Vapaus, November 13, 1956

              r i \
, - / " ff
1
•3-' j
f/
H M . i
dtniESfV» fodepHMleDt £ab<»'
O i f W i ' j t f f i D S M i Canadians.
fgmuAnvt.»|^^^ A ^ > w £ä
M «CBRd d i M s a l i Cbe Post
IMMtf ttaiee «reddy: Tuodays.
/llyfinndayi andSatunlays Vapatis
Pntttobins Company t t d . , a t 100-102
W^ SodbtUT» O n t , Casalla.
TeU^bonn: S i » Office < » . 4438#:
eOiUffiai Office OS. « ' « M » , Manager
B.Svm. EditorW.Sk]untf. MalUsg
a d d m i : 8<Nt «9, Budbuiy. Ontario.
TranOatlm f tee « f ebante.
Jaaaäami l vk. 74» 6 kk.
3 kk. 22$
VMrv9»m»AV 1 vk. SJOO « kk.
Bvomtm: l vk. A80 e kk, 4.7»
i l f i
g »
. Neuvostojoukot Unkarissa
,.,:Viikön lopuUa puhuttiin melko laajasti YK:n Yleisko­kouksen
istunnossa ja varsinkin Suuren JElaban kontrolloi'
missä päiväldidissä ja radioissa siitä; että Neuvostoliiton jou­kot
pitäisi määrätä viivyttelemättä poistumaan Unkarista.
Mutta näitä vaatimuksia ei monessa tapauksessa esitetty
läheskään vilpittömässä mielessä; siUä neuvostojoukkojen
"karicoittamista" vaativat eräät länsimaiset piirit esittivät
miltei sainassa hengenvedossa, että Unkariin'olisi lietettävä
''kärkoitetUvien" neuvostoliittolaisten tilalle kapitalistimain
deft^Majouktooja.
Kuten ylläolevasta havaitaan, vissit kovaääniset piirit,
jotka puliuivat mieluimmin Unkarin kriisistä kuin Egyptiin
' tfehdystä'hyokkäy!ksestä, eivät perusta tuon taivaallista Un-kafiii
itsemääräämisoikeudesta ja itsenäisyydestä; niiden pää-tav^
Hteena on oman edun onkiminen toisen osapuolen kus-tänhuksella.
, ,
" .jSanbmattaScin onr selvää, että kukaan veljeskansamme
Unktärin iiapsan; ja valtion todellinen ystävä, ei voi liittyä
siihen propagandäsusien ulvontaan, j o n ^ tarkoituksena on
alijää Unkari visäien länsimaiden talutusnuoraan.
• « • ,
< Mutta ylläsanotusta huolimatta — ja kokonaan toisista
vaikutteista — me liitymme Varauksitta niihin, jotka pahoit'
tä6vat'sftä kun neuvostojoulkkoja kutsuttiin Unkariin vasta-vallankun^
ksellisia kapinallisia hillitsemään, ja jotka toiVo-
Vat; että neuvostojoukot poistuisivat mahdollisimman pikai-
' sesti'niin Unkarista kuin muistakin kansandemokraattisista
, maista. Urikarin kansan todelliset ysftävät Vapaus mu-kaanlukien
— eivät tietenkään toivo neuvostojoukkojen pois-tuhlltrta
sieltä siinä mielessä, että niiden tilalle-voisi tulla
joidcfnkin^ muiden ulkovaltojen sotajoukkoja, vaan nimen­oman
siinä tapauksessa, että unkarilaiset voivat tinkimättä ja
minkään maan sekaantumista pelkäämättä itse päättää omista
kansallisista asioistaan. . ,
; Öjiraicsemme rehellisiä itsellemme ja muille, meidän täy­tyy
kuitenkin tässä yhteydessä todeta eräitä kotoisia tosi­asioita.
Ensinnäkin ön muistettava, että niin Unkari kuin
Neuvostoliittokin ovat erottamattomia osia koko Euroopasta
jafjcoko maailmasta,. o^Toipin sanoen, ne eivät elä tyhjiössä,
. v i ^ tässä epätäydellisyyksien maailmassa missä on tällä ^
keVtaa^vielä melko paljon korjattavaa niin puolella kuin
toitellakin. ' . '-^u >»
: Toisin kuin vissilt^^sqsiaiismille vihamieliset propagandis­tit
ovat selittäneetV Neuvostoliiton asevoimat^ eivät* ole tul­leet
mielivaltaisesti Unkariin. Ne tulivat sinne historialli-s^
sa'ajaiikohdassä'^>)a>'tnäksoivat korkean hinnan verellään
Unkarin vapautt|qn|l«l^,^ä'tsismin orjuudesta.,-. Ne oyat osal- ^
listlmeet 'kÄpinalliateiikiii!-!^ Unkarin liaaiisteri
h^UittiSjten: pyynnöst^^J^L:
Tässä yhteydesJ^gr^voitaneen kuitenkin'kysyäj että miksi
NTOvostc>liiton,joul^t')eivät ole aikaisemmin poistuneet koko- ,
' v -n
Äistä?llS^Ä^
\ Vastatessa ,tähan?~^ya ollaksemme rehellisiä — meillal;'
on syytä katsoa omia'anr»jpoVeemme. Silloin havaitsemme myös
senvtosiasiaifii^ttä juuriiänsivaJlat,^^^^
otövinäan niinä närkästyneitä Unkarissa olevista neuvostojou­koista,^
ovat omilla'toimenpiteillään oikeuttaneet neuvosto­joukkojen
pidon,Unkarinsa. Eivätkö sosiailistisen maailman-osan
maat ole takavuosina pyy tämällä pyytäneet^ ettei muo­distettaisi
mitään sotilaallisia J
tiä'vastaan? Eivätkö sosialistisen maailmanosan maat va­roittanee^,
että jos länsimaat rupeavat uudelleen aseista­maan
^Saksan imperialismia saadaikseen siitä Atlantin liiton
jä5eiimaäna.^uudenu'hkan naapurimailleen niin se pakoittaa
sosialistisena maailmanosan maat vetämään asianmukaiset
joiitopäätpkset?
