Vapaus, June 3, 1967

              ärni
Urheilua
SUOMI HErKOIN POHJOISMAA
ROOMAN EM-NYRKKEILYKEHÄSSÄ
• Rooma. — Seitsemän maata var­misti
maanantai-iltapäivällä alka­neissa
nyrkkeilyn EM-kisojen nel­jännesvälierissä
pääsynsä semifi­naaliin
ja siten ainakin varjnalle
pronssisijalle. Nämä maat olivat
Neuvostoliitto, Bulgaria, • Puola,
Unkan,. Italia, Tshekkoslovakia ja
Länsi-Saksn-.-
Neljä EM-kisoissa mukana ole­vista
26 maasta - ei saanut ainoata­kaan
miestään e d ^ neljännesfinaa-liin
eli kahdeksan parhaan jouk­koon.
NäniS. neljä maata, jotka siis
putosivat Euroopan arvolistalla
häntäpäähän, ovat Suomi, Belgia,
Luxemburg, ja Espanja.
MUUT POHJOISMAAT MUKANA
Suomen putoaminen on sitäkin
kirvelevämpi, kun muut pohjois­maat,
joit^ paremmaksi Suomi on
osoittautunut PM-kisoissa, ovat sen:
tään vielä mukana. Sekä Tanska,
Norja että Ruotsi, jotka lähtivät
paljon pienemmillä^, joukkueilla
Roomaan, kamppailevat nyt semi-finaalipaikoista.
^ ^
Tanskalla, jolla oli neljä miestä
ONNITTELUMME
Canadan
1 0 0 - v u o t i s j u h l a n u m e r o o n !
VAPAUS ilmestyy erikoisena Cana­dan
100-vuotisjuhlanumerona k'esä-kuun
22 pnä. Se antaa tilaisuuden
kaikille kansalaisillemme lausua on­nittelunsa
ja tervehdyksensä maan-miehillemme
ja muille canadalai.sllle,
jotka ovat osallistuneet Canadan ra­kentamiseen.
Valitkaa onnittelunne allaolevista
malleista liittämällä nimenne ja
osoitteenne ja postittakaa lehtemme
konttoriin!
kilpailujen alkaessa, on edelleen
kaksi: JUrgen Madesen 60 kg ja
Jurgen Hansen 67 kg. Norjalta on
pudonnut yksi mies ja toinen jat­kaa.
rJatka.1a on 67-kiloisten Sven
Erik Paulsen. Ruotsin ainoan edus­tajan,
raskaansarjan Wibergin koh­talo
ja_pääsy mitaleillej^atkaistaan
maanantain myöhäisottelussa.
DDR JA^OMANIA JOHDOSSA
Kahdeksan parhaan joukkoon
ovat eniten saaneet miehiään Itä-
Saksa ja Romania. Suorastaan häm­mästyttävän
kovan joukkueen on
tänne marssittanut Itä-Saksa. Sillä
ei ollut mukanaan lainkaan edus­tajaa
57kiloisissa ja yhdeksästä
miehestään se on menettänyt en­nen
tämän päivän iltaottelujen al­kua
ainoastaan yhden. Kahdeksal­l
a miehellä on mukana myös Ro­mania.
Puola on omassa kastissaan
seitsemällä ja kuusi ovat .saaneet
Neuvostoliitto^ Italia ja Tshekkos­lovakia.
Ensimmäiset semifinaaliparit sel­visivät
sarjassa 54 kg, jossa loppu­otteluun
pää.systä kamppailevat
Länsi-Saksa)i Horst Rascher—Bul­garian
Nokila Savov sekä Italian
Bruno Pieracci—Romanian Nikolae
Giju.
Suurimmat mahdollisuudet näyt­tävät
mestaruuteeh olevan Italian
Pieraccilla, joka on armoton vauh-tikone.
Gij-i pääsi ottelemaan Ka-nen
kanssa kukistettuaan yllättäen
sarjan mestariehdokkaan Puolan
Galonskan 3—2.
TERVEHDIMME
ja
ONNITTELEMME
uuden kotimaamme — Ca­nadan
rakentajia 100-vuolis-juhlavuoden
johdosta!
(Nimi)
(OoOite)
(Hinla $3.00>
ONNITTELUMME
Canadan lOO-vuotisjuhla-vuoden
johdosta!
(Niim>
; (Osoite)
(Hinta $2.00)
Vapaus Publishing
Company Limited
P.O. Box 69 Sudbury^On*
Jan Werner 46.4 *
Lontoo. — Englannin avoimet
yleisurheilumestaruuskilpailut jat­kuivat
maanantaina Lontoon White
City stadionilla.
