Vapaus, August 10, 1965

              Sivu ,2. • . Tiistaina, elo^. 10 p. ^ Tuesday, August 10, 1965
• • • OFvFlNNISH - C^
• ( • B E R T Y ) ' ^ "T • ' EstabUsbed Nov. 6, 1917
•£9)Vort:^.EKUUNP . / . MANAGER; E. SUKSI
Pu
AutfiQtM''<i&''Ä4 Oifloe Öepartment, Ottawa.
'0
• : SläL^.W Böoäesa; 1 Tk. lOM, 6 kk. B.78
\ Hirpdidilmh 2ff-vuofi8päivä
Viime "perjantainäTelokuun päivänä vietettiin Hiro-shinrtssa
suitttei sui^ujuhlaa sen- m^laKiiksi ktin amerifclfalais-ttift^
käup^i3|)iki|i$ p^dott hävitti
tathäfi lähes puolen miljoonan, asukkaan kaupungin asiaffi-sesti
puhuen m»sbtas»nej» to arviplta' noin 200,000
ihmistä.
- Vamaft tietoa ei. ote- siitä, kuinika monta miestä, naista
ja Ia»tÄ ensimmäisessä atomipommituksessa kuoli, mut­ta
japaftfläiaet viranomaiset selittävät, että Hiroshiman sil­koisesta
420;00O'asi^aasta löydettiin pommituksen jälkeen
suoritetun tutkiiiiuksea perusteeHa 176,987. Heistä on elossa
enää'96,000 ja tämänkin; surujuhlan yhteydessä uudelleen
rslkeimetu» Hitoshiafnan. kaupungin Rauhamtorille sijoitet-tttim'aitömipiöMänitu!^
ttdöen iälMseuranaten vuoksi nyt kuolleen 469 henkilön ni­met.
Suuri hiljaisuus vallitsi R^uhantorin suuressa kansan-kofeouksessa
kun Jsaupungin pormestari Shinzo Hamai asetti
iiiniihiettekHiaisäyksen atomipommituksen uhrien kunniaksi
r^ermetiflle mtastopatsaaMe, missä on jo 78,150 tunnetun'
atomiporartiiuhrin' nimet.
Koko Hiroshiman kaupunki — ja koko Japani — kun­nioitti
minuutin hiljaisuudella Hiroshiman atomipommituk-senuhrieB'muistoa
kello 8.15 perjantaiaamuna, sireenien ja
kipfconkellöjen sekä lentoonlaskettujenkyyhkysparvien mer­kitessä
senr ajai&ohdan, joKohi yhdysvaltalainen B-29 pom-niituskcme
pudotti ensirnraäisen atomiponunin ihmisjoukko­jen
tappamiseksi;
Tämän hirveän 20-vuoti5päiväin johdosta julkaisemas­saan
lausunnossa Japanin pääministeri Eisaku Sato sanoi,
että J a p ^ , joka yksinään kansakuntien joukosta on joutu­nut
atomipöiMmitufcäen^^fc^ maailmanrauhan
säiljmistä.; Hän korosti, että koka maailmaa on suojeltava
ydDiasesoftaa vastaan, roikä voi tuhota koko ihmiskunnan.
Erä» kaksikyinilienfvuotias hiroshimalaisneitonen, joka sy-livaovratia
jäi pommituli^tt johdostao teki perjantai­sessa
suuijjuhlassa kunniaa pomniituksepuhr« laskemalla
seppeleen heidän muistopatsaalleenlläuhanpuistossa. Viran-omaisteiiarviototieRmtdcaain-
Hiroshiman suureen surujuh­laan
osallistui noinv30,000 ulkopaikkakuntalaista vierailijaa,
niiflraainlukien 500 ulkomaalaista; Monet näistä vierailijoista,
muksMikitöen2(»^^^ edustajina tämän vuosi­päivä
» yhteydessä Hiiorfumaasa pidetyssä -rauhantoimintaa
eÄsfäviett ryhmien Icofeouksisfö.
P A A V I N V E T O O M US
WStä' pitemrtiälle kuhiu aikä Hiroshiman ja sitä seuran­neen-
Nagasakin atoffljpommituksesta, sitä yleisemmäksi tu-lee^
k:äsftyskanta, että se oli aiheeton ja tuomittava teko.
T^fefeöStf tiedetään, eft^ Japani oli silloin jö valmis tunnus­tamaan
sotilaallisen' häviönsä. Hiroshimassa ja Nagasakissa
ei liioin ollut mitään ratkaisevaa laatua olevia sotilaallisia
kiÄteitk — pammftufeen uhreiksi joutuneet olivat siviili-ihraisrä-,
miehiä, naisia ja lapsia, joilla ei ollut minkäänlaista
pirofästautunrfs- tai pelastumismahdollisuutta. Vaikka yhdys-vältafaiset
ovat selittäneet, että Hiroshimaa ja Nagasakia
pommitettiin "södan lyhentämisen tarkoituksessa", niin maa­ilmassa:
on kuitenkin yleistymässä sellainen käsitys, että nä-nlg;'
atbmiiJomniitukset suoritettiin pääasiassa poliittisista
syistä — Yhdysvaltain sotilaallisen mahdin korostamiseksi
muuHe-maailmalle sodan päättyessä.
