Vapaus, May 7, 1955

              " • i a » :
l i i t e i i . „
"K*
•.
f Kiille
1 i
tui.,.
Sivu 2 Lauantaina, toukok. 7 p. — Saturday, May 7, 1955 ' ^j|j||J j j j | jj
ä ole lirJieilua OKpua of raaUb CanaflUm». £«-
tsUMäed NOF. e, U i r Antborlsed
M fleooatf clMi auftU bjr tbe Patt
<Mne« Department, Ottav». Put>-
IMietf tbrlce ve^y: Tuesdaya
llmndaya and Saturdays by Vapaua
PBUlablsg Company Ltd.. at 100-109
JBB Bt, vr^Baäinuj, OnU Canada.
Tel^onea: Sua. omee Oe. 4<426<
Editorlai Office OS. 4 ^ 9 . Manager
S.6UJML EdUor W. Eklnsd. ICamng
•ddr««^J|raM^^
AdveitMng »tea opon «pskUcatJoSI
lYaoalatloo free «f duuse.
mAUSBUVNAT:
1 ffe e kk. S.7S
TbdymSate: 1 «k, 8JOO 0 kk. 420
1 tk, 8L60 0 kk. 4.75
Atlantin liitto on päättänyt -
... mutta kansat ratkaisevat
Kymmenvuotispäivä
Ensi sunnuntaina, toukokuun 8 päivänä tulee kuluneeksi kym^
menen vuotta Hitlerin Saksan ja sen liittolaisten ehdoitta antautu­misesta.
-Kymmenen vuotta sitten oli ilo liittolaismaiden sotilaiden
ja siviiliväestön keskuudessa rajaton, silla sodan loppuminen Euroo­passa
ei tarkoittanut vain virtanaan juosseen ibmis*.'eren vuodatuksen
loppua, vaan historian suurinta voittoa ihmiskuntaa uhanneesta vaa­rasta..
Hitlerin Saksa liittolaisineen yritti kaäntaa historian lehtiä
takaisin mustaan keskiaikaan ja alistaa raa'an väkivallan avulla koko
maailman saksalaisten rahamiesten hallittavaksi; Tämä mieletön
suunnitehna ei onneksi toteutunut, sillä ihmiskunnan suurimman
vaaran vallitessa muodostettiin Neuvostoliiton, Britannian, Ranskan,
Kiinan ja Yhdysvaltain johdolla niin Valtava edistyksellinen liitto,
että se löi murskaksi Kruppien ja kumppanien paheelliset suunni-
• telmat. . •
Muistaa kuitenkin tulee, etta Hitlerin Saksan aloittamassa so­dassa
tapettiin kymmeniämiljoonia ihmisiä ja. tuhottiin sanoin kuvaa­maton
määrä omaisuusarvoja — joskin näihin raunioihin hautautui^
•myös Hitlerin Saksa fasistisina liittolaisineen.
Tänä kymmenvuotispaivanä on syytä palauttaa.mieleemme, mitä'
tapahtui tämän verilöylyn — toisen maailmansodan — järjestäjäin
pääf ikonisille.
Alkakaamme Hitleristä, Kruppin ja muiden saksalaisten sotat
tarvetehtailijain hyväksi diktatuurikomentoa ylläpitäneestä ja maail­manvalloituksen
tielle lähteneestä miekkosesta. Historia kertoo, että
tämä mies, joka tapatti henkilökohtaisesti poliittisia vastustajiaan ja
aloitti "salamasodan" missä ei säälitty sen paremmin sotilaita kuin
sivUli-ihmisiakään, oli kuitenkin siksi suuri pelkuri, ettei han uskal­tanut
viedä rooliaan "luonnolliseen" loppuun asti, Ollen lujasti lin­noitetussa
Berliinin eräässä maanalaisessa korsussa, Hitler odotti
'loppuun asti, että ''toiset saksalaiset joukot" voivat vielä pelastaa
"Berliinin, -mutta kun Neuvostoliiton joukot murskasivat vastusta­mattomalla
voimalla hitlerilaisten tukipesdkkeen toisensa jälkeen,
-niin Hitler suostui lopulta vuosikausia jalkavaimonaan olleen Eva
Braunin avioliittovaatimukseen, minkä jälkeen Eva otti myrkkyä ja
Hitler ampui kuulan suuhunsa. Sita ennen oli sovittu, etta Hitlerin
ruumis poltetaan roviolla ja niin päättyi tavallisen -pelkurin lailla
taru Hitlerin suuruudesta ja voimakkuudesta.
Sen kummemmin ei käynyt Hitlerin 'paaliittolai.sclle". Italian
Mussolinille, joka myös esiintyi suurellisesti ja tapatti sekä poliittisia
•vastustajiaan etta puolustuskyvyttömiä siviili-ihmisiä. Nähtyään
lopun hetken tulleen, yrittiMussolini paeta (Italiasta saksalaiseksi
sotilaaksi naamioituna, mutta joutui italialaisten vapaustaistelijain
vangiksi. Mussolinin mukana oli hänen jalkavaimonsa ja heidät mo­lemmat
ammuttiin italialaisten toimesta. Kukaan ei ilkenyt sen pa-remminMussolinin
kuin hänen jalkavaimonsakaan kuolemaa, mutta
sen sijan heidän ruumiinsa ripustettiin nilkoista sidottuina puun
oksasta riippumaan; etta italialaiset voivat käydä osoittamassa heille
lalveksumistaan vielä kuolemankin jälkeen.
