Vapaus, November 10, 1956

              Sivu 3. lÄuantslna, inarrask. JO p, — SatunJay, Nov, 10,1956
i i i i i i i i i i i
tttUAed N< n r , 1 9 » . AutfuvfMd
M iM»n4 d a » loafl tv tlie Port
0£Ree PdMuHDCDt, ottava. Pubk
lUMd ttutee «eekly: Tuesdays,
Tbiffsdajni asd SaUutUys by Vapaus
JPBMIihIng Coonpany Lt(f.> at tOl^lQZ
Om 8t. w., Sodbuty, Ont. Canada.
Telephone»; SOS/Office 08v4M284;
mu>rM Otfice OB, 4-4X5. Manager
essuksi. EöitorV/.Ekima. MaUing
AöärguiyBox €9, Buäbury, Ontario. Advertl^Bs r»ta vpon appUcstksi.
TransJation fiee of cbatge.
zamaassai f S }tk.1J0O6kk. 3.75
3 kk. 225
ytodnvallols»: i vk. 8JOO « kk. 4^
Suomessa: l vk. 8.90 6 kk. 4.75
Ei8eiihower voitti rauhanlunnuksella
Tiistaina toimitetut Yhdysvaltain presidentin vaalit osoit­tavat,
että republäcaanien puolueen presidentin ehdokas
Etsenhower on tullut valituksi Yhdysvaltain presidentiksi.
Viimeisten tietojen mukaan hän sai vakuuttavamman voiton
presidentin vaaleissa mitä hän sai v. J952 vaaleissa.
Presidentti 'Eisenhowcrin voittoon vaikutti epäilemättä
enemmänkuih mikään muu se, että hän on ottanut kielteisen
kannan Britannian ja Ranskan hyökkäykseen Egyptissä. Yh-dysiöÖ-
tain valtuutetut 'YK:n Turvallisuusneuvoston ja YK:n
ylei^^tunnossa oyat äänestäneet rauhaa rakastavien kansa-kuntan
ed.ustajain «kanssa Britannian jaRanökan sotatoimen-pkeÄä
.vastaan. ' ,,
Wäma on ^äilemättä vaikuttanut Yhdysvaltain rauhaa
rakaelaviin ihmisiin siten, että he ovat hyväksyneet hallituk-rsek^
taavastustavank:annan ja-siksi; he ovatpa
sä presidentti £isenhowerille. Vieläpä taantumukselliset Yh­dysvaltain
lehdetkin tunnustavat, että'Eisenhower sai ääniä
sUcsijköska amerikkalaiset uskovat, että hän voi pitää Yhdys­vallat
pois sodasta. Republikaanipuolueen vaalivalttina oli-kin-
se, ettärEisenhpwer taistelee rauhan puolesta. •
huolimatta Korean,'Kiinan ja Vietnamin asioihin sekaan­tumisesta
amerikkalaiset unohtivat nämä ja muistivat Eisen-hbwerin
hallituksen viimeiset edesottamiset Egyptiin nähden
ja^^äntpivat Hänelle äänensä. ,' . ,
. Vaikka monet heistä ovat huolessaan siitä kun Eisenho-veriii!
hallitus on ^kieltäytynyt tekemästä kansainvälistä sopi-mustd;
atomi-: ja muiden, joukkotuhoaseiden kieltämiseksi,
niin amerikkalaiset yleensä näyttävät muistavan sen tosi­asian,'
että presidentti Eisenhower lupasi edellisissä vaaleissa
lopettaa, jos tulee valituksi, Korean vihatun sodan, joka aloi­tettiin
Trnmanin presidenttikaudella. Valitsijat muistivat,
:6ttäEiserehower piti tämän lupauksensa ja omaksuivat^ilmei-seöti
sen kannan, että |lisenhowerin uudelleen valinnan avulla
voidaan parhaiten edistää rauhan asiaa — sillä muuta eroa
ei kahden rahafmiespuolueen presidenttiehdokkaan välillä ol­lut.
Muistettakoon, että .viimeisessä vaalipuheessaan -presi­dentti
Eisenhower korosti erikoisesti: "Kaikkien tod^isten
amerikkäläi3teii päämääränä on edelleenkin maailmam-auha."
/Btt^jliysymys oli.ennenkaikkea' presidentti Eisenhow€rin
henikndHläestä -"parelmmuudösta", eikä republikaanipuolueen r
l«ins^ncri[ialsuudesta, se näkjry siitä .epätavallisesta tilantees­ta,
että'ivaikkä yhdysvaltalaiset valitsijat panivat republi--
kaanijohtaja „Eisenhowerin ensi tilalle presidentin vaaleissa,
heJantoiyat kuitenkin suuremman kannatuksen demokraatti-puolueen
ehdokkaille edustajahuoneen ja senaatin vaaleissa.
Depiöteraattipuolue, jota Yhdysvaltain unionistinen liike tuki,^ ,
veti kiistattomasti pitemmän tikun sillä jo keskiviikkona tie-doiiettiin
»ettäd^mokraatit saivat enemmiätön sekä'edusjtajä-1
huohe^säa että senaatissa.' « . . ',
r ^ Tämä sellaisenaan osoittaa, että presidentti Eisenhowe|rin'
hfinkilök^htaisesta kansansuosiosta huolimatta, yhdysvalta^
laiden eqemmistft suhtautuu epäilevästi ja jopa kielteisesti-ktn^
Eisenhowerin johtamaan republikaanipuolueeseen, mikä
on kieltämättä-Suuren Rahan hyväksi toimiva^uolue, kuten-'
on ^pääpiirteissään demolkraattipuoluekin. ^
JMiin sekavilta kuin Yhdysvaltain vaalitulokset näyttä-nevatkin
ja niin ristiriitaiseksi kuin tilanne kehittyneekin
kongressin ja hallituksen välillä, yksi. seikka on kuitenkin
kiislaton: Yhdysvaltalaiset, äänestivät ilmeisesti siinä mie-
Ittsä», että voisivat parhaiten auttaa rauhan asiaan. 'Jasa-
- mafia kertaa kun yhdysvaltalaiset antoivat kannatuksensa
: Eisenhowerin rauhanohjelmalle, he antoivat republikaaneille
tuntuvan varoituksen; siitä, mitä tuleman pitää, jos valitsijat
iveissäan pettyvät.
