Vapaus, June 22, 1961

              Sivu-^' Torstaina, keääk. 22 p. — Thursday, June 22, 1961
VAPAUS
(UnfiflTr); ~ lodibpendeDt, Labor
O i m l i ^ dl Pidnlflih Qaä&dlahs. fis-teblätfid
I ^ . -e, 1917. AtthoHzed
U:«eoond clasa mail by the Post
Onice;: Department, Ottava. Pub-
Udxed,^ thrice week]y: Tuesdays,
Hiundaya And Saturdays by Vapaus
Pobliahing Ckifflpany Ltd.. ät 100^102
Blm St. W., Sudbttry. Ont.^ Öanadä.
Teleidiones: Bua. Offtc« OQ. *^4SM;
Editoria! Office OS. 4-4285. MAnafier
E. Suksi. Editoe W. EUähd.,IdaUing
address: Box W^ .SUdbuiy,;;CÄtari6. AdvertiBltigrtttetf lipon
Tränslatlon tm M eHaf^.
TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vk. 8.00 8 kk. 425
9 kk. 3.50
yhd^välldisÄV l vk. 9.00 8 k|i f .80
Suotaessa: 1 "vk. 9 M 8 klL 9M
. . .
•tt.,
il)
Canadanpäivänä
t^Uantöittö, Heinäkuun 1 päivänä, tulee kuluneeksi 94 viiotla
sfltSVjollöih Canadassa astui voimaan British America Act ( B N A ) ,
j a slÄ'JöMÖu, että •heiriäkuun ensimmäistä päivää Vietetään kansal­lisena
jiihl^pkivänä, Canadanpäivänä, kuten Suomessa juhlitaan j o i i -
lukuiiD; kaudetta jne.
T&män historiallisen merkkipäivän kunniaksi on lehtenmie tä-
•••••••• ^ - . . . : • -.^ • • . . ... *
mänpSiVäihen ja lauantainen numero omistettu kaikei^a vaatimatto-niätitt^
ään Canäanpäivän,' Canadan i.senäisyyspäivSn kunniaksi.
Mtiuliä tavoin ei voisikaan olla, sillä Canadan kansalaisina ja vaki­tuisina'
asukkaina me haluamme liittyä varauksettomasti muihin ca^
nadaikisiin tämän tärkeän merkkipäivän vietossa. Me osallistumme
e d |>'aikkakunhilla olosuhteiden mukaan yleisesti järjesttäviinCa-näildähpäivänjuhliin;
me järjestämme monilla suuremmilla suomc-laisajsiititjcsilla
omia eriköisjuhlj^mme, jotka rikastuttavat omalta o-saitaan
Canadanpäiväjuhlia yleensä, ja antavat niille ^sää väriä.
Kuten candalaiset yleensä, me käytämme juhlinnan lisäksi tätä jjih-lalbetkeä
myös lomailuun ja lepoon joko luonnon helmassa, tai vie­railemalla
sukulaistemme ja tuttaviemme luona.
Vastuuntuntoisina ihmisinä ja erikoisesti työväenliikkeen jäse-
. nhiä ja kannattajina me kiinnitämme tänä kansallisena juhlapäivänä
huomiotamme myös siihen valitettavaan tosiasiaan, että Canada :on
varsinkin toisen maailmansodan jälkeen menettänyt uudelleen si^u-r
e n osan itsemääräämisoikeudestaan — runsas toinen; piioli, teoUi-stiusiaitoksistamme
ja vuoriteollisuudestamme on jälleen joutunut
ifUättaalaisten isäntien, yhdysvaltalaisten rahamiesten välittömään
dMätiikseen j a välilliseen kontrolliin. Tosiasia on, että enemniis-voittdja
tavoitteleva maamme suur^iääoma on pikaisen rikastumisen
toivossa myynyt kansallisia resursseja joukkomitassa Wall Streetin
finanssipääoman edustajille. V .,
; Kysymys maamme itsenäisyydestä on tämän vuoksi noussut u i i -
dfelieen päiväjärjestykseen, sillä mitä suuremman jalansijan ja mää­räysvallan
yhdysvaltalaiset rahamiehet saavat. maamme talouselä­mässä,
sitä uhkaavammaksi tulee maamme itsenäisyys poliittisesti.
Tosiasiassa meidän maassamme voimistuu äärettömän nopeasti sellai-nba
käsitys, että ulkomaalaisen pääoman vaikutus- ja määräysvalta
oli [rajoitettava nopeasti ja päättäväisesti, jos mielitään maamme i t -
säinääräjimisoikeus säilyttää,v kuten on selittänyt mm. Canadan pan-
. k i n kuvernööri' mr> James Coyne,'jonka erottamista Diefenbakerin
halptus op nyt vaatinut. . .
; Tosiasia myös on, että vain täysin itsenäisenä maana vöi Cana­da
jparhaan kodin varata l^ansalleen.. Eroamalla Yhdysvaltaiq. sane-leiöista
ja kontrolloimista' sotilasluontöisista liiltoutumiäta, kuten
NATOsta ja NORADista, sekä pysyttelemSliä edeUeen tiois Amerikan
Valtojen Järjestöstä, voisi Canada omaksua kylmän sodan suhteen
puolueettoman ulkopoliittisen linjan, sekä täysin olla hedelmälli- '
se{|sä kauppa- ja muissa yhteyksissä kaikkien niiden maiden kanssa,
jona haluavat tällaisia ystävällisiä suhteita maahamme ja. siten va­rata
työmahdoUisuiuksia ja kohoavan elintason kaikille canadalai-i
silie.
