Vapaus, August 10, 1965

              Il s, iftf'::f
; lp'';-" ' J
•ii''
• 'M':;!;' • ns»
Kietin ki^jeit tulossato
Kuten on aikaisemmin kerrottu,
Neuvostoliiton' ^liiehet' voittivat Yh
^svaltain tniehet ensimmSisen ker­ran'Kievissä
elokuun alussa pidetyssä
yteisurheilumaaottelussa pistein 118-^
112. Etumatka olisi oHut hieman sUur
rempikin, mutta Neuvostoliiton mies­ten
juoksu pitkässä viestissä hylät­tiin,
aiheuttaen se isäntämaalle kol­men
pisteen menetyksen.
Naisten lajeissa Neuvostoliitto oli
yfivoiriiaineh ja luovutti voiton vie­railijoille
vain 200 metrin juoksussa.
Pisteet "olivat haisten kohdalta-€6,5—
4?,5.
TULOSLUETTELO
Korkeus: 1) Valerr Brumel NL 218,
2) Viktor Bolshov NL 218, 3) Ed Ca-ruthers
USA 210, 4) Otis Burrell
USA 210.
Keihäs: 1) Janis Lusis NL ,85.68. 2)
Mart Paama^ NL 81,18. 3) Larry
Stuart USA 78.00. 4) Waiiam Floerke
USA ,'75,30.
lO^ittelu: 1) Mihail Storozhenko NL
7883. 2) team Toomey USA 7729;
3) Rein Aun-NL 7556, 4) Russel
Hodge USA 4721. •
Naisten maaottela:
200 m: .1) Edith McGuire USA 23,1,
2) Vyomia Thyus USA 23,3, 3) Vera
Popfcova NL 23,5, 4) Ljudmila Samo-tesova
NL 23,8. :
80 m: n aidat: 1) Irina .I*ress NL
10,5 (uusi NL: n ennätys), 2) Galina
Bystrova NL 10,7, 3) Rosie Bonds
USA 10,9, 4) Cherrie Sherrard USA
10.9.
Pituus: 1) Tatjana Shtshelkanova
NL 671 (uusi NL:n ennätys). 2),Tat­jana
Talisheva NL 641, 3) Willye
Wliite USA 630, 4) Sonia Guss tJSA
5T7.
800 m: 1) Tamara Dmitrieva NL
2.06,4. 2) Marie Mulder USA 2.07,3
(uusi USA: n ennätys), 3) Tamara Du-naiskaja
NL 2.07,5. 4) Sandra Knott
USA 2.11.4.
Kuula: 1) Tamara Press NL 18,46
<uusi ME),-2) Nadezhda TshJzhova
NL 16,82, 3) Lynn Graham USA 15,28,
4) Cynthia Wyatt USA 14,00.
Mtesten maaottelu
400 n\- aidat: 1) Worren;. Grawley
USA 50,2. 2) Vasili Anisimov NL 50,3,
3) Ronald Whitney USA 50,7, 4) Ana­toli
Kozakhov NL 52,5. .
200 m: 1) AdolphPlummer USA 20,8
2) Amin Tujakov NL 20,9, 3) Boris
Savtshuk NL 21,0, 4) James Hin^
USA, 21,1.
Kiekko: 1) David WeiU USA 58,66,
2) Kim Buhantsev NL 57,88, 3) Jay
Silvester USA 57i38i 4) Vladimir Tru-senev
NL 55,44.
, 5000- m: 1) Pjotr Bolotnikov NL
13.54,2, 2) Robert Schul USA 13.54,4.
3) Ronald Larrieu USA 13.54,8, 4)
Kestutis Orentas NL 14;00,8,
1500 m: 1) Jim Grelle USA 3.39,2,
2) Jim Ryun USA 3.40,4, 3) Ivan Be-litski
NL 3.42,0, 4) Oleg Raiko NL
3.44,4.
Kolmiloikka: 1) Aleksander Zolota-rev
NL 16,50, 2) < Art' Walker USA
16,34, 3) Anatoli Shvets NL 16,11, 4)
Darrell Horn USA 15,92.
3800 m: n esteet: 1) Viktor Kud-niski
NL 8.31,8, 2) Adolfas Alexeyu-nasNL
8.35,0, 3) George Young USA
8.44,8, 4) Jeff Fishback USA 8.51,0.
4x400 m: 1) USA 3.05.8, (Neuvos­toliiton
juoksu hylättiin).
Maaottelun ihmetyttö ^
Kiev.— Naisten 800 metrin juok­sun
kakkonen, Marie Mulder. jonka
olemassaolosta asiantuntijat saivat
tietää vasta kaikkiaan kuukausi sit-
MITÄ TAPAHTUU YMI^^SSÄ?
