Vapaus, December 7, 1968

              Sivu 2
VAPAUS
( L I B E R T Y )
EDITORI W. EKLUNO
Lauantai, ioulu. 7 p - S . t „ d . . , Dee 7. 19e8 ^ ^ ^ ^ „
I N D E P E N D E N T U ^ B O R O R G AN
O F F I N N I S H C A N A D I A N S :
TEtGPHONEi OPPICi; AND CDlTORIÄi: 674-4264
Establlshed Nov. 6, 1917
MANAQERt. n . SUKSI
Publlshed ttolce weekly: Tuesdays,^ by Vapaua
Publishing Co. Limited, ^00-102 Elm St. West, Sudbury, Ontario, Canada.
' Mailing addpess: Box 69
Ad1<nllsing:rat6s -äpcm appllcaltl<»b,\tran5]at!ton tree of chare*.
Authorlzed as second class mall by the Post Office Department, Ott«w«,
and for payiöent M pottoge in «aah.
CANADIAN LANGUAGEPRESS
' -''TILAUSIIINNAT: .••
OanadasÄ: 1 vk: »10.00, 6kk.«555 T7SA:n:
S kk. 8.00 Suomeen:
1 vk. $11.00,6 ML $6.76
1 vk: 11.50. «tit. 6.35
Polmimenakointia
!Presidentti Lyndon^John^^
'!kä tdhtävänä oli tultkia viime ©lofcuussa Chicagossa: pidetyn
demokraattipuolueen ediustajaikökoulksan yhiteydessä itapaihtu-neidien
väMvaltaisuoiksien syitä, ja sitä, Tniten voitaisiin eslää
toistammista, julfcaisi viilfcon. vaihteessa tutkimusten raportin,
missä todetaan — kuten 'ovat 'kymmenet sanoimaleihltikiinjeen-vadhtajat
ja/miljoon'ait televisdoim'tisia seuraaivalt ai
denneet — että Chicagoni väkivaltaisuuksila ei voi sanoa rniuiulk-si
kuin ''poliisiitmeUalkoinniiksi".
'RitkimuJksen suorittajat väittäVät, että poliiseja vastaan
järjestettiin ptrovcikaatiöite San teoin, miuitta siitä huo­limaitta
todetaan, että poliisien väldivaltaisuudeft olivat a.jat-teletmattomia,;
rajattomia ja erotuifcsetta kaakkiin köhdisttuvia.
Tästä 345 sivua käsilötävästä raportiista iiJlmeanee, ktuten on
jo uUltisosastoUa kerrottu, että tiJrtikijiaikdrnissioniin jäsenet ot­tivat
todistajalausuntoja 1,410 silmimirtäkijäitä, eftitä mpoirtissa
on käytetty 2,017 FBI:nasiamie!^en lausuntoa, ja että tutkir
muksen yhteydessä katseltiin 180 tuntia kaihakoista oteittuja.
elokuvia ja tutMttiin 12,000 yksityistä valokuvaa.
Raportissa sanotaan/että mielenlosoittajat "heittelivät esi-heilä
poliiseja ja poliisiiaiutoja kohrti; mutta väkivalitaisuiuksien
ominaispaino oli valtavasti poliisien'harjoittamaa."
Yhtenä esimerkkinä siitä, miten silmiittömässä raivossa ja
' ilman mitään todellista syytä poliisiväkivaltaa käytettiin de-mofkraattipuolueen
eduiätajakokoulksen aikana Chicagossa, ei
vain rauhanpuolustajia, vaan kaikkia poliisien eteen sattunei­ta
ihmisiä vastaan, esitetään raportissa se tosiasia, että pohi-;
Sien kovan pahoinpitelyn kdhteeksi joutui 63 sanomalehti-
Imiegtäkin.
Raportissa arvostellaan myös Chicagon pormestari Rich-
.ard Daleya,. joka heti tämän poliisimellalkioLnnin jälkeen kii­rehti
puolustamaan ja onnittelemaankin poliiseja solavasLaisr
ten mielenosoitusten väkivaltaisesta hajoi/ttamisesita.' Raportis­sa
muistetaan, että pormestari Daley antoi viime huhtikuussa
määräyksen ampua kucllettavastiMartin Luither Kingin mur­han
jälkeen mellakointiin csalilistuneita ihmisiä. Raportis.sa
todetaan, että silloisella kuoliaaksi-ampumismääräyksaHä oli
nyt epäilemättä oma vastaiiksensa poliiseihin.
