Vapaus, June 14, 1962

              Sivu 2 Torstaina, 'kesäk. 14 p. — Thursday, June' 14, 1962
^ ^ A T D A T T C ^ INDEPENDENT LABOR ORGAN -
^ j f X ji jt\ U O FINNISH CANADIANS
~ älBE^TY) Est^blUned I^oy. 1917
Editor: W. B ^ u n t f s JdJHiagerr^B. Suksi _
. T^ejjhqnps: Office OS 4-4864 — Editorial OSA^mS
Published .tfaiijp,wecklyi^'T^^
PubUi^hlikg C«. Ltd.. 700-102 TBIm St. West. Sudbury, Ontai^ip, Oanada.
, /* ^ • 'MäiUng:^ddress: Box 6fl ^
• Advertl?lng rates i^pon appUcatiqn, translatlpos free of chpxge. v
AuthoriZBd as second c)ass mail by the Post Office .Department, .Ottawa,
and for paymeqtof p05tage'in,caah.
mAU&iHINNAT
Canadassa: 1 vk. $8.00 6 kk. $4.25 USA:ssa:
S kk. ^J^O Suomessa:
1 vk. $9.00 6 kk. $4.80
1 vk. .9.50 6 kk. 5.2&
I^ääministeri Diefenbakerin äskettäiset '^kovat sanat" .hinnankoro-tuksifi
.vastaan palajjtti mie^eeyme erään .pntarlql^ij^ep metsäi^^^eh^n
fiDiiskaksi esittämän lausunnon kämpän kurjista ruokaoloista: '^Not-hingi^
i oli pöydissä j a kokki uutta teki."
Kuten tiedetään, luttohalUtus oli pakpitet^u pääasiassa ull^omaa-laispiirien
toimesta alentamaan döUariparkamme arvon 92.5 senttiin
Yhdysvaltain dollarun verraten. Tämä toimenpide aloitti ma?ml?aj^i-sen
lantojen uousuji — ja luonnollisesti dollarin arvon filentamiskysy-myksestä
on tullut yksi kaikkeipkuumip kotoinen vaalikysymys. !Sel-vää
on — j a kouluuntuneena politiikkqna pääministeri Diefenbaker
oli tietoinen siitä s i l l o in kun hän joutui dollarin arvoa alentamaan —
tämä hintojen nousu saa muutenkin kansansuosiota menettäneen hal­litsevan
torypuolueen entistä huonompaan huutoon valitsijain kes­kuudessa.
Tämän takia pääministeri Diefenbaker antoi noin viikko sitten
jylisevän uhkauksen n i i l l e yhtiödle J9 l i i k k e i l l e sekä eräille 'ahneille
ihmisille", jotka käyttävät tekosyynä dollarin arvon alentamista tuot­teittansa
hintoja korotettaessa; •
Selittäen, että kotimaisten tuotteiden hintojen korottamiselle ei
ole mitään oikeutusta, pääministeri Diefenbaker .lulisti mahtiponti-sestir
jotta näitä "ahneita ihmisiä'' vastaan ryhdytään "tehokkaisiin j a
vaikuttaviin" toimenpiteisiin.
Mutta mitä tapahtui?
Heti seuraavana päivänä pääministeri' Diefenbakerin julistuksen
jälkeen näitä "ahneita ihmisiä" vastaan, suuret öljy-yhtiöiden j a lei­pomoliikkeiden
johtajat ilmoittivat, että heidän laitoksensa tulevat
nostamaan tuotteittensa hintoja, sillä v i i j i he veisaavat pääministerin
uhkauksille.
Tosiasia onkin tämä: Silloin kun liittohallitus alensi dollarimme
arvon 92;5 senttiin, hallitusviranomaiset myönsivät, että tämä toimen­pide
kohottaa ulkomailta tuotettavien tavaroitten hintoja. Torypuo-luetta
tukevat lehdet menivät sitäkin pitemmälle j a selittivät, että
tämä on hyvä juttu, sillä nyt saadaan "halpoja" canadalaistuotteita
helpommin myydyksi ulkomaille ja toisaalta, kotimaassakin ostetaan
enemmän Canadassa tuotettavaa "halpaa" tavaraa : a n i in vähenne­tään
ylenpalttista tuontia ulkomailta.
N i i n teoriassa.
Mutta porvarien teoriat ovat perin harmaita.
Canada e i tuota busheliakaan vehnää ulkomailta. Tosiasiassa mei­dän
maamme on maailman yksi huomatuin vehnän vientimaa. Mutta
Canadassa nostettiin jauhojen hintaa heti dollarin arvon alentamisen
jälkeen! Miksi? Meille selitettiin, että jauhojen hinnat ovat kansain­välisillä
markkinoilla nousseet (Canadan dollarilla ostettaessa j a niin­muodoin
on kotimaassakin nostettava jauhon hinta kansainvälisten
hintojen tasalle! *
Samoin tapahtui nikkelituotannon alalla. Canada on maailman
suurin nikkelin vientimaa. Mutta kun nikkelin hinta kohosi dollarim­me
arvon alentamisen johdosta kansainvälisillä markkinoilla (taas ca-nadalaista
rahaa mittapuuna käyttäen) niin nikkelin kotimainenkin
hinta oli kuulema nostettava kansainväliselle tasolle!
Wuista hyvin tunnetuista hinnankorotuksista mainittakoon viime-päivien
uutistietojen perusteella mm. seuraavaa:
Tea and Coffee Associationin edustaja Wm. Scandratt sanooi että
kahvin hinta on noussut kahdella sentillä ja nousee pian taas kah­della
sentillä. ' ;
HolidaySportswearin edustaja Harold Rosenberg sanoo että las­ten
vaatteiden hinnat nousevat pian 10-prosenttisesti j a että aikuis­tenkin
vaatteiden hinnat kohoavat
Book Puiblishers' Association of Canadan edustaa Hugh Kane
^sanoo, että useimpien kirjojen hinta on. jo noussut ID-prosenttisesti.