_ j Näin päättyi maailmanvalJoittajain suuruuden aika kymmenen
^vuotta sitten.
Varmaa myös-on, että samalla tavalla tulee tapahtumaan niille
voimille, jotka historian opetuksista huolimatta uskaltavat aloittaa
kolmannen maailmansodan. Nainmuodoin voidaan sanoa; että rau­hanpuolustajat
toimivat tosiasias.s;i myös niiden hengen ja elinmah­dollisuuksien
pelastamiseksi, -jotka nyt 5uunnittele\'at kolmannen
maailmansodan aloittamista ja maailman hallitsijoiksi pääsemistä.
Meillä tavallisilla ihmisillä ei luonnollisestikaan ole mitaan sita vas­taan^
vaikka sodanlietsojat itsensä tuhoaisivatkin. Mutta vika on
siinä, kuten toisen maailmansodan yhteydessä nähtiin, etta ennen­kuin
sodanlietsojat tuhoutuvat, murhataan yodassa miljoonia syyt­tömiä
ihmi.sia ja hävitetään sanoin kuvaamattoman suuria omaisuus­arvoja.
Varmaa nimittäin on, että jos uusi sota pääsisi nyt puhkea­maan,
niin sen jälkeen saataisiin puhua sadoista miljoonista ihmis-menetyksistä
kun sitävastoin nyt puhutaan "vahi" kymmenistä mil­joonista
ihmismenetyksista toisen maailmansodan seurauksena.
Siksi tamakymimenvuotispäiva vaatii meitä kaikkia tehostamaan
taistelua ihmiskunnan — ja vieläpä sodanlietsojainkin pelastamiseksi
uuden atomisodan tuhoilta. Siksi on tehostettava nimien keräystä
atomisotavastaisen vaatimuksen tueksi ja tehtävä kaikki mahdollinen
rauhanpuolustajain maailmanlaajuisen Helsingin kongressin onnistu­misen
h>'\'aksi.
Äitienpäivänä 1955
Ensi sunnuntaina, toukokuun 8 paivana, Vietetään ]>erintcellista
äitienpäivää, jolloin aileja — elaman antajia—-muistetaan i)ikku-lahjoilla
ja kauniilla puheilla.
Äidit ovat todella taman pikkukunnioitukscn: ansainneet, silla
jos kukaan, niin äitimme <»vat mcita kcskeylyinatlomalla tyolla ja
monesti sanoin kuvaamattomilla uhrauksilla ja itsekieltaytymyksilla
auttaneet saamaan mahdollisimman hyvän alun cldman taipaleelle
lähtiessämme.
Mutta kuten muissakin asioi.s.sa, äitienpäivän vietossa on havait-
JavJssa kaksi hyvin jyrkästi toisistaan eroavaa suuntaa. Yhdellä
puolen näemme, etta äitienpäivään suhtaudutaan hyvin kylmästi.kau­pallisia
laskelmia tehden. Inhimillisiä tunteita äidinrakkauden pal­kitsemiseksi
hellytetään naissa piireissä pääasiassa siksi, etta sen
avulla saataisiin syntymään joitakin kauppoja — ja todella äitien
sydäntä lähellä olevat seikat unhoitetaan kokonaan.
Toisiialta näemme miten tavalliset "kadun*' ihmiset suhtautuvat
todella ymmärtäväisellä ja kiitollisella mielellä omiin aileihinsa erik­seen
ja kaikkia alleja yhteisesti koskeviin kysymyksiin. Nama kan­san
miehet ja naiset sanovat korostaen, ettei tule äidinrakkaus, huo­lenpito
ja aherruus palkituksi silloin jos vallitsee epävarmuus huomi­sesta
tai j^elko uuden sodan syttymisestä, silla ne raatelevat äidin
sydäntä lakkaamatta, koska ne aiheuttavat kärsimystä ja kurjuutta
hänen rakkaimmilleen.
.\iti on elaman symbooli. elaman antaja, joka rakastaa clamaa
ja on valmis tekemään kaiken voitavansa elaman Ja elämisen mah­dollisuuksien
säilyttämiseksi. Juuri taman vuoksi valmistuvat maail­man
kaikkien maiden,äidit tana kesana. luultavasti jo heinäkuussa
pidettävään äitien maailmankokoukseen keskustelemaan ja tekemään
suunnitelmia siita. miten he. aidit, voivat auttaa kansainvälisen rau-
'han säilymistä.