; Käsi' sydämelle kun vastaamme kysymykseen: Kumpi
sqtilasluontoinen .liittoutuma perustettiin ens Atlantin
* liitto; vaiko' Varsovan liitto Vastaus on tunnettu: Varsovan
liitto perustettiin yasta sen jälkeen kun länsivallat kieltäy-
> tVivät kuuntelemasta ^sosialistisen maailmanosan maiden
pyyntöjä ja rupesivat tosimielessä muodostamaan Atlantin
. liitosta suurta sotilaallista mahtia.
'Tunnettu tosiasia on. että Neuvostoliiton sotilasvoimia on
Unkarissapa muissa^Jcansandemokraattisissa maissa nimen­omaan
tbi&okuun ^14 pnä 1955 allekirjoitetun Varsovan^^
muksen nojalla. Tämän- sopimuksen on allekirjoittanut Un­karin
puolesta pääministeri AndrasHegedus ja sopimus on
voimassa' 20 vuotta. Tämän jälkeen, jos ei mikään sopimus­puoli
jätä eroilmoitusta Puolan hallitukselle, sopimus jatkuu
automaattisesti seuraavat kymmenen vuotta.
, Tämä on- asian laillinen puoli. Ja tämän, laillisen puolen
p^njistallaineuvostoliittolaiset sotajoukot ovat Unkarissa ai­van
yhtä laillisesti kuin NATO-liiton joukot -—canadalaiset,
brittiläiset] amerikkalaiset ja^ muut joukot ovat Länsii^Säk-sassajnei
i i i
f'lii
>' mm . mi
Tällaisten tosiasiain vallitessa ei mielestämme kukaan
ole .rehellinen itseään ja muita kohtaan esittäessään^ vaati­muksia^
että neuvostojoukot,on yksipuolisesti"karkoitettava"'
Kaiisandemokraatlisista maista r-- tai että yhdysvaltalaiset ja
canadalaiset joukot on yksipuolisesti "karkoitettava"!^
Saksasta ja muista NATO-maiäta.
Propagandistit voivat pauhata tuomiopäivään asti vaati--
muksia, puolin ja toisin ulkomaisten sotajoukkojen poistami­sesta^
sasiniatta mitään käytännöllistä aikaan; ellei valtojen
kesken pyritä ja lopulta päästä yhteiseen sopimukseen aseis-tumiskilpailun
lopettamiseksi minkä perusteella voidaan so-tilasluontoiset
liitot purkaa puolin ja toisin. ,
Joka tosissaan on sitä mieltä, että neuvostojoukkojen pi­täisi
poistua Kansandemokraattisista maista — ja muualla ei
niitä olekaan — hänen täytyy myös vaatia, että canadalaiset
sekä yhdysvaltalaiset ja brittiläiset joukot on kutsuttava-kotiin
Länsi-Saksasta ja muista NATO-maista. Ellemme ole
valmiina käsittelemään asioita tältä nykyajan todellisuuspoh^^
Jalta, silloin syyllistymme vihamieliseen propagandan harjoit-tanuseei^
millä ei ole mitään tekemistä todellisen raidiantah-don
kanssa:
SYNTVMÄ-
PÄIVIÄ
Ettka hMMf Vzten Ttmmbip,
Ont, iiytm mm, marraskuun 13
pai 70 vuoita.
J o i u n Walnto, IVaters TowDship.
O n t , täyttää sunnuntaina, marrds-fcuuii
18 pnä 70 vuotta.
Ybdymoie sukulaisten ja tutta-vain
onnentoivotuksiin.
"Uudelleen löydetty" Afrikka
muut sanovat
L Y H Y E S T I
. . Englannin j a Ranskan hyök­käys
Eigyptiin o l i rikos j a rauhan
rikkominen. Neuvostojoukkojen
puuttuminen Unkarin tapabturoiin
valitettava välttämättömyys j a rau-lian
palauttaminen.
Jos Nagyn hallituksen kukistumi-r
spn mukana on sortunut myös U n ­k
a r i n tkansan arvokkaita ^vapauspyr­kimyksiä,
niin sutä' kantavat vas>
tuon n e unkarilaiset j a ennenkaik­kea
ulkomaalaiset piirit, jotka var
pauden nimissä kiiruhtivat alotta-maan
avoimen terrorin.,
Maailman mielipide voi vielä lot
pettaa Egyptin sodan. Unkarin
kansan ponnistuksin ja sosialistis­ten
t maiden ? yhteistyön avulla Un­kari
voi nousta^ onnettomuudestaani
Ihmiskunnalla^ on sittenkin toivoa,
r-^ Vapaa Sana, Helsinki^, marrask.
6 pnä 1956.
V A A L k E N SUMMAUS
New York. — Yhdysvaltain vaali­tuloksista
voidaan • antaa ainoastaan
y k s i : tulkinta että presidentti. E i ­senhower
sai suurenmoisen luottar
muslauseen henkilöllisyydelleen,
menettelytavalleen j a lupauksilleen
. . . — London Observer Servicen
kirjeenvaihtaja Patrick: 0'Donovan,
marrask. 8 p:n kirjeessään.
T r i F4»tekUn> l e k a t e i n i i i Neur
vottotmen tStfdrafcrtrmlaii «taoK-raflses
hutftuttUn vanUM»l»M,
on i u n e t o i n p l a neovofMU^Mbt-
•ia Afrikan asfantnnlflefta. J u l^
kalsenine (Mmraavassa bSneaAt-rikkaa^
koskevan kirjoituksensa;
Joka ilmestyi Jokin aika sftten
neuvostoliittolaisessa ' ' N e v s " air
kalcanslelidessä.
