Vapaus, June 25, 1928

              8hii2 Maanantaina, kesäkimn 25 p;nä—Mon., Jane 25 No. 131 — 1928 f >^o. 13
VAPAUS rruo, Ontario. kxiiuLl-ji, pclui «siictui- j* BuriUriaä jahlayiiTJai.
T O I M I T T A J A T :
A. VAARA. B. A i TEXHUXE-V. H. S L ' H . E. PEHKOSEN.
JUp«teMd cx tb« P<Mt OfCca DcpartOCTl. Ocxan. mcoud cUaa taaaez.
VAPAUS (Uberty)
The onlj orcza of Flsaisb VcAm ia Cxtixdt. PalUtiicd ätilj ct Saäbarj, Oatano.
ILMOTUSHLVSAT VAPAUDESäA:
Kafmtilmotntaet tlM fcnta. (240 kaiui kotaa. — AnoluttoooseacUaotBkaet SOe. palatafgma. —
lfIaaaasn<nliBot«kaet fi>c. ketc. 11.00 S knxu. — Syatjo-JilootSlaet SHOO kerta, 12X0 3 kertaa. —
A>io«(sUaonik»et «2J» k«»ia. $XO0 kakai kertaa. — KUtoailmotakaet tl JOO kerta. — KTOlaauailiooUjk-
H t ^ t k kerti, SOc. Uuiiatkaa kUutUateh* tai s«tiatoTär«7iU. — flrlBtnBtifj^Jt )a owxe!aaotakacs
tBes:i«rta. jLOO kbtaa kertaa. — TXifiSrUu/CMjiea Ja a i a o t c « * « e o t t a o r i e n oo, TaaJittaeata, libatct^xZ
etakäteea. — Tilankaia. j o lu ci M t u a a rzba. ci »sIU iSkctamääa, paitat aaiatJraTfn. JeiOa
«« Bkamkact.
TILACSHrXXAT:
$*S0. « kk. (2.S0. S kk. n'7S ia 1 kk. tlXtt. — yhijvCtoihia i» Svnsacs aeU . a » n M l>
: 1 Tk. S6JO. 6 kk. taJO. S kk. fZM ja 1 kk. tl.00.
Lrhlm aiotut ilmotaUet piUi o!Ia kouttonMa k«JIo • ip. i!metty!n£«jjjtän edelliataa arkipiirini.
ftpuiiea loioutoa: Libotjr BaUdiac 33 Loma Street. PoiicUa S36V.
Tapaadea Uottotit Ubtnj BolMin». 35 Lorse St. Pnbelin 1038. Poatioaota; Boa « . Sadbarr, Oat-
Ccseral adrertiatiif ralea 7Je. per eol. Inck. Hinioam efcarje for aisjJa isaertioa TSe. Ti» Vapaa»
k bcat a4)fcTtiiiiix öeöriuB aaoa» ifia FiaBiA Peopfe ia Caaada. ^ •
Joa ctt« mUleia lafaanaa aaa «aitaatu onaioaiaeea kinacaaeaaa. Urjocukaa aadallcca lilkkeeafcoittjaa
fMMiiaitliiiTIi ciarfia» I. V. KAN.NASTO, liikkecpholula. '
Kominternin kuudes kongressi
Japanin seka Englannin Kiinan jako Imutta joka tapauksensa jouduttaa
eivät sovellu vhteen. i-. -
Yhdessä asiassa on pääkaupun­gin
valtaamisella kuitenkin, meiki-tystä
ja se on siinä, että taistelevien
äskeiset tapahtumat lopullista vä­lien
selvittelyä ja on samalla maa­ilman
imperialismille mitä suurin
vaara, sillä jokainen muutos Kiinan
sisäisessä .politiikassa sekottaa maa-kenraalien
ryhmä on vähentynyt yh-1 ilman valtojen pyrkimyksiä ja kär-ydleo
ll ltaö j1a. . eatttStä JTao rpsaonn !i on Mm^ eu ni oeMt^tä^ inr y. ^t , li^zz^i J
ainakin toistaiseksi, varmimman kii-jistää
niiden "etujen vastakohtia.
Kiinan tapahtumien seureiaminen
nalaisen tukensa, Tshangtsolinin jär- on työväenliildceen kannaltakin en-jestetyn
sotilasmahdin ja vallanku-1 siluokkainen, sillä ei ole saman
mouksellinen työväenliike teurasta-1 tekevää, kuinka idän satamiljoonai-jakenraaleista
^uluisimman. Val-tinen
Kiina näkyy tosin osaavan
nen'kansa järjestäytyy ja minkä-la^
päällä oleva porvarillis-militaris-> lainen sen yhteiskuntapoliittinen ke­hitys
on- Ja onhan Kiinan-kysymys
myös hyvästi elpyvän vallankumous- suurimmalta osaltaan myös avain
liikkeen tukahduttamisen taidon, i .Aasian politiikan ymmärtämisessä.
"Viralliset asiakirjat"
K i r j . J . S. Waliace
OsiiostGimiiman alkeet
Kommunistisen kansainvälisen
kuudennella kongressilla, joka alkaa
Moskovassa ensi kuulla, tulee ole­maan
jättiläismäinen työ suoritetta­vana.
Sillä niiden neljän vuoden
kuluessa, mitkä ovat vierähtäneet
viidennen kongressin pitämisen jäi
keen, on kapitalistisissa maissa ta­pahtunut
suurenmoisia luokkÄtaiste-luita,
siirtomaissa ja puolsiirtomais-sa
vallankmpouksellisia vyöryjä se­kä
ensimäisessä työläisten tasaval­lassa
sosialistisen rakennustyön val­tava
kehittyminen, mikä viimeksi­mainittu
on tapahtunut kapitalistista
maaiUnaa ja sosialistisen valtion si­säistä
vihollista vastaan käytävän
luokkasodan kanssa riti rinnan.