Heinäkuussa- Amsterdandssa pi­detty
VAKLn (ns. Vapaiden Am*
imattillittojenKansainväiliien Liit­to)
8. kongressi sujui täysii) vas­takkaisissa
tnnnelmissa kuin kol­me
vuotta. sitten Berliinissä plr
. detty. Lektitietojen mukaan vuo­den
1962 kongressia luonnelittvat
"suuret menestykset ja toiveik­kuus"
järjestön valkutUsviaHati
kasvusta, talouden vahvistumisies^
ta ja tulälUielHsesta työstä erityi­sesti
kehitysmaissa. Nyt todettiin
että optimismion.oUnt sinlsil^iais-:
tä ja että VAKLn menestykset
ovat olle^ näennäisiä, jatka elil^
msn kova todellisuus on liaihdut-tanut.
Nyt vaUtettiin sitä, että be^.
hitysmaiden ammatilli^(ten j S r j^
töjen johtajilla ei ole olhit "va­paille
ammatilllslUe järjestöille"
ominaista ideologiaa, joka olisi
vahvistanut järjestöjfen toiminnal­lisia
edellytyksiä. Samalla todettiin
ettU monet Afrikau itsensUstynei-dcn
maiden kuten Tansanian, Ke­nian,
Algerian ja- Marokon ant
matilliset; järjestöt ovat eronneet
VAKL:sta^ että nimiet niistä ovat
ottaneet vastuuta maansa kansan­talouden
kehittämisessä ja tulleet
siten valtiojohtoisiksi järjestöik^
si jne.
NYRKKIPELI EI KÄY
Lehtitiedoista selviää, miten ke­hitysmaiden
anunatillisten järjes­töjen
tukeminen oh ajoittain ollut
varsin kovakouraista. Mm. ruotsa­lainen
lehtimies B. Viklund toteaa
kongressiselostuksessaan, että nyr­kin
pöytään' iskeminen ei enää käy.
Ammatillisten järjetöjen toiminnan
tukeminen vaati pitkäjännitteistä
ohjelmaa; hän sanoo.
PORT ARTHURM KlMUHISiA
Port Arthur. — "Isku Park" viet­tää
35-vu0tis juhlaansa. Silläkin ori
historiansa. Kapitalistisen maail­man
yleisen talouspulan alkamiseen
yuösina löytyi täältä sellainen paik­ka,
johon pysähtyi useiampia yksi­näisiä
miehiä, North Branch suo­malaisen
asutuksen Port Arthurin
puoleisen laidan lähellä. ,
CSJ:n Port Arthuriri osaston toi­mesta
ostettiin sieltä maa-alue, jo­hon
alettiin rakentaa tanssilavaa ja
ravintölahuoneistoa.' Silloin sai
paikka nimekseen "Punainen puis­ten,
on lyönyt ihastuksella kaikki to". Rakennustyöt, samoin kuin
kteviläiset urheilukäq>äsen puremat; puhdistustyöt tehtiin etupäässä tal-
Hänen ennätyksensä on yksi maaot^
teiun suursaavutuksia, sillä hän on
sen nuorin osanottaja. Tämä koulu­tyttö
Sacramentosta on vain 15-vuo-tias.
Hänen iässään ei ole vielä ku­kaan
muu tehnji sellaisia tuloksia
maailman kilparadoilla.
Raija MustoseUe
keihään SE 51,95
Sodankylä. — Lapin Veikkojen sun­nuntaisissa
kilpailuissa saatiin nähdä
uusi Suomen ennätys keihäänheitossa.
Lapin Lukon Raija Mustonen sai tu­loksen
51,95. Toistaiseksi vahvistama­ton
ennätys'51,82 oli Kaisa Launelan
nimissä.
Tuuli haittasi useita lajeja, mutta
Niilo Hangasvaara, Lapin Lukko,
heitti kiekkoa 55,06. Aulis Kairennon
tulos oli tällä kertaa 470. Keihästä
heitti Heikki Könönen 71.86.
T I L A T K A A
$1.00 VUOSIKERTA
PUNALIPPU on Neuvosto^Böir-
Jalan Kirjailijaliiton kaundclrjalr
Unen julkaisu, aikaansa seuraava
virkeä kulttuurilehti, s i l lä on ihyvä
avustajakunta Ja laaja lukljapiiri
Neuvostoliitossa Ja ulkomailla. Se
ilmestyy suomen kielellä kansi
kertaa Tuodessa, 128 sivuisena Ja
runsaasti kuvitettuna, i-
PUNALIPUSSA Julkaistaan K a r ­jalan
kirjailijain teoksia," proosaa
Ja runoutta sekä suomennokala
neui*ostokirJallisuudesta. L e h ti
tarjoaa lukijoilleen novellejs ja
kertomuksia, runoja, n&ytelmlä.
kuvauksia, muistelmia Ja kirjoi­telmia:;
raportaaaheja. klrjaesltyfc-s
iä Ja arvosteluja.
T I L A T K A A
NEUVOSTOLIITTO
Kerran kuukaudessa ilmestyvä
kuvalehti, Tilaushintar
$2.50 VUOSIKEÄTA
Tämä Julkaisu esittelee Neu­vostoliiton
näköaloja kansainväli­sistä,
asioista; sen klrjeerivaihto-
, verkostoon kuuluu Julkisuustohnin-nän
Johtajia, tiedemiehiä Ja kir­jailijoita,
. Jotka, ilmaisevat omat
mielipiteensä päivänpolttavista on­gelmista.