Vällankumousmiehet" lieinätyössä
Toronton Vapaa Sana, joka vääristellen kylläkin on taka­vuosina
pitänyt suurta melua siitä, että tämä Vapaus-lehti on
mu||avverisen vallankumouksen .kannalla.^ julistautui torstai­sesi
kahden palstan toimituskirjoitukse^a todella Verisen;
kapinoinnin kiihkomieliseksi karinattajaksi.
^ o k o ihmiskunnan-— työväenliikkeestä puhumattakaan
— Tuomitessa Britannian ja Ranskan hyökkäyksen Egyptiä
vastaan, Vapaa Sana esitti; toimituskirjoituksessaan sydäntä-särjgevän
valitushuudon Suezin kanaväyhtiön puolesta samal­la
vaatien^ että nyt olisi korkea: aika lähteä verisen vastaval-lanjcumouksen
tueksi Unkariin! Kas näin sitä heimoveljeyttä
ynoli pikkukansojen itsemääräämisoikeutta harrastetaan!
^^^^^^
vastaan tähdätyn kapinallisuuden tukemisensa, Vapaa -Sana
julkaisee kososti lainauksia toinen toistaan korvalle lyövistä
uutistiedoista. Se m.m. syyttää, että Unkarin kansandemo­kraattiseni
siis laillisen hallitusvallan avuksi kutsutut neu­vostoliittolaiset
ovat ^surmanneet viattomia naisia ja lapsia
r-imutta paria lausetta myöhemmin tunnustaa, että naisia ja
lapsiakin osaUist;uu taisteluun kapinallisten riveissä!
"RauhalUsen kehityksen" apostolista on siis tullut kii­vaista
kiivaampi aseellisen kapinan kannattaja! Unkarissa
vierailleet vulkoma^aisetsanomalehtikirjeenvaihtajat^ ovat
antaneet kaameita kuvauksia siitä terrorista,niitä kapinalliset
ovat Budapestissa harjoittaneet kansandemokraattisen halli­tusvallan
virkailijoita ja edustajia^vastaan. Viikon lopulla
tulleissa uutistiedoissakerrottiinjamiten Budapestin toriU
hirtettiin ja ruoskittiin kuoliaaksi 130 vangittua punaista,
miten eräs -tunnettu kommunisti potkittiin kuoliaaksi, miten
terroristiset joukot kulkevat talosta taloon ja surmaavat ar­mottomasti
- jokaisen tapaamaansa punaisen. Stockholms
Tidriingenin'kirjeenvaihtaja Gunnar Kumlien otsikoi Unka­rin-
uutisensa seuraavasti: "Punaisten ^kilpajähtaus. Surma­taan
ilman armoa."
^ Tästä saamme pienoiskuvan siitä mitä Unlcarissa on to­della
tapahtunut j a myös siitä, miten esimerkiksi Vapaa Sana
suhtautuu "veriseen kapinointiin".
Unkarin tilanne on -todella vakava. Kysymys on siitä,
että jok» sosialistinenj suunta säilyy tai siitä siirrytään takai­sin
hortäiylaiseenfasistikauteen; Mutta huolimatta lainkaan,
siitäi niiten me itse ikukinsuhtaudunune sosialismiin
talismiin, meillä kaikilla täytyy olla syvimpänä tolvemuk-
Mmz Söderm fLlSiX Smdt Ste.
Marie, O o t , täyttää xaaznmUma,
marraskuun 12 pnä 60 vuotta.
lirUliam ffankaneo, IVahnapitae,
kuun 14 pnä 50 vuotta.
Ylulymmer sukulaisten Ja tutta-vain
onnentoivotuksiin.
Kenen kannattaa ostaa
itselleen uusi omakoti?
Mita muut sanovat
HAPEXN VVVMEBKkl
. . . Ja e l l e i apua pikaisesti Unka­r
i l l e saada, kansa- siellä hukkuu
ryssien ^hurttalaumojen vuodatta­maan
v e r e e n . ..
S a l l i i k o vapaa maailma venäläis,
ten hirmuvallan miten kauan teuras­taa
- sen alaisiksi' tahtomattaan joutu­neita
kansoja? Eikö maailman pitäi­si
: auttaa - Venäjän : orjuudessa hno*:
kaavia kansoja auttamalla Englan.
tia,:Ranskaa j a Israelia taisteluissa
Venäjän imperialismin yhä alastor
mammaksi'käynyttä laajennuspöli-tilkka
vastaan? Onko' kenelläkään
vielä epäilyä, kenenkä .hyödyksi
Suezin' kanava j a lähi-fdän; öljyläh­teet
olivat luiskahtamassa? Eikö kai.'
keu; tuon takana j o jokaiselle hää-möitä
selvänä Moskovan diktaatto­rien
irvokas naama? — Vapaa Sa­na,
Toronto, toimituspalstalaan mar­raskuun
8, pnä 1956. (Tummennus
meidän.)
K i i j , ^lark Frank
Kun Toronton laitakaupungin-osassa
Scarborossa valmistui miljoO'
oas uusi omakoti ja sen asvSsiaat as­tuivat
kynnyksen y l i tieto tapahtu­masta
annettiin sähkeitse kautta
maan.