V a i n kolme-neljä vuosikymmentä
sitten o l i A f r i k k a ; erikoisesti Saha^
ran eteläpuoli, useimmille i h m i s i l le
"Pimeä maanosa", maapallon yön
verhoama takamaa. He arvostelivat
A f r i k a n kansoja niiden; kuvausten
perusteella/joitä'19.imosisadanJtut-:
kimusmatkailijat ^ Livingstone,'
Stanley/ Junker y.m. diivat^ antä;
neet. Totta puhuen he eivät tien?
neet j u u r i mitään A f r i k a n kansoista
j a niiden historiasta—^ mitä he tie^
sivät, o l i eurooppalaisten Afrikkaan
tunkeutumisen historia.
M U U T T U V A K A R T TA
Mutta viimeisenä vuosikymmene­nä
on Afrikassa tapahtunut paljon
muutoksia. Mantereen pohjoisosa
edustaa nyt aivan erilaista kuvaa.
Suurin arabivaltio Egypti näyttelee
yhä keskeisempää osaa alueen elär
mässä. Ijbya, Tunisia j a Marokko
ovat k a i k k i voittaneet itsenäisyyden.
N i i l i n keskijuoksuUa sijaitsee Uusi
tasavalta — Sudan. Kartantekijät
o v a t j o t k u t iloissaan, toiset kiu­kuissaan
— joutuneet värittämään
uusilla väreillä suuren osan A f r i k an
kartasta.
Ja tätä he joutuvat varmasti jat­kamaan.
Algerian isänmaanystävät
käyvät järkkymättä taistelua var'
mistaakseen maalleen itsenäisen a-s
e m a n . ; Nigerian j a Kultarannikon
riippumattomuudesta^on keskusten
l u j a käyty j o tänä vuonna. Läiu:
kuukaudeti»yttävät.imtai»äteaän,todettiin. Jjeskustelun koskiessa
brittiläisen Togo-niaan tuJevaisuu
desta (nykyisin suojelualue); Enti
nen Itallaii Somalimaa.saa suojelu­sopimuksen
mukaan itsenäisyyden
vuonna 1960: tästä jobtuent: o n brit­tiläisessä
SomaUmaassar käynnissä
l i i k e , j o k a vaatii kaikkien kolmen
Somalimaan yhdistämistä yhdeksi
riippumattomaksi valtioksi. Ugan­dan
kansallinen ^kongressi painostaa
hellittämättä Ison Britannian h a l l i ­tusta
nimeämään riippumattomuu:
den pulistamis^n päivämäärän, jä
samoin vaatii Njassamaan afrikka-lainen
kansallinen kongressi. Suun
kansanomainen riippumattomuusai-ke
on noussut kautta koko maan
osan. Se esiintyy eri alueilla, eri
kypsyysasteissapa muodoissa/ mutui
k a i k k i a l l a se on saavuttamassa, tar­koituksensa.
A f r i k k a esiintyy nykyisin hyvi.-i
paljon; uutisissa; Lehdet ja ' a i k a ­kausjulkaisut
ovat täynnä kuvauk
sia j a uutisia- sieltä. Kirjamarkki-noille
/ t u l v i i ' k i r j o i t u k s i a Afrikasta
— ' v a k a v i a tieteellisiä tutkimuksia,
propagandalehtisiä, j a yritteliäidec
k i r j a n i k k a r i c n tuotteita. Voipa mel­kein
sanoa/ että A f r i k k a on niisiä
viöydettyr uudeUeen" Kolomali-J.
t i en leirissä A f rikan: kehitys o l i mo
n i l l e / ellei j u u r i enemmistölle epä­miellyttävä
yllätys; Aasian mentyä
he laskelmoivat A f r i k a l l a . /';iuui*in
osa ; A a s i a a . on menetetty^ Afrifcka
jää'.'/ k i r j o i t t i amerikkalainen^ Ithti-mies
John Gunther. K a i k k i toiveel
keskittyvät nyt Afrikkaan, k i r j o i t ti
Lontoon "Daily M a i l " . Nämä toi­veet
ja odotukset Jähtivät käsityk­sestä,
että A f r i k a n kansat ovat taka­pajuisia.
Mutta se käsitys ei pitä­nyt
paikkaansa-
Jo vuonna 19511ontoolaisen"Eco^
n o m i s f i n " ulkomaankatsauksessa
Janos Kad^riti johtaman Unkarin
vallantcumousballituksen
Budapest;,— Unkarissa muodos­t
e t t i in viikko sitten sunnuntaiaamu­na
uusi hallitus sen jälkeen k u n o li
käynyt selväksi, ettei Imre Nagyn;
hallitus voi: heikkoutensa vuoksi es-,
tää vastavallankumouksellisten
hyökkäyksiä-- kansandemokratian:
saavutuksia vastaan j a kun verinen
t e r r o r i oli päässyt valalle koko
maassa. , '
Uusi hallitus, jonka jäsenistä 4
kuulut Nagynhallitukseenf^ kääntyi
heti Unkarin kansan. puoleen ke-hoittaen
sitä yhdistämään kaikki
voimansa kansandemokraattisen jär-jestelmän:
saavutusten t puolustami-;
seksi j a s e n salaliiton lopullisesti
kukistamiseksi/' j o n k a . ; H i t l e r i n ar­meijassa
palveleethorthylaiset oli­vat
muodostaneet kapitalismin pa-lauttamiseksi
Unkariin. Janos K a ­darin
hallitus kääntyi myös Neu-vostojouklcojen'
puoleen. pyytäen
apua' kapinallisten kukistamiselcsi.;
Kadarin hallituksen t julkaisemas­sa
15 kohtaa käsittävässä ohjelmas­sa
sanotaan/ että h a l l i t u s t u l e e teke­mään
kaikkensa niiden virheitten
korjaamiseksi/joita Unkarissa'tehr
tiin Rakosin ollessa 'maan hallituk­sen
ja puolueen johdossa; Edelleen'
sanottiin/ että Neuvostoliiton jouk­kojen
oleskelusta Unkarissa, ryh­dytään
heti' .neuvottelemaan kun
vastavallankumous on löyty.
