Vapaus, November 22, 1928

              Torstaina, mBrräsk. 22—Ttuirsday, Nov. 22
No, 258—
VAPAUS
T O I M I T T A J A T t
VAASA. B. A . TEKHUKEN. H. SOTA.
.1 " / —• •
B. PE8K<MCEN
< i ^ b u n 4 attlui PDM Of BO» Ottm. M •O
Tht
VAPAOS (liUctr) ,
TILACSBCafAT: n-
X « . I C M i « tt. «tSO. S kk. « . » i« J kk. » J » . - TMymltoJki. )• 9 w » ^ «rf»
t I «k. « AO « kfc. S k k . tSAO !• 1 k k . UM.
njfOTCSBOnCAT VAPAOT)ESi5A!
M kcfU. «SAO kakil kcMas. — A»lolHtto««jM«rftao*ak»e» «Oe. M y -
•rl «JA. k M . SOc. litSaulkM k U t o d « i ^ t r i «wliwrimu». ~ H f ' « « " ' ' * ^ . , i ; _ y ^ y ;^
KakM* « AO
»iUia««k««t S«e
idltUf
— TibOiiiu }oiu «i
YinTf-n ««»«-to 207. kUekey Boildinf. 4 D n i U a Sl. Poh«l.o S36T.
T a f n d M k M t t a r i s U b « t y BvlUiac SS U n * S i . Fah«U« »M». PoKtoMvi Bo» «». SMlbvy. O B t .
• « • b«t adnrtUac «Mtisäi •»««* »1- Fiaidtli P«o»U ta Cw»a«.
J M alt* mOIola tahania M * «utaail^ eoaiOkAlMea fcitjMM*»**
•MMHIM-IU elm»IU. J V. lUlNNASTO. uatfc««nhoiui*.
kinetuAu axIeUMa UiUankoiUjaa
Kaivosporhojen ja kaivostyöläisten suhde
iräudenkynin^^
voitto-osinkoihin
"T«ck-Huges-yhti5n osakkail- nen aikainen hylkyka-le
maksettiin ensimaisen Jterran
voitto-osinkoina kynunöien pro­senttia
vuonna 1926, mutta tä­hän
mennessä on -voitto-osinko
korotettu 60 prosenttiin vuo­dessa
j a kaikki merkit viittaavat
siihen, että niitä tullaan edel­leen
suurentamaan, milÄlf prjat
kaivavat yhä valtavampia rik­kauksia
esiin maan povesta."—
Lehtemme eilisen n u m e r on
eräästä uutisesta. .
Näistä huimaavan korkeaksi ko­honneista
voitto-osingoista saattavat
kaivosporbot jä yleensä omistavan
luokan jäsenet kohottaa korkean
veisuun siitä, kuinka Ontarion kulta­kaivoksilla
vallitsee erinomainen ku­koistus
ja hyvinvointi. Juuri niin
tekeekin omistavan luokan palveluk­sessa
oleva sanomalehdistö kokonai­suudessaan.
Ja Ontarion kultakai-vosalucilla
todella vallitseekin hy­vinvointi
— muUa vain sikäli kuin
kaivosyhtiöt ovat kysymyksessä.
Entä kaivostyöläisten asema? On­ko
siinä "kukoistusta" tai "hyvin­vointia"
huomattavissa?
Kaksi vuotta sitten maksettiin
Teck-Hughesin osakkaille vaip kym­menen
prosenttia vöitlo-osingoinai
Tänä vuonna kuusikymmentä pro­senttia,
siis viidenkymmenen pro^
sentin lisäys kahden vuoiden; ajalla.
Vastaappa sinä, kullank^ivifja, jokii
satut tämän Idrjbtiiksen; lukemaan»
monellako proseQtiila isinun ptalk-kasi
on kohonnut kahden viimeisen
vuoden kuluessa^ Tai ^hTkö työpäi­vääsi
lyhennei
riutummen,
saan siirtyminen.
Tästä kullankaivajain kohtalosta
vaikenee porvarillinen sanomaleh­distö
tyyten, veisatessaah ylistys-hymnejään
Teck-Hughesin 60 pro-sentin
voitlo-osingoista ja yleensä
metaliikaivpsteoUisuuden" kukoistuk­sesta.
Parempaa emme saata por­varien
ja kapitalistien lehdiltä odot-takaan.
