1963-08-27-02 |
Previous | 2 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2 Tiistaina, elok. 27 p. — Tuesday, Aug. 27/1963 VAPAUS (LIBERTY) > iNpEPENDENT- L:ABOR G R G A N : Ö F ' FINNISH C Ä N A D I A NS Established Nov.,6. 1917 Mariiager: E, SaJssX Editorial m-m Editor: W. EUund Telephone: Office 674-4264 Publlshed thflce weekly: Tuesdaj^. Thursdays and SäUirdaya by yapaus Publishling Co. Ltd., 100-102 E lm St. We6t, Sudbury, Qntario, Canada. Mailing eddrefis: ppx \ . •Advertising rates upon applicatlon, translatlons free of charge. Authorized äs seoond claas maU by the Post Office Depar|anettt,C>ttaTya, ^ and for payment of postage ta d t g h j - ^ ^ " " " " -' T - ' TaAVSHINNAir Canadaasa: I v k . $9.00, 6 kk. $4.'?5 ^ tJÖAiasa 3 kk. 2.75 Suomessa: 1 vk. $lp.(H) 6 fck. $5JI5 1 vk: 10.50 6 kk. 5.75 Tyomi päivänä 1963 , Maailma on paljon muuttunut siitä, mitä se oli vuosi sit-muutoksista, mitkä on voitettu sen jälkeen jolloin Toronton kirjaltajat järjestivät ensimmäisen työnpäivämielenosöituk-sensa 91 vuotta sitten eli v. 1872. ' - - - Vastikään Moskovassa allekirjoitettu ydinasekbkeiden osittainen kielto on vain yksi pinnallinen jä'vielä suhteellisen pienikin osoitus siitä maailmanlaajuisesta edistyksestä, mikä dn^aivari silmiemme edessä tapahtumassa; Jä vaikka esim. ydinasekokeiden kieltosopimus on vasta ensimmäinen pikku askel yleisesti odotettuun suuntaan, hiin sitä oh kuitenkin tervehditty miltei kaildda%maailm^sa tärkeänä merkkitapauksena kohti yleistä ja täydellistä aseistariisuntaa, mikä tekisi mahdolliseksi sen, että "miekat ^voidaan takoa auroiksi" ja satoja miljoonia'ihmisiä äkkikuolemalla uhkaavat ydinaseet upottaa meren syvyyteea' ' ; ^ ^ Vaikka kuluneen vuoden aikana ei olekaan Ganadassa saavutettu mitään häikäiseviä tuloksia järjestyaieen työväenliikkeen toiminnan avulla, niin selvää edistystä on kuitenkin tapahtunut: Palkkoja; on korotettu kautta linjan, työviikon pituutta on lyhennetty siellä, missä on vielä voiipassa yli 40: tuntiset työviikot, ns; reunaetuisuuksia on työehtosopimusten yhteyksissä parannettu ja vakiinnutettu samalla kun sosiaalinen lajiilaadintaohjelma — alinpalkkalaki Ontariossa, sairashuoltolaki Saskatchewanissa sekä erinäisteh maakuntahallitusten ja liittohallituksen ehdotukset sairausvakuutuksien ja eläldceiden tiimoilta — on tullut teoreettisen väittelyn parista käytännön politiikan ilmapiirim. ' Canadan järjestynyt työväenliike ja. erikoise^^^ V yihdistysliike on vuosikausia vaatinut tällaisia sosiaalisia pa-rannaiksiä joiden täyttyminen on tänä työnpäivänä ikäänkuin käden ulottuvilla. ; isi SYYTÄ AIROIHIN NOJAAMISEEN ; Kaikesta huolimatta omt^nä työnpäivänä todettava, että järjestyneellä' työväenliikkeellä ei ble syytä eikä oikeuttakaan vielä airoihinsa nojaamiseen. Työttömyystilanne on inuodostunut kroonilliseksi pui- " maksi maassamme, missä on — jos toteutettaisiin kansallisesti edullista ohjelma sisä- ja ulkopolitiikan; alalla - r kaikki , maHdollisuudet tyotfomy^dfeh ' hävittämiseen. Sdm'all?'kun tjfönpäiväjuhlissa korostetaan kansainvälisen rauhan vakiinnuttamisen tärkeyttä ja välttämättömyyttä, 'alleviivataan myös sitä, että työttömyystHannetta on nopeasti parahnjet-tava. Järjestynyt työväenliike ei voi liioin ummistaa silmiään sille tosiasialle, että valtava osa Canadjm työläisistä on vielä ammattiyhdistysliikkeen varaaman turvan ulkopuolella. Jär- ' jestymättömien järjestäminen ön tämän hetken yÖcsi kipeim- * mistä kysymyksistä ja tässä yhteydessä oit syytä ;paJäuftää mieleen-, että CLCm vitmeksipidetyii^ediistajaM hy- 1 vistä päätöksistä huolimatta ei ole tähän meiin^ssä' päästy alkuunkaan n.s.' valkökaulustyöläislen järjestämisekii. • Työväenliikkeen toimesta on vuosikausia vaadittu kan- ; sallisessa mittakaavasi^a toimivaa sairausyakuutusj;a. Totta on, ^että tämä vaatimus on saanut hyvää piiirjietuulta siitä ' lähtien, jolloin sellainen laki laadittiin ja hyväksyttiin' Sas-katchewanin maakunnassa^ Mutta Liittohallituksen suunnittelema kansallinen sairausvakuutuslaki jättää vielä pialjon toivomisen varaa, sillä se antaisi lopultakin yksityisille vakuutusyhtiöille liian suuret saalistusmahdoUisuudet samalla kun tämän tuiki tärkeän sosiaalisen huoltoturvan. ulkopuolelle jäisi tuhansia canadalaisia, jotka talousvaikeuksiensa vuoksi tällaista turvaa kipeästi tarvitsevat. v ~ Luvattu $10.00 vanhuudeneläkekorptus on nykyoloissa tietysti tervetullut apu vanhemmille kansalaisillemme, mutta missään tapauksessa se ei ole riittävä. Myös liittohallituksen uusi eläkelakiehdotus, mikä tulisi nyt voimassaolevan eläkejärjestelmän lisäksi ja, avuksi, edustaa vissiä edistysaskelta, vaikka toisaalta on "korostettavay että sekään ei missään tapauksessa tyydytä sen paremmin Canadan, työväeh-liifckeen vaatimuksia kuin, maamme laajojen kansanjoukkojen todellisia