Vapaus, February 9, 1952

              f
sivu 2 Lauantainavhelmikuun 9 p. --r Saturday, Feb, 9,1952
(UBEBTY) ^ lodependent Labor
Ozgaa of Finnish CiäJiadiana. Es*
tafaUsbed Kov. 6, 1917, AuUxoftced
85 Becond dass saaQ b7 the Poat
Omee Dqiaitment, Ottava, Pub-llsbed
tulee seeekly: Tuesdajrs,
ITmrsdayg end Satordajv i v Vapaus
PnhliBMns Cosnpaay IMU at 100-102
Elm S t Bodbuiy. Ont, Camda.
Telephones: Business Office 4-4284.
Editoria! Office 4-4265, JJansger
E. Sukei. Edltor W, Ekhmd, MaiUns
address Box Sudlnuy. Ontario.
Adrertislos rates lipon sp]>Ue3tloa
iranslation free of diassa :
TILAUSHINNAT:
Canadassa: l vIc 7JOO 6 kk. 3.73
V • 3 klc 2Ä5
YbdysrvBlIoissa: 1 vk. 8JOO 6 kic 4.30
Soomessa: 1 vk. 8 ^ 6 klc 4.75
Korean välirauhaneuvotteluista
. Muutama viikko sitten täkäläisten ''vapaiden lehtien" määrätyn­laisella
propagandalla kyllästetyt "uutistiedot" alkoivat ja loppuivat
laustunolla — "tavanmukainen" välirauhaneuvottelukokous pidettiin
silloin j a silloin, ja kuten "tavallista", tulokset olivat nollassa.
Nyt on tässä tapahtunut muutos. Korean Kansantasavallan ja
kiinalaisten vapaaehtoisien toimesta on tehty yhä uusia myi3nnytyksiä
vällrauhaneuvotteluissa ja niin muodostui tilanne missä "vapaat leh­det"
joutuivat Yhdysvaltain valtiodepartmentin soiton mukaan muut­tamaan
rauhallisen valssinsa kiperäksi polkaksi toitottamalla nyt lak­kaamatta
varoituksia siitä, '-ettei pidä olla liian optimistinen" väli-rauhaneuvottelujen
suhteen Ja taas että yhdysvaltalaiset kenraalit
voivat f hyljätä "kommunistien odotettavasti tekemät myönnytyLset".
Ajatella sitä surkeutta, että välirauhaneuvottelut johtaisivat lo­pultakin
taistelujen lopettamiseen Koreassa! Tällainen mahdollisuus
on suorastaan kauhistus yhdysvaltalaisille sotatarvetehtailijoille ja ,
niiden poliittisille puhemiehille, joita <'vapaa lehdistö" niin avuliaasti
palvelee.
'Niinpä esimerkiksi A P : n kirjeenvaihtaja Olen Clements tiedoitti
Munsanista, Koreasta, helmikuun 6 p:nä: "Kommunistit Voivat tä­nään
tfedoittaa maailmalle suunnitelmansa Korean suhteen . , Se-lostettuaan/
että Korean Kansantasavallan - välirauhaneuvotielijain
johtaja kenraali N am 11 voi esittää ehdotuksensa Y K : n viisimiehiselle
edustajistolle, mr. Qements sanoi: "Useita tunteja ennen kokouksen
alkamista Y K : n päämajasta Tokiosta varoitettiin liiallisesta optimisti­suudesta
pikaisen sopimuksen suhteen . . . " Kenraali Ridgwayn suun­nitelmiin
ei ilmeisestikään kuulu "pikainen" sopimus välirauhasopi-j^
muksen hyväksi!
Kuten oli etukäteen tiedoitettu, kenraali N am 11 teki torstaina
esityksensä Korean kysymyksen ratkaisemiseksi. Hänen ehdotus­tensa
perustana on:
1. Poliittinen konferenssi kutsutaan 90 päivän aikana välirauha-sopimuksen
allekirjoittamisesta lukien. >
2. Poliittisessa konferenssissa päätetään ensimmäiseksi ulko­maisten
joukkojen Koreasta poistamisesta, mikä on perusedellytys
rauhalliselle ratkaisulle.
3. Samanaikaisesti ratkaistaan ne .Aasian probleemit, jotka ovat
yhteyksissä Korean rauhaan.