Keskinkertaista palkkaa nauttiva
työläiset, jotka asuvat hyvinkin
puutteellisissa asunto oloissa lukivat
tästä tapahtumasta j a innostuksen
vallassa ajattelivat aivan oikeutetus-,
t i , että miksi e i heidänkin osalle voi
si sattua sellainen onni.
N i i n , miksi ei. Mutta tarkiste-taampa
väiiän näiden juuri uuden
asunnon saaneiden pöydän laatikos­sa
olevia laskuja.
Uuden talon -hinta oli. kokonaisuu
dessaan $16,1200 j a käteisrahana s i i ­tä
o l i annettava $4,408.
Sitten taloa vastaan on National
Housing Corporationin: antama
$11,792 kiinnityslaina, josta o n ^ a k -
settava % korkoa.
Kahdenksrmmenen; viiden vuoden
kuluttua talosta tulee maksetuksi
kaikkiaan $24,000.
Kuukausittain on ostajan mafe
settava $90 pääoman kuoletuksena,
korkoina, j a veroina. Lämmitys, va­lot,
vesi y.m, palvelu on maksettava
erikseen mainitun $90 lisäksi.'
J a 'kaiken kukkuraksi miehen^ jo­ka
aikoo ostaa sellaisen talon, on
EGYFTIIN HYÖKKÄYS
MAAILMAN "LEHDISTÖSSÄ
I«ntoor^^-^^^
maissa tuomittiin torstaina marrask.
1 pnä I Ranskan j a Englannin hyök­käys-
Egyptiä vastaan.
Lehdistö on lausunut asiasta mie­lipiteensä
seuraavalla tavalla:
New York Tribune vaati, että
taistelut i pitäisi saada lopetetuksi
diplomaattiteitse, mutta lisäsi, että
"koska Yhdysvaltojen j a Englannin
ja Ranskan suhteet ovat huonontu­neet,
eivät sellaisten yritysten on-nistumis-
niahdollisuudet näytä tällä
hetkellä valoisilta."
:Washington Post syytti Englantia
ja Ranskaa ahtaasta kiihkoisan-maallisuudesta
j a 1800-luvun aikai­sesta
imperialismista. Englanti ja
Ranska luottavat ilmeisesti siihen,
että' jos presidentti Nasser muserre-taanvAniin
arabien' kansallisaate k u -
kistuu,lopullisesti. ^
Moskovan lehdet kutsuivat,'eng-lantilais-
ranskalaista hyökkäystä sei-.
västi sotatoimiin ryhtymiseksi, ja
: useimmat niistä sanoivat, että tässä
on kysymys jo pitkän aikaa ^ sitten
suunnitellusta liitosta. Pääminis­teri
Edenin puhe ' on ^hajoittanut
Englannin yleisen mielipiteen, sa;
notaan lisäksi.
Jugoslavian hallitus antoi ivirallir
sen lausunnoh, missä se ilmaisi tun­tevansa
myötätuntoa Egyptiä, hyök­käyksen
uhria kohtaan: j a .ilmoitti
pyytäneensä Y K : n yleiskokousta, p i ­kaisesti
kokoontumaan.
: ^Englannin ja Ranskan Keski-idän
toiminta on samaa kuin "rikollineri
mielipuolisuus", kirjoittaa tunnettu
englantilainen' filosofi; lordi Bert
rand Russel Manchester Guardianil­le
perjantaina lähettämässään kirr
joituksessa.
Nyt on jäljellä vain se toivo, että
U S A käyttäisi vaikutusvaltaansa es^
taakseen taistelut j a sillä tavalla pe­lastaisi
meidät hallituksemme mie'-
lettömyyden seurauksilta.
fodeltava;: että hänen vuosipalkkan­sa
o n väJuntäln $4,700,
Hotta maassa maksettu JttSkimää-räinen
vuosipalkka onkin vain
$3,57Sf. Torontossa kolmasosa palk­katyöläisistä
ansaitsee alle $3,000
vuodessa j a j u u r i heidän palkkaluo
kassaan olevat ovat kiepeimmin uu­sien
asuntojen tarpeessa.
Viimeisimmät saatavissa olevat
numerot osoittavat, että National
Housing-lain nojalla ^omakodin r a ­kentamista
varten lainan saaneiden
keskimääräiset vuosiansiot olivat
$5,281. Noin 36 % lainan saaneis­ta
ansaitsi $4,000^$5,000 vuodessa.
H Y V I N VÄHÄN V A L T I O N A P UA
AMMKAtAINEN HUMPUUKI
VETELEE MYÖS SUOMESSA
Äskettäin kirjoitti Suomen so-;
sialidemokraat'. n ^ pakinoitsija sii­tä,
miten pari amerikansuomalais­ta
"tohtoria" on siellä vieraillut
kärsivää kansaraukkaa paranta­massa
Ja .markkoja kokoomassa.
Näin kertoo mainittu pakinoitsi­j
a :
Joskus >sanomaiehdissäkin on • nä'-
kynyt sellaisia ajatuksia, että me
täällä Suomessa olisimme muka vä­hän
noin niinkuin jäljessä muun
maailman menosta :^dellä j a toi­sella
alalla.
Mutta e i sellainen pidä paikkaan­sa
'ainakaan; lääketieteeseen, teolo
'giaan j a musiikkiin nähden. Tosi­asiat
puhuvat .aivan päinvastaista;
Meillä on tänä kesänä ollut kunnia
saada lääkintähoitoa parilta ameri­kansuomalaiselta
tohtorilta, joista
toinen vaikutti Sallan suunnalla ja
toinen vähän etelämpänä. Molem­mat
toimivat suurella menestyksel­lä
kaikenlaisten-tautien parantami­sessa
j a kansa, kantoi heille rahaa
selkä vääränä. Tosin he molemmat
ovat sittemmin haastetut raadin
eteen, j a poliisi takavarikoi Sallan
tohtorilta sadantuhannen markan
edestä Amerikan taalojakin.