S i i t ä löytyy laaJojK ra­portteja
maan ekonomiasta, tie­teestä,
kulttuurista/taiteesta, kas­vatustyöstä;
urheilusta; työnteosta
sekä Neuvostoliiton elämän muilta
aloilta.
: Julkaisu käsittää 56 suurikokois­ta
sivua, runsas Ja erhiomaineh
kuvitus. • •
Tilatkaa osoitteella:
Vapaus Publishing
: €aiiip»iiy limite J
BOX 69. SUDBUET. ONTABIO
kootyöUä. Se käsitettiin erikoisesti
kesätoiminnan keskukseksi, jota
osaston ohella kä3rttivät työttömäin
ryhmät, metsätyöläisten unio ja
vuokralaisena muutkin työväen jär­jestöt.
•Sodan jälkeen uudelleen toimin­tojen
järjestyessä CSJ:n Port Art­hurin
osasto päätti puiston merki­tä
kirjoihin Iskii Park-nimellä siten
erikoisesti korostaen nuorison toi­mintaa
* voimistelun ja urheilun
alalla ja on se sellaisenaan kaikis­sa
virallisissa asiapapereissa rekis­teröitynä
Isku Park.
Nyt on se ollut toiminnassa 35
vuotta. Sitä on laajennettu moneen
otteeseen, siirretty huoneistoja ja
rakennettu uusia. Samoin on urhei­lukenttä
ja juoksurata kunnostettu
Canadan suomalaisten parhaaksi.
Myöskin eri kansallisuuksien kult­tuurijärjestöt
ja osuusliikkeet ovat
omaksuneet sen kesäjuhlapaikaksi.
Tässä ominaisuudessa ensi sunnun­taina,
elokuun 15 pnä, on se vuok­rattu
Workers' Benevolent Associa­tion-
nimisen työväen vakuntusjär-jestön
piknckkiä eli kesäjuhlaa var­ten.
Iskim Puiston 35-vuotisjuhlan
kunniaksi on järjestetty kabaretti-tanssit
perjantaina, elokuun 20 p.
Tarjoilu alkaa kello 7 illalla ja
tanssi kello 9 illalla. Ystäviä kau­pungeissa
ja maaseudulla kehoite-taan
hankkimaan kutsulippu etukä­teen.
Tervfr näkemiin.
Täällä^ kunnallisten laitosten työ­läiset
ovat viime- aikoina saaneet
korotuksia. Viimeisin oli palkan­korotus
kaupungin poliiseine, lisäys
.'^.75% entisiin palkkoihin, joten ny-kyinot
palkka on keskimäärin
$453.75 kuukaudessa.
Superior-järvestä kalastukseen
tai-vitaan nyt erikoislupa, sillä lohi-kalastusta
siten helpotetaan. Lupia
on saatavissa kaikista Superior-jär-veä
ympäröivien alueiden luonnon-suojeluvirastoista
ja myös maa- ja
metsävirastoista.
Nahkiaisten (lamprey) tuhotyön
vaikutus on supistunut, joten on
tapahtunut "parannusta lohikan­nan
eloonjäämisessä", on kerrottu.
• . . - •*:.•.-
Pankin ryöväyksen suoritti mies
perjantaina kello 12.13 päivällä.
Mies käveli Canadian—Imperial
Bank of Commercen tässä Bay ja
Algoma-katujen kulmassa olevaan
haaraliikkeeseen, näytti revolverin
ja ruskean laukun. liikkeenhoitaja
Douglas Jeffreylle ja vaati laukun
täyttämistä rahalla. Liikkeenhoita­ja
antoi laukun lähimmälle apulai­selle,-
joka täytti sen ohjeen mu­kaisesti
ja vajaan kolmen minuu­tin
kuluttua oli ryöväri poistunut
Fort Williamiin päin. Myöhemmin
ilmoitettiin laukkuun sullottujen
rahojen yhteissumman olleen yli
kaksituhatta dollaria.
Saman pankin Red Rockin haara-liikkeessä
suoritettiin ryöväys vuo­si
sitten, mutta silloin kahden aseis­tetun
poikasen varastamat rahat,
$45,000, saatiin myöhemmin takai­sin.
— ATH.
VAKL:ssa esiintyvät Vaikeudet jai
vastoink-äymiset johtuvat- suurelta
osaltaan siitä, että s^n piirissä on
ollut kaksi, ehkäpä useampiäkitt ke
hitysmäitia koskevaa ipoliittiätjSTl^^^
jaa. USA:xi ammatilliset j^jestöt
ovat 60:luvun alkupuolella pyirki-neet:
hävittSlmään 'kehitysmaista,
eurooppalaisten amnfatillis^en jär­jestöjen
vaikutuksen ja korvaamaan
sen omaltaan; Tämä ön automaatti­sesti
johtanut siihen, että kehitys^;:
maiden aiämatilliset järjestöt ovat
nyt ayJiikkeen itär-länsi-ristiriit<^
jen piirissä. ;
Tilannetta - pidetään - kestäi^ätti^.
