Vapaus, December 7, 1954

              jstea
Item
noit-pide'
dais-d
o l -
n 0--
3eqtö
mto-teenL
isten
neu­kusta
[Sten
n t a -
Dkin
fiey-tisen
uur-
Imla
asti.
isen
rran
sto-e
r i -
älvä
xien
aet^
A.
i s a -
h l n .
- j a
itta,
vm.
aler
Ijoh
[aan
ssä
Winnip^. — «uur-Winnipe»ia 1
sl-Ja lalöptielälset toistaina pm
s ä ä a - 3 ^^
mielisesti; alkaa lakon maanani.
Joa,heidän palKkavaattaStol
suostuta. r '
KdkojÄseen osallistui noin
työläistä.^
Työläiset vaativat lo sentin
tusta tuntipalkkoihinsa ja amita^
rannuiksia työehtotppimi&s^ •
sit -Tralnmens Union luottaisin
Slocjpmbe sanoi kokouksen
keen. että la&ko alkaa kello 12
mintain J a maanantain välisenä i
ellei siihen mennessä ole saatd
>oa aikaan.
Kauppaministeri H6we
saapunut Englantiin
-Eonthaoapton. — Canadan
ministeri C D . Howe saapui
torstaina : Ja • ryhtyy neuv
3rifänijlan hallituksen jäsent-n'
kauppamlnisteriön edustajain^
Hän matku3!;aa sunnuntaina 1
•veen. Jossa : alkaa kansalnv
kauppa-Ja tullikcnferenssi.
lien ;
1
B. A./ LL. B.
Barrister, Solicitor. NotaH
. SUO?*1ALÄiNEN
GE. 3382
1028 Danforih Ave., Toroo
A N - NORJAAN - RUOTSIIN
ja -lentolinjoille, me ..larjeätavnme inat'
:ista suoraan Suomeen-tai Englanninitaä
Turistiluokassa:
) y h l , pam — SSöC.öö eöi-^l-ikai-in
Iit. p^in — S43D.CO edeslak.-iisin
SINKI — .Turiäliluohassa:
I yht. päin. — §584.30 eöostaktusin
Iit päin — SG31.30 edestakajsin
e tai ystäviänne Canaclaan, me jarjcs-j
: Ja autan^mc tarpeellisten papensn
lisiä VAKUUTUKSIA miia tarvitsette,
cevia'tietoja, soittakaa tai kirjoiitakai
ien suhteen^Mr. AI. Nummiselle,
lomeen. : . r Pyytäkää hintaluettcloj:
& COMPANY LIMITED
L MATKAUiUTOIMISTO
. 6-9488 Toronto 2,
tuudet ovat saapuneet..
TÄÄ K A I K K I SUOSITUIMMAT
, R Y T M I L E V Y T
dätte suositlyjeh laulajien levytykset
latte parhaat Joalolevyt ja •lahjatkin.
i r y Theel
s,, tango, Henry Theel .
enry Theel
Henry Theel
ulelma, Tapio Rautavaara
leima, Tapio Rautavaara
fo, E r k k i Junkkarinen
aissilaulu, Erkki Junkkarinen
».Erkki Junkkarinen
si, Ertcki'Junkkarinen
igo, E r k k i Junkkarinen
ngo, E r k k i Junkkarinen .
itaa, tango. Metro-tytöt
tro-tytöt
k i Jtmkkarinen
ingo, Erkki Junkkarinen
1 Vhrtar Ja Metro-tytöt
begume; Olavi Virta
, Olavi Virta
rot, Olavi Virta
tango, Metro-tytot
'dxtrot.-TMetro-tytdt
rot, Julia Eirto .
men toih, vahoi, ^ < E'^ '
Henry Thrr-;
[hecl
tää, foxtrnl, Tap.tj Kr.i >'
vi]ssi, Tapio . R . ~ u t a vI
Jorm.a' IkaA'i\i}:(>
. J o r m a Ikävalko
osi. Matti LouhA-iio.l
:a, jVIatti Louiiivuon
nna Ikävalko
:k3, Joi-ma Ik.tvaik3
xrrot, Justeen,
ka. jenkka, .Jastccii
cki Junkkarinen
dd Junkkarinen
humoreski, Esa Pakar.rLii
a Pakarinen
•tytöt
ango, Metro-lytör
foxtrot-ballandi, M a - ^ L o .n • - ^- 1
Metro-'V 8t
eka: Matti Louhh-uorI
vi Tauru
sl, Kalevi Tauru
nkka. Justeeri <
t, valssisikermä, Tamara l a . f ^ f ^ J
4, tangosikcrmä, Tamara Ja J»»*" I
•t. Metro-tytöt
o, Olavi Virta
alssl,^ Metro-tytöt
i Eirto
EVYJÄ K A I K K I A L LE
.^5 KAPPALE
ulee kfalttäa vfihlntäin kolme vn j
osoirrEELiA: .
liiig Company UJ;
m.
liiiliilili^
Jenkit käännyttävät ''pakanoita"
Amerikfealaisen lähetystön
historiaa bitiassa (II)
Hetkenä. joUoin HidysvaUolsta
aantantuva lähetystyö aktivlsol-tnn
sjtaunnähden melkeinpä koo-toodesta
toiseen kaikkialla maa-jjnassa,
on oma mielenkiintonsa
nen metodistism keino.n arvioitim omai3es ti perJla niin heidän näkönsä
vieneestä teoriasta kmn taktiikasta-
^riastella olosuhteita^ joissa tä- symyksassa ollut pelkästään CARE T-,ZZ^7 ^"^^"^
oZätni mtolimmininaann peruspiirteet ja J pakettien lahettefv " k o Z n n ^ l 1 J ! . . ' " " ^ - ^ ' ? . ^ . ^ " ' " ' ^ ^ '
nenetUlytavat paUastuvat, avoV
,„anmin nähtäväkö koin esim. .