Mutta sellainen poliisin sohlaami­nen
lääketieteellisissä toimissa on
pikku juttu. Joka tapauksessa nä­mä
tohtorit olivat vetomiehiä. . Se
Sallan puolen tohtorikin, j o l l a o li
vankat paperit amerikkalaisesta enr
siapukurssista, oli vallan yliveto
parantamistekniikassa.; Kymmenen­kin
sairasta hän k u u l u i parantaneen
yhdellä kertaa ryhmissä^ ^jaiSOO.mk
hengeltä. ^
• Sitten'on meillä ollut fänä kesänä
kunnia myös vastaanottaa teologisel­ta
alaltit Amerikanmaasta tulinen
teksasilainen -evankelista Tommy
Hicks, joka oli repäisevä:^ saarna<
mies j a paransi rammat.ja ^kaatuva-tautiset,
kuurot j a sokeat .nopeassa
tahdissa sanan voimalla; N i i n oli
l u j a amerinkalainen veto evankelis­tassa,
että valokuvaajakin sanoi ast­mansa
parantuneen sekunneissa,
kun Tommy laski käte1»sä hänen
päänsä päälle j a sanoi, että astma
poistukoon; - Eikä poliisikaan isotke-nutJtseään
näihin parantamisiin,
vaan Suomen Panlcki antoivielädol-lareitaHin
vankasti evankelistalle
läksiäisiksi.
^Ja nyt olemme saaneet Amerikas­ta'
oikein vetomusiikin, Rock and
R o l l i n , joka panee nuoret yhtä n o -
. peasti hurmioon kuin' evankelista
Hicksin -saarnat vanhemmanpuolei­sen
naismaailman. Niin^ että kyllä
me vaan sentään täällä Suomessakin
pysymme ajan tasalla, k u n Amerik­ka
lähettää meille tehokasta lääke­tieteellistä,
teologista j a mu^kaalis-ta
avustusta; Eikä se mitenkään pa­hitteeksi
olekaan, vaikka vähän a-'
merikkalaista vetoa tuleekin meidän
uskonnolliseen, taiteelliseen ja lää­ketieteelliseen
elämäämme. Sehän!
pitää vain meidät hereillä j a näyt­tää,
miten suuressa maailmassa pe­lataan.
E i siellä jakseta kuunnella,
pitkiä nalkuttavia saarnoja .naisten
huulipunasta j a hiustenv permanen­tista,
vaan sanassa pitää olla ruffia,;
n i i n että kuuntelij ain korvat rupea­vat
heilumaan, ja musiikissa repäi-,
sevä veto, niin etteivät jalat pysy
lattiassa millään; — Varakirjuri.
Kun huomioimme, että Canadassa
ollaan y l i 400,000 omakotia vailla
käy, tilanne vieläkin synkemmäksi
halpavuokraisten asuntojen järjestä­misen
kohdalta. Koko .maassa on
ainoastaan'4,000 vuokrattavaa asun­toyksikköä
joiden rakentamista ja
ylläpitämistä avustetaan valtion, ta­holta.
Toronto .Regent Park asun­toalueelle,
jossa on 1,289 valmista jä
725 rakenteilla.olevaa asuntoyksik­köä;
on-pyrki/nässä noin 8,000 per­hettä.
' '
Minimivuokrat Torontossa kahden
makuuhuoneen' apartmentista oh
$135 kuukaudessa j a laitakaupungil­la
$105.
Mikä kaikki on johdattanut Suur-^
Toronton valtuuston päätymään- äs
keisessä esityksessään Canadan t a ­loudellista
tulevaisuutta tutkineelle
kuninkaalliselle komissiolle seura.i-vaan
johtopäätökseen:
"Mahdollisesti vähemmän kuin 10
% alueella asuvista perheistä kyke­nee
maksamaan uusista v'apartmen-teistä
vaadittua vuokraa. Eikä
enemmistö alueen perheistä suin­kaan
^ kykene > ostamaan :laitakaupun^
geille rakennettavia omakoteja, jotf
ca muodostavat suurimman osan r »
kennustarJonnasta . . . .
'Täten alueelle rakennetut uudet
rakennukset eivät ole alueen perhei-,
den enemmistön ulottuvilla joko
vuokrattuna, tai ostettuAa." '
Mutta huolimatta näistä todisteista
viime viikolla Quebecin kaupungin
kauppakamarin ' kokouksessa eräs
puhuja s a n o i : " A s u n t o p u l a ei ole
läheskään niin' vakava kuin se ' o l i '
muutamia 'vuosia sitten 'ja huomatta­va
lasku omakotien rakentamisessa
olisi kaukana kansallisesta ylivoit-toisesta
onnettomuudesta."' ' ,
Hänen käsityksensä mukaan ta­loutemme
olisi vähemmän inflaatio
iMinenr^siinä, määrin, mitä: v'^^
hiän omakoteja rakennettaisiin ny­kyään.
; ,
R A K E N N U S T O I M I N T A i L A M A AN
v Sama tuntuu olevan - hallituksen
kanta. Se; että Canadanpankki ko­rotti
korjiomaksuja johti v suurem­p
i i n lainahasaantivaikeuksiin-ja r a -
kennustoiminnan vähentymiseen. "
' ^ Canadan pankki/.korotti korkoja
neljännesosa prosentilla i 3% ;i pro­senttiin;:
joka on ennätysmäärä . j a
jota korotusta olii edeltänyti jo .viisi
aikaisempaa korotusta . 14 kuukau­den
aikana. Asiantuntijat sanovat;
että sellainen johtaa tiukkaan raha-asemaan
v. 1957. Edelleen he sano­vat,
että. sellainen voi johtaa Natio­nal
Housing-lain perusteella anneta
tujen kiinnityslainakorkojen edel­leen
korottamiseen,' joista nyt j o
vaaditaan korkein l a i n sallima kor­ko,
e l i 5% prosenttia.
iHuhtirkesäkuun aikana kiinnitys-:
lainojen, määrä .laski 37 v prosentilla
verrattuna edellisen vuoden vastaa­vaan
aikaan.