Kuudennen kongressin on tarkoin
harkittava niitä jättiläistaisteluita,
jotka ovat tapahtuneet kahden vii­me
vuoden kuluess^ ja vedettävä
niistä saatujen kokemusten perus­teella
oikeat taktilliset johtopäätök­set
Niinikään on kuudennen kon­gressin
tehtävänä Kommunistisen
kansainvälisen ohjelman lopullinen
valmistaminen niiden päätöalausel-main
penistdBlla, jotka hyväksyttiin
Vfiidennessä icöngressissa.
Ohjelman laatiminen/koko maail­maa
käsittävälle, tieteellisellä tark­kuudella
toimivalle proletaariselle
puolueelle on jo semmoisenaan jät-tiläistyö,
kuten saatetaan huomata
ohjeimakoraisaionin toimesta viime
kuua 25 p:nä julkaistun ohjelma-luonnoksen
tärkeimmistä kohdista.
Niihin kuuluu m.m.: 1) Kapitalis­min
maailmanjäTJestelma, Sen ke
hitys ja väistämätön hävittäminen
2) Kapitalismin yleinen kriisitila
Maailmanvallankumouksen ensimäi-nen
vaihe. 3) Kommunistisen kan­sainvälisen
lopullinen pääjnäärä —
koko maailmaa käsittävä kommunis­mi.
4) Ylimenokausi kapitalismista
sosialismiin ja proletariaatin dikta
tuuri. 5) Proletariaatin diktatuuri
Neuvostotasavalloin liitossm ja kan­sainvälinen
yhteiskunnallinen val­lankumous.
f>) Kommunistisen kan­sainvälisen
straiegia ja menetulytor
vat. Tie proletariaatin diktatuuriin.
Ohjelmakysymyksen jälkeen tär­keimpiä
kysymyksiä tulee kuuden­nessa
kongressissa ^olemaan: Tais­telu
imperialistista sodanvaaraa vas­taan;
siirtomaiden vallankumouksel­linen
liike; Neuvostotasavaltain lii­ton
asema ja Neuvostotasavaltain
Uiton kominunistisen puolueen ti­lanne.
Kuudenteen kongressiin on itse-kunl(
in maan kommunistinen puolue
lähettänyt, ja lähettää, parhaita voi­miaan.
Canadan kommunfstisen puo-lu^
n neljä edustajaa on jo matkal­la
kohti Moskovaa;
Koitukoon Kominternin kuuden­nen
kongressin työ hedelmälliseksi
proletariaatin liiokkataisteluliikkeel-le!
.
Teollisuuden keskittyminen ja työväen-
Siitä sexkasba, ett^ Canadan teol­lisuuslaitoksien
kontrolli keskittyy
nopeassa tahdissa muutamain suur-trustien
käsiin, saa» riittävästi todis­tuksia
' cahadalaisten^ liikemiesten
viikkolehden. The Financial Postin,
jokaisesta numerosta.; Tuon lehden
viimeksi ilmestyneessä numerossa
kerrotaan kahdeksantoista, eri mei-jari-
ja jäätelölaitofcfeen, jotka ovat
melko itsenäisinä kuuluneet Silv^r-wood-
nimiseen renkaaseen, joutuvan
yhden ainoan, kpko maata käsittä­vän
Silvenvood Dairies, Ltd., nimel-
IS tunnettayar^ yhtytnön kontrollin
akiöeksL Niinikääh kertoo Th^e Fi­nancial
Postin sama* numero, elta
Canadan suurimpain keskuksien joh­tavat
pesulaitokset ovat myös äs­kettäin
trustiutuneet ja tunnetaan nyi
nimellä Consolidated Laundries Cor­poration
of Canada* jonka päämaja
on Montrealissa.-
Viikkoa aikaisemmin kertoi yllä­mainittu
lehti, e|tä *'Canadan sano­malehtipaperi-
teollisuus » tarvitsee
diktaattorin. Tämä teollisuusala on
liiaksi laajentunut, aiheuttaen vaa­ran
— vakavan vaaran —• hintain
alennuksessa, mil^ tulisi saattamaan
tämän teollisuusalan liikevoittoja
' tuottamattomalle perustalle," To­dettuaan
että'tämä teollisuusala tu­lee
vuosittain kärsimään 12 miljoo­nan
dollarin tappion, ellei sen joh-mahdollisia
diktaattorin toimen,
lausuu The Financial Post lopuksi:
"Paperiteollisuutta -ympäröivässä
synkässä tilanteessa voidaan yhtenä
ilahuttavana seikkana pitää sitä, et­tä
itsenäiset tehtaat, tuntevat jonkin­laista
yhteistoiminnan tarvetta Ja
oyät valmiii^ ryhtymään toimenpi-teihin
yhteistoiminnan toteuttamisek­si.
Valitkoot he itselleen diktaatto­rin
ja toimittakoot valinnan mahdol­lisimman
pian."
Nämä esimerkit ovat päivän sel­viä
todistuksia siitä, että yh^piskun-nalliset
tuotantosuhteet muuttuvat
päivä päivältä. Ja kun jokaisen yh­teiskunnan
peruskivenä on itsekul-lakin
ajaHa vallinnut tai vallitseva
tuotantomuoto, niin on luonnollista,
että tuotantomuodossa tapahtuvista
muutoksista aiheutuu ennemmin tai
myöhemmin muutoksia yhteiskun­nallisen
elämän moninaisin muotoi­hin.