Anspach Fruit Companyn puhemies George Anspach sanoo, että
hinnankorotus on tapahtunut tosiasia niin kotimaassa kasvanien kum
ulkomailtakin tuotettavien hedelmien ja kasviksien kohdalta.
Kun asia nain on, eikä hallitus yritäkään tehdä mitään käytän­nöllistä
hintavyöryn ehkäisemiseksi, niin onko sitten ihme vaikka
valitsijat suhtautuvat kyynillisellä epäuskolla pääministerin ' koviin
sanoihin"?
Juuri tämä palautti mieleemme edellämainitun finliskaksi esite­tyn
mestarinäytteen: "Nothingia oli pöydässä ja kokki uutta teki."
Todettakoon vain lopuksi, että toiset Suuren Rahan kontrollissa
olevat puolueet ovat tässäkin asiassa aivan samanlaisia kuin vanha
torypuoluekin. Ääni vanhojen puolueiden hyväksi on ääni porvarin
rikastuttamiseksi ja työtätekevien köyhdyttämiseksi. Siksi pitäisi jo­kaisen
maan ja kansakunnan parhaita etuja puolustavan henkilön
äänestää maanantaina työväenehdokkaiden puolesta, jotka koostuvat
Uuden demokraattisen puolueen j a kommunistisen puolueen muuta­mista
ehdokkaita.
Muuta vaihtoehtoa "nothingia oli pöydässä . . . " h u m p u u k i l l e ei
ole.
Kepuli perustelu on sekin
Toisin kuin poliisivaltion menetelmiin perustuvan poliittisen syr-
:jnnän tapauksissa, jolloin kansalaisoikeuksien kieltämisen yhteydes­sä-
ei anneta minkäänlaisia selityksiä, tuomari R. A . Carsvallen eväsi
75-vuotiaalta Libanonissa syntyneeltä- mrs. Zahia ElabaoUchilta kan­salaisoikeudet
sillä perusteella, että hän " e i puhu riittävän hyvin eng­lantia".
,
Meidän mielestämme tämä on melko kepuli perustelu. Arvon
tuomari ei mahdollisesti sitä tiedä, mutta monet siirtolaiset ovat jou­tuneet
takavuosina, ja joutuvat vieläkin vastoin omaa tahtoaan elä­mään
sellaisissa olosuhteissa^ että heidän on miltei mahdotonta oppia
englanninkieltä. Toisaalta, kun henkilö anoo kansalaisoikeuksia, hän
.:esittää-vakaan ja harkitun kantansa siitä, että hän haluaa muiden
canadalaisten rinnalla omaksua oikeuksien lisäksi myös täyden edes­vastuun
tämän maan asioiden hoidosta. -
Kansalaisoikeuksien kielto on siis äärettömän vakava asia.
Ja tosiasia on, kuten tuomari Carscallen tietää, että tässä maassa
on tuhansittain sellaisia "maassa syntyneitä" kansalaisia, jotka puhu­vat
varmasti yhtä huonoa englanninkieltä kuin mrs. Elabaouchikin.
' ' M e siis katsomme, että kansalaisoikcaksien evääminen "riittä­mättömän
englanninkielen taidon" perusteella ei kestä oikeamielisten
canadalaisten arvostelua.
YLEISÖN
k l i UE
'Nyt ' ^ u n 'va^itBJötaJu ; ^ a a lä­hentyä
jloppua^ilm^^
(Qeltin vaalipiirin l i ^ n e s i ^ i e i i edes-sS
qräs i>erin t p r ^ e S ^ s y m y s , ja
se x}p: s^^titaa t ^ ä n .piicin I(onser-va(
fiiyiqn ehdokas tappioon. jHän on
henkilö joka eneron^Hov Ii^uin ku-
,k^f^I toihqn tässä vas|lipiiri^sfi on
syypää siilreQ, että tämän ^lueen
kai^vps- sulattotyöläisten' voimat
on iajoiijiettu ja yhten^iinen yoima-ikas
unio' pii^stp.ttu; että ^i^kelite-
.o]|Usuuden typl^iset työskenjelevät
t ^ ^ .pHiväna llpagn uutt^' t^öehto-sopiniusta.
Hän on myös jo etukäteen vakuut-
•t^ut s^omii^eÄtitietojen mukaan,
että jos hän pH^ee Catnadan parla­menttiin,
niin häqen ensimniäinen
työnsä on tehdä lakiesitys, jolla k i ­ristettäisi!
Canadan työläisten pu­he^
ja kokoontumisvapautta.-
Näin ollen kaikkien Nickel Beltin
vaalipiirin äänestäjien, jotka eivät
halua, että tällaiset teot ja uhkauk­set
tulisivat toteutetuiksi, on vaali­päivänä
äänestyslipun, avulla annet­tava
m r . G i l l i s i l l e selvä ja vakuutta­va
vaalitappio.
Tämä voidaan parhaiten tehdä
vain siten, että kaikki jotka eivät
kannata edellämaijuttua hajoitus-ja
uhkauspolitiikkaai yhdistävät
äänestysvoimansa j a siten osoitta-
.vat, ,että mr. Gillisiä ei tarvita Ca­nadan
parlamentissa.
Kun otamme huomioon, että So­cial
Credit puolue on vaalimainos-luksissaan
osoittanut yhtä vanhoil­liseksi
kuin nukä tahansa porvari­puolue,
j a kun sillä ei tässä vaali­piirissä
ole suurtakaan kannatusta,
menee sille annettava ääni aivan
hukkaan..