Mr. Daley on ilmeisesti myöhemmin huomannut asenteen-
. sa kestämättömyyden koäka .hän antoi nyt eräitä varauksia
jättäen siunauksensa eli hyväksymisensä tälle raportille. .
. Merkillepantavaa myös on, öttä Chicagon poliisien johto '
on jo ryhtynyrt jonkinlaisiin toimenpilteisiin maineensa pelasta-,
miseksi koska pormestari Daley antoi tietää, että muutamia
poliiseja on pidätetty virantoimituksesta, että kaksi poHisiker-sanittiia
on eronnut, ja että joitakin muita poliiseja vaalaan
aloitetaan toimenpiteitä virkatehtä-vistään erottamiseksi siksi
kun heillä er ollut asianmukaisia poliisimerkkeja silloin kun
he rauhanpuolustajia pieksivät Chicagon kaduilla ja puistoissa.
Toisaalta tutkijakomitean jolltaja, chicagolainen lakimies
Daniel ,Walker on ilmoittanut, että muutaman poliisin erotta­minen
ei. tässä asiassa riitä,, sillä rangaitukseen on saatava
feaikki ne jotka ovat vaätuussa näiden poliisimeUakkain jär­jestämisestä
Chicagossa. Ilman muuta voidaan pitää selvänä
asiana, että moista poliisimellalkkaa. ei olisi voinut miten'kää;n
tulla, jos poliisien' korkein johto 'ei olisi sitä hyväksynyt.
OPETUSTA CANADALLEKIN
Kiikaan ei kiellä sitä, etteikö järjeatysviranomaisilla ole
joiSssakin tilanteissa vaikeita tehtäviä. Eipä sitäkään, että heitä'
syytetään toisinaan tarpeettomaatikim kovakouraisuudesta.
Syynä tähän on kuitenkin se tosiasia,:että poliiseja käyte­tään
aivan liian usein tavallisia kadun miehiä ja -naisia vas­taan.
Lakkotaisteluissa, sotavaataisissa nndelenasoituiksissa,
opiskelijain liikehtimisissä j a m^iissa tämänsuuntaisissa ta­pauksissa
poltiisit komennetaan tisein"isoisten" puolesta mie-lenk>
soittajia vastaan. Toisaalta äärioikeistoa edustavat piirit
ja ryhmät saavat poliisien puolesta toimia miltei yhtä esteet-tömästi
kuin alamaailman rikosliiga/tkin. Rikkaitten kauipun-ginosissa
poliisi tunnetaan lasten luotettavana ystävänä ja aut-
•Mjaina, muftta slummialueilla tunteelltomana viirikamiehenä,
jota on pienestä pitäen pelättävä.
Kaikki tämä ja muut samantapaisöt seikat vierottavat po­liisit
tavallisesta kansasta silloinikin 'kun he suorittavat jär­jestyksen
valvojina hycdyllistä ja tarpeellista työtä.
Pahinta tässä yhteydessä on se, että poltisilaitofksen kor­keimmissa
portaissa ke'hitityy^'m,e"' teemme mitä tahdomme"
mielialaa, miätä Chicagon tapaus on yksi räikeini esimorkki.
Meillä canadaläisilla ei ole liioin miltään syytä omahyväi-syylteen,
sillä täkäläisenlkin poliisien piireissä elää käsitys sii­tä,
että poliisilaitos on sitten yaltio valtiossa. Vhtenä esimerk­kinä
tästä oli se kun Montrealin poliisipäällikkö Jean-Paul
Gilbert julisti,- että hän ei muika voi ylläpitää järjestys'tä
Monftrealista läntisen pallonpuioliskon rauhankokou/ksen aika^-
nä (joka pääittyi täysin rauh'alhsesti viime sunnuntaina) ellei
valtiovallan toimesta ikuelletä hänelle epämieluisilta henki­löiltä
pääsylupaa Canadaaai. , .
YllämainiUtu mr. Gilbertin puilkaus heijastaa kaikessa
alastomuudessaan poliisivaltio^miielialaa ja ohjelmaa, mitä lii­an
usein poliisilaitosten korkeirnmissa piireissä hellitään.
