a h ä n v a k u u t t i . ;. -
.Moskova. — Pravda omistaa
kirjoituksensa presidentti Eisen-hovverin
, lehdistäkohferenssissa
pitämälle puheelle. Neuvostolii­ton
yleinen mielipide, huairiitaan
kirjoituksessa toteaa; ntielihyväliä
Eisenhovverin Lausunnot kansain­välisen
lievehtämiseri välttämät­tömyydestä
rauhan turvaamiseksi
koko maailmassa.^'" Neuvostolii­tossa
tervehditään ilolla Elsen-hoverin
sanoja. Joiden mukaan
; on; ryhdyittävä käyttämään rau-hanomalsia
eikä proyokatoorisia
keinoja ja luovuttava kylmän so­dan
tunnuksesta. Neuvostoihmiset
ovat edelleen sitä mieltä,.että eri
yhteiskuntajärjestelmiä edusta­vien
yaltibideh rinnakkaiselo voi­daan
turvata jäettä se on turvat­tava
alueellisen koskemattomuu­den
ja suvereenisuuden molem­minpuolisen
kunnipttamisen, tois­ten
sisäisiin asioihin puuttumat­tomuuden,
tasa-aryoisriuden ja
molemminpuolisen edun periaat­teista
lähtemällä.
O l i s i k u i t e n k i n e p ä o i k e u d e n m u k a i s ta
s i v u u t t a a U S A : n p r e s i d e n t i n muut
m a i n i t u s s a k o n f e r e n s s i s s a esittämät
l a u s u n n o t , j o t k a o v a t täysin r i s t l r l lr
t a i s i a näiden h a r k i t t u j e n t o t e a m u k ­s
i e n k a n s s a . K y s y m y k s e s r V i o n e n n e n ­k
a i k k e a hänen tendenssimäiset ja
v ä ä r ä t väitteensä n i i s t ä y a l t i o i s t a . j o i ­t
a h ä n n i m i t t i " N L : n S a t e l l i i t e i k s i ".
Amerifckalaif»;ri taantumuslehjdlstön
k i r j o i t t e l u s t a selviää, että k y s y m y k -
6esä; I l m e i s e s t i , p v ä t E u r o o p a n k a n s a n ­d
e m o k r a a t t i s e t m a a t.
P r e s i d e n t t i E i s e n h o w e r o n l u o n n o l ­l
i s e s t i h y v i n p e r i l l ä r<:itä,
p a n k a r t s a n d e m b k r a a t t i s'
k a n s a t o v a t hävitettyääri
s e n j ä r j e s t y k s e n muodost
y a l t i ö j ä r j e s t e l m ä n s ä . K i
. k r a a t t i a i e n m a i d e n keski
t e e t sekä n i i d e n suhteet
s a m o i n k u i n m o n i i n k i
m a a i l m a n v a l t i o i h i n , r a ki
s a - a r v o i s u u d e l i e . j a s u v en
k e u s s ä ä d ö s t e n kesinäiaslli
tämiselle- . K a n s a r i d e r i i i
m a i d e n . yhteiskuntajärje
o l e n n a i s e l l a t a v a l l a döllai
n o j a u t u v i e n v a l t i o d e n y
jäirje3tyk£»3stä, j o k a o n täj
t u U S A : n m o n o p o l i e n y a i
v e r k k o o n . ; J u u i - i tästä syy
t ä U S A : n piirejä iniellytä
k u n t a j ä r j e s t y s . . j o k a v a l l i ti
d e m o i c r a t i a n mäissä. 3P
k a a r i t u m a a n näiden maid
a s i o i h i n U S A l i s ä k s i suht
t e i s e s t i e r ä i d e n näiden ma
m i s e e n . Y K : n jäsenekai.
Mikä Eisenhowerin
lieneekään ollut, niin hä
sandemokratioita koskei
teensä näyttävät vain vai
sitä, että edeUeen noii
suuntaa, joica pyrkii pui
näiden maiden sisäisiin ;
K a n s a i n v ä l i s i s s ä ruhteis
k y ä x n k u i t e n k i n todellisia)
t i o ä s e m i a kansainvälinan j
l i e v e n t ä m i s e e n j a v a l U o i df
l u o t t a m u k s e e n j o h t a v a l l a t
s o j e n o m a t u n t o v a a t i että
v a r t i o a s e m i a käytetään i h
v a p a u t t a m i s e e n "kylmän ;
h e u t t a n i a l t a huolestumiselt
sanoisi i i : ;
K u l t t u u r i p a k i x i o i t s i j a r i a Suomessa
t u n n e t t u Y r j ö K i v i m i e s k i r j o i t t i ä s ­k
e t t ä i n S u o m a l a i s e s s a S u o m e s s a s y n ­n
y i n m a a m m e s a n o m a l e h t i e n k e s k i ­n
ä i s e s t ä s u h t e e s t a j o t a k i n s e l l a i s t a,
m i t ä k a n n a t t a a miettiä täälläkin.