Viimeisin protestiääni Hiroshiman (ja Nagasakin) atomi-ppmmitusta
vastaan saatiin viikon lopulla roomalaiskatoli­sen
kirkon paavi Paavalilta, 'joka leimasi Hiroshiman pom­mituksen
"helvetilliseksi joukkomurhaksi" ja "häpeäksi si­vistyneisyyttä
kohtaan''. Samalla paavi Paavali vetosi kaik­kien
ydinaseiden kieltämisen puolesta,
- . Puhuen kahden päivän kuluttua sen jälkeen kun Japa­nissa
— ja monissa muissakin maissa — oli vietetty Hiro­shiman
ätomiipömnlituKseff 20-vuOtispäivää, paavi Paavali sa-lioipacvefcikeensa
alapuolelle kokoontunieelle noin;10,000 tu­ristille:
"lÄde-.rukoileartme, ettei raaailma näkisi koskaan enää
sellaista fcurja»^ päivää ]pim oli Hn'öshimäh pommitus; että
ihmiset efvät panisi köskaait luottamustaan, laskelmointiaan
ja'kunniaansa riiih tuhoisien ja niin häpeällisten aseiden va-yaaa-
f- ' ' .
*. ^ -Paavi Pffas^ali sarii» liittyvJ|insä niihin, jotka Hiroshimas-m^
riäRo^^ tuntemattoman
öurarfen; u[farimää,r'an puolesta ja pyytävät, että sellainen ih-iMsffe^
as^,'seilata^ sivistystä vastaan ei tois­tuisi
aiaä. koskaan." ".
. -''Me'>ukoiIernme,' että kaikJsi kieltäisivät sen hirveän
^ekniifcaofi, mikä tuottaai tällaisia aseita, lisää ja varastoi niitä
ifami*ujirtafrt terroriöoimiseksi; ja me toivomme, että sellaiset
ktrolemanaseet eivät olisi tappaneet maailmanrauhaa — ei
sön saavuttamistarkoltuksessafcaan eivätkä lianneet ikui­sesti
tieteen mainetta tai hävittäneet elämänrauhaa maail­masta,"
urheilijat.
"MeiUM kalkilla on kyky tiiiitea^
^yiä kun kasvatanujie, mfc' sbnjKilla)
y^njärtämääiiltjMJ4Jnnie,i^lqjfettlhi«^^ ^ . , - T , .
* w JuhlapulniliiQa' tslH^il Tamlm Toifw^% , « * B ä f i i i
v«»u»iakkaaii Vetoomuksen «kauiillB,rediflt3vatJ }a kehltfiivfin" yhteis­voiman
puolesta. J M k a l ^ i ^ e oii^m bln^n IHih^w« U«mait
|aä ain^llisten etu jen tui-vaamisek
:^ii-
•:' ^!kehittaa C?ttadiip< SupiiiieÄ
van i^M^^i^Mim^
imi: .^taiteellisia pyrlrtttljä kuten
urheilu?!. Ja' Voimistelua',
, kuinka;
nSmS toverit, jotka' raketislVat Jär
j e s t Ä e l i i ä l f l vanikalle polrjaUe,
jälraahiial
Jöfkä' kylvettiin yli -ao vuotta taa^
sepäih ovat tuottaneet
?en sadon, monipuolinen on ollut
edistys|i i\>äli|tui ja kulttuiiri opetus
kansaid^Oeinnjt» ^ ^ l ^ i n e ; bss^-
(ölssa;' ; "[v}'^ >'
; Kun toiiiilntapaikkipja rakennet
(iin oli ihanlliohnoHista että niiden
yhteyteen'iuirmyöskln,urhenuken-tät
jä perustettiin uyheil*,ja v6i-njisieluseuröja;
Tämä^y^^
Suomalais;' Canadalaisen Amatööri
Orheflu Liiton to'* jaklavuori,^^^
inaiiiittu: Liitto perustettiin! vuon­na
1925^ yhdistlimään'kaikki siUoi-
?et urheiluseurat kansallisen jph-don
alle.' Onnlttelemitie Liittoa,
ien työtä fyyskblttuörin alalla,
jolla oiv oilut rakentava vaikutus
nuorisoamme. Kaikkelii^^^ tärkein on
yhleisfyd,. yhteenkuuluvaisuuden
tunne jonkkotoiihinnanim^
opittu urheilemaan byyin ja häviä­mään
oikein, joka jonkin tosi urhei­lun
tarkoitus.
