Vapaus, March 31, 1970

              •« Sii: • ' - i ; II
iiii?
1
I I ' ; : I ' " S S
SJviu2 Tiiätai, -maalisflc. 31 p. — Tuesdaljr, Mar.* 31,1970
INDEPENDENT L A B O R O R 6 AN
V A P AUS O F F INNI SH C A N A D I A N S
( L I B E R T Y ) BstsMsbed Nov. 6,1917
EdObor: W. E K L U N D Mlanager: E. SXTESI
Tedepbane: Offlce md EdUxuM (174-4264
PuUUsthed ««toe jirofildy: TUMSOIQA taHii T h i t i i b ^ . j b y .^taqtitos FUUMdn^
Co. LUAted. 100-102 J p h S t tPieät. GOdburF. OnitiMiiO:. X3amaa>.
Mautng addrem: B a r 60. \ -
Seoodid dafis MUU i^gist^itiiaa Kii^]ä»r 107S
• «-
CaiQiadaissa: 1 vfc. $10.00, 6 Hk. $5.25.
3 kk. $8.00
uaA:o; . 1 vk. $11.00, 6 kk. $5.75
Suomeea: 1 vk. »lliiD. 6 kk. «0J6
Joukkotiedoitmvalineistä
Senaatin komitea on viime viiUcojen aikana euorittanutt^^^
kirnusta Canadan joukkotiedoitusvälineistä, sanomalehdistä, radio-
.ial^V-asemista. Mahdollisesti tämä komitea saisi parhaiten selviHe
kuinka pienen monopoliluokan käsissä Canadan joukkotiedoitus-väjineet
ovat jos komitea loisi tarkastavan silmäyksen esimerkiksi
Vancouverin päivälehtien "kulissien takaiseen elämään".
Vancouverin päivälehtiä —- The Sun ja The Province — omis­taa
Pacific Press-yhtiö, joka aloitti viime kuussa sodan työläisi-ääai
edustavia ammattijärjestöjä vastaan sulkemalla työläisensä
ulos.
Pacific Press hallitsee Canadan kolmanneksi auurimman kau­pungin
koko uutisverkoston suurinta osuutta. Mutta vielä synkem-mfit
ovat ne mahtivoimat, jotka kontrolloivat Vancouverin sano­malehtiä
j a käyttävät niitä hyväkseen kahmiakseen enemmän voit­toja
ja valtaa.
The Sub ija The Province ovat osa valtavasta monqpolirenkaasia,
jonka johtajistoon lukeutuu maan kaikkein suurimmat pohatat
pankki-, vakuutus-, elintarvike- j a teolKsuuslaitoksista. Heidän
tuntosarvensa ulottuvat nielkein kaikille maamme talouselämän
aloille j a vaikuttavat kaikkien kansalaisten elämään.
Uutisverkoston kontrollointi on keskitetty Vancouverissa har­vojen
yksilöiden j a yhtiöiden käsiin;
Tästä on loistavana esimerkkinä mr. E . F. Brown, joka on
Vancoirver Sunin johtaja, ja Pacific Press-yhtiön puheenjohtaja.
Tämä mies, jonka käsissä on tämän sanomalehtiyhtiön ohjakset,
kuuluu mm. seuraavien liikelaitosten valtaluokkaan.
Hän on Kelly Douglas-yhtiön presidentti ja InlandNatural
Gas-yhtiön presidentti. Hän on myös Bank of Nova Scotian vara­presidentti
j a yksi johtaja sekä Nelsons Laundries-, Gapilano Tim-ber-,
Burns-, North American Life Assurance- j a B.C. Telephone-yhtiön
johtokunnan jäsen.
Kun vancouverilaiset asioiden näin ollen ostavat ruokatava­roita
K e l l y Douglasin kaupasta, tai Burnsin tuotteita, tai matkus­tavat
Union Steamshipin laivalla, tai lainaavt rahaa Nova Scotian
pankilta, tai työskentelevät puunjalostusj^tiöiUe, tai ottavat henkir
vakuutuksen North American vakuutusyhtiöltä, tai vievät paitansa
pestäväksi Nelsonsin pesulaaji, tai ostaa puhelimen käyttöoikeu­den,'
T A I ostavat Vancouver Sun j a Province lehteä, niin he kan­tavat
kortensa mr. P. B. Brownin voittojen kekoon.
Miltä tämä näyttää kun puhutaan monopolien kontrolloimasta
uutisverkostosta? Mutta yllä esitetty oli vain lesimerkki.