; B N A : n voimaanastuminen 94 vuotta sitten o l i suuri historiallinen
merkkitapaus nimenomaan siksi kun se l o i vankan perustan täydelli­selle
itsenäistymiselle. Se on todella juhlimisen arvoinen mierkki-päivä.
Mutta me emme voi j u h l i a Canadanpäivää yksinomaan "men­neisyyden
kunnian" muistelun merkeissä. Tämän hetken canadalais-tei^
on jatkettava liittovaltion puolesta taistelleiden patrioottien ja
.lii^ovaition perustajain työtä j a huolehdittava siitä, että Canajda
saa mahdollisimman pikaisesti ja kivuttomasti takaisin ne oikeu­tensa;
mitkä tähän maahan tunkeutunut yhdysvaltalainen pääomn
on, Canadalta jo riistänyt. ^
1 Tässä on tämän vuoden Canadanpäivän vieton tärkein yhteiskun­nallinen
velvoitus. Vain sen tunnustamisen ja varteenottamisen mer­keissä
voidaan katsoa luottamuksella siihen, että BNA-Iain 100-vuotis-juhlista
vuonna 1967 tulee todellinen Canadan itsenäisyyskauden en­simmäinen
sataviiotiskauden riemujuhla millä on innoittava merkitys
n i i n täällä Canadassa kuin ulkomaillakin.
Mitä työväenluokan yhdistäminen
tulisi merkitsemään työläisille?
Hän on "vaiii" poika?
: Me emme ole koskaan pitänyt oikeutettuna tai hyväksyttävänä
alatusta, että "isän pahat teot" voidaan kostaa kolmanteen tai nel-jänföl^
n j^ölveen. Natsit j a faäistit sen sijaan tekivät aikanaan siitä
"opinkappaleesta" itselleen keppihevosen sikäli, että työväenliik­keen
toimintaan osallistuneiden ihmisten omaisilla pii miltei yhtä
vidkeaa päästä edistymään alallaan, kuin on "kamelin mennä neu-la^
ilmän läpi".
Valittaeh on pantava merkille, että samanlaista mielipidevainoa
"yhteyksien" perusteella harjoitetaan nykyään täällä Canadassa ja
erikoisesti Yhdysvalloissa; missä taantumus rynnistää kaikkein j u l -
ki^inmin. Muutama päivä sitten o l i esim. lehtemme edustajalla j u -
m^matkalla tilaismisTkeskustella erään porvarillis-liberaaliseh maait-m|
nkatsBmuksen omaavan canadalaisen kiinalaisen kanssa, j o k a , kes-kiBtelutt
alkuun päästyä, ilmaisi syvällisen katkieruutenSa siitä poliisi-nuuskindiätä'^
minkä kohteeksi hän sanoi Canadan kiinalaisten viime­aikoina
joutuneen ilmeisesti sen vuoksi, kun poliittista poliisiamme
kiinnostaa tiedot siitä, miten suhtautuvat Canadan kiinalaiset virka-h^
tto Ghiarfe Kai-«hekfciin.tai K i i n a n Kansantasavaltaan e l i molem­piin.
Kun lehtemme edustaja selitti, että samantapaista poliittista pe-löitielua
harjoitetaan valtiollisen poliisin toimesta muitakin canada-laisia
vastaan, niin k.o. kiinalainen ihmetteli, että miten siellainen me­netelmä
sopii demokraattiseen elämäntapaan, josta on n i i n paljon
puheita pidetty? -
Yleisesti tiedetään, että Yhdysvalloissa on kielletty maihintulo-lupa
tunnetuilta ammattiyhdistysmiehiltä, tiediemiehiltä ja rauhan-puolustajilta
sillä perusteella, että heillä arvellaan olevan "vääriä
ajatuksia".
Mutta Washingtonista äskettäin saapuneissa uutistiedoissa ker­rotaan
kuitenkin, että 6,000,000 juutalaisen murhasta syytettynä
olevÄn natsleversti Eichmannin poika on päässyt eistefettömästl
Yhdysvaltoihin sillä perusteella, että hän on vair^ "poika". Tosi-a4
«!W 2j»-vuotias Nicolas Eichmann näyttää olevan kirjansa hyvin
JtiJDetintluifitinuUkka.^W Post lehden kertoman mukaan hän
pÄ|/lIeflMl^;iiiirtijavoimalla juutalaisvastaista vihaa Yhdysvalloissa se-
,.U^%..,4it| juutalaisten tappamisesta oikeuden tuomitta-
Kirj. WILLIAM KASHTAN
Tulevalla, Ammattijärjestöjen
Maailinahliitbn kongressilla, (WF
TU), joka pidetään ^Moskovassa
joulukuussa 4—11 päivien välisenä
aikana, tulee olemaan suuri kan­sainvälinen
merkitys.
Yhtenä pääkysymyksenä, ellei
tärkeimpänä, tiilee kongressissa e-sille
kansallisen j a kansainvälisen
lihidnistisen liikkeen' , lu)ittaminenV
Elämä ön tehnyt tämän työläisille
kaiMcialla kaikkien tärkeimmäksi ja
joka el~ota tätä huomioon taikka
haluaa sitä välttää tekee arvaamar
tonta vahinkoa työväenliikkeelle.
Yhtenäiffen toiminta yhteisten
päämäärien saavuttamiseksi j a yh
tenäinen maailman unionistinen
liike voisi jyrkästi muuttaa kan­sainvälisiä
suhteita j a avata oven
voimakkaalle eteenpäinmenoUe mo­nilla
eri rintamilla.