Liittomme seuroista ön monia ut-beilijoita
osallistunut menestykselli­sesti
Canadan kaosftUisiin kilpailui­hin
ja liittomme yoiioaistelijat ovat
edukseen esiintyneet monissa eri
kansallisuuksien juhlissa.
Urheilu- voimistelu ja kansan-laniiut
ovatkin huomattavana osana
meidän näitsS vuotuisissa suurjuh­lissamme.
Joissa käsi kädessä toi­mivat
vanhat ja nuoret, siirtolaiset
ja Canadassa syntyneet, näin esityk­sillään
rikastuttavat Canadan kult­tuuria
ja antavat juhlavieraille mo­nia
nau tintorlkkaita hetkiä.
H^vät ; juhlavieraat,
so^«^tajat ja laulajat.
ÄXonet lukemattomat kerrat yuö,
sikymmenien aikana .olemme saa­n
e e t kuulla haaleillamme Ja kesS-k
e n tiiramme monipuolista, arvokas­ta
musiikkiohjelmaa niinkuin tänä;
Päivänä. Aiöa siitä suurenti,
nautimme ja olemmekin kiitolUsia
n ä U l e tovereiUe, jotka p8ivStyö"n^|
päätyttyä vasymättömästi jaksavat
k ä d y ä harjoituksissa Jo näin soitol-
^a laululla tuovat kauneutta mei­dän
jokapäiväiseen elämäämme. •
IVfusiikki on kansainvälinen kieli
j<^a kaiicki ymmärtävät. Muaii-k
i i l a lauluilla on voimaa innoit­taa;
lohduttaa, yhdistää kansoja,
. y i u s i i k k i voi kehittää iloa- Ja rakka­u
t t a ja myöskin vihaa ja surua.
^ S o i t t o ja laulut ovatjmeidänkin
j o k a i s e n elämääji' vuosien aikana
v a i k u t t a n u t monella eri. tavalla,
reipi>aan marssin tahdissa nousee
v o i m i s t e l i j a n jalka joustavasti, iloi-nen
tanssimusiikki saa vanhankin
nuortumaan. Lauluilla innoitam­me
rakkautta elämään, isänmaahan
ja Ifiaikkeen kauniiseen ja sen vaa-t
a k o l i t a n a olemme kuulleet sotar
f ^ * i t kun kansat ovat noussee^
a s e i s i i n toisiaan vastaan. Musiikilla
ja l a u l u i l l a on niyife innoitelta |ai
ylistetty-sodan sankarantta.
K a n s o j e n välisessä rauhan työssä
näytteiee musiikki myöskiii hyvin
huornattavaa osaa. Täriä päivänäkin
m o n e t kuuluisat taiteilijat ovat b
m i s t ä neet elämänsä rauhailtyölle,
r u n o i l l e n , laulaen ja soittaen, näin
parhia^den vaikuttaen laajaan kuu­l
i j a k u n t a a n . Kansantaulut ja lau­l
a j a t , joihin nykypäivän nuoriso on
k o v a s t i kiintynyt, ihannoivat luon-toa,
työtä Ja ihmiselämää — ' e i so
taa J a riitaa kansojen kesken. -
S o i t t o ja laulut ovat aina olleet
s u u r e n a osana suomalaisessa \ kan­san
kMlttuurissa. Siksi: oU ihan sel­vä
a3ia kun Suomalaisia siirtolaisia
m u u t t i tänne Canadaan, että oraat
I c u o r o t ja soittokunnat, näytelmä-ja
lausuntakerhot piti perustaa,
omat toimintapaikat rakentaa, ja
näin sgi alkunsa Canadan Suomalai- LEHDET
"f*^ -Järjestö, joka perustettiin yh-distäJUfiän
f siirtolaisia, vaalimaan
synrxyinntamiime kulttuuria ja
myöskin sen rakkautta opettamaan
jälkeläisillemme. Näin onkin järjes
t ö m m e toiminut jo yli 50 vuotta . . .
C a n a d a n Suomalainen Järjestö
M i k s i se on perustettu? Mikä oh ol­lut
J a mikä on sen tarkoitus? Jär-jestörnme
perussäännöissä, Jotka o
vat liittohallituksen lupakirjassa,
s a n o t a a n seuraavasti:
C a n a d a n Suomalaiae» J8rje«tön
t a r k o i t u s on sulattaa Canadan Suo­mea
i>uhuvaa kansaa maan syntype­r
ä i s e e n asujamistoon, juurruttamal
la s e n mieleen Canadan kansalai­s
u u d e n edut, opettamalla Englannin
k i e l t ä , levittämällä tosi tietoja la­e
i s t a , tavoista ja päivän tapahtumis­ta
Canadassa ja Canadan kansalais­o
i k e u k s i e n ja velvollisuuksien lain­m
u k a i s e l l a ja älykkäällä käyttämi­sellä.