Äitien yhteisenä tunnuslau.seena. heidän yhteiskunnallisesta ase­mastaan
seka jKiliitlisista ja uskonnollisista mielipiteistään huolimatta
on vaatimus: "Ei koskaan enaa sotaal'' Ja jos me'mielimme viettää
äitienpäivää juuri siten kuin maailman äitien suuri enemmistö haluaa
sitä vietettävän, silloin me tehostamme toimintaamme kansainvälisen
rauhan säilyttämisen ja vakiinnulamisen hyväksi sekä taloudellisen
Quebec. ^ Ajmnattilaisteo Jiia-
JUekkopelia "ei hAtHAtet» enää
urtveilan, nuorison tai buvfn täb-den7
vaan "fcysymykacssä on suD-fen
«yndjkaatfn ratianfcfcomah-dolUxDodei",
sanoi Quebecin lain-laatijakunnan
ylaiiuoneen Jaaen
Gerald .Martineau, Joka on enti­nen
Quebec City Hockey Clubin
omistaja. Hän sanoi ammattilais­ten
Jaakiekkopelin muodostaneen
enemn^an Uilieyrityksefcsi knin ur-
. heiluksi. Mr. Martineau myi vii-,
me talvena ; Emile Coutnreile
omistamansa Quebec Frontenacs-
Joukkueen, Joka kuului Quebecin
Juniorsarjan Jääkiekkoliittoon.
lian sanoi, että detroitilainen
Jim Norris omistaa Detroit Red
Wlnr>-Joukkueen, Cbicagro Black-
Hawks-Joukkueen Ja suurimman
osan Madison Square Gardenista,
Joka on New Yoi% Rangrers-Jouk­kueen
kotipaikka. Kaildii nämä
kolme joukicuetta kuuluvat Na­tional
Hockey-lilttoon.
Mikäli Quebecin maakunta on
kysymyksessa omistaa Montreal
Canadiens-ylitymä kaikki ne kol­me
Joukkuetta, Jotka pelaavat
Quebecin Juniorsarjan Jääkiekko­liitossa
Ja sen Iisaksi vielä kaksi
niistä viidestä Joukkueesta, jot­ka
pelaavat Quebec Hockey Lea-
Kuen sarjassa. Montreal Cana-dieas-
Joukkueen omistaa Cana­dian
Arena Company, Joka omis­taa
nelja muuta Jaakielikojouk-kuetta
Quebecin maakunnassa.
! Sutaheirat haluavat käyttää atomiaseita
ihmiskunnan menetyksistä välittämättä
MABSAUSKii MONTGOMEBV vat radioaictijviscn tartunnan Pai-
•'Haluaisin « a a t u a seJvaissi e t t ä me •;on multa aineellisia menetylcsia, Jot»
; .<3HAPE:S£a ^Euroopassa olevien yh- ka merkitsevät Japanille todilllsta
; Oistynejiien .sotavoimien korkeim- ^atastrooJia^oU seurauksena.
.'nas.^.a eslku.lnais^j perultamme .Melkein kymmenen kuukautta vc-
I kaikjji eotasuunnitelmamme puolus- . typ<3.Timien räjähdysten jälkeen Joh-
I tukses-samme atomi- ja ydinaseiden tavat japänJlalÄet lääkärit julkalsi-i
käyttöön. Enää ei ole kysymys: m i t ä ! vat allaolevat johtopäätökset:
i tullaan mahdollisssti käyttämään. •
f Ta.5ta lahtien on endottoman varmaa,,
I etta .niJta tullaan käyttämään, jos-
Tervehdys
parantolasta
Kesa tekee tuloaan täälläkin pa­rantolan
seudulla. Pensaikko rupeaa
vihertämään ja kaikkialla näkyy
li.onnon virkeyttä; melkeinpä noissa
tulikivensavun polttamissa kaihois­sakin.':
•• •.
Mutta meille sauraiUe se ei tee pal­joakaan
muutosta. Aina on samaa
makuuta ja taas makaamista. Ei ole
ero talvella eikä kesällä, el yoUa eika
päivällä. Aina on oltava samojen tii­liseinien
slsalla ja vankien lailla kat­seltava
ikkunasta luonnon vapautta
ja vapaiden lintujen leikkiä. Nun, l i n ­nut
clvat tee tyota, eivatka kehxaa.
mutta ne elvat liioin rakenna vanki­loita
eika sairaaloita toisiaan varten
vaikka ovat luonnon kasvatteja kuten
me ihmisetkin.
Meitä suomalaisia potilaita on t ä l -
llv kertaa taalla Sudbury-Algoma Sa-natoriumissa
17 miestä j a 1 nainen
seka kaksi kouluiässä olevaa lasta.
Miehet ovat kalkki taman Sudburyn
ympäristön asukkaita, vanhoja kai­vosmiehiä,
muutamia poikkeuksia lu­kuunottamatta.
Eras sairaanhoitaja kysyi minulta,
etta mlka on mmun mielestäni syy
siihen kun taalla on suhteellisesti
niin paljon suomalaisia mlehla, vaik­ka
suomalakia nais.a ci ole muuta
kuin yksi. Selitin omana mielipitee­näni
sen, etta ensinnäkin me olemme
miltei kaikki vanhoja kaivosmiehiä ja
siis jossakin maarin silikoosin saas­tuttamia,
ja toiseksi, t ä h ä n maahan
siirtolaisina tulleina, puhumattomina
i ki-mppuumme hyökätään.". J
i (Royal Umted Services Instltutio-I
V n:.ssa pidetystä puheesta, "Manches-'
i ter Guardian". 22. 10. 1954, mukaan);!
I KENRAALI J . D. STEVENSON j
Iso-Brltamasia olevan 49. amerik-;
kalausen lentodivisloonan päällikkö. I
"Joka ainoa lentokone, jonka nytj
i näemme täällä edessämme (Bent-!