1. Sellainen yhtenäisyys ja työ­väenluokan
rauhanpolitiikka tulisi
saattamaan kylmän j a kuuman so­dan
taistelijat puolustusasemaan
sekä perääntymään j a avaisi oven
yleiseen_ aseistariisumiseen. Tämä
puolestaan tekisi mahdolliseksi
käyttää ne miljardit, joita me nyt
kuliltamme aseistukseen, yhteiskun­nallisesti
hyödylliseen tarkoituk^
seen. ii
2. Sellainen yhtenäisyys antaisi
tilaisuuden^ kansalliselle vapausliik
keelle kerätä uutta voimaa kolonia­lismin
perinpohjin tuhoamiseksi.
3. Sellainen yhtenäisyys saattaisi
kapitalististen maiden työläiset pa­rempaan
ase^maan monopolien
hyökkäyksen torjumiseksi, voimis­tuttaisi
taistelua paremman yhteis­kunnallisen
turvan j a työläisten o i ­keuksien
l a i n puolesta ja antaisi
mahddlisuiiden edistää liikettä ly^
hyemmän työpäivän puolesta palk­koja
vähentämättä kun heidän e
dessääii oh mekänls^iti, automati-heikentämiseksi
kapitalistisessa
maailmassa. Yjcsl sen luonteenomai-^
slmpla temppuja on saattaa yhdeni
maan unionistinen liike . toisen
maan unionistista liikettä vastaan
molempien maiden työväenluokan
kustannuksella. Tällaista on .ollut
käynnissä jonkun aikaa ,Cai^9(lassa
sellaisen harhaanjohtavan väitteen
perusteella, että me "hinnoitamme
Itsemme poii^ maaliman markkinoil­ta".
Tarpeetonta lienee sanoa, että
Euroopan yleisrtarkkinolden rtiuo-dostaminen
sekä toiset:: kauppalat
toutumat nostattavat tämän väitök­sen
tuhatkertaiseksi j a tuloksena
tulee olemaan lisä vetoomuksia työ­väenluokalle
"kiristää nälkävyö­tään
ja uhrautua yhteiseksi eduksi"
— eli U S A : n j a Canadan monopo­lien
voittojen puolesta.
Kapitalistisen maailman sisällä
lisääntyviä ristiriitaisuuksia j a sil­tä
johtuvia monia ongelmia ei voi
da ratkaista erikseen kunkin maan
työväenluokan voimalla. Ne voidaan
vain ratkaista jos työläiset järjes­tyvät
kansainvälisesti yhteisen toi­mintaohjelman
ympärille.
Jos sellaista yhtenäisyyttä ei ole
vielä saatu aikaan niin se ei ole
W F T U : n syy, jota se perustami
sestaan saakka on ajanut. Maailman
ammattlunionistlsen liikkeen ha­jaannukseen
ovat syyllisenä ne, jot­ka
ovat asettaneet Yhdysvaltain im
perlallsmln edut työväenluokan tar
peitten edelle, erikoisesti George
Meany j a kumppanit.
He ovat nlltäi jotka laskivat
U S A : n valtoidepartraentln esiripun
eristääkseen sosialististen maiden
työläiset kavitalististen maiden
työläisistä.
He ovat niitä, jotka kohottivat
Latinalaisen Amerikan j a muiden
maallmanoslen uniojen johtoon
On jo aika, että .Cana^assakinl unionistisen liikkeen kansalnväll-soliitl
ja säälimätön työnkilhdytys..huonomaineiset johtajat.
4. Sellainen yhtenäisyys/ voimis-• Tämä vararikkoinen politiikka a i ­taisi
unionistisen liikkeen osaa eri kaa ponnahtaa takaisin tekijöitään
vastaan. Euroopassa, Afrikassa, l a ­tinalaisessa
Amerikassa, keski-li^^
sä j a Aasiassa unionistiset liikkeet'
ovat alkaneet luopumaan tästä poli­tiikasta.
Yhtenäisyys rupeaa voitta­maan
eivätkä Meany ja kumppahit
voi sille mitään.
maidefi poliittisessa elämässä.
Sellaisena kuin se nykyään on,
monopolit ovat käyttäneet hyväk­seen
maailman ammatillisen liik­keen
hajaannusta elintason huonon­tamiseksi
ja unionistisen liikkeen
11 viemiorrensiivi
vaikuttaa Suomessakin
revitään Meanyn esiripun alas. Mo­nien
kansainvälisten uniökeskuk-slen
kontrollin kautta suunniteltu­na
politiikkana on estää Canadan
unionistista liikettä j a työläisiä ke­hittämästä
yhtenäisyyttä kaikkien
maitten unionistiseen liikkeen vä­lillä.
J a kuitenkin jos missään u-niorilstlnen
liike kaipaa kipeästi
kansainvälisen unionistisen liikkeen
yhtenälsy2^ttä,~nlln se on ^anad,an
unlonistln^nrllike. . ! ( |1 i
se on väittämälön voidaksemme
puolustaa poliittisia j a (aloud^Uisla
etuja sekä poliittista Itsenä^yyt-tämme.
Usein sanotaan, että Canada on
silta USA:n ja Britannian välillä.