Mr. Max Bell toimii F. P; Publications-yhtiön puheenjohtajana
j a tällä yhtiöllä on äänestykseen oikeuttava osakemäärä Vancou­verin
Sun lehdessä. Lisäksi F. P.Publications kontrolloi useita ca-nadalaisia
päivälehtiä, kuten Toronton Glolie and Mail, Winnipegin
Fiee Press j a Calgarjoi Albertan-lehden. Mr. Bell on lisäiksi Ca­nadian
Pacific-rautatieyhtiön (joka kontrolloi Trailin CM&S:n,
Marathon Realtyn jne.) ja Bank of Nova Scotian johtaja,
YUä on vain lyhyesti yritetty mainita pari esimerkkiä siitä,
että minkälaisten monopolien kontrollissa on esimerkiksi nyt työ­sulussa
oleva Pacific Press-yhtiö, joka julkaisee kahta suurinta
päivälehteä Canadan kolmanneksi suurimmassa kaupimgissa. Mai­nitsematta
on m.m. jäänyt yhtiön muiden johtohenkilöiden yhtey­det
muuhun liikemaailmaan.
Mahdollisesti ylläkuvatusta voitaisiin löytää sellaisiakin asioi­ta,
joista senaatin joukkotiedoitusvälineitä tutkivalla komitealla­kin
olisi jotain oppimista.
Ehdottomana lopputuloksena on kuitenkin se, että joukkotie-doitusvälineet
ovat monopolikontrollissa ja tästä olisi tehtävä
loippu — j a mitä pikenmiin sitä parempi.
Vaarallista oikeistbhommaa
Kambodzhassa tapahtui oikeistovoimien toimesta vallankaap­paus
vajaat pari viikkoa sitten. Tämä ei tapahtunut kuitenkaan
yllätyksenä, sillä siitä varoitettiin jo viikkoa aikaisemmin P a r i i ­sissa.
Yhdysvaltain harjoittaman maahantunkemis politiikan -seu­rauksena
jatkuvasti kärjistyneessä Kaakkois-Aasian tilanteessa
tämä vaTlanfkeikaus merititsee vaarallista heilahdusta, sillä itses­tään
selvää lienee, että Kambodzhan oikeistopiirit, jos niiden on­nistuu
pitää valta käsissään, luotsaavat maan läheiseen yhteistoi­mintaan
U S A : n kanssa.
Laosin viime hetken tapahtumien yhteydessä on paljastunut,
että •SThdysvaltojen "tuholaiselin" C I A harjoittaa laajaa toimintaa
maassa naamioituneena kaikenkarvaisten "auttajien" kaapuun. Sa­maa
on ilmeisesti tapahtunut myös naapiuimaassa Kambodzhassa.
USA on pommittanut Kambodzhan Etelä-Vietnamiin rajoittu­via
raja-alueita, sillä tekosyyllä, eiitä siellä piileksii fitelä-Viet­namin
vapautusarmeijan sissejä. Koska pommitukBeflta ovat jou­tuneet
kärsimään myös siviilit, niin on tällaisten j a muiden pro­vokaatioiden
avulla saatu luoduksi mielikuva, että vapautusrinta­man
sissit muodostavat uhan Kambodzhalle.
" C I A : n agenttien taitavasti ohjaamana saatiin maassa aikaan
vietnamilais-vastainen hysteria, jonka valUtessa oikeistopiirit kaap­pasivat
vallan muka maan pelastamiseksi.
Kambodzhassa suoritettu oikeistovallankaappaus on kiinteäsisä
yhteydessä USA:n harjoittamaan KaaJckois-Aasian politiikkaan.
Nixonin hallituksen päämääränä on pysyä edelleen tällä alueella
j a sitä. osoittaa suuri Laosin operaatio, joka aloitettiin viime syk-
B3mä j a joka johti silloin tärkeän strategisen alueen, Ruukltujen
tasangon, valtaamiseen pois Laosin isänmaallisten voimien valvon^
nasta. Tämä toihienpide on nyt kuitenkin kärsinyt romahduksen,
sillä Pathet Laon sissit ovat vallanneet tämän alueen takaism v i i -
mcfksi kuluneiden viikkojen aikana ja sissien eteneminen jatkuu
edelleen.