Nagyn hallituksen neljä ministe­riä.
Anton Abro, Janos Kadar, Ist­van
Kossa j a Ferenz Mynnich selitti­vät
Unkarin kansalle osoittamassaan
avoimessa kirjeessä, että; he erosi­vat
Nagyn hallituksesta jo marras-:
kuun 1 päivänä sen vuoksi kun
Nagyn hallituksessa ollessaan heil­lä
ei i ollut enää mahdollisuutta
vastustaa:. vastavallankumouksen
vaaraa, sillä hallitus tuli toiminta­kyvyttömäksi
jouduttuaan 'taantu­muksen
vaikutuksen alaiseksi. ^
U n k a r i n työläisten j a talonpoi­kain
vallankumouksellisen hallituk­sen
ohjelma on kokonaisuudessaan
seuraava:
1. Maamme kansallisen riippumat­tomuuden
ja suvereenisuuden ehdo-^
ton turvaaminen. r
2. Kansandemokraattisen sosialis­tisen
järjestelmämme suojeleminen
kaikilta hyökkäyksiltä, sosialististen
saavutustemme puolustaminen ja
kulkeminen eteenpäin sosialismin
rakentamisen tiellä.
3. Sisällfssodan lopettaminen, jär­jestyksen
ja sisäisen rauhan palaut­taminen
maahan: Hallitus ei salli
minkäänlaista työtätekevien vainoa­mista
-viimeaikaisiin tapahtumiin
osallistumisen vuoksi.
4. Veljellisten läheisten ystäväl­listen
suhteiden aikaansaaminen
kaikkien sosialististen maiden kans­sa
täydellisen tasa-arvoisuuden, tois-muuden
sekä taloudellisten suhteit­temme
Jcehittäminen ^keskinäisen
avunannon j a edun pohjalla. V
5. Rauhanomainen yhteistyö kaik­kien
valtioiden kanssa riippumatta
niiden yhteiskunnallisesta järjestel­mästä
j a hallintomuodosta.
6. Työtätekevien j a erikoisesti työ­väenluokan
elintason nppea j a t u n i
tuva. kohottaminen. Enemmän asun­toja
työtätekeville. On annettava
tehtaille'mahdoIlisuus4tse rakentaa
työläisille j a toimihenkilöille asyn^
toja.
7: Kansantaloudellisten suunnite!-:
mien j a talouden johtamisen mene­telmien
muuttaminen , ottaen huo­mioon
maan kansalliset erikoisuudet
jotta voitaisiin nopeammin kohot­taa
väestön elintasoa.
8: Byrokratian hävittäminen ja de­mokratian
laaja kehittäminen kai-,'
k i l l e kansankerroksille.
: 9.Työväenhallinto kaikissa tehtaisr,
sa j a tuotantolaitoksissa laajan de­mokratian
pohjalla.
10. Maataloustuotannon kohotta­minen,
luovutusvelvollisuuden huor;
mattava vähentäminen. Yksityisten
työtätekevien talonpoikien auttamir
nen. Hallitus tekee päättävästi lo^i
pun kaikista laittomuuksista, joita^
on tehty-maatalouden osuustoimin-nallistamisen'ja
maiden uudelleen­järjestelyn
aikana j a turvaa vapaa,
ehtoisuuden osuustofminnallistami;
sessa.
11. Paikallisten hallintoelinten ja
vallankumousneuvostoj en demokrat-tisten
vaalien turvaaminen.
•12. Yksityisen pienteollisuuden ja
Valurit hytljänneet pai- •
kanlkaroitustaTJoiiksen
Montreal. — Täällä tiedoitettiin
torstaina, että Canadian Car and
«Foundry Limitedin valajat ovat hyl­jänneet
yhtiön tarjoaman 16 sentin
tuntipalkkakorotustarjouksen. Työ-'
Iäiset'ovat vaatineet 40 sentin tunti-;
palkankorotusta: • .
Carmens Brotherhood of America,
joka edustaa työläisiä, tledoitti tors-:
taina, että se tulee pyytämään sovit--
tölulautakuntaa ratkaisemaan palka-:
kariitaisuuden.
Työläisten alin palkka on nykyään
$1.27 tunnilta.
ka upan tukeminen maaseudulla jai'
kaupungeissa.
13: Unkarin kansallisen kulttuu­r
i n johdonmukainen - kehittäminen
edistyksellisten.perinteittemme poh­j
a l l a .
14. Unkarin työläisten' j a talon­poikien
vallankumouksellinen- h a l l i ­tus
on kansainme työväenluokkamn
me ja synnyinmaamme etuja sil-:
mälläpitäen kääntynyt, Neuvostolii-:
.ton Isotavoimien• johdon; :;;puoleen
pyytäen,- että se ^uttaisi^k^nsaamme:
hillitsemään ^taantumuksen ;j a. vasr-tavallankumouksen
mustat voimat,
palauttamaankansan sosialistisen
järjestelmän sekä järjestyksen-ja
rauhan maassamme. '
' 15. Järjestyksen ?ja: rauhan palaut-
'tamisen jälkeen maassammerUnka-r
i n hallitus ryhtyy : neuvotteluihin
Neuvostoliiton hallituksen ja mui­den
Varsovan sopimuksen osanottai
iamaiden-kanssa kysymyksestä, joka
koskee neuvostoliittolaisten joukko­j
e n oleskelua Unkarin alueella.