I watersln lentokenttä. Woodbridgen i
] läheisyydessä) vor kuljettaa jokaiseen '
haluttuun paa.maaraan havitysmate-r.
aalla, jolla on suurempi hävjtyskyky
(kuin niillä räjähdysameilla, joitä
kaikki lentokoneet yhteensä toisen
maailmansodan aikana kuljettivat
Iso-Brltanmasta käsin.
Kaksi ja puoli vuotta sitten lähe-tettim
49 lentodivisioonaa Iso-Britan­niaan
siinä mielessai etta se olisi.ato-mipanoksellaan
avuksi Atlantin liiton
sotavoimille."
('The Times", 11. 12. 1954.)
I ATLANTIN SOPIMUKSEN
I »OTILASVALTUUSKUNTA
I "Atlantin ^Juton sotilasasiantunti-
I j ä in tekemä vuosikertomus esittää,
I että tulevaa vuotta varten tehdyissä
I lännen puolustussuunnitelmissa ote­taan
huomioon atomiaseiden tuoma
apu. *
("New York Times" 18. 12. 1954.)
ULKOMINISTERI JOHN
FO&TER DVLLES
hänen 21. 12. 1954 pitämänsä .sanomä-lehtikonferenssm
mukaan.
•'Taktilliset aseet, kuten esimerkiksi
atomityiit. saavat pian tavallisten
aseiden luonteen ja sodan syttyessä
niitä mahdollisesti tullaan käyttä­mään.
Pchjois-Atlantm neuvosto on
antanut sotilaspäälliköille täydet val­tuudet
tehdä strateegiset suunnitel­mansa
ja valmistelunsa . siihen aja­tukseen
perustuen, etta atomiaseita
tullaan käyttämään.'.' .
("New York Times", 22.12; 1954.)
HENRI SPAAK. BELGIAN
ULKOMINISTERI
"Tämä päätös (atomiaseiden kayf-tö)
vastaa täysin sotilasviranomaisten
toiveita;, se antaa heille vallan val­mistautua
atomisotaan."
• (Atlantin liiton neuvoston, ko-
• kouksen jälkeen pidetystä lehti-konlerensslsta.)
• • • ' ( ' • •
U, S. NEWS AND WORLl> REPORT
(24. 12. 1954) antaa sellfyksen At-,
lantin liiton neuvoston paatokselle:
: 'Atomi- ja ydinaseita tullaan käyt­tämään
tulevassa sodassa. Amerikan
sotavoimat eivat anna rustaa itsel­tään
toimintavapautta naiden asei­den
käyttämiseen maassamme olevis­ta
tukikohdista tai lentotukialuksista
kasin. ••••
Ennen atomiaseiden käyttoa yhdis­tyneet
kansakunnat kokoontuvat
njuvottehiim, edellyttäen, etta siihen
j ä ä alkaa: Yhdistyneillä kansakun-
— kaikki eloonjääneet kalasta­jat
tulivat Impotenteiksi.
— seitsemän kuukautta räjäh­dyksen
Jälkeen tapabtunot. kalas­tajan
kuolema on laskettava Joh­tuneen
radloaktUvisundesta, Joka
pääasiassa vahingoittaa maksaa.
Kaikki vaikeasti vahinsoittnneet .
kalastajat karsivat nykyisin
maksavaivoja. .
— on odotettavissa, etta ilme­nee
vielä muita eloonjääneiden .
elimistöön tunkeutuneiden radio­aktiivisten
aineiden aiheuttamia
sairauksia;
— taudin kulku eloonjääneissä
vaihtelee tuntemattomista syistä,
mutta kukaan heistä ei ole pa­rantunut.
— näyttää, että radioaktiivi­suus
vaikuttaa etenkin fiukueli-miin
ja maksaan. Nyt. on todis­tettu,
'et< ä hedebnattomyys on
tullut yhä täydelUsemmäfcsL"
(TJ. S. News and World Report,
24. 12. 1954)
T A R K K A I L I J A ALSOPIN
A R T I K K E L I S TA
". . . 'S'uper-SUPER'-pommi ei a i ­noastaan
tappaisi koko suojatonta
Väestöä j a eläimistöä 12,000 neliökilo­metrin
alueella, vaan se myös tekisi
liikuntakyvyttömäksi ;eloon jääneet
sucjähaudoiS3aan enemmän kuin
lutiden päivän ajaksi. X a ^ tällaista 1
pysähdyttäisi toiminnan 30,000. n e -i
liökiiometrin laajuisella alueella, sa*
ta "Super-SUPEB-pommia -voisi tu-hota
useimmat suuret kaupunkmime
Ja lamaannuttaa suuren osan tuotan-tokeskuksistamme
. Yhdysvalloissa,
Sellainen on leikkikalu, joka kansa­kunnilla
nyt on icasissaan. ja jolla
•he harjoittavat kylmän sodan leik­kiä,"
(New York Tribune", 28.12. 1954. t
OPPLVEET VAROITTAVAT ,
FLEISTA JOIELIPIDETTX
Albert Einstein ~
"Me emme saa lakata yha uudel­leen
varoittamasta: emme saa l a ­maantua
ponnisteluissamme saattaa
maailman kansakuntien Ja . ennen
kaikkea niiden hallitusten tietoon sen
kuvaamalitoman tuhon, jonka he var­masti
manaavat esille, jolleivat he
1 muuta suhtautumistaan toisiinsa se­kä
käsitystään tulevaisuudesta."