mänä, jos USA:n ammatillinen kes:
kusjärj.e8tö AEL—CIO ja. sen toirat
henkilöt aikovat jatkuvasti: tukea
maansa hallituksien ketaitysobjel^
maa ja loitota VAKListä: VÄKL:n
periaatteille ja toiminnalle pidetään
sopimattomana, että sen New Yoilt
in toimiston päällikkö Irving Brovyn
on myös: USArn valtion ja anunatil­listen
järjestöjen yhteiatyöelimen
johtaja. Amerikkalaiset järjestöt
tukevat yksipuolisesti mm. Tangan
jikan työrintamaa, jolla ei selostu^c-sien
mukaan ole mitään yhteistä va­paiden
ammatillisten järjestöjen
kanssa. ,
' Ristiriitojen kärkevyyttä kuvastaa
sekin, että amerikkalainen ammat­tiyhdistysjohtaja
Meaqey oli ennen
kongressia lehdistölle antamassaan
haastattelussa syyttänyt VAKLrn
sihteeristöä: järjestön;, varojen tuh­laamisesta,
homoseksualismista jn.
e. Näiden syytösten vuoksi VAKLn
pääsihteeri Omer Becy uhkasi ero­ta
tehtävästään. Meaney kutsuttiin
järjestön toimistoon, jossa hän se­litteli
tarkoittaneensa syytöksillään
vain VAKL:n muuttamista koko
maailman käsittäväksi kommunis­min
vastaiseksi taistelujärjestöksi.
Tiettävästi henkilökohtaiset erimie­lisyydet
saatiin tasoitetuiksi. Mutta
luopuvatko amerikkalaiset omasta
politiikastaan, sen tulevaisuus näyt-tääi.,
TALOUDELLISESTA
YHTEISTYÖSTÄ
Kongressissa käsiteltiin myös ta­loudellisen
yhteistyön ongelmia ja
todettiin, yhteistyön olleen hyödyl­listä
pääasiassa teollistuneille mail­le.
Ne ovat tulleet,,.entistä rik­kaammiksi
kehitysmaiden kustan­nuksella.
Tuntuvinkaan kehitys
maiden apu ei ole poistanut tätä
epäkohtaa. Uudistuksia tarvitaan.
Valittaen kuite.akin todettiin, että
eräät teollisuusmaidenkin ammatti*
yhdistysliikkeen johtajat vastustavat
vapaakauppajärjestelmän - kehittä­mistä.
He arvelbva^' että heidän
miiansa teollisuutta voidaan suojella
ja työllisyystilannetta parantaa ra­joittamalla
kansojen taloudellista
yhteistyötä.
TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT
Eräiden VAKLriin kuuluvien kan­sallisten
järjestöjen jäsenmäärän
todetaan vähentyneeni Poikkeukse­na
on Turkki, jossa ammatillisten
järjestöjen oikeudet' työehtosopi­musten
solmimiseen on vahvistettu
V. 1963 lakisääteisesti. Niiden jä­senmäärä
on moninkertaistunut. E-rittäin
huolestuttavana- pidettiin
TOIVEAJATTELUA
Faiiuittomuus ja tärinä
haitallisia
Moskova. — Tunnettu neuvosto­liittolainen
geneetikko Nikolai Du-binin
lausui, että avaruuslennoilla
ei suurin elimistöön kohdistuva väa'
ra olekaan säteilyn, vaan painotto­muuden
ja tärinän taholta. Tämä
on todettu täsmällisesti hedelmä-kärpästen
avulla, joita lähetettiin
avaruuteen yhdessä avaruusmiesten
kanssa, jotta kaikki epäsuotuisat
vaikutukset yoitaisiiii tarkistaa;
Hedelmäkärpänen on kokeissa
edullinen siksi, että se jo 10—12
päivän kuluttua uusi sukunsa/ja
voi lisääntyä avaruudessa.
Painottomuustilah seurauksena
sekä tärinän vaikutuksesta hedelmä-kärpäsen
kromosomeissa tapahtui
genettisiä raujutoksia. Nämä muu
tokset ilmenivät organismin tpisessa
polvessa. Tiedemiehet havaitsivat
tällaisia muutoksia myös nii.ssä yksi­löissä
joita oli lähetetty avaruuteen.
Länsisaksalaisen hiili-, teräs- ja
koneteollisuusyhtymä Kruppin pää­valtuutettu
Berthold Beitz on tun­nettu
vilkkaista liikepuuhistaan
Neuvostoliiton ja useiden Itä-Euroo-pan
sosialististen maiden kanssa.
Tässä on ollut normaalia kaupan­käyntiä,
jota esiintyy päivästä toi­seen
yhä enemmän idän ja lännen
kesken. Mutta Beitz ei ole:^ ainoas­taan
myynyt itään koneita ja jopa
kokonaisia tehtaita sekä saanut niis­tä
maksuksi tavaraa tai valuuttaa.
Hän on tullut tunnetuksi myös
suunnitelmistaan rakentaa edusta­mansa
firman ja eräiden Itä-Euroo-pan
maiden kanssa yhteisesti teolli­suuslaitoksia
siten, että Krupp toi­mittaisi
koneet ja teknisen tietou­den
ja asianomaiset sosialistiset
maat asettaisivat käyttöön maan ra­kennusaineet
ja työvoiman.