Kun tämän "kansanvaltaisuu­destaan"
kerskuvan Canadan liike­miehet
' tahtovat diktaattoria, niin
toteaa se tämän teollisuuden ke­hittyneen
monopoliasteehin, mihin
toiset teollisuusalat myös kehittyvät
nopeassa tahdissa. *
Työväenjärjestöjen, pysyäkseen
tehtiväinsä tasolla, on myös heitet-
Canadan konnnunistisen puoloeen tehtävien ym-niartaminen
talondelli^n järj^äytymisen
ja taistelun alalh
Monilla taloudellisen toiminnan a-loilla
^toverimme eivät oikein käsitä
laajempaa yleismaallista nfikökantaa
työskentelyssämme Ja siitä Johtuu et-t
ä hyvin usein Jäädään välinpitämät­tömäksi
jokapäiväisiin tehtäviis n ä h -
den. Viivytellään Ja kitsaillaan kunnes
kalkki näyttää Jo mahdottomalta.
Puolueen keskuksen Ja eräitten piiri­en
arvostellessa toimintaansa (suorit­taessa
itsekritiikkiä), on tämä huo­mattu
heikkoudeksi. Josta kärsU työs­kentely
kaikkiaUa. Kirjoituksessani
K i r j . A. T. HilL /
tenkin on vielä paljon alhaisempi kuin
mitä jäsenmäärä oli vuonna 1919.
Silloin laskettiin olevan jäseniä 378.-
Järjestymättömien Järjestäminen on
kommunistisen puolueen tehtävä". Jo­ka
Julkaistiin viime lauantaina V a ­pauden
numerossa 130, viittasin lyh-käisesti
niihin tärkelhin tehtäviin mi­t
ä puolueellamme on. Ja Jotka vaati­vat
tarmokasta ^työskentelyä kalkkien
puolueemme elimien Jä jäsenistömme
taholta. Eri piireissä olevien puolu­eemme
organiseeraajien vastuulle ase­tetaan
yksityiskohtainen toiminnan
"kehittl^iiinen Ja työn ohjaaminen,
mutta heille käy tuloksellinen työs­kentely
mahdolliseksi vain siten, että
sali paikalliset elimet' piihaltamaan
yhteen hiileen.
Tämän kirjoitus-sarjan kaytta ha­luan
erikoisesti julkituoda sen n ä ­köpiirin,
miltä puolueen keskusviras­ton
taholta täytyy työskentelyä seu­rata
Ja pyrkiä eteenpäin viemään.
Keskusvirasto ei kuitenkaan kykene
y ^ ^ näitä tehtäviä suorittamaan ja
siksi on välttämätöntä, että Jokainen
puolueen elin Ja Jokainen Jäsen antaa
apunsa läheisessä toteuttamisessa.
Vain näin muodostuu puolueesta toi­miva
kollektiiviaen Johtaja työväen-
047. ammattiliittoyksikköjen luku ol­len
2.847. Näistä oU 260.247 iLS. "kan­sainvälisissä"
Järjestöissä, joilla oli
2.309-osastoa Canadassa. V. 1927 tähän
ryhmään laskettiin 85 järjestöä. eU
neljä vähemmän kuin 1926 ja yksik­köjen
luku ollsn 142 vähemmät kuin
v. 1926 eli 1.869 osastoa' joitten yh­teenlaskettu
Jäsenmäärä ollen 180.755,
Joka ^on 1,488 jäsenen lisäys vuoden
1926 'jäsenmäärään.
O.B.U:n Jäsenmäärä ilmoitetaan o-levan
19,245 Ja osastojen luku 50, Jois­ta
20 ollen Winnipegissä. Samoin
I.W.W ilmoittaa jäsenmääränsä 4,-
400 seitsemässä canadalaisessa osas­tossa.
On hsrvin vaikeaa saada selvää ar­viota
näitten unioitten jäsenmääräs­tä.
I.W.W, liitoUa ei ole mitään järjes­töllistä
pohjaa ollut senjälkeen kuin
Canadan puutavaratyöläisten teolli­suusliitto
on lujittanut tämän alan
työläiset. O.B.n:Ua ei myöskään ole
järjestöllistä pohjaa muualla kuin
Winnipegin katuraitiotieläisten kes­kuudessa.
Edellämainittu jäsenmäärä
on moninkertaisesti yliarvioitu. Ra­portti
jiimittäin luettelee sUhen j ä r -
j e s ^ e e n ä 1255 kivihiilen kaivajaa,
2230 metallikaivostyöläistä, 1,300 ra­kennustyöläistä,
3,800 rautatietyö-läistä
Ja 2,436 metsätyöläistä. Näitä
Järjestöjä ei Intiteokaan löydy mis­tään
O. B , U : n nimellä toimivina.
Canadalaisten Järjestöjen ryhmään
kuuluu 24 järjestöä. eU 4 järjestön l i ­säys
sitten V. 1926. Paikallisosastojen
n
Vaikka osuustoiminnaliinen liike
juontuukin muista työläisten järjes­töistä,
on se silti voimakkaan pikku­porvarillisen
ajatussuunnan vaikutus­vallan
alainen. Tämä on tietysti luon­nollinen
tilaime. sillä niissä järjes­töissä,
jotka tämän liikkeen ovat syn­nyttäneet,
esiintyy sama katsantokan­ta
määräävänä. Pikkuporvaristo pyr-kU
kaikilla keinoilla estämään to­dellisen
työläisaineksen pääsemästä
csuuskrmnissa johtoasemiin. Se pyrkii
visusti pitämään ne porvarillisen In-tellektuaali:^
holhouksen alaisen ."v.
Työläisille, jotka eivät koskaan näytä
luettavan kylliksi omiin voin.iin.sa ja
kykyihinsä, kerrotaan satuja erikoi­sista
ammattikyvyistä ja liikemiesne-rcista.