tarpeitakaan. Nykyisen automatisoinnin ja tekniikan yleisen kehityksen johdosta on työväenliikkeeh' toimesta vaadittu työviikon lyhentämistä 35:een tuntiin sekä ns. "jjortable** eli työmaalta toiselle työläisen mukana seuraavaa eläkejärjestelmää, mistä koituisi parempi turva varsinkin niille työläisille, jotka menettävät työmaansa tämän teknillisen kehityksen' johdosta. Näitä vaatimuksia tulemme kuulemaan entistä''voimakkaammin' työnpäiväjuhlissa. , ' " - , KYSYMYS KANSAKUNNAN EPWI)5TA Vaatiessaan parannuksia työtätekevien olosuhteisiin, järjestynyt työväenliike-toimii loppukädessä kdkö, kansakunnan yleisetujen mukaan. Tosiasia himittäinHohietk'^^^^^^ •'ylituotantoa" ei maassamme asiallisesti puhuen vielä ole. Kysymys on vain siitä, että nykyinen jakosystepmi ei pjrsty huolehtimaan siitä, että kaikki canadalaiset saisivat nykyistä ^ tuotantotasoa vastaavan toimeentulon ja siitä, väestön ostovoiman puutteesta johtuu, että tavarat kasaantuvat varastoihin. Toisaalta maamme voisi kehittää ulkomaankauppaansa tuntuvasti, jos omaiksuisimme kansakuntana Yhdysvalloista itsenäisen uiko- ja kauppapoliittisen o h j e l m a n . ^ ' ' Samassa yhteydessä on tänä'työnpäivähk korostettava sitä tosiasiaa, että mikään talouddlinen ja sosiaalinen edistys •ei ole mahdollista, ellei saada turvatuksi kansaihvälistä rauhaa. Tosiasiassa on syytä ssmpa, että liittohallituksen pitäisi kansakunnan yleisetujen ja tturvallisuuden Amo^^ . sopimus, minkä perusteella aiotaim tuottaa yhijjfsy ydinaseita canadalaisille asevoimMle tänne Canadaan ja Eu- VAA|^i;|' LÄHESTYVÄT , V Miksi ihmiset eivät halua eläS jmreftimassa' maailmassa? TSmä k^- ^jOiys on, mopta kertaa antanut minulle ajattelemisen aihetta. Onko ihminen niin kateellinen, että ha- I t l ^ menettää omankin hyvihvoin-tinsa.^ väln~ siksi, ^ttä hänen työtoverinsa ei saisi nauttia elämän tarjoamista eduista. ' v ' O t e t a a n 'esimerkiksi mikä läntin nen suurvältio tahansa; n i i n tulos: on aina sama. Jokaisessa suurval- Bssa sanotaan olevan Jkiansanyaltai^ liien.hallitus: Kyllä se isltä onkin, äiih paljon kuin kansanvaltaa"yhi: i^ärrän, mutta jos kuuntelee-kansan moitteita, niin vahvasti epäilee kan- .^anyaltaa jonka kansa 75 prosenttisesti nibittli hallituksensa e'<les jptttäinuKsia. tämä antaa aihetta ep^äi r)?yn,'etta ainäkiii puolet noista hai-l i f u k s e i i ' moittijoista ovat omaa hyvinvointiaan vastaan vain siksi, et tei liänen ^ötoverinsa tai naapurin sa saisi nauttia paremmasta elä-biästä.' ^ässä meillä olisi paljon korjaamisen ' varaa, jos mielimme • saada edes puolet kansalaisistamme täysin tyytyväisiksi hallituksemme työhön j a toimiin. Tämä kaikki on mahdollista vain todellisen yhteistyön kautta. Hyi tulevissa Ontarion - maakuntavaaleissa, tulisi meidän muistaa, että vapaaehtoinen yhteistyö tulee meille paljon halvemmaksi kuin pakollinen. Monet ihmiset eivät ehkä huomaa tuota pakollista yhteistyötä sen todellisessa merkityksessä, p olisi vahingoksi, vaikka keskustelisimme näistä asioista lehtemme palstoilla, ainakin näin ennen vsra-leja. Ehkä siten voisimme lähestyä toisiamme hiukan enemmän vapaa ehtoisen yhteistyön merkeissä, ettei meidän esim. tarvitsisi ostaa ammuksia ilman pyssyä, koska meillä ei ole n i i l l e .mitään muutakaan käyttömahdoHisuutta. Nämä tosiasiat vaivaavat kaikkia ihmisiä •: heidän poliittisesta tai muusta näkökannastaan huolimatta. Parhain ja varmin keino oikeaan ja halvimpaan ratkaisuun vievänä on vapaaehtoinen yhteistyö kaikkiin asioihin nähden. — Jussi. hti i-idan Jatkoa Dramaattiset tapahtumat Keski-idässä'ovat s e u r a u ^ artikkelimme ensimmäisessä osassa-selostetuista!' ^kolmesta perusiristbrUäas-ta, jotka ovat 1) kysymys Keski-idän öljyn omistamisesta, 2). ara-. hien "epäyhtenäinen kansallinen l i i k e j a 3) USAn ja Englannin öljymonopolien tällä alueella käymä kamppailu vaikutusvallasta; ' Salaisen tiedustelupalvelun asiamiehet ovat olleet mukana edesauttamassa ja kiirehtimässä näiden levöttoirtuuksien syntymistä. ^' . •• . ... . , , ; K#us hajojfettu asua ja koiria käyttäen • Salisbnry, E ^ Rhodesia. Poliisi käytti kyynelkaasua ja koiria ha joittaakseen väkijoukbn afrikkalaisten townshipissa viime lauantaina. Tämä tapahtui sen jälkeen kun kielletyn Zimbabwe Afrikan Peo-pTes UnioniÄ eritinea johtaja Joshua Nkomo p i t i puheen Afrikan Trades Unionfn kongressissa. Mr. Nkomo sanoi 6,000 henkeä käsittäneelle väkijoukolle, että 'meidän pitää olla valmiit toimimaan ja tekemään uhrauksia". Hän sanoi, että aika on tulossa jolloin valkoisten ei anneta hallita maata ilman afrikkalaisia. Etelä-Rhodesia on joutunut kärsimään hän sanoi, koska sillä ori ollut' "enemmän kuin kohtuullinen osa "eurooppalaisia. He ovat olleet tässä maassa 70 vuotta, tehden heidän, omia säädöksiään ilman meidän mielipiteitämme. rooppaan. Ne jenkkien ydinaseet eivät anna hiuskarvan