;Central Housing and'Motgage yh­tiön
tilastoissa osoitetaan, että .viime
heinäkuun aikana^ aloitettiin raken­tamaan
7 prosenttia vähemmän" a-suntoja-^
uin edeUisen vuoden V Ö -
täavana;aikana.: E d e l l e en JurvioiUin.
että «lokttun aikana aloitettiin, r a ­kennustyöt
19.5 prosentilla vähcm-missä
rakennuksissa k u i n edellisenä
vuonna.
Niissä myös osoitetaan, että syys
kuun aikana myönnettiin ^ pio
senttiä vähenmiän kiinnityslainoja
kuin vastaavana aikana edellisenä
vuonna. Lainoja annettiin $30 mii
jöonan arvosta viime syyskuussa
'ja edellisen vuoden .syyskuussa
niitä annettiin $68 ^ näpjoonan
arvosta. Tämän vuoden en­simmäisen
9 kuukauden aikana an
nettiin'lainoja $403 miljoonaa,: joka
. summa on 23^ prosenttia pienempi
kuin edellisen vuoden vastaavalla
,'ajalla. . . .
• National Home Builders Associa­tionin
presidentti H . J . ! L o n g a r v i oi
että tulee tapahtumaan 50 prosentin
vähennys asuntojen rakentamisen a-loittamisessa.
. Jos samansuuntaista jatkuu, voim
me olla varmoja, <että ensi, vuonna
valmistuu edelleenkin vähemmän a-suntoja,
joten rakennustarpeiden
varastot lisääntyvät.. Sen- sijaan, et
tä tällainen elvyttäisi taloutta, se v o i
hyvällä syyllä johtaa välittömäs ti
tuhansien ihjnisten elinmahdolli­suuksien
menettämiseen sen lisäks',
että siitä joutuisi, kärsimään välilli
sesti toiset j tuhannet^ ihmiset. •: -
M A A K E I N Q T T E L I J A T
• Suurimmat maakeinottelijat luon­nollisesti
; ovat mielissään,. sillä he
näkevät lukuisten pienempien kei­nottelijain
olevan pakoitettuluopu
maan toiminnasta tiukan rahatilan
teen>'takia I jättäen (kilpailusta va
paanunat > toimintamahdollisuudet
suurille keinottelijoille. He ovat
paremmassa asemassa. vaikka raha^
tilanne olisi tiukempi j a suurempien
varojensa ansiosta .kykenevät osta
maan, heikommat kilpailijansa.
Samanaikaisesti asuntopula :jat
kuu yhä ankarampana j a voi mah
dollisesti muodostua tärkeäksi vaali­kysymykseksi
: e n s i . vuonna pidettä
v i e n l i i t t o v a a l i en yhteydessäi , •
Canadian Labor,^ Congressin kaut­ta
järjestynyt työväestö o n sanonut
" M e tarvitsemme vähintäin 400,000
uutta asuntoyksikköä enemmän hä
vittääksemme, asuntopulan."
Mainitun unioliiton taholta. vaadi­taan
osuustoiminnallisia, valtion a-vustamia
halpavuokraisia asuntoja,
pienempiä käteismaksuj a, <alhaisem-'
piakorkomaksuja j a pitempiaikaisia
lainoja., sekä. .slummialueiden hävit-tämim
^ -
MIKÄ R A
:Erinäisten. unioiden taholta,-, k u
t e n ' E s i m e r k i k s i . U n i t e d ; . E l e c t r i c a l
;Workersin; on .vaadittu liittohallitus­ta
^ "omaksumaan agressiivinen;, ra-'
kennuspolitiikka asuntojen rakenta
miseksi .keskinkertaisille: työläisille
vaikkapa valtion avuin jqs tarpeel­l
i s t a " ; Union taholta?: tuomitaan r a ­jaton
hintakiskonta samanaikaisesi]
kun miljoonilla ihmisillä .ei ole kun­non
asuntoa.
Unioiden taholta vaaditaan, että
rakennettaisiin,valtion avustamana
halpavuokraisia asuntoja, jotka oli­sivat
$3,000-^4,000 vuosipalkkoja
ansaitsevien r.ulottuvilla. V : :.
Toiset uniot.vaativat: liittovaltion
lainoja ;$3,000:een! asti 2 ^ prosen­tin
.korolla käteismaksuja varten.
Eklelleen ne ehdottavati' ^että. ':näitä
lainoja annettaisiin /: pitkäaikaisin
maksuehdoin.
' — Egyptin • kuningattareksi 17-
vuotiaana päässyt Cleopatra o l i v a l -
taisuimella' 21 vuotta ennenkun hän
kuoli.
kunnan isfunfo
ftelmikttun 7
Victoria. ~ Pääministeri B o i n e tt
jlmoUti täällä viime vllkoUa että
B r i t i s h Columbian ^ ^ 1 ^^
ta aloittaa kevätistuntokantensa hel­mikuun
7 päivänä. Baiva « n l o r s t a i -
Samalla pääministeri i l m o i t t i , et­tä
ohjelmapuhe esitetään perjanfai-na,
jotta «ppqsitiopuolella on t i l a i ­suus
viikonlopulla valmistautua kes­kusteluun
sen johdosta.
' Seuraavan vuoden budjetti esite-jtään
n o i n kahden v i i k on kuluttua Is-
.funtokauden .alkamisesta.
Bennett sanoi, että lainlaatijakun-nalla
on suuri määrä asioita käsitel­tävänään.