Uuden demokraattisen puolu­een
ehdokkaan on nimittänyt mr.
G i l l i s in oikean käden mies Poirier
ja todellisuudessa näyttää siltä, e t
tä sen puolueen ehdokas tässä vaa­lipiirissä
on nimitetty sitä varten,
että ne jotka ovat tyytymättömiä
tämän vaalipiirin konservatiivien
politiikkaan, antaisivat äänensä
Uudelle demokraattiselle puolueel­le;
Jos tyytymättömien äänet saa­taisiin
täten hajoitetuksi mahdolli­simman
monelle ehdokkaalle, niin
konservatiivien ehdokkaalle olisi
mahdollisuus tulla valituksi valitsi­j
a in vähemmistöäänillä.
Tällaista menetelmää on Sudbu-ryn
ympäristössä käytetty ennenkin
ja siten saatu valituksi taantumuk­sen
ehdokas. Tähän satimeen ei
meidän pidä tarttua.
Mahdollisesti kaikki äänestäjät
eivät kaikissa asioissa hyväksy l i ­beraalien
politiikkaa —^ eikä se to-'
dellisuudessa ole torypuoluetta
kummempi kansallisesti — mutta
ainoa puolue minun käsittääkseni
Nickel Beltin vaalipiirissä, joka
voi saattaa konservatiivit tappiolle,
on tällä kertaa liberaalipuolue. Sen
ehdokas, lakimies O; J . Godin, joka
oli tämän vaalipiirin edustajana ku­luneen
istuntokauden aikana Cana­dan
alahuoneessa, on antanut mel­ko
tasapuolisen kohtelun kaikille.
Kaikki seikat huomioonottaen tu­lisi
mielestäni kaikkien valitsijain
tässä vaalipiirissä, jotka eivät Gil­lisin
räikeätä hajoitustyötä hyväk­sy,
antaa puolueeseen katsomatta
äänensä liberaalien ehdokkaalle j a
siten osaltaan toteuttaa sen mielen­osoittajien
toivomuksen; jonka
mainostauluissa sanottiin: "Jumala
varjelkoon Nickel Beltia torypuoiu-eelta."
— H.E.
V i i s ! vuotta «n kidunut sUtä,
kun Ranska^ Länsi^Saksa, Italia,
Belgia, Hollanti ja Luxemburg
solmivat :Roomassa sopimuksen
JBuroopan talousyhteisön (EEC)
muodostamisesta. Sen tarkoituk­sena
on yhdistää sopimusmaiden
kansalliset markkinat yhteismark­kinoiksi
poistamalla tullirajat ja
sopimusmaiden välistä kauppaa
koskevat liiäärärajoitiiksjst.' Sopi-muksessamäSriteilään
n i i n ikään
kolmansien maiden kanssa käytä­vän
kaupan suunta Ja tullit. Yh-teismarkkinain
puitteissa salli­taan
"henkilöiden, asiantuntijain
j a pääomien" vapaa liikunta
maasta toiseen ja toteutetaan yh­teis
m a r k k i n a politiikkaa myös
maatalouden j a liikenteen aloilla.
Näiden toimenpiteiden loppuun
suorittamiseen laskettiin tarvitta­van
kaikkiaan 12 vuotta. — K u n
Rooman sopimusta on nyt toteu­tettu
käytännössä noin neljän
vuoden ajan, on sen vaikutuksia
ja tuloksia jo nähtävissä erityi­sesti
sopimusmaiden taloudessa.
Niitä esittelee seuraava artikke­limme.
Jossa on käytetty Prav-dassa
julkaistua aineistoa EECstä
ja sen kehityksestä.
EEClIä Y L I K A N S A L L I N EN
JOHTO
Talousyhteisön pääelimiä ovat
EEC-maiden parlamenttien neuvos­to,
ministerineuvosto, komissio, tuo­maristo,
taloudellinen ja sosiaali­nen
konsultaatiokomitea sekä va-ismar
laiset monopolit rakentavat tehtaita
Rankaan : a Hollantiin,: ranskalaiset
Italiaan ja Belgiaah. italialaiset
Ranskaan jne. Voimaperäisin kar-tellisoittumispfosessi
tapahtuu joh­tavilla
tuotannon aloilla, mustassa
metallurgiassa j a kemiallisessa teol­lisuudessa.
P I E N E T J A K E S K I S U U R ET
Y R I T Y K S E T TUHOUTUVAT
Tariffien alentaminen on kiristä­nyt
voimakkaasti kilpailua. Kansain­välisten
kartellien muodostaminen
Ja -markkinain jakaminen suurim­pien
monopoliyhtymien kesken is
kee koko voimallaan pieniä j a kes
kisuuria tuottajia. Ranskassa, jonka
teollisuus oli turvattu suurimmilla
suojatulleilla on 30 pros. sähkövoi­maa
tuottavasta teollisuudesta la­kannut
olemasta kannattamatto­muuden
vuoki, 20 pros; pienistä
tekstiilialan yrityksistä (joissa vä­hintään
20 työläistä) on lopettanut
toimintansa. Jokin aika sitten De-cazevillen
kaivostyöläiset kävivät
sankarillista taistelua kaivoksen sul­kemista
vastaan, joka oli määrätty
suoritettavaksi "rationalisoinnin"
merkeissä. Belgiassa suljettiin vuo­den
1961 loppuun mennessä 46 hii­likaivosta,
joiden yhteinen , vuosi­tuotanto
oli 7 miljoonaa tonnia hiil­tä.
Suunnitelmat maatalouden yh-teensulattamisesta
(integroinnista)
merkitsevät suoranaista tuhoa pie­nille
kilpailukyvyttömille' talouksil­le.