Porvaristo ajattelee: koska o-lemme
kyenneet pettämään työläisiä
ammattiyhdistysliikkeessä, niin iniksi
emme voi niittää %amaa menestystä
03uustoimintarintamal£a.
Yhtämittainen porvariston kelkkaan
f asemaan näisden kankuieiden osuus-
1 kunnissa, sikäli kuin he' huomasivat
niiden taloudellisen vaurastumisen
mucdcstuvan porvaristolle turmioltsL
Lancashiren pikkuporvaristo oli tuota
uutta jäsenistöä. Meillä on aikamme
pikkuporvaristo! Uusi ja vantia jäss-nistömme!
Porvaristp pjrrkii vähintään eroitta-maan
osuustoiminnallisen liikkeen
muusta työläisten taisteluliikkestä, jo­hon
meidän täytyy pyrkiä se yhä tiu­kemmin
yhdistämään. Työläisten ta­loudellisten
ja poliittisten taisteluiden
yhteydessä voi osuusliikkeen merkitys
muodostua hyvinkin huomattavaksi
tekiJäksL Osuusliikkeet eivät saa muo­dostua
pelkiksi porvarillisiksi liikelai­toksiksi.
Niiden krjallinen propaganda-työ
ei saa supistua tavaransa tai tuot­teidensa
ilmoittamiseen, vaan on lai­nattava
msQidollisimman laaja huomio
yleiselle valistustyön tekemiselle työ­läisjoukkojen
keskuudessa.
Ei ainoastaan valistiunattomat työ­läisjoukot
joukkoina, mutta valistu-sctkeentuminen
ei enää vetele. Työ- maton osuuskimnan jäsenistö itse u-läisten
on alettava kasvattamaan o-mat
toimitsijansa, omista riveistään.
Se pieni uhraus, joka siihen kiilute-taan,
on eniten hyötyä tuottava uh­raus,
mitä mi.s.sään liikkeessä uhra­uksilla
voidaan saavuttaa. Porvareit-hentuvat
periaatteet ja menetlehla-vat
sekä omattava uusia, finanssika-toa
luovMteta'diktaattorin kiisiin ja |pitalismin aikakautta vastaavia me-esiteltyään
kuka tm ketkä olisivat nettel>iapoja ja taistelumuotoja.
luokan taistelurintamaan. Ja juku on 537 j a yhtetaen jäsenmäärä
48.435 mikä osoittaa 241 paikallisosas­ton
lisäyksen ja jäsenmäärän lisäys
13,598 sitten vuoden 1926. Nämä nu­merolliset
muutokset osittain voidaan
laskea Johtuneeksi Canadian Brother-hood
of Rallway Employees-järjestön
yhdistymisestä suoranaisesti itsenäi­seksi
canadalaiseksi järjestöksi. Ca­nadian
Federation of Labor on sula­nut
toista vuotta 'sit^n muodostet­tuun
All-Canadian Gongress of Labbr-liittoon.
vaikkakaan kalkki entiseen
järjestöön kuuluneet eivät ole vielä
liittyneet viimemainittuun. Itsenäi­siä
unioita on 37, joitten jäsenmäärä
on 12,447. ;
Kansallisiin katolilaisiin unioihia
kuuluu 104 osastoa, joitten jäsenmää­r
ä on 25,000.
Canadan ammatti- ja teollisuusliit­toihin
järjestyneet jakaantuvat eri
aloille seuraavasti:
näin voidaan bolshevlstisesti käsit­tää
puolueemme oikeutettiksi kanta­maan
nimeä. 'kOMMXTNISTINEN
PUOLUE.
TILANNE CANADAN AlttMATTnJ-NIOLIIKKEESS^
r
Canadan teollisuuksissa työskente­levistä
900,000 työläisestä on ammatti-ja
teollisuusjärjestöihin järjestyneitä
290,282.
..Jäsenyys ammattiliitoissa, joka laski
suuimattomasti' sodan Jälkeen, alkoi
kohoamaan uudelleen -v. 1925 alkaen,
kuten annetuissa raporteissa painoste­taan.
Tilastot osoittavat; unio-osastojen
luvun lisääntyneen 89 j a jäsenmää­r
ä n 15.687 sitten vuoden 1924. Kaikki­aan
on nyt yhteensä 2,604 ammatti-liittoyksikköä,
joiden yhteenl^et-tu
Jäsenmäärä on 290,282. Täiriä tie­ten
laulu puolueettomuudesta el K e l ­paa,
sillä he eivät suinkaan itse usko
puolueettomuuteen, vaan pyrkivät
käyttämään työläisten puolueettomau-den
omaksi hyväkseen. Osuuskunnat
täytyy muodostua eräänlaiseksi kol­lektiivisen
toiminnan koulukunnaksi,
jossa työläisiä harjoitetaan hoitamaan
käytännöllisiä ja tärkeitä yhteiskun­nallisia
tehtäviä. Tässä tehtävässä on­nistutaan
sikäli, • kuin kyetään Ir­taantumaan
porvaristosta ja porvaril­lisesta
ideologiasta.
On k^llä totta, että canadalainenkin
osuustoimintaliike sisältää huomatta­van
osan vasemmistolaisainesta. jota
kuuluu johtokuntiin ja muihin tär­keisiin
tehtäviin. Mutta onko tuota a i ­nesta
kyllin tarmokkaasti koetettu
kasvattaa tehtävänsä tasolle? Joutu­essaan
vastakkain liukaskiellsen por­variston
kanssa, sen ks^vjrt voivat
näyttää heikoilta. Se ei ole oppinut
lavertelemaan ja kumartelemaan
hankkiakseen Joukkojen suosion. Jou­kot
luottavat liukkaaseen kieleen ja
notkeaan selkään, koska heidän, ve­reensä
on pitkäaikaisen kasvatuksen
luiutta imeentynyt noitten avujen
palveleminen. Me emme halua kas­vattaa
toimitsijoillemme samoja a-vuja,
mutta me haluamme kasvattaa
heidät vastustamaan porvaristoa tie­toisesti
ja osottamaan työlälsUle oi­kean
taistelulinjan.