EBTOopan maissa; tällaisen e s i -
/ oerita meille tarjoaa mtia, jossa .
"tSA:sta käsin fcarjoitetnlla kään-
' ^ ^ ö l l ä on io yli'vuosisadan >
f" pirinteet takanaan, j a yksityis-kblitiin
syventyessään. saattaaklp ^ •
heiposti havaita, että menetelmät
• • ovat' periaatteiltaan aivan samo-ja
kuin mitä käyttivät ne «lähe-tjssaaroaajat^
joita nskonnolU-set
yhteenliittymät ällistyttävän
riyiikeydehsnarlähettUätoä keh­taavat
lähettää myös Suomeen;
niaihittakoon näistä vain esimerk-^;
jPBÄ ns. Jehovan todistajat, joi­den
päämaja tunnetusti on Y h -
dysvaUoissa — ja jotka yhtä i l - ;
meisesil eivät pode pikkurahojen >
poutetta — sekä mormoonikirkko.;
jonka päämaja sijaitsee Salt Lake •
Cityssä Utahin valtioissa, j a j o ka
niinikään muistaa pientä Suomea^
yllä kasvavilla hengelUsten v a l i s ­tajien
joukolla.
f
Intiassa työskentelee talla hetkellä
yli 2 000 amerikkalaista lähetystyönte-.
Bjää, jotka toimivat Intian y l i m i l -
1^ Joonan kristitjr-n hengellisinä johtaji­na:
On huomattavaa, että viimemaini­tut
ovat Jokapäiväisessä kosketukses-i
ta useihin miljooniin ei-kristittyihin
; intialaisiin sairaaloiden,: N M K Y : n ja
NKKYin välityksellä. Nämä kaksitu-iiatta<
valittua johtajaa eivät suinkaan
ole tasaisesti haj autuneet Intian l a a ­joille
alueille — ei, heitä tavataan suo­rastaan
hämmästyttävän tiheinä
: rakioma m. strategisesti tärkeällä
Man ja Nepalin välisellä xajalla.
Miisi ]uuri siellä?
' Erään selitysmahdollisuuden tarjoaa
; se toukokuun 5. päivänä v.d948 pidetr
;ty Yhdysvaltain Metodistikirkon kon­gressi,
jossa (kirkko kutsui - jäseniään
'koko maailman laajuiseen taisteluun
kommunismia vastaan^', ja- .arvioi
omalta kclidaltaan. tämän taistelun
•histannukset lähinnä, seuraavan nel-^
Jän vuoden aikana (Vähintään 50 m i l ­joonaksi
dollariksi (==' suomalaisissa
ky^ I Ueto on käynyt '^sokaistumisen"edel-'
i3v.«>ff„i . i , • 1 — ' -j^^^v/iiuiUÄtuiien seuraus
lähettely ^ommunismm j t.edosta. Mita -Kiinan kristittyjen koh-hiipiuvallan
alaisuudessa raataville
crjaparoiile", «ita osoittaa paatos kah- talcsta "käytettävissä oleviin tietoi­h
i n " tulee, ei n.ista epäilemättä trle
densadanhuclellisestfvahtun lähetys- olemaan puutena. ku^' oetaan huo-tyontekija-
Dvioparln lähettäminen
kaikille nuUe alueille, 'joitä kommu­nismi
talla hetkellä uhkaa". Jckamsn
mioon amerikkalaisten lehtimiesten
maaiimänkuiilu mielikuvitus; toisaalta
V , . - , , , , ^^^^^ samanaikaisesti Intiaan tietoja ariäit-;iK?ir^ion; ^KU*otarn;nu..r<se'^lla '.e\nn enl l a' h' "- '1^ krrstitvli lta: io^tj^»n^.^ ^^ ^^'^^^^^ k^malaisHta
toaän,p3ru-:teelhsen "treenaukEeh" sy­ventymisessä
kommunistien aatemaa­ilmaan
ja ajatustapaan
J3i:'L'^KU- tl v. 1949 oh 33 paasty p i -
runtprjunnasia aimo askel eteenpäin,
Tallom kokoontui 'Bangkckissa. I n ­tiassa
.Maailman Kirkkoneuvaston ja
Kansainvälisen \ Lähetysneuvoston
edustajisto.; Jälkimmäisen Neuvoston
Amerikan-osaston pääsihteeri, pastori
C.;,:W. -Ransonv'kertoili tästä konfe-reiissista
raportissaan,. että Bangko­kissa
oh. päätetty niin menettelyta­voista
kuin • taisteluvälineistäkin, m i l -
kristityilta, joten intialaisten suhtau­tuminen
New Yorkista • saapuneisiin
Pekmgin-uutisiin saattaa olla hyvinT
k-n kylmakiskoista.
Sen verran Bennett sai kuitenkin
nostatettua; ame&kalaisten kirkohi
miesten hiuksia, etta heti Seuraavan
vuoden alussa perustettim Bangalo-:
reen: kiireesti opinahjo, joka sai ko-measointuisen
nimen "Kristillinen
KesKusinstituutti Yhtelskunnallis-Po^
luttisia Opintoja .Varten". flEnsinamäi-nen,
neljäkymmentä opiskelijaa kasit-^
ta;va kurssi, syventyi tutkimaan a i ­hetta:
"Kristinuskon puolustus komi
la Aas.a piti puhdistettaman kommu- j munismia vastaan Intiassa".
ni£).Tiista. Seuraaivaosa v. 1950 heinä­kuussa
Torontossa pitämässään ko­kouksessa
molemmat neuvostot siu-nasfivat.