•,••«•
Eräs Beitzin tärkeimmistä työs
kentelykohteista on ollut Puola.
Näitä yhteistyöneuvotteluja on to­della
käyty ja myös suunnitelmia
laadittu. Mutta lännessä on vedetty
tästä aivan omalaatuisia . johtopää­töksiä.
Niinpä useat lännen propa-gandakeskukset
ovat levittäneet tie­toa,'
että näistä mahdollisista yhtei­sesti
rakennetuista yrityksistä tulisi
joitakin erityislaatuisia kapitalistis
sosialistisia tuotantolaitoksia, joiden
avaimet olisivat jonkin kapitalisti:
sen firman käsissä ja joka. pidem­mälle
vietynä johtaisi suoraan kapi­talismin
palauttamiseen asiano­maisissa
sosialistisissa majssa.
Mistään tällaisesta ei luonnollises­tikaan
voi olla kysymys. Sikäli
kuin teollisuusiaitosten rakentaini-sesta
yhteisln_yrityksin on ollut ky
symys, kuuluvat he alunperin asian-omaisten
maiden omistukseen. UI-komaaiainen
firma toimittaa konei­ta,;
luovuttaa teknistä tietoutta ja
antaa normaalia luottoa 5—8 vuoden
;mnksuajalla, mikä normaaliin kan­sainväliseen
tapaan maksetaan ly­hennyksien
muodossa ja korkojen
kanssa takaisin.
Puolalaisessa Trybuna Ludy-leh-dessä
on julkaistu kyllin arvoval­tainen
ja tyhjentävä vastaus kysy­mykseen,
mistä itse asiassa on ky­symys:
Lehti kirjoittaa mm:
Tällaisen propagandan levittäjät
kuvittelevat, että viranomaiset salli­sivat
vieraan pääoman rakentaa Puo­laan
teollisuuslaitoksia muodossa
taikka toisessa. Näiltä puuttuu kui­tenkin
täydellisesti todellisuuden ta­ju.
Ei voi tulla kysymykseenkään,
että jokin kapitalistinen konserni
voisi saada Puolassa haltuunsa jon­kin
tuotantoalan tai yrityksen. Tuo­tantovälineiden
sosialistinen omis­tus
on hallitusmuotomme pyhä pe­rusta.
«
Kyllä Beitz käy- Ki-uppyhtymän
puolesta kauppaa Itä-Euroopan so^
sialististen maiden kanssa taloudel­listen
hyötynäkökohtien pohjalla.
Jos Beitzin mielessä on jotakin
muuta, niin kyllä hän on pitänyt vi­susti
sen sisässään. Beitz tietää hy­vin,
että poliittisten ehtojen tyrkyt­täminen
veisi kaupat auttamatto­masti
umpikujaan. Lännen propa-gandakeskuksille
Beitzin niin_kuin
muiden länsifirmojen kaupat sosia
lislisten maiden kanssa ovat anta;
neet' aiheen yäiltää, että sosialisti J
set maat muuttuvat muka kapitalis­tisiksi
tämän kaupan seurauksena.
Tämä on utopistista toiveajattelua.
Sosialistiset maat ovat rakenta­neet
kehitysmaihin ja jopa kapitalis­tisiinkin
maihin satoja tehtaita. So-!
sialistisissa maiissa ei ole kuitenkaan
väitetty, että tämä muuttaisi kapi­talistiset
maat sosialistisiksi. Mutta
idän ja lännen välinen kauppa ei o|e
suinkaan vailla suurta poliittista
merkityspä. Tämä kauppa nimittäin
palvelee kansainvälisen jännityksen
lieventämisen ja samalla rauhano-niaiscn
rinnakkaiselon asiaa.
••• t"'- • •.' Kras. •
U;SA:n ammatillisten jäijestöjen
heikentymistä.
X VAKLin talous oli kongressin
vaib;eimpjla asioita. Erityisen huo
mioa kohteena oli ns, solidaarisuus-
; räbastonvvarojen kartuttaminen ja
varojenkäyttö. Todettiin, että AFL
-CIO oUJ maksanut v. 1964 vain 250,-
000 dollaria ja V. 1965 ei mitään. Jos
taloudelltiien tuki heikkenee, joutuu
VAKL:n talous suuriin vaikeuksiin.
Eri ammattialojen kansainväliset
liitot ja^ alueelliset järjestöt jäävät
vaille keskusjärjestöjen tähän saak­ka
myöntämiä \avustuksia. Erityi­sesti
toivotti^, että A F I ^ C I O se
kä Länsi^Säksän ja Itävallan amma­tilliset
järjestöt' luopuisivat rinnak­kaisista
poliittisluontoisista pyrki­myksistään
ja keskittyisivät VAK
L:n politiikan toteuttamiseen. Hub-mautettiin
myös, että AFLJCIO tar
vitsee enemmän VAKL:oa kuin VA
KL sitä.