Tässä tapaksessa Canadan amma­tillinen
uniolllke,: jolloin suurin osa
unioista kuuluu I C F T U : n , voisi toi­mia
"siltana" . W P T U : n - j a I C P T U in
välillä saadaksemine palautetuksi
nen yhtenäisyys. Tarpeetonta lie­nee
sanoa, että yhtenäisyyttä ei sa\i-da
aikaan kylmän sodan ohjelman
perusteella. Se voidaan saavuttaa
ainoastaan jos se perustuu työläis­ten
etucjen todelliseen puolustuk­seen
niin kotimaassa kuin kansain­välisessä
mittakaavassakin;
Askeleena tähän suuntaan olisi
hyvin tärkeätä, että Canadasta lä­hetettäisiin
seuraajia W F T U : n kon­gressiin
keskustelemaan ja vaihda
maan mielipiteitä eri: puolilta maa­ilmaa
— soslalistlsistar-juuri vapau­tetuista
ja kapitalistisista maista •
tulevien edustajien kanssa edessä
olevista ongelmista ja koska kon­gressi
pidetään Moskovassa, seu­raamaan
läheisesti kuinka sosialis­mi
menestyy ja näkemään mitä
osaa unionistinen liike vie sosia­listisessa
yhteiskunnassa kommu­nistisen
valtion rakentamisessa. •
SITXi
JA
TÄTÄ
Laosin avainhenkilSt
Zurich. — Laosin lähsimaalals-miellBen
haliitoksen pSämlnisteri
Boun Önm kävi lauantaina Pat-
^et lion j(riitajan prinssi Soup-hanonvongin
luona. Edellisenä
, päivänä hän oli neuvotellut puo­lueettomien
johtajan prinssi
Souvanna Phooman kanssa.
Puoli tuntia kestäneen Boun
Oumiin Ja Sohphanouvongin neu-vottdun
jälkeen ilmoitti ' Boun >
Ouihin lähin mies kenraali Phoa-mi
Nosavan, että molemmat
prinssit olivat yksimielisiä siitä,
että Laosiin on palautettava rau­ha
ja maan on pysyttävä puo­lueettomana.
Helsinki. VSA:h voimakkaat
ponnistukset vaikean maksutase-vajauksen
tasapainottamiseski
mm. vientiofensiivin tehosta­misella
alkavat tuntua Euroopan
markkinoilla ja tämä koskee
n^ös Suomea. Tuorein tapaus on
amerikkalaisen selluloosan vien­nin
lisääminen Eurooppaan alen­netuin
hinnoin, mikä viittaa lä­hinnä
dumpingiin, Tämän j,oh-dosta
nun. suomalaiset viejät o-vat
olleet pokatetut, alentamaan
hinttoja.
USA:ii suorittamasta hintojen
polkenilsesta on käytetty peite­tysti
vähän hienompaa nimitys­tä,
nimittäin eräänlaisesta poik­keuksellisesta
alennusjärjestel­mästä
(rabattasystem), joka ei ^
olisi varsinainen Idndanalennus,
vaan uusi järjestelmä. Tämän
mukaan sellu],oosan hinnat py­syisivät
ennellaan, mutta niistä
voimaisiin. ^'haluttaessa" myöntää
alennusta.
USA:n toimeenpanemat hinnan-vana
oleva Eichmann on muka "pe­lastanut
juutalaisia, jotka elävät
nyt rikkaina, ehkä hyvin r i k k a i n a'
j a edelleen: "Juutalaiset eivät
käyttäydy kansalaisien tavoin Ame­rikassa".
Siiinatuksi lopuksi nuori
Eichmann tietää varmuudella sa­noa,
että "minun Isäni on syytön
jokaisesta syytöks^tä. Häntä voi­taisiin
syyttää siitä, että hän antoi
juutalaisten poistua Saks^asta . . ."
Oikeuttaakseen täUa&en natsilal-suuden
turmeleman nuoren herran
j a suvirouden vierailun Yhdysval-lolsisa,
sikäläinen ulkoministeriö ko­rosti,
että 25-vuotias Nicolas Eich­mann
oh vain "poika", jota e i voi­da
pitää vastuussa siltä; mitä "väi­tetään''
hänen Isänsä tehneen toisen
maailmansodan aikana?
Mutta miksi tällaista "vapaamie­listä"
suhtautumista ei toteuteta
kaikkiin vierailijoihin nähden?
Miksi tällainen "vapaaihiellsyys"
saa korkelnunan ilmenemismuoton­sa
vähemmistöryhmään lukeutuvien
ihmisten joukkotappajan tiimoilta?
Mahdoillsesli on .sanottu liian
voimakkaasti jos sanoisimme US-Arsta,
että "ystäväsi sinut tunne­taan".
Jokatapauksessa Eichman­nin
perheestä voidaan ylläolevan
perusteella sanoa, että "omena ei
putoa kauaksi puusta'-'/ -
alennukset ovat seuraavat: valkais­tu'paperlsulfiittl
1 prosentti. Eräät
laadut, kuten valkaisematon su^-'
faattlja dissolvingselluloosa jäävät
toistaiseksi hinnanalennussystemh
(rabatt) ulkopuolelle.
US An hinnanalennukset koskevat
kolmannen vuosinel j annoksen
myyntejä. Vuoden viimeisen nel­jänneksen
hinnoista el puhuta vielä
mitään. Mutta on huomioonotetta­va,
että selluloosan, kuten myös
paperin hinnat, määrätään miltei
poikkeuksetta aina koko vuosinel­jännestä
koskeviksi. Viimeisen nel­jänneksen
hinnat tulevat siten e-slUe
myöhemmin.
Vanhan hintalistan sanotaan ole­van
virallisesti voimassa. Ruotsa­lainen
"Affärsvärlden"- lehti epäi­lee,
miten koko tilapäinen alennus­järjestelmä
voi toimia käytännös­sä,
sillä kysymyksessä on todelli­suudessa
(de facto) tapahtunut
hintojen alennus.