Tällaiseas^a mielentilassa 'lolevat polilisi'j'Oihta|ja(t ikaltsovat
velvollisuudekseen— jia pahinta on että he itsekin uskovat
siihen—'Hehdä mitä talhtovat", päättää sitä, minkälaisia me-l
flesti töörahva kommun Juhlisti
viime viikolla tflanassadonsa
iiiäolivuosisataisla taivalt«, jN» ta-
:pahtumat talvella l'919 olisivat
kulkeneet toisin.
Eesti töörahva konunun eU kii-
Iteii kaikkiaan vain 6 kk. 7 patvää
ja aen kukistumisesta voivat ri^y-
Mslää rintansa my«6 kobnlseta-iuhaftta
suomalaista Viron retjke-
Iäistä, .eestiläiset laskevat n/mit-läinhetmoveljien
osuuden varsin
merkittäväksi.
Eestin töörahva kommunin synty­misen
50-vuotispäivää muistetaan ja
sitä vietetään nyky^Eestissä. Eikä
ainoastaan siksi, että se oli^ensim-mäinen
itsenäinen Eestin valtio
vaan myös siksi, että se oli ensim­mäinen
sosialismin yritys Eestin
maaperällä. -
Kaikki alkoi oikeastaan jo vuotta
aikaisemmin, silloin kun Venäjän
Lokakuun vallankumouksen lai­neet
löivät yli Venäjän, Pietarista
euna-alueille asti. Eestissä julistet­tiin
neuvostovalta pari päivää Pie^
tarin talvipalatsin valtauksen jäl­keen
mut!a kovin paljon ei nuori
valta ehtinyt muuta tehdä kuin j u l ­kaista,
perustuslain luonnoksen, sillä
Saksan keisarilliset joukot saapui­vat
Eestiin j o helmikuussa 1918.
ITSENÄINEN EESTI
Vuodesta 1918 syksyllä kun puna-iirmeija
eteni Venäjän kan.salaisso^
dan useilla rintamilla, se yhdessä
eesliläisl^^^J.o^kko-osastojen kanssa
alkoi valloittaa takaisin Eestiä. Rat­kaisevana
pidetään Narvan vapaut­tamista
28. 11; 1918. Narvassa pe­rustettiin
nimittäin'seuraavana päi­vänä
uusi hallitus,. Eesti töörahva
komniunin neuvosto, jonka päämi­nisteriksi
tuli Jan Anwelt.
Eesti töörahva kommunin joukot
etenivät Narvasta länteen koko jou­lukuun
saaden vähitellen haltuunsa
miltei koko maan Tallinnan lähintä
ympäristöä lukuun ottamatta.
Eesti töörahva kommun Julistau­tui
itsenäiseksi. Leninin hallitus hy­väksyi
itsenäisyysjuli'stuksen joulu,
kuun 7 pnä ja lupasi uudelle val­tiolle
vielä 10 miljoonan ruplan lai­nan.
' ' : -
En^l:intilainen sotalaiva pysytteli
kuitenkin jatkuvasti ankkurissa Tal­linnan
redillä ja Tallinnan halli­tuksella
oli tukenaan Baltian saksa-lai.
st'1 ja Venäjän .valkoiset. Tallin-^
nan poliittinen yleislakko: joulukuun
puolivälissä j a puna-armeijan etene­minen
pelästyttivät kuitenkin por­varillista
hallitusta ja 27 pnä. joulu­kuuta
tehtiin sulanen päätös; jolla
englantilaisia kehotettiin miehittä­mään
Eesti, sanoo nykyinen histo-'
riankirjoitus tapahtumista.
.Samaan aikaan Eesti töörahva
kommunin hallitus yritti parhaansa
mukaan järjestellä maan asioita.
Pantiinpa alulle koululaitoksen ja
sosiaalihallinnon perustaminen ja
ehdittiin antaa asetus kulttuuri­muistomerkkien
ja . taideaarteiden
suojelemisesta
SUOMALAISET HEIMOVELJET
lopetti toimifltanea k«säki!iun 5 pnä
Yksi sivu Eestin historiaholiv päät­tynyt.
KOMMUNIN HEDELMIÄ
50 VUODEN TAKAA ,
Eestin sosialistisen neuvostotasa­vallan
johtajat, selostivat tähän ta­paan
puolen vuosisadan takaisia J a -
pahtumia Moskovassa Jcansaixiväli-
3elle lehdibUölle vuosipäivän alla.
Vaikka kommuni pysyi pystyssä
vain sanotut 6 kk. 7 päivää, sen sie­men
jäi itämään ja on' nyt alkanut
kypsyttää hedelmiä, he sanoivat.