Tuloksia:
Kaksi mailia: 1) I. McCafferiy
Skotlanti 8.33,4, 2) L. Mecser Un­kari
8.34,4, 3) D. Graham Irlanti
8.36,2. Kuusi mailia: 1) Bruce Tul-loh
Englanti 27.42,8. 440 jaardia:
1) Jan Wefner Puola 46,4, 2) I.
Roever L-Saksa 47,3. 100 jaardia:
1.) Wieslaw Maniak Puola 9.8, 2)
R. Jones Englanti 9,8. 3) R Frith
Englanti 9,9.
Simoa Wiesendial: Tappajat joukos­samme,
dokumentti, toimittanut Jo>
seph Wechsfoerg, siunn. Antero Tiusa­nen
ja Martti Järnefelt-Ranhanhdmo,
WSOY 1967, 419 s.
"Kello kyminenen tookolnian 5
päivän aamuna 1945 mihii niiin ison
harmaan paossarivaimun, jonka kyl­jessä
oli valkea tähti ja jonka tor­nissa
liehui Yhdysvaltain lippa. Sei­soin
tuuliscCla aukiolla, joka oli ol­lut
vidä tuntia aikaisenunin Maut-hausenin
keskitysleirin pilia. Oli au­rinkoinen
päivä, ilmassayoli kevään
tuoksua. Nyt ei tuntunut enäfi pala­van
lihan makeahkoa hajua, jota ai­na
oli leijunut pihan yllä.
Viimeiset SSnoiiehet olivat paen­neet
illalla. Kuoleman koneisto oli
pysähtynyt. Siinä huoneessa, niissä
majailin, makasi muutamia kuollei­ta
lavereilla. Heitä ei ollut viety
pois aamulla. , Krematorio ei ollut
enää toiminnassa.
Panssarivaunu, jossa oli valkea
tähti; oU noin sadan metrin päässä
edessäni. Tahdoin koskettaa tähteä,
mutta olin liian heikko. OUn säästy­nyt
näkemään tämän päivän, mutta
en jaksanut selviytyä viimeisestä
sadan metrin matkasta. Muistan että
astuin muutaman askeleen, mutta
sitten polveni pettivät ja suistuin
kasvoilleni."
Simon \Viesenthal, juutalainen ark­kitehti,
vietti däanästään ndijä vuotta
eii tuhoamisleireillä ija vain sarja on­nellisia
sattumuksia esti häntä liitty­mästä
,6,000,<K)0 rotuveljensä ja -«isa-rensa
joiddkoon — joukkoon, joka haih
*ui fcrematorioitten sayima ibnaan tai
mätäni joddcohautoMn saksalaisten
ja heihin liittyneiden quislingien to­teuttaessa
juutalaiskysymyksen lopul­lista
ratkaisua.
Ei siis ole mitenkään hänunästyttä-vää,
että Simon Wie9enthalista tuli
kiihkein ja tehoJdcain nataen sotari­kollisten
metsästäjä. Hänen Dofcumen-tationszentnim
- namista" toimistoaan
Wienissä on sanottu — ja syystä kyllä
— maailman tehokkaimimin toimivak­si
yhden miehen v^ilujärjestöksi.
Hän on hankkinut langettavat todis­teet
yli 900 sotarikoilisuuksiin syyllisr
tynyttä vastaan ja on useimmissa ta­pauksissa
onkinut tietoonsa syyllisten
<^ii^ikan Ja uuden nimen. Wiesen-thalin
kortistoissa kerrotaan olevan
runsaasti 20,000 nimeä, mutta olihan
pahamaineisessa SS-järjestössäkin
puolisen miljoonaa jäsentä.
ITÄVALTA OLI SAKSAAKIN
KANSALUSSOSIALISnSEMPI
Kun Mvalta. vuonna 1938 liitettiin
östmark-nimisenä Slaksaan, muutosta
tervehdittiin maassa ilolla. Kuukautta
myöhemmin pidttyssä kansanäänes
tyksessä liittyminen sai aivan mursr
kaavan ylivoimaisen h^^^äksymisen.
Simon Wiesenthalrn hankkimien tieto-
URHEILUPAKINAA
Mihail Shabajev
punnersil()9 kg
Perm. — 31-vuotias ufalalnen vii-laaja
Mihail Shabajev punnersi
Permissä kevyen raskaansarjan
uuden maailmanennätyksen, joka
on 169 kg. Ennätys on 0,.5 kg puo­lalaisen
Marek Golabin entistä ME
parempi.
Shabajev punnersi ennätyksen.sä
Uralin spartakiadien ohjelman
puitteissa pidettävissä paikallisi.s.sa
kilpailuissa.
UUSI ME
17-vuolias southamptonilainen
Tony Figg väittää saavuttneensa
uuden maailmanennätyksen banaa-ninsyönnis.
sä. Hän söi 40 banaania
39 minuutissa. Onnellinen ennätys^
mies ilmoitti kuitenkin, ettei hän
aio syödä banaaneja kuukausiin.