matkalle New Yoräin Teologi­sen
Seminaarin opettajan, pastori
John. C. Bennettin, joka sai tehtä­väkseen
kayda Aasiassa "neuvotellak-seen
sikäläisten kristittyjen ryhmien
kanssa niistä probleemeista, joita
kommunismin eteneminen on asetta­nut
kirkon ratkaistavaksi". Bennett
reissasi lapi Lahoren, Delhm, Haider-
Huolellisesti -valittuja yksilöitä lä-hetettun
samanaikaisesti opintomat^
kalle • Yhdysvaltoihin; Vastafvuoroi-suusperiaatteen
mukaan matkustivat
USA :sta herrat John Bathgate ja J ;
Russel Intiaan "opiskelemaan kom-mumsmia".;
Lokakuussa v. 1951 ko­koontuivat
taman alan spetsit uuteen
Maailman Kirkkoneuvoston kokouk­seen,
'joka -r- kuinkapa muuten — p i r
dett^in Manillassa. Sieltä lennätet­tiin,
vetoomus ."jokaiselle tosi kristi-badin,
Madrasin, Bungaloren, Kotta-; tylle torjua kommunismi jä rukoilla
Unioidcn :nuoria jäseniä mielenosoiiukseUa Mynchenis rapakonista asevelvollilsuutta vastaan' Länsi-Saksan a r i ;
meijassa. Tunnuksissa sanotaan:: ^Isoisä: oli Kaiserin univormussa ja isä kantoi Fyhrerin takkia — mutta minä
haluan siviilivaatteita!" -
McCarthyn moit^lausunto
ja sen
jämin. Trivandrumm ja Kalkutan, pa­lasi
j a teki raportin: ..
'Jokaisessa maassa, jossa kävin,
on kristittyjä .ryhmäkuntia, .jotka
ovat läpeensä kommunismin sokai­semia,
jotka tuntevat kommunismin
teorioita ja ovat perillä kommunis- j
mm taktiikasta. Heidän ohsi saata-iva
tietoonsa, kaikki käytettävissä
- olevat tiedot siltä, mita on tapahtu­nut
kommunistien valtaan joutu­neissa
maissa, etenkin K i i n a s s a , . ."
Merkillepantavaa on, etta kunqon
pastorimme käyttämä terminologia on
enemmän^^in poUtiikolle kuin kirkonr
miehelle luonteenomaista: edelleen,
l i
r i * SUOMI ELOKUVAT ESITTÄÄ *
Suomi-Filmin uutuuden
HERROJEN EEVA
Räiskyvä huvinäytelmä sälhkysääristä, joiden askel oli joskus liian­kin
kevyt.: PÄÄOSISSAiLlisa Tuomi, Erkki Viljos, Kaisu Leppänen
X ja Arvo Lehesmaa. •.- O H J A U S : Yrjö Kostermaa.
; ESITYKSET:
WANUP, CSJ.-nhaaliUa, tiistaina, jonluk. 7 pnä klo 8 iUalla.
KIKKLAND LAKE. Ukrainian H a l l , keskiviikkona, jouluk, 8 pnä
klo 8 illaUa.
TIMMINS, Harmony Hall, .torstaina, jouluk. 9 pnä klo 8 illalla.
SOUTH P O E C U P I N E ; C S J : n Haali, perjantaina, jouluk. 10.pnä klo
8 illaUa. .
HEABST, Community Hall/lauantaina, jouluk. 11 pnä klo 8 illalla.
PORT ARTHUR, Työn Tempeli. maanantaina, jouluk. 13 pnä klo
1 ja 9 illalla.
SOUTH GILLIES; Community Hall, nistahia, jouluk. 14 pnä klo 8
illalla.
KA3ILNISTIQUIA, Pohjolan haaliUa, keskiviikkona joulukuun 15
pnä klo g iUalla.
NIPIGON, Elks H a l l , torstaina, jouluk. 16 pnä klo 8 illalla.
PORT ARTHUR, Polish H a l l , 102 Court St. perjantaina, jouluk. 17
pna klo 7 illalla.
GERALDTON, Ukrainian H a l l . lauantaina, jouluk. 18 pnä klo 8
Ulalla.
f Sisäänpääsy $1.00 — Lapset 25c. • Esittää Suomi Elokuvat
«-EIKKAA l E T I J A SÄILYTÄ, UUSINTÄNAYTdSTA E l OLE)
TASKUKÄLENTERI 1955
ON NYT ILMESTYNYT
128 SIVUA — HINTA 50c
* Vapaus kustaimuslilkkeen kustantamana on ilmestynyt TASKU-Jr^-
ENTERI ensi vuotta varten. Kalenterissa on huomattavia
ttetoja lukuisUta eri aloUta, seUalsia. joita on vaikea monas 1 ja
yhtäkkiä löytää tavaUislsta lähteistä. Taskukalenterista on tullut:
yna suosituin taskukhja, jota ilman ei aikaansa seuraava kansa-öinen
tule enää tohneen. -
Seuraavassa on ensi vuoden Tasknkälenterin slsältöluettelo: :
Kalenteriosasto
llrkehnmät tapahtnmat
Postimaksat
''akettlmaksnt Suomea
^Myeörtietönm syyyvsyvya»k untos
Meikkltapahtnmia
«nlen nopeus
Komiteitä
SS'?"'*" turvasta,
kauppa
Ä ? " * kalastuksesta
W*^?-P^ämfai8ierit
Suuret järvet
^mfahnkka maaaeristyksissa
jn«ii5tyneet Kaasalamiiat
AS° ?0P«»aniätyk»et
Anrfakojamaa '
****Öman johtavat lehdet
10 suurinta kaupunkia ^ _
R- Ja k-urhellun M-ennatykset;
Ammattilais-^kiekop parhaat
Maailman suurin puu
A-nyrfckeUyn mestarit .