Tilaisuudessa olivat tietysti esillä
myös nyky.-Eestin asiat j a Eestin
johtomieli<yt saattoivat kertoa tyyty­väisellä
äänellä: 'sodanjälkeisestä
taloudellisesta noususta, joka ilman
sosialisinia olisi "OUut mahdoton.
Eestin lasketaan tuottavan esimer­kiksi
sähköenergiaa henkeä kohfi
enemmän kuin USA ja teollisuus on
kaiken kaikkiaan 24-kertaistunut
vuodesta 1939.
Eestiä kuten muitakin Baltian ta-lujittaa
miBisilaitosta£uti
Moskova.N««iv<»s(olffton Ic6b-keiniman
neuvoston>puheniieiiistö
on muuttanut yleisen jfiirjestyk-sen
ministeriön nimen sisäasiahir
ministeriöksi^ ilirioltetaah Mo^ko^
vasta. .• • •
Samalla on julkaistu NKPrn kes­kuskomitean
ja neuvostohallituksen
asetus toimista Neuvostoliiton mi-liisilaitoksen
lujittamiseksi edel­leen.
•Asetuksessa todetaan, että yleisen
järjestyksen ministeriön ja sen pai­kallisten
elinten nimitys' ei vastaa
kaikkia niitä toimintoja, joitä ne
suorittavat valtion elinten jär}est6l-mässä.
Sisäasiain ministeriön ja:3en
elinten tehtäväksi on asetettu nii­den
toiminnan täydellistäminen
noudattamalla tarkoin sosialistista
läillisQutta.
Asetuksessa todetaan, että viime
vuosina on toteutettu tärkeitä toi­mia
lainrikkomuksia vastaan käytä­vän
taistelun tehostamiseksi, yhteis
savaltoja pidetään Neuvostoliiton k u n t a p i i r i e n ^ d e n kohottamisek-edistyneimpinä.
Eestin teollisuus­tuotteet
tunnetaan j a varsinkin kulu­tustavarat;
joiden kohdalla on kysy­mys
muotoilusta , ja tyylistä, ovat
erittäin suo.sitluja kaikkialla Neu­vostoliitossa;
Eestiläiset ylittävät Neuvostolii­ton
keskimääräiset luvut myös
maataloustuotannossa ja uskovat pys
tyvänsä : jatkuvasti parantamaan
saavutuksiaan..
Historian pitkä pyörähdys puolen
vuosisadan aikana näkyi myös vii­me
viikkoisis.sa juhlissa. Narvassa
olivat suomalaiset nyt sosialistisen
Eestin kutsumina vieraina.
-T- Sisko KiUru.
si tässä toiminnassa sekä miliisiläi-toksen,
prokuraattorilaitoksen ja
tuomioistuimen toiminnan paranta­miseksi.;
Nämä toimet ovat edistä­neet
oikeusjärjestyksen lujittumista
monissa kaupungeissa.
Samalla kommunismin rakentami­sen
edut vaativat yleisen järjestyk­sen
lujittamista edelleen. Miliisilai-ioksen
henkilökunnan lujittamisek­si
ja sen kansan yhteyksien laajen­tamiseksi
aiotaan miliisilaitoksen
palvelukseen ottaa työläisten par­haita
edustajia. Miliisin elinten
työntekijät; aiotaan valita tavallises­ti
työläiskollektiivien suositusten
perusteella.
RANSKA KAMPPAILEE
FRANGINSA PUOLESTA
SaTitarmiarmeijat vartioivat maan rajoja
Ylivoima nuorta tasavaltaa vas­taan
vahvistui kuitenkin nopeasti.
Ympärysvaltojen joukkoja ilmestyi
kuvaan, vapaaehtoisia saapui Skan­dinaviasta
muutama sata ja suoma­laiset
heimoveljet saapuivat peräti
kolmen tuhannen miehen voimalla
retkelleen.
Tammikuun 7 pnä tilanne sota­näyttämöllä-
muuttui. Valkoiset äU
koivat puolestaan hyökätä ja valloit-'
tivat vähä vähältä maan. Maalis­kuussa
1919 maassa pidettiin vaalit,
mutia Eesti töörahva. kommunin
kannattajat eivät osallistuneet nii­hin,
sillä kommunin johto p i i ke­hottanut
työläisiä; yleensäkin boiko­toimaan
vaaleja. Kohotus perustui
tuolloin vallalla olleeseen periattee-seen
''luokkataistelu ei voi päättyä
sopimukseen".