Kambodzhan siirtyminen oikeistokaappauksen jälkeen Yhdys-vadtojen
leiriin vahvistaisi U S A : n asemaa Vietnamin sodasaa. Mah­dottomalta
ei myöskään näytä otaksuma, että USA lähettää jouk­kojaan
"auttamaian'! Kambodzhan uusia vallanpitäjiä.
Tämä tie on kuitenkin vaarallinen niin USA:Ilc itselleen kuin
~EEC:n komission äsken U S A :n
kmippeiviranomaistwi Itfona'-vie-'
railliit valtuustontie ahtoi j^äät-,
tsekJsi ^^gen "auxinkoiee^ ku-^
van" E E C :n j a U S A :n suhteina.
USA:n a^nlaisulkoiifiiniirteri Köij-nel^
<Da^äB Jkum!oEd jjipkfisti
C:n valtuuskunnan antamat lau­sunnot
täysin harhauttavina. L i -
•ääkai Jiflin-eaitQ pitkän ^ t ä ^ ' -
tan E E C : n dislkrimlnätorisiäta
(toimista 0SA :n'>]£aai9aa vastaaÄ.
Sanan täydessä merkityksessä
hän löj £ EC :lle r - jajnyös saman
-tien Japanille — jiyrkJrfä spöy tään:
elleivät nämä niiaat ava^ kaupan,
ovia jnarkkinoillaan USArn"vien­tituotteille,
on seurauksena näi-
'den maiden vientituotteiden \aäet-tknurien
kiintiörajoitusten alai­seksi
USArssa.
Nyt on JE]EC:n vuoro olla Jiäm-mästynyt
ja saman tien se ön pot­kaissut
«yytöslistan pallxm takai-äin
USA:n kenttäpuoliskoUe.
Kun USA :n apulaisulkoministeri
esitti, että eurooppalaiset kauppa,
knmppanimme eivät olfe.ymmär­täneet,
mitä me yritimme sanoa
heille, ts. E E C ei ole ymmärtänyt,
USA UI. hallituksen päättäväisyyt­tä
viedä läpi kauppapoliittiset
vaatimuksensa, niin EJEC :n val­tuuskuntaa
johtanut ranskalal-lien
Deniau on puolestaan väit­tänyt,
että USA :n apulaJBiilkomi^
nisteri ei ole ymmärtänyt E E C :n
valtuuskuntaa. Kuvaan kuului
luonnpUisesti, että Deniau torjui
kaikä iDavisin tj^tölöret aiheiet-/
tominai sekä esitti USA rta koh­taan
vastasyytösteu'tulvan.
EEC-nmiden amerikkalaisiin
tuotteisiin icohdistama lisäarvo-vero
(TAV) ei ole mikään uusi
ei-tullieste, koska sen alaiseksi -
joutuvat kaikki EEX7-maiden omat
kin tuotteet. EEC-maiden ame-rikkalaisiin
elektroniikan tuottei-
KeuJhlboasiiniaii lääSdkdtä
Taaditaaii flmaisapiksi
HelsInkL'--- Kroonisen keuhko­astman
perushoidossa yleisimmin
käytjetyt yhdistelmävalmisteet sekä
kortrkotropiinin (acth) esittää kan-sanel^
elaitos kokonaan korvatta
vaksi. Vuoden alusta voimaan tul­leen
valtioneuvoston päätöksen mu­kaan
sairausvffkuutus korvaa koko­naan
keuMcoputkia laajentavat lää­keaineet
ja kortikoidit.
Ihnaislääfctoeiden ulkopuolelle jäi­vät
kuitenkin kexiMcoastman hoi­dossa
käytetyt acth sekä yhdistelmä
valmisteet, jotka sisätoivät valtio­neuvoston
päätöksessä mainittujen
lääkeaineiden lisäksi muita HsS-ainetta.
kuitenkin esifmertcifcsi rau­hoittavaa
lääkeainetta sisältävät
astmalääiidceet ovat olennaisen tär-.
keitä kroonisen keuhkoastman- hoi­dossa.