Kun Rochdalen kankureiden ensi-mäisen
myymälän Johtokunta kulutti
öitään ^ratkaistakseen kysymyksen mi­ten
myymä]^ voidaan saada edulli­simmin
alettua, sillä pääomaa oli vain
Ilautateitten työläisiä ......
Yleisten laitosten työläisiä ......
Rakennusalan työläisiä ..^ . . . . . .
Kuljetus- j"a laivaliikenteen työläisiä ^
Kaivos- y.m. työläisiä
Metalli-ammattien työläisiä
Paino- j a paperin valmistusalain ty öläisiä. .
Vaatetus- j a kenkä-alaip työläisiä..
Muilla ammattialoilla j a sekatyöläi siä . . . .
Prosenttiluku Jäsenmäärä
28.53 %
-11.27 %
10.59%
8.79 %
8.62 %
7.66 %
4.92'%
4.10 %
15,52 %
- Yhteensä
CANADAN AAOIATTIKONGRESSI
(T^ADES AND LABOR KONG-BESS
OF CANADA)
Tämä keskusjärjestö perustettiin v.
1873, mutta el merkitsevästi toiminut
ennen v. 1886. Canadan ammattikong-
82,822
32,700
30,751
25,507
25,027
22,237
14,291
11,908
45,039
290,282
Taistelu Kiinasta
Ikivanhan Kiinan pääkaupungin kanssa. Tilanne ei siis ole suinkaan
Pekingin portit' ©vat avautuneet selvinnyt, joskin kansalaissodan yksi
etdUt-kiinalaisille joukoille Ja ken-, verisistä vaiheista lienee päättymäs-raaleista
musiin, Tsliangtsolin, kuo-{sä. Kansallismielisen porvariston ni-li
viime torstaina niihin haa-iTHCÄlä kulkevan ryhmän voitoista
voihin, ciitkä hän sai kurjalla pe-jhuolhnatta ei Kiinan ar\otus vielä
Täytymismotkallaan - kansallisien .ratkea» sillä suurvallat, jotka kilpai-porameista,
' | leval keskenään Kiinan alistamisesta
Keski-kiinalaiset kenraalit ovat' siirtomaakseen, kuten se on ollut
Luitenkin vallotilsretkillaän joutu-' ennenkin, eivät ole vielä päässeet
neet tahtoinaltaau tekemisiin Poh- sovint«ori jaettavasta riislosaalibta.
... - . 1 • ,.„„ i-essi työskentelee yhteistoiminnassa
tav^ syrjaan vanhentuneet ja > a n - j _ ^ ^ ^ ^ työväenliiton kanssa, joka
samoin kuin 54 muuta yhdysvalta­laista
••kansainvälistä" järjestöä, tun­nustaa
ammattikongiressin Canadan
järjestyneen työväenliikkeen edusta­jaksi
lainlaadinnan alalla. Näitten
järjestöi.en canadalainen Jäsenistö el'
kaikki kuulu kongressin yhteyteen,
mutta V. 1927 lopussa oli niistä jäsen-veroa
maksanut il4.362*»jäsentä, jotka
kuuluivat 1.420 uhio-osastoon. Edel­liseen
vuoteen verrattuna oli lisäys
11,325-
V. 1902 hyväksjrttiin sellainen kanta,
että ammattikongressi m3röntää l u ­pakirjoja
sellaisille canadalaisille kes­kus-
ja paikallisyksiköille, • jotka ei­vät
voi liittyä timnustettuiliin "kan­sainvälisiin"
jUrjestöihin ja maakun­nallisiin
amh^attiliit töihin, tai kau-punkisn
keskusneuvostoiliin. Amniat-t&
ongressi hy.-äksyy A.PJL.-liiton piiä-t
ö k s 3 t kaikissa järjestöllisissä kj^sy-myksissS.
eri ammattien välillä, tai
tclmintRa kcske-,-an2. Myöskin kieltäy-
Jap
ois-ldlnGr! Iicxniulta lavolteleVan ' J a tuskin p ä ä - e v ä t k ä ä n , sillä Arne- ^ iij-räisjT^ästä yhtej^teensä sel-iaDanin
imDeriurjii; ' sotavoii6ien ' rikan avoimen oven politiikka- j a ! laisia j ä r j e s t ö j ä , jotlia toimivat samal­la
alalla kuin AJ^Xriin kuuluva cana­dalainen
järjestö on toiminnassa.
Ammattikongressin edustajakoko­ukset
pidetään vuosittain Ja ^aijotut
iftinT;^ffriiTinjiin<?Ptr vaatimukset esite­tään
Ja käsitellään. Kongressin toi­meenpaneva
komitea käsittelee k3rsy-mykiset
liittovaltion lainläädintaa kos­kevana
ja maakunnalliset toimeenpa­nevat
koiniteat käsittelevät puhtcmsti
maakunnallisen lainlaadinnan.
V- 1920 Ammattikongressi liittyi
Amsterdamin kansainväliseen. Kong­ressi
lähettää n^öskin veljesedusta-jia
Britannian ammattlliittokongres-sih
< A . F X : i n kooventsioneihin. sekä
vastaanottaa niiden veljeseiustaja*.