^ Lopuksi Janos - Kadariri. muodosta­ma
v vallankumoushallitus vetoaa
maan: k a i k k i i n isänmaallisiin :voi-:
m i i n vastavallankumouksen lyömi-selcsi
maassa vallankumoushallituk-sen
johdolla ja.' järjestyksen v palaut­tamiseksi.
brittilaista X ^ - A f r i k k a a , etta ver*
rattuna- aikaan kymn»ei«n vuotta
sitten Isolco poluttinen tilanne oU
muuttunut: nyt oli ilmestynyt ybr
teiskunnaUisla voimia, jotka saat'
toivat kääntää kaiken ylösalaisin
paljon nopeammin kuin ihmiset
saattoivat kuvitella.
K E H I T Y K S E N S Y YT
M i k s i nämä "hämmästyttävät'' kcr
hitysamiöt? Miksi A r i k a n takapa^
juismiteen kiinnitetyt toiveet jäivät
toteuttamatta?
Ennenkaikkea siksi, että itse a-siassa
nämä kehitysilmiöt eivät ole
lainkaan, "hämmästyttäviä". ^ N e
ovat historiallisesti l o o g i l l i s i a . ; Ne
etnografit ja historioitsijat, jotka
hakemalla, hakivat -ja puhuivat la­veasti
takapajuisista piirteistä ja
jättivät .huomioimatta kaikki tär­keät
a s i a t / j o t k a afrikkalaiset olivat
toteuttaneet ennen valkoisen mie­hen
tuloa, olivat tarkoituksellisesti
vaihtaneet tieteellisen menetelmän
ennakkoluuloihin. Sillä k u k a heist^
uskaltaisi kieltää sitä/ että; A f r i k a n
kansoilla oli oma rikas historiansa,'
omat valtionsa j a valtakuntansa, o:
mat tunnusomaiset kulttuurinsa;ja
sivistyksensä?
Vuosikausiamonet läntiset tiede-:
miehet tarkoituksellisesti väheksyir
vät Afrikan kansojen yhteiskunr
nallis-taloudellista' j a kultturellista
kehitystä. On kyllä totta, että nä­mä
kansat ovat heikosti kehittyneitä
—ja kuka on vastuussa; siitä? Näi­h
i n kysymyksiin ei ole ilmaantunut
minkäänlaista v a s t a u s t a . K o r k ea
aika on, tarkistaa ennakkoluuloiset
historialliset käsitykset j a hylätä A f ­rikan
tason väärät arvioinnit, suoritr
taa tutkimus j a antaa todellinen ku­va
siitä, mitä A f r i k k a : o l i saavutta-
..nut ennen siirtomaavallan kautta.
X I X vuosisadan viimeisellä nel­jänneksellä
Af r i k a n kansoja kohta­si
kauhea onnettomuus. / Muistakaa
Aleksandrian pommitusta v.^ 1882,
brutaalisia joukkoteurastuksia Sak­san,
. E n g l a n n i n ja Ranskan siirto
maasotia Itä- ja LänsifAfrikassa;
Italian-r-Abessinian sotaa-V. 1895—r
; 96 buurisotaa v. 1899-^1902., Katker
rien. tappioiden , pitkä ajanjakso
mursi kansan voiman ja, hengen.
Valkoinen mies ilmestyi kaikkivoi-maisena,
hänen vastustamisensa oli
m^ihdotonta. Vei useita vuosikym­meniä
ennenkuin afrikkalaiset kyke­nivät'nousemaan
turtuneesta alaku-
-loisuudestaan ja koota uutta^ ener­giaa
taistellakseen poljettujen - o i ­keuksiensa
puolestair. Mutta nyt se
aika on tullut. Palkkatyöläisten
luokka on syntynyt. Tällä hetkeÄä
on Afrikassa j o y l i kymmeneniniil-.
'j oonaa palkkatyöläistä. Tämä on
uusi yhteiskunnallinen voima, jota
ei vo:da sivuuttea. '
Kansallinen -porvaristo', .tosin vie­lä
harvalukuinen/ on/myöS' ilmestyr
nyt ja vaatii paikkaa,' auringossa;
Se haluaa taloudellisen rtoirainnan
vapautta, -se;" vaatii^ poliittisia ;oiker
uksia. Sen edut ovat monessa, suh
teessä ; ristiriidassa ; kansainvälisten
monopolien etujen kanssa.
Lopuksi siirtomaavallat ovat aut­taneet
. vapaaehtoisesti tai ei-vapaa-ehtolsesti
kansallisen, sivistyneistön
syntymistä..: J a tämä -on, yhteiskun­nallinen
; ryhmä, j o k a : laajemman
näkemyksensä-, johdosta vastaa r i -
peimmin ajan ;henkeä j a ^ainakin vä­hiten
sopeutöu- pakkovaltaan; Vie­lä
vaikuttavat, sodanjälkeiset maail­man
tai»htumat. Aasian kansat o
vat piiSttivästi valinneet kansallis
SOI riippumattomuuden tien. Kelo:
n i a l i t n i i a on kohdannut yjeismaail^
mallinen moraalinen tuomio, se ofl;
tunnustettu pahaksi j a oikeudetti*-
muudeksi. joka pitää poistaa. Ta
pahtumat Aasiassa ovat osoittaneet,
että siirtomaahallitsijat eivät ole
kaikkivoipia j a että alistetut kansat
voivat, voittaa vapauden; taroä-^^ on
sytyttänyt toivon afrikkalaisissa ja
herättänyt heidät kuumeiseen toi­mintaan.