KansaneiläkeUutas esittää koKo-naan
korvattavien lääkeaineinen
luetteloon l isättäväksi yhdistelmä
vatanisteet, joissa on myös raiAoitr
tarvaa, ysllcSnärsytystä poistavaa tai
limanimoitusta edistävää lääkeai­netta,
atropiinia, iparpaveriinia ja
metaokseAriinia. Luetteloa esite­tään
täydennettfiväksi nnyik korti-kotropiinilla
ja etypvnaHiiniila.
sf i n ^ d t ö t a m a ^'standardisoliYnis-tärkastus"
v itse tisiassa voi-djaan
mielivaltaituesti ; rajotttaa
inläiden tuotteiden tuontia, ei ole
liyöskään mikään uusi ei-tuUi-
•efete. E E C :n Välimeren maille •
iiijÄ^trdrtfät • trfllisuoftituirttauufiet
tapahtuvat taas ^ t t i n -kautta e i -
l^i-. rxn sopimu.^ta rikkoen, Deniau
Sen lujaan Deniau syytti US-A
:ta mm siitä, että se « i fioista-nut
tärkeiltä euroopjaalaisilta
vtientikdmikaaieilta tie. amerikka­laista
myyntihintajärjestelmää
,(ASP). Tämän järjestelmän mu-
^käan' USA:n tulliviranomaiset
jn^äräävät tuontikemikaaliUe i l -
jnjan muuta saman hinnan kuin
airikä on vastaavan amerikkalai-
;s|efn ikemlkaalin hinta siitä ilippn-jnatta,
mikä on kemikaalin todel-liiken
maahantuontihinta. Tässä
Deniaun syytöksessä on vahva
pierä, atUä -Kennedyn kierroksen
tulUalennussopimuksen voimaan-jtvilo
edellytti nimenomaan, että
U S A kumoaa 1.1. 1969 mainitun
miyyntilöntajärjestelmän. Tähän
/Päivään mennessä sellaista c i ole
tapiditunnt' Eikä sellaisesta näy
merkkiäkään.
Tosiasia on nyt, että epäluulo
jä vihamielisyys toisaalta E E C :n
(ja, myös Japanin) ja toisaalta
UBA m kauppapolitiikan kesken
on kohonnut huippuunsa. Puolin
ja toisin suuret taloudelliset ar-.
vot ov»t pelisiBä. Lisäksi panoksia
kiiltää poliittinen arvovaltakjr-symys.
Nöyrän niskaa ei taiteta,
sanotaan. Mutta kenen niska täs-ää
kauppapoliittisessa potkupal­lossa
taipuu, se on vielä ratkai­sematta.
Tasapeliin ( h ^ se ei voi
päättyä; E i ole uskottavaa, että
Nixon on USA:n ensimmäinen
presidentti joka ottaa lusikan
kauniiseen käteen kauppapolitii
kassaan ulkopuolisen julkisen pai
nostuksen alaisena. Mutta riski­peliä
olisi EEC:He nöyrtyminen
myös USA:n nyrkin heristelyn
johdosta. — Libra.
USA:in 3ton)etaippiot
' HanoL — fWL:n joitoiit ovat pu­dottama
tämän vvoäien ktduesrä
yli 400 VhdiysVältain|ia S o l i n i n il-'
mayoimiiia imjUmsä- la^tölametta
ia '^tekopteoia, to uutislioii-
Jmisto Vapautus, —• Yhdiysvallat on
•ollut paOcotebtu tumaiustamaan,] ^
;Etellä;-VietQamm iUmiaitorjunitia toimii!
'tehoiklkaaisiti. Yhdysvalilat ^ei selviä-
;päivääkärä )laippi^ Pudiotettuija
Jkoneita on tänä vueiuta pposmt-tia
ememmäm kulin viim» vuodfen
vastaavana. a'iikainia, ildirjoititaa a^ias-
•ta hanoiladnen Quang Doi Nham
'Dan.
USÄn armeija
vatvoo 1 ( a n s ^ äM
askelia
wäsh]ngton. — Yhdysvaltain ar­meijan
valkoilijat jatkavat tietojien
keräämistä mahdollisten tonsan-nousuden
varaflta suurissa amerik­kalaisissa
ikampungeissa, ilmeni Wns
Hingtonifisa perjantaina.
Paljastus sisäiltyi oikeusminlste-^
riön julkaisemaan vdaefitoiseen
lausuntoon, jonka armeija antoi U i t
t^vaHtion pBrituioanioistuimessa kes­kiviikkona.
Tämä oli vastaus amorikJkalaisten
kainsala isoikeulksien Jiiitom (ACLU)
nostamaan juttaon. Jolla armeija
yritettiin pakottaa ilopettamaan *ie-tAjen
kerääminen ja tsäilyttäminen.
Tiedot koskivat ACLU:n muikaan
"laillisiin poliiltisiin töhniin" osal­listuvia
henkilöitä.