Suomalaiset j a ruotsalaiset sel­luloosan
viejät ovat alentaneet tai
oikeammin sanoen ovat olleet pa--
kotettuj a alentamaan samassa suh­teessa
kuin USA. Tämä ilmen­tää
ensiksi että molempien maiden
selluloosamonopolit toimivat yksis­sä
tuumin ja toiseksi, että USA:n
painostus selluloosamarkklnoilla on
Euroopan selluloosan viejille miltei
kuten lakia luettaisiin. Täten poh-maisetkin
selluloosan viejät joutu­vat
helpottamaan USA:n maksuta­sekriisiä
alentamalla omia hinto­jaan
ja edistämällä U S A : n vientiä.
jSräissä piireissä on viitattu sll-hc^,-
että USA:n-odotetun lama-k
^ d e n kääntyminen jälleen noii-suuA
ivuoden vlopp^ppolella;' lisäisi
US'4.:n selluloosan menekkiä atrte-rlKkalalsilla
markkinoilla ja pois­taisi
siten, alennusysteemisen jat­kamisen
Euroopassa. Tämä USA:n
talouselämän kääntyminen nousuun
on kuitenkin epäilyksenalalsenlais-ta
pitemmällä tähtäimellä. Esimer­kiksi
USA:n kauppakamarin pu­heenjohtaja
on varoittanut, että
uusi lamakausi saattaa olla ovella
enenku in edes vanhasta on päästy
eroon. Tätä käsitystä tukevat eri­koisesti
USArn jatkuvastikorke­ana
pysyvät työttömyysluvut ja
pohjatasolle jäätynyt kultaresevlen
alhaisuus.
. Kävipä USA:n tuotantoelämän
kehityksen kanssa mitä tahansa,
niin vientiofensiivin tehostamises­ta
USA e l luovu, sillä siksi vakava
on USA:n maksutasekriisi. TämSn
saa Eurooppakin — Suomi mukaan­luettuna
— kbkea vastaisuudMsa
ehkä hyvinkin epämiellyttävissä
muodoissa. •
— Tästä, alkaen toimimme kalk­ki
saadaksemme Aranhan aikaan
muodostamalla kansallisen koko­naisuuden
hallituksen, sanoi ken­raali.
Hän lisäsi, että Souphanou-vong
vierailee Iltapäivällä Boun
Oumin luona pohtiakseen hallitus­kysymystä.
Neuvotteluja käytiin sydämelli­sessä
hengessä j a niissä käsiteltiin
neljää eri ongelmaa, jatkoi ken­raali..
_^
-PALJON TYÖTÄ JÄLJELLÄ"
'V Geneve. — Laosin konferenssin
valtuutetut eivät ole vielä saaneet
kovinkaan paljon aikaan ja ongel­man
ratkaisuun on vielä pitkä mat­ka,
sanoi Neuvostoliiton ulkominis­teri
Gromyko perjantaina Geneves
sä ranskalaisen uutistoimiston
A F P : n kirjeenvaihtajalle myöntä-mässään
haastattelussa. Gromyko
aikoi pian palata Moskovaan osal-llstuttuaan
Geneven 14 vallan kon­ferenssiin,
jossa. Englanti j a Neu
vostollitto toimivat vuorotellen pu
heenjohtajina.
— Kaikki ovat yksimielisiä ylei-isistä
seikoista ja haluavat luoda
rauhallisen j a puolueettoman Lao
KÄYTÄNNÖLLINEN E S l M E R ^
Hiukan hiprakassa oleva niies
tiedusteli papilta mikä on ihme.
Pappi yritti antaa tyhjentävän seli­tyksen,
mutta se ei tyydyttänyt
miestä.
"Pastori, voisitteko käytännössä
osoittaa ^ k ä se on?"
"Kääntäkääppä selkänne minuun
päin", sanoi pappi. Kun mies kään­tyi,
niin pappi potkasi miestä taka­muksille.
"Tunsitteko jotain?" kysyi pappL
"Tietysti tunsin", vastasi mies.
' Olisi ollutJhme ellette olisi tun­tenut."
" .
YHTEINEN HÄPkÄ H
Ujo nuorimies saattejl ainakin
yhtä ujoa nuorta naista kotiin.
"HerrtP Kankkunen'!, sanoi kau­nokainen,
"luvatkaa minulle että
ette kerro kenellekään siitä, että
olette saattanut minua."
" E n varmasti, neiti kiltti. Olkaa
varma siitä, että tämä hävettää
minua aivan yhjtä paljon kuin teitä
kin.»
liiti.
il.
sin, jatkoi Gromyko. Mutta kun tul­laan
konkreettisiin ehdotuksiin,
eroavat osapuolten mielipiteet
huomattavasti. Neuvostoliitto ha­luaa
todella puolueettoman Laosin
ja vastustaa kaikkea vieraiden val­tioiden
sekaantumista sen asioi
hin — laosilatsten on itse saatava
määrätä ja ratkaista omat ongel­mansa.
Valitettavasti toiset näke­vät
^ tarkoitan tällä länttä ja eri
tyisesti Yhdysvaltoja — asian toi­sin.
Ne väittävät vastustavansa ui
kopuolisten sekaantumista^ Laosin
asioihin, mutta haluavat luoda
eräänlaisen valtion valtioon, ja tä
tä me emme hyväksy. Haluamme,
että Laosin hallitus on herra omas­sa
talossaan, kuten asian laita on
muissa maissa, sanoi Gromyko.