Manchesterin 90 naispoliisia ovat
kieltäytyneet käyttämästä uusia
virkapukujnan, koska ne näyttävät
äitiysniekoilla. Jos puvut tulevat
käyttöön, ovat useat naispoliisit
ilmoittaneet eroavansa. Mallin muu­toksesta
käydään neuvotteluja.
•
t
•
t
•
I
I
KIRJALLISHISTORIALLINEN !
TUTKIMUS TULENKANTAJISTA I
Kerttu Saarenheimo: f
T U L E N K A N T A J A T i
Tohtori Kerttu Saarenheimon teos o_n ensimmäinen yhteinen kir-"*
jaJlishisfcoriallinen tutkimus iulenkantajista. E.sityk.sen runkona on .j;
303 SIVUA — HINTA SID. $5.95 i
"'Ryhmän vaiheita ja kirjallisia teemoja 1920-luvulla
Runsas kuvitus %
ryhmän kehityksen kolmivaihejaottelu, Jonka professori Lauri-Vilja-nen
hahmotteli luonnehtiessaan kirjallisuutemme 1920-lukua Yleus- ..j,
radiossa järj-astetys.sä ke.skustelu.sflrjas««. Ensin on Nuoren-Voiman •
kau.si, sitten .suuren hurmion kausi ja lopuksi päädyttiin etsimään ,^
nykyaikaa. Näissä puitteissa kirjoittaja — Valtion humanistisen toi- *
mikunnan tutkijn ja .Tui'Un Yliopiston do.sentti — tarkastelee 20- f
i luvun lyyristen aiheiden värikästä kaleidoskooppia, jossa heijastuu ^
4» .miUöln kauhukuvitelmiä ja lahoavien lehtien tuoksua, milloin ralvoi- •
* saa elämännälkää, •eksotllk.kaa, ."-jatua tai koneromantiikkaa. .
Iloisen 20^1uvun kirjavia virikkeitä tubkiessaan tri Saarenheii^ir-^.
laajentaa samalla näkökulmaa kirjoi.=ta kirjailijoihin, heidän taus- •
.taansa ja' harrastuksilasa, .ystäv.vyssuhteisiin ja hilpeään: seuruste- . | |
luun. Painariiattomat lähteet, ennen kaikkea ryhinän; Jäsenten "väli- »j.
nen kirjeenvaihto ja haaätattielut ovat tuoneet esiin runsaasti ennen ^
^ tuntematonta materiaalia. Ke-kelsiä hahmoja ovat/Onni Halla, Yrjö ,j,
•J» jy.hä, Uuno Kallas, Arvi Kivimaa, P. iMu.stapää, Olavi Paavolainen.
•
Ilmari Pimiä. Elina Vaara, Erkki ja Katri Vivla, Mika VVallari ja %
Lauri Viljanen. Höjdän lisäkseen tapaamme ryhmään väljemmlt liit-, ,j!
• • • • •
•
tyneitä, .kh-J.ailljoila. taiteilijoita ja kriitikoita.,
Tilatkaa osoitteella:
VAPAUS PUBLISHING CO. LTD.
P. O. BOX 69 StJDBURY. ONTARIO
Suomen TULn kasvatin Eero Ta­pion
loistava paini Euroopan mes
taruuskilpailui^jsa Minskissä ja si­joittuminen
hopealle, oli paukku
joka kai antaa uskoa ja luottamus­ta
suomalaisen painin tulevaisuu­teen.
Muistammeiian suomalaisen pai­nin
loisloajat ja .sen olemisen maa­ilman
juhlavana painimaana olym
pialai.sissa aina Los Angelesin
olympialaisiin asti, jolloin johto
siirtyi ruotsalaisille. Nyt ei Ruot­sillakaan
. ole paljon puhumista
maailman painimarkkinoilla, sillä
paini on vallannut alaa suuremmoi-se.
sli kaikissa mai.ssa ja sitä har-,
rastetaan moni.ssa maissa kuten
muutakin ui'heihui jopa sala-am-mattiiaisuuteen
haiskahtavalla ta­valla.-
Paljon on paini muuttunut esim.
Tukholman olympialaisten ajoilta,
jolloin Suomi sai pisteitä enemmän
kun kaikki muut maat yhteensäl
Vielä oli loistava menestys Parii­sin,
Antveipenin ja Amsterdamin
kisoissa vaan kuten jo tuli edellä
.-^anottua, on kilpailu kovennut ja
kaikkialla jo o.sataan painia.