Kullankaivajain paremmin
kuin muidenkaan työläisten kohtaloa
ei voi tulkita eikä heidän asiaansa
ajaa mikään muu kuin heidän oman
^ j y esty^ttättö^
luokkataistelu-iselle
Kuluneen, kesän ajalla- pidettiin nyt on erittäin tärkeää, että heitä
kommunistipuolueen Ja kom. numlso- Jatkuvasti ohjataan harrastustensa rt-liiton
Järjestämänä nuoris<tonrsstt
kuudäla aluedla. NUden mezUtj^Dsen
Ja tulxdcsien punnitsennnen ei osu oi­keaan
Jos oletetaan että kursseilla ol­leet
ovat saaneet Jo täyden lastin. To­dellisuudessa
oli se vain .alkua. T<d-mintavelvoUisuuksien
(»naksumista
Ja toverillista täyttämistä on heffle
myös teroitettu, mutta Jälellä on vie­lä
käytännSlltnen Juurruttamisen teh
tävä. He ovat saaneet pohjan, mutta
kein kehittämisessä. EUei tätä tehdä,
niin kurseOla saadut opetukset voivat
häipyä. Ja niille. Jotka eivät ole ol­leet
kursseilla on terästettävä syven­tymistä
tärkeisiin Ja samalla lähei­siin
toiminnan peruskysymyksiin. En­nenkuin
nuoret voivat löytää Jfeonk-reettiscn
pohjan työskentelylleen, täy­tyy
heOIe selvittää nuorten työläisten
läheinen asema Ja merkitys luokka
taistelussa.
1. Nuorten työläisten asema luokkataistelussa
(1.) Käsittääksemme Kom. nuoriso­liikkeen
kantavuuden Ja tärkeyden
on ensiksi tarkasteltava työtUUsnuorl-söa
niinhsHiin lukTiinäärän.' kiiln yh-telskunnalllsen
kokoonpanon kannal­takin.
Tässä suhteessa on vaikeaa sasi-da
mitään varmoja muneroita, mutta
koetanune käyttää eduksemme mitä
on saatavissa.
Nuorten- ^ölälsten hjipimftärästä
koskevana kirjoittaa Canadian Labor
Research Bux^U3l'"fiihteeii J : L . Co­hen
seuraavaa:
"Liittohallituksen Julkaisemat tilas­tot
ovat niin ryhmitetyt, että on niis­tä
mahdotonta tarkalleen määritellä
kuinka suuri prosenttimäärä tämän
toliin artikkelissa, mikä Julkaistiin Ca­nadian
Congress Journalissa maalisk,
1927. TSmä rtikkeU osoitti Canadassa
olevan palkkatöissä 10—16 ikävuot,
poikia Ja tyttöjä 134.000, Joista 56,-
300 /oli mäanviljelystölssä työskentele­viä
poikia. Ja 77.700 poikia Ja tyttöjä
muilla aloilla. 10—15-vuotiaiden ryh­mään
kuuluu 66,000 työssä käypää las
maan palkka:t7öläisistä on nuoria työ­läisiä.
HflJlituksen luokittelussa on
kaksi ryhmää 10—14 Ja 15—25 ikävuo­teen.
Ilmeisesti toisen ikäluokan a-linunat
ikävuodet ovat ^keät lapsl-työtilastojen
laatimiselle, mutta ei ole
olemassa keinoja näiden tietojen eroit
tamiseksi Ja arvioimiseksi. Vuoden
1911 väenlaskussa ilmeni olevan palk-luokkansa
lehdistö, josta yhtenä osa-^ -katyössä 25.153 — la—14 vuotiasta las-
Me tiedämme, ettei, kulliahkaiva-jäin
palkkaa ole kohotettu eikä hei-
_dän työpäiväänsä lyhennetty. Tuor
tannon ylijäämän lisääntyessä lyhen­netään
työläisten: ty&päivää ja hei­dän
palkkojaankorotetaan vain siinä
maassa^ missä työläiset ovat hallitus-ohjaksissa
— Neuvostoliitossa. Sitä­vastoin
on kapitalististen^^ maiden
työläisten ainoa osiius kukoistavasta
teollisuudesta entistään ho|)eampi
työvauhti, sekä sen seuralaisina teol-lisuustapaturmat
ja -murhat tai en­nä
on meidänkin lehtemme Vapaus.
Vaikka kullankaivajat tuottavat
kuudenkymmenen prosentin voitto-osingoita
kaivosparooneille, niin sii­tä
huolimatta kaiyajain keskimääräi­nen
vuosipalkka ei riitä läheskään
säädylliseen toimeentuloon- Vasta
pidetylle Canadan uiden ammatti­järjestön
konventsionille todettiin,
että säädylliseen toiraeentulooi) tar­vitsee
perh6ellineh mies Ganadassa
yli neljäkymmentä' dollaria palkak­seen
vuoden jokaiselle viikolle. Sii­hen,
neljänk^mmejgen dollarin viik-kppaikkaan,
saattavat; Canadan kulr
lankJEiivajat kuten muutkin työläiset
päästä vain sataprosenttisen järjes-t
y r n i t kuätta..
Mutta kullan- kuten muidenkin
metiallien kaivajat ovat miltei sata-pro£^
tti8e3tfftjäJ7Häymät^fö.'fJ^^
jestymättömyytta on ryhdyttävä pois­tamaan.
On käytävä käsiksi syste­maattiseen
järj«st^4)Qn(usryntäykseen.
Järjestämisryhtäystä' on . vietävä
eteenpäin vastuksista huolimatta.