vertaa lisää suojelusta kansa-kunaiallemme, vaan voivat aiheuttaa tilanteen, kuten Yhdysvaltain sotaministeri Mac- Namara sanoi, missä ne vetävät puoleensa, siis meidän maahamme, niitä ydinkärkiä, jotka muussa tapauksessa mahdollisen sodan syttyessä lähetettäisiin Yhdysvaltoihin! On luonnollisesti erittäin hyvä, että liittohallitus allekir^ joittaa ydinasemaiden välisen sopimuksen osittaisesta ydinr asekokeiden kiellosta. Mutta johdonmukaisesti ajatellen se vaatii myös kieltäytymään ydinaseiden vastaanottamisesta canadalaisille asevoimille, ios mielitään välttää se kilpajuoksu, että kummaltakin puolen levitetään näitä, hirveitä joukkotuhoaseita yhä uusiin ja uusiin maihin. Huomioonottaen sen parantuneen kansainvälisen ilmapiirin, mikä johtuu Moskovan sopimuksesta sekä Canadan maantieteellisesti - ja poliittisesti eduHiseh asettan. liitto^ hallitukselta ol^si"tänä työnpäivänä vaadittatra entistä Däättävämoää toimintaa yleisien ia tävdellisen aseistariisun-tasonimuksen hvväksi. Tässä mielessä kun vietämme tvönpäiväjuhlaa — ia sitä vietetään nyt saavutusten aiheuttaman linnostuksen ilmapiirissä -— Canadan' järiesty-nyt työväenliike voi iälleen vuoden kuluttua merkitä aikakauskirjoihinsa uusia voittoja. K A S S E M I N MUI^HA J A IJRAKIN ÖLjy I rakissa vuonna 1958 tapahtuneen vaHankeikauksen : jälkeen tapahtumat Keski-idässä saivat lännelle ja varsinkin Amerikalle selvästi i epäedullisia piirteitä.. Toimenpiteet keskittyivät Bagdadiin ja Damaskokseen, \ jotka vakavasti vaaransivat 'seitsemän suuren" öljymonopolin etuja. Eräs seikka, joka sai' C l An j a öljy-yhtiöt ryhtymään toimenpiteisiin, oli Kassemin päätös perustaa Irakin kansallinen .öljy-yhtiö. Kuten Irakin lehdistö k i r j o i t t i tammikuussa 1963, Kassemin tarkoituksena oli tehdä tästä yhtiöstä valtion omistaman öljyteollisuuden sydän ja ponnahduslauta lännen monopolien määräysvallan lopettamiseksi. Kahdeksan päivää tämän kuuluisan. Irakin Insinööriliiton kongres' oissa pitämänsä' Amerikan ja impe^ ialismin vastaisen - puheensa jälkeen Kassem surmattiin. Tämä tapahtui juuri sinä päivänä, jolloin iiän oli aikonut allekirjoittaa asiakirjan aikaisemmin kansainväliselle öljykartellille kuuluneen huomattavan maa-aliieen siirtämisestä vastaperustetulle Irakin kansalliselle öljy- yhtiöille. Ennen tätä Kassem oli mitätöinyt 95% läntisten yhtiöiden hankkimista alennuksista uusien öljylähteiden kehittämiseksi: Kun amerikkalaiset sotavoin^at .lousivat maihin Libanonissa 1958 Sagdadin vallankumouksen yhteydessä, New York Times avoimesti varoitti Kassemia j a sanoi, ettei interventiota ulotettaisi Irakiin vain siinä tapauksessa, että vallankumouksellinen hallitus valvoisi lännen öljyetuja. Tämä yhkaus' osoittautui perustelluksi vain sillä erolla, että interventio oli salainen. Tapahtumat Irakissa |1963 muistuttavat' hyvin paljon tapahtumia Iranissa kymmenen vuotta sitten. Niin~~pian kuin Iranin pääministeri Mossadeq oli saattanut julkisuuteen asetuksen Englantilais-iranilaisen öljy-yhtiön kansallistamisesta, Swartzkopfin johtamat CIA-agentit panivat toimeen vallankeikauksen. Amerikan tiedotuspalvelun ratkaisevasta osuudesta tässä asiassa ovat avoimesti puhuneet usea CI A a lähellä olevat 'amerikkalaiset julkisen sanan käyttäjät. Jo mainitsemamme A. Tully menee jopa niin pitkälle että hän ylistää amerikkalaista tiedotuspalvelua menestyksestä Iranin vallankeikauksessa j a muissa vastaavanlaisissa operaatioissa. A R A B I E N RISTIRIITOJEN HYYÄKSIKÄYTTÄMINEN Bagdadin salaliittolaisia ohjanneen käden ovat paljastaneet tietyt tosiasiat, joista osa on julkisuudessa jo tunnettuja, osa julkaisemattomia. Seuraavassa muutamia niistä: Amerikkalainen National Guardian (22. 2. 63) artikkelissaan, jossa lehti käsittelee tapahtumia Irakissa sekä USA:n osuutta niissä, kiinnittää huomiota siihen, että amerikkalaiset lehdet, Christian Science Mo-nitor ja Wall Street Journal etune nässä, noteerasivat taistelujen vielä riehuessa Irakin pääkaupungin kaduilla Washingtonissa päivätyt tiedot siitä, että päinvastoin kuin Kassem ei Irakin uusi hallitus ollut kiinnostunut jättimäisen Iraq Petroleum Companyn kansallistamisesta. Vasta muutamia päiviä myöhemmin saatiin Bagdadista vahvistava tieto. Muutamat kommentaattorit mainitsivat myös Rockefellerin öljydy-nastian edustajan salaisesta vierailusta erääseen Välimeren maahan samanaikaisesti Bagdadin valtaamisen kanssa. Tämä yhteensattuma näyttää sitäkin mielenkiintoisemmalta, kun pidetään mielessä, että neljä Amerikan viidestä öljy-yh^ tiöstä, jotka kuuluvat 'seitsemään suureen", ovat yhteydessä Rocke-fellereihin. Toinen seikka, joka tuskin näyttää sattumalta on se, että Yhdysvallat tunnustivat Bagdadin uuden hallituksen 48 tunnin kuluessa, kun Kassemin tunnustaminen 1958 kesti kaksikymmentä päivää. Noudattaen vanhaa roomalaista perua olevaa