^ Painin aika on myö.skin muuttu­nut
ratkaisevalla lavalla. Nythän
painitaan 3.x3 minuutia ja pakko
partteripaini, jota ennen pidettiin
itsestään liittyvänä, on nyt pois-
.sa. Nyt kun painiaika on näin ly­hyt,
tietää jokainen, että se aika
on kovaa temmellystä ja päällekäy-mislä.
Painisäännöt myöskin ovat jatku­van
muutok.sen alai.sena. Kun kat-
.'•elee nykyistä painia niin menee
ajatukset vängälläkin Tukholman
olympialaisten maratoonipaineihin.
Silloinhan m.m .suomalainen Alpo
Alaikäinen . j a Virolainen Martin
Klein joka edusti Venäjää, painivat
ikimuistettavan 11 tuntia 40 mi­nuuttia
kestäneen kamppailun ul­kona
tavattomassa helteessä. Tuo­marit
keksivät vaikka minkälaisia
keinoja saadak.seen painin ratkai­suun.
Suomalaiset paininjohtajat
ky?yiväl Asikaisella että "etliän
vaan lopeta ennen aikojaan", joiion
Asikainen kuulemma vastasi:
Painin vaikka jouluun asti, mut
ta en lopeta."
Sitten oli kuulemma vedetty lii
tuviiva matolle ja joka pystyy lyk­käämään
toisen viivan yli voittaa.
Klein oli edelleen kertoman mu­kaan
ollut onnekkaampi ja voit­ti.
Virolaisen olisi pitänyt joulua
ratkaisuotteluun kultamitalista
C. Johanssonia vastaan, joka oli
levännyt koko Asikaisen ja Kleinin
painin ajan, ja lisäksi iho palanut
auiingonpoltteessa niin ettei voi­nut
ajatellakaan jatkaa painia
enempää kuin Asikainenkaan. Niin
ruotsalainen sai Jielpolla kultaa ja
muut mitalit tulivat ankaran työn
jälkeen.
Samanlainen maratoonipaini käy­tiin
suomalaisen mestaripainijan
Ivar Hohlingin ja ruotsalaisen-
Ahlgrenin välillä ja kesti yli yhdek
sän tuntia.
, Böhling piti Ahlgrenia ensimr
maisen lunnin aikana kovilla ja
heitteli kuin kinnasta, jopa päi'i
kei-laa (kuten kerrotaan) heitti
harteilleenkin mutta ruotsalaiset
tuomarit eivät ^'nähneet". Viiden
tunnin kuluttua tuli uudet tupma-rit
jotka eivät tienneet mitään mi­tä
oli tapahtunut tämän viiden tun­nin
aikana tili eivät tahtoneet tie-tiiä
mitään,
Tämän jälkeen Böhling tyytyi
vaan pitämään hiljaista vauhtia ja
väsyttämään toista. Tosin annet­tiin
molemmille 5 mitiuutin aikana
yrittää .syliotetta ja 5 minuutin ai­kana
sysätä toisiaan pois matolta.
Vaikka Böhlingin nykyaikaisten
sääntöjen mukaan olisi ratkaisevas­ti
pitänyt voittaa alkupainin joh­don
perusteella, julistettiin paini
ratkaisemattomaksi.
Mutta kummallisinta oli tässä
painissa se, että kummallenkin an
nettiin hopeamitali. Miksi ei an
nettu kultamitalia molemmille kun
kerran molemmat olivat yhtä hyviä
ja muut poissa tästä laskusta?
.Nykyään on j)uhuttu paljon siitä
kuinka silloin painijat olivat parem
pia kuin nyt ja harjoittelivat an­karammin
ja omasivat paremman
kestävyyden kuin nykyhetken pai
nijat.
Kun Suomen ensimmäisen olym­pialaisen
kultamitalin tuoja W€r
ner Weckman oli Helsingissä oliut
kat.somas?a nykyhetken painijain
harjoifuksia, oli hän kuulemma ko
vasti ihmetellyt miten pehmoinen
harjoitus tämän päivän suomalai­silla
painijoilla on. On kuitenkin
niin, eitä jokainen urheilija muis-taan
vaan sen ajan kun hän oli kun­nossa
ja taitaa kai helposti, unoh­taa
mitä aika vaatii nyt.
Sudbuiylainen Jokisen August
oli siellä Tukholman kisoissa 1912.
ja hän kai muistaa ruotsalaistt-n
''.kotkoluksel" näissä kisoissa, ja
muistaa varmaan Asikaisen ja Vi­rolaisen
Kleinin maratoonipainin
ja samoin Böhlingin ja ruotsalai­sen
Ahlgrenin maratoonipainin.
Olisi hauskaa kuulla paikan päällä
olleen miehen suusta näistä mie­lenkiintoisista
legendaarisista ta­pahtumista.