Järjestämisryntäyksen tehoisena avus­tajana
pn työväenldidistö. Siksipä
jokaiseile suomea puhuvalle metal-linkaivajalle,
kuten muillekin työ­läisille,
on ehdottomasti välttämä­töntä
tilata, lukea ja levittää Va­pautta.
Järjesty, kaivosmies! Liity Cana­dan
kaivostyöläisten liittoon! Vaadi
järjestövoimasi avulla . säädyllistä
elintasoa vastaava palkka tuottamis
tasi rikkauksista!
tä. Joista 5,399> oli maanviljelyksessä
Ja loput'muilla työaloilla.
"Tyydyttävimmät tiedot Canadassa
olevien alle,lO^vuotiaiden lasten luku­määrästä
on Canadan lasten hjrvin-ta,
Joista 35,700 oli teollisuuden pal­veluksessa
Ja 30,300 maanviljelyksessä.
Voidaan mainita, että numerot mäan­viljelystölssä
olevista- eivät sisällä
tyttöjä, ollen saa^vissa olevat tiedot
ainoastaan.poikia koskevia.
"NäQsä numerot ilman muuta osoit­tavat,
että lapsityöprobleemi- on vaka­va
Canadassa. Ja kuten miibtetaan.
että Canada on .teollisen kehityksen
kynnyksenä."
16—2S ikävuoden "nuoruusljässä" o-levieh
luku lasketaan olevan noin 121.-
000 tieolllsuudessa' työskenteleviä.,
liUssä näoret työläiset ovat? Nuorte»
kokonaismäärästä on 40% maalla; 20%
elää kylissä Ja pikkukaupungeissa Ja
40% suuremmissa kaupimgelssa. Ny-k
y i ^ virtaa nuorempaa asujamistoa
maaseuduilta kaupunkeihin Ja tehdas-kyliin,
mistä Johtuu, että maaseutua-sujämiston
ikäraja Jatkuvasti kohoaa,
mutta kaupunkien asukkaitten keski-siirtymisen
vaikutuksesta.
(2.) Tuotaimon ratsimaallsoimisen
takia (Rationalisointi tarkoittaa tuo­tantotoiminnan
yksix)äertaistuttamista
koneellistuttaminen Ja palkkojen alen­taminenkin
siihen luettima). Joka on
ollut varsin huomattava Amerikan
mantereen teollisuus-kehityksessä so­dan
Jälkeen, mutta varsinkin kahden
viimeisen vuoden aikana, on suuresti
lisännyt nuorten työläisten ottamista
teollisuuslaitosten palvelukseen. Esi­merkiksi
mainittakoon, että sähkö­laitteita
valmistavien tehtaitten mo­nissa
haaroissa nuoret työläiset ovat
enemmistönä. Nuoria työläisiä otetaan
tehtaisiin konemiehiksi (masinlsteik-si).
Jossa he oppivat vähiteUen teh­tävän
kaikki puolet, sensijaan, että
alkalsemmto tämä ala-oli korkeasti
oppineitten ammattilaisten hallussa.
Nykyisen kriisin valheessa esim. hil-llkaivosteollisuudessa,
samaan aikaan
vointlneuvOston sihteerin, neiti Whlt-1 Ikä laskee nuoren polven kaupunkeihin
kun otetaan työtä säästäviä (työteho
kaksinkertaistuu) uusia koneita käy­täntöön,
myöskha otetaan nuoria työ­läisiä
nUtä käyttämään. Kapitalistit
kutsuvat tätä teollisuuden ratsionall-soimlseksl.
Jolla pienennetään tuotan­tokustannuksia,
mutta samalla sen
kautta vedetään nuoria työläisiä yhä
laajenunassa mitassa tehtaisiin, kai­voksiin.
Näin on laita ilmeisenä myös­kin
autoteollisuudessa. Kutomateolli-suudessa
on noin 40% työläisistä nuo­risoa
Ja lapsia, jdillakin ravintoaine-teollisuuksien
aloilla, kuten blscuit,
makeis, kannutus. Jne., aloilla on l i ­sätty
nuoria työläisiä. YksinjMl vaate­tusteollisuuden
alallakin, Jossa el men­neinä
vuosina nuoria käytetty, on ryh-d3rtty
käyttän^län nuoria, varsinkin
nuoria tyttöjä. Monilla uusilla teolli­suuksien
aloilla, kuten radion, sähkö-laltteitten
valmistamisessa Jne., nuo­ret
työläiset ovat enemmistönä. Per­he-,
yjn> palvelijat^ ovat melkein poik­keuksetta
nuoria työläisiä.'