Eesti töörahva kommunin johto
Eurooppa-1 ei
pääss3^t radaHleen
A d e l a i d e . E l d o n raketti Eu-i-
oo<ppa-l F-7 lauikaistiin Woomer;is-ta
varhain viime lauanitaina. multa
sen ei onnistunut päästä napa-ahici-ta
kiei"tävälle radalleen.
34 metirin mittainen kolmivaihei­nen
raketti lauikai.siiln lopulta lau-ftnitaina
monien poruuitusiten jälkeen
Eldon eduslfijien mukaan lähtö on­nistui
hyvin^ja toinen vaihe syttyi
sekä irto.si norm.aaiisitj. Kohniis vai­he
alkoi kuitenkin toimia vain o.sil­tain.
Toimitituaam vain seiiLsemän so
kuntia täivdellä voim.alla se .sanimuj
Ja e.'>ti siten satelliltiin pääsyn ra­dalleen.
Eldoa AdolaJdcssa Australiasj;;)
edustava cver.s'ti .1. Dutton kertoi
kuiftenikin lauantain kokeen tuloÄten
olevaan hyvin tyydyljtäviä, vaikka ta-voiteit'ta
ei .saavutetitulkaa-n. .;-..:
Pariisi; — Ranska o n n y t val-raislautuniassa
piiritykseen, tode­taan
ulkomania. Se aikoo puolus­taa
frangin virallista kurssia epä-r
toivoLsefiti ainukin sik.si kunnes
L'SA:n uusi prosidcnttion astunut
virkaansa. Näin siitä huolimatta,
että todclii.^uudessa hullitiiksen
ä.sken ilmoittamat toimenpiteet
viennin tukemiseksi ja tuonnin
rajoiltanilscksi merkitsevät itse
asiassa noin 4','t suuruista frangin
"piilodtvalvcintia". .Se voi muo­dostua
suuremmaksikin, mikäli
KatiskSii hallitus kiristää cdel
leen ulkomaankaupan säännöste­lytoimenpiteitä.
Ranska on voit­tanut
yhden taistelun frangin de­valvointia
vastaan ja se aikoo voit­taa
myös koko sod:vn,~ pääminis­teri
(louve de Murvillc vakuutti
kansalliskokouksessa viime viikol­la
selittäessään hallituksen tiuk­koja
toimenpiteitä. Ulkomailla
epäily jatkuu kuitenkin suurena.
Itariskan uudet valuutiaKonlrolli-toimenpiteut
kä.siltävät tuojien (ja
viejien valuuttusiirrot sekä pääoman
ja kullan siirrot ulkomaille j a ulko­mailta.
Tähän kontrollialueeseen
kuuluvat myös turistien käyttöön
myönnettävät valuuttamäärät. jotka
vaihtelevat 200 frangista 500 fran­giin.
Liikemiesten J a i l l i s i a liikemat­koja
varten myönnettävän valuutan
yläraja on 2.000 frangia. Näiden
kontrollitoimenpiteiden kiertämisek-
.si on olemassa kuitenkin lukematon
määrä "porsaanreikiä", joiden tuk­kimiseksi
Ranskan finanssiministeri
ja keskuspankki yrittävät löytää eri­laisia
keinoja.
Vaikein on kontrolli frangin sete­lien
ulkomaille siirtymisen estämi­seksi.
Varsinkin Hanskan Sveitsin
ja Län.si-Saksan vasnaisille rajoille
on tullimiesten vahvistukseksi siir­relty
valtavia santarmija mellakka-poliisimuodostelmia.
setelien sala­kuljetuksen
estämiseksi. Näistä kon-trollitoimenpiteistä
huolimatta, tämä
sektori on kuitenkin vaikein. Näin
on ollut aina asianlaita, kun on ollut
kysymys tuottoisesta salakuljetuk­sesta,
olipa sitten kysymyksessä ta-vaia
tai valuutta.
Pääministeri Couve de Murvillen
puhe kan.salliskokouksessa ei itse
asia.ssa .sisältänyt muuta uutta presi­dentti
de Gaullen aikaisemmin pitä­mään
televisiopuheeseen, kuin että
Hanska supistaa puolustus.menoja,
nimenomaan omien "ydini.5kuvoi-mien"
kehittämiseksi tarkoitettuja
määrärahoja. Tämä viimeksi mai­nittu
merkitsee mm. sitä, että Rans­kan
ensi kesäksi suunnittelemat
ydinpommikokeet Tyynellämerellä
i;eruutetaan. Tämä de:Gaullen lempi
ajatuksen kumoamisen ilmoittami­nen
olisi ollut hänen omasta suus­taan
liian nöyryyttävä. Siksi teh­tävä
jätettiin pääministerille.