Ruotsin Ammattijärjestön lehdis
tö, josta edellä esitetyt tiedot on
saatu, toteaa, etä kongressi oli mo
nien vaikeiden ongelmien edessä.
Ristiriitoja oli mm. VAKL:n hallin­toelinten
kokoonpanosta. Kongres
sr hyväksyi päätöslauselmat yksi
mielisesti sen jälkeen..kun erimieli
syydet oli valiokunnissa selvitetty.
Päätökset eivät tätä kirjoitettaessa
ole käytettävissä.
RUOTSALAINEN KOMMENTTI
Rolf Remble Stockholms Tidnin-nissä
arvioi kongressia seuraavaan
tapaan: VAKL:n kongressin valmis-telukaudella
esiin nousseista kiista:
kysymyksistä j3 niiden käsittelystä
kongressisssa on ollut afvan liian
vähän tietoja lehdistössä. Hän ih
mettelee mitä tarkoitetaan "ilmapii­rin
selkenemisellä". Amerikkalai­nen
ammattiyhdistysjohtaja Meaney
puhui sävyisämmin! Hän lupasi
miljoonia VAKL:lle mutta avun eh­tona
on, että VAKL on poliittisesti
neutraali. Se merkitsisi nykytilan­teessa,
että VAKL:n politiikan
määräisivät amerikkalaisten amma­tillisten
järjestöjen asenteet, jotka
epäilyttävästi muistuttavat Ameri­kan
virallista ulkopolitiikkaa. Se ku­ten
tiedämme pitää missä tahansa
maailmassa tapahtuvia sosiaalisia
mullistuksia vapaudelle vaarallisi
na, kommunistisina, USAin turval­lisuutta
uhkaavina.
Kirjoittaja toteaa edelleen, että
pahinta on ettemme voi olla täysin
varmoja siitä, että VAKL torjuu sen
tyyppisen puolueettomuuden jota
Meaney suosittelee.
VAKL näyttää joutuneen raken
teensä uhriksi;. Sen sijaan, että so­siaalinen
vapauttaminen tulisi olla
sen päätehtävä ja menettelytavat
toissijaisia on käytännössä jouduttu
tekemään päinvastoin. Tilanne on
traaginen ja vaarallinen. Ellei VA'
KL pian muuta luonnettaan sille
tulee tuottamaan suuria vaikeuksia
välttääkseen sen napalmin hajun,
jolla pyritään tukahduttamaan
Kaakkois-Aasian sosiaalinen vapaus
liike.
Kun Ruotsin edustajat palaavat
kongressista kotiin, he antavat täy­dellisemmän
selvityksen siitä mitä
tapahtuu VAKL.ssa. Me tarvitsem
mc sitä keskustelua johdannoksi
keskusteluun joka on käytävä Ruot­sin
ammattiyhdistysliikkeessä mah­dollisimman
pian määritelläksem
me suhteemme VAKLroon, kirjoit­taa
Rolf Remble. — DLP.
Tiistaiftia, elok. 10 p.Tuesday, "August lO;' 1969 ' ' Sivu' *"
•—— — ;——— ———. .. r_ --/7."-T*','''^''>' -
Y H T i l S T Y ^ I ^ H RAUHAN
• n '
Lottahenki ei ota tulta
Euotsinmaalla
Götdborg. — Ruotsin naisten asevel­vollisuus
voi tulla ajankohtaiseksi
kymmenen vuoden sisällä, sanoi Göte­borgin
lottayhdistyksen puheenjohtaja
Ingegerd von Gerber. Ruotsin lotta-liikkeen
jäsenmäärä on muutaman vii­me
vuoden aikana kutistunut 100.000
jäsenestä 90.000; een. Ellei alokkaiden
määrä ala nousta, täytyy ruveta so­veltamaan
samaa palckoa kuin mie­hiinkin
nähden, ts; naisten yleistä ase­velvollisuutta.
Monet lotat jättävät yh­distyksen
muutaman vuoden kuluttua,
ja'uusien saaminen on hankalaa, se­littää
rouva von Gerber.
Moskova. —-losSesUdlstitten^;
Internationaali todella pytkii^
näyttelemään Itsenäistä roaUä
kansainvälisissä asioissa Ja ole;
maan ranfaan vältnc^rai^ se* vei-saavuttaa
tämän vain poolnsta-malta
Johdonmnkaisestt fyöväes'
liikkeen ja demokraattisten jMiIt<
kojen kansainvälisiä etuja, Idrjoit-ti
Pravda artikkeUssaan, Joka kil^
sittelee sosiaiidemokraatUen snl^.
detta Yhdysvaltojen aggressio-politiikkaan.
Artikkelin tekijät, A. Weber,-ja
A. Tshernjajev esittivät esimerkke­jä
työtätekevien sosialidemokraat­tien
joukkoesiintymisistä, varsinklni
IVinskassa, Italiassa, Englaiinifisa,
Canadassa, Ruotsissa sekä Japanis­sa
USA:n aggressiivisten toimenpi­teiden
johdosta Vietnamissa. Sär­mällä
he toteavat, että joukkoliik­keen
laajuus, erityisesti suurimmis­sa
kapitalistisissa maissa, ei lähes­kään
vielä vastaa uhkaavaa vaaraa.