(3.) Nuorten työläisten kesklmää-
! rälnen palkka on 12 dollaria viikolta
Jsau httyeöeptätiavaäs ypleueonlseäst aan perin faff^jaffT^
koska he Järjestymättöminä o U e n ^
voi. eivätidL ole kyenneet t e h o k k^
taistelemaan paasien mleUv^ta^ v ^
SL Nuoria työläisiä ty&kenWg
sellaisilla teollisuuksien aloilla, J ( ^
ovat terveydeUe vaarallisia, eslm.vke-njialllsten
teollisuuksien aloilla Nuo.
ria pakoitetaan työskentdemfiän
myöskhi yövuorolla. Jopa nuoria
töjäkln, esim. autotehtaissa:, MyösUn
maanalaisissa ihnattomissa paikoissa,
kuten hiilikaivoksissa. (Tässä yhtey­dessä
voitaisiin tehdä vertaUua cana-dalalsten
nuorten työläisten työsuh­teitten
Ja Neuvosto-Venäjän nuorten
työläisten olojen välillä. Neuv^lö-tossa
ammattiyhdistykset, työläisten
valtio lainsäädäntöineen suojelee nuo­ria
työläisiä.)
(4) Canadan huimaava teollisuuden
elpyminen taloudellisesti Ja vaikutus­valta
poliittisessa brittiläisen Imperia­lismin
kriisissä, tekee sUtä yhä enem­män
itsenäiseksi imperialistiseksi val­tioksi
kehittyvän. Joka alkaa yhä e-nemmän
lisätä sotavarustelujaan ja
erikoisesti kehittää sotatarveteolU-suiitta,
samanaikaisesti kun brittiläi­sen
Imperialismin siteet perustuslailh-sesti
vieläkhi sitovat Canadan sen u l ­kopolitiikan
valhelslhi, joka taloudel­lisesti
ajaa imteen sotaan suorastaan
eteläisen naapurin. Yhdysvaltain kans­sa.
Joka on suuria ulkoinen sijoittaja
Caradan teollisuudessa. Brittlläis,eai
imperialismin elämän ehdot kyllÄih
asettavat ulkopolitiikan läheislmmäksi
hyökkäyspisteeksi Neuvostoliiton, a i ­van
samoin Ttuin se on younärrettävä
yleensä koko kapitalistiseen maailmaan
nähden. Näin kulkee Canadan työ­väestön
nuoret kerrokset vastakkain
ilmeisen sodan vaaran kanssa. (Muis­tettava
kahden sotaristellijän rakent»-
mlnen yjn. varustautmninn" Canadan
ballitukseh taholta.)
(Jatk.)
Suomen suurimmassa amimättiosastossa yli
5^00 jäsentä
Tahtooko Amerikan työväestö voima-sotalaivastoa?
Amerikan ammattijärjestö väittää
edustavansa Yhdysvaltain ammatilli­sesti
järjestyneen 'työväestön käsi­tyksiä
ja vaatimuksia. Kuuluuhan
A.F.L:ään kolmatta miljoonaa jäsen
tä. Sen raetalliteollisunsunibissa on
kuulemma n. 220,000 jäsentä. Nä­mä
ovat lähettäneet edustajansa New
Orleansiin konventsioniin tekemään
työväenluokan etujen mukaisia pää­töksiä.
Ja nämä edustajat ovat kon-ventsionin
metalliteollisuusjaostpssa
päättäneet kannattaa Yhdysvaltain
sotalaivaston vahvistamista, Coplid-gen
ohjelmaa 15:sta uuden meri­hirviön
rakentamisesta.
"Me emme ole, pasifisteja' emme­kä
militaristeja, mutta me uskom­me
riittävään varustautumiseen", sa­noo
A-F.L:n melalliammattien jaos­ton
sihteeri John Frey. Samaa sa­noo
Coolidge, laivastodepartementin
johtaja Wiibur, sotaministeri Davis
ja koko Yhdysvaltain hallitus. Sa­maa
sanovat Wallkadun keinotteli­jat
ja kapitj^Iistien lokalehdet
Kapitalistiluokalla on etuja, si­joiteltuja
pääomia, markkinoira,
joita, on suojeltava voimakkaalla
laivastolla. Siliä on etuja Nicara­guassa,
Kiinassa, Filippineillä ja
Etelä-Amerikassa.. • Sen on pidettä- Icaä. -r— B. T.
vä puoliaan ja valloitettava uusia
etuja Suur-Britannialta, Japanilta
'y.m.':-
Mitä varten Amerikan työläfeel
tahtoisivat sotalaivoja? Heillä ei
ole tehtaita, kaivoksia,' rautateitä,
osakesijoituksia, eikä kauppasuhteita
ulkomailla eikä kotimaassa, joiden
suojelemiseksi olisi rakennettava
uhkaavia murha-aluksia. Heillä ei
ole mitään yhteisiä etiija niiden ka-pitalistiherrain
kanssa, jotka huu­tavat
lisää murhavälineitä.
Minkätähden "heidän edustajan­sa"
^tten puhuvat laivaston puoles­ta?