Näiden ehdotusten johdosta - - j o t k a tavallisista kuolevaisista
näyttävät hyvin oikeudenmukaisiin esityksiltä — A P : n Munsahin
uutisessa kerrotaan asiasta siten, että esim. Globe and Mail-lehden
toimittajat otsikoivat sen: YK: n odotetaan hylkäävän punaisten
rauhansuunnitelman,"
Yhdysvaltalaiset kenraalit ovat ilmeisesti kielteisellä kannalla
kaikkien rauhanomaisten ratkaisujen suhteen. Tässä yhteydessä on
paikallaan lainata muutania sana N \ Y / Daily Worker^ tiis­taina
julluisemastatoimituskirjoituksesta missä viitataan siihen tosi­asiaan;
että (memniistp amerikkalaisista haluaisi
tamista, jotta voitaisiin välttää amerikkalaisten ja korealaisten (sekä
canadalaisten) sotilaiden hycxlytön tuhoaminen, ja sitten sanotaan
Korean ^Kansantasavallan tehneen välirauhaneuvotteluissa uuden
myöiuiytyksert: " H e ovat suostuneet siihen, etteivät painosta pikeu
tettua vaatimustaan Keltaisenmeren saariensasuhteeri; he ovat suos­tuneet
keskusteluun koko edustajiston .katissa loppukjreymyksestä, -
niistä ehdotuksista mitä tehdään hallituksille sodasta. ' ^ '
" H e ovat suorittaneet tämän uuden siirron lopettaakseen tappa­misen,
tehtyään sarjan myönnytyksiä viimeksikuluneen 6 kuukauden
aikana. Näihin myönnytyksiin kuuluu: luopuminen 38:nnen leveys­piirin
vaatimuksesta vielä senkin jälkeen kun valtiosihteeri Acheson
oli siihen suostunut; puolueettomien maiden tarkkailukomissioniin
suostuminen ehdottamalla sellaisen komissionin missä "länsivalloil­l
a " ön^enemmistö; julkaisseet luettelon sotavangeista saamatta Pen­tagonilta
luetteloa sen sotavangeista, luvannut, ettei se voimistuta
llmavoimiaan välirauhan aikana mutta on kieltäytynyt hyväksymästä
Pentagonin kieltoa lentokenttien rakentamisesta, Pohjois-Koreassa ai­kana
jolloin Yhdysvaltain toimesta käytetään Japania lentoasemana;
ja lopuksi, toistamiseen ehdottanut ampumisen hetikohtalsta lopetta­mista
siksi aikaa kuin muista seikoista sovitaan . . . "
Mutta mikään ei näytä kelpaavan Pentagonille (Yhdysvaltain
sotavoimien ylipäällystölle) joka lähettää maailmalle uusia kauhun-ilmaisujaan
joka kerta kun korealaisten toimesta teh'dään myönny­tyksiä
välirauhaneuvottelujen edistämisen hyväksi
Onko tähän löydettävissä vastaus seuraavasta pöyristyttävästä
tiedonannosta: Tunnettu yhdys\'altalainen pakinoitsija \Valter Lipp-man,
jota ei voida ainakaan työväenmielisyydestä "syyttää", vihjai-lee,
että Pentagon on päättänyt sodan laajentamisesta Kiinaan, Kai­ken
tämän lisäksi Britannian laborpuolueen parlamentin jäsenen, l an
Mikardon sanotaan (<N. Y. Times, helmik. 4 p.) syyttäneen, että
^'Yhdysvallat on päättänyt sodasta kommunistista Kimaa vastaan, ja
'Churehill tiesi sen, eikä vastustanut sitä."
Selvää on, että rauhanpuolustajain velvollisuus on entistä tehok­kaammin
painostaa hallituksiaan Korean rauhansopimuksen puolesta,
jotta uhkaava sodan laajeneminen saadaan vältetyksi
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
"Myöhästynyt uutinen"
Lehtemme uutisosastolla julkaistaan tänään "vähän" myöhästy­nyt
uutistieto siitä, että aseettoman canadalaisen sotavangin tappami­sesta
viideksitoista vuodeksi vankilaan tuomittu natsiupseeri on va­p
a u t e t t u— viime lokakuussa!
• Totuuden nimissä voidaan myöntää, että lehtemme olisi voinut
tästä neljä kuukautta vanhasta tapahtumasta kertoa viime torstaina,
jos ei olisi ollut muita vaikeuksia edessämme, mutta sittenkin se olisi
ollut "uutinen", jolle on kolmen kuukauden aikana kasvanut parta.
Kaiken väärinkäsityksen välttämiseksi on heti kiirehdittävä sa­nomaan,
että Vapaus ei suinkaan ole tässii tapauksessa poikkeusase­massa
muihin uutislehtiin verraten. Tämä syvässä salaisuudessa ta-pahtunut
canadalaisen sotavangin murhaajan vapauttamisuutinen saa­tiin
canadalaisten lehtien tietoon vasta tällä viikolla — jolloin ns. suu­ren
yleisön yleinen mielenkiinto oli kiintjTiyt \'allan toisenlaisiin asi­oihin.'
Kaikesta huolimatta ei ole mitään väärin, eikä "mitään salattu".
Hallitus tiedoitti, että mainittu natsimurhaaja vapautettiin lokakuun
3 pnä h3rväksyt3m hallinnollisen määräyksen perusteella jo nuiVras-kuun
13 päivänä esittäniällä alahuoneen istunnolle yhteenve<ion lo­kakuun
aikana laadituista viidestäsadasta hallinnollisesta määräyk-
'sestä, joiden joukossa oli myös sekin hallinnollinen määräys, jonka
perusteella yllämainitun sotarikollisen vapauttaminen tapahtui Tot­ta
on, ettei k.o. hallinnollisen määräyksen yhteenvedossa puhuttu mi-
Edla Marttinen Long Lakelta täyt­tää
tJc. 11 pnä 82 vuotta.
GosU Lehtinen, P:xt Arthur, viettää
79 ^omtymäpäiväämä tJc. 11 pnä.
/Yhdymme sukulaisten Ja tuttavien
onnentoivotuksiin!
^VAPAAN LEHDISTÖN"
VXABIgTELYVAPAVS
Marraskuun 6 pnä, h. P. GSeria piti
Moskovassa vuosittaisen "sosialismin
vuosipäivän" puheen.» AP:n Mosko­van
kirjeenvaihtaja tiedoitti tästä pu­heesta.
: Canadalalset lehdet julkai­sivat
"sununauksen'' siitä. Tässä on
se mitä nämä ^sanomaleh^ivapauden'
edustajat kertoivat kansalle:
'tBerian puheessa käsiteltiin paljon
tuotantolinjan puutteellisuuksia ko­tona."
Tehkää omat johtopäätöksen­ne.
Berian koko puheessa oli noin
1.500 sanaa. Tästä sanamäärästä hän
kAyM tarkalleen 70 sanaa mainitak-seen
"yksityisten laitosten puutteel­lisuuksista''.
•THän LUPASI Venäjän kansaUe.
että sen käytettäväksi TULEE enem­män
ruoka- ja vaatetavaroita." Mitä
Beria todellisuudessa teki oli se. c.tä
hän muistutti kuuUjoiUeen siitä l i ­säyksestä
ruoan, vaatteiden Ja mui­den
tarvikkeiden suhteen, mitä he
olivat Jo saaneet v. 19S1. Esimerkiksi
Neuvostoliitossa on
— Syöty 20 prosenttia enemmän
lihaa V. 1951 kuin 1050.