Merkittävässä määrin tämä voidaan
selittää sillä, että useimpien sosia­lististen
puolueiden johdon asenne
on välttelevä ja väliin suorastaan
negatiivinen tai Icaksiselitteinen. Ja
kuitenkin tilanne vaatii aktiivisia
toimenpiteitä kaikilta järjestyneiltä
demokraattisilta voimilta.
Tämä asettaa myös sosialistit va­kavaan
vastuuseen.
Vietnamin nykyiset tapahtumat
tarjoavat uskoaksemme sosialidemo^
kraattiselle puolueille erinomaisen
mahdollisuuden soveltaa käytännös­sä
julistamiaan rauhan ja kansojen
itsenäisyyden periaatteita, yrittää
yhdessä muiden aktiivisesti amerik­kalaista
aggressiopolitiikkaa vas­taan
esiintyvien voimien kanssa an­taa
oma panoksensa kaikille demot
kraateille yhteiseen asiaan. Mutta
sitä varten olisi omaksuttava itse­näinen
ja ennakkoluuloton asenne.
Olisi hylättävä kommunismin vastai­set
varoitukset ja kaikilla tasoilla,
joilla sosialidemokraateilla on vai­kutusvaltaa,
vaadittava, että US An,
hallitus lakkaisi sekaantumasta
Vietnamin sisäisiin asioihin samoin
kuin muidenkin kan.sallisen riippu-;
mattomuutensa ja sosiaalisen edis­tyksen
puolesta taistelevien kanso­jen
sisäisiin asioihin ja että se lak­kaisi
tukemasta mädännäisiä mario-nettihallituksia,
jotka tekevät kaup­paa
maittensa eduilla.
Ei kuitenkaan voi sanoa, etteivät
sosialidemokratian johtajat olisi sel­villä
muodostuneen tilanteen vaka­vuudesta
ja ymmärtäisi uhan mit­tasuhteita.
Esimerkiksi Norjan työ­väenpuolueen
äskeisen puolueko^
kouksen päätöslauselmassa sano­taan:
"Jos tämä konflikti ryöstäytyy
irti valvonnasta, se voi kasvaa so­daksi,
jolla on laajemmat suhteet".
Japanin sosialistisen puolueen pu­heenjohtaja
Kozio Sasaki sanoi:
"Meidän tulee kaikkien ymmärtää,
että se on vaaraa, joka riippuu mei­dänkin
yllämme".
Kuitenkin vain sangen harvat so-siaalistisessa
internationaalisissa
rohkenevat ottaa asiaan kuuluvan
askeleen ja suoraa osoittaa sitä jo­ka
on syypää maailman rauhaa uh-ka'avaan
vakavaan vaaraan. Niiden-joukossa
on Japanin sosialistinen
puolue, joka puoluekokouksensa
päätöslauselmassa tuomitsi aiherik-kalaisen
imperialismin aggression
Vietnamissa. Canadan sosialidemo­kraattien
johtaja T.C. Douglas lau­sui,
että Yhdysvaltain intervention
sdessä vaikeneminen olisi pelku­ruutta
ja että on tullut aika, jolloin
sosialistien on rohkeasti kohotetta­va
vastalauseen ääni, ennen kuin se
on liian myöhäistä.
Useimpien sosialidemokraattisten
•puolueiden johto — ja nämä puo­lueet
ovat etupäässä eurooppalaisia
JOS A JÄTTE VETÄEN
ASUNTOVAUNUA..
n\aan hitaasti Ja
tasoisesti.
..on jarruteltava
hyvissä ajoin,silla
jdrrutusrfiatka on pi
tempi Kuin muute
...on otettava huomi­oon
runsoornpl polt­toaineen
kulutus
.:.pnpidetiqvahyoli.
silta, cueiapn ajoksi
KuKaanjädosunio-yqunuun.
Frank G. Slaughterin
UUSIA ROMAANEJA
JÄNOTTTÄVÄ, ROMANTTINEN, AJATUSPITOINEN'
ME PALVELEMME ELilMM
343 SIVUA - — HINTA SID.J2.75
Nuori lääkäri Spencer Brade Joutuu sattumalta silminnäkijäksi,
~^kun seurapiirikaunotar Carol Grahame yrittää tehdä itsemurhan.,.;.
Brade pelastaa naisen ja vie hänet kotiinsa toipumaan. Carol Gra-hame
paljastaa odottavansa lasta Ja ehdottaa Bradelle avioliittoa '
luvaten ostaa tuottavan praktiikan. Jos nuori lääkäri menee nalml-,
slin l i ä n en kanssaan ja antaa~nimensä syntyvälle lapselle.
HELLÄT KÄDET
ms SIVUA HINTA SID.$3^
Nuori lääkäri Julijin Chisholm on palannut Amerikan sisällisso-;-
dasta vaikeasti hnavuiltimebha. Tuhotulla kötlplantaosilla h ä n tä
hoitaa hänen kauiiis ja arvoitukfiellinen vainionsa Jane. Etelä on
voitettu, .sen ylpeys inurskattu. Hävinneen armeijan rippeet kulke­vat
ryÖstcUen ymjpäri maata Ja salaperäinen Ku Klux Klan-Jär-
Jestö pitää seutua kauhun vallassa.