Useat A f rikan maat otti­vat
osaa Bandungin konferenssiin;
niiden edustajat olivat siellä suuren
kansainvälisen foorumin tasavertai­sia
- jäseniä. Tämän' tapahtuman
merkitys ' A f r i k a l l e oli; arvaamatto­man
suuri. '
' Jotkut kolonialismin. kannattajat
yrittävät selittää sodanjälkeisen ke­hityksen
A f r i k a s s a ' ' v e b k e i l y k s T ' ja
"kommunistiagenttien^ •^toiminqasta
johtuvaksi. Mutta nämä ovat toi­vonsa
menettäneiden <sairaiia kuvit-
: teluja. - r Kaukokatseisemmat: politii-.
kot tunnustavat,' että totuus on san­gen
erilainen. He.ovattietoisiasif-tä,
että Afrikassakin siirtomaa jär­jestelmän'päivät
ovat l u e t u t .. ;
V A L H E E L L I S I A 'VÄITTÄMIÄ
SITA
TÄT
OU VmOVAiSBS
— O l e n iHnillut.ett$, v e ö v m t i
sä kylässä evat vähän n i i n k u i n b
nomroat Oletteko tybtyneet n
käänlaisiin turvalUsuustoimenpii
s i i n ? . " , '
— E n s i n n » tapitamme sen.
— Hyvä j a mitä sitten?
- T - S i t t e n me siivilöimme sen.
, — Hyvä, j a mitä muuta?
Sitten käymme lähimpään k
pakaan j a juomme ainoastaan oi
ta- ' ^
' * * «
O U M A H D O L U S U U K S IA
— Lääkäri onko mitään mahdc
suuttai, etta minä vielä tervehtyi
hoidossanne?,
' " — . E h d o t t o m a s t i . Tilastot toi
vat, että yhdeksän jokaisesta \\
menestä -teidän tautianne' saira:
vista kuolee. ; Te ^.olette j u u r i k:
menes ^henldlö/:: j o k a on tullut.
heilleni 'tämän ' t a u d i n johde:
K a i k k i aikaisemmat kuolivat ja
meroihin voimme >aina luottaa.
Väitteet, Joita on esitetty siirto­maavallan
puolesta jakautuvat kah^
teen ryhmään: sellaisiini joiden se;
litetään :penkstuvan itse siirtomaa-'
:kansojen eduille, j a sellaisiin, j o t ka
perustuisivat niiden kansojen eduil­l
e , jotka, hallitsevat siirtomaita. ;
Pääväittämä on jatkuvasti se/ etr
tä. afrikkalaiset eivät kykene hallit-;
semaan itseään: Entinen Ranskan
' A f r i k a n kuvernööri Hubert Desc-hamps
. toistaa alituisesti/ päivästä
päivään vanhaa juttua, että: afrik^
kalaisetovat. "lapsenkaltaisia kanso­j
a " / jotka tarvitsevat holhousta ja
ohjausta. . Etelä-Afrikan Lontoossa
oleva ylikomissaari A . L.iGeyer huo­mauttaa;
että'kestää sukupolvia er^
nenkuin nämä'kansat osaavat seista
Omilla jaloillaan.
Muttav nämä väitteet ovat yksin-i:
kertaisesti kumottavissa tosiasioil a
luettelemalla/ Mainitsematta "edes
Egyptiä ja Sudania, Marokkoa ja
Tunisiaa, jotka ovat kehittyneempiä:
kansakuntia,' voidaan kysyä/: miksei
kansa, joka on luonut omat :ammat%
t i l i i t o t ' j a poliittiset'vpuolueensa,<-^
Jokaisessa' siirtomaassalöytyvät:soi;
laiset — kykenisi* luomaan omaa
hallitusta? Nigerian j a Kultarannir
kon todistus on ristiriitainen. Jokai-r
sessa siirtomaassa on kykeneviä ja
tarmokkaita poliittisia johtajia:
Nkrumah,^ 'A!zikiwe;- Jomo Kenyatta
j a muOtTTTarkuten John Gunther oi-i
k e i n -huomautti/ -afrikkalaiset ^"pitär
'vät parempana'omaa hupnoakin hal­litusta
kuinlhyvää (?) valkoisten u l ­kopuolisten
vasettanlaa; hallitusta
Usein esitetty väittämä on se, et­tä
,Aftjikari-kansatv.eivät vielä ele
keliittyneet/kansakunniksi,.. että ne
lovat- mekaaninen 'kokoelma heimo­ja,
jotka hetkellä, j o l l o in ne ja-e
tään' yksikseen, ryntäävät toistensa
kurkkuun - k i i n n i ; Tämä on' väittä,
mä/ jonka^^elämä on -kumonnu-c- je
kauan -sitten; i ; Sen avulla-brittiläiset
kolonialistit yrittävät oikeuttaa oles
k e l u a a i i ' I n t i a s s a , He ilmoittivat,
että Intiän.yäestö oli kansojen ire-kaaninen
jrykelmä j a että vain orit-tien-
läsnäolo esti heitä tuhoamasta
toinen toistaan.
Vielä vedotaan koko ihmiskunnan
Jatkuu 4. sivulla
Demokratisoimme,
muHeji lapitalismi
pdaulfämiselui
c B e r l i i n i . —Jtä-Saksan päämi
t e r i > Grote'wohl sai *' marraskuun
sena.. päivänä kansankamarissa
nokkaita suosionosoituksia osaks
sanoessaan:
—. Neuvostojoukot, tekevät ty
tekevälle kansallemme ja koko'
sialistiselle l e i r i l l e ' s u u r en palvel
sen auttamalla rauhan ylläpitä
sessä • ja siten '• luovan rakenta
työn turvaamisessa.