Lämpömittarit ;
Liikkuvat juhlapäivät " <•
-Maailman pääkaupungit ;
Vooriöljyn tarina .
Mittoja ja painoja
Työtaistelujen historia .
^Maailman korkein V
vuorenhuippu
UintlobjeiU
.Viralliset juhlapäivät :
MaapaUon ikä ja synty
Välovnosi
Aurinluitttoottorl
Totuuksia valosto
llistoriaiiisia lauseita
15% alennuksen Jokaiselle.'joka tilaa TASKUKA-H
^ I A 10 kappaletta tai enemmän. Ottakaa huomioon käm-
7? ja muilla tvömailla. . , ei^^!^'ent«rtonlSt lähetetty kaikille aslamlehllle, Jnutto ^os
t,^^^»^^tme&!^^aLTme ole aslamiestämme, kirjoit-
VApTuf PILISHING CO. LIMITED
J: p. BOX 69 sin>BUBy.J)JT^a4|
punaisien hallitsemien maiden va­pauttamisen
puolesta."
Keskusteluun yrittivät jopa i t s e i n -
tialaiset kristitytkin, joita asia ensi
kädessä kosii, julkituoda omankin
mielipiteensa asiasta. "Intian kristi­tyt",
selittivät he varovaisesti^ '"eivät
ole—jota.<in: Travancoi-sn liikemiehiä
lukuunottamatta — •varakkaita. Kirk-;
' k o ei ole milloinkaan esiintynyt radi-kaaLsena
yhteiskunnallisena voima­na,
mutta sen keskitason jäsen ei
yleensä suhtaudu (vastenmielisesti aja^
tukseen, etta yhteiskunnalliset olot
muuttuisivat hänen hyväkseen. Vie­läpä
joukko kristittyjä piti kommu­nismia
kristinoppiin verrattavana.
Kristityt ylioppilaat. työskentelivät
• yhteistoiminnassa kommunistisen to­vereittensa
kanssa ja eräs kristitty, V ;
Chakkarai • Chettla, valittiin yleisin-tialäisen
ammattiyhdistyskongressin
puheenjohtajaksikin."
Pastori Bennettilleöalkoi nyt valjeta
"hirvittävä" totuus: .
"Kristinoppi on muodostunut jo
monille jonkinlaiseksi puolimatkan-majataloksi
tai ' odotushuoneeksi
kommimismim; ei -voida pitäa m i ­nään
sattumana, etta • Travancore.
se Intian osa, jossa kristittyjä on
subSeellisesti enemmän kuin mis­sään
muussa Intian osassa^ on s a ­malla
myös eras kommimismin «voi­makkaimpia
tukikohtia." , •
Näin matkan, paasta on tavallisen
kadun miehen ivaikea pidätellä nau­ruaan
moisia hatahudtoja lukiessaan.
Sillä onhan todellakin jotakm huvit-tava~
a sUnä, että kohtalaisen iäkkään,
kunnioitettavan hengellisen päivätyön
tehneen ja vielapa kristillisessä semi­naarissa
opettajanakin toimineen pap­pismiehen
on /vasta «vanhoilla päivil-
•lääri j a Intiasta saakka haettnaah
päästävä perille kristinuskon alku­peräisistä
johtavista ajatuksista; i l - ,
maii kommumsmin apua han ilmei­sesti
olisi niistä tietämätön vielä täl­läkin
hetkellä, j a nytkin hänelle on
i totuus valjennut -vasta nurinkäänne-tyssä.
kielteisessä muodossaan . . .
Intialaisia itseään^ei sensijaan t i ­lanne
naurata — ei kristittyjä enem-^
pää kuin ei-kristittyjäkään. Kristitty­jen
taholta vaaditaan yhä; voimistu-vasti.
että amerikkalaiset lopettavat
sekaantumisensa Intiassa toimivien
kirkkojen asioihin, vaikka toistaiseksi
näiiiä vaatimukset — ymmärrettävistä
syistä — eivät ole saavuttaneet läm­mintä
vastaanottoa Yhdysvaltain k i r ­kollisissa
piireissä.
R-kristitjillä intialaisilla sensijaan
on varsin vähän, mutta sitä paina-'
vampaa sanottavaa kristityille.maan­miehilleen.
He tyytyvät korostamaah
että 'intialainen, joka .avusta^ ihion-
, teeltaan poliittista läliety6työtä.i k a t -
j sotaaiji' vieraan jrvallan.;agentik8i'{. M I -
I kä jhlomeksi^ialiottttAä-merkitsÄ v a -
i roitusta olla-^^htj-mätt^ kavaltamaan
omaa •maataan' ja-kaiisaansa- »
Nähtäväksi jääv paljonko aikaa t a r ­vitaan,
ennen kuhi USA : n kiikolllset
piirit oppivat sen läksyn, jonka erilai-fet
uskonnolliset lahkot ja järjestöt
Vvat jo niin monessa maassa oppineet:
Nimittäin, että niiden,; Jotka edusta­vat
ylimaallista valtaa; ei tule yrittää
sekaanttia maallisten vallanpitäjien
toimiin. Jos haluavat <välttää ikävyyk­siä.
Ja että kääntäen ci mitään ikä­vyyksiä
ole Uhkaamassa, Jos ne kes­kittyisivät
toteuttamaan /vafai sitä,
ixiinlcä ovat itse julistaneet't<rfmin-tansa
ainoaksi päämääräksi. —_ A I R i
Rajan- eteläpuolella ilmest^rvä ;
veljeslehtemme Työmies'Eteen-:;:;
päin julkaisi-viikon lopulla noita-jahtaamisestaan
täälläkin- tunne- ;
... tuksi tulleen senaattori Joseph. ;
McCarthyn saaman moitelausun-; ;
non johdosta seuraavaa:
Indianan republikaaninen, senaatto-
VI Jenner oli ensimmäisiä, -jotka k o ­valla
melulla: ryntäsivät puolusta­maan
Joe McCarthya senaatin lat-,
tialla. Hän tietystikin teeskenteli puo­lustavansa
McCarthya "kommunistien
hyökkäyksiltä". Mutta omilla puheilr
laan: han bn paljastanut; että todelli­suudessa
kysymys on heidän yhtei­sen
asiansa, katalien suuimitelmien-sa,
puolustamisesta j a edistämisestä.