Ulkoministeri korosti, eitä Neu­vostoliiton
kannalla on eräitä mul­ta
valtioita, kuten Kiina, Puola ja
Pohjois-Vietnam. Samalla kannal­la
ovat myös Laosin puolueetto­mien
johtaja prinssi -^Souvanna
Phouma ja Pathet .Lao-liikkeen
johtaja prinssi Souphanouvong.
— Konferenssissa on siis paljon
työtä jäljellä, mutta älkää kysykö
minulta, kuinka se päättyy, sillä
minulla ei ole aavistustakaan, lau­sui
Gromyko. Lopuksi hän mainit­si,
ettei hän tiennyt, koska hän
aikoo palata Geneveen.
GROMYKO KOTONA
Neuvostoliiton ulkoministeri
Gromyko lensi lauantaina Geneves­tä
Moskovaan otettuaan osaa Lao­sia
käsittelevään konferenssiin;
Hänen seurassaan matkustivat
myös hänen puolisonsa ja 15 neu­vostoliittolaisen
valtuuskunnan jä­sentä.
Gromykoa saattamassa lentoken­tälle
oli Yhdysvaltain valtuus­kunnan
johtaja, joka sanoi: "Jos via.
DIPLOMATIAA
Pari isäntämiestä oli joutunut
niin pahaan riitaan, että se piti
ratkaista seuraavilla käräjillä. Toi­nen
heis.ä kysyi ennen käräjiä a-sianaja
Jaltaan:
— Mitähän tuo olisi jos lähettäi­si
sille tuomarille ennen käräjiä
kinkun?
— E i missään nimessä, silloin
Varmasti häviätte —' tämä tuomari
ci pidä lahjuksista! •
Isäntä voitti. Asianajaja huo-m
a u f l :
— Enkö ollut oikeassa, kun kiel­iin
teitä lähettämästä kinkkua?
— Lähetin minä sen . . .
— Mitä?
— J u u — vastapuolen nimissä.
Ranslian peruna-1
kapina ta^jene
Pontivy. — - A l h a i s t e n penT-.
nanhintojen vaoksi M Inieltään
osoittavat Ikiihtyneet maanviljeli-jär
mursivat perjantaina iltapäi­vällä
Pontivyn kaupungin pre*
fektnurin rautaportit ja tunkeu­tuivat
rakennukseen. Tullessaan '
hetkistä myöhemmin tilos he il-moitaivat
odottaville 2,000 mie-lenofsoittajalle
suostiineensa ' lo^ '
pettämään /kaupungin saarron '
klo 12. Maanviljelijät^ aUvit (lik-;'
kineet kalkki kaupunkiin ' johta­vat
tiet n. 500 traktorillar '
Bretagnen maanviljelijät jär-'' '
jestivät mielenosoituksia joka.. "'
. päivä eri kaupungeissa. Torstai-na
olivat vuorossa Lanniön '^n-'' "
guier ja^La Roche-Derrion, kes^'
kiviikkona Paimpo ja Treguier Jä" ' ''
maanantaina mm. St. Malo. Per- '
jantain vastaisena yönä maanvil- ,
jelijäit katkoivat puhelinljinjojä
eri tahoilla Bretagnea. Lannio^
nlssa oli perjantaina rauhallista.'
Keski-Ranskan maanviljelijät
ovat päättäneet järjestää myötä-tuntomielenosoltuksla
Bretagnen
talonpoikien puolesta, jotka viime-päivinä
ovat melko riehakkaalla '
tavalla tuoneet j u l k i tyytymättö- >
myytensä hallituksen maatalouspo- V
litiikkaa kohtaan. :
Kesäkuun 27; päivää aiotaan-viettää
. eräänlaisena "lojaalisuus-päivänä"
bretangelalsla • kohtaan.- •
18 Keskl-Ranskan departementissa
talonpojat keskeyttävät elintarvik­keiden
toimitukset, rakentavat tie­s
u l k u j a p a pitävät huolen siitä, et-- '<
tä kaupungintalot ja kunnalliset
hallintorakennukset pidetään sul- '
jcttuina.
— Espanjan kansasta vielä 1943
oli 22.3 prosenttia luku- ja kirjoi­tustaidottomia.
SUOMEN UUTISIA
Helsinki (S-S) — 50 lääkäriä efo-si
Helsingissä .
Helsingin Kirurgisen j a Töölön
sairaalan klinikoiden npin viisikym
raentä lääkäriä jätti paikkansa v i i
me yönä kello 24, jolloin heidän
irtisanomisalkansä päättyi. Yliopis
tollisen keskussairaalan Uittohaili
tus kokoontui torstaina (15. 6.) kä­sittelemään
palkkakysymys ä, \jir
myös keskussairaalaplirien liitto on
käsitellyt palkkakiistaa. Neuvottelu-ehdotusta
ei kuitenkaan vielä tors­taina
tehty, mutta Suomen Lääkäri­liiton
käsityksen, mukaan näyttää
;30vlnnon mahdollisuuksia olevan,
ia: jatkoneuvotteluja toivotaan pi
kaisesti. (HS)
joudumme vaikeuksiin, ilmoitan
heti teille."
" N i i n lähettäkää vain sana mi­nulle",
vastasi Gromyko.