LaustuiQossaan apulaispuolustus-ministieri
TbaddeusBeal sanoi, että;
jos armeija lopettaa mahdollisia
'kansannousuja koskevien vakoilu-tietojen
keräämiseen, kansallinen
tui^valJLsuus joutmi vaaraan. —• Ar­meilla
ei voi yksiokerfcaisesti odot­taa,
kunnes tulee todellista tarvetta
sotilaista, ilman että levottomuuk­sista
kerätään tietoja, hän lisäsi.
Valkoinen talo on viime vuosina
määräna^yt armeijan yksiköitä sel­laisiin
kaupunkeihin, joissa on esiin
tynyt levottomuuksia.
Bobby Sesäe
syytteeseen imiifias^
New York. — "Mustien pantte-reiden"
johtajaa Bobby Seadea ja
13 muuta tämän järjestön jäsentä
vastaan on nostettu iceksitty rauitia-syyte
Connecticutin osavaltion New
Havenissa. Jos syyllisyys murhaan
'todetaan; voi Conneticuttn lakien
mukaan tuomiona «Hila kuolemao-rangaistus.
SYNTYAAÄ-
PÄIVIÄ
Venla Luukko, Garson Mine,
Ont. täyttää keskiviikkona huhti­kuun
I pnä 76 vuotta
Matti Pärssinen, Sahnon Atm,
B. C. täyttää torötaina, huhtikuun
2 pnä'69 vuotta. .•• —• .
tJilio Rauhanen,JBeaver Lake,
Ont. täyttää perjantaina, huhti­kuun
3 pnä 73 vuotta.
Helmi Palomäki, Beaver Lake,
Ont. täyttää lauantaina, huhti­kuun
4 pnä 70 vuotta.
Helmi Ldtva, Toronto, Ont.
täyttää lauantaina, huhtikuun 4
pnä 81 vuotta.
Yhdymme sukulaisten j a tutta­vien
onnentoivotuksiin.
'^oiisein m a a i l m a i^
miäestä ,talBe 'kdtitk kulunedksi
25 vuotta; Kolkoitaitlelle s u k ^ l -
•Velle natsi^Saloaan suorittamat
kauhuteot ovat väin historiaa,
liujrtlsi 'kuitenkin Israeliin sHrty-neiilläjmftalaisilla
olevan muis­tissaan
ihmisten lajitteleminen
eriasteisiin kansalaisiin. rMutta'
tämän päivän fearves totuus on,
että Israelin hallitsevat piirit;
ovat ryhtyneet noudattamaan sa­maa
politiikkaa kuin natsit
ttaan ali*^lla asuvat ihmiset jao­tellaan
isäntäihniisiin ja toisen
taokah kansalaisiin. Vastikään
;jtl!ki8uuteen. pääflteitjty tieto Ga­zan
alueen 300,000 arabin poista­misesta
alueelta on tästä kquriin-tuntnva
osbittäs.
Arabit kuljetetaan- Jordanin
itätönHaHe. AaiaSfit iefiVat «aa >dl-jellä
maata Jerusalemin laitamil­la,
koska sinne rakennetaan
asuintaloja israelilaisille. Arabi-kylissä
tuhotaan rakennuksia,
koska "epäillään asukkaiden aut­taneen
kansallisen vapautusliik­keen
sissejä". Jerusalemissa on
arabien vuosisatoja asuttamia
alueita otettu israelilaisten hal­tuun..--"
Järkyttävintä tässä asukkaiden
luokittelupolitiikassa on se, että
sitä suorittavat ne ihmiset, jotka ^
itse karvaimmin ovat joutuneet
kokemaan, mitä on elää alarotuna
herrakansan keskellä. Välittö­mästi
tulee mieleen Etelä-Afrik­ka,
jossa paikallinen ja alkuperäir
nen väestö on tungettu asumaan
erityisille asuma-alueille j a jossa
valkoinen herrarotu huolelitii k a i ­kista
nsioista. -
Maailman yleinen . mielipide
reagoi kovin hitaasti israelilais­ten
miehitetyillä arabialueilla
suorittamiin vääryyksiin. Israelin
vallassa olevia ihaillaan "kuuden
päivän sodan" saavutusten vuok­si.