Suurimpina kysymyksinä;tulevat
olemaan metsähallinta--ja kunnallisr
SITA
TÄTii
Pastori 'nuhteli Pirilän nuorti
Jukkaa:
" O l e n kuullut, etta s i n a olet kib
Joissa erään k;ylälälsen tytön fcianssä,
mutta siitä huolimatta minulle vs
kerrottu, että ä n ä seurustelet myä
erään toisen tytön kanssa Coppjei
Cliffissa j a erään kolmannen .kanssi
Conistbnissa. Bliteh se sellainen käj
päinsä?" .
"Helppoahan tuo on. Minulla oi
polkupyörä."
hallinta lakien uudelleen järjestely/1 nemmästä kunnasta.
K a i k k i ^C:n^^kunnat paitsi Vaq
couyer i toimivat ;^ kunnailishallihtä
l a i n alaisina. -Joillakin tahoilla odb
tetaan, että laissa tehdään muutofc
^ i a jotka sallisivat 'suurempien kuö
:,tien muodostamisen useunmasta pie
LABORIST^T VAATIVAT
T 0 R Y J E N POIS LÄHTÖÄ S
Lontoo. ^ ^ . ( D L P ) - r - Kirjeessä
jonka Englannin Labor-puolueen
pääsihteeri:\Morgan Phillips on lä­hettänyt
k a i k i l l e puolueeseen kuulu­ville
järjestöille, hän ilmoittaa saa-:
neensa "kokonaisen kirjevyoryn,
puolueenjärjestöiltä j a yksityisiltä
Jäseniltä sekä ammattiyhdistysten
jäseniltä". N^uo kirjeet sisältävät
vastalauseita Egyptiin suunnatun
hyökkäyksen johdosta. Phillips huo­mauttaa:
"Labour-liike on absoluut-'
Jsen yhtenäinen tässä kysymyksessä
ia Labour-puolueen kamppailua tun-
.luksella 'oikeutta eikä sotaa' tue­taan
kaikkialla."'
P h i l l i p s pyytää kyseiselle kamp­pailulle
laajaa- tukea; j o t t a voitaisiin
pakottaa konservatiivit lähtemään
f joko Egyptistä t a i sitten hallituk­sesta."
' ''•
Tietotoimisto Associated Press il
. moittaa;' että Kansallinen' Työneu
vostö,. johon kuuluvat Labour-puola
een, ammattiyjidistyksen j a , osuus
toimintaliiton edustajat, julkais
torstaina lausunnon, jossa kehoite
taan Englannin hallitusta "viipymäl
tä lopettamaan kaikki • sotatoime
Egyptin suhteen,, tukemaan ,YK:ss
esitettyä 'vaatimusta viipymättömän
tä tulenlopettamisesta ja Israelii
joukkojen vetämisestä 'takaisin ase
iepolinjalle, esittämään Y K : l l e ett;
sei kutsuisi koolle rauhankonferens
sin ratkaisemaan Israelin j a arabi
maiden välisen kiistan j a luomaai
todellisen "Keski-Idän rauhan ji
turva^isuuden ; takaavan järjestel
män." Kansallinen työneuvosto k«
hoitta a Englannin kansaapainostj
maan hallitusta, jotta tuettaisiii
neuvoston esittämää politiikkaa.
I
SUOMALAISTEN OSAAN
H e l s i n k i . — ^^Koska mustalais-
'heiniofnme tällä haavaa rnäyttää
tulevan yhä ajankohtaisemmaksi
puheenaiheeksi päivälehdistönkin
palstoilla rohkenen pyytää Teitä
ystävällisesti lähettämään lehten­ne
edustajan luokseni > kuuntele­maan
asioitten esittelyä mitalin ^
toiselta'^puolelta,:^heimomme nä-i
kökanaalta/s^ekä ^.yleensä ;keskus-telemaan
heimoomme: liittyvistä^
ajankohtaisista iseikoista".
Yllämainitun kutsun oli Helsin­gin
lehdille esittänyt Kalle Ha-gert,
josta on usein käytetty luon­nehdintaa
"mustalaisten kuningas''.
Asiat, joiden johdosta hän o li
kutsunut lehdistön edustajat kotiin­sa
Vallilaan olivat todella vakavia
nimenomaan romaaniheimon : kan­nalta;
Hagert viittasi Pankakosken:
lunnettuun tappelutapaukseen ja
huomautti, että romaaneja yleisesti
moititaan ''huonosta. elämästä^';
Mutta kuinka usein on tässä yh-eydessä
mainittu se, että-n. 10
prosenttia.Suomen lähes 5000 mus-
:alaisesta - asuu paikoillaan harjoit­taen
kauppaa, v i l j e l l en maata, työs­kennellen
rakennuksilla ja muissa
öissä jne,y jatkaa iHagert. Meitä
syytetään >i siitä,' ettemme : muka i tah-loisi
asua ;> paikoillamme:.. j a , elää
muitten i h m i s t en tavalla, emutta ker-rotaanko"^^
u§ein, että k u n m u s t a l a i ­set
.todella tahtovat v asettua: paikoil-een,
rakentaa itselleen :taloa .jne.
heitä .^suorastaan estetään^.siitäcja
yritetään i'vaikeuttaa;ytällaista kai­k
i n tavoin.'-Useita esimerkkejä on<
olemassa, mm. tämä Pankakoske
tapahtuma.
- -Kun' yksitoista CtyöhöUcpyrkivä
hakee ijotain ilmoitettua '.työpaikka:
saattaa käydä niinVettä eräälle näii
<tä, sille joka; on mustalainen, vaj
tataan, että:.]()aikkä ;on j o täytett]
H y v i n usein mustalaisia e i edes h;
l u t a ; ottaa työhön, miksi 1 s i i s ; syyt(
tään heitä kuljeskelemisesta.