Kaiken kaikkiaan tuhoutuisi lä­hes
8 miljoonaa talonpoikaistalout
l^^kuuri 23 pnä
Toronto. — Yritys järjestää eri­koisen
> hauskat juhai^ustanssit
Tarmolaan kesäkuun 23 päivänä,
siis juhannusaattona, alkaen kello
9 i l l a l l a.
Soitosta huolehtii tunnettu j a pi­detty
"Yugoslavian Poika" orkeste­r
i .
Lisäjcsi on keskiyön kuutamossa
(kuinkas muuten). leimuava j a aiiui
hurmaava kokko, sekä "pikkutun­neille
asti kestävä "weiner roast".
Tervetuloa' juhlimaan j a nautti­maan
keskikesän kauniista juhla­yöstä.
Samalla Jcartutamme nuorten
matkarahaa suurjuhlille. .— H .
luuttakomitea. T o i meenpanevista 1 ta.
elimistä tärkein on EECn komissio. _Y^,j,jg„„j^^
i^""!' f"'L?_l°^!?;^"f..°".^'.!^^ ELINTASO L A S K EE
Tunnuksella tuotteittensa "kilpai-
Keskiaikaa
Angolassa
Leopoldvllle. — 26-vii|otias por­tugalilainen
lääkäri Mario Padua,
joka on ollut upseerina Portuga­lin
armeijassa, on antanut Y Kn
Portugalin siirtomaita varten
a s e t t a massa erikoiskomiteassa
lausunnon Angolassa kokemistaan
julmuuksista. : T r i Padua, joka
karkasi viime lokakuussa Portu­galin
siirtomaa-armeijasta, kertoi
Portugalin sotaministeri Silvan
pitäneen ennen upseeriryhmän
matkaa puhuttelun, jossa hän oli
sanonut, että heidän oli Angolasv
sa unohdettava "armo"-sana.
Tri Padua oli ensin ollut Lusan-dassa,
Angolan pääkaupungissa,
missä portugalilaiset olivat kersku­neet
toimeenpanemillaan kidutuk­silla.
Luandasta oli hänen osaston­sa
marssinut kohti viidakkoa, mis^
sä se erään kylän lähettyvillä näki
ryhmän • ammuttuja angolalaisia,
joilta oli leikattu korvat irti. Pai­kalla
olevat "sotaveteraanit" olivat
kertoneet että korvat syötätettiin
miehille ennenkuin heidät "ammut
tiin. Vangiksi saatuja angolalaisia
kohdeltiin kuin esineitä ja jokainen
halukas sai "oman vankinsa" tap­paakseen.
Ruumiista ilmoitettiin
päät pelotukseksi jälkeenjääneille.
Alberto Pinto, Salazarin armeijan
korpraali, joka on- myös karannut
yksiköstään, vahvisti tri Paduan
kertomusta portugalilaisten suorit
tamista murhatöistä.
-r- Vanhin canadalainen laiva-veistämö
perustettiin St. Charlesin
-joella-lähellä Quebecin kaupunkia
vuonna 1732.
käen toiminut liittokansleri Ade-'
nauerin uskollinen kannattaja, län-sisaksalainen
Walter Hallstein.
EECn toiminnan rahoitusta var­ten
on muodostettu joukko luotto­j
a rahalaitoksia, joista mainittakoon
Euroopan investointipankki, sosiaa­linen
rahasto sekä "merentakaisten
alueiden" kehitysrahasto. E E C eli
kuutosmarkkinat ovat tärkein eu­rooppalaisista
yhteisöistä, joita ovat
lisäksi mm. Euroopan teräs-'ja hiilir
unioni, sekä atomienergiayhdistys
(Euraton).
NELJÄ VUOTTA
NUMEROISSA
Kuluneiden neljän vuoden aikana
Rooman sopimuksen voimaantulos­ta
on suoritettu joukko kauaskan^
toisia toimenpiteitä sopimusmaidei|
kaupankäynnissä .^a taloudessa.
Kalkki määrälliset rajoitukset on
poistettu yhteismarkkinoihin kuulu­vien
maiden välisestä kaupasta.
Teollisuustuotteiden tullit on alen­nettu
40 pios. j a maatalou-stuottci-den
tullit 30—35 pros. EEC-maideu
välinen kauppa on tänä aikana kas­vanut
71 pros. Tämän vuoden hei­näkuun
alusta lukien tulee voimaan
sopimus maataloustuotteiden yhteis­markkinoista,
jotka tulevat käsittä­mään
90 pros. sopimusmaiden maa­talouden
tuotannosta. Ratkaisevat
matalouspoliittjset kysymykset siir­tyvät
samalla sopimusmaitten halli­tusten
määräysvallasta EECn yli­kansallisille
elimille, ministerineu­vostolle
ja komissiolle.
EECn harjoittama sopimuksen
ulkopuolella olevien maitten kau­pankäynnin
diskriminointi on voi­mistanut
eräitten Euroopan maiden
pyrkimyksiä päästä jäseneksi yh­teismarkkinoihin
tai solmia erikois-sopimuksia
EECn kanssa. V. 1961
assosioitui Kreikka kuutosmarkiti-noiden
jäsenyyteen. Neljä Länsi-
Euroopan maata nim. Englanti,
Tanska, Irlanti j a Norja ovat anon-neet
täyttä jä.senyyttä EEC:ssä. Tä­män
lisäksi ovat Itävalta, Sveitsi.
Ruotsi sekä Espanja ja Turkki pyy­täneet
saada assosioitua EEC:hen.
Maaliskuussa tänä vuonna allekir­joitettiin
EECn .a USAn välillä
sopimus tullien alentamisesta kes­kimäärin
20 pros.