Vastaus: A.F.L:n johtajat ei­vät
ole vallankumouksellisen työvä­estön
edustajia. He ovat 100 pro­sentin
patriootteja, vallassaolevan
luokan, palkattuja kätyreitä, jotka
käyttävät luokkatiedotonta työväesi
töä astinlautana palvellessaan sa­malla
suurpääoman pyyteitä. Se
osa Amerikan työväenluokasta, jo­ka
antaa näille herroille kannatuk­sensa
sekä ihailee Amerikan mahta-
^^^utta ja. suuruutta, ei käsitä, että
mitä voimakkaampi on Amerikan
imperialistinen valtiomahti, sitä räi­keämmin
se pystyy riistämään oman
maan sekä ulkomaiden työväenluok-
"Tiedonantaja" oli äskettäin haas­tatellut
Suomen suurimman ammatti­osaston^
rakennus- ja sekatyölästen
ao In puheenjohtajaa. Jonka haastat­telun
juUcaisemme seuraavassa::
— Tänä kesänä vallinneen hyvän
räkehnuskonjunktuurin vuoksi ovat
sekatyöläisetkin saaneet; työvoimaan­sa
myydyksi paremmin kuin edelli­sinä
vuosina, aloitti Suomen' suu­rimman
ammattidsaston puheenjohta­ja,
tov. Kössi' Leino; vastatiksensa
hänelle tekeiniiinmis baastattelukysy-myksiin.
Työttömyys sekatyöläisten keskuu­dessa
ei : ole ollut ;hiin apuri kuin
esim. viimO vuöhha, "kun ptanime
huomioon työvoiman suuren lisään­tymisen,
jota alinomaan on saapu­nut
kaupunkiin ja yhä -vieläkin Saa­puu
maaseuduilta ja muista kaupun-greista.
Satamatyöläisten lakko on
lisännyt myöskin jonkun verran r a ­kennustyöläisten
ja-etefikin sekatyö­läisten
joukkoa. Tämän kaiken huo­maa
siitäkin, että osastomme jäsen­määrä
tämäii kesän aikana on' huo­mattavasti
kohonnut. Voin maini­ta,
että kolmannen vuosineljännek­sen
tilityksessä oli osastossamme
täysin maksavia jäseniä 4,000.' Kun
otamme hiibmioon ne jäsenet^ jot­ka
ovat rastinsa malcsaneet jälkeen
tilitylcsen, sekä uudet jäsenet, niin
nousee osastomme jäsenluku y l i vii­dentuhannen.
— Näin valtavaan jäsenmäärän
nousuun on ollut monta tekijää.
Työnantajain taholta tehdyt työ­ehtosopimusten
rikkomiset ovat ol­le
etomiaan saattamaan työläisiä et­simään
tUryaa työväen järjestöistä.
Myösldn''ovat useat työnantajat ko­ettaneet
haalia maaseuduilta n.s.
halpaa l^^övolmaa, joka Icuitenkin on
epäonnistunut. Suurimmaksi osaksi
sentään jäsenmäärämme kasvaminen
on johtunut organisoidusta valistus-'
ja' kehitystyöstä, ja aiomme edcl-leenkn
käyitää sitä talctiikkaa; se on
tehokkain toimenpide. Työnahtajain
kiristystoimehpiteiden johdosta jä-senelcsi
.yhtynyt yhtyy useimmissa
tapauksissa, sanoisinko kostonmer-keissä.
_
Osaston sisäisestä toiminnasta on
mainittava, että sivistys- ja valis­tus
jalostot ja -kerhot ovat ripeässä
toiminnassa koettaen kohottaa; ja
levittää ^tietoa ja taitoa jäsenien ja
yleensä työläisten keskuudessa. Mai­nitsen,
että talvisin toimii meillä
opintopiiri, jossa osastomme jäsenil­lä
on tilaisuus ottaa osaa useam­paan
eri valistus- ja sivistystyön
alaan, kehittääkseen itseään tietoi­seksi
työväenluokan jäseneksi.
— kunnallisvaalit ovat myöskin
lähellä, joten jokaisen Sekatyöläisen
on tähän kiinnitettävä huomionsa.
Nylcyisessä kunnallisessa • järjestel­mässä
on huutavia epäkohtia, jotka
etupäässä koskevat sekatyöläisiin.
Suhteeton verotus ja kurja köy­häinhoito
; nämä molemmat kysjrmyk-siä,
jotka kouraantuntuvammin kos­kevat
sekatyöläisiä. Kun he koko
elinikänsä , tekevät halpahintaista
työtä ja suhteettomalla verotuksella
on riistetty suurempi osa työpalkas­ta
ja elämä ollut kädestä suuhun e-
Farmarien f armaus
Lännen arpmaakuntien farmarit
ovat tänä vuonna' korjanneet suu­remman
vehnäsadon kuin mitä he
ovat. milloinkaan ennen tehneet-
Mutta kapitalismin vallitessa suuri
sato ei hyödytä tuottajaa, kyntömies-tä.
Viljan hinta pn näet laskenut
Suuresta sadosta hyötyvät vain rau-tatiekorporatsionit,
pankit, ja koron-kiskpjat
sekä maanviljelyskäluja val­mistavat
trustit.