hajota ja hallitse-pe-riaatetta amerikkalaiset käyttivät hyväkseen repeämää j a arabialaisen kansallisuusliikkeen kahden suunhan välistä taistelua. Nasserin Iin-an mdntiasema suli vaati ylimääräisten poliisijoukkojen' lähettämistä ' konsulaatin edustalle sillä tekosyyllä, että vä' kijouMcö todistettavasti oli/piirittänyt sen. OPERAATIO pAMASKOS Vallankaappauksen epäonnistuttua Aleppossa/ Amerikan tiedotuspalvelun pyrkimykset keskitettiin Irakiin. C I A valitsi edullisen ajankohdan • "vallankeikaukselle, kun Kassemin asemat maan; sisäpolitiikassa olivat heikentyneet seurauksena välien rikkoutumisesta hänen taannoisten vasemmistokannatta^ jiensa kanssa sekä opposition, nimittäin asserilaisystävällisten ainesten sekä Baath-puolueen, voimistumisesta. Tilanteen teki entistäkin mutkikkkaammaksi se seikka,, että pohjoisessa Kassem kävi sisällissotaa kurdiheimoja vastaan. Amerikkalaiset tiedonantomiehet yhdessä kapinallisten kanssa sekä yhteistoiminnassa Yhdistyneen Arabitasavallan lähetystön kanssa so-i) ivat sitten kaappauksen alkamispäivämäärän. Kumouksellinen toiminta tuli niin aktiiviseksi, ettei Kassemilla enää ollut epäilemistäkään siitä, että amerikkalaiset yhdessä Nasserin kanssa valmistelivat hänen pyyh-käisemistään vallasta, jonka hän sitten sanoikin lausunnossaan tammikuun 15 päivänä. Jotkut lehdet, amerikkalainen viikkojulkaisu National Review' Bulletin mukaanluettuna, kirjoittivat 13. 3.. 1963, että 'operaatio Bagdadin" suunnitelmissa oli mukana myös Bagdad, jonka -päämotiivina oli pyyhkäistä Kassem vallasta ja siten tehdä loppu hänen vaatimuksistaan Kuwaitin r i k k a i s i in öljykenttiin. Bagdadissa . saamansa menestyksen innoittamina amerikkalaiset keskittyivät suunnitelmaan Azemin heittämiseksi y l i laidan Syyriassa. Tässä tarkoituksessa C I A kaksi päivää Bagdadin vallankeikauksen jälkeen lähetti kenraaliluutnantti Howard Hookerin, arabisaioiden eri- •toistuntijan, tarkastusmatkalle Keski-idän maidin. Damaskoslainen sanomalehti AI Nasrin mukaan (22. 2. 1963) ^hänen matkasuunnitel-vallan luomiseen liittämällä kaikki arabimaat " ' E g y p t i n ' vallan' alle", ja hänen henkilökohtaiseen diktatuuriinsa, sai' kannatusta varsinkin Irakissa j a Syyriassa, hänen vaikutusvaltaisten seuraajiensa taholta, j o i l la oli takanaan armeijan tuki.' Valnhstellessaan vallankaappausta amerikkalaiset päättivät perustaa suunnitelmansa Nasserin : voimiin Irakissa ja Syyriassa ja ryhtyivät liittoon Nasserin kanssa, joka oli i l meisesti luvannut vapaat kädet arabi- idässä tiettyjen taloudellisten etuisuuksien hinnalla. Amerikkalaiset^ tiedonantomiehet j a diplomaatit ryhtyivät toimenpiteisiin vahvistaakseen uusia liittolaisiaan ja heikentääkseen Kassemin ja Azemin hallituksia sekä ke-iiittelemään kriisiä: Amerikkalaiset asiamiehet panivat toimeen valtavan kampanjan saadakseen yleisen mielipiteen Nasserille suotuisaksi. U S A n diplomaa-it koskemattomuuttaan hyväksi .s:äyttäen laivasivat propagandamateriaalia rajan y l i . ()IKEATA J A VÄÄRÄÄ R A H AA Damaskoksessa ilmestyvä sanomalehti As-Sahra kertoi 22. 2. 1963, että Amerikan DamaskoksMi lähetystön'auto oli pidätetty Syyrian raj a l la ja siitä-oli löydetty paketteja, jotka sisälsivät Nasserin kuvia ja muilta propaganda-aineistoa. Yrittäen saada rahatalouden epäjärjestykseen CIA;n Teheranissa sijaitseva haaraosasto painoi suuren määrän väärää rahaa laivattavaksi Irakiin. Oikeat. dollaritkin näyttelivät asiassa varsin huomattavaa osaa. Yksistään Irakin vallankeikauksen järjestämiseen CIA käytti 35 , m i l j . dollaria. Rahat oli käytetty upsee- -ien lahjomiseen sekä 'kansallisten turvallisuusjoukkojen' 'organisoimiseen. Rldgway Knightin autosta tavattiin suuri summa dollareita, k un hän oli palaamassa ulkomailta Damaskokseen. Ensimmäinen vakava yritys heittää y l i laidan Nasserin-vastainen hallitus Syyriassa tapahtui viime vuoden huhtikuussa Aleppossa. Valmisteluja vallankumouksen varalta tehtiin sekä Syyriassa että sen naa- Martin L. Kingin kirje Birminghamin vankilasta! tiedustelupalvelun ohjeiden mukaisesti vehkeilijät solmivat yhteyksiä Egyptin Beirutissa olevaan lähetystöön. Myöhemmin sellaiset tapaamiset siirrettiin konspiratiivisista syistä yksityisiin asuntoihin sekä La Gondole- ja E l Dizlar-ravintoloi-hin, joissa keskusteltiin vallanku-moussuunnitelmista sekä laadittiin luetteloita niistä poliitikoista, jotka oli likvidoitava. Aleppon salaliittolaisia vastaan nostetun oikeudenkäynnin todistajalausunnot loivat valoa vallankumouksen aikana sattuneiden tapahtumien yksityiskohtiin. Salaliittoon osallistuneet upseerit antoivat määräyksen ilmatorjuntatykeille päästää läpi egyptiläiset koneet ja ampua syyrialaisia koneita. Kuormakaupalla joukkoja lähetettiin pääkaupunkiin. Ne yllyttivät Väestöä mellakoihin, jakoivat Yhdistyneen Arabitasavallan lippuja ja Nasserin