— 24 prosenttia''enemmän soke­ria,
38 prosenttia enemmän teetä
Ja 8 prosenttia enemmän kalaa.
— Ostettu 24 prosenttia enem­män
vaatteita Ja 35 prosen.tia
enemmän villavaatteita...
Lyhyesti sanoen, 34 vuoden kulut­tua
sosialismin perustamisesta, Neu­vostoliiton
kansa juhli nyt SUURIN­TA
VAURAUDEN LISÄXNTyMIS-TÄ,
mitä ön koskaan tunnettu. Tämä
oUBerlan puheen pääsisältö ja val­tavat
suosionosoitukset tervehtivät
hänen puhettaan... — New8-Pact.
maaraa mita
; Vancouver. V Kuululsiai yhdysval­talainen
heekeriläulaja Paiil -Robeson
ehkäistiin 'USA:n rajaviranomaisten
timesta pääsemästä 'Canadaan l a u -
laakseen MiheJMill-union canadalai-sessa:
konferenssissa ja erikoisessa
häntä varten suunnitellussa konser­tissa.
iRobesonia oli rajalla vastaan­o
t t a m a ^ Mine-MIll-unlon vlrkaili-joita.
Kuuluisa barltoonl sanoi ta
pauksen Johdosta, että hän käsittää
olevansa "kotiarestissa Yhdysvallois-
Samaan tapaan ehkäistiin pääse­mästä
Canadaan myöskin lakimies
Vincent W . H a l l i n a h , joka on toimi­nut
työväenjohta ja Harry Bridgeslh
puolustusasianajajana.
Mr. Robeson sanoi myöskin, että
hänen Canadaan pääsemisensä ehkäi­seminen
U S A : n hallituksen toimesta
merkitsee käytännössä sitä. että '^Yh­dysvaltain
hallitus määrää mitä ca-iiadalaiset
saavat kuulla.**
Tällä kertaa tapahtui kuitenkin s i ­ten,
että mr. (Robeson lauloi puheli­men
välityksellä suositun työväen
laulun "Joe ' H i l l i n " ja lausui erään
chileläisen runoilijan kirjoittaman
runon.. Konserttitilaisuus, johon oli
myyty noin kolmetuhatta lippua,
muodostui siten protestUalsuudeksl
Yhdysvaltain hallituksen mielivaltai­sia
toimenpiteitä vastaan. Esitetty
protestipäätöslaitselma hy\'äksyttiin
yksimielisesti. — H . B .
Nipigon Laken itäpuolella
500 valtausta
Port Arthur. — Nipigon Laken Itä­puolella
sijaitsevalle South Onaman
Rlverln alueella sanotaan tehdj-n
kaikkiaan noin 500 mlneraallvaltaus-ta.
Tällä Geraldtonista luoteeseen
sijaitsevalla alueella ryhdytään piak­koin
geofysikaalisiin tutkimuksiin
useilla valtauksilla. Eräillä valtauk­silla
tavatun oorin on todettu sisältä­vän
keskimäärin 4.4 prosenUla sink­kiä,
1.33 unssia hopeaa ja noin dolla­r
in arvosta lyijyä j a kultaa tonnia
kohden.
Alueelle on luvattu rakentaa l5
mallin pituinen maantie, jonka r a ­kennustöihin
voidaan r>'htyä jo ke­vään
tullen.
Kirj. J. MJrov
On kulunut kaksi knufcaotta
(kaukao-sf «Uten) siitä, kun USA:n
V.nglznala, Kansitan Ja molden
Atlantin iUton jäsenvaltioiden
iaantumukseUinen lehdistö antoi
tiedon länsivaltojen valmistele­masta
'^auhanhy^dkäyfcsestä" Y-Kifxä.
Tämän "hyökkäyksen" pa­nivat
aloite USA:n IialUtsevat pii­rit.
Amerikan valtanskonnan Jä­senenä
yleiskokouksen kuudenteen
täysistuntoon oaalilstunnt VFarren
Austin, Jolca on USA:n vakituinen
edustaja tarvallisunsnenvostossa,
sanoi Jo marraskaan 1 päivänä, et­tä,
seuraavassa täysistonnossa
USA "ryhtyy vakavUn tolmenpi-tcir.
Un rauhan aikaansaamiseksi".
Hen Jälkeen annettiin useita yhta
suurlsanaisia laasunlaja. Rans­kan
ulkoministeri Schuman sa­noi,
että länsivallat tulevat täys-i.
tunnossa tekemään "sensaatio­maisia
aloitteita". France Presse
kiirehti ilmoittamaan maailmalle,
että yleiskokouksen kuudetta täys­istuntoa
"voidaan nimittää Jo en­nen
sen alkamistakin aseistariisu-miskokouksekst",
koska kokouk­sessa
saatetaan julkisuuteen kol­men
jtuurvallanehdotulcset. Scvi
York Herald Tribunen Pariisin-
' painos ilmoitti seuraavana päivä­nä;
että "Amerikan ehdotusten yk­sityiskohdat
pidetään tarkoin sa­lassa,
mutta niihin tulee sisälty­mään
selviä ja täsmällisiä kohtia
ja ne tulevat merkitsemään pal­jon
enemmän kuin vain. . yleiset
kohdat".