Vasta sellaiset barbaariset
teot kuin egyptiläisen tehtaan
pommittaminen herättävät lievää
närkästystä porvarilehdissä. Äs­ken
Helsingissä koolla olleessa
rauhanseminaarissa eräs Israelin
hyökkäystä puolustanut sanoi,
että "ei kai voida lukea Israelin
viaksi sitä, että se hyökkäsi ehkä
kaksikymmentä sekuntia aikai­semmin
kuin arabit". Hyökkääjä
on kuitenkin aina hyökkääjä.
Puolusteluksi ei voi esittää väi­tettä,
että toinen osapuoli "aikoi
hyökätä".
Lähi-idän tilanteen selvittämi­seksi
tehdään kaiken aikaa työtä.
Erityisesti on viime päivinä pon­nistellut
asian hyväksi Y K : n pää-siliteeri.
Yhdysvaltain ipi^esidentti
iNixoirtän; joka otti avosylin vas­taan
l9i*aelin pääniiiiititerin jokin
'jäika sjtten;Ja lupasi apuaan, on
alkanut hiukan miettiä. USA ei
toistÄisekisi lähetä luvattuja 125
I*«tottom4häwitfcäjää Israeliin. N i ­xonin
miettimisen syynä on tie­tysti
poliittinen tilanne. Vaikka
USA:n presidentti ei olekaan eri-^
tyisesti loistanut ulkopoliittisilla
teoillaan, hän tuntuu kuitenkin
tässä asiassa tajuavan, mikä on
Epäviisasta.
Huvittavaa on, että Israelin
lehdistö näyttää epäsuorasti
syyttävän njrt ystäväänsä Nix­onia
"jännityksen lisäämisestä
lähi-idässä". Tämä merkinnee
suomeksi sitä, että ellei Israelsaa
uusia aseita uusien provokaatioi­den
^orittamiseen, se on_jänni-tyksen
lisäämistä. Mutta toisaalta
tämä on vain loogista seurausta
siitä, että Israelin hallitsevat pii­rit
ovat lähteneet herrakansa-ajattelun
tielle. "Ylempi rotu"
voi säilyttää asemansa ja herruu­tensa
tietysti vain ensiluokkais­ten
aseiden ja niiden ylivoiman
turvin.
Tämä Canadan arrneijan Bomaarc-merickinen torjunta­ohjus
laukaistiin »hiljattain Santa Rosan saarelta FIo-indan
Tannilkoltai. Se oli enainnmäinieni Canadan ja USA:n
yJiteisesti tänä vuonna laoikaiseona ohjus.
Seato harjoittelee
E-Kunan merellä
Bangkok. — Viitisenkymmentä
Kakkois-Aasian puolnstudiiton
(Seaton) maiden sota-alusta osal­listuu
viime viikolla alkaneeseen
merisotaharjoitukseen fitelä-Kii-nan
merellä, ilmoitettiin Bang­kokissa
.
Alukset lähtivät Manilasta F i -
filppiineiltä ja hyökkäävät Thai-miaassa
olevia oletettuja vastapuo­len
joukkoja vastaan. Harjoitus
päättyy 9. huhtikuuta j a siihen
osallistuu aluksia Australiasta,
Uudesta Seelannista, Thaimaasta,
Filippiineiltä ja Yhdysvalloista.
Ranska j a Pakistan eivät osal­listu.
Sotaharjoitusta johtaa Yhdys­valtain
7. laivaston partio-osasr
ton komentaja kontra-amiraali
T. Rapp.
Ulbricht:
EsJIyksemme tähtää
Euroopan rauhaan
Berlini. - 7 "Kaikkein tärkein
tehtävä on Neuvostoliiton ja so­sialististen
maiden sekä kaikkien
Euroopan 'maiden kanssa liitossa
turvata rauha. Koska kahden
Saksan rauhansopimus on estetty
imperialistien ja Länsi-Saksan te­kemän
Pariisin-sopimukseR>avul-la,
olemme me ponnistelleet, että
viimeinkin, 25 vuotta Hitler-so-dan
jälkeen; voitaisiin toteuttaa
rauhanomainen rinnakkainelo D-DR:
n j a Länsi-Saksan välillä se­kä
normaalit suhteet kaikkien
kansojen kesken, totesi DDR:n
valtioneuvoston puheenjohtaja
Walter Ulbricht, Suhlissa Kapp-vallankaappauksen
50-vuotisjuh­lassa
pitämässään puheessa, päi­vä
Saksojen- pääministerien ta­paamisen
jälkeen.