Gromykon ollessa poissa toimii
konferenssin puheenjclitajana vuo­rotellen
Englannin edustajan kans­sa
varaulkoministeri Pushkin. Eng­lanti
ja Neuvostoliitto hoitavat
vuoroiellen puheenjohtajan teotä-
Kaikki kasvaa niin että kohisee. ^
Kasvukausi Etelä- ja Keski- Suo­messa
on huomattavasti aikaansa
edellä. Niinpä juhannukseksi en­nättäviä
kuikkia monet tutut koris­tekasvit
kuten - sireenit, erilaiset
tiljat, koiranheisipuu ja osittain
jopa juhannusruusutkin. Yhtä pit­källe
ovat kasvussa edistyneet v i i -
".a- ja heinäkasvit. Harvoin sattuu,
että Etelä-Suomessa rulskaan täh-kisi-
näihin aikqlhih, mutta tämä
leipävilja a l k a a ' p a i k o i i l .heilimÖt'
mään aivan näinä päivinä, minkä: lir
säksl eräillä vainioilla tavataan
syysvehnä ja ohra tähklmässä;
Normaallsestl tapahtuu näin vasta
juhannuksen kahtapuolta. (HS)
Presidentti Kultarantaan. '
Tasavallan presidentti ja rouva
Kekkonen saapuivat torstaina (15.
6.) Illansuussa Naantaliin presiden­tin
' kesäasunnolle Kultarantaan
viettämään virkistävää kesälomaa
matkojen rasittaman kevätkauden
jälkeen. "Auringonkaupungln" van­hassa
tullissa oli tavanmukainen
vastaanottotilaisuus, johon oli ke­rääntynyt
kaupunkilaisia j a tieten­kin
viralliset vastaanottajat. (HS)
PÄIVÄN PAKINA
se vapaussotamyyttii
Luovuttuaan aikaisemmista tuli- - huakaan
punaisista "kommunlstiaatteis-taan"
Vapaa Sahan toimittajat siir­tyvät
vähitellen Suomen asioilta
puhuttaessa vapaussotamyytln' kiih­koisiksi
kannattajiksi.
Lopullisesti ja varauksettomasti
se tapahtui vasta Mannerheimin
talvisodan päivinä mistä alkaen
Vapaa Sana oh nähnyt aina pu­naista
silloin kun e l ole Suomen
Itsenäisyyspäivän yhteydessä pu­huttu
'^vapaussodasta" ja marskin
"urotöistä".
Toisin sanoen, Suomen eduskun­nan
päätöksellä joulukuun kuu­dennelta
päivältä 1917 j a sitä edel­täneillä
tapahtumilla el Vapaa Sa­nan
mielestä ole enää mitään mer-kjtys.
ä Suomen: itsenäistymiseen.
Tärkeintä o l i se) että marskin vai-
;kois.et, sotivat ja_^voittiyat,. asevoi­min."
Suomelle itsenäisyyden.
Tästä "vapaussodasta'.' huolimat­ta
Vapaa Sana on ainalcin aikai­semmin
;.$anonut olevansa Suomen
itsenäisyyden kannalla. Tämä sii­täkin
huolimatta, vaikka Suomi el
saanut Itsenäisyyttään tämän va­paussotamyytln
kantilta katsoen
"äänestämällä".
Mutta yrittäessään nyt puolus
taa pikkukansojen itsemääräämis­oikeutta
vastaan julkaisemiaan pit­kiä
artikkeleita Vapaa Sana selit­ti
kesäkuun 15 pnä 1961, että se
Vastustaa sosialististen maiden ja
erikoisesti Kuuban Itsemääräämis­oikeutta
siksi, kun Kuuban kansa
ei ole vielä saanut vallankumouk­sensa
hedelmiä viimeistellä "ää­nestyksen"
perusteella.
"Kun siis puhutaan Cubasta, taik­ka
mistä maasta hyvänsä jossa
kommunistit hallitsevat", kirjoitti
Vapaa sana, "mistään kansojen i t -
semäärkänrisoU^eudesta ei voi pu-
Tämä on kylmä to­tuus,
jonka pyydämme myöskin V a
pauden kaltaisten leuhkojen pitä­mään
mielessään . . ."
Vähää'ennen tätä vuodatusta leh­ti
julisti: "Jokaisessa maassa, mis­sä
kommunistit ovat nyt vallassa,
vallankaappaus on suoritettu väki­valloin
aseellisesti pienen vähem­mistön
toimesta . . ."
Jos tämä on Vapaa Sanan uusi
"oppi" kansojen itsemääräämisoi­keudesta;
niin siihen ei sovi tie­tenkään
mikään "väkivaltainen"
talstelumuoto — ei edes Suomen
vapaussotamyytti!
• V a i unhoittuiko tässä Kuuban
vastaisessa innostuksessa sekä
marski että hänen "vapaussotan­sa"?
•
Mutta tutkikaamme asiaa vähän
yksityiskohtaisemmin.
Vapaa Sana myöntää tietysti i l ­man
muuta, että Yhdysvallat on
"vapaan maailman" etulinnake ja
esikuva. • , .
Mutta saiko Yhdysvallat itsemää­räämisoikeutensa
e l i itsenäisyyten-
Väänestämällä"? Kittiä., kanss', sa­noo
porilainen. Yhdysvallat joutui
aikanaan karkoittamaan vieraan
maan imperialistiset isännät ase­voimin
pois aivan samalla tavoin
kuin meidän aikanamme menetteli
mm. Kiina — j a viimeksi Kuuba.
•'Hallitusmuodosta on siellä kui­tenkin
äänestetty", kuulemme Va^
paa. Sanan hihkaisevan. Mutta kit­tiä
kanss' siltäkin. Lincolnin aika­na
ratkaistiin pyssyntorrakoilla
Yhdysvalloissa se. jääkö Yhdysval­lat
orjavoutien luvatuksi maaksi,
vai tuleeko siitä vapaitten Ihmis­ten
porvarillls'demokraattlnen maa.