; Meidän demokratisointimm
meridtse liberalisointia kapitalisi
uudelleen perustamiseksi, • sj
Grotewohl edelleen. Jatkaessaan
hettaan hän- antoi ymmärttää/ <
venäläiset' joukot jäävät Itä-Saks
niinnkauan kuin'' Saksa on jaetti
"ottaen huomioon' "väkivalta j a r
töpolitiikan/ joka ••. on lUonteenom
ta byiHckääjille V Länsi-Saksassa/
Grotewohl ilmoitti D P A : n ke
, man' mukaan' että kansankamari
'piakkoinmäärätä'kantansa ehdo
seeh/ joka koskee työajan lyhe
. mistä -45 viikkotunniksi eräissä t
.lisuushaaroissa^'vMyös•-voi tulla
i symykseen' eräiden kannattama
mien ikollektiivimaatalouksien i
kaminen- j a - koulujen kielenope
sen parantaminen hän sanoi/ ja
pasi* sitäpaitsi' lisätä' kansalais
oikeuksia;^^ Hän ^vetosi .innokka
väestöön, että se< olisi hallituli
puolella^ja pysyisi rauhallisena
Unlcari saa apua
Kiinasta saakka
. Peking.- f - K i i n a n - h a l l i t u s on
joutunut antamaani apua Unkai
30 m i l j . r u p l a n arvosta. Kiinan ]
ministeri-- Chou En-lai, joka >. k i i
Janos ' K a d a r i n johtamaa Unki
uutta 'hallitusta/ e ^ t i k i r j e e l l i s
tämän ; avuntarjouksen ;Unkar
"Neuvostoliiton avulla mursi
'Unkari nopeasti taantumuksen
restauraation epätoivoiset yrityk:
sanotaan Ghou E n - l a i n kirjeessi
selitetään,; että U n k a r i n uuden
•lituksen voitto on -turvannut UJ
r i n kansan- perusedut." ' ,
Muuan "ennustus"
Unkari torjui.
aVun 'Iän'simais^a
Budapest. — Budapestin radio
torjui viikko sitten keskiviikkona
avun länsimailta, mutta kiitti sitä
vastoin Neuvostoliittoa senMupaa^'
masta avusta.
— Ylpeytemme kieltää meitä otta­masta
vastaan kapitalistisilta mailta/
tensa sisäisiin asioihin puuttumatto^ I sanottiin > lähetyksessä.
Unkarista puheenollen voimme lopuksi todeta, että Un­karin
ja Neuvostoliiton^ kesken on jo ollut alustavaa keskus­telua
, neu,vostoliittolaisten joykkojen pois kutsumisesta —
sillä tosiasia on, että mikään kansakunta ei halua pitää maas­saan
vieraan maan sotavoimia/ olkoot ne 'sitten kapitalistisen
tai sosialistisen maan sotajoukkoja/ Mutta on hyvin kyseen­alaista,
voivatko Euroopan Kansandemokraattiset maat, mu­kaanlukien
Unkari, suostua neuvostojoukkojen kotiuttami-;:
seen ennen kuin samanlaisia siirtoja tehdään NATO-maiden
kohdalla. ^ . i .
Ennustaminen on tunnetusti epä­kiitollista
hommaa. Siinä erehtyy
toisinaan n i i n poika'kuin poika/ ei­kä
allekirjoittanutkaanole maltta­nut
• toisinaan olla ennustelematta/
vaikka siinä hommassa on jOskus
hengen siivet hieman kärvähtäneet.
Profeettain ennustaja-aika on ollut
j a mennyt ja nykyaikaiset tietäjät
ovat) suuresta viisaudestaan'huoli­matta
melko kehnoja - kuolevaisia,
, Pahiiv vika nykyajan " e n n u s t a -
ojissa" on' sei että he "ennustavat,-
•. mitä toivovat"—^ j a kuten tiedetään,
"toiveet, ovat turhia" _ s i U o in kun
mennään . u l o s todellisuuspohjalta,^
iToiveet: voivat-toteutua; ja toteutu­v
a t k i n / ; mikäli ' n e lepäävät todellij
suuspohjalla, mutta auta armias sel-
»laisiatoiveita, j o t k a perustuvat vain
toive-ajatteluim.
Tavallista öhraseramin kävi- täl­laisten
keskellä kirkasta päivää esi-
^ tettyjen toiveunien ; kanssa v toron-.
toiaiselle suomenkieliselle. lehdelle, i
joka< ; Yhdysvaltain presidentinvaa­l
i en edellä • ennusteli i toiveittensa
mukaisesti kurjaa vaalitappiota pre­sidentti
Eisenhovverille. .
cMe tiedämme:nyt, että Eisenhow­er-
t u l i suurella > äänienemmistöllä
uudelleen valituksi. \ M e r tiedämme
myöss että hän t u l i valituksi nimen­omaan
«siksi, <kun yhdysvaltalaiset
: u s k o i v a t E i s e n h o v v e r i n valinnan
avulla parhaiten auttavansa rauhan
asiaai Olihan Eisenho'«rer henkilö-'
kohtaisesti-i vaikuttanut 'Korean <so^'
dan lopettamiseen; Eisenhower* o l i;
mukana "Geneven .:: ilmapiiriä''
muokkaamassa' ja juuri vaalien
edellä hän heitti melko; vapaasti
kylmää-; vettä hourupäisten : sodanr;
lietsojain niskaan. ,
K a i k k i - tämä ^auttoi Eisenhowerin
uudelleen' vaUntaa — vaikka yhdys­valtalaiset
suhtautuvat • lisääntyväs-:
sä; määrässä epäluuloisesti, Eisen-
;howerin omaan- puolueeseen, repub-;
likaanipuolueeseen,. mikä jäi vähemr
mistöksi kongressin vaaleissa.
Mutta mikä on': tavallisten kuole-'
vaiston mielestä -hyväksii se :on To­ronton
Vapaa Sanan mielestä kuole-;
man synti sokeata - j a - mitään ^oppi­matonta
• "perivihollisuus"-ajatusta
vaataan. Niinpä mainittu l e h t i : toi­voi,
j a toiveittensa mukaan ennus­teli
o i k e in toimituspalstalläan (mar­rask.