Vaikka pääministsri ilmoittikin
I lasketun budjetti vajauksen supista­misesta
yli puolella — supistus kos­kee
paitsi puolustusmenoja, valtion­johtoisen
teollisuuden tukemista se­kä
koulu- ja yliopistomäärärahojen
poispyyhkimistä ^ niin hän vältti
asettamasta sisäisiä taloudellisia
ky.symyksiä työlistalle. Sanonnat
palkoista ja hinnoista olivat epämää­räisiä.
Hän myönsi kuitenkin, että
Grenellen sopimuksessa viime tou­kokuussa
sovittu kokous pidetään
ensi maaliskuussa aikataulun mukai­sesti.--
Tässä uudessa kokouksessa
hallituksen, työnantajien j a ammat­tiliittojen
edustajat toteavat, miten
elinkustannukset ts. hinnat ovat ke­hittyneet
sitten viime toukokuun ja
mihin tarkistuksiin palkoissa tämä
kehitys antaa aihetta. Jo nyt. on
kuuluniil varoittavia ääniä ammatti­liittojen"
lahöffä Tunföjen nousun
•johdosta. • Hallitus yrittää tehdä
kaikkensa pysyttääkseen kotirinta­man
talousasiat toistaiseksi taka-alalla.
iiinriMiirni[iiritiifiHiiiinHinniHiHiiiiniriniiiirfiiiHifnHiiMnirfiMri»ii»liriiitrnriiiiiiiiHrirriHrniirHHiiiiMiniiMiiiriinriiMniiiunrrNMiirrinin^j^
MONTREAUN JULISTU|
Kuultuaan Vietnamin denftokraattisen tasavallan ja Etelä-Vietnamin
kansallisen vapautusrintaman edustajien ääcä Läntisen pällonpiibli&kon
feri maiden eöustajaiflpMieet, Motitrealissa marraskmin 28 pri ja joulu­kuun
1 pn välisenä aikana pidetyssä Läntisen pallonpuoliskon konferens-;
sissa Vietnamin sodan lopettamiseksi hyväksyttiin'yksimielisesti seu-'
raava päätöslauselma:
— Tuomitaan ankarasti USA:n rikollinen sota, jota se on käynyt
Vietnamin kansaa vastaan viimeiset 14 vuotta.
•— Tuetaan täydestä sydämestä Vietnamin sankarillista ikanaaa seji:;
taistelussa kansallisten oikeuksiensa, itsenäisyyden, suverenisuuden,. yhte­näisyyden
ja alueellisen koskemattomuuden puolesta. Pidetään Vietnamin;
kansan vapautustaistelua sutirena - panoksena yhteisessä kansojenväli­sessä
taistelussa itsenäisyyden, vapauden, rauhan j a sosiaalisen kehl-
.tyksen puolesta. *
; Se tosiasia, että USA:n hallitus joutui ilman ehtoja lopettamaan
koko Pohjois-Vietnamin alueiden pommituksen ja aloittamaan keskus­telut
NiPL:n edustajien kanssa Etelä-Vietnamia koskevissa asioissa, on
suuri voitto Vietnamin kansalle, USA:n kansalle, läntiselle pallonpuo­liskolle
ja k a i k i l l e maaUman ihmisille, jotka toimivat rauhan ja vapauden
puolesta. Tämä voitto on myöskin kaunis esimerkki oikeudentunnon Voi­masta
aTkakaudellamme.'
Tämä on kaikesta huolimatta vasta alkuvoitto, koska U S A : n hallitus
jatkaa edelleen kiristyvässä määrässä sotatoimenpiteitään Etelä-Vietna-missai
suorittaen päivittäin harbaarisia rikoksia Vietnamin kansaa vas­taan
ja ulottaen sen tunkeutumisia Pohjois-Vietnamin suvereeniselle;
alueelle.
Konferenssi arvostaa suuresti sitä panosta jonka USA:n, j a läntisen
pallonpuoliskon kansat ovat antaneet edistysmieliselle ihmiskunnalle sen
taistelussa raulian j a sosiaalisen edistyksen puolesta ja sitä päättäväi­syyttä
millä ne USA:n Vietnam-sotaa vastustavat.