("L-Express". 27. 11 1954.)
J . ROBERT OPPENHEIMER
"Suuri osa ihmiskuntaa voidaan
tietenkin tuhota, ja ainoastaan us­kon
avulla voimme olettaa, että
€loonjäavai:a tulisi olemaan inhi­millisiä
piirteitä."
• ("New York Herald Tribune", •
: 5. 1. 1955.)
Suomen valtion kir*
jallisuuspalkinnot
vuodelta 1934
Helsinki iS-S) ^ \aition i(ir-
JaUlSBUsIautakunta on tw>d(m
1951 kirjallisuuipalklnnol Jaka-na(
seuraavasti:
Väino Linnalle teokcesla"Tunte'
naton eotilas" valtion palkinto
erityisenä kunniamainintana se^
k» seDraaviile tekijöille fcollekin
135,000 markkaa:
Vilja KaJavaUe teoksesta "Jo-kamen
meistä", Juho Manner-korrelle
teoksesta "Kylväjä lähti
kylvämään". Eila Pennaselle,
teoksesta "Pyhä Birgitta"; Jussi'
Talvelle teoksesta "Ystäviä Ja
vihollisia", .4nja Vammelvuolie
teoksesta "Rukkia sjlissäni",
Lauri VildaUe teoksesta "Käppy-räinen",
\Valtenin ChoreUille
teoksesta ".Miriam" Ja Ole Tor­valdsille
teoksesta "Strangar av
äska"/(Maak.)
SIT
CHARLES NOEL MARTIN
(eräässä selostuksessa Ransikan Tie­deakatemiassa)
•'Siltä lähtien, kun atomipommit
räjaytettim, . suta on nyt 10 vuot­ta
on maa toiminut laboratoriona ja
kaikki elä vat olennot, ihminen mu­kaan.
luettuna, koekaniineina. Seu­raukset
ulottuvat vuosia Ja sukupol­via
eteenpäin."
(•'L'Express". 27. 11. 1954.)
KAAPPAUS SAIGONISSA
- BAO DAI EROTETTU
Yhdysvaltain juonittelu
näkyy taustalta
Saigon. — Pääministeri N(o
Dinh Diemin kannattajat päätti­vät
viime lauantaina muodostaa
uuden poliittisen puolueen ja se­littivät,
etteivät he enaa tunnusta
Bao Daita valtion paamiehena.
Kapina Bao Daita vastaan syttyi
Saigonin kaupungintalossa pidetyssä
kokouksessa. Uutta puoluetta pää­tettiin
nimittää "maan demokraattis-vallankumoukssllisten
voanien yleis­kokoukseksi".
Puhuja toisensa jäl­keen
hyökkäsi ankarasti Bao Daita
vastaan — 'ihan ei edusta Vietnamin
kansaa. Han on vain sätkynukke
Ranskan siu:tomaapolitfikan palve­luksessa,
palvellen orjamaisesti sen
asiaa. Bao Dai viettää, urstailevaa
elamaa kaukana kansastaan eika v ä ­litä
suta, mita maan edut vaativat."
työläisinä, olemme joutuneet raata- ^ " l a ei tule olemaan mitaan veto-oi-maan
raskaimmissa töissä huonoim­missa
olosuhteissa j a nyt kun olem­me
tulleet vanJiemmalle puolelle Ikaa,
ovat.klvenpöl>^l täyttämät keuhkom­me
alttiina taudeille.
Lääkärit sanovat, etta kalkilla on
jossakin maarin erilainen tautitapaus,
mutta lääkkeet ovat suuressa mää­rässä
samanlai.sia pistoksia ja sisäl-l-
jicstr pillereita: Saa sitten nähdä
miten ne ihmelääkkeet tulevat lo­pulta
vaikuttamaan.
Uskon, että jos edes rnurto-osa,
muutama miljoona sotavarustcluihm
käytetyistä miljardeista, käytettäisiin
tubcrkelin parantamiseen ja ehkäise­miseen,
seka potilaiden hyväksi, niin
näita sairaaloita ei kovinkaan pitkää
alkaa tarvittaisi.
Mutta kun taalta vihdoin paastaan
pitkän hoidon jälkeen pois, niin po­tilas
saa vain kolmen kuukauden tai
joissakin tapauksissa kuuden ; kuu­kauden
eläkkeen. Sen jälkeen on taas
mentävä kovaan tyohon ja sitten
hetken päasta taas takaisin lääkä­riin.
Laakarit kyllä varoittavat, etta
pitaisi olla varovainen ja valttaa liian
raskasta työtä, mutta me olemme
kalkki työläisiä Ja meillä el ole muuta
elämisen malidoUisuutta, kuin tehdä
kovaa tyota.
, Me potilaat haluaisimme, kiittaa
Matti -\"Jtasta tupakasta, jonka han
lähetti meille tänne parantolaan nii-keutta
naiden aseiden >kayttoon näh­den..
Hädän tullen ei vuvytella eikä
odotella, kuka tekee ratkaisun.
'Lontoon ja Panisin sopimusten
mukaan voisivat uudet puolustusvoi­mat
käyttää atomiaseita.