Kongressi on myöskin edustettuna
Kansainliiton työviraston iiaUinnossa.
YLEIS-CANADALAINEN -TTÖVAEN-LIITTO
(ALL-CANADIAN GONG­RESS
OF LABOB)
Kun Canadan ammattikongressi v.
1902 päätti kieltäjtyä hyväksjmästä
yhteyteensä sellaisia järjestöjä, jotka
toimiva s samalla alalla kuin "kansain­välinen"
järjestö on toiminnassa, a i ­heutti
S2 kongressin iilkopuclella ole­vien
amniattiiiittojen kes]a:sjäriestön
muodostumisen, joka 'Vtirmettiin m-miiutama
punta, niin porvaristolla ei
oUut mitään syytä pyrkiä tuon liik­keen
johtoon. Mutta kim on kysymys
sellaisista liikkeistä, kun "Saskache-
Wanin Co-operative Elevator Co." ai­koinaan,
jossa johtajalle maksettiin
$15,000 vuosipalkka, eikä miehellä ol­lut
muuta tekemistä kuin vehkellemi-nen
köyhiä maanviljeUjoitä vastaan;
tahi jos on kysjnnys sellaisesta liik­keestä
kuin nykyinen viljanmyynti-rengas,
niin silloin on porvaristolla
syytä pyrkiä naiden johtoon. Porva­risto
ei pyri tekemään työtä köyhä­listön
hyväksi, vaan se pyrkii niit­tämään
kaiken mahdollisen tuloksen,
mitä köyhät työläiset ponnistelullaan
saavat aikaan. Rochdalen ensimäisen
myymälän myyiä sai työnsä korvauk­seksi
kalvosinsuojukset. Tämä liike ei
suinkaan saanut sum-empaa huomiota
porvariston taholta. E i ainakaan ollut
mitään syytä pyrkiä asettamaan omia
miehiään tuon Uikkeen johtoon.
Vaikka Rochdalen järjestehnää pi­detään
perusteena osuustoiminnalli­sessa
liikkeessä yli koko maailman,
ajoi- porvaristo osuustoimintäperi.aat-teen
haaksirikkoon 1853 Rochdalen
tuotanto-osuuskunta yrityksessä,
muuttaen sen tavalliseksi osakeyh-tiöksL
Eräs wmiam Cooper, joka oli
eösimäisiä osuustoiminnallisen liikkeen
jäseniä, noin 20 vuotta aikaisemmin
yllämainittua tapahtumaa, tai ennen
kuin kankurit perustivat ensimäisen
mjirmälänsä, syytti, että tällainen o-suustoiminnallisten
periaatteiden hä­päiseminen
oli uusien jäsenten syy.
Tämä juuri toteaa sen,- että porva­rillinen
aines alkoi kiinnitfömään
huomiota ja pyrkimään määräävään
seinkin muodostuu osuuskunnalleen
tunnioksi, sillä i)orvaristo voi sitä sa­lakavalasti
käyttää oman agitatsio-ninsa
välineenä. Ei ole harvinaista,
että osuusliikkeen vastustajat panevat
jutun kiertämään jonkun osuuskun­nan
virheistä, sillä ainahan niitä vir­heitäkin
on olemassa ja jos ei ole,
voi niitä mielikuvitxiksissaan raken­nella
ja osuuskunnan oma jäsenistö
on valmis niitä levittämään, • vieläpä
suurentelemaankin. Valistunut jäse­nistö
pyrkii korjaamaan liikkeessään
ilmenevät virheet, levittämättä niitä
maailmalle. Mutta ei ainoastaan valis­tumaton
jäsenistö ole osuuskimtain
kompastuskivenä. Sitä pahempi on
osuustoimlanallisia käsitteitä vailla o-leva
liikkeen johto. Me tiedämme use­ampia
kuin yhden tapahtuman, olle­tikin
aikaisemmissa osuustoiminnalli­sissa
yrityksissä, kun jotkut johtc^an-tain.
jäsenet ovat kaivamalla koetta­neet
kaivaa ylös kykeneekö yksitsris-liikkeet
myymään heille tarvikkeita
halvemmalla ja sitä tietä sortuneet
yksitylsliikkeiden asiakkaiksi. Luokka-kasvatusta
vailla oleva liikkeen johto
on myöskin perin taipuvainen porva-rlllistuttamaan
liikkeen luonnetta.
Sodan puhjetessa olin yksi siitä va­paamielisten
liberaalien ryhmästä, jo_
ka -oli liian villitty nielläkseen täy­destä
kaiken, mitä sanomalehdet sa­noivat
sodasta. Me näet halusimEi'»
käyttää omaa harkir.tpamme ennenkuin
veimme päättää, mikä maa oli hyök
kääjänä.
Menimme suoraan saatavissa olevaa
tiedon alkulähteille — luimme ja ver­tailimme
asiapaperein, joita sotivat
maat olivat julkaisseet kaikkien re­hellisten
totuudenetsijöiden luetta­vaksi.
Nämä asiapaperit pettivät mei­dät
kauniisti — kuten oli suunnitel­tukin.