Kaikista näistä väkivaltaisuuk­sista
huolimatta luulemme kuiten­kin,
että Vapaa. Sana "tunnustak"
Yhdysvaltain Itsemääräämlsoikeur
den?
Mutta jos Yhdysvaltain itsenäi­syys
on tunnustettava sen historian
"väkivaltaisuuksista" huolimatta,
niin miksi ei myös Kuuban itse­määräämisoikeutta?
Vapaa Sanalla on tässä vaihees­sa
patenttiväite: Sosialististen mai­den
eli "kommunistien hallitse­mien
maiden", kuten se sijivaitsee
sanoa, itsemääräämisoikeutta ei
voida tunnustaa yksinkertaisesti
siksi kun sosialismi on pahasta.
Mutta kun huolellinen ostaja
menee kenkäkauppaan, niin hän
koettaa lopuksi molempia kenkiä
jalkoihinsa.
Vapaa Sana on koettanut tässä
tapauksessa vain oikean jalan ken­kää
j a julistanut sen perusteella^
että hiisi vieköön vasemmiston—•
sosialististen pikkumaiden Itsemää­räämisoikeutta
el tunnusteta ja
sillä s i i s ti
Mutta jos Jiämä o n hyvä ja suo­tava
teko oikeistolle, niin se on
tietenkin hyvä j a suotava myös va­semmistolle.
Sosialistisen maan i h ­miset
voivat siis Vapaa Sanan "teo
r i a n " tai " o p i n " mukaan koettaa
vain vasenta kenkää jalkaansa ja
sanoäj hiiteen menkö'ön oikeisto.
Toisin sanoen, sosialistinen Neu-
_ vostollitto voisi omaksua • Iranin,
T u r k i n , Kreikan, Suomen ja mul
den lähellään olevien kapitalisti­maiden
suhteen samanlaisen kan­nan
kuin on Yhdysvaltain hallitus
omaksunut sosialistiseen Kuubaan
(ja Kiinaan) nähden, että niillä
ei ole oikeutta itse päättää omista
hallitusmuodoistaan;, että nillen It­semääräämisoikeutta
el tunnusteta.
Ja Vapa Sanankin on kaiketi
myönnettävä, ettei ainakaan Tur­kin
kansalla ole koskaan olUit oi­keutta
"äänestää" nykyisestä hal-lltuskomennostaan,
vai mitä?
Sosialistinen Neuvostoliitto on
kuitenkin menetellyt toisiin kapita­listisiin
naapurimaihinsa nähden,
kuten esimerkiksi Suomen tapaus
osoittaa:* Se pn tunnustanut niiden
iisemäärääniisoikeuden selittäen
avoimesti, että kapitalismista. on
nll) le vain vahinkoa, mutta jos
naapurimaat haluavat kapitalismin
alaisuudessa elää, se on naapuri­maiden
oma asia.
Tosiasiassa Neuvostoliitto on
mennyt paljon pitemmälle. Se on
luvannut viimevuosina aseellises-tikin
puolustaa sellaisen kapitalisti­maan
kuin Egyptin j a myöhem
Yhdistyneiden Arabitasavaltaln I t - ,
semääräämlsolkeutta ulkoihalden
välloltuspyrklmykslä vastaan. Se
puolusti sekä kapitalistisen Egyp­tin
että sosialistisen Unkarin Itse­määräämisoikeutta
ulkolaisia hyök­kääjiä
vastaan. Se on "tunnusta­nut"
kapitalistisen Intian ja Pakisv
tanin j a antanut niille anteliasta
apuakin sillä nimenomaisella pe­rusteella;
että kansojen itsemää­räämisoikeus
on koskematon sil­loinkin
kun kansat haluavat yllä­pitää
(sosialistien mielestä) niille
epäedullista kapitalistista, järjestel­mää.''
• •
Kansojen Itsemääräämtsoikeu-desla
puhuttaessa on siis sanottava,
että kaikilla kansoilla täytyy olla
oikeus itse päättää olosuhteiden ja
mahdollisuuksien mukaisesti omis-^
ta kansallisista asioistaan. Millä tar
voin kansat omat valtiolliset aSan-sa
järjestävät, "äänestämällä" tai
aseilla "mittaa ottaen",- se on nii­den
oma asia, mihin ulkopuolisilla
ei ole oikeutta sekaantua..
Jos joku kansa haluaa ylläpitää
kapitalistista järjestelmää — sillä
on siihen täysi oikeus. Mutta jos
sama kansa myöhemmin kyllästyy
kapitalismiin ja siirtyy tavalla
taikka toisella sosialismiin -—sillä
täytyy olla siihen ehdoton oikeus.
Suomi säl Itsenäisyytensä lau­kaustakaan
ampumatta. Mutta sen :
itsemääräämisoikeus on yhtä tär­keä
kuin Yhdysvaltain itsemäärää-mlsolkeiis,
joka voltti sen asevoi­min.
Tällainen on "leuhkimatta"
kysymys kansojen itsemääräämis-,
oikeudest£(..-^. Känsäkoura.
:L:»:Sili:[ä1^^pif;IS:^
lm I
:lpi;|l|:i|lii1'l'l
Äi?is*i!::.
l i i i l i l i i j i
lellii
I,' ' ' 1
1 !.„, ' ! . . ,|i I I, I J'MI ! ... ' ... ' ! I ''.'Lll.