PÄÄOMIEN KESKITTY­M
I N E N KIIHTYY
Monopoliyhtymien lehdistö ylis­tää
kaikin tavoin Euroopan talous­yhteisöä:
se anta^ teollisuudelle
mahdollisuudet alentaa tuotantokus­tannuksia,
spesialisoida työvoimaa
ja takaa pääomalle vapaan liikku­vuuden.
Tämä kaikki koituu muka
tudftäjien, työläisten ja kuluttajien
yhteiseksi hyödyksi. Halpoja rans­kalaisia
hameita "myydään kaikissa
yhteismarkkinamaissa. Italialaiset
myyvät saksalaisia autoja, saksalai-
.set myyvät italialaisia kenkiä ja
ranskalaistit italialaisia Ja hollanti­laisia
vaatteita. Jos uskoisi porva­r
i l l i s i in lehtimiehiin, olisivat yh­teismarkkinat
synnyttäneet peräti
kolme talousihmettä — länsisaksa-laisen.
italialaisen Ja ranskalaisen.
Talousyhteisö on kaikkein suurim­pien
monopolien aikaansaannos. Ja
kaikki toimenpiteet sen kehittämi­seksi
Ja lujittamiseksi koituvat näi­den
monopolien hyväksi. Yhteis­markkinat
ovat nopeuttaneet tuo­tannon
Ja pääomien keskittymispro^
sessia. Kuin sienet sateella kasva­vat
kansainväliset k a r t e l l i t ' Teh^
dään sopimuksia markkina-alueiden
jakamisesta, tuotannon spesialisoin-
" i s t a . Tuotantolaitosten yhteensu­lautuminen
pyyhkäisee aallon ta­voin
yli markkina-alueen. Peruste
taan yhteisiä yrityksiä. Länsisaksa-lukyvyn
lujittamisesta" monopolit
pyrkivät työpalkkojen jäädyttämir
seen. Nimellispalkkojen nousu, jo­ka
on tapahtunut työtätekevien an­karan
taistelun tuloksena, on jää­nyt
pahasti jälkeen nopeasti kasva^
Sanomalehti-paperirahastoon
on saatu vielä lahjoituksia seuraa­vilta:
pirkka David Waren, Toronto
Qnt. $3.00; Wm. Kähärä, Toronto,
Ont $2.40; K. J u n t t i l a . Port Arthur
Ont. $1.00; Jack Jackson, Fort Wil­l
i am Ont. $1.00;V; Hietanimel, Sal­livan
Bay B . C. $8.50; Hamia ja
Matti Saari, Sudbury, Ont. $3.00.
Tässä numerossa julkaistu j a lahjoi­tuksia
$18.90;.- Ennen julkaistuja
$2,252.65. Yhteensä $2.271,55. .
Monet sydämelliset kiitokset kai­k
i l l e lahjolttajlUe. — Konttori.
Himalajan kasvi
parantaa syöpää
New Delhi. — On mahdollista,
että erään Himalajassa esiintyvän
kasvin avulla voitaisiin parantaa
joitakin syöpälaatuja. Intian syö-väntutkimuskeskuksen
antamien
tietojen mukaan.
"Hipohae Salicifolia"-niminen
kasvi mainitaan vanhoissa Ayuve
yista elinkustannuksista. Vuodesta j j c i n lääketieteellisissä teoksissa.
joissa sanotaan, että sen avulla voi-daan^
parantaa joitakin keuhkosai­rauksia.
Intian syöväntutkimuskeskus on
kokeillut tätä h i i r i in ja ilmoittavat
"tulosten olleen tyydyttäviä".
1953 vuoteen 1961 ovat elinkustan­nukset
Ranskassa kohonneet 38
pros.. Hollannissa 23 pros.. Italiassa
18 pros., Länsi-Saksassa 14 pros. ja
Belgiassa 11 pros.
Ranskassa miljoonan työläisen
reaalipalkka vuosina 1953—1961 ei
kasvanut lainkaan vaan päin vas­toin
laski entisestään. Sosialistisen
Avanti-lehden mukaan Italiassa
'talousihme onnellisti ylenpalttises­ti
tuottajia Ja hyödytti hyvin vähän
työtätekeviä".
EEC-MONOPOLIEN
KULTASUONI
Monopoliyhtymille on avautunut
todellinen kultasuoni. Siitä muuta­mia
faktoja: 50 suurinta länsisaksa-laista
yhtymää lisäsi puhdasta voit­toaan
2.2 kertaisesti vuosina 1957—
>0. Sähkökonserni A E G kohotti
voittojaan 38 mii oonasta Saksan
markasta 47 miljoonaan markkaan
vuosina 1959—:61, konserni ' Haus
Siemens 65 miljoonasta 86 milj.
markkaan ja Reinin—Westfahlenin .
sähköyhtymä A G 56 miljoonasta ai- J^' l ^ l , Sveitsissä.)
na 124 miljoonaan markkaan asti.
Suurten ranskalaisten yhtymien
osakkeiden hinta nousi 68^ pros.
vuosina 1958—61. Suurimman säh­köteknillisen
yhtymän Thomson—
Haustonin liikevaihto kasvoi sa­maan
aikaan 71 pros. Vastaavassa
määrässä kasvoivat, myös yhtymien
voitot.
Italialainen autokonserni FIAT
lisäsi voittojaan 19.7 miljardista l i i ­rasta
v. 1959 26,4 miljardiin liiraan
V. 1061; konserni CNIA-Viskoza 11,6
miljardista 18,6 miljardiin liiraan
samana aikana.