•
Tämä tapahtimia muistuu mieleen
lukiessa John S. Ewartin itsenäisyys-papereiden
viimeisintä julkaisua. Niis­sä
tuo ottawalainen lakimies osoittaa,
selvästi, minkä petol^en ja ilveilyn
päälle rakentuu brittiläinen valtakun-
Toronton uutisia
ENSI LAUANTAI-IIJLALLA
kesäkuun 30 päivä, esittää Torom-ton
osaston näyttämö ensiluokkai­sen,
ehdottomasti yhden parhaiten
naurua j a huvia sjmnyttävistä näy­telmistä,
"Olenko minä tullut haa­remiin?."
kolmiosaisen farssin. Joh­tajan,
tov. Hilja Halosen lausunnon
mukaan on näytelmä hattskin tämän
näytäntökauden esitetyistä huvinäy­telmistä,
josta todistuksena on se­kin,
koska tätä samaa näytelmää
olisivat Windsorin osaston loverit
tulleet esittämään meille yierailu-näytäntonä,
mutta koska tämä näy­telmä
meillä on ollut jo pitkän ai­kaa
ohjelmistossa,- niin emme voi-,
neet heille jjntaa tilaisuutta. Myös
on tämä näytelmä Annie Mörkin
teatterin ohjelmistossa, kiert*oniat-kallaan,
joten paikkakunlian suoma­laiset
sankoin joukoin rientävät täl­lä
selostuksella tutustumaan huvia ja
iloa tarjoavaan näytelmään. Näy­telmä
muuten on tämän näytelmä-kauden
viimeinen näytelmä, sillä
tämän jälkeen näyttämö pitää pie-,
neji kesäloman. Tulevat lauantai-illat
kulutetaan tanssin jmnä muun
toiminnan parissa. Täyttäkäämme
siis katsomo viimeistä tilaa myöten.
Illan ohjelmassa on esityksen loput­tua
vielä puolitoista tuntia tanssin-haluisillekin
varattuna, kaiken ilon
ja naurun lisäksi: — J .
ta. kuten kaikki muutkin valtakun­nat.
Tässä on esimerkkinä asiapaperi
virallisesta 'brittiläisestä "sinisestä,
kirjasta", joka osoittaa kuinka ti­lanne
parantui Transvaalin ensimäi­sen
valtauksen' jälkeen. AsiakL-jassa
sanotaan:
"Huomattavia parannuksia hallin-nossa,"
"viranomaiset ovat paremmin
palkattuta ja toimeliaita," "hinnat pa­remmat,"
j.n.e. •
- Mutta sama mies,. joka laati tämän
asiapaperin parlamentille, kirjoitti sa­maan
aikaan salaisesti: "En olisi voi­nut
kuvitella, että kahdessa vuodessa
asiat saattavat luisua sellaiseen e-päjärjestykseen,
ellen itse olisi sitä
nähnsrt."
Tuo riittäköön juhlallisesti julkais­tujen
hallituksen asiapapereiden luo-tettavalsuudesta.
Ja njrt siitä mitä
voidaan odottaa kapitalististen valtio­miesten
parhaimmalta tyypiltä, mie-hiltä
semmoisilta kuin rehellinen
Gladstone.
Ewart osoittaa, että vaalipuheissaan
Gladstone voimakkaasti vastusti
Transvaalin valtaamista:
"Olemme tehneet typerän valinnan
asettaessamme Itsemme . monarkian
vapaina alamaisina sortamaan tasa­vallan
• vapaita alamaisia, ja pakoit-tamaan
heitä vastaanottamaan kan­salaisuuden,
josta he kieltääntyvät.
Jos Cjrprus j a Transvaal olisivat -niin
arvokkaita kuin ne ovat arvottomia,
niin hylkäisin minä ne, koska ne ovat
hankitut maamme maineelle kunniat­tomalla
tavalla." ,
Kaksi viikkoa tuon puheen jälkeen
pääsi Gladstone pääministeriksi ja
tässä ominaisuudessa lausui buureille:
"Mielipiteemme on, että kuningatarta
el voida neuvoa hylkäämään valti­uttansa
Transvaalin yU."
Kapitalististen valtiomiesten menet­telyistä
saamme täydellisen opastuk­sen,
kun vielä luemme Gladstonen
myöhemmän maininnan, missä hän
sanoo, että hänen hallituksensa ja-loimpana
pyrintönä on kulkea lain
ja oikeuden suoraa ja vaatimatonta
tietä eikä rakentaa , valtakuntaa
muulle perustalle kuin hallittujen
onnellisuudelle."
Tuo kuulostaa miltei samalta kuin
CooUdgen puhe nlcaraguaaaisille tai
Ramsay MacDonaldin Indian kan­salle.
Montrealin uutisia
OSASTON KENTTÄJUHLAT JA
JUHLATANSSIT
Kukaan j ei tuUene unohtamaan
osaston kenttä juhlia eikä juhlatans-sia,
jotk^ ovat kesäkuun 30 päi­vän
iltana ja kehttäjnhlat taasen
sunnuntaina 1 päivä. Kentälle ko-koonnutaan
kello 11 aamupäivällä
kongressi lupakirjan Canadian Broth-erhood
of Railway Employees-järjes­tölle,
"sillä ymmärryksellä, että
Broth^oodln lupakirjalla varustami­nen
'^1 mitenkään loukkaa" tunnus­tettujen
"kansainvälisten" unioitten
jässnyys-asemaa.
Myöskin annettiin ymmärtää, että
tällä toimeenpiteellä ehkä voidaan
sidattaa yllämainittu järjestö tällä
puolella toimivaan "kansainväliseen"
Brotherhood of Railway and Steam-ship
Clerks-järjestöön, johon jo osit­tain
kuului samojen alojen työläisiä.
Yhtymisyrityfcsien epäonnistuessa ja
jatkuvien protestien seurauksena päät­ti
V. 1921 konventsioni ottaa hipaMr-jan
pois Canadian Brotherhood-jär­jestöltä.
.
Piioixieemme johdolla sätettiin pää­tösponsi
Catiadarf j^lminattikongressir.
mellii Canadian Federation of Labor fccnvcutsicnille r. 192S, vaatisn~kong-
AC3:i2dan työ-csinliitto). Huolimatta/ressia avca:naan ovsnsa kaikffle C a r i -
v. 1SS2 päätöte€st5, myönsi ammatti-nrrmatM- j a teoHisuusunicino.