Tilatkaa osoitteella: ^ ^.^.-^
\^paii» PuiWishing
P O . BOX 69 SUDBURYi ÖNTi^'!
-— rajoittuu vain joko sodankäyttti-suunnitelmien
arvosteleÄiseeh tai
yleisiin toivomuksiin rauhalUserta;.
ratkaisusta; Sitäpaitsi-muilitaittien;
puolueiden JoMo kankatUia täyd^l»-1
sesti USA:n toimenpiteitä. Näiden
joukossa ovat Sosialistisen J^t^fna^
tionaalin suurimpien puoluetfeä {
Englannin, Labour-puolueen ja Län­si-
Saksan sosialidemokraattisen"^ j[iuö'
lueen-johtajat.
Artikkelissa kiinnitetään huomio­ta
sosialidemokraattisissa piireissä
vallitsevaan pyrkiihykseen asettaa
aggression tekijä ja sem uhri stnnäl':
le tasolle. ^sim(M:UksiNorjai||<;Ulhp'
ministeri .Lange, joka^ puolueko­kouksessaan
kehotti USA^nhaSitiis-ta
lopettamaan pommitukset,' -^^^
suu, ettei USA voi kieltäytyä'"*el-vollisuilksistaan"
• että PohjoiÄ-Viöt^
namin taholta ontHemassa.^'aggres^
sio" ja että ylieensäkin käsitys kan­sallisista
vapaiistaisteluis^ oikeu­tettuina
sotina Oli "vaa^aIIInen^^
Suomen sosialidemokraattien - ristf-riitaisista
lausunnoista jaViVietnaf
min sotaa koskevista. ;epäsfii.vi8tä
puolittaisista arvosteluista päätel,-
len on tärkein, mikä heitä hlioiet-taa,
USA:n arvovalta. Banslcaäsa ^
muutamat SFIO:n johtajat yrittävät
puolustella USA:n aggressiotaj viit­taamalla
' "kommunistiseeni vfiinos-tukseen".
Sosialidemokraattig^a
liikkeessä oit: sellaisiakin, jotka a^vöi-mesti
kehottavat kannattamaan'Sai­gonin
hallitusta. Tällaisia asedteli^
ilnraisee Intian "sosialistineA?* sa­nomalehti
pjanta, ja Sosialistisen
Intemationaain virallinen bulletiini
julkaisee näitä sen kehoituksia.^^.
Artikkelissa mainitaan EnglanAin
Labour-puolueen johdon kaiJhätfa-van
avoimesti USAn aggressiivista
politiikkaa. Rikottuaan vaaleja-ejdel-täneet
lupauksensa Labour-puolu­een
johtajat ovat amerikkalaisiin
kohdistuvissa palvelualttiudeiisaan
menneet niin pitkälle, että ovatr hyi
väksyneet Pohjois-Vietnamin pom­mituksetkin.
Tämän yhteyde.ssä artikkelin kir­joittajat
muistuttavat, että Englan­nin
parlamenttivaalien aattona pu­huttiin
sosialistisissa piireissä pal­jon
siitä, miten välttämätöntä olisi
johtaa Sosialistinen''Internationaali
pois seisahtuneesta tilastaan ja
muuttaa se kansainvälisen p<jLli,t|V
kan. tehokkaaksi välineeksi, l^läm
'laskelmat liittyivät erittäinkin La­bour-
puolueen valtaantuloon Eng­lannissa
sekä sosialidemokraattien
mahdolliseen voittoon Länsi-Saksan
vaaleissa. Labour-hallituksen ulko-
(Jatkuu s^euraavalla sivulla)
Yhteistyö O H ikaunistfl
ia edMävää
(Jatkoa edelliseltä sivulta)
dessä joka paikkakunnalla viettää
kotimaamme Canadan lOO-vuotis
juhlia. .
Yhteistyö on kaunista, edistävää
ja kehittävää. Ihminen joka ei py­ri
mihinkään, eikä tee mitään
muuta kun mitä on välttämiitiin-.
tä, ei voi täysin nanftla eHamästä.
Meillä kalkiUa on kyky tuntea, ky-'
ky ajatella ja oppia. Näitä kyky^
kon kasvatamme, me samalla Icas-..
vamme ihmisenä, kehitymme yin«
märtämään itseämme, sekä toisia
ihmisiä ja elämää ympärillämme,
ja tämän voimme parhaiden;tikk-'
dä joukkotoiminnassa. ^ v '
. Urheilemme, mittaamme . voimi­amme
nuoruuden tarmolla. Laulam­me
ja soitamme itsemme ja toveri-'
emme iloksi. Laulamme yhdessä
muiden kansojen ja rotujen kansaa:
Laulamme maailman rauhaUt ystä'
vyyden ja kansojen vapauden puO''
lesta. - '
• ''0 '''''il •