Tämä yhteinen asia on: pystyttää
Yhdysvaltoihin fasistinen komento,
joka tuhoaisi työväenliikkein ja es-"
täisi hallituspolitiikassa palautumisen
uusijakolaisuuteen, joka jo n i i n k ir
peästi tarvitaan kasvavan talouspulan
torjumiseksi, ;ja - raahaisi tämän;
maan uuteen sotaan. ;
On muuten luonnollista, etta se­naattori
Jenner esimtyy McCarthyn
"ideoloogisena" etulinjataistcli jana
senaatin: väittelyssä silta, tulisiko
"Hyppivää JoetaV paheksua räyhasui-senkayttaytjmiisensä
vuoksi. Jenner
on jo kauan esiintynyt äärimmäisenä
työväenliikkeen viholhsena. • j a vielä
enemmän äärimmäisenä atomipom­min
kalisteli jana Kiinaa vastaan, jon­ka
kalistelun han tletaa olevan mita
vaarallisinta alkusoittoa kolmannelle
maailmansodalle. Kun Amerikan kan­sa
vielä iloitsi sen johdosta,,.että J5pta
Koreassa oli loppunut, senaattori Jen­ner
nousi puhumaan senaatissa ja
vaati, että Chiang Kai-shekille '"on
varattarva kaikkea mita hän tarvit­see
avatakseen toisen rintaman
Aasiassa . . . 1,000 Chennaultia ja
10,000 lentävää tiikeriä (lentokonet­ta)
: . ..koska kaiken Amerikan po-litiTSan
lähtökohtana taytyy olla hor­jumaton
paatos, että Kiinan man­nermaalle
on palautettava laillinen
antikommunistinen, hallitus".
Ja yhtyen MacAxthurin huutoon,
että sota on laajennettava Korean r a ­jojen
ulkopuolelle, Jenner kirkui hys­teerisesti:
"Kaikuvassa lausunnossaan
MacArthur sanoi meille, etta 'Kiinan
pUnainen hallittis oli murtumassa,,
eträ äkkinäinen.isku ehkä lopettaisi
sen kontrollin Kiinassa. Kasltätteko,
mitä tämä merkitsee? Vähäisellä roh­keudella
Ja vähäisellä ubkarohkeu-della
.viime keväänä me olisimme voi­neet
kukistaa Neuvostoliiton mää­räysvallan
Aasiassa."
J a miksi el -tällaista "rohkeutta" ja
"uhkarohkeutta", osoitettu? Jennerin
ja McCarthyn mukaan siksi, etta
;naan on tuhota uusijakolainen ohjel­ma
min perusteellisesti, etta f ilta el
jaisi hajuakaan . jalolle. Omassa val­tiossaan
han on suositellut tutkimuk­sen
suorittamlstai; jotta saataisiin sel­ville,
onko Indianan valtion • avustus-ja
asuntovirastojen virkailijoiden Jou­kossa
kommunismiin kahstuvia ainek­sia.
Aikaisemmin Jenner oli »vaatinut
miden perheiden nimien julkaisemis­ta,
-jotka ovfft valtion avustuksella,
i a n e n .tarkoituksenaan, olleen riistää
avuntarpeessa olevilta sekä vaimoilta
heidän niukan toimeentulonsa. ;
Nyt, k u n monet imtot (vaativat
työttömyysavustuksen lisäämistä, y l i -
jaämäruoknn^arastojen jakamista
tjöttomille Ja toimenpiteitä työttö­myyden
lieventämiseksi. Jenner rien­tää
esiin vaatimuksella, että näiden
unioiden virkailijoita on tutkittava,
koska heidänkin: -Joukossa on "kom­munismiin
kallistuvia aineksia".
Tänä: vaalien jälkeisenä; kautena
senaattori. Jenner on huolissaan, ja
hän.pelkää. Häh näki Kerstenln,
Pergusonln, Vallin, 'Busbeyn, Clardyn
Ja muiden Joutuvan häviölle .viime
vaaleissa. Ja' hän tietää sen "Johtuvan
siitä että työväenjärjestöjen poliitti­set
tolmlntakomlteat ovat suuresti l i ­sänneet
v aktiivisuuttaan ; Ja Jaaijenta-neet
toiminta ama; Hän kuulee vaati­muksia
tolmenipltelstä taloustilanteen
korjaamiseksi paisuvan: yhäti voimak­kaammaksi.
J a hän tietää, että vuo­den
1950 vaaleihin el ole k u i n -vajaa
kaksi vuotta; Tässä «valossa meidän
on katseltava hänen esiintymistään j a
hänen hihkuntaansa kalkkia työväen­järjestöjä
.vastaan. ' '
Karjalais-suomalaisesta tasavaifasta
UUSIA KONEITA TASAVALLAN
'M ETSATEOLLISUUSLA1TOK8ISSA
v.^oju-ViltananTahfllnanmetsätyö*
maan alalanssi on tavallaan omalaa­tuisena
puutavaran käsittely tehdas,.;
Joku aiiia sitten siellä pantiin
)'käyntiin erikoinen kone, jolla las­tataan
rautatievaunuihin paperl-puita,
kaivospuita, suksipuits, f a -
:.,neenkalvua j a .polttopuita. Nyt
^^cnTshalnan metsätyömaan a l a -
( lanssiila koneistettu viimeinenkin
'•työprosessi joka aikaisemmin
'isuoiiilettiin. käsivoimin. Rauta­tievaunut
kuormataan nyt kolme
kertaa nopeammin kuin aikai­semmin.