LÄ.\NEN "RAUHANSUUNNITEL­MAN"
LAVASTUS '
Muutamaa palvaa ennen täysistun­non
aliamlsta Waiihlngtonista lähe­tettiin
uutinen, että presidentti' Tru-man
valmistautuu pitämään radiossa
ui:<opolIittlsen puheen. Taantumuk­sellista
propagandaa kiihdytettiin
äärimmilleen. Atlantin liiton lehdis­tö
kertoi, että Truman kiirehtii pitä­mään
piöieensa, koska Achespnin p i ­täisi
puhua yleiskokouksessa marras­kuun
8 päivänä, eikä Truman voi luo­vuttaa
ensimmäistä sijaa edes ulko-mlnisterllleenkään.
Marraskuun 7 päivänä Truman.sit­ten
vihdoin pUhui. Ja seiu-aavana
päivänä Acheson toisti yleiskokouk­sessa
Triimanin puheeseen sisältyneet
elidotukset. Ne esitettiin yleigkojto-^
uksen harkittaviksi kolmen stlilrvar-^
lan — U S A : n Englannin jä Ranskan
julkilausuman muodos ia.
V Y S I l l N S K I PALJASTAA
L.4VASTUKSEN
Mutta Achesonm ijälkeen yleiskoko­uksen
puhujakorokkeelle astui neu-vostovaltuuskunnan
johtaja A. J .
Vyshihskl. Hän esitti todellisen rau-hanbhjelmah,
johon sisältyivät kaik­kien
kansojen etujen mukaiset selvät
ja täsmälliset ehdotukset. Samalla
Vyshinskl arvosteli ankarasti Ameri­kan
suunnitelmaa, joka oli saatettu
maailmaan petollisen mainostuksen
rummunpärinässä. "Vuori synnytti
hiiren", sanoi Vyshinski. Hän todLs-t
l , että Amerikan ehdotuksiin- joilla
ön kirkuva n i m i " K a i k k i en asevoimi­en
j a kaiken aseistuksen säännöstele-minen,
rajoittaminen ja tasapuolinen
supistaminen", el voida suhtautua
vakavasti.
Ne eivät edellytä asevoiinien ja
aseistuksen säännöstelemlstä e-netnpää
kuin rajoittamisia ja su­pistamistakaan.
Amerikan ehdo­tukset
edellyttävät ainoastaan a-selstokscn
luetteloimista, "inven­toimista"
kaikis.sa. maissa. Vyshins-
^ ki osoitti, että kolmen suurvallan
ns. "rauhanhyökkäyksellä" ei ole
mitään yhteistä todellisen rauhan
lujittamisen kanssa.
Kansat pitävät erittäin tärkeänä
rauhan lujittamista, mutta länsival­lat
yrittävät korvata tämän tehtävän
lavertelulla alseistuksen supistamises­ta.
Näin neuvostovaltuuskunnan joh­taja
paljasti koko (maailmalle kolmen
suurvallan ^ehdotusten .valheellisuu­den
j a niiden todelliset tarkoitukset.
EPÄONNISTUNUT SOTALIIKE
Mutta USA:n. Englannin'ja Rans­kan
hallitsevat piirit luulivat vielä­kin
voivansa pettää kansoja. Ne k i i ­ruhtivat
asettamaan julkilausumansa
yleiskokouksen päiväjärjestyksen en­simmäiseksi
kjsymykseksi. Varovai­suussyistä
ne ryhtyivät toimenpitei­siin
siirtääkseen Neuvostoliiton ehdo­tusten
käslUelyn kokouksen loppuun.
Mutta USA:n hallitsevien piirien
toiveet eivät toteutuneet. Poliittisen
valiokunnan rj-htyessä käsittelemään
'•kolmen julkilausumaa" Vyshinki
esitti siihen korjauksia. Näihin kor-jaukshn
.sisältyivät tas.-näl3iset ehdo-tuk-^
t atomiaseen kieltämisestä,
aseistuk-sen . .supistamisesta, • silta,
etta kaikki valtiot antavat näiden
ehdotusten hyväksj-mlsen jälkeen tie­dot
asel^uksestaan ja asevoimistaan,
j a kansainvälisen valvontaelimen
muodostamisesta - turvallisuusneuvos­ton
piirun.
Näin ollen .poliittinen valiokun-
. -ta ryhtyi "kolmen jul{dlausvaian"
lisäksi käsittelemään myös Neuvos-toUlton
ehdotuksia. Kalkki yleis­kokouksen
työtä seuranneet huo­masivat
että .V.-iiiton ehdotuk-
. set ja ^'kolmen julkilausuma" ero­sivat
yhtä paljon toisistaan kuin
hyddyllket teot vahingollisesta la-vertelasta.
"Kolmen julkilausuma" ja Neuvo-s-toluton
esittämien korjausten käsit­tely
kesti kolme viikkoa. Taman kä­sittelyn
aikana paljastui Amerikan
ehdotusten koko petollisuus. Marras­kuun
lopulla "kolmen julkilausuman"
Ja Neuvostoluton korjausten käsittely
siirrettiin allvahokuntaan, Johon kuu­luvat
Neuvostoliiton, USA:n, Englan­n
i n j a Ranskan edustajat j a yleisko­kouksen
puheenjohtaja. Alivalio-kunna.
ua paastim sopimukseen eräis­tä
asioista, joita ahvaliokunnan a n ­tamassa
tiedoituksessa sanotaan tois­arvoisiksi.
Sellaisia olivat mm. k y ­symys
atomivoima valiokunnan ja t a ­vallisten
a.seiden valiokunnan yhdis­tämisestä
j a yhdistetyn valiokunnan
muodostamisesta. Nämä eriimeli-
.syj-det johtuvat länsivaltojen halut­tomuudesta
suostua atomiaseen kiel­tämiseen
j a aseistuksen supistamiseen
XitNESTYS —
NE.V VOITTO
VAIN MUODOLLI-
. Joulidcuun 19 päivänä poliittisessa
Valiokunnassa äänestettiin "kolmen
julkilausumasta''. Amerikan valtuus­kunta
turvautui ääneotyskoneeseensa.
ja pakotti poliittisen valiokunnan hy­väksymään
julistuksensa. Viisi val­tuuskuntaa
-INeuvostolUton, Ukrai­nan,
Valkovenäjän, Tshekkoslovakian
j a Puolan) äänesti, sitä vastaan. :
Kymmenen valtuuskuntaa — mm^
Intian j a Iranin — pidättäytyi aancs-tä.
noästä':^ Birman valtuuskunta kiel­täytyi
;^^llla^umasta äänestykseen.