Koska atomiaseet tulevat yhä hclr
pommin käytettäviksi,,ei se paiva ole
kaukana, jolloin ne ovat valttamat-
I tömiä ja normaaleja kaikille Atlan­tin
liiton sotavoimille. Paatos suun­nitelmien
teicemlseksi talla perustal­la
tekee välttämättömäksi, etta pian
päätetään jakaa Atlantm liittoon
kuuluville maille tällaisia.aseita, joi­ta
heillä ci nykvisin ole — sus esim.
Saksalle, koska suta on tullut A t ­lantin
liiton jasen."
("The TimesV, 18. 12. 1954.1
ATOMISODAN SEURAUKSET
Ensimmäisen atomipommin räjäh­täessä
6. pna elokuuta 1945 Hiroshi­massa
menetti enemmän kum 200,-
0(X) ihmistä henkensä: räjähdyksen
kauhistuttavat vaikutukset eloonjää­neisiin
kestävät yha vieläkin.
Nagasakissa, jossa toinen pommi
räjäytettiin, osoittaa jokin aika sit­ten
julkaistu tilasto, etta seitsemää
vastasyntynyttä kohti tassa kaupun-»
glssa on yksi epänormaah Ja etta v i i ­meksi
kuluneiden yhdeksän vuoden
aikana syntyneistä 30-105 lapsesta on
4.282 epänormaalia.
Vielapa yksinkertaiset kokeilu:, ku­ten
ne. joita Yhdysvallat suoritti B l -
Washington — Yhdysvaltain val-tiosihteen
DuUesm kerrottiin viikon
vaihteessa kolmen, lansiliittoutuneen
ulkoministerien kokouksessa Parusis-
<-. .<^^^l^nneeTl. Ranskan poliittisia
Jobtomiehiä. Tarkoituksena oli t a ­soittaa
Ranskan j a U S A : n Vietnamin
pohtukkaa. USA on kannattanut
pääministeri Diem;a. Ranska puoles­taan
ollessa sita mieltä, etta han on
sopimaton tehtäväänsä, •
Mutta Ranskan hallitus kuunteli
ta55ak;n isannan aantä, teki täydelli­sen
kannanmuutoksen ja ilmoitti v i i ­kon
alussa, etta kun .Washington ker­ran
nun haluaa. Ranskakin kannat­taa
Diemm hallitusta ja on valmis
heittämään keisari Bao Dain sikojen
ruoaksi, jos se tilannetta autta..
Saigon. — Vallankumouksellisten
valiokunta julisti lauantaina, etta
Vietnamin uusi hallitus muodoste­taan
sunnuntaina.
• Vallankumouksellisten kokouksessa
pidatettun Bao D a i i i äskettäin Viet­namin
armeijan ylipäälliköksi nimit­tämä
kenraaU Nguyen Van Vy, joka
pakoitettiin allekirjoittamaan julls-;
tus Bao Dain erottamisesta.
Kokouksessa hyväksyttiin suo- .
sionoFoitusten säestämänä pää­töslauselma,
jossa Bao Dai julis­tettiin
erotetuksi Ja nykyinen
hallitus hajoitetuksi samalla kun
^ Ngo Dinh Diemiä kehoitettUn
vmuodo°stamaan väliaikainen kan­sallinen
hallitus^
Kokous päättyi siihen, etta Bao
Dain kuva revittiin alas kaupun­gintalon
seinältä, iskettiin kap­paleiksi,
poljettim rikki Ja hei­tettiin
lopulta kaikkineen ulos.
Suomalaisen leliden
vararikl(OJulistus
ia anteel(sipyyntö
Raivaaja : Publishing Companyn
kustannuksella on äskettäin Pitch-burgissa
ilmestynyt saman yhtiön
kustantaman Raivaaja-lehden 50-
vuotista tonmntaa kaaitfceleva eng-lanmnkiehnen
muistoteos. jonka on
kirjoittanut Heidelberg Collegen pro­fessori
John I. Kolehmainen. Teok­sen
mmi o n " S ow the Golden Se^d"
(Kylvi kultaisen siemenen) ja sen
150 sivulla on mielestämme yhtäällä
jatkuva anteeksipyjTito ja meriseli­tys
lehden perustamisen ja toimin­nan
johdosta, ja toisaalla niin aat-teelhnen
kum taloudellinenkin va-rankkojuUatus.
••• .
Taman teoksen sisalto muodostaa
klassillisen esimerkin siita minkälai­seen
rämeeseen. alkujaan sosialisti­seksi
lehdeksi perustettu sanomalehti
saattaa joutua kun se astuu oppor-tumsmin..
luisuvalle pinnalle, kuten
Raivaaja aikomaan teki.
Kirjoittaja on tehnyt veirattam
tarkkaa ja huolellista tyota yrittäes­s
ä ä n kuvata tata prosessia, miKa i l ­meisestikin
on ollut hänelle mielui­nen
tehtävä. Niinpa t n Kolehmainen
sitten juliataakin sivulla 82, etta "Ris­tiretki
(sosialismin puolesta) päättyy"
mutta etta lehden- "sota -kommunis­mia
vastaan tulee jatkumaan, niin
he vannovat, niin kauan kuin heiUa
on Raivaaja" valikappalenaan tata
tarkoitusta varten..