Olemme kuiterrkin sitä mii;ltä.
että kun Eero Tapio voittaa eu-roopan
mestaruuskilpailuissa ho­peaa
eikä häviä kenellekään : ja
painii kultamitalimiehen Neuvos­toliiton
Sapunovin kanssa lasapai-nin
olisi varmasti ollut kova poika
myöskin Tukholman kisoissa ja
tietää painista varma-sti kaiken hy­vän
ja pettämättömän kunnon
kanssa. — Tekoni mus.
Tehkää Suomi-matkanne
Baltic Steamship
Lines
uudella matkustajalaivalla
'Älexandr Pushkin'
Montrealista Helsinkiin
ilman mitään vaihtoja
Kulkuvuorot Montrealista:
HEINÄKUUN 4
ELOKUUN 18.
SYYSKUUN 19
LOKAKUlf/N 23
Kulkuvuorot Helrfnfistö:
KESÄKUUN 17
ELOKUUN r
SYYSKUUN 4
LOKAKUUN 8
Kaikilla matkoilla laiva poik­keaa
Hel.singl.sfiä. SlLs matkalbi el
ole mitään vaihtoja, vaan .«ama.s-sa
laivassa. matkan päamääi-ään
asti. v..:
Halvin turistiluokan kesäkau­den
lipun .hinta Montrealista
Helsinkiin U.S. $312.00.
Tehkää paikkatilaukscnne heti
osoitteella:
TRAVEL AGENCY
P.O. Box 69 Sudbury, Oiit.
jen mukaan-joka 'kymmenes itävalta­lainen
liittyi natsipuolueeseen ©li pro­sentuaalisesti
suurempi määrä kuin
Saksassa. VarkJka Ostmarkin väkihiku
oli -vadn^ .prosenttia koko valtakunnan
v-älciluvusta, itävaltalaisia oli SS->tap-pamisjärjestön
rullissa lähes kolmen-nes
miesvahvuudesta. Saksalaiset piti­vät
itävaltalaisia itseään vähäarvoi-sempina
ja päinvastoin nämä yrittivät
todistaa olemalla saksalaisiakin te­hokkaampia
puhdistaessaan Kolmatta
valtakuntaa. juutalaisista, mustalaisis­ta,
vanhuksista, sairaista, kommunis­teista
ja sosialidomokraateista;
Simon Wiesenthal kertoo, että Itä­vallan
nykyiset avainasemissa olevat
poliitikot ja virkamiehet ovat äärimr
mäisen^halutlomia taistelussa piileske­leviä
natsiTikollisia vastaan. Wiesen-tiial
on luksmattomia kertoja joutu­nut
turvautumaan ulkomaalaisen leh­distön
apuun saadakseen vauhtia syyt-bäjäviranomaisiiiv.
Nat»imetsä8tä',ä hankkii todisteita
sotarikoksiin syyllistyneitä vastaan
.sekä haastattelemalla entisiä tuhoa
misleirien asiAkeja että penkomalla
natsien jäljiltä jääneitä arkistoja.
Usein todistdcetjujen muodostaminen
pienistä palasista on vienyt vuosien
ajan ja yhä Wiesenthalilla ön ketjun
pätkiä, jotka sitkeällä työllä tai hy­vällä
onnella voivat yhdistyä kokonai­suudeksi.
Osa natsieliittistä ennätti
poistua henkilöllisyyttä vaihtaen mai­hin,
jotka eivät luovuta poliitti.sta tur­vapaikkaa
itselleen etsineitä. Etelä-
Amerikassa missä hallitukset istuvat
löyhästi, on tapana olla luovuttamatta
rikollisia — "e'hän kukaan tiedä, mil­loin
itse voi olla turvapaikan tar­peessa".
ISOJAKIN HAUKIA ON
JOUTUNUT RYSÄNPERÄXN
Martin Bormann, jonka Nurnbergin
rotarikollisoikeus tuomitsi poissaole­vana
kuolemaan on tavoitelluin kai­kista
natseista, vaikka ei edes tiedetä
varmasti hänen olevan hengis.sä. Bor-mann
saattoi kuolla jo yrittäessään
murtautua neuvostoliittolaisien piirit­tämästä
valtakunnankanslia.sfa, mutta
tietoa ei ole .saatu vahvistetuksi. Vä­hän
väliä Bormar.n on putkahtanut
eloon uutisissa, mutta yhtä nopeasti
hän on uudelleen kuollut uuti.stenvah-visfamattomuuteen.
Simon Wiesenthalin saaliiseen kuu­luu
kuitenkin joukoittain t(xlella isoja
rumia haukia. Hänen hankkimicnsa ja
luovutte m ien.sa tietojen avulla israeli:
laiset onnistuivat pidättämään Etelä
.Amerikasta Adolf Eichmannin tuomit­tavaksi.