Viimemainittuihin kuuluu muun
muassa Massey-Harris-firma. Se pn
International Harvester Gp:n jäl­keen
maailTtian suurin maanviljelys-kalujen
valmistaja., Sen osakkeiden
hinta on viimeisen kahden viikon
aikana kohonnut huimaavasti. Vii­me
tiistaina maksettiin sen osakkeis­ta
yli S90 kpl. Toronton pörssis-sä.
Tämä hinta on, lukuunottamatta
kahden viimeisen viikon hintoja, ,lä-hes
salaa prosenttia korkeampi Har­ris-
firman osakkeiden entisistä hin­noista.
Mistä tuon maanyiljelyskalu-kor-poratsionin
osakkeiden hinnan ko­hoaminen
johtuu?
Pörssipiireissä puhutaan Interna­tional
Harvester Co:ri ja Massey-
Harris-firman trusjtiutumish ankkeis-ta.
Se lie yhtenä tekijänä. 'Aromaa-kuntien
vehnäfarmäuksen metodeis­sa
tapahtuu muutoksia, kehitystä,
edistystä. Yhdistetty . leikkuu- ja
puintikone valtaa yhä enemmän
alaa. Tämä tietää perinpohjaista
muutosta farmarien työkoneihin näh­den.
Se lie toisena tekijänä. Kol­mantena
tekijänä on I^men farma­rien
suuri sato. Farmarien työn tu­loksista
voivat riistäjät viedä- nyt
suuremman osuuden kuin milloin­kaan-
ennen*: Siksi kuponkien hinnat
kohoavat.
Tämä farmarien farmaaminen tu­lee
jatkumaan siihen saakka, kun
työtätekevät farmarit yhdessä teolli-suustyöläisten
kanssa ottavat inaan
hallitusohjakset käsiiniä, perustavat
lämistä, niin on selvää, että kun
tulee vanhaksi tai muuten ^ökyvyt-tömäksi,
niin ei ole muuta mahdolli­suutta
kuin alistua kunnallisen köy­häinhoidon
"armoille". On monta
muuta kunnallista kysymystä, jotka
vaativat korjausta. Ja koska nämä
kysymyltset lähemmin, koskevat se­katyöläisiä,
on heidän myöskin val­vottava
näitä niinkauan kuin on sii­hen
mahdollisuutta. Sillä porvarit
pitävät tarkan huolen, että jos työ­läisten
taloudellinen tila joutuu sel­laiseksi,
ettei voi täsmälleen suorit­taa
verpjaan, niin: he riistävät ääni­oikeuden.
: —- Kunnan yleisten asiain hoito
on mielivaltaista. Suojeluskunnalle
myönnetään vuosittain huimaavia
summit, jotka niillä mässäilevät sa­maan
aikaan kuin sekatyöläiset
kamppailevat työttöminä puutteeii ja
kärsimysteii kanssa.' Kaupungin o-mistapia
huoneusto^a -vuokrataan la-konmurtajille
ja s6n selfai8iife,v jo-taVastoiil!
työläiset saavat' asua jos­sain
"liiurjussä" maksaen kalliit
vuokrat keinottelijoille.
KunnalliSvaaleihip ovatkin o-sastomme
jäsenet "valmistuneet huo­lella.
Agitationityöhön ovat osastomme
jäsenet koettaneet parhaansa mu­kaan
osallistua. Sekatyöläisillä on
eri valistusyhdistys ja kehoitetaan
kaikkia sekatyöläisiä ottamaan tä­mä
huomioonsa ja viemään onnelli­seen
voittoon.
— Marraskuun ensimäinen viikko
on ammatillinen valistusviikko, ku­ten
muinakin vuosina- Silloin oh
tehtävä voitavamme uusien jäsenien
värvääiniseksi. Vaikka osastossam­me-
onkin - paljon jäseniä, niin on
vielä paljon, sekatyöläisiä osastos­samme
ulkopuolellakin ja nämä on
saatava yhteiseen taistelurintamaan.
— Osastollamme on marrask. 3
pnä valistustilaisuus ja kuusien jäsen­ten
vastaanottotilaisuus Helsingin
ty:n B-salissa. Silloin on jokaisen
järjestymättömän sekatyöläisen saa-
-vuttava noutamaan itselleen jäsen­kirja
ja seuraamaan sanotun tilai­suuden
ohjelmaa. Siis: yhteistoimin,
yhteisvoimin eteenpäin!
KaikukoonC tuo haastateltavamme
lopuksi lausuma kehbitus velvoitta­vana,
mukaansatempaavana kaikkial­le,
missä työläisiä ön olemassa.
PAHEKSVmSLAUSE
Vancouverin suomalaiset työläiset
kokoontuivat Joukkokokoukseen 13
pn& marraskuuta !2605 Fender St. ole­vaan
hjioneustoon Industrialistln nu­merossa
257 olleen kirjötuksen joh­dosta,
koskien Pennsylvanian ja Qhi-on
iakon avustanilstä. jonka kirjötuk­sen
on kirjoittanut nimimerkki E. M.