Heti kun puutavarajuna, saapuu
alalanssille, min -voimakkaat purka­jat
purxavat heti puutavaran rauta-:
tievaunnuista ja puutavara joutuu
kuljetushihnalle. Sen jälkeen se käsi­tellään
sähkösahoilla j a sirkkeleillä,
Rakennuihirret lastataan rautatie­vaunuihin
nostureilla ja umpivaunui-hln
lastataan lyhyt puutavara kulje-tushlhnollla.
Lanssl lähettää Joka
päivä puutavaraa kuluttajille noin
1,000 kuutiometriä.
Tasavallan muidenkin metsäteolli­suuslaitosten
puutavaralansseilla k o ­neistetaan
tällaisia työprosesseja, K I -
rovin, Malengan ja Vlrandozeron met-säteollisutislaltokset
ovat myöskin
saaneet konevoimaa lyhyen puutava­ran
lastaamista varten.
Karjalais-Suomalalsen tasavallan
metsäteollisuuslaitokset ovat saaneet
siirrettäviä keloja. Joilla .'voidaan ve­tää
alas metsässä toisiinsa tarttuneet
"kommunisteja on hallituksessa^ j a i kaadetut puut j a siirtää paikasta" t o l -
— Ontarion iaraieHta saatiin 1Ö58
keskimäärin 2J0 tonnia heinää eckke-
.xi&iJ
ne ovat sieltä Juurittava .pois, jos
aiommekoskaan antaa sitä "äkkinäis­tä
iJ(kua", "jota Jenner Ja MrCarthy,
KnowIand Ja MacArthur haluavat.
Toisin, sanoen, heidän päämääränään
ei ole S7n euethpää tai «vähempää kuin
seen noin tonnin painoisia lasteja. K e ­la
on hyvin käytännöllinen työssä eikä
se paina vaijerinsa icanssa kuin 13,5
kiloa.
Uusia laitteita valmistaa metsäteol­lisuutta
varten. Onegan kone'tehda8,
että koko valtolilepartmentin koneis- ? joka on lähettänyt tasavallan metsä-toa
Ja halitusta on puhdistettava ja j teollisuuslaitoksille 15 tonnin pcräkär-rukattava,
kunnes se lopulta on mle- ! ryjä "MAZ-200" autoja varten Ja koh-hitetty
täydellisesti fasistimlelislllä a l - | ta lähettää nostureita kapearaiteisten
neksilla. sellaisilla kuhi MacArthur.
MöCarthy, Jenner, <Knowland Ja muil­la
heidän kaltaisillaan.
Tämähän on juuri sitä, mitä Mc-
Carthy j a Jenner hakevat Ja jonka
puolesta^ h e hihkuvat kuulusteluiivel-lylssään-
Juuri senvuoksi h e niin k i i ­vaasti
hycHckäilevät, herjaavat Ja n u i ­jivat
senaatin muita "kunnioitettuja"
jäseniä,, ja-t<Aevät sen tavalla. Jolla
osoittavat. ettttTit he>välitä tuon tai­vaallista
tuon maamme icorkeimman
lalnlaadintaelimen-ktmniasta Ja a!tik-torlteetistä.
NUn, ne, jotka ovat k i i ­reissään
Joukkomtuhlen järjef täfnl-räutatelden;
korjaamista värtch.
• TASAVALLAN KALASTUS­LAIVASTON
K A S V U •'1yy:3y:l':.
iCarJalaIS;-Suomälais^ tasavallan
kalastajat ovat saaneet tänä vuonna
toistakymmentä keskikokoista troo­laria,
yerkkonosturelta ja muita altik-ulk.
, Kalastuskolhooseja palvelevat
valtion kalastusarcmat ovat faaneet
huomattavasti uusia kalastusaluksia.
Yksistään Mnisenrahnan kalastus-asema
on saanut 9 moottorialusta, s i i ­nä
luvussa monta verkkonosturia. V i i ­meksi
kulunee^^^ neljän vuoden aikana
seksi Aasiassa Ja muualla maailmassa, 1 tasavallan kalastuslaivasto on kasva-eivät
tietenkään väUtä yhtään m i ­kään
Joidenkin senaattorien 4ai koko
senaatinkaan •arvovallasta:: K a s , tässä
yksi niitä p(^Inunaislasyitä> joiden
vuoksiJoe McCartiiyn riehuntaa J7a-heksutaan.
Entä näiden mellastajien su]innltel-mat'kotoisista
asioista?
nut y l i nelinkertaiseksi.
Tämän uuden konevoiman avulla
karjalaift-suomalalset icalastajat k o ­hottavat
herkeämättä kalastuksen t u ­loksia;
Hyviä tuloksia kalastuksessa
Barentsin merellä on saavuttanut
troolari "Raböt«beostrovksl». Tämän
laivan mlcMstö/<>n ylittänyt .vuosi­suunnitelmansa'
kak^ta:ertaisesti ja
kymmentä kalastuskolhoosla ,pyy tää
parhaillaan kalaa y l i vuosisuunnitel­man.
'
RAKENNUSTÖITÄ METSÄ1EY0
LAISTEN ASUTUKSISSA
- Lapino on kaikkein nuorin metsä-työläisten
asutus suman metsäteolli­suuslaitoksessa,
Valkeanmeren^^pllris-sä.
Kolmen vuoden aikana on sinne
rakennettu noin 100 nellhuoneistoista
taloa. Parhaillaan tehdään 'Viimeis­telytöitä
lastenselmen Ja uuden säh­köaseman
rakennuksella.