Na:n ollen "kolmen julkilausumaa"
kieltäytyivät kannattamasta kuuden­toista
maan^valtuuskunnat.
Anierii&^isterf, "rauhanrakenta-jien",
joi».iv^sbniski paljasti, ei on­nistunut
pettaa kansanjoukkoja. K a n ­sat
ovat nähneet, että U S A ' j a A t l a n -
tm liitocmuut 'jäsenvaltiot eivät ha­l
u a riisirt^iir^dseista. - vaan päinvas­toin
jatl^vanrul&eitä asevarusteluja.
Lansivaila^ Vfittäval^ peittää ; uuden
maailmansodan valmistelua ehdotuk­sellaan
aseistuksen luetteloimisesta
"asieettajn?. Taantumuksellinen­kaan
lehdfilä, joka ' o n pitänyt niin
kovaa ääntä Trumanin ja Achesonin
rhuclsta. ei ole voinut olla tunnusta­matta
Amerikan "aloitteen'' epäonnis­tumista,
LXNSILEHDISTO TUN-VUSTAA
TAPPION
• . • • . • I. ••••••
Nimpä Lontoon Timesin, joka aina
tukee Atlantin Luton organisaatto­reita,
on ollut pakko kirjoittaa: " S i i ­na
fts. länsimaiden "rauhanhyökkä-yksessa")
on vaikea havaita sita 'sen­saatiota',
josta Schuman puhui. Nyt
on jo todellakin havaittavissa kiih-tymiötä
sen johdosta, että yleisen mie-liipiteen
toiveisun näin tärkeässä asi­assa
on suhtauduttu hian kevytmieh-se^
ti."
Eras Amerikan taantumuk-sellisim-mista
tarkkailijoista. Ruston, kirjoit­ti
New York Tunesi-ssa marraskuun
9 paivana: "Naiden ehdotusten käy­tännöllisenä
tarkoituksena ei ole ollut
'kylmän sodan' lopettaminen, kuten
Ihttolaiset väittävät, vaan 'kylmän
sodan' entista tehokkaampi jatkami­nen."
Amerikan bluffin romahdus oli
Siksi ilmeinen, etta sveitsiläinen T r l -
bune de Geneve kirjoitti marraskuun
10 päivänä': "Truman on raivoissaan
siitä, että hän epäonnistui puhees­saan,
joka ei tehnyt minkäänlaista
vaikutusta yleiseen mielipiteeseen".
Samaan aidaan englantilainen Obser­ver
kirjoijti artikkelissaan, jonka ot­sikkona
oli.: "AseistarilsiKnisneuvotte- j
lut -—'Lännen tappio": " E l ole enää
pienintäkään epäilystä siltä, etteikö
Laasi olisi joutunut mitä epäedulll-
Cape Bretonin
opiettajat ovat
lakkoutuneet
Sydney. N. S. — Nova Scotian en-simmämen
opettajien lakko oh voi­maissa
tammikuun 31 pna ensimmäis­tä
päivää. Opettajat yrittävät lakon
avulla saada parannusta palkkoihin­sa.
'Vaatimuksena on $300 korotus.
Lakko koskee-175 opettajaa, joiden
opetuksen alaisuudessa on noin 5,000
lasta; se käsittää Florencen, Donkm
ja Reserye . Minesln teollisuusalueet.
Palkankorotusvaatimuksen lisäksi o-pettajat
vaativat ellnkustannusboo-nusta
joka tarkistetaan Joka kolmen
kuukauden kuluttua.
'Vaikka Sydneyn opettajat eivät ole­kaan
yhtyneet lakkoon,, ovat hekin
kuitenkin esittäneet palkankorotus­vaatimuksen.
Opettajien palkat ovat
suhteellisen alhaiset, silla esim. Syd­neyssä
tialsopettajain palkat vaihtele­vat
$1,070 — $2,900 valilla. Mlesopetta-
Jain palkat eivät ole yhtään sen pa­remmat,
paitsi että alm raja on $1,790,
simpaan. asemaan neljän suurvallan
kesken käytyjen aseistariisumisneu-vottelujen
tuloksena." Mamitessaan
tämän Jälkeen suta, että. länsivalto­jen
tarkoituksena oli sen syytteen
torjuminen, että ne olisivat sodanliet­sojia,
tekijä kirjoittaa melankoolises-t
l : " Y K : n käytäviUä oij tultu siihen
tulokseen, että esitys muodostui hyö­dyttömäksi.
Taistelussa ihmisjärjes­tä
länsi on toistaiseksi hävinnyt."
Tekijä tekee sen johtopaatoksen, etta
länsivaltojen ehdotukset "osoittau­tuivat
pohittisessa suhteessa paljon
vähemmän tehokkaiksi ja mieliinpai-nuviksi
kuin Neuvostoliiton korjauk­set"...