Kokouksen avasi A. Ihaksl C. Kp:n
puolesta. Virkailijoiksi kokoukselle
vallttUh: puheenjohtajaksi S, Heino,
kirjuriksi D. Jarvls ja' pöytäkirjan
tarkastajiksi Gust. Makl ja J . Jarvl.
Kokous ka,tsol malnltim kirjötuksen
olevan kokonaan -aiheettoman parja­uksen
kommimlsteja . kohtaan, ja
niinollen olevan työväenliikkeen yh­teiselle
asialle turmiollisen. Siksi ko­kous
paheksuu .moista menetelmää
ja siksi päättää julMlausua kokouk­sen
päätöksen tämän maan suoma­laisissa
työväenlehdlssä, kuin myös-
KOMIiUNISTIPUOLtlEEN SUO-MALAISEN
PUHUJAN TOV
S. G. NEILIN
matkaolijelma
UBKnudoEBlIa:
So. Porcupine, 24 p.
Timmins 25 n
Connaught Sta. UtaiÄIvällä . . . . 25 p"
Cochrane . . . . . . . . . i . . . . , 26 pt
K^uskastag 27 p,
Heavst ••••'*•••••«••*••••...•., ^3
Nakilla •••••^a,,. 29 '
Hornepayne. i . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 35 ^
JonlnknaHa:
Niplgon , 1 . 1 ja 2 n
Port Arthur
Fori; William 4 _
North B i a i U 5 h . . . t . . . . 5 p[
Tannola g p
Lappi Ja Ware . . . . . . . . . . Tn
Kivikoski ^
Zntola \ . . . ' . g
Alppila.Ja Kamlnlstlqwla.. 10 ja 11 p.
Port William , 12 p
Nolalu 13 ja 15 p.
Wolf Siding 14 p'
Port Arthur le p^
^^tllar . •». •. ........*.•...,..,. 13. p^.
Conmee 19 ja 20 p
Port Frances . . . — 21 ja 22 p.
F i n l a n d , . . . . . . . . . . . . . . . . . . .23. ja 24 p
Tov.; Neil on juiiri palannut matkal-taan
Neuvostoliitosta, Jossa hän oli
Canadan Kommunlstipuolueeh edusta­jana;
• Kommimi^^ Kansainvälisen
kuudennessa kongressissa (heinä- ja
elokuussa). Ja vieraili Neuvosto-Kar­jalassa,
sekä tältä mantereelta silrty-neitteh
työlfilsbte "muodostamissa
KoihmuunelsMfL^^ tilaisuuksissa
tulee tov. Netf selbstelemaan tämän
vallankumouksellisen proletariaatin
maailman kongressin päätöikslä ja
merkitystä. Tämkn kongressin mer-
Mtykseh tärkeys Ilmenee siltä, että
nyt; iöpulllsestl hyväksyttiin Kommu-iiisäsen
tntislriätlcn^ ohjelma, kä-siteltUh
^sptavaartalnen työskenteBy,
siiriomaasiihteet i/a ; imperialismin Ja
sen a^eenkantajain n^ asema
ja merkitys, sekä pörlnpohjin selven-rietöin
mehettej^vafr , työskentelylle.
Myöskin tarkistettiin , canadalaisen
puolueemme edessä olevato kysymyksi­en
ja tehtäväin ymmärtämhien.
Puolueen Jäsenille, ja työlälslUe y-leensä
on tärkeää.tutustua tov. Nelle­in
selostuksiin, sekä kes^tella niiden
Johdosta. Puolue-elimien yllämainituil­la
paikkakunpilla tul^e siis järjestää
tUaisuudet ja Ilh^olttaa' ne mahdolli­simman
hyviii. Myöskin toivotaan pal­kallisten
toverien harkitsevan varojen
hankintaa matkakustannuksien kor­vaamiseksi.
Elommunistlsen tervehdyksin,
Kp. keskustolmeenpanevan komitean
puolesta, "
A. T. HILL, sihteeri
kin vaatii asianomaisen kirjoittajan
I I ' lasta
Bolshevikit siellä Neuvostoliitossa
saavat alkaa vapisuttamaan housun-pulttu
jaan, sillä" heitä uhkaa vakava
vaara. Suomen harmaa, kotikutoi­seen
sarkaan puettu sotaporvari nim.
varustautuu juur' juhnetusti yallot-tamaan
itselleen Neuvostoliitolta siir­tomaita.
Emme olisi tienneetkään, että
Suomen "rauhaa rakastavalla" por­varilla
sellaisia suurhankkeita olisi­kaan,
mutta kun olemme lukumies-kin
toisinaan, ; niin eikös vain sil­mämme
nähnytkin uutista kasetoista,
että Suomeen, pn viety Englannista
kaksi sotalaivaa.
Näiden sotalaivojen suuruudesta
emme tiedä, j a ne kai lienevätkin
sotasalaisuuksia, mutta sen tiedäm­me,
että nämä hirmuiset, tulta ja
tulikiveä bolshevikin silmille räiskyt­tävät
sotalaivat oli Englannista kul­jetettu
Suomeen —• rahtilaivan kaur
nella. Molemmat sainassa paatissa.