kuvia, jotka saatiin A i e - rikan konsulaatista. Estääkseen l i i s in ryhtymästä toimenpiteisiin kapinoitsijoita vastaan, USA:n kon-purimaissa Libanonissa. Amerikan .maansa sisältyivät Telaviv, Ankara, Amman, Damaskos ja Bagdad^ ja ilmeisesti hänen tehtävänään oli arvioida poliittista tilannetta tällä alueella, tutustua Bagdadin vallankaappauksen seurauksiin sekä antaa merkki 'operaatio Damaskoksen" aloittamiseksi. Maaliskuun yhdeksäntenä, seuraavana päivänä Damaskoksen vallankeikauksen jälkeen, Hoover päätti kiertomatkansa Kairoon. (Jatkuu) Lainaamme poimintoja siitä kirjeestä jonka Rev. Martin Luther King J r . lähetti Birminghamin vankilasta vastauksena kahdeksalle muulle. kirkolliselle < johtohenkilölle, jotka olivat ilmaisseet mielipiteen, että hänen (Rev. Kingin) toiminta " e i ole viisasta eikä ajankohtaista". Rev.' King oli vankilassa osuudestaan taisteluun 'neekerien kansa laisoikeuksien ja tasa-arvoisiiudeh puolesta. Hän sanoo vastinekirjees-sään mm. seui-aavaa; ^ - Kovien kokemusten perusteella tiedämme, että sortajat eivät anna koskaan. vapaaehtoisesti: vapautta; sorrettujen on vaadittava sitä.^ Suoraan sanoen, minä en ole koskaan osallistunut mihinkään_suo-raan toimintaan, joka olisi ollut "ajankohtaista' 'niiden aikataulun mukaan, jotka eivät ole itse ylimää-räisesti kärsineet rotuerottelu taudista. Vuosia olen jo kuullut sanan 'odottakaa". Se soi jokaisen neeke r in korvissa purevan tutunomaises-t i . Tämä "odottakaa" sana on tarkoittanut aina " e i milloinkaan". Luullakseni "odottakaa" sana on helppo niille, jotka eivät ole kos kaan tunteneet rotuerottelun kirvelevän nuolen pistoa. Mutta kun olette nähneet raivopäisen Joukoon lynkkaavan mielensä mukaan äitejänne, isiänne ja siskojanne; Kun te näette suuren enemmistön 20 miljoonasta neekeriveljistänne alistettuna ilmatiiviseen köyhyyden karsinaan hyvinvoipayhteiskunnas-sa; •. . Kun olette nähneet vihan kyllä-s-tämät poliisit kiroamassa, potkimassa, pahoinpitelemässä ja tappamassakin mustia veljiänne ja siskojanne rankaisematta; / Kun havaitsette äkkiä, että kielenne kangertaa ja puheenne tulee änkyttäväksi yrittäessänne selittää kuusivuotiaalle tytöllenne, miksi hän ei voi mennä yleiseen huvittelu-puistoon, mitä on j u u r i mainostettuTV: ssä j a ' näette kyynelten täyt-f tävän hänen pienet silmäio^S kerrot-l tuanne hänelie,< että illökylä (Pun-| town) on suljettu värikkäiden täp^t sille, ja näette painostavan alSM-'' muustunteen hiljaa alkavan kehit- V lyä h änen pienen henkisen mielensä | taivaalle, ja näette hänen pienen i persoonaUisuutensa alkavan muut- { tua katkeroituneeksi valkoihoisia \ sohlaan;' r ' \ Kun teidän-"täytyy sepittää vas-^! taus viisivuotiaalle pojallenne ^ j o k a i kysyy kiduttavalla paatoksella: "Isä; | miksi valkoihoiset kohtelevat' niin i ilkeästi värillisiä ihmisiä''; T J Kun menetteT maanlaajuiselle au-< tomatkalle ja havaitsette tarpeelli- • seksi nukkua yön toisensa perään ^ autonne ahtaissa tiloissa siksi kun \ teitä ei lasketa motelliin; \ Kun teitä häväistään yöt ja päi- '• vät nalkuttavilla mainoli^silla " v a l k oJ i h o i s i l l e " ja"värillisille ?; v Kun teidän ensimmäiseksi nimek-! si tulee "nigger" ja keskinimeksen-' ne '!poika" (huolimatta siitä kuinka l vanha olette)' j a teidän viimeiseksi j nimeksenne tulee 'John", j a kun s teidän äidillehne ja vaimollenne ei | Äoskaan suoda kunnioittavaa " m r s . * titteliä; | Kun teitä kiusataan päivisin ja f vaivataan öisin sen tosiasian vuoksi, 1 kun te olette neekeri, elätte aina | varuillanne tietämättä koskaan mitä > on odotettavissa seuraavaksi, ja k u i i \ teitä vaivaa-sisäiset pelot j a Ailko- < naiset katkeruudet; | Kun te taistelette loputtomasti ^ rotualemmusmielessä "mitättömyyt- • tä" vastaan; | S i l l o in te ymmärätte, miksi odot- r taminen on .jneidän mielestämme ' v.a. i.k eata• .• ^ -„ '•• - • • •. 1. . . .—•—.. — \ • • • t TÄMÄ ON KAMBODSH/V (Nimi merkitsee:' Kambun pojat') ^. Se on maaperaltaon Aasian hede I mal I IS I m pia moi ta, vci kKakin puolet sen pinta-olasta on aarniometsää. Vv.iae3-1955seoli Ranskan alaisena.sen jälkeen siitä tuli itsenäinen kuningaskunta. N.17.vdestostaon . . buddistipappeja Kasvavat nuorukaiset viettävät ]-3vuotto heidän parissoan. Papit ovat loukkaamattomia. Ampiaisen niellyt kuoli Merkillinen tapaus paljastui äskettäin Pegnitzissä Länsi-Saksassa. 29-vuotias mekaanikko oli juodessaan pullosta omenamehua tullut nielaisseeksi ampiaisen. Hän alkoi tuntea kipua vatsassaan ja epäili saaneensa lasinsirun suolistoonsa. Hetkeä myöhemmin hän kuoli. Suoritetussa ruumiinavauksessa löydettiin ampiainen, joka pistollaan o li aiheuttanut miehen tukehtumisen. Kambodshan UUSI VUOSI on huhtikuussa,ioIloin juhlitaan kolme* paivaayMpenmenoon. Kansa on Kuuluisa Tanssitaidostaan. Maan talous perustuu maatalouteen-riisi on tärkein tuote. Maassa on . suuri puuteleistä.rautateistaja tehtaista. Autolla voisi ajaa n.30 tunissa maan halki sen leveimmältä Itohdalta. Maassa on 12 sanornqlehtea. y.tei tvi.