A i h e e n s a h ä n o l i s a a n u t siltä, että
E n g l a n n i n äskeisen l e h t i l a k o n a i k a ­n
a a i n o a siellä i l m e s t y n y t l e h t i , k o m ­m
u n i s t i n e n D a i l y "VVbrkei-, s o l i d a a r i s e ­n
a m u i t a lehtiä k o h t a a n , p i t i p a i n o k ­s
e n s a s a m a n a k u i n s e o l i o l l u t e n n en
l a k k o a k i n . K i v i m i e s i h m e t t e l e e t a ­p
a u s t a j a t o t e a a : '
"Englannissa se on mahdollis­ta
siksi, että lehdet kykenevät
seurustelemaan keskenään gent­lemannia,
tavoin kuten seurustel­laan
parlamentissa, jonka jäsenet
ovat keskeniiän ."kunnioitettuja
edustajia" tai "kunnioitettuja ys­täviä",
vaikka toisinaan isketään-kln
niin Idjasti, ettei sellaisesta
ole eduskunnassa aavistustakaan.
Kaikkihan tuntevat meikäläisten
lehtien kyrääyän asenteen: naa^
purin nimeä ei mainita muulloin
kuin silloin, kun sen kimppuun
päästään. Tätä älköön käsitettä­kö
miksikään herfckämlelisen i h ­misen
valitnkseksi — se on Vain
toteamus. Tasavallan Julkinen
elämä on nelitoistavuotiaan pojan
mentaliteetin tasoa; sanomaleh­distö
vain uskollisesti kuvastaa
sitä. Ei siis siitä sen . enempää,
mutta on tapauksia, joissa neli-toista
vuotias poikakin voi käyt­täytyä
gentlemannin tavoin. Jos
muistaa joitakin äidin opetuksia.
Sanomalehdistömme ei aina näy
muistavan."
M i t ä s s a n o t t e täkäläisten s u o m e n ­k
i e l i s t e n l e h t i e n t o i m i t t a j ä t tästä?
O m a l t a k o h d a l t a r i a m e o l e m m e sitä
m i e l t ä , että v a i k k a m e k i n olemme
t o i s i n a a n u n o h t a n e e t äidin j o l t a k in
o p e t u k s i a , n i l r i yllälalnatussa K i v i ­m
i e h e n s a a r n a s s a o n e r i k o i n e n annos
n i i l l e , j o t k a h a m m a s t a p u r r e n l e i ­m
a a v a t " i c o m m u n i s t e i i c s i " j a " r o i s ­t
o i k s i " k a l k k i ne. j o t k a r o h k e n e v at
e s i m . p u o l u s t a a r a u h a n j a ; k a n s a n ­v
a l l a n a s i a a s i l l o i n k i n , k u n n e o v a t
v a l t a p i i r i e n keskuudessa huonossa
h u u d o s s a .
Saneessamme, että tuossa ajan­kohtaisessa
ja ajattelevaan. leh-timieheen
kipeästi koskevassa
saamassa on erikoisnuuskaa vis­seille
sahomalehtimiehille enem­män
kuin Vapaudelle, me emme
halua lainkaan kieltää sitä, ettei­kö
siitä kuulu osa meillekin. Mut­ta
totuus on sittenkin sellainen,
että niin "konnia" kuin me Va­pauden
kommunistit" muka olem­mekin,
meiltä oh sentään riittä­nyt
vähän arvonantoa toisillekin.
O t t a k a a m m e j o i t a k i n k i e l t ä m ä t t ö ­m
i ä t o s i t a p a u k s i a : :.