Ulbricht totesi edelleen, että
DDR :n esitys Saksojen suhteiden
solmimisesta tasa^arvoisella: poh- •
jalla palvelee Euroopan rauhaa ja
turvallisuutta. Niin ikään ensim­mäinen
Saksojen pääministerien
tapaaminen Erfurtissa palveli
Ulbrichtin mukaan Euroopan rau­haa;
Hän.sanoi tapaamista hyö­dylliseksi
joskin pahoitteli kans­leri
Brandtin asennetta DDR :n
kansainoikeudelliseen tunnustami
seen, josta tämä kieltäytyi j a ve­täytyi
kolmen länsivallan sopi­musten
suojaan. Samassa yhtey­dessä
Brandt ei huomannut, että
osa sopimuksista on suunnattu
DDR:ää ja sen liittolaisia vas­taan,
huomautti Ulbricht ja lisä­si
» etteivät sellaiset sopimukset
voi tulla tunnustetuiksi DDR :ssä.
Brandtin tulee Ulbrichtin mu­kaan
lähteä siitä, että DDR on
suvereeni valtio, joka on liittou­tunut
Neuvostoliiton ja sosialisti­maiden
kanssa. Samassa puhees­saan
Ulbricht kysyi, mitä takuita
Länsi-Saksa on valmis antamaan
Euroopan rauhalle. Hän huo­mautti,
että niin kauan kuin
Länsi-Saksan hallitus ei tunnusta
Oder-Neisse-rajaa eikä DDR :n r a ­joja
sekä entiset Hitlerin kenraa­lit
ovat Bundeswehrissä, "puut­tuu
reaaliselta kaikuvilta sanoilta
reaalinen perusta". °
PÄIVÄN PAKINA
PÄKOITTÄAKO TALOUS RAUHAAN?
koko m a a i l m a n rauhalle, sillä
kanvbodzhasta muodostuisi silloin
todennäköisesti uusi Vietnam ja
Laos. Isänmaallisten ja kansallisen
vapautuksen voimien ainoa tie
biisi niissä oloissa aseellinen tais­telu
isänmaansa vapauden puo­lesta.
Kambodzhassa tapahtunut
otkeifltokaappauB avaa siis .erit­täin
vaarallisia näköaloja Kaali-kois-
Aasiassa.
Israelin pommi-iskut j a pans-sarihyökkäykset
eivät osu ainor
astaan Egyptiin j a Syyriaan, ne
osuvat myös itse Israeliin — ei
sotilaallisesti, vaan taloudelli­sesti."
(Der Spiegel).
"Israel on äärimmäisen haa­voitettavissa."
(Newsweek).
"Ilman avustuksia Israelin
talous romahtaisi." (The Econo­mist).
'Israelin talous kriisin edessä
1970 paisuvien sotilasmenojen
j a kutistuvien valuuttareservien
johdosta." (Financial Times).
Em. poiminnat lehdistä, jotka
eivät suinkaan öle millään ta­valla
Israelin, juutalaisten tai
_edes sionismin vastaisia, ovat
osoituksena siitä yleisestä p i i r ­teestä,
jdlla huomattavin osa ar­vovaltaisista
lännenkin lehdistä
on ruvennut viime aikoina pun­nitsemaan
ei ainoastaan Israelin
hyökkäyspolitiikan järjellisyyt­tä
tai järjettömyyttä, vaan sen
jatkumisen mahdollisuutta ta­loudellisesti.
Israel on valtavan arabimc-nen
ympäröimä piskuinen 2.5
miljoonan asukkaan valtio} joka
alun .perin syntyi j a pysyi pys­tyssä
ulkomaisen taloudellisen
avun turvin. Pääosan näistä
avustuksista muodostivat aluksi
aina näihin päiviin asti Länsi-
Sakaan maksanaat hyvitykset
natsien juutalaiaille Aiheutta­mista
tuhoista j a menetyksistä
sekä ulkomaalaisten — amerik­kalaisten
sionisti järjestöjen —
keräämistä lahjoituksista. Omal­la
taloudellisella toiminnallaan
Israel ei olisi saanut sen parem­min
budjettiaan kuin kauppa-ja
maksutasettaankaan tasapai­noon.
Vuoden 1967 kuuden päivän
sota on nostanut kuitenkin Is­raelin
menot pilviinr" Tosin on
Edelleen Israel on kääntynyt
valuuttarahaston ja maailman­pankin
puoleen lainapyynnöillä.
(Financial Times).
Missä Israel on nyt taloudel­lisesti.