Tämä päätösponsi ei saanut riittävää
kannatusta.
V. 1926 konventsionllle puolueemme
esitti vaatimuksen kaiklöMi Canadan
ammatti- ja teollisuusliittojen yhteys-konferenssin
koolle knts«misesta, tar­koituksella
käsitellä Canadan ammat­tiliitto-
liikkeen yhtenäisyyden edistä­mistä.
Tämäkään ei läpäissyt. ~
Tämän toimenpiteen seurauksena
kuteni CBHJS. eräitten toisten ca­nadalaisten
unioitten virkailijain neu­vottelukokouksen,
josta oU seuraukse­na
näitten unioitten virallinen kon­ferenssi
maalisk. 1927, jossa'perustet-tun
Yleis-cansdalainen Työväenliitto.
CanadJan Fecsraticn of Labor myös- ™itä tulee miehelle joka on 45-
km lopetti ita: naisen työskenteIvnsä'"^0'Je» vanha. Sen jälkeen kerrot-j
a ohjelma aletaan kello 2 iltapäi­vällä.
Kukaan ei halunne jäädä
näistä pois. '
TYÖLÄKEN KOHTALO
Ivar Autuainen, joka on tunnettu
suomalaisten ja osaksi klelistenkin
keskaudessa pitkistä viiksistään, on
ollut Montrealissa koko kevättalven
ilman työtä, saanut ainoastaan sil­loin
tällöin jonkun päiväii tehdä työ­tä.
Nyt hän vielä joutui päälle
ajetuksi kesäk. 16 päivänä, louka­ten
toisen kätensä j a käsivarren ko­ko
pahasti. Loukkaantumisen jäl­keen
hänet kylläkin vietiin sairaa­laan
sidottavaksi, mutta ei annettu
makaupaikkaa, vaan kehoitettiin me­nemään
kotiinsa. Kuka hänen pääl­lensä
ajoi, siitä ei ole poliiseilla­kaan
tietoa, niin väittävät. Suo­men
konsulin puolestakin on koetet­tu
ottaa selvää ^ajajasta, -mutta ei
ole vain saatu. Pari kertaa on hän
pelastusarmeijan kauttakin koetta­nut
saada työtä, mutta ei vain ole
onnistunut. Työläinen, tullessaan
vafnhaksi, ei tahdo enään saada työ­t
ä vaikka olisi kuinka nuoruutensa .
Uhrannut. Vanhuuden ja sairau­den
vakuutukset olisi tässäkin hy­viä,
niinkuin monessa muussakin ta­pauksessa
joita on tuhansittain.
Y H D Y S V A L T A L A I S I A MATKAI­L
I J O I TA
' Toivo Ruusunen, Clevelandin p-suusruokalan
liikkeeohbitaja, vai­monsa
kanssa kävi paikkakunnalla
matkallaan Suomeen. Hän aikoo
olla Suomessa parin kuukauden a-jan
ja sitten taasen palata enti-seile
paikkakunnalleen entisiin toi­miin.
Matkan tekevät he: C. F. Bni
Montroyal-Iaivalla. Harvoin näem­me
yhdysvaltalaisten matkustavan
tämän kautta. YhÖymme toivomaan
hauskaa matkaa.
itANSANKIRJE-OSASTO
Montrealin Star-lehden kansankir­jeiden
osastolla oli kysymys lehdel-snoma
. TJlatk
itsellenne,
3003F
12014F T
12044F E
12Ö58F \
12072 I
12013 C
22052F Jo
12048F CE
22041F T l
22Ö32F W
12071F Tc
12074F T\
20073F F i
22028 Ha
12054F Sc
12053F TI
12033F T l
3000F Isoi
3001F Äit
3002F Aai
3005 Ko
3006 Ke
3007 Ms
3009 Lei
3011F Ku
301'2F Nä:
P y
3D14 Ke
3015F Kei
3016F Soi
3022 Sa
3024F Juc
3025 Joi
3026F Via
3027F Ral
1
'3028 Mu
3029F Illa
3030 Hä
3031F He]
3032F Riv
3033 Y l i
3034F V o
3038 _ Os\
303ÖF Sot
3040F Ku
3042 He
3043 Ke
3044F Mu
3045F Tis
3046 Mä
3049F Lai
3050 Sili
3051 Ka
3052F Sai
3053F Sai
3054 Jo
3055 Pe
3056F Va]
3057. Ba
3058 Ju
3Ö59 Ei
3060F H e
3061F V i i
3062F Sai
3063F Pai
3065F Kel
3066 Tu
3067 ' Me
3068F Ko
3069 Sjö
3070 Mu
3071 Ve]
Si
3C72 Mu
3073 Vai
la
3223E M u
3074 Ho
3075 Soi
3076 Poi
7006E Lai
3018F Tyt
3013F Hoi
3010E Oni
S223E Mu
3023F Vih
3020 Pol
SD37F Mu
9032E Ori
3048 ]Vfe
7241E Rei
3041F Ma:
3064F Ras
9003E P ik
3008r Syy
3036F Me
59040F V
6903S;F L i
Jos t i l
muutaman
Tilauk
olla 25 set
Vapau
miehet, vo
annetaan t
datettava 3
VI
astua sen Joukon
1387 St
varpaille.
Kuitenkin
luontoinen,
s^inykset :
man harkii
että joka
kaansa jut
yleensä, jo
J^äy, on VJ
Kuitenkin
kuutuksen
ia ikäraja
korkealle,
sella jo er
Een järjest
laiseen nm
"err.missäk£
^aa Helvää
i:]o?pääsyä.