' Viime vuosien aikana on miltei 50
mctsätyölälstcn asutuksessa suoritettu
loppuun asuintalojen j a muiden lai­tosten
rakentaminen suunnitelmissa
huomioidussa määrässä. Niissä laa­jennetaan
kulttuuri- j a kunnalllslal-tosten
verkostoa. Kuluvan vuoden a -
lusta lähtien on tasavallan pohjoisten;
piirien metsätyölälsten asutuksiin r a -
kfennettu noin 30 uutta koulua, sairaa­laa.:
lastentarhaa Ja -seimcä ym l a i -
toksioi,
KAUPPOJA METSÄTYO-LÄISIÄ
VARTEN
Kauppojen ja ruokailulaitosten r a ­kentaminen
on saanut tänä vuonna
suuren laajuuden tasavallan • metsä-!
työläisten - asutuksissa, Kauppaver-kosto
metsätyölälsten . asutuksissa on
laajentunut 26 yksiköllä. Välittömäs­t
i metsätyömailla toimii 25 kiertävää
kauppaa.
Yksistään vuoden kuluessa meteä-työlälset
ovat ostaneet toistatuhatta
radiovastaanotinta, dOO moottori- Ja
polkupyörää. Ja paljon muita tava­roita.
P U U N J ALOSTUSTEOLLISUUDEN
KONEISTAMISEN K A S VU
Petroskoin puutalotehdas on tasa­vallan
suurimpia teollisuuslaitoksia.
Tänä vuonna se rakentaa asuntoalaa
169.000 neliömetriä.
T^llä hetkellä puutalotehdas val­mistautuu
rakentamaan puutaloja
Neuvostoliiton metsättömiä seutuja
varten- Sahaosastossa tehdään sitä
varten rekonstruointltöltä.
Töiden koneistaminen on helpotta­nut
•. huomattavasti työtä ia kohotta­nut
sen tuottavuutta. Sahaosastd on
kohottanut sahatavaran tuotantoa.
Kaikki työprosessit on siellä koneis­tettu
täydellisesti.
VEI<SÄLXI8EN KYLÄN K I B I A S TO
K u n ilta laskee varjonsa v a i ^n
vepsäläisen kylän — soutjärven ylle,
n i i n isossa rakennuksessa syttyvät
sähkövalot. Se on kylän kirjasto, Jos­sa
käy Joka ilta vähintään 50 henkeä.
Kirjaston klrjavarastd käsittää IdXX»
kirjaa. Lukusalissa on aina sanoma^
lehtiä j a aikakausjulkaisuja sekä pie­niä
k i r j a - Ja valokuvanäyttelyjä. K i r ­jastossa
axmetaanimyöskin selityksiä
erilaisista kysymyksistä; järjestetään
lukijain konferensseja j a kirjallisuus^
Iltoja. Viimefcsi järjestetty UrJaUl-suusiltädU
omis^ttu Lennohto*'
vln luomistyölle.' , ' ' ,,
Kirjastonhoitaja'A. J^manova on
uuttera työntekijä^;, mjä. ^ t t a W
Tiistaina, joulukuun 7 p. — Tuösday, December 7,1954^,,^sivu 5.
ifiiSif^aiSiia^ opiston Ja' t&hä vuohna — Leningradin
kirjastolbst^tuutin kirjeoplskeluosas-ton.
^
KONSERTTIKAUSI ,
F^RÖSKOISSA
' Karjalais-Suomaläisen - 'tasavallan
filharmonia on aloittanut konsertti-kaiitensa.
Sinfoniaorkesteri on'otta«
nut ohjelmistoonsa; karjiclals-suoma-lalsten
sekä muiden neuvostotasaval­tojen
• säveltäjäin uusia s&veUykslä.
VieUö on ottanut lämpimästi vastaan
Hatshaturjanin «luläkbnskliti^^^^i^^
terin säestämänä. Könsei-ttitn osal-lisiul
Karjälals-Suomalälsen SNT:n
'kän«annäyttelljä Sirkka iRlkka Ja;
"Kanteleen" kucro.
Slnfonlacrkesterln -dhjchnlstoori
kuuluu sellaUla sfivellyksläT Joita Pet­roskoissa
tullaan täiiä ^ vuonaa eslttä-'
mään ensikerran; Sellolslaövat Shos­takovitshin
viides sinfonia. i>voräkln
viides sinfonia ym. ^ K a k s i sinfonia­konserttia:
omistetaan 'ikarjalals-suo-malalstcn
säveltäjäin luomistyölle.
Alkaneena konserttikautena Petros­koin
työtätekevät saavat tutustua
huomatuimplen Neuvostoliiton m u -
siikkimiesten, laulajien j a tanssijoiden
taiteeseen sekä yhtyeiden Ja taideker­hojen
työhön.
Port of Spain. ~- Maanjäristys va­pisutti
Trinidadia «viime I|iuahtaina.
Kolme henkilöä ilmoitetaan loiik-kaantuneen
maanjäristyksen Johdos­ta.
Useita rakennuksia myöskin vau­rioitui.
. ,
väheni viiiiie
mä
Ottawa. ~'Silrtotalsuusdepfifimen*
t i n .viime .vllkpllajulkaisemletf ^tieto­jen
mukaan .väheni .aiirtoIatsuus^C^a-'
nadaan lokakuun aikana. SiUoItt s a a - ,
pui «tmadaan ll;256 sUrtpIalsta, !>U
40 prosenttia «vtihemmätf kufai loka-
Eiri työväenjäxijiestdt ovat vaatineet
haUltuksen vahieDtämiilih'\«i^ial8-
<ten maahanpääsyn: silloin Icun^työtiö-'
myyp osoittaa'huomattavampaa .kas^
vua kuten se on n y t tehnyt. 'Hedon-aniMssa
sanotaan; että hallitus v o i a y t
Uedoittaa eri työväenJärjestötUe. jot­t
a kuluvan vuoden e n s l i n ^ i sm
kauden aikana'saapui omahan 41^-
senttla vähemmäh' "sUrtolalala koin
viime vuodm vastaavana,aikataa.' '
'm
ni'.-;--.","
m
i l
Intialainen diplo­maatti
kudllut'.