K o h o t t a a Canadan Suomea pu-liuva
n väestön elintasoa rohkaise­m
a l l a ja kehittämällä yhteistoimin-
Lsem' t«|j)ikiine
.vssisuui#ii'.'.
.^-mm ifre voimm^ tebdS? M
k a i k k i voimnxe. tehdä jotakin. CSJ
n ^ J s l e n kerhot ovat jo tehneet alöit^
t e e n keräämällä varoja kahdiiiT
A ^ r i k a ^ i maan, Malin ^a kenijan
lastensairaalan j a koulun hyväksi.
- IMe kalkki v o i m m e osallistua rau-h
a n kokouksiin j a ^ntaa aineellista
a i > n a niille j ä r j e s t ö i l l e jotka toimi-
A r a - t rauhan p u o l e s t a . Näian Ja juot­t
e e n , rotusortojen poistaininen m
nxyöskln rauhan työtä, se on meille
I c a i k i l l e yhteistä. Järjestömme pe-.
r^^mm myöskin kehoittavat fc^:
hitztämSan yl^teistoimintaa. Tässä
otx- jnetlfekalkirlle paljon ajattelemia
s & ö r aihetta. Kehittäkäämme yhv
teisymnillrrystä j a ystävyyttä seu-rairtirelssttmtne,
jätjestöissäiiirhe ja
k a i k k i e n kansalaistemme kesköu-d
« s s a , snijH^ödellinen kansainväli-:
n e n ystävyys v o i kehittyä vasta sit­t
e n kunsenerxsin voimme saavuttaa
orömssa, ympär-istössämme. Raken-talcaamnie
ylvteistoimintaa toisten
SODANV
m
suomalaisten Järjestöjen ja seui-O-j
e n kanssa, n i i n että voisimme yh-
(Jatkuu s e u r a a v a l l a sivulla)
^Ah}U&i^'li^i^^^ 'd"K''iohiisonin i
vahvistamaa tietoa 8UtttK'(»ttli'. «te^Hkkalal^^ asevelvollisteh «liitti
Vietnamissa nostetaan 75,00();sta 125,0d()ieen: '
'T^esfdemtt.Jot(fl$onm.pflä^^^ Ilsäta amerlktratalsta joukkoja Äa-sian
matit^eelifaVie' kc^oilaän pohjan'pois stitäYhdysfvaltain^
Ifsen Jdhdon 'väitteeRä^t 'eCtS etelSvietnämilalset tato^
tensä ja vapautensa puolasta. VVarsin hyvin tiedetään^^^^
namin armeijan tila on huonontunut kuukai^i kuukaudelta. Resei^lt 0»
k^rtetty toppuuB,,lKOsila stiucinosa maasta,on VJetkongin-käsissä''Sit^»^
paitsi' kerjE!9ta9n njdeste^ klirkaavan Jookpttain armeijaata. Tais1^lu>^
Vietkdngia vastaan- tullaan tästedes käymään etupäässä amerikkalaisin
voinilrt* . ^ .
- Miteä tShän' ttillee. Pohjoi^Vietnam Ja myöskin Kiina vastaani^an.
Tulevatko 'ne lisälljmään vastaavasti voimiaan,: nähdään varsin pian. Pre-siAenttii
Johosöhi oj;» vilHieisim^iässä puheessaan puhunut .rajoitetusta
sodasta. ky$y& l^ultenkin voidaan, ohkO'tänään jokeen enää hänen val­lassaan
päfitUiäjääkö^ sota rajoitetuksi vai ei. Sotilaallisen t e i ^
Jentaminenf Etelä^Vietnamlssa voi merkitä s^taa' ei vain PohJoiSfViet-namia;
vaan<myös .Kiinaa vastaan. Se voi luisua presidentti Johnsoninr
vakuutteluista hueJimatta kohti uutta maailmansotaa." _
•'Rauhanneuvotteluihin voidaan päästä vasta sitten, kun Yhdysval­lat
hakee kontaktia Kiinaan, tunnustaa maan mahtitekijäksi Ja tasaver­taiseksi
neuvottelijaksi Aaiian mantereella sekä pyrkii saamaan Kiinan
mukaan kaniairtvälfseen yhteistyöhön. YhdysvaDoista itsestään riippuu,'
miten tilanne Aasiassa kehittyy." ,
Lämnen kriisi pahenee
A S E I S T A R I I S U N N A N PUOLHSTA
,. Vaikka,me emme olekaan katolisen kirkom kawiattajia,
on paavi. Paavalin; yllämainittu vetoomus kuitenkin sellai­nen^:
että se »aa kannatusta Ja tukea kaikkien hyvää tarkoit-täview.
i|hmisten, lehtien ja laitosten'keskuudessa, huolimatta
nifden' uskonnollisista mielipiteistä.