Yrittäessään lieventää Amerikan
.suunnitehnan romahduksen aiheutta­maa
vaikutusta Manchester Guar­dian
kirjoitti joulukuun 24 paiväna,
että tama suunnitelaia "on hieman
venyvä", etta "se ei ole lopullisessa
asussaan" ja etta siinä on vakavia
puutteita. Kysymys el kuitenkaan
ole Amerikan suimmtelman vakavista
virheellisyyksistä eikä sen "venyväl-syydestä"
j a "keskeneräisestä asus­t
a " , va^n siitä, että koko tämän suun­nitelman
; tarkoituksena on kansan­joukkojen
peltänliaen. Mutta kan­sanjoukot
ovat jo s i k s i valveutuneita,
että ne osaavat näin tärkeässä asir
issa löytää oikean tien. rrällaisen tien
viitoittavat Neuvostoliiton ehdotuk­set,
joiden tarkoituksena on rauhan
lujittaminen. (SEB; .
iTÄTÄ.
EI OLLUT SYYLLIXEV
Parturi oli leikannut haavan fv
lis.sa olevan yksikätisen liiketuttarj^
sa kumpaankin poskeen. Siiraa
seen ajatukset muualle kysyi paitct
— Tehän olette käyneet tääHä «j!
nenkm?
— F.1 ole. minä, menetin kitti
sahalla, sanoi uhri. *^
3iIKÄ ON SPESIALISTI?
. Spesialisti on henkilö, joka tie^i
vähästä hyvin paljon ja joka yij
jatkaa entistä olemattomimmia jr;,
i i m i s t a kunnes han tietää iäytb!
nöllLsesti: kaikki melkein olemaui
masta.
Vilkas ilmaliikenne
käynnissä Ungavan
rauta-alueella
Hamilton. — Ungavan ja Labrad;.
rm rauta-alueen kehiitämistöide
johtaja W. H . Durrell kertoi täälg
Engineering Institute of Canada;
paikallisen osaston kokouksessa,
pohjois-Quebecin ja Labradorin ra.
kennustoiden edistämistä varten o;
viime vuonna käynnissä eräs cnaai;.
man suurimmista sivnli-ihnailun JT;.
t.vksistä ja etta liikenne lisääntjj
viela suuremmaksi taman vuoden ai.
kana. Viime vuonna oli käytänne
sa 14 lentokonetta, joista kaisi oj
helikoptereita; Ne ohvat käytänaös.
sa^yotä paivaa j a kuljettivat vjim
vuonna 33 miljoonaa paunaa rahtia
j a 22,000 matkustajaa. St. Lamea-cen
rannan ja Knob Laken väliseE»
alueelle on rakennettu ka&lciaa
kymmenen kenttää lentokoneita va;.
ten. .
.Liikennetta harjoittaa Hollingera
alayhtio, Hollmger Ungava T r a n^
Co. Jotkut kuljetetut koneistot ova;
painaneet niinkin paljon kuin 50 toi­nia.
Ne on pitänyt, kuljettamisu
varten hajoittaa kappaleiksi.
vakavassa •. mielessä Johtavien sano­malehtien
toimesta meidän "vapaassa
maailmassamme" — ei edes Yhdys­valtain
ja Britannian "arvovaltai­sissa"
ja konservatiivisissa lehdissä.
Esimerkiksi New Y o rk Times julisti
toimituspalstallaän, että se suunni­telma
on " v a i n strateginen toimen­pide"
— tarkoittaen, että se oli uusi
kepponen, jonka avulla yritetään va­kuuttaa
kansalle, että Amerikan' h a l ­litsijat
eivät varustaudu hyökkäys­sodan
kä^J^tiä varten. New York
Timesin vVashingtpnin kirjeenvaihta­ja
oli paljon täsmällisempi. 'Tällä
suunniteLmallä" Ihän' kirjoitti, " o n
arvonsa Amerikan äänen uutena
nuottina (tarkoittaa propagandajut-tuna)."
MuttakyIcnän sodan lopet-kun
se kolmisöi kuukautta sitten tamisen välikappaleena se on tyhjää
julkaistiin, ei selvästikään käsitelty ilmaa. Sen .käytännöllLsenä tarkoi-i aseistariisumisohjelman."pelkkänä
Rev. John C. Mortimer
Sackville, N. B. — T r i James G.
Endicott • antoi ulkoministeri K B.
Pearsonin Y K :ssa - pltämälle puheelle
murikaavan vastauksen (Endicottin
vastaus' on julkaistu viimeksi ilmes-tyne-
ssä "Peace Review" lehdessä).;
Mutta ihmetellä täytyy kuinka
monta ihmistä on saatava vakuut­tuneeksi
niin loogillisten argument­tien
ayuila' mr. Pearsonin tekopj'hyy-destä?
Suhtautuuko kukaan — edes
mr Pearson — vakavasti ns; . E e r i ­kan-
aseistariisumisohjelmaan, jota
hän puolustaa (kuten hän puolustaa
kaikkea muutakin mikä on tehty
Washingtonissa) ?
Tätä "suunnitelmaksi" sanottua,
tuksena ei ole kylmän sodan lopetta­minen,
vaan sen käynnin tehostami­nen.
Jos totuus on raporteerattava,
n i in Wa3hingtonisaa on paljon ihmi­siä
jotka uskovat, että Vishinskin
esittämällä \ tekopyhäsyytöksellä oh
oikeutensa.'* -
" J U L K E A T A . PETOSTA'» .
Washington Post-lehti kuvasi Ame­rikan
as e i s tariisumissuunnitelman
"julkeaksi petokseksi'' ja selitti: "Me
e.Time tiedä mitään sen suurempaa
tekopyhyyttä kuin se, että Yhdysval­lat
ehdottaa tällä kertaa aseistariisu­mista"
— ts.. aikana jolloin .se avoi­mesti
j a suurenmoisesti lisää omaa
ja satellifeettiensa (myös Canadan)
asevoimia . . .
Lontoon Times sivuutti Amerikan
propagandatemppuja". Ja "Econo­mist"
(imka on. Britanniassa verrat­tavissa
Wali Street.. Journaliin) ja-iisti,
että se " on vain taktillinen sir-to
kylmässä sodassa". Tä.Tiäsuur-pääonian.