: Kaikenlaiset ennakkoluulot esti
vät asiallisen suhtautumisen musU
laisiin. Mustalaistenkin keskuude;
^sa on:; tietenkin monenlaista väkei
mjutta k u n mustalaisia yleensä muii
väestön keskuudessa tunnutaan s p
dettävän ivain näpistelijöiriä, vai
kaina j a puukkotappelijoina, täyty
minunsanoa-, että suurin osa musti
laisista sentään on kunnon väkei
lausuu Hagert.
Monet, ennakkoluulot j a . tietämä
tömyys mustalaisten oloista j a b
voista usein -.estävätasiallisen qui
tautumisen - heihin muun väestön t:
holta. ,
Hagert , e i .pitänyt;: ratkaisevasi
luonteesta^ riippuvana: sitä, että vai
sin huomattava iosa^ hänen sanojei
sa mukaan n; 30 prosenttia musb
laisista yhä on vailla kiinteää asuii
paikkaa j a työmahdollisuuksia;.Hä
p i t i sitä ennenkaikkea: olosuhteide
j a väärinymmärtämisen tuloksena.
Kyllä me mustalaiset olisimm
valmiit vaihtamaan osamme mone
suomalaisen osaan, sanoo Kalle H.:
gert, joka lopuksi ilmoitti jyrkäsi
vastustavansa 1 valtion;-mustalaislJ<
mitean työleirisuunnitelmia.. ,
Liian kova
vauhtiko?
'New York; :•— Ruotsin Amerikan
Linjan lainopillinen asiamies Char­les
Haight sanoi: ettei hän halua,
myöntää sitä ^ että Stockholmin pääl­lystöllä
o l i yleensä tapana.ajaa liian
lujaa sumussa. Lausunto annettiin
Andrea Dorian uppoamista koske^
vaa oikeudenkäyntiä jatkettaessa
torstaina marrask 1 pnä New Yor­kissa.
'
'Leonard Matteson, joka edustaa
rahtausliikkeitä,: jotka ovat vaati­neet
ruotsalaisilta j a italialaisilta va­rustamoilta
suuria korvaulcsia.selit'
ti aikovansa kuulustella kapteeni
Nordensonia lähemmin vauhtikysy^;
myksessä, j o k a on eräs tärkeimmis-'
tä.
;Haight ilmoitti, että kapteeni Nor­densonia
ei voida kuulustella ennen­kuin
hänen lääkärinsä on antanut'
luvan siihen.
PÄIVÄN PAKINA
hm järki otti ja kuoli
sena, että Unkai^lig-IMQ^^ toistamiseen pakotettaisi
väkivaltaisin k^^i|^^^nniaan taka-askeleita, kuten tapahtui
ensimniäisen ;maiijxn^^
semmin tällä ^äÄä^'-todenneet: Valitettavaa on se, että:
Unkarissa rupesiväb. aseet puhumaan; mutta kukaan ei voi
' Tcieltää sen paremmin Unkarilta kuin muiltakaan mailta itse-'
puolustusoikeutta laillisen hallitusmuotonsa säilyttämiseksi.
Viimepäivien suurtapahtumista' p u ­heen
ollen haluamme^ j u t e l l a i s u u l la
suurebamalla lainaten s H e l s i n g i n V a ­paa
«anasta " T u t k a " ' nimimerkillä
varustetun' kerrassaan' ajankohtaisen
p a k i n a n :
; Olympon', vuorella olivat kaukokir­joittimet,
puhelimet; ku^ralennätti-met,
radiot: j a televisiovastaanottimeti
Ruumina: i : K u u l u l s a : : olympolainen
r a u h a oli Jipotiessään ja - vanhat'
kreikkalaiset jumalat- kävelivät her­mostuneina
srmpyrää lattialla, ' i . p -
,puo rakkineet periköön;;
maniasi Zeus.
— rEikä- p e r i . ilmoitti - Hadeksen
l a u t t u r i ; K h a r o n . ystävällisesti, mutta
l u j a s t i . EIharonin poika alkoi ulista.
>—^Tuki kitasi, ärjäisi Zeus kobralle
^ ' f a ä n - o n vanhoilla päivillään alka­nut
puhua: h i e m a n kansanomaisesti.
>-ii-;Sitten; m a r t t y y r i v a i n o j e n , - , r i s to
kien.^; n o i t a r o v i o i d e n ; uskonsotien ja
maailmansotien ne n ä y t t ä v ä t sotke­neen
asiatisa pahemmin k u m koskaan,
a&aisemmln. - 'Käskäcää^^:^,^^
Jumalatar tänne! Menköönr j a selvit-;
täkSön< tyttö sotkut, hänen nimissään
ne ikuitenön taas tappelevat.. J a o t - :
takoon.Logoksen mukaansa!
vv'Vapauden j u m a l a t a r — . n i m i t l t o^
häntä i seuraavassa lyhyyden vuoksi
V a p u k s i : — j a - Logos tulivat, saivat
Z e u k s e l t a jengasmatkaliput ; j a lähti­vät
maan t>äälle ihmisten keskuu­teen.
(Logos, kuten muistetaan, on
järjen ja: Johdonmukaisuuden juma­la*
jonka jo kreikkalaiset ymmärsivät
sijoittaa pienempien, alemman palk­kaluokan
jumalien joukkoon.) >Mo<^
lemmat. Jotka J u m a l i e n t a p a a n esiin-t
p ä t näksrmättöminä,; saapuivat myös
suomeen.
— Käydään. sanomal^litien - t o i m i ­tuksissa,
ehdotti Logos. .Sielläne tie­tävät
. . .
; V a p p u j a . L o g o s menivät»siis erään'
suuren;: suuren sanomalehden toimi-:
tukseeit ; H e . astuivat ' huoneeseen,
j o k a : näytti olevan koko;'jtolmiti&sen
keskipiste. J a tapasivat sieltä miehen,
joka istui paitahihasillaan ^kirjoitus­koneen
ääressä, pureskeli 'kynsiään ja
kynänpätkää sekä puhui; r u m i a .