. Tosiasia, ori; ku^^^ "helve­tilliset
Jöukkomurhavälineet", jotka polttivat ja tuhosivat
Hiroshiman ja :kahta. päivää myöhemmiai (elok. 9 pnä) Naga­sakin^
voivat tuhota koko ihmiskuninan, ellei ydinaseita saada
kamsainvälistea sopimusten' jai tiukkojen valvontamenetel-mien
mukaan kielletyksi'.
Tähtiä sekaisenaan vaatii kaikilta hallituksilta) meidän
SYNTYAAÄ-
PÄIVIÄ^
AirrxaKaksoneny R.R. 2, Sudbury,
Ont., täyttää perjantaina, elokuUD
13 p ä i v ä n ä 83 vuotta.
R o s a . VVidgren, Port Arthurin seu­d
u l t a , Ont., täyttää perjantaina, elo
kuun 13 päivänä, 84 vuotta.
Y h d y m m e sukulaisten ja tutfa-vain
onnentolvotuksihi.
oma liallituksemme mukaanlu-kien,
päättävää esiintymistä
kaikikea sellaista vasiaan,; mifcä
vaikeuttaa aseistariisuntaineu*
voiteluja 17 vallan konferens­sissa,
ja kaiken sellaisen puo­lesta,
mikä edistää yleistä ja
täydellistä aseistariisuntaa^ se­kä
ennen kaikkea ydinaseiden
panrxaan julistamista.
.17 Vallan aseistariisuntakon-feren
ssiin osallistuvana maana
Cana<iain velvollisuus on vaatia
sotatoimien lopettamista Viet-nanni-
ssa — kaikkien ulkomaa­l
a i s t en asevoimien kotiuttar-mistä
Etelä-Vietnamista; päät­täviä,
toimenpiteitä kaikken
ydinasekokeiden lopettamisek­si
n i i r j ; maap. alla. kuin maan
p i n n a l l a ja ilmassakin,'sekä en-simnxaisiä
käytännölliöiä toi-meni>
iteitä kalkkien ydihasei-dea
äheltämiseksi.
Sitä mukaa kun siirtolaisuus kasr
voi, vakaantuivat j a selvenivät yh-teistolminumuiKfQtkln.
Koska JärJeJtöinme säännöt keh-heittävät
"levittämään tosi tietoja
laeista, tavoista ja päivän tapahtu-misa
.'. ."Dll ihan välttämätöntä
tiedonantov&lineeksi perustaa oma
sanomalehti, ja näin syntyi lehtem­me
Vapaus, jolla on 50 juhlavuosi
kahden vuoden päästä. Vapaus on
ollut m«llle brvaamaton tiedon
lähde, se on^ yhdistänyt monet tu
hannet Suomalaiset Canadasäa sa
man perheen jäseniksi. Lehti on ai­na
selostanut päivän tärkeimmät
kansalliset ja yhteiskunnalliset ky­symykset,
ollut yhdyssiteenä ja
tiedonvälittäjänä osastoille ja seu
roille.
Toinen oma ystävämme on Liekki,
jonka sivuilta joka viikko löydäm­me
hyvää ajanvletelukemista, jonka
sivuilla ystävät hauskasti pakinoivat
kertoinalla tapahtumia- elämästään.
Näitä lukien tuntuu jokainen kuu­luvansa
Liekin suureen perhekun­taan.
Lehtemme» on joukkotyöllä perus­tettu,
joukkotytlllä' levitetty ja jouk­kotyöllä
olemme niiden ilmestymi­sen
turvanneet, ja teemme sen
eteenkinpäin. Monia vaikeuksia­kin
on ollut lehdillämme näiden
vuosikymmenien aikana, mutta voi-niBy
joka on kaikki voittanut, ja
Voittaa edelleen, on — YHTEISTOI­MINTA.
' Sodan pilvet uhkaavat taas ihmis­kuntaa,'
ja tuntuu todella niin kuin
olisitnme hävityksen' kuihin partaal­la.
Tuleeko tämän vuoden saavu­tukset"
ölemaati tien viittana kanso­jen'rinnakkaiselon
kunnioitukselle.
^lläolevalla otsikolla kirjoitti
Kerlsjnglssä ilmestyvä Suomen laa­j
i m m i n levlävS työväen päivälehti;
S F C D L i n äänenkannattaja Kansan:
UiJttiset, huinäicuua 24 pnä, seuraa­vaa-••••
S e kansainvälinen maksujärjes­t
e l m ä , josla k a p i t a l i s t i s e t maat so­p
i v a t suursodan aikana USA:n sa-n
e X e m l n chdoin vuonna 1944 Bret-t
o r a Woodslssa on ajautunut pahan-l
a i s e e n umpikujaan. Ellei tätä mak­sujärjestelmää:
uudisteta nykyajan
olosuhteita "v-astaavaksi, näyttää
e ö c M s ä olevan väistämätön romah­d
u s , jolla s a a t t a a olla vielä tuhoi­s
a n n p i vaikutiis maailmankauppaan
j a koko kapitalistiseen maailmanta-l
o i i t e e n kuin konsanaan SOluvun
m a a i l m a n p u l a l l a . .