äänenkannattaja sanoi
edelleen: "Kuten .Yihdysvaltain val­tiosihteeri
lausui, maalima ei tar­vitse
kepposia eikä propagaridaeleitä:
mutia juuri sitä maailmalle annet­tiin
mr. "Trumanin. toimesta.''
Brittiläinen toinen konservatiivinen
lehti, "Observer", Ilmaisi katsanto­kannan,
että Amerikan puheet aseis­tariisumisesta
. on tarkoitettu vaia
osoittamaan, ettei Amerikka halua
sotaa. Mutta "Observer" myönsi, et­tä
"tämä osoitus epäonnistui", silli
siinä, rhitä "amerikkalaiset saiiovat
taisteluksi ihmisten sielusta, länsival­lat
kärsivät murs'^avan tappion."
"Amerikan aseistariisumisolijelmaö''
tekopyhyys näkyy ehkä kaikkein sel­vemmin
siitä' tosiasiasta, että heti
kun : he . saivat puheensa pidetyk­s
i ' Y K : n äseistäriisumisväittelyssä
PariisiEsa, mr. Pearson ja Tn-dysvaltain
valtiosihteeri lähtivät ko­valla
kiireellä Römaan, missä hf,
Atlantin paktin neuvostossa, viimeis-telivä-
t todellista ohjelmaansa —
suunnitelmaa Länsi-Euroopan ja eri­koisesti
LänsiSaksan aseistamiseksi.
R E H E L L I N E N SUUNNITELMA
Todellisen aseistariisumisohjeUob
pn esittänyt ainoastaan Maailman
Rauhanneuvosto. Tämän rehellisea
konkreettisen ijä käytännöllisen aseis-tai-
iisumissuunnitelman tulisi saada
kaikkien kirkkojen,. kaikkien unioi-den
ja kaikkien demokraattisten jär­jestöjen
kannatuksen Canadassa.
tään sotarikollisen vapauttamisesta. Sanottiin vain ikäänkuin ohi­mennen,
että Werlissa, Saksassa vankilassa olevalle Saksan sotilaalle
\Vilhelm Ossenbachille on annettu "armahdys", mikä voi tarkoittaa
mitä tahansa, muttei väUtämättömästi sitä, että hänet oli vapautettu'
Hallitus siis armahti eli vapautti mainitun sotarikollisen ja ''tiedoitti"
siitä Canadan kansalle niin, että asia pysyi ."^alassa neljä kuukautta!
Muun ohella on kysj-niys tästä: Kuinka paljon muita elintärkei­tä
asioita on hallitus kansalta salannut tällaisen menettelyn avulla.
Muistaa nimittäin tulee, että hallitusta painostettiin siihen aikaan ko­vasti
Kurt -Meyerin kysymyksen johdosta ja ilmeistä on, (^ttä Ossen-bachin
vapauttaminen tehtiin tarkoituksellisesti salaisesti.
Missä nyt on se uutistietoja salaava rautaesirippu? Ja mitä
muuta on sen takana?
Luinune äskettäin lyhyen Lontoos­ta
lähetetyn uutisen missä kerrottiin
miten yU puolet maailman nykj-lsestä
väestöstä on yhä edelleen luku- ja
kirjoitustaidotonta ja kaiken muun
lisäksi tämä enemmistö elää talou­dellisessa
suhteessa niin toivottoman
kurjissa olosuhteissa, että se hädin
tuskin pysj-i' hengissä. Koska maa­ilmassa
sanotaan olevan lähes 2,400
miljoonaa asukasta, merkitsee edel­lämainittu
tieto sitä. että yli 1,200
miljoonaa ihmistä nauttii edellä ker­rotulla
tavalla siitä "siunauksesta"
mitä meille on antanut kapitalisti­nen
järjestelmä, jonka, alaisen^ elää
vielä tänään maailman kansojen
enemmistö.
Aihe uutiseen oli saatu siitä kirja­sesta,
joka on julkaistu Y K : n alajär­jestön
UNESCO:n toimittamien tut­kimusten
perusteella j a jossa kerrot­t
i in siitä valtavasta työstä mikä olisi
suoritettava tämän maailman väes­tön
enemmistön keskuudessa, niir
henkisessä kuin aineellisessakin sifli-teessa.
Onko se sitten kapitalismin ''siu­nausta",
että yli piiolet maailman
väestöstä elää' niUi henkisesti kuin
alnecUkestikin moisessa kurjuudessa?
Sellaisen kysymyksen iaattaa meille
esittää kuka tahansa, joka haluaa
asettaa ky-seenalalseltsi tämän väit­teen.
Ovatlian porvarit ja heidän
kaikenlaatuiset hännänkannattajan-sa
aina välttäneet, että tämä kapi­talistinen
maailoia on " p a r a s kalkis­ta
mahdollisista maalimoista", jos
saamme kä.vttää vanhaa Voltairen
fraasia. Sanoohan kapitalistinen sa­nomalehdistö
ikäänkuin yhdestä
suusta, että me elämme "vapaassa
demokratiassa" tai miksi tahansa he
tätä kapitalistista kurjiitraen järjes­telmää
haluavatkaan nimittää. S a ­maan
hengenvetoon he huutavat,
?ttä kommunismi uhkaa tätä: kapita­lismin
kultaista"vapautta" j a " s i u -
.lausta". ., .