Bombay, Intia.-— Boimbayn']cuy«r<'
nööri J a entinen Jhtian iiliuKninlaie-rlön
sihteeri S i r O i r j a Shönkar B a -
jpal kuoli täällä sunnuntaina 63,vuo-^^;
den ikäisenä. Kuolema johtui';yerto-vuodoata
a i v o i h i n . , ; "-^
Hän oli yksi huoinatuimpla-lhitan '
diplomaatteja. ' '
S U U N N I T T B L E T K Ö V I E R A I L V M A T K AA
S U O M E E N
ENSI KEVÄÄNÄ T A I H E S A N A ?
Nyt olisi aika tilata hyttipaikbtume, kun vielä,on' '
valinnan varaa ja /tyviä paikkoja saatavana <
Matkailutoimistomme edustaa kaikli^la jobtavimpia Valtameriltnjoja,
antaen palvelusta kaikissa matkaa koskevissa asioissa, kuten passien
ja viisumien.hankhinossa. . . .»
Ruotsin Amerikan Linjan tämän vuoden
kulkuvuorot:
"KtrngBholm" New Yorklsia Joulukuun |2 pnä
(Jouluhuvlmalka)
"Stockholm" Halif axtolB Joulukuun 9 pnä
(JTouIuhuvImjatka)
Ruotsin Amerikan Linjan ensi vuoden
kulkuvuorot
Npw rofklsta j a Hallfaxlsta Qöteborplin: ^, , ^
g f"Ku9gshoIm"New1rorJd8ialammlkuun8pnä .
"Stockholm" Now Yorkista tammikuun 18
"Stockholm" Halifaxlata bolmlkuun 17?ppSi
"Stockholm" HaUfaxUta maaliskuun 17 pnä .
"Stoekholmr New Yorkista huhtikuun 13 pnS
"Kungsolm" New Yorkista huhtikuun 19 pnft
' . "Stockholm" New Yorkistaioukokutttt 10 pnfi'
"Kungsholm" Now Yorkista toukok. 18 pn&
"Stockholm" New YorkUta kesäkuun 7 pnä
"Kungsholm" New Yorkista kesäkuun 14 pnä
"Stockholm" New Yorkista heinäkuun 2 pnä
"Kungsholm" New Yorkista heinäkuun 9 pnä
Ruotsin Amerikan Linjan 22.030 i c n n i n loistolaiva "Kungsholm" ja
äskettäin uudelleen sisuittettu "Stockholm" tarjoavat matkustajille
kalkki mukavuudet. Vain ulkohyttejä kummassakin laitfossa.
^11
5'
'iii-Ä
8
HOME LINJAN uusi 26,000 tonnin loistolaiva
S.S. "HOMERIC"
alkaa liikennöimään Canadan j a JBnglannin välillft, poUteten myös
kulkuvuoroillaan Le HavressarRanskassa.
Home Linjan loistolaivan S£(. "Homerksin" ensi vuoden kulkuvhordt
Quebecista Southamptoniin tai L e Havreen: -
Huhtlk. 23 p.
Toukok. 11 p.
Toukok. 28 p.
Kesäk. 14 p.
Helnäk. 1 p.
Heinäk. 17 p.
Käyttäkää hyväksenne tämän uuden loistolaivan mukavuuksia.
CANADIAN PACIFIC LINJAN
laivojen kulkuvuorot Montrealista Liverpooliin, Englantiin, josta
voimme järjestää matkanne edelleen Kööpenhaminan kautta
Suomeen: ^
Kolme laivaa UlfcennÖI Montrealin Ja Liverpoolin vftlUUI:
"Empress of France'
20.400 tonnia
"Empress of Scotland" —
20.300 tonnia
"Empress of Australia
19.400 tonnia
Ensi kevät- ja kesäkauden kulkuvuorot
Montrealista Liverpooliin:
"Empress of France" huhtikuun 26^ pnä
"Empress of Scotland" toukokuun 3 pnä
"Empress of Australia" toukokuun 10 pnä
"Empress of France" toukokutm 17 pnä
"Empress of Scotland" toukokuun 24 pt>ä.
"Empress of Australia" toukokuun 31 pnä
"Empress of France" kesäkuun 7 pnä
"Empress of Scotland" kesäsk. 14 pnä
"Empress oi Australia" kesäkuun 21 p.
"Empreiis of France" kesäkuun 28 pnä
"Empress of Scotland" heinäkuun 5 pnä
. "Empress of Australia" heinäkuun 12 pnä
NORJAN AMERIKAN LINJAN
MJS. O S L O F J O ^ " ja, S ^ . , " S T A V A K G E R F J O B O " UikennölV&t
New Yorkin, Norjan j a Tanskan välillft. > ,
. Ensi kevät- ja kesäkaudeii: kulkuvuorot . > ; ,
tiew Yorkista joko Osioon tai Kööpenhaminaan: . ! f '
"Oslofjord" huhtikuun 13 pnä :
"Stavan^er/ierd" huhtikuun 29 p ^
CMofJord" toukokuun 11 pnä n /.^
"Stavangeffrord" toukokuun 2S pnä \ ^ . ^^
"Oslofjord"J^kuun 8 pnä , ' '
p^;^|HÄ'yht^^
l i i
m
mm
mm m