Eichmannille Hitler oli anta­nut
tehtäväksi ylimpänä viranomaise­na
huolehtia "juutalaisky.symyk.sen lo­pullisesta
ratkaisusta" — tämä toki
tappamisesta cntism hajanaisen tcr-.
rorismin sijaan suurteollisuuden.
Juuri hiljattain pidätettiin Treblin-kan
kuolemantehtaan ; komendantti
Fritz .Slangi; kirjassa.hän jäi Brasi­liaan,
vankilaan odottelemaan diplo-maatris';
n paperi.sodan päättymistä.
Treblinkaan toimitetuista .700,000 ihmi­sestä
on vain Toin. 40 h'->ngissä todis­taakseen
oikeudes.sa entistä .sortajaanr
sa vastaan.
Au.schvviizin keskitysleirin ylilääkäri
Josef Mcngele on myös rysä.ssä, mutta
sitä ei ole pää.siy vielä kokemaan,
ko.ska Paraguayn .saksalaista suku­juurta
oleva diktaattori Alfrcdo
StroessTier ci luovuta häntä; Päinvas­toin,
Paraguay.ssa asuvat, natsit, maas
sa on 30,000 .sak.salaista, ovat uhan­neet
kostolla maa.ssa asuvia juutalai­sia,
jollei Mengelcn anneta olla rau­hassa.
Mengelen riko.slistalla on kym­menien
tuhansien juutalaisten henki
ja lukemattomien terveys. Hän oli
koulutukseltaan lääkäri, mutta joutui
Rosenbergin lieteenvastaisten rotuop­pien
valtaan. Au.schwitzis.sä hän käyt­ti
ihmisiä elävinä koekaniineinaan
tutkiessaan bakteerien ja myrkkyjen
vaikutuksia ihmisiin. Hän kokeili ih­misen
sukupuolen vaihtamista leik­kauksin
ja yritti jalostaa ihmisiä kuin
'(ofieläimiä.
Muista hauista, jotka ovat joutu­neet
oikeuden eteen voidaan mainita
Erich Rajakowitsch, jonka toime.sta
Alankomaiden 140,000 juutalaisesta oi
Todan jälkeen hengissä vain 5,000,
Kurt Wie.se, joka puhdi.sti Grodon ja
Bialystokin alue.?et juutalaisista,
Franz Murer, Liettuan Vilnan alueen
varakomissaari, jonka jäljiltä alueen
80,000 juutalaista olivat vähentyneet
250: ecn sekä Johann ja Wilhelm
Mauer, veljekset, jotka Stanislavissa
Galitsias.sa murhauttivat lOfl.OOO ih­mistä,
joista puolet oli juutalaisia. Pie
ncmpiä rikollisia on suunnaton määrä
TOTUUS ON KAUHEA
Simon Wie5enthalin elämäkertakirja
lienee ihmiskunnan raainta historiaa,
ja siksi kirija on erittäin epämiellyttä­vää
—- suorastaan kuvottavaa — luke­mista.
Kuitenkin sitä ci voi jättää kes­ken.
Tämän tyyppisessä kirjassa ei
tarvinne kritikoida tyyliä, mutta Jo
seph Wech.s-berg on saanut siihen
thrillcrimäistä yhteriäistä juonta ja
jännitystä. Suomennostyö on lähes kii-tetläväii,
mUlta kirjaan on jäänyt lu-yattomari
paljon painovirheitä.
Paljon hyödyllisempää lienee tutkia
kirjan syntymisen syitä. Sinion Wie-senthalin
tendenssejä ja psykologista
sanomaa vastuun kollektiivisuudesla.
Kirjasta käy ilmi. että huolimat la
ajan kulumisesta natsirikollisten kiin-,
niottaminen on tehoslunut sitii mukaa
kuin Simon Wiesenthal on .saavuttanut
lisiiä kuuluisuutta pääkallokokardislen
mclsästäjänä. Monet kärsimysten uh­rit
ovat tietäneet entisten kiduttajicn-
Lauaixtai, kesäk...3 p. Satui-.day.,. Junje'3, 1967. Sivu 3
sa nimiä, mutia eivät ole olleet selvil­lä
siitä, kuka heidän asiaansa ajaa.
Epäilemättä kirjan arkoituksena on
tehdä asia niin julkiseksi^ että Uudes­sa
Seelannissa, Etelä-Amerikassa tai
Yhdysvalloissa heräävät nekin^ joita
sanomalehtien lyhyet pikku-uutiset ei­vät
ole tavoittaneet.