B*ettoivWo€3*dsissa sovittu maksu­j
a r-^estelmä l ä t i t 1 siitä, että kullan
h i n t a ja sen .suhde dollariin oli
e d e l l e e n kiinteä eli 1 unssi hienoa
k u l t a a maksoi 35 dollaria. Tämä
hintasuhöe oli peräisin jo vuodelta
1 9 S 4 . Muiden- maiden valuuttojen
vaxiitosuhde määräytyi tämän pe'
rus:t:eella. On tunnettua, että men-n
e^^Ti 20 vuoden aikana miltei kaik­k
i maat — m m . Suomikin usean
k e m - a n - ovat joutuneet tarkista-m
a - a n valuuttansa vaihtosuhteita, ts.
de-v^alvoimaan. Tällainen järjestel­m
ä ^ joka suosi luonnollisesti suun­nattomasti
U S A : t a , sujui niin kauan
" h y - v i n " , kun . U " S A : n hallussa oli %
k a i=> italistisen m a a i l m a n kulta varois­t
a . • . •
: "CTSA alkoi k u i t e n k i n ajan mittaan
menettää kultsvarantojaan kiihty-vMIIlä
vauhclilla j a tuloksena ön ol­l
u t , että y S A l l a ovat kultareservit,
j o i c a e n pitäisi o l l a dollarin ostovoi­m
a n takaajina, supistuneet vain
kolmannekseen kapitalistisen maail­m
a n kultavaroista. Tämän kullan
p a o x i USA:sta o n aiheuttanut maan
suixx-esti kasvaneet pääomasiirrot
u l k o m a i l l e sekä ennen kaikkea lä­h
e s parikymmentä vuotta jatkuneet,
t u l o a tuottamattomat sotilasmenot
u l k o m a i l l a .
lljrSAin maksutase on tämän joh­d
o s t a osoittanut vuosikausia miljar
d i e n dollarien arvosta vajausta.
M u x l l e maille varsinkin Länsi-Eu
roo:E>assa, on k e r t y n y t runsaasti dol­l
a r e i t a , Kun n e eivät ole luotta­n
e e t dollarin a i r v o n säilymiseen, ts.
U S A : n pystyvyyteen vastata dolla-risitoumuksistaan,
ovat muut maat
yailntaneet valtavassa määrin hal­t
u u n s a saamiaan dollareita kullaksi
U S - A : n reserveistä. Ellei USA saa*
m a lautasettaan tasapainoon, on sen
j o i c o devalvoitava dollari, mikä on
s a m a kuin k u l l a n hinnan nostami­n
e n ^ tai lopetettava maksunsa.
R a n s k a lahti ensimnräisenä vaa­t
i m a a n Brelton. Woodsissa luodun
maJcsujärJestelmän uudistamista.
R a n s k a n vaatimuksiin kuuluu en­siksi,
että maksutaseen vajauksen
omaavien maiden on "saatettava
maksutaseensa tasapainoon kiiiite-alle
pohjalle. TäUä^ Ranska tar­koittaa
nimenomaan USA:ta ja
Englantia. Toiseksi Ranska vaatii
kansainvälisen valuuttakonferenssin
koollekutsumista sopimaan niaksu<
Järjestelmän uQdistaihiSestä.' Mutta
tämän ehtona on, että ennen konfe­renssia
on saatava aikaan esisopi'
mus siitä, minkä lupntohien uudis­tus
onr.
Tässä konlerenssikysymyksessä
Ranskan ja USA:n mielipiteet me­nevät
kuitenkin jyrkästi ristiin
USA:n pyrkimyksenä on. että uu­distusta
käsittelisi Kansainvälinen
Valuuttarahasto (IMF); missä rat
kaisut tehdään yksinkertaisella
enemmistöpäätöksellä ja niissä U-SA-.
lla on bulvaanien avulla ehdo
ton enemmistö. Ranska sen sijaan
vaatii konferenssin isännäksi ns.
"Kymmenen klubia", mihin kuuluu
Valuuttarahaston 10 rikkainta Jä­sentä,,
mutta jossa päätösten olisi
oltava yksimielisiä ja jokaisella^ sHs
myös Raitskalla; olisi ehdoton veto-oikeus.
Käytännössä tämä merkit­see
sitä, että maksujärjestelmän
uudistamispyrkimykset ovat jo air
kuun' ajautuneet umpikujaan.