3 pnä) Eisenhowerin poliittis-;
ta kuolemaa mm.- seuraavasti:'-'
, "Jos koskaan/iiniin'.. tiistaina.'i:toi^
mitettavat Yhdysvaltain vaalit, jois­ta
yksi tärkein on presidentin-vaa­l
i / tapahtuvat-; ajankohdalla/ mikä
kaikista? merkeistä päättäen tulee
olemaan - mitä' epämiellyttävin-val-lassaolevalle
hallitukselle. Yhdys­valtain
vaalitaisteluun ovat nimit­täin
sekaantuneet aivan viimehetkel­lä
voimat,-jotka saattajat muodos-taa.
f vaalien' tulokset: kokonaan-toi­sen
laisiksi kuin miltä ne ehkä tark-kaiUjoista'näyttivät'vielä
muutamia
päiviä: s i t t e n ; ' iNämä';kaikista päät­täen
vaaleihin? vaikuttavat - teki jät
ovat rautaverhon'maissa' tapahtu­neet
i levottomuudet; Israelin hyök­käys
E g y p t i i n j a lopuksi' Englannin
j a R a n s k a n uhkavaatimus.'. .
" K u t e n ;t
ulkopolitiika Eisenhorwerin; j a Dul-lesin/;
johtamana on vuosia 'OUut sel^
lainen,' jota kai lähinnä voisi ku­vata
lauseella, ettei Yhdysvalloilla
ole ulkopolitiikkaa ollutkaan. . ,
"Yhdysvaltain haUitukseUa —
maailman/^voimakkaimman kansan­valtaisen
maan hallituksella — ei
ollut esimerkiksi Unkarin kansalle,
joka verissäpäin taistelee hirmuval­tiaitaan
A vastaan/ ollut tarjottavana
edes'moraalistakaan,.: tukea, puhu
mattakaan- kouraantuntuyammasta
avusta. .'.Kun Egyptin diktaattori
. . . alkoi lähentymään Venäjää ja
uhkailla: länsimaita takanaan oleval:.
la venäläisellä-mahdilla, YhdysvaK
tain hallitus:; e i o t t a n u t selvää ja
ratkaisevaa kantaa; se ei ^ ottanut si­tä
senkään, jälkeen, kun Nasser .otti
haltuunsa Suezin'kanavanja- kielsi;
kokonaan laivakulun.siinä Israelin
l a i v o i l t a . " (Sivumennen sanoen' täs­säkin
on esitetty: huonon asian höys­teeksi
emävalhe, sillä tunnettu to­siasia
on,: että Israelilta k i e l l e t t i in
.Suezin kanavan: käyttö jo^i^vuosia sit­ten,
eli:aikana/ j o l l o i n Suezin:kana­va
oli brittiläisten j a ranskalaisten
halussa --r mutta- mitäpäs niistä: to­siasioista
— K.)
Mutta antakaamme Vapaa Sanan
puhua, sillä"nyt' se pääsee "peruste­luineen"
j o asian y t i m e e n / ^ i i s Va­paa
Sanan nimeen:
"Englanti ja Ranska kaikesta
päättäen kiusaantuneina 'Yhdysval­tain
kannattomuudesta näihin suur-kysymyksiin
ehkä valitsivat tahal^
laanv Yhdysvaltain vaalien ajankoh­dan
ryhtyäkseen t o i m i n t a a ' Egyp­tiä
vastaan. Ja että tuo ajankohta
oli sangen hyvin valittu, sitä osoit­taa
se hätähuuto, joka on:viimeisten
päivien aikana kuulunut ;Eisenhow-e
r i n ' repubUkaanien leiristä. '^Vaa­l
i en kynnyksellä ovat he tappion
pelossa vielä,«^pahentaneet asiaansa
sillä, että ovat r y h ^ e e t syyttämään
Englantia, Ranskaa j a Israelia . . .
j a joutuneet vuodetovereiksi Venä­jän
diktatuurihallituksen kanssa
puoltamaan'Egyptiä (kuten menet-teli
sivumennen sanoen oma ms
ihe, Canadakin --^ K ) *
". Nämä k a i k k i seikat i in
sesti eivät'^^ liene' vaikuttama
ensi ' t i i s t a i n a ' tapahtuviin Yhd
valtain fvaaleihin.' Sillä ehki
Yhdysvaltainväänestäjille vii
päivien tapahtumat ovat'paljas
neet sen alastoman .tosiasian, e
Yhdysvaltain hallituksen taka
olevat r sunrkapitalistipiirit omi
luonnollisten liittolaistensa Ei
lännin'ja Ranskan kustannukse
himoitsevat haltuunsav, Arabin
den öljylähteitä j a panivat Du'
; s in j a Eisenhowerin ne heille 1
' k e n - muun uhraten^ toimif
maan. .
• Vapaa : Sana' ennusti - siis on
toiveittensa mukaan, j a miljooi
ihmisten rauhantahdosta piittaai
ta, että . Eisenhöwerin irtileiic
'poliittinen pää ätulee vaali-areen
u h r ^ u k s i sodan jumalille.
Täten tehdessään lehti tosin
kaantui omiin pauloihinsakin
se syytti, että Eisenhowerin h
. tuksen. takana olevat ahneet "s
kapitalistipiirit*^ ovat unhoittai
omat "luonnolliset liittolaise
Britannian ja Ranskan" — J<
ovat siis myös "ahneita suuri
talistipiireja'?. Puhe suurkapit
tipiireistä e i ; ole luonnollisestii
pötyä — mutta puolitotuus on,t
naan pahempi kuin koko valhe,
sä' /tapauksessa Vapaa; Sana - ha
salata sen tosiasian,'että Yhdy-tain
demokraattipuolue on aivan
tä paijon suurkapitalistipiirien ]
lue kuin ön republikaanipuolue
Mutta palstatila loppuu. To
kaamme = s i i s ' v a i n se ikävä tosis
etta sotaisuutensa sokaisemana
paa Sana ajoi Yhdysvaltani P»
denttivaaleista 0'ennustaessaan"
kensä n i i n pahasti kantoon, etti
tä'on s i ^ ä ' p a h a kiskoa pois.
' ' Kansako