•Teos sisaltaa lukuisia asia-jahen-r.
en jout
.van .tue
'J;s o
hlaLj;:n'mi
I vaimoni,
t a ' " va5*
i Poika
; komea; x
i ma-an ve
i rustellut
{ kien kan
!. • E i i-ast
• I -'Mma
! seurustel.
poikien k
i Tyttö:
maisella
muistella
Canad
saavut
Vancoi
luimm h
tias Hel<
30 p n ä \
tyttöjen ,
vutti / 22C
loksen 3
rempi ki
sitten s^
jaardin i
sensa oli
kum enti
ennätys,
matikalla
mika on
parempi,
nen . can
uinut tai
nissa. Hä:
taumniEs;
jan uusi;
Vancou
vutti myi
tyksen n
vapaauin
on 3.3. sei
— T yo
paa, mik
tilojen F
peuttamii
maila hf
seen tyol:
kilotietoj£
taneen t
ei ole. n
voinen. -
pariisi. — Otsakkeella 'Vallan­kaappaus
uhkaa Saigonia" kirjoitti
sanomalehti France-Solr. että Etelä-
Vietnamin pääministerillä, Ngo Dinh
Diemillä on suunnitelmia Etelä-Viet-namm
julistamiseksi -tasavallaksi.
INDONESIAN-Klir
Y H T E I S T Y Ö S O P I^
Molemmat maat hyväksyvät rauh;
yhteiselämän viisi periaatetta
nen^ hyöS
sisäisten
tasäveroi!
Djakarta. — Indonesia, ja Kiina
ovat yhteisessä julistuksessa luvan­neet
tehdä yhteistyötä ja tukea toi­siaan.
.
Julkilausuma, jonka K i i n a n päämi­nisteri
Gnou En-lai ja Indonesian
pääm-.rusteri Ah Sastroamidjojo ovat
allekirjoittaneet, annettiin viikko
sitten, torstaina CJhou En-lain saa­vuttua
takaisin Kiinaan.
Julistuksessa korostetaan sita. etta
molemmat maat hyväksyvät rauhal-l:
sen yhteiselämän vusi jjenaatetta
(molemminpuolinen maitten itse­määräämisoikeuden
ja alueellisen
loukkaamattomuuden kunnioittami-edut.)
Se.<a (
midjojo 1
syytensa ,
ja K;ina
hyvinä
perieattei
taan, m£
teitse vii:
tuaan pr
na Band
t ja
PÄIVÄN PÄKINÄ
Kuponginieikkaajain verot
Kupongua. sanotaan sellaista i r r o l -
tettavaa korko-tai osinkolippua. Joka
on liitetty lainapapereihin (bondei-hln)
ja osakekirjoihin j a joilla näi­den
arvopaperien omistajat saavat
periä korkonsa tai voitto-osinkonsa.
Silta, su"ystä sanotaan sellaisia ihmi­sia
kupongmlerkkaajiksi. Tahan sa­mean
kategoriaan kuuluvat kaikki,
joilla on sellaisia tuloja vaikita hei­dän
ei tarvitsiaikaan loikkailla k u ­ponkeja.
Asia on nahkaäs siten, etta
monet yhtiöt ovat jättäneet voitto-osinkokupongit
pois osakekirjoistaan
koska ne eivät ole tarpeellisia j a siten
on vähennetty entuudestaan vahaisia
kupongmleikJcaajien .vaivoja. Kupon-ginlelkkaajtUa
ei ole siten moniin
osafckeisun nähden mitaan muuta
vaivaa kuin avata se kirje. Josaa on
shekki heidän voitto-osingoistaan.
Mikä vaan todistaa, että turhaa vai­vaa
j a tyota saastavna menettelytapo­ja
on otettu käytäntöön myöskin ku-vain
mies Ja vaimo.
ten hallitus suhtautui budjetissaan
edellä mainitsemiimme kupongmleik-kaajiin.
t . Vaikka sen olisi luullut olevan"uu-j
tiscn arvoinen" mm tosiaa.a kuitenkin
: on. etta ei mikaan lukemamme pai- |
I valehti maininnut hänen paljastuk- (
i sestaan sen paremmin uutis-loiin toi- |
! mituspalstoillakaan. Silla kupongin- f
Se todisti silloin jo, etta Canadan ! leikkaajat ovat ilmeisestikin n i in py-den
nimien perusteella, mita han Va-j kimssa 1 pna maaliskuuta 1954 o>at PonK^nleiikaajain keskuudessa,
päuden vapputcrvendyksista" naki. aiheuttaneet japanilaisen kalastajan! "® ovat. Mutta meidän
Vieläkin kiitos kauniista teostasi, sil­la
eihan tällaisissa paikoissa ihmisia
oikcm usein muisteta. — J . Hakala.
Kuboyaman kuole.man. 23 muuta ka­lastajaa
sairastui vakavasti ja kalat,
jotka ovat heidän ravintonaan, ''sai-ei>
avarnuiudentunnon ja .•sosiaalisten epäkohtien poistamiseksi.