Lukija saattaa helposti luulla, että
Simcn; Wiesenthalin ainoana motiivina
on kosto. Ehkä sekin on yhtenä voi­manlähteenä,
mutta sittenkin vaikut­taa
siltä, kuin päämotiivina ja ten­denssinä
olisi levittää totuudenmukais­ta
ja luotettavuudeltaan kiistämätöntä
kuvaa ihmiskunnan suurimmasta ri­koksesta,
jotla 'nekin yksinkertaiset,
jotka eivät vielä usko, tulisivat vakuut
tuneiksi siitä, että natsismin aika on
jo ollut ja päättynyt ja ettei sitä ih­miskunnan
oman edun vuoksi kannata
enää herättää kuolleista. Saksan NPD
-puolueen viimeaikaisista vaalivoitois­ta
huolimatta natsismi elää ehkä itä
valtalaisten keskuudessa voimakkaam
pana kuin Saksassa. Simon- Wiesen-thal
siis tekse työtään nimenomaan
mätäpaiseen sisällä.
Simon Wiese.nthal pohti kirjassaan
vastuun kollektiivisuutta. Hän ei pane
syytä natsien ma.ssamurhista jokaisen
saksalaisen ja itävaltalaisen — ei edes
jokaisen SS-miehen tai gestapolaisen
niskoille. Sekundäärisesti kylläkin, sil­lä
ilman massojen kannatusta alunpe­rin
hyvin vähälukuiset kansallissosia­listit
eivät olisi- päässeet valtaan. Sak­salaiset
ja itävaltalaiset elivät'itse —
hyväksyivät he sen tai eivät — terro-.
rin alla ilman mahdollisuutta olla jär­jestyneessä
opposhiossa. Simon Wie-senthal
S30'ttää niitä varhaisnatJseja,
jotka loivat hirmuvallan edellytykset
silloin kun liittyminen puolueeseen ei
ollut "pakollista". Totuus puolueen
päämääristä oli jokaisen ulottuvilla,
sillä Hitlerin "Msin Kampf" on puo­luetta
vanhcimpi. Simon Wiesenthal
syyttää lisäksi niitä, jotka syyllistlyivät
hirmutekoihin, sekä niitä, jotka nyt
totuuden tultua esirn eivät ols tehneet
parannusta. — Raimo Asplund.
Tuure Lehen sai apurahan
Kuusinen-säätiöltä
Helsinki.-—^ CL_V. Kuusisen sää­tiön
valtuuskunta päätti hiljattain
antaa tunnustuksensa suoritetusta
arvokkaasta marxilaisesta tutki­mustyöstä
Tuure Lehenille tuhan­nen
markan apurahan. Tuure Le­hen,
joka 1918 toimi kansanvaltuus­kunnan
sihteerinä, on viime aikoi-'
na .syventynyt punakaartin histo­rian
tutkimiseen. Tutkimustulok­set
ilmestyvät lähiaikoina kirjana.
Lehen käsittelee kirjassaan puna­kaartin
syntymistä Suomessa, sen
kehitystä ja osallistumista kansa-laissotaaan.
iri
Toronton Tribuno komitea kutsuu Teitä juhlimaan, ; |
, mene.S:tyk.sellisestipäältynyttä 1967 kampanjaa ja . ]
toivottamaan 1
Gladys ja John Boyd'ille |
I HAUSKAA MATKAA f
I Smorgasbord illallisessa ja tansseissa f
I Lauantaina, kesäkuun 10 pnä — klo 6.30 illalla |
I Ukrainalaisten kämpällä — Palermossa 1
1 iMaanlie 5 pohjoispuolella, 2 mailia Ti-afalgari-ta länteeni • g
I Sisäänpääsy $2.50 1
1 lippuja saatavana: Canadian Tribune, 924 Kinjr St. West, M
i BooJtHorId, 72 Gcrrard St. VV., Bethune Centre, 24 Cecil St. =
lllll
13-6)
UUSIA MEKESTYSROMAANEJA
CATHERINE G A VIN:
VERENPUNAINEN KUU
319 SIVUA HINTA SID, $4.40
Iialinn vapaustai.stelun värikkäät ajat ovat "Linnoituk.sen" te-kij.
miiuden romaanin aiheena. Tapahtumat siirtyvät Kalifornian
kultakeiitrtä pieneen ran.sxalai.secn kylpyläkaupunkiin, Tulleries'hsi-hi.
svvien kaa.^ulamppujen kajcstn joutilaana uinuvalle Rivieralle. Ko-.
koavana voiinan.i on .sorretun kansan pyrkunys vapauteen. Italian
ri.soi-Kimento — lyo.snousemu.s. Tosiasioiiiin perustuva tieto muodos­taa
luoiettavan tau.stnn, jolle rohkea mielikuvicu-s hahmottaa oma-laatui.
srn kifliiovan aikakauden.