— H - t t i , k u n täällä tuli kyhnä i h an
yhtäkkiä, sanoi mies. k u n h e astuivat
huoneeseeni r-r- Xkkuna. k i i n n i j a sas-,
s i i n uutisia : tänne ! v Eihän tässä .voi
tupajumeistakaan ruveta pääkirlol-tusta
väsäämään kun, j o k a puolella
maäHmaa paukkuu . . • w U u t i s i a s a ­n
o n minä.
• H u o n e e s e e n t u n k i : välittömästi
joukko niiehiä-^sriESi heistä a l o i t t i : '
• r ^ : ' I S ^ ; o n , y k s i juttu, jossa kerro-;
taan. että U n k a r i n kapinalliset: ovat
hyökänneet i>oliisiaseinille 'Ja a r m e i ­j
a n asevarikkoihin. ^Lukuisia k u o l o n ­uhreja.
'Edelleen radiotaloon, ; lisää
ruumiita. :Kommimistipuolueen.,päär,
majaan, vainajia.. : Puolueen hallussa^
olleita taloja sytytetty palamaan. Ih-^
misiä heitetään Ikkunoista ulos, ker­rosta
ei m a i n i t a ; h a h a . : ; : B^ansallis-museo
palaa . . .
— Selvä! Näkyvä otsake: " U n k a r i
valitsee vapauden" j a alaotsake " V a ­paustaistelu
> v a a t i n u t ihmisiflureja^';
" T u l i p a l o i s t a - erikseen: " K o m m u n i s t i ­puolueen
päämaja liekeissä" Ja ' ' T u r ­vallisuuspoliisi
• ^ y t t i o K a n s a l l i s m u s e ^ ;
o n " . . . saakelin phionpolttajat, h ä -
hähä : v-i^Propagoi- verenluovutusta
J a Mindszentyn radiopuhetta. Entäs;
Egypti?
— Pommituksia :Kah-ossa Ja Port
Saidissa. E n g l a n n i n Ja B a n s k a n l a i ­vasto-
osastot lähestjfvät - Suezia ete­lästä
Ja pohjoisesta. Egyptin i l m a ­puolustus
; tiÄJOttu. :'SivIiliruumiita,
pommi vankilaan. 200 vainaata
— . S e l v ä ! ; Otsake: "Efeypti pullikoi
v a p ä u t t a n i i | t a a n v a s t a a n ^ ^ ''Petturi
Nasser ottaa raskaan vastuun'?. U u t ta
Unkarista, Vai? '.
— Kyliä, ilmoitti viimeksi tullut. —
Tässä, sanotaan*,: että: kapinalliset
etenevät talasta toiseen Ja murhaavat
jokaisen ^ turvallisuuspoliisiin k u u l u ­neen
tai sellaiseksi epäillyn . . .
— Otsake:. " V a p a u t t a m i n e n jätkira
Innostt&sen vanitessa";.
— ' Täällä olisi B e r t r a n d RUssellin
lausunto v E g y p t i n s e i s a u k s e s t a . Se
sanoo, että . . . '
•••—r M a i n i o t a ; m a i n i o t a ! länsimaiden
johtava filosofi sanoo sanansa! E t u ­sivu,:
nrfjä^palstaa: "Tlussell tuomit­see
N a s s e r i n ! " '
Mutta' k u n se sanoo, että se
häpeää Utsensä j a maansa puolesta
Ja sanoo, että Eden on meneteUy
mielipuolisesti Ja r i k o l : . . .
— Riittää! Sisäsivuille, yksi palst
korkeintaan 50 milliä! • S e k i n vaö
jos tilaa Jää. U u t t a Unkarista, ihähä
' —> T u l i - Uusi hallitus, joka on U
raoittanut lopettavansa ;laittomuude
Ja murhat- Järjestys palautumass
Budapestiin, entinen, h a l l i t u s potkaU
tu-kykenemättömänä pellolle . : . .
— Onko uudessa hallitufksessa kon
munisteja mukana?- V a i o n . Etusiyi
v i i s i : palstaa: "Konnnunistit tukah
duttavjat n U n k a r i n vapauden .vereen!
Sotke -sopivasti midcaan neuvostc
panssareita ija m u r h a t t u j a lapsia . .
Ä l a . p a i n u a !
— Täällä biisi Egyptistä taas.^ E
moittavat -torjuneensa lensinunälse
maihinnousuyrltyksen.: kolme brltt
iäistä kuppia o n upotettu, tolstakyno
mentä lentokonetta pudotettu . . •
— Otsake: "Nasser kalistelee sap£
l i a — aseellinen selkkaus tuskin enä
Vältettävissä" . . ,
Vapptf käänsi katseensa Logokseei
mutta häntä el enää oUut. Log«
parka makasi lattialla i h a n kokonsa
kuolleena. JPorvarllllsten sanomalet
t i en l o g i i k ka surmasi sen — s e pinniä
t l aikansa yrittäen seurata mukaa
kunnes sen päässä katkesi verisuoni
M u t t a totuuden 'nimessä on sano'
t a v a . e t t ä samat lehdet ovat,myt
julkaisseet uhrinsa kuolinllmoltuto
erittäin huomattavasti- Niiden jokai
sesta rivinvällstä saattaa lukea tuo
koruttoman, ykshikertaisen tekstir
"Logos. OS. Terve järid j a jobdor
mukalsuttv kuoli toimltuksessainir
U n k a r i n j a E g y p t i n suurina päiviö:
Vainsöa^ o n haiulaittu M j a l s u u d e»
••";'!'tv;-;>ni''',7ry:":';''ok'fK :V;-V'^