KjUä siihen kysymykseen on v a s -
;attava siten, että tämä lukutaidotto-nuus
j a kiu^^juus johtuu kapitalismhi
'siunauksesta". Tiedämmehän esi-oierklksl
miten brittiläinen imperia­lismi
ön jo y l i 250 vuoden ajan vuo-lattanut
'"^tmaustaan" oikein kris-
Inopih avuifa niin Intiassa, Afrikas-a
kuin iji^t^s^adcin siirtomaissaan —
!delläkerro4ulla, tuloksella. Ja. sa-,
nanlaisia '^^si^nai^j^^iiisia" tuloksia
tn oll3t'^niybskin siitä "slvistämises-ä"
mitä on suoritettu kuluneiden
;uosLsatojen|^Jiana Hollannin, Rans-
:an, EsEajKipi»,Vyhdj-svaltain, Portu-
:alin. Belgian, Saksan. Italian j-m.
iirtomaita omanneiden valtioiden
oimesta; ^Mitään multa tuloksia s i i -
. i ei ole kyetty saamaankaan sillä
:aikkien pitäisi tietää, että imperia-istit
ovat riehuneet siirtomaissa rils-äälcscen
niistä ja 'niiden kansojen
ystä ne satumaset rikkaudet mitkä
jvat vuosien kuluessa virranneet
jmämaiden kapitalistien pankkihol­veihin
Lontooseen. New Yorkiin, Pa­riisiin
ym. Imperialistien keskuksiin.
Tämän rikkauksien riistämisen en­simmäisenä
edelljrtyksenä on ollut
slirtomaaiansojen kurissa pitäminen
ja se on luonnollisestikin merkinnyt
yhtäällä henkistä pimeyttä ja toi­saalla
taloudellista kurjuutta. Mitä
kurjemmat olosuhteet ovat siirto­maissa
vallinneet sitä suuremmat
ovat olleet niistä sadut riistovoitot.
Mikäli mitään "uudistuksia', on saa­tettu
aikaan, ovat ne aiheutuneet sii­tä,
että Imperialistit ovat halunneet
jatkaa tätä järjestelrnää niin pitkiksi
ajoiksi kuin suinkin mahdollista Ja
ovat myöntäneet vähäisiä parannuk­sia
kaijisan asemaan, pitääkseen kan­san
tyytyväisenä niin halvalla hin­nalla
kuin suinkin mahdollista.
K u n nyt !YTC:n UNESCO:n toimesta
puhutaan näiden sorretussa ja riiste­tyssä
asemassa olevien kansojen kur­juudesta
niin tehdään sitä vain sil­mäin
lumeeksi. Sillä imperialistien
tarkoituksena el ole näiden kansojen
tukalan aseman perinpohjainen kor­jaaminen
— vaan vallitsevan tilan­teen
pitkittäminen siten, että myön­nettäisiin
joitakin parannuksia —
juuri sen verran, että n.vkjincn iär-jestehnä
voisi jatkua.
.•Tähän siirtomaa- y.m. kansojen
aseman korjaamiseen ei ole mitään
muuta todellista lääkettä kuin sosla-liEmL
Ainoastaan sen avulla kyetään
vapautumaan siltä kurjuudestamissä
maailman kanst.jen enemmistö elää
vielä tänä päivänä. Siitä on varsin
selvänä todistuksena Lokakuun suuri
sosialistinen vallankumous, jonka
seurauksena ovat vapautuneet ne mo­net
sorretussa asemassa olleet vä-hemmlstökansallisuudet.
jotka ennen
vuotta 1917 elivät tsaarivallan kan­sojen
vankeudessa.
Lokakuun suuren sosialistisen val-lapkiimpuksen
seqrauksena ovat mo­net
t.saarivallan Ikeessä eläneet kan­sallisuudet
saaneet oman kirjoitetun
kielen, omat yliopistonsa, puhumatta­kaan
nyt muista sivistyksen lahjois-i
t a . Samalla on näiden kansalUsuuk-J m i in verrattuna.
sien taloudellinen asema korjaantu­nut
kuluneiden 34 vuoden aikana il­miömäisellä
tavalla. Kapitalismi ei
kj-kene •. esittämään mitään niihis
verrattavaa kuluneiden 34 yuodei:
ajalta — siitäkään huolimatta, etu
sen edustajat ovat toimineet erinäi­sissä
siirtomaissa jo yli 250 yuodec
ajan^-
Meillä on siis syytä suositella IJlS
SCO:lle erinomaista ihmelääkettä,
sosialismia, maailman kansojc
enemmistön henkisen ja taloudellise::
aseman korjaamiseksi el varsin vä­häisessä
määrin, tippakaupalla, vaa2
oikein perusteellisesti, tukkukaupalla.
Edelleen suosittelemme UNESC0:2
herroille, että tekisivät sitä varta
t u t k 1 musmatkan Neuvostoliittoon.
SieUä he voisivat oikein paikan pääl­lä
havaita miten riistettyjen ja sor­rettujen
kansojen hehkistä ja talou­dellista
asefmaa voidaan korjaU oi­kein
perusteellisella tavalla kolacs
vuosik.vmmenen aikana. Se on jota*
k l n vallan toista kuin se vastenhakoi-nen
näpertely mitä kapitalistiset siL"
tomaaherrat ovat suorittaneet läll^
tyssaamaajiensa ja rommin avuO
kuluneiden 250 vuoden aikana ja joc-ka
seurauksena kansat elävät edellees
siinä henkisessä pimeydessä ja
loudellisessa kurjuudessa, niiay
UNESCO:n herrat ovat todennef-kirjasessaan.
Kapitallsthien sanomalehdistö
kaikki kapitalismin kellokkaat huuta­vat
n.vkj-ään kuin yhdestä suusta, et­tä
sosialismi uhkaa "vapaata maa:!'
maa". Ne väittävät kyseessä oleras
aseellisen uhan ja vaaran vaikka
dellisena vaarana ovat ne esimerkit )^
todistukset, joita "vapaan maaltaiflE'
lukutaidottomat Ja nälkäiset kac»'
saavat Neuvostoliitosta ja muista so­sialismin
tiellä olevista maista -
sosialismin paremmuudesta'kapitaliJ-