„ osema,20 lentokenttää ja yksinjutatie. Tositarinoita . Palatuaan Englantiin tekemältään i matkalta jenkki osui samaan illallis- i pöytään britin kanssa. I — E i minulla ole mainittavam- | pia valittamisia maastanne mutta t kyllä teidän tienne ovat kurjia. Lie- | jua joka paikassa. . / r .— Tuohan nyt on tyhjää puhetta,^ puolusteli b r i t t i . . " — Esimerkiksi tällä viikolla näin i melkoisen tapauksen, joka oli pel- ! kästään tuon kirotun liejun syytä.- < — No myönnän, että tiet voivat \ olla hieman pehmoisia tähän vuo- ; denaikaan,^s^noi britti. Mikä se tei- : dän seikkailunne sitten oli? .^ — Kävelin muuatta tietä myöten. ] Kuraa oli vahvasti.' Huomasin lie- t jun. keskellä hatun ja^ päätin tehdä ' hyvän työn. Haroin hatun kepin i päähän, mutta sen alta paljastuikin l miehen pää. : ' 4-Kappas vain! tervehdin. Oletpas vajonnut syvälle. — E n niinkään syvälle kuin luu- ' lette, mies vastasi. Seison bussin ka- i tolia. ; • ... t. • • ; — Kuinka miesparka, jouduitte \ tänne, kysyi ystävällinen pappi kuri- s tushuonevangilta. f — Kuulkaa surkea tarinani, aloitti ' >/anki kyyneleet silmissä. Olin saa- > punut herätyskokouksesta k o t i i n ,; syönyt yksinkertaisen illalliseni j a >. mennyt levolle. Nukkuessani alettinj taloni paikalle:;rakentaa vankilaa, t ja kun heräsin, ei vanginvartija las-] kenut minua ulos. > PÄIVÄN PAKINA Epäonnistunut kesytys Kesälomalaiset yleensä ja erikoi-sesti" kalastuskärpäsen" pureman saaneet sellaiset, muodostavat oman omituisen väestöosan. J o l l a k in tavalla tälle väestöosalle voitaisiin ikäänkuin hyväntahtoisesti säärien hymähtää. - Ajatella nyt asiaa hieman syvemmin. Ihminen raataa hamasta lapsuudestaan' miltei haudanpartaalle saakka saadakseen itselleen, omaisilleen ja kanssaihmisilleen ns. nykyaikaisia mukavuuksia: Ja vaikka kehitys oh melko hidasta, n i in kieltää ei voida, etteivätkö ihmiset asu nykyään paremmissa taloissa ja paremmin . varustetuissa mökeissä kuin asuivat esivanhempamme. Tietysti on siitä lystistä jouduttu maksamaan korkea hinta ja joudutaan edelleen. jjiEsimerkiksi täällä Sudburyn perukalla menee työläisten palkoista runsas neljännes ja toisinaan enemmänkin asunnon vuokraan, minkä lisäksi tulee vielä sähkölaskut. Ja jos onni. on myötäinen siten, että työläinen pääsee oman kodin omistajan kirjoihin, n i in hän joutuu. kuitenkin nelihuo-neisesta töllistä maksamaan kolmisenkymmentä dollaria kuukaudessa veroa, että saa o l l a , anteeksi itseyl-peyttä tuntevat: omakotien omistajat, kiinnityslainayhtiöiden " s u u - poikin;!*^ e l i tajonmiehinä. Muita vaikka kunnat ovat vei-kaat joutuvat maksamaan huikeita vuokria tai: veroja ja muita menoja omista asunnoistaan, niin totta on, että asuntomukavuudet ovat toiset, mitä ne olivat siihen aikaan, j o l l o in oli mentävä riukupahasen päälle kyykylle. Luulisi, näin pinnalta katsoen, että tästä kalliisti maksetusta mukavuudesta pyrittäisiin nauttimaan niin paljon kuin-voidaan. Mutta kittiä kansa, sanoisi porilainen. Luonto vetää puoleensa ja n i in löytävät ainakin sunnuntgikalastajat itsensä samanlaisen riun päältä, missä o l i - milloin huonompi. M i l l o in on tilaisuus tavata muita saman taudin saaneita "osakumppaneita", milloin eletään aivan omiin nimiin, jne. Tänä vuonna oli meidän perheemme erikoisuutena pesukarhun eli raccoon'in kesyttämisyritys.; Oikeastaan saimme havaita, että kesämökkimme lähettyville oli kotiutunut kaksikin pesukarhua ja sama määrä hajunäätiä joita "skon-kiksi". myös kutsutaan. Hajunäädät oppivat pian käsittä mään, että salomailla ovat kaikki asukkaat ystäviä keskenään. Mutta pesukarhut_olivat hieman toista maata. Meiltä .kysyttänee nyt, että mistä johtuu näiden eläinten nimen niin suuri ero. Parhain selitys, minkä allekirjoittanut on siihen-kysymyk-seen saanut, on se, että sen englanninkielisen- version alkuperänä on vat heidän esi-isänsä jo vuosikym intiaanien antama nimi "arrathku-meniä sitten, puhumattakaan nyt ne" tai "arathcone"'-nimi — mikä ja, joka pyrkii yhdistyneen arabi- kaantuneet korviaan myöten j a asuk not. M i l l o i n on kalatuuri hyvä ja polttopuiden hakkaamisesta, veden kantamisesta sisään ja ulos, yms. Yksi parhain ' tulos" sellaiselta kalastuslomamatkalta onkin. luultavasti se, että luontoäidin helmassa lopen uupunut henkilö rupeaa ensin ikävöimään takaisin sivistysmaail-man hyörinään ja kotiuduttuaan ha vaitsee, että paljon on elämä mukavampaa ja helpompaa kotioloissa. Kaikesta siitä huolimatta kalas-tuskärpäsen pureman saaneet ihmispoloiset painuvat joka. vuosi korpimaille ja odottavat sitä aikaa yh-: tä hartaasti kuin pikkulapset joulupukin tuloa. . Jokaisella lomalla on kuitenkin omat