ANNIKKI S.4NK.^KI:
SYYSKUUSSA
290 SIVUA HINTA SID. $4.50
Annikki Sankarin romaani.s.sa .seurataan yhden illan, yön ja päi­vän
tapahtumia. .Vuorotellen ^ äitia jr. lytaria. Eevan tyhjään lau-nntaihin
purkautuu kckon.^.iiren kokemuk-^ien sarja. Hän tapaa mie­lien.
jo?ta on jo luullut luopuneen.sa. Hän antaa periksi ystävättä-ren.
sa houi^uiuksille ja lähtee ravintolaan. Lujat päätökset murene­vat
toinen toLsensa jälkeen, ilta ja yö jatkuvat pitkään. Aamutim-neilla
alkaa toLsenlainen kierros. Tyttöä -etsimässä. Ullamaijan kou­lutovereiden
kolien ovilla hänelle vain puistellaan päätä. Tyttöä
01 ole naKvnyt. .
M.\RI.\ ROLNIKAITE:
EN VOI VAIETA
232 SIVUA HINTA SID. $4.25
Me olemme lukeneet Anne Frankista •emmekä voiunohtaa hän­tä.
Tä«ä on toinen hauen .kaltaisensa, hänen ikäi.=en.sä tyttö; joka
kotikaupungis.suuii Vilnas.sa kertoi päiväkirjalleen nuoren "elämänsä
iloisLsta tapahtumista.. Sitten han koki kp.uhun: hirveät uutiset, so­dan,
eron vaahemmista, elämän ghetossa, umpeen muurattujen ka­tujen
s.okkelei.K.^ja. Maria 'ei luopunut inuistiinpanoi.staan.Pienrie pa-p.
MiMipuiil? hän teki tunnontarkkoja m'erkinlöja. Ke.skitysleirillä hän
jritkoi kirjt)ittami.st;v — .scmentti.sakkien riekaleisiin. Kun paperi lop­pui,
hän opetteli asiat ulkoa. p:iinoi ne verikirjainiin mieleensä. Muis­tamisen
halu auttoi häntä kestämään.
.. "Jälleen yksi niiia kirjoja, joihin soisin jokaisen ihmisen tutu.s-tuva..
joita soisi luettavan, ajateltavan. Ei pidä unohtaa — olemme
f'dt'lle.'n v.is;uu.s.s;v." — Ilman Jäppinen. Jyväskylän. Ylioppilaslehti.
D.XPIINE I)i: MAIRIER:
HAUKAN LENTO
315 SIVUA HINTA SID. $4.40
Aurinkola.seja, huiveja, matkapo.s^tikortteja. Roomalaisen hotellin
aula kiehuu amerikkalaisista ja englantilaisista turi.st-eista. Kiihty­neiden
nai.st en ahdistama opas on tukehtumaisillaan. Tunnelma on
kato.s:-;a, .sillä ede.s.sä on lupaava ilta, "Rome by Ni<iht". Mutta lähtöhet­kellä
kaksi puuttuu.
Näid'en kahden Via VenetollaharhaiVvan opettajattaren tähden
opa.s, Arminö F_abbio tekee harkitsemattoman eleen. Nai.sten hurs­kas,
päWitte''y .saa hänet työntämään .suhteettoman määrän liiroja
kcrjaliii.sen kouraan. Yöllä ..samainen vanhus murhat.nan.' Tämä si­netöi
Arminon tulevan kohtalon, hän joutuu jännittävien, mystillisten
tapahtumien verkkoon. Vahva kirja — Rebekan veroinen. .
NIKOLAI LESKOV: ~ ~ ~ ~ ~
- VALITUT KERTOMUKSET
401 SIVUA HINTA. SID. $3.60
Nikolai Lcskov on venäläisen kirjallisuuden yksinäinen susi. jon­ka
tuotanto nlkalaiskrlitlkot kaltoin kohtelivat. Ensimmäisissä kerto­muksissaan
ja römaaiioLssaan. hän taisteli maaorjuutta vastaan ja
arvosteli ..vaP,ankumoukselli.sen .sivistyneistön nihilis.tisiä aatteita.
ia70-luvulla hän kirjoitti tuotantonsa ansiokkaimman osan, joka ku­vailee
maaJismlljöötä, papi-stoa ja lahkolaisia. Tältä kaudelta ovat
peräisin u.sciminat kertomukset Juhani. Konkan toimittamassa teok­sessa.
• • • ^ •;
Kertomuksissa levittäytyy -eleemme yhdeksännentoista vuosisadan
tsa'.uivaltakunta. Kertoniu&ten realismiin ja satiiriin yhdistyy usein'
annos tyypilll.sie.stl slaavl%ista sadunomai-suutla. Mestarniisesti toteu­tettu
juoniaines ja loistava sanallinen ilmaisu tekevät nlis,tä nautit­tavia
kokonaisuuk.sia.
Tilatkaa osoitteella:
VAPAUS PUBLISHING CO. LTD.
P.O. BOX 69 SUDBURY. ONTARIO