Kuluvan vuoden varsi­naisen
virallinen budjetin koko­naistulot
nousevat 2,829 miljoo­naan
dollariin, mistä sotilaslas-kuihin
menee 38%. Tämän l i -
säksUsraelllla on kaksi muuta
ilmaantunut uusia rahoitusläh-budjettia. Ensiksi ns. pitkän
teitä, mutta ne ovat suuressa
määrin velkoja, jotka on nrak-settava
takaisin, tai oman_ kan­san
j a talouden vyön kiristystä.
Länsisaksalaisten hyvitysmak­sut
ovat päättyneet tai ainakin
päättymässä. Financial Timesin
mukaan sionisti järjestöt ovat
keränneet 1967 jälkeen avustuk­sia
Israelille noin 300 miljoonan
punnan (720:miljoonan dollarin)
arvosta.' Tämä keräys jatkuu
edelleen. Israel on myynyt US-A
:ssa pääasiassa sikäläiselle
juutalaisväestölle sotaobligaati-^
oita — tämän vuoden tavoite on
250 miljoonaa dollaria. (Econo­mist).
Viime vuoden loppupuo­lella
Israelin pääministeri Golda
RIeir pyysi presidentti Nixonilta
1,000 miljoonan dollarin luottoa.
(Sitä ei ole myönnetty vielä,
vaikka Nixpn.lupasikin Israelille
viime viikolla $100 miljoonan
arvosta talousapua; niin se ei
kuitenkaan ole kuin yksi kym­menesosa
pyydetystä luotosta.)
tähtäyksen kehltysbudjetti-— n.
670 miljoonaa dollaria — sekä
Jewish Agencyn varoista —150
—200 miljoonaa dollaria — saa­tu
avustusbudjetti. Nämä varat
menevät kokonaan sotilastarkoi­tuksiin.
Lisäksi on noin 90 mil­joonan
arvosta budjetissa ns.
peitettyjä sötilasmänoja. Niinpä
hallituksen menoista puolet uh­rataan
sotilastarkoituksiin (Eco­nomist)
ja ijruttokansantuöt-teestä
sotilasmenojen osuus bn
lähes kolmannes (Financial
•.Times).
Sota syö Israelin vaiuuttava-rantoa
joka päivä $1 miljoonalla
ja sen supistuminen on vuoden
196Ö alusta lähtien 50 prosent­tia.
Maan Jtauppatase huononee
»päivä päivältä ja maksutaseen
vajaus oh kaksinkertaistunut
1966—1989 välisenä aikana
(Economist). Ulkomainen velka
bn noussut $2 miljardin huike­aan
summaan (Der Spiegel).
Sotatalouden paisuvat menot
tuntuvat myös tavallisten israe­lilaisten
osalta. Puolustusveroja
— eräänlainen tuloveron lisävero
— on korotettu kolmanneksella.
Sosiaalimaksuja on korotettu.
Työläiset saivat tänä vuonna
kahdeksan prosentin palkanko­rotuksen,
mutta siitä otetaan 4
prosenttia pakollista puolustus-lainaa.
Ylellisyystavaroitten ( a l ­koholi,
tupakka, autot) veroa on
korotettu jyrkästi. Myös työn­antajat
joutuvat maksamaan
pakollista puolustuslainaa. (Der
Spiegel). Kaikkia kehityssuun­nitelmia
on ollut-^iakkp siirtää"
myöhemmäksi (kastelu-, tie-,
puhelinverkot jne.). Miehitetty­jen
alueiden- hallussapito rau­nioittaa
Israelin talouden (Der
Spiegel).
Kaiken ylläkerrotun lisäksi
voidaan mainita, että länsimai­sissa:
piireissä kiersi viikonlo­pulla
itsepintaisia huhuja, että
USA ei ole halukas anlSrSän"
liiallista tukea Israelille, koska
sen aryellaan pelkäävän mah­dollista
öljyrikkauksiensa mene­tystä
arabimaissa.
"Israelin arabeista saavutta­mat
voitot ovat yhtä epävarmo­ja
kuin hyödyttömiäkin, ellei se
luovu alueellisista anastuksis­taan
ja ratkaise Palestiinan pa­kolaisongelmaa",
sanoi Ranskan
presidentti Pompidou äskettäin
vieraillessaan USA:n kongres-slissa.
Ehkäpä järki ja rauha palau­tuvat
taloudellisten pakpittel-denkin
tietä, — Nyrkki.
MM
•M
II',, I, M L L , ! . , 1