erikoisuutensa.' Milloin ovat sääsuhteet suotuisat, milloin kehon muunnettu " r a c o o n " tai ' r a c - coon" nimeksi, ja finliskaksi vain "rakuunaksi". Euroopassa käytännössä olevan nimiversion perustana on sen s i jaan se, että tämä eläin tykkää kastella eli 'pestä" ruokansa ennen syöntiä, vaikka ei tosin aina. Oli näiden asiain kanssa sitten n i in tai näin, pesukarhu on suunnilleen ketun kokoinen, puolikarhujen heimoon kuuluva petoeläin, joka liikkuu näköään joustavammin puussa k u i n maassa, ja joka nukkuu talvensa samaan tapaan kuin karhu-, kin. Se on väriltään kellertävän harmaa, mustine"pintakarvoineen", hännässä mustat renkaat j a kettumaisessa sievässä päässä mustat "silmälasit". Kuten sanottu tällaisia otuksia o l i \ nyt /kesänviettopaikallanmie parit-' tain. Ne tulivat illan tullen hake-J maan ruoka-annoksensa kalaa jq erinäisiä ruoan jätteitä. Ne jopa V tottuivat siihenkin, että eivät perus- \ tanet, vaikka mökin ulkopuolella, ? jsli pesukarhujen ruokailupaikalla | oli valdt n i i i i , että niiden toimintaa 5 voitiin mukavasti seurata ikkunasta-katsoen; Mutta sen lähemmäksi ei •* niitä veijareita päästy. :i Siksi totesimme misuksenkanssar; että pesukarhun kesyttäminen on« vhtä vaivaloista hommaa kuin on[ ihmisiä nylkemään tottuneen suur-' porvarin "vieroittamisyritykset" ta-1 voistaan, joista vissit oikeistopiirit \ ovat aikoinaan, kauniita puheita pi- ^ täneet. ' Mutta vaikka metsässä kasvaneen ^ pesukärhyh kesyttämisyritys näyt-I tääkin toivottomalta hommalta, n i i n: kaikista vaikeuksista ja vastuksista > huolimatta;on kuitenkin koko i h - ' miskunnan nähtävissä se, että työ-[ väenliikkeen eteenpäin menoa eij voi enää mikään estää. Se todetaan' myös nyt vietettävän työnpäiväni yhteydessä. ^ \ Tietystikään ei mitään tule kädet ristissä istuen. Kaiken edistyksen l hintana on työ j a toiminta kuten on | nyt meillä edessämme Vapauden j a . L i e k in haasteryntäyskin. ; Mutta varinaa on kuitenkin se,* että vaikka esim. pesukarhun kesyt-[ tvmishomma voi olla mielenkiin--' toista harrastelua lomapäivien ilto- : j en ratoksi, niin vain työskentele-j .mällä työväenliikkeen ja sen leh- • distön hyväksi voidaan rakentaa' kailioperustalle. paremman huomi-> sen kestävä kivijalkaa. | Känsäkoura. f
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, August 27, 1963 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1963-08-27 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus630827 |
Description
Title | 1963-08-27-02 |
OCR text |
Sivu 2 Tiistaina, elok. 27 p. — Tuesday, Aug. 27/1963
VAPAUS (LIBERTY)
> iNpEPENDENT- L:ABOR G R G A N :
Ö F ' FINNISH C Ä N A D I A NS
Established Nov.,6. 1917
Mariiager: E, SaJssX
Editorial m-m
Editor: W. EUund
Telephone: Office 674-4264
Publlshed thflce weekly: Tuesdaj^. Thursdays and SäUirdaya by yapaus
Publishling Co. Ltd., 100-102 E lm St. We6t, Sudbury, Qntario, Canada.
Mailing eddrefis: ppx \ .
•Advertising rates upon applicatlon, translatlons free of charge.
Authorized äs seoond claas maU by the Post Office Depar|anettt,C>ttaTya,
^ and for payment of postage ta d t g h j - ^ ^ " " " " -' T - '
TaAVSHINNAir
Canadaasa: I v k . $9.00, 6 kk. $4.'?5 ^ tJÖAiasa
3 kk. 2.75 Suomessa:
1 vk. $lp.(H) 6 fck. $5JI5
1 vk: 10.50 6 kk. 5.75
Tyomi päivänä 1963 ,
Maailma on paljon muuttunut siitä, mitä se oli vuosi sit-muutoksista,
mitkä on voitettu sen jälkeen jolloin Toronton
kirjaltajat järjestivät ensimmäisen työnpäivämielenosöituk-sensa
91 vuotta sitten eli v. 1872. ' - - -
Vastikään Moskovassa allekirjoitettu ydinasekbkeiden
osittainen kielto on vain yksi pinnallinen jä'vielä suhteellisen
pienikin osoitus siitä maailmanlaajuisesta edistyksestä,
mikä dn^aivari silmiemme edessä tapahtumassa; Jä vaikka
esim. ydinasekokeiden kieltosopimus on vasta ensimmäinen
pikku askel yleisesti odotettuun suuntaan, hiin sitä oh kuitenkin
tervehditty miltei kaildda%maailm^sa tärkeänä
merkkitapauksena kohti yleistä ja täydellistä aseistariisuntaa,
mikä tekisi mahdolliseksi sen, että "miekat ^voidaan takoa
auroiksi" ja satoja miljoonia'ihmisiä äkkikuolemalla uhkaavat
ydinaseet upottaa meren syvyyteea' ' ; ^ ^
Vaikka kuluneen vuoden aikana ei olekaan Ganadassa
saavutettu mitään häikäiseviä tuloksia järjestyaieen työväenliikkeen
toiminnan avulla, niin selvää edistystä on kuitenkin
tapahtunut: Palkkoja; on korotettu kautta linjan, työviikon
pituutta on lyhennetty siellä, missä on vielä voiipassa yli 40:
tuntiset työviikot, ns; reunaetuisuuksia on työehtosopimusten
yhteyksissä parannettu ja vakiinnutettu samalla kun sosiaalinen
lajiilaadintaohjelma — alinpalkkalaki Ontariossa,
sairashuoltolaki Saskatchewanissa sekä erinäisteh maakuntahallitusten
ja liittohallituksen ehdotukset sairausvakuutuksien
ja eläldceiden tiimoilta — on tullut teoreettisen väittelyn
parista käytännön politiikan ilmapiirim.