Itse maksujärjestelmän uudista^
misess^a Ranska tähtää lähinnä
dollarin ja sen "siipimlehen", pun­nan
syrjäyttämiseen johtavina kan-'
Sainvälisinä varantovaluuttoina se­kä
uuden, kolmannen varantoyksi-kön
saamiseen niiden tilalle tai ar'
nakin rinnalle.
Maksajärjestelmän uudistaminen
ei ole kuitenkaan mikään irrallinen
kysymys lännen etuvastakohtien
sekavassa seitissä. EEC:n kriisi,
Kennedyn kierroksen umpikuja,
Ranskan vaatima Naton uudistami­nen
ym. kietoutuvat samaan vyyh­tiin,
joka odottaa jonkinlaista nip-puratkaisua.
Lähiajat eivät suin­kaan
osoita mitään suotuisia merk­kejä
tällaiselle kehitykselle, vaan
päinvastoin ki-iisi todennäköisesti
yhä pahenee.
Mahfavaf sotilasmenot Englannitta
Lontoo; — Englanti kuluttaa joka
minuutti sotatarkoituksiin 67 pun
taa, ja tämän vuoden sotilasmäärä-rahat
nousevat kokonaisuudessaan
2120 miljoonaan puntaan, osoite­taan
73 Englannin parlamentin jä­senen
tiedonannossa, joka on äsket­täin
julkaistu Tribune-lehdessä.
Tiedonannossa huomautetaan, et­tä
hallitus toistaa edellisen hallituk­sen
raskaisiin seurauksiin johtanut­ta
politiikkaa. Se yrittää pikem­minkin
sopeuttaa sotilasmenot Yh­dysvaltain
vaatimuksiin kuin Eng
lännin mahdollisuuksiin. Eräänä
Englannin sotilasmenojen vaaralli
simmista piirteistä on se, että lähts
350 miljoonaa puntaa kulutetaan
ulkomaanvaluutassa;
Se, että joukköjäitirte on sljöitet-tu
hajalleen kaikkialle maapallolle,
on perussyynä mahsutasöyäikeuk-siin,
osoitetaan tiedonannossa ja
siinä ehdotetaaD sotilasmenoja' pie­nennettäviksi
välittömästi ainakin
neljänneksella.
Eräänä keinona säestämiseen par­lamentin
jäsenet osoittavat ennen
kaikkea Englannin Länsi-Euroopas-sa
olevan ^0-tuhantisen armeijan
pienentämisen. Toinen 50 tuhatta
miestä- käsittävä arnleija oh sijoi^
tettuna kaukoitäätt Ja se maksaa-maalle
225 miljoonaa puntaa jOka
vuosi. KöskMdäBsä; Kyproksella
j a Adenissa; olpvat tukikohdat raafc
savat Englannille 126 irtlljoonaa
puntaa. Neljäs säästäniisen' mah-dollisouksia
tarjoava, alue on ns.
"ehkäisevät: ydtoiaseet". Tiedonan­nossa
esitetään, painavia Syitä, sen
puolesta, että Englannin tulisi kiel­täytyä
omista ydinaseista...
Suuren helpotuksen raha-asioissa,
tuottaisi myös sen tiedemiesten ja >,
insinöörien armeijan vapauttaminen
joka nyt työskentelee monilukuis­ten
sotilaallisten suunnitelmien pa­rissa.
Algerian-ltanskan
öfjysoptfflus valmis
Alger. — Ranska ja Algeria alle­kirjoittivat
äskettäin uuden sopimuk­sen,
joka . antaa Algerialle suurem­man
osDuden öljy- ja kaasurikkauk-sista
Saharan^ autfMnaassak
Sopimuksen mukaan Ranska ja A l ­geria
etsivät ja käyttävät hyväfcseen'
näitä: aikaisemminr käyttämättömiä'
luonnonvaroja 50 : 50 siditeessa.
Sopimus lisää myös Algerian osuut­ta
Ranskan markkinoilla. Ranskan
markkinoille menee tätä nykyä 60
prosenttia Algerian öljyntuotannosta.
Sopimus allekirjoitettim Pariisissa
Algerian teollisuusministeri Belail
Abdessalam sanoi äskettäin Pariisis­sa,
että ranskalaiset ja algerialaiset
yhtiöt jakavat tasan kaikki uudet öT-jylöydöt.
jolta tehdSän 112000 neliö-kilometriri
suuruisella- alueella.
Tämän tonnenpiteen lisäksi — joka
on omiaan auttamaan Algeriaa pysty­mään
hoitamaan oma taloutensa
Algeita saa lisätuloa luonnonvarois­taan
nostamalla asteettain öljytrfkeus-maksuja
perinteelteestä 50 prosentis­ta
55 prosenttiin, lisäsi ministeri.
•PÄIVÄN PAKCNA.
miCmH "'KULTTUURIA"
' Oli' ennen aika Jollojn Hollyvvoodin
tähtinäyttelijlil ja dcAuvakustanta-jatkin
prtlvSJ loistavia puheita siitä,
että taiteeseen ei saa liittyä mitään
asiaa^ että oikeaa luovaa taidetta on
vain taiteelle omistettu sellainen ja
että tähtinäyl(elij8in ei sovi missään
tapauksessa' sekaantua politiikante­koon.