Kamalia kuuluvat muuten sotalai­voina
olevan. Niin kertovat ainakin
Suomen porvarilehdet.. Suomeen .saa-
•vuttua oli niitä sitten koeteltu kaik­kien
Suomen sotahesrrojen läsnäolles-
. V^f^l^Tf ^ ^^'^^ ktiuluivat jät-lyolajsten
ja farmarien luoUcahalh- täneet. Vaikka ei oUutkaan kysy-tuksen.
[myksessä tosiottelu. Rettingi-lootan
molemmat kannet olivat menneet .nii­den
tykeillä ammuttaessa puhki ihan
puhtaasti. Raamit olivat vain jää­neet
jälelle.
Näitä kamalia sotalaivoja kuulu­taan
käytettävän rannikkopuolustuk­seen.
Ne . kuuluvat; ensin vahtivan
saarien ja snurenipien lavien takana
ja kun bolsheviki ilmestyy toiselfa
puolen saaren tai kiven, niin. silloin
nämä käjrvät kuin ampiaiset kimp­puun.
Ampuvat tuhannen nuuskaksi
vihollisen . pahssarilaivat niiUä voi­makkailla
tykeillään, i jotka yhdellä
laukauksella lävistävät niolemmat
Rettingi-lootan kannet, ja lopuksi
vetävät polsut parrasta järveen.
Sellainen toiminta-ohjelma näillä
uusilla Suonien sotalaivoilla kuuluu
olevan. ^ ' : . '::„-'-:-- . _
Mutta ^ siinä kylllksii että päsäh
pökkimään sarkajamakkaan puettu
Suomen sotaporvari tyytyisi näihin
kahteen Englannista tuotuun sota-alukseen,
ei, vaan se valmistaa niitä
vieläkm enempi, ehkäpä puolet lisää.
polsuja pelotellakseen. Toinen niistä
Englannista tuoduista sotalaivoista
on äskettäin lähetetty Porvoon vene-yeistamÖUe
(tässä lienee Suomen
porvarilehdet erehtyneet, kun mai­nitsevat
sen veneveistämöksi. Vai
peruuttamaan mainitun parjauskirjo-tuksen.
S. Heino D. Jarvls
Kp:n Jäsen, LW.W:n kort. no. 175920
(kök. p:Johtaja) (kok. sihteeri)
GUts. Maki ' / John Jarvl
I.W.W:n kort. no. -478982, Kp:n jäsen
Pöytäkh-Jan tairkastajat
Tolsiakin u,:työväenlehtiä pyydetään
julkasemaan ylläoleva.'
Eri paikk^^
Hearst, Ont.
Ajattelin pistää pienen pätkän
Vapauden palstoille Hearstinkin kuu­lumisia,
kun ei ..ole näkynyt mitään
koko syyskautena. Luulevat sivul­liset,
että on vallan nukuttu, mutta
ei kuitenkaan niiii , ole. Osastokin
on toiminnassa, vaikka se; onkin .hi­dasta
näin pienellä joukoUa^^
olisiko se vaatimattomuutta porva­rilta,
että kutsuu laivatelakkaa vene­veistämöksi)
mälliksi, jonka mukaan
veneveistämö alkaa kiukkuisestl niit-tailla
kokoon uutta jättiläistä. Sota-laiVain
ja hankkeen suurenmoisuut­ta
kuvaa sekin, että' veistämöllä par­haillaan
laaditaan näistä Englannista
tuoduista, sotalaivoista piirustuksia
luonnolliseen kokooni
Olemme ihan ällikällä lyötynä sii­tä
suurenmoisuudesta, mikä Suo­messa
nykyisin ilmenee. Olemme
tovin olleet sieltä poissa, ja kun
muistamme ettei ineidän aikana siel­lä
ollut noin valtavia meininkejä­kään
— puhuniattakaän teoista —
niin . ei se'^ole , ihmi^, jos olemme
väliän ylpeä "isänmaastamme". Ja
melkein sanattomaksi , hämmästynyt.
Muuten nämä sotalaivat, enempää
kuin muutkaan valtion menot, ku­ten
ohranat, vankilahuushoUi, suo­jeluskunnat
j a niin poispäin, eivät
Suoi^n porvarille tule maksamaan
irhtään öitään. Saa ne., ilmaiseksi.
Suon^-raukkaa Inin isot - vallat, ku­ten
v Englanti y.m. eivät ole muista­neet
. Ollenkaan siirtomaajaossa, niin
Suomen porvari käytännön ihmise­nä
on muodostanut omasta maas­taan
siirtoimaan. Helsinki kai lie­nee,
emämaata vastiaavässa asemas­sa,^,
josta vallitaan koko valtakun-laa^
aivan mustintaPet^^ myö- '
ten^ Suomen siirtomaissa elää eri
kansoja, hämäläisiä-satakuntalaisia,