EECn POLIITTISET
PÄÄMÄÄRÄT
EECllä -on myös poliittiset tavoit
teensä. Niitä kuvastavat eräät EECn
ja siihen .kuuluvien maitten johto­miesten
lausunnot, joista tähän lai­nattakoon
muutama:
"Yhteismarkkinoiden perimmäi-.
set tehtävät ovat yhteydessä po­l
i i t t i s i in ongelmiimme ; . . E u r o o ­pan
talousyhteisö pyrkii yhdistä­mään
kansalliset poliittls-talou'
delliset instituutiot. Tämä pää­määrä
koskee luonnollisesti myös
kulttuuria j a sosiaalista .elämää
sekä puolustusta . . . Muunlainen
sopimuksen tulkinta on mahdo­ton."
(W. Haisteluin lausunto 14.
Adenauer puolestaan on lausu­nut,
että ' E E C edustaa yleisen
mielipiteen mukaan Atlantin Ui­ton
päävolmia Euroopassa". (Val­tiopäivien
Istunnossa 21. 4. 1961.)
"Yhteismarkkinat muodotettiin
viimeiseksi askelmaksi Länsl-Eu-roopan
maiden poliittista liittou­tumaa
silmällä pitäen. Talousyh­teisö
on 'poliittinen voimatekijä
joka suuntautuu "Itäblokkia" vas­taan
NATOn puolesta". (Guten­berg,
Adenauerin puolueen johto-miehlä,
20. 5. 1961 antamassaan
lausunnossa.)
Sault Ste. Märle^ — Vaalipäivä
on siis maanantaina t.k. 18. jolloin
valitaan Canadan ?5,parlamentti.
Vaalipaikati: j o i ta on. 206 Algoina
West piirissä; ovat auki 11 tuntia,
eli klo.8 aamulla klo-7 Ulalla stan-dardaikaa,
tai klo 9 aamulla klo 8
i l l a l la valonsäästöaikaä (DST).
Uuden demokraattisen^ puolueen
ehdokas Morris.^ Weriiick on ainoa
kolmesta täällä olevasta ehdokkaasi
ta,%^/Ota edistysmielinen-ja valistu­nein
osa työväestöstä, farmareista,
pikkuliikemiehistä j a oppineistosta
voisi äänestää edustajakseen Otta'
wan parlamenttiin.
Morris Wernick on syntynyt Eng^
lännissä 32 yuotta sitten ja- on nyf
Canadan kansalainen. Hän on avio­liitossa
ja kahden lapsen isä. Hän
on koujuutettu Englannissa j a sai
BA-arvon A^anchesterin yliopistossa
poliittisen t.iet,een j a historian alal­la.
Hän toimi 'Opettajana Montrjea-lissa
kaksi vuotta ^a on nyt histo­rian
opettajana ^oon korkeakoulus­sa
(CoUe^iate Institute). >
"Mielestäni uusi demokraattinen
puojue (NDP) edustaa niiden toi-veit^.
j o i l la pn ^hteiskuniiallinen oi-keyden
jako j a yhteiskunnallinen
vastuunalaisuus sy^iSmen asianaan'',
on Morris Wernickin mielipide.
Wernickin nimi on alimmainen
äänestyslipussa jonka perään^ laiter
taan X kirjain, ei mitään muuta. ;
Uuden demokraattisen puolueen
vaalioh sima on j o selostettu leh­dessämme
aikaisemmin j a monipuo­lisesti,
joten on tarpeeton tässä
enää selostaa. Se on lyhyesti järjes­tyneen
työväestön, farmariväestön
ja keskiluokkalaisten r^formipuo-lue,
joka koettaa saada aikaan
yleensä kansaa hyödyttäviä paran­nuksia
tämän kapitalistisen järjes­telmän
vallitessa. :
Liberaalien ja konservatiivien
vaalikokouksia, radio- j a televisio­puheita
on pidetty jo useita eri kie­lillä
mm. suomenkielellä radiossa.
Kuten sopii arvatakin; on se samaa
"kuumaa ilmaa", mitä me olemme
saaneet kuulla jo kymmeniä kertoja
ennen vaaleja. Näillä herroilla .'a
puolueilla on se tapa, että nämä
suuret lupaukset ym. tahdotaan un­hoittaa
vaalien jälkeen.
Liberaalien ehdokkaan tätä aluet­ta
edustaneen Nixonin ja hänen
kannattajiensa taholta kuten Hur
bert Badänai Fort W i l l i am piiristä,
on arvostellut koko ankarasti Die­fenbakerin
hallituksen edesottami-sia,
kuten dollarin arvon laskemista
921,^ senttiin ^Yhdysvaltain dolla­r
i i n verrattuna.
Elintarvikkeiden hinnat nousevat
jatkuvasti rahan arvon laskemisen
johdosta, sanoi mm. Badanai, joka
puhui englannin- ja italiankielellä
äskettäin.
Lakimies Vannini Soosta syytti,
että konservativien ehdokas Harry
Lane käyttää noin $25.000^-$45,000
vaalikampanjassaan.
Soon alueen likavesien puhdistus-iaitosvjjoka
on ollut käytännössä jo
kolme kuukautta, avattiin "viralli­sesti"
suurin juhlallisuuksin viime
viikolla. Tilaisuudessa oli läsnä kau>-
pungin virkailijoita j a muita teolli­suuden
"prominentteä".
Tämä $3,234,826 maksava puhdis­tuslaitos
on suurin Pohjois-Ontarios-sa
ja puhdistaa kaiken likaveden
Soosta, Korahsta ja Tarentorasista
ennenkuin se lasketaan uudelleen
S t Marys-jokeen..