Ne ajat ovat kuitenkin olleet ja
menneet.
Ilolla on kuitenkin todettava se, että
suuri, ollei suurin osa •Hollywoodin-kin
tähtinflyttdijiilstä osallistuu jo­ko
tavalla tai'loisella erinäisiin kan­sanliikkeisiin
porentman elämän
puolesta; taisteluun neekerien oike­uksien
ja; jrliciaii kansalaisvapauk-sienv
puolesta, toimintaan kansain­välisen
rauhan puolesta jne.
Mutta on niltll näköään Hollywoo-din
täyhtlnayttelijOidenkin keskuu­dessa
poliittlfosti puhuen aika' mä­tämunia;
joiden nimeä ja!arvoval­taa
s«kä kafliaasnosiattt^ yidtetään
kS^/^täft jopaJTietnamin likaiseiv so-d
a n hyvtiksj; v-ietnamilaisten kylien
j a majojen pommittamisen, vietna-milaisten
sairaalain ja liikennekes­kusten
tuhoamisen; vietnamilaisten
isänmaanystiivien rääkkäämisen,
paiioinpitelyn .silpomisen ja tappa­m
i s e n , sekä Viidysvaltain suutpää-o
m a n yleisten r-iistomahdollisuuksien
laajentamisen l»yväksi Vietnamissa.
YksivtSllainera Hollywoodin valko­kankaan
urhoon kuulemma "Perry
M a s o n " televisio-ohjelman sankari,
asianajajan osalla esiintyvä Ray­m
o n d Burr, j o k a on viimeaikoina
viearaillut Vietnamissa viisi kertaa.
I=>erry Masorain ohjelmassa mr.
B u r r esiintyy syytettyjen, siis- vä­hempiosaisten
puolustajana- - ja on
s i i t ä roolista saanut ymmärrettävää
myötätuntoa osakseen. Mutta kun
•hänen kerrotaa» myt lähtevän poliit-ti
»e-lle puhujanratkalle siinä mieles­sä,
tai
Vashingtonin sotatoimille Vietnamhr
sissejä sekä aseettomia siviilejä, niin
naisia kuin lapsiakin vastaan, niin
tuskinpa siitä kunnian kukko hänelle
laulaa. ;
Kuuluisa koomikko, Fob Hope, jon­ka
ihmisanatoraian vissien osien
lähettyvillä liikkuvaa "taidetta et al­lekirjoittanut
ole koskaauvvoinut pi^
tää korkeassa kurssissa^ on, kuulem­ma
myös. kovasti huolissaan Yhdys<
valtain Vietnamista saamasta jobin
postista» että hän on lähettänyt ul­koministeri
Dean Ruskille sähkeitä
ja kiusannut kuulijoitaan puhumalla
entistä kovempien otteiden tarpeelli­suudesta
Vietnamia vastaan.
Luultavaa kuitenkin on, että hä­nenkään
"taiteelliset" osakkeensa
eivät nouse kiivailusta vietnhmilais-ten
tappamisen puolesta.
Jokatapauksessa ori sanottava, että
että saisi nrxobilisoitua yhdysval- henkilön täytyy olla jonkun verran
=iten myötätunto» ja kannatusta . hirtehishttumtoriitt' • «kastumilf, Jo»
liänv jaksaa sellaisilla asioilla liik-kuvanimiehen
"kaskuille" nauraa.
Kuten Bob Hoi», Perry Masonina
esiintyvä RaymondBurr vaatii myö»
lujempia otteitai Vietnamia vastaan
ja pitäfr puheita' siitä,, että Yhdys­valtain
pitäisi ryhtyä koko Kaalfc_
kois-Aasian poliisiksi vetämällä "kil­ven
Kaakkois-Aasian vapaitten mai­den
ympärille".
Bob Hope haluaa puolestaan, että
Setä Samuli löisi isännän nyrkkiä
miltei kaikille kansoille.
Ulkoministeri Ruskille äskettäin IS
hettämässöäh sähkeessä rat. Hopen
kerrotaan vaatineen, että Yhdysval­lat
lopettaa., ilman muuta kaiken
avunannon kaikilta niiltä mailta, jot*'
ka antavat Vietköngille aseita, tai
varaavat Vietnamin sisseille tai nii­den
ystäville aseita jne.
Täytyy, sanoa, että kovia poikia
ovat nämä herrat tähtinäyttelijät.
Asia erikseen on, auttaako heidän
sotaisuutensa pitkän päälle sen pa^
remmin heidän; taiteellista uraansa
kuin jenkkien hyökkäyssotaakaan.
— Könsäkotnra.'