Ja muistaessamme kukin yksityise.^iti ia kaikm yhteisesti alle­jamme,
lotka ovat u.sein äärettömän vaikeissa oIosuhteis.sa tehneet
kon-aaniattoman paljon meidän elämämme ja tulevaisuutemme hy­väksi,
meidän tulee muistaa myös maailman äitien valmistamaa kan-sainvali-
sta äitien konferen.s.«ia ja tehdä voitavamme .sen onnistumisen
h\"\'aksi.
pitikin tällä erää puhua kupongin­ieikkaajain
ammattikunnasta, joka on
kaikkein etuolketetuimmassa asemas-om
muihin canadalaisim näliden. Me
muistamme muutama vuosi sitten
kertoneemme, että sellaiset kupongin-leikkaajat.
jotJca ovat sijoittaneet ra­hansa
yk-slnomaan canadalaisim y h ­tiöihin,
olivat vapautetut tuloverojen
maksamisesta jos heidän voitto-osm-kotulonsa
eivät kohonneet yli 9.760
dollarin vuodessa ja mikäli oli kysj'-
myka3S5a sellainen perhe jossa oli
hallitus p i t ä ä n ä i t ä kuponginleilckaa-mutta
edellämainittu tosiapa todis­taa,
että Icuponginleikkaajat kykene­vät
kiertatmoan verojenkin maksami- '
sen. Me muut. tavalliset jokapäiväi­set
Uimiset, Joilla el ole sen parem­min
IxMideJa kuin osakkeitakaan, ei
edes iilkomaailalsia, kotimaisista pu­humattakaan,
olenune niitä toisen
luokan ihmisiä, joilla on "kunnia"
osaUistua tulor\'erojen maksamiseen —
vai lienee(ko a- hapea. Kunnia ei se I dollanin Vaa"äca mut\a nytreTdän ve-varmaankaan
liene koska kalkki n k - } rovapauttaan on lisätty 1.373.33 doUa-kaat
yrittävät kaikin mahdollisin kei- | nua. Arvatenkin oli haUitus havain­noin
kiertää verojen maksamista — I n u t . että kuponginleikkaäjat elivät
j a mikah kuponginleikkaajat ovat k y - ! nälässä ja kurjuudessa, josta svystä
5jwkse3sa. ovat saaneet sHna viela j ^ i i välttämätöntä korottaa heidän ve-
, t rovapaan tulonsa määrää edellämai-
Nama
t ä t e n ant
larin suu
siten 'ku
heillä on
larin tai
O-TJlikOtUh
osakkeisti
• Eika ta:
siminen j
han silla
sitummas
man maj
n n osink
vähentää
prosenttia
eli 10,400
hänen ka
hää väkeä, että heistä ei saa puhua
j i a sellaisina enrfmmälsen luokan l sanomalehtien palstoilla. .
ihmisinä. Jotka ovat polkkeusasemas- Niin, mr. Colduell sanoi alahuo-i kääs frter
sa kaiMdin muihin canadalaisim ver- ^^^^33^ ^^^^ malmtuilla idiponginleik- | kotulot c
rattuna. Vanha saimparsi on sano- kaajiUa saa nyt olla 11,133.33 dollarin I rohubjeni
nut, etta ihminen voi k i e r t ä ä kaiken , tulot ennenkuin heidän tuloistaan r u - | yhtiöiden
muun mutta ei veroja eika kuolemaa. } vetaan perimään tuloveroa. Kun ta- symykses;
vallisen työmiehen ja h ä n e n vaim.on- me ottaa
sa pitaa niveta maksamaan iulove- ginleikkaj
roa kaikesta siitä mitä he ansaitsevat
yli kahdentuhannen dollarin, oh ku-ponginleikkaaja
ja hänen vaimonsa
vapautettu verojen maksamisesta aina
11,133.3a dollariin -saakka, mikäli he
saavat tulonsa yksinomaan canada- j sista yhti
laisten yritysten ivoitto-oaingoista. A i - - 400 dollai
kaisemmin he'olivat veroi-apaat 9,760 set kapit;
esim. ulkc
Kuka V
ma niin
Mikäli t;
kaäjat ov
välillään
erotus, si'
joku aika j mtuUa summalla. Vaikka työväen | ovat kysy
hen pitäi
pennistä
rin muttJ
alkavat V
133.33 dol
sanihmisten verotaakan huojentami-i Tämän'
n^ksi — vaikka kaikki reiielli^et i h - 1 van tj-ölä:
hallituksenkin avukseen.
IMe muistamme miten
sitten parlamentin alahuoneelle alis­tetussa
budjetissa annettiin köyhälle
kansallekin Joitakin muruja miden
perin '^•ähälsten tuloverovähennysten
muodossa, joista hallituksen taholla
jTitettim päristää rumpuun paljon
suurempina kuin mita ne todellisuu-taholta
on jatfiuvasti vaadittu vero­vapaan
tulorajan korottamista kah­desta
tuhannesta kolmeen tuhanteen
dollariin min ei hallitus ole tehnv-t
kerrassaan mitaan tavallisten kan-dessa
orvat. Samaan aikaan vaijet- < miset myöntävät, että kaksituhatta i paan tulo
t i in täydellisesti esimet^ka kupun-ginJeUckaajaln
saamien verohuojen-na<^
n suhteen. Mutta OCPrn johta­j
a Coldn'ell paljasti alahuoneessa.ml-dollana
on hian %'ahan mienen ja | 3,000 dolli
vainion säädyllistä toimeentuloa var- ! henxilot 1
ten alituisesti kohoavien hintojen val­litessa.
•
korotettav