Yllämainitusta summasta on saa­tu
hallituksen välityksellä $2,200,-
000 lainana Central Mortgage and
Housing-yhtiöltä. Velka on makset
tava takaisin seuraavan 30 vuodeQr^
kuiuessa. Loppu mainitusta $3,300)^ ^
000:8ta saadaan kolmannelta' OSRI- ^
taan sillä, että korotetaan vedeti ^
käyt^jien yesilaskuja (tämä onf^^-''
tapahtunut^ ja ioppu k ' ^ i kolmä^
taosäai: kunnallisveroilla:', K a u p u ^ ^
maksaa tästä vuosittain, ,'$331^s|2,^
Tarentorus $17,2()2 ja Korah $ 1 ? ^
952..;
Vaikka kaupungin ja k u n t t e n . : ' U^
kavesi tuleekin puhdistetuksi, niii^i;^
teollisuuslaitoksien ei tule.-AigömaL^
Steel-yJitiön terästehdas laskeervut^^M
rokauden kuluessjSi noin\SO iniljööl^'
naa gallonaa likavettä jokeen - ja^> i
A b i t i b in paperitehdas noin'iö m i l - ^
Joonaa gallonaa. O n t a r i o n - h a l | i t u k^
s e n - ^ i r k a i i i a t r i A . E ^ B e n ^ y aikJ^-S
kaupungin virkailijat tulevat ij^.^tjl:
vottelemaän näiden teoUisuuslaitok- «
sien omistajien kanssa tästä asiastäv f
Tämä puhdistuslaitos kykenee i
Wttelemääii 16 miljoonaa gallp^ \
naa "raakaa" likaviemärivettävtto- f
rökaudessa, mutta käsittelee tällä >
kertaa vain 8 miljoonaa gallonaa. '
• • » , , \
Canadan yhdistyneen kirkon Lou-" *
nais-Ontarion j a Algoman piirin, '
kirkkokuntien konferenssissa tääUä 1
viime viikolla hyväksyttiin mm. ke- '
hoitus hallitukselle, että Ottawan i
tulisi käyttää vaikutusvaltaaqsaul..
maailman asioissa siten, että saatai- •
s i in kalkenlaine/ ydinaseiden ko- ;
keilu ja itsemucnäa tuottavaa aseis- '
tautumiskilpailiji\ lopetetuksi ja Y h - '
distyneiden Kansakuntien toimii^ta \
tehokkaammaksi. S-^, '
Konferenssiin osallistui yli *)(|/ !
edustajaa 9 kirkkokunnasta. T r i E.' ^
M. Howse Torontosta esiintyi vie-.
rasedustajana ja oli tilaisuuden :
pääpuhuja.
T r i Howse, joka edusti Canadan^ >
yhdistynyttä kirkkoa kristillisien, :
kirkkojen maailmankonferenssissa <
New Delhissä, Intiassa, esitti pu-' !
heessaan joitj^in erittäin mietejeta^
kiintoisia asioita. Intiassa p i d e t ^ ^ \'
konferenssiin osallistui edustajia '
40 maasta — mm. Neuvostoliitosta. ;
jossa hän sanoi olevan 50 miljoonaa .
jäsentä Venäjän ortodoksisessa ikhr- •
kossa ja 27,000 pappia. j
Aikaisemmissa tällaisissa:'ko]hTer |
rensseissa on ollut edustettuna «
suurimpana kirkkona' -YhdysvalC|i^' \
metodistinen kirkko, jossa bn: 16 (
miljoonaa jäsentä. Konferenssi] pi} '
dettiin • maassa, missä on 438 mUj^ •
asukasta ja j o i s ta ainoastasi S^lpro^ '
senttiä on kristinuskoon kuuluvia^ [
Miten tämä on mahdollista? Meil- f
le on täällä"v^aassa maassa" ope- '
tettu j o vuosikymmeniä, että kom- [
munistit vainoavat uskontoa I^eu- I
vostoliitossa j a muistan aikoja;^ö|; [
loin puhuttiin : a kirjoitettiin (ete^ i
na, että 'bolshevikit syövät päp^a' !
j a nunnia." ' -11
Ontarion postityöläisten konfe^
renssissa täällä viime viikolla hyväfc
syttiin päätöslauselma, jossa kehoi-tetaan
tulevaa Canadian FostalEjn-ployees
Associationin kansaljU}]^
edustajakokousta ryhtymään voihA»
peräiseen työhön maan k a i k i i j^
postityöläisten yhdistämiseksi .-xh-teen
unioon ja ryhtymään aktim*
sompaan toimintaan saadak^i^
pöstityöläisille feamat /järjestymis­iä
neuvotteluoikeudet kuin jofi
muillakin järjestyneillä työläisillä.
Konferenssiin osallistui noin.:'60
edustajaa eri puolilta Ontariota.
Tilaisuudessa puhuivat mm. liiton
kansallinen presidentti Dan Cross
j a International Woodworkers ' of
America-union 2 p i i r in johtaja H .
Landon Ladd. L.
PÄIVÄN PAKINA
Mr. GHIisiä taitaa kivestää
Näyttää siltä, että mr. Gillisiä
kivestää nyt kuten ennen vanhaa
Puumalan äijää kivesti peräti seit
semän vuotta.
Emme tarkoita nyt yksinomaan
Incon työläisten äänestystulosta.
Kuten Uedetään, Incon työläisten
äänestystulosten lasku " " s o v i t t i in
j u u r i , sellaiseen .ajankohtaan —
viikkoa ennen vaaleja — että te-räsunion
odotettu "voitto" nostai­si
mr. G i l l i s in ^poiliittisia. osakkei­ta.
, ,
Mutta toisin kävi siinäkin. Isois­ten
odottamassa teräksen suuresta
voitoista tuli pannukakku mikäli
tavallinen kansa on kysymyksessä.
Se on tietenkin G i l l i s i l l e ikävä jut­tu.
Toisaalta on syytä kuitenkin sy­ventyä
mr. G i l l i s i n viimeaikaisiin
lausuntoihin, jotka poikkeavat ko­konaan
torypuolueen virallisesta
ohjelmasta.