Nykyisen tilanteen vallitessa konferenssi kääntyy läntisen;p'allonpu0-
''skon. ja U S A : n kansojen puoleen kehoittaen niitä järjestämään kaikki
ioukot taisteluun USA:n Vietnam-sodan kokonaan lopettamiseksi. Kon­ferenssi
kehoittaa läntisen pallonpuoliskon kaikkia yhteiskuntaluokkia
•»nfamaan Vietnamin kansalle moraalista, poliittista ja aineellista tukea
kaikjssa mahdollisissa muodoissa ja parhaita tuloksia tuottavalla tavalla,
sekä järjestämään läntisen pallonpuoliskon eri maissa Vietnamin kansan'
solidaarisuusviikon, alkaen se joulukuun 20 pnä, joka on .NFL;n perustar
mispäivä ja tukemaan aktiivisesti Vietnamin kansan asennetta, mikä
ilmenee toisiaan seuranneista lausunnoista; Pohjois-Vietnamin lausunto
marraskuun 2 päivältä 1968; N F L : n lausunto marraskuun 3 päivältä 1968;
N F L : n ja Vietnamin rauhan ja kansanvallanpuolustajain Kansallisen
•liiton yhteinen lausunto marraskuun 7 päivältä, joissa viitoitetaan Viet­namin
ongelman poliittinen ratkaisu. Konferenssi; kehoittaa läntisen
pallonpuoliskon laajoja kansalaispiirejä tuomitsemaan päättävästi Yhdys­valtain
hallituksen siitä kun se jatkaa hyökkäyssotaansa Vietnamissa, ja
vaatimaan, että USA:n hallituksen pitää lopettaa kaikki Pohjois-Vietna­min
suvereenisuutta loukkaavat tekonsa, vetää kaikki USA:n ja satel^ :
Hittien joukot sekä USA:n sotamateriaalit pois Etelä-Vietnamista ja pur­kaa
kaikki Yhdysvaltain tukikohdat Etelä-Vietnamissa; antaa Vietnamin
k-ansan ratkaista omat sisäiset asiansa EteläVietnamin'kansallisen va­pautusrintaman
poliittisen ohjelman perusteella ja Vietnamin kansall^
maan molemmissa osissa mahdollisuus maan yhdistämiseksi rauhanomai­sella
tavalla j a ilman mitään ulkopuolista painostusta.
Sorrettujen kansojen paras menetelmä Vietnamin kansan tukemi­seksi
on taistelu imperialismia vastaan sen kaikissa muodoissa kunkin
maan olosuhteiden vaatimalla tavalla. Konferenssi on täysin vakuuttunut,
että läntisen pallonpuoliskon maiden kansojen ja koko maailman tukOr
mana Vietnamin kansa tulee varmasti saavuttamaan urheassa taistelus­saan
peruoikeutensa ja siten antamaan suuren panoksensa ihmiskunnan
rauhan ja vapauden hyväksi.
.r-Montrealissa, marraskuun 30 pnä 1968.
l l l t l l l l l l M I I I I I I IN i t i i i i i t i t i i i i i i i i i i i i i » iiMi iiiijiiiiHiniiimiiiiiituimiiiimiiriimnm imiiuiiiiiTiii(i| T i i i i i i i i i i t i M t " i » i tiiimiiiiuiim
Juntan todistajat
pall(oon
vartii
Strassburg.; — Kaksi loikannutta
kreikkalaista todistajaa on kertonut,,
ihmisoikeuksien komissiolle Strass-burgissa,
että Ateenan sotilashalli­tuksen
edustajat ovat pahoinpidel­leet
ja uhkailleet heitä kuolemalla.
Meletes ja Marketakis tuotiin var­tioituina
Ateenasta yhde.ssä neljän
muun kanssa Strassburgiin todista­maan
ihmisoikeuksien komissiolle,
ettei Kreikan hallitus kiduta vanke-jaan.
He pakenivat oltuaan yhtey­dessä
pan-hellenisen vapausliikkeen
johtajaan Andreas Papandreouun.
Meletis kertoi lehdistötilaisuudes­sa,
että hänen leukansa oli murret­tu;
häntä: oli ruoskittu ja hänelle
oli annettu sähköiskuja sukupuoli­elimiin-
Hänet oli myös asetettu
avoimen haudan ääreen ja uhattu
teloittaa. Meletis on salonikilainen
kauppias ja hänet pidätettiin, koska
hallitus syytti häntä vastarintaliik­keeseen
kuulumisesta.