' Canadan järjestynyt työväenliike ja. erikoise^^^
V yihdistysliike on vuosikausia vaatinut tällaisia sosiaalisia pa-rannaiksiä
joiden täyttyminen on tänä työnpäivänä ikäänkuin
käden ulottuvilla.
; isi SYYTÄ AIROIHIN NOJAAMISEEN
; Kaikesta huolimatta omt^nä työnpäivänä todettava, että
järjestyneellä' työväenliikkeellä ei ble syytä eikä oikeuttakaan
vielä airoihinsa nojaamiseen.
Työttömyystilanne on inuodostunut kroonilliseksi pui-
" maksi maassamme, missä on — jos toteutettaisiin kansallisesti
edullista ohjelma sisä- ja ulkopolitiikan; alalla - r kaikki
, maHdollisuudet tyotfomy^dfeh ' hävittämiseen. Sdm'all?'kun
tjfönpäiväjuhlissa korostetaan kansainvälisen rauhan vakiinnuttamisen
tärkeyttä ja välttämättömyyttä, 'alleviivataan
myös sitä, että työttömyystHannetta on nopeasti parahnjet-tava.
Järjestynyt työväenliike ei voi liioin ummistaa silmiään
sille tosiasialle, että valtava osa Canadjm työläisistä on vielä
ammattiyhdistysliikkeen varaaman turvan ulkopuolella. Jär-
' jestymättömien järjestäminen ön tämän hetken yÖcsi kipeim-
* mistä kysymyksistä ja tässä yhteydessä oit syytä ;paJäuftää
mieleen-, että CLCm vitmeksipidetyii^ediistajaM hy-
1 vistä päätöksistä huolimatta ei ole tähän meiin^ssä' päästy
alkuunkaan n.s.' valkökaulustyöläislen järjestämisekii. •
Työväenliikkeen toimesta on vuosikausia vaadittu kan-
; sallisessa mittakaavasi^a toimivaa sairausyakuutusj;a. Totta
on, ^että tämä vaatimus on saanut hyvää piiirjietuulta siitä
' lähtien, jolloin sellainen laki laadittiin ja hyväksyttiin' Sas-katchewanin
maakunnassa^ Mutta Liittohallituksen suunnittelema
kansallinen sairausvakuutuslaki jättää vielä pialjon
toivomisen varaa, sillä se antaisi lopultakin yksityisille vakuutusyhtiöille
liian suuret saalistusmahdoUisuudet samalla kun
tämän tuiki tärkeän sosiaalisen huoltoturvan. ulkopuolelle
jäisi tuhansia canadalaisia, jotka talousvaikeuksiensa vuoksi
tällaista turvaa kipeästi tarvitsevat. v ~
Luvattu $10.00 vanhuudeneläkekorptus on nykyoloissa
tietysti tervetullut apu vanhemmille kansalaisillemme, mutta
missään tapauksessa se ei ole riittävä. Myös liittohallituksen
uusi eläkelakiehdotus, mikä tulisi nyt voimassaolevan
eläkejärjestelmän lisäksi ja, avuksi, edustaa vissiä edistysaskelta,
vaikka toisaalta on "korostettavay että sekään ei missään
tapauksessa tyydytä sen paremmin Canadan, työväeh-liifckeen
vaatimuksia kuin, maamme laajojen kansanjoukkojen
todellisia tarpeitakaan.
Nykyisen automatisoinnin ja tekniikan yleisen kehityksen
johdosta on työväenliikkeeh' toimesta vaadittu työviikon
lyhentämistä 35:een tuntiin sekä ns. "jjortable** eli työmaalta
toiselle työläisen mukana seuraavaa eläkejärjestelmää, mistä
koituisi parempi turva varsinkin niille työläisille, jotka menettävät
työmaansa tämän teknillisen kehityksen' johdosta.
Näitä vaatimuksia tulemme kuulemaan entistä''voimakkaammin'
työnpäiväjuhlissa. , ' " - ,
KYSYMYS KANSAKUNNAN EPWI)5TA
Vaatiessaan parannuksia työtätekevien olosuhteisiin, järjestynyt
työväenliike-toimii loppukädessä kdkö, kansakunnan
yleisetujen mukaan. Tosiasia himittäinHohietk'^^^^^^
•'ylituotantoa" ei maassamme asiallisesti puhuen vielä ole.
Kysymys on vain siitä, että nykyinen jakosystepmi ei pjrsty
huolehtimaan siitä, että kaikki canadalaiset saisivat nykyistä ^
tuotantotasoa vastaavan toimeentulon ja siitä, väestön ostovoiman
puutteesta johtuu, että tavarat kasaantuvat varastoihin.
Toisaalta maamme voisi kehittää ulkomaankauppaansa
tuntuvasti, jos omaiksuisimme kansakuntana Yhdysvalloista
itsenäisen uiko- ja kauppapoliittisen o h j e l m a n . ^ ' '
Samassa yhteydessä on tänä'työnpäivähk korostettava
sitä tosiasiaa, että mikään talouddlinen ja sosiaalinen edistys
•ei ole mahdollista, ellei saada turvatuksi kansaihvälistä rauhaa.
Tosiasiassa on syytä ssmpa, että liittohallituksen pitäisi
kansakunnan yleisetujen ja tturvallisuuden Amo^^
. sopimus, minkä perusteella aiotaim tuottaa yhijjfsy
ydinaseita canadalaisille asevoimMle tänne Canadaan ja Eu-
VAA|^i;|' LÄHESTYVÄT ,
V Miksi ihmiset eivät halua eläS
jmreftimassa' maailmassa? TSmä k^-
^jOiys on, mopta kertaa antanut minulle
ajattelemisen aihetta. Onko
ihminen niin kateellinen, että ha-
I t l ^ menettää omankin hyvihvoin-tinsa.^
väln~ siksi, ^ttä hänen työtoverinsa
ei saisi nauttia elämän tarjoamista
eduista. ' v
' O t e t a a n 'esimerkiksi mikä läntin
nen suurvältio tahansa; n i i n tulos:
on aina sama. Jokaisessa suurval-
Bssa sanotaan olevan Jkiansanyaltai^
liien.hallitus: Kyllä se isltä onkin,
äiih paljon kuin kansanvaltaa"yhi:
i^ärrän, mutta jos kuuntelee-kansan
moitteita, niin vahvasti epäilee kan-
.^anyaltaa jonka kansa 75 prosenttisesti
nibittli hallituksensa e' |
Tags
Comments
Post a Comment for 1963-08-27-02