: K u n e s i m e r k i k s i täällä S u d b u r yn
s e u d u l l a o n p i d e t t y u r h e i l u k i l p a i l u j a,
j o k o " m e i k ä l ä i s t e n " t a i ' h e i k ä l ä i s t e n "
t o i m e s t a , jos s a a l u v a n k ä y t t ä ä t ä l ­l
a i s t a k u v a a v a a . s a n o n t a a , n i i n . V a ­p
a u s , o n l u o n n o l l i s e s t i a n t a n u t e n e m ­m
ä n : p a l s t ä t i l a a " m e i k ä l ä i s t e n " u r h e i ­l
u k i l p a i l u i l l e , m u t t a se o n r a p o r t e e -
r a n n u t j a r a p o r t e e r a a e d e l l e e n k in
myös^Z-heikälälsiten" k i l p a i l u i s t a . P o i k -
k e u k s e n a tästä o n v a i n se, j b s p l k -
k u l e h t e i i ä emnie vöi: r a p o r t t e r i a t i l a i ­s
u u t e e n lähettää, emmekä s a a t a r ­v
i t t a v i a t i e t o j a m u u t e n . : \
M u t t a näe e m m e o l e v i e l ä tähän
p ä i v ä ä n mennessä nähnyt, että e s i m.
T o r o n t o s s a ilmestyvä V a p a a Sana
o l i s i - m a i n i n n u t sikäläisen v o i m a k ­k
a a n u r h e i l u s e u r a ' Y r i t y k s e n " n i m eä
m u u t e n k u i n h a m m a s t a p u r r e n j a
k o m m u n i s t i p ö p ö s t ä puhuen.!
J a vähän k a i k e t i v o i P o r t A r t h u ­r
i s s a ilmestyvä C a n a d a n U u t i s e t k a an
k e r s k u a sillä, että s e e s i m . o l i s i e s i m.
••Iskun" a s i o i s t a p u h u n u t muuten
k u i n ; v i h a s t a h a m m a s t a p u r r e n?
M e y o i s l m m e esittää n i u i t a s a m a n ­l
a i s i a esimerkkejä j o k a p ä i v ä i s e n elä­m
ä m m e a l o i l t a , m u t t a r a j o i t e t u n t i ­l
a n v u o k s i t y y d y m m e m a i n i t s e m a an
e n ä ä v a i n yhdestä s e i k a s t a.
K u n V a p a u d e s s a t l e d o i t e t t l l n j o k in
a i k a s i t t e n , e t t ä C S J : r i s i h t e e r i S u n d ­q
v i s t o n l ä h t e n y t S u o m e e n , missä h ä n
m u u n o h e l l a o s a l l i s t u i m a a l i m a n r a u ­h
a n k o k o u k s e e n , n i i n . s e k ö s v a s t a . a i ­h
e u t t i k i u k k u i s e n " s e n k i n k o m m u n i s -
t l " - h a u k k u m a k i r j o i t u k s e n paianjatta-m
i s e n T o r o n t o n V a p a a S a i
n i m e n o m a a n vielä samäi
t o i m e s t a : joka muutama
s i t t e n , i t s e m a t k u s t i Suoi
m a t t ä s i i t ä mirikäärilaista
. y r i t y s t ä . o s a k s e e n Vapau
t o i l t a !
. K a i k i s t a täniänsuuntais
a s i o i s t a h u o l i m a t t a ällek
o n s i t ä m i e l t ä ; että Vapaus
s l n a a n l a s k e u t u t u n u t " n e !
t i a a n p o j a n " t a s o l l e väittel
t e n tehdessään unohtanut
Tusbpetuksia ; käyttäytjiJ
M e i d ä n p y r k i m y k s e m m e on
o l l u t , j a t u l e e edelleen oi
e t t ä r a k i t t e l u n . p a n e t t e l un
k u m i s e n a s e m e s t a o n pääsi
l i s u u t e e n j a s u v a i t s e v a i s uu
SlUoinkin kun ollaan ei
asioista voidaan Ja pitäisi
telia ja väitellä asiallis*
Sitäpaitsi, jos on riiltäi
väa tahtoa, kansalaisten!
mästä ja toiminnasta löyi
lelta ja toiselta paljon i
minkä kaikki voimme *
—; mistä lehtiemme pitäis
" lukijakunnalleen mitään
Ja karsinarajoja vetämä!
M e uskomme myös, e
eriemmistö täkäläisistä m a
t ä m m e j a - n a i s i s t a m m e , y i
m a h i i t t u u n K i v i m i e h e n a.
e t t ä s a n o m a l e h t i e n toimitta
p i t ä ä , m i e l e s s ä ä n äidin jöiti
t u k s l a s h t ä , m i t e n o n käytti
eUei vielä a i v a n gentlemai
v o i n — m i t ä s u o m e s s a j o vaa
n i i n a i n a k h i säädyllisesti
l l s e s t L — Känsäkoura.