Ensinnäkin on huomattava, että
mr. Gillisiä ei mainosteta torypuo­lueen
uskollisena apostolina, mikä
hän on. vaan "nikkelityöläisenä
Nickel Belt vaalipiirissä".
Totta tietenkin on, että mr. Gil-lis
on joskus ollut nikkelityölä.i-nen,
mutta hän on kulkenut siltä
rehdiltä alalta niin kauas poliitti­sen
pimeyden yöhön, ettei hänel­lä
ole lähempien työtoveriensakaan
keskuudessa ollut enää vuosikau­siin
mitään kannatusta. Muistaa ni­mittäin
tulee, että mr. G i l l i s on en­tinen
Falconbridgen työläinen —
^ja Falconbridgessa on. hänen hajoi-tustyönsä
huonoimmin onnistunut.
--Se, että mr. Gillisiä mainoste­taan
pääasiassa "nikkelityöläisenä",
eikä toryjen puoluepaavina. on ala­käden
tunnustus siitä, että torypuo-lueella
ei ole kehuttava kannatus
sen paremmin Nickel Beltin- vaali­piirissä
kuin Sudburyn kaupungis­sakaan.
Erikoistapauksena voidaan maini­ta
mr.Gilliäin "vaaliohjelman!' se
kohta missä hän puhuu marginaali-farmien
avustamisesta siinä tapauk­sessa
jos hän ja torypuolue voit­taa.
Milloinkaan ennen ei ole kuultu
n i in suurta poliittista valhetta
kuin tämä.
Tosiasia nimittäin on, että tory­puolueen
muodostaman liittohalli­tuksen
harkittuna ohjelmana on
ollut ja tulee olemaan näiden mar­ginaali-,
eli heikostikannattavien
farmien tuhoaminen. Vain tämä
selittää sen. miksi tuhannet ja
Uuhannet Canadan farmarit joutu­vat
lähtemään joka vuosi kotikon­nuiltaan
farminsa kannattamatto­muuden
takia — hallituksen teke­mättä
kerrassaan mitään aikaisem^
min paljon ylistettyjen "perhefarr
mien" säilyttämiseksi.
Miksi näin?
Meidän maassamme vallitsee jo
toistakymmenettä vuotta kroonilli-nen
maatalouskiiisi. Farmarit tuot
tavat tai voisivat tuottaa paljon
enemmän, mitä voidaan myydä.
Toisaalta maataloudessakin on ta­pahtumassa
ns. "pystysuoran inte­graatio-
ohjelman perusteella suur­pääoman
tunkeutuminen pientuot­tajien
tilalle. Nämä suuret tehdas­maisesti
toimivat ja melkP korkeas­ti
automatisoidut farniit työntävät
pikkufarmareita tiepuoleen aivan
samalla tavalla kuin monopolipää-oma
työntää kaupungeissa pien­tuottajia
työväestön riveihin.
Tässä kriisitilanteessa on porva-liston
toimesta ja vanhat puo­lueet
hyväksyvät sen periaatteessa
yksimielisesti — kehitetty teoria
heikosti kannattamattomien eli
marginaalifarmien jättämisestä jo­ko
isoisten laidunmaiksi tai metsit
tymäan.
Vain tämä selittää sen. miksi
valtiovallan toimesta ei panna tik­kua
ristiin niiden tuhansien "mar-ginaalifarmarien"
avustamiseksi,
jptka joutuvat vuosittain lähtemään
kotikonnuiltaan, useimmiten palk­katyön
hakuun.
•Pohjois-Amerikan mantereelta,
siis Yhdysvalloissa ja Canadasta
- ja hallituksen viralliset tilastot
. 1 , Li U J I J .,
osoittavat tämän todeksi on y i - K
lämainittujen seikkojen perusteel- .
la joutunut jo lähes 2,000,000 ^fär- '
maria jättämään kotikontunsa: iuiil-joonia
eekkerinaloja maata on. (ä- '
ten kiskaistu pois tuotannosta. Ken
tätä ei usko esim. Nickel Be:i(|n
vaalipiirissä ^ hän lähtekööi^vaäto- •
ajelulle mainitulla alueella. • . }j ,
Katselemalla autioiksi jätettyjä '
farmeja . a sellaisia farmeja jolisa !
vaan asutaan eikä enää harrasteta.'
minkäänlaista maanviljelystä^ ^ i k a i
karjanhoitoa, sekä muistelem;^^ .
menneitä " v i l k k a i t a " aikoja, se saa i
suurimmankiq epäilijää uskpip^^i^ -
että näin pn asia. — ' ' « •
Mr. Gillis tietää, -että asia. on
näin. Hän tietää myös, pttä tory* ;
puolue on sitä iloisempi, mitä pi^
kommin ja kivuttomammin selvi-;.
tään niistä "marginaalifarmeista" i
jotka Suuren Rahan mielestä ovat
"maan vaivana". l - •
Itseensä ja perheeseensä suiiiC|iu-,V.
neen täytyy olla jokaisen pikkufar- '
marin j a erikoisesti ns. marginaa-i
lifarmin omistaja, joka torypuolu­een
ehdokasta äänestää. , >
Valitettavasti piosuhteet Nickel'
Beltin vaalipiirissä ovat niin s~ek9- >
vat ja monisäkeiset. että meidänkin .
on.vaikea hyvällä omalla tunqölla
suositella sipltä ketään muutai^aan V
ehdokasta. Mutta huolimatta siitä,
miten Nickel Beltin valitsijat ää­nestävät,
me k a i k in voimme nauraji >
torypolitiikkojen tempaisuille siel- '
lä. — Känsäkoura.