Kretalainen automekaanikko Mar
ketakis puolestaan pidätettiin touko­kuussa
kun hän oli viemässä autolla
vasemistolaista poliitikkoa Giorgios
Tsaraoukasia. Salonikasta ateenalai­seen
sairalaan. Häntä hakattiin kah­deksan
päivän ajan pidättämisen
USA hautoo
kaappausta
Pohjois-Korealta
Moskova. — Yhdysvallat laaMi
suimnitelmia Hollannissa Pohjois-
Koreaa varten rakennettavan " T i -
mamttivuiori-nimisen kala^^usa'luksen
kaappaamiseksi. Alus kaapattaisiin
sen ollessa matkalla Hollannisftä Ko-:
reäain. S a i i a vaara uhkaa myös tois­ta
Hollamnissa Pohjois-Koreaa-iila=_
uikse.S'ta rakeain et Uivaa kalastas-alus-ta,
kirjoitti Izvestijan Rotterdamin
kirjeenvaihtaja Juri Korniloy leh-de-.?
S'ä viime viikolla.
Hollamin lehdlsitössä juilkaislaijen
u Uftii ten muJkaan Yhdysvallat osoit­taa
^uurtia kiinnostusta Pchjois-Ko-re
an vart eu . ratkennetitavia aluksi a
kohtaan. Alukset on tarkoitus taka-vairikoida
j a vaihtaa myöhemimin
vakoilualus Puebloon, kirioittaa
Korni lov. .
jälkeen järjestelmällisesti hiekka­pusseilla.
Molemmat lähtivät Norjaan vii­konvaihteessa
skandinaavisen laki-miesryhmän
kanssa, jonka suojelus­ta
he ovat pyytäneet; He selostivat
tiettävästi kokemaansa kidutusta
ihmisoikeuksien : komissiolle sulje­tussa
istunnossa. He kertoivat per­heittensä
jääneen Kreikkaan ja pel­käävänsä
nyt, .että näille kostetaan
heidän pakonsa. .
PÄIVÄN PAKINA
NYT ON TAAS JOULUKUU
netelmiä poliisit käyttävät, minkälaisia aseita ja välineitä he
varaavat mieienosodtrtajienj rivien 'ajoittamiseksi jne.
Kuten tiedetään, Montreallissa ollut .läntisen pallo sivaltio-^järjestelmää tohlti kuin
liskon rauhankokous sujui rauhallisesti mr. Giilbertin "pelosta" esimerlkiksi Chicagon kaupun^
huolimatta. Samoin on voitu aivan liian usein vuosienvarrd-.gissa. Mutta Ghi(:agon"poliisi-la
todeta, että lakoit, sekä sotavastaiset mielenosoitukset ja pa- mellakoista" julkaistu raportti
raatit ovat sujuneet rauhallisesti siilMn, jos ei ole poliisien toi- on varoitus myös meillie cäna-
.meisilia niitä häiritty. • daiaisille; jos m,ielimme huu-
Juuri tämä, "'me teemme mitä tehdamme" men/taliteettiin lehtiä siitä, että poliisien 'työtä
perustuva toiminta, on alentanut pdliisien arvovaltaa ja vai- kunnioitettaisiin ja tuettaisiin,
keuttanut heidän työtään. sen sijaan että sitä pelattaisiin
Onneksi täällä Canadassa oi ole m,enty niin pitkäJlIe polii: ja vastustettaisiin.
Arvoisa lukija on varmaan huo­mannut,
että nyt ollaan taas joulu-kuun~.
puolella. ^
Tosiasia.ssa näiden rivieijJJmes-tymispäivästii
on enää 18 päivää
jouluun.
Tämän kolmen viikon/aikana
ehdittävä ja tehtävä paljon. Per­heen
emännät puhdistavat j a teke­vät
erikoista "Joulusiivoa" niin et­tä
sormien nystyrät ovat miltei ve­rellä.
Pikkulapset miettivät, mitä
pitäisi joulupukille lähetetyssä kir­jeessä;
i)yyl:iä — ja me aikuiset
lap.set yritämme puolestamme sa­lata
mahdollisimman tarkasti, mitä
" p u k k i " Iai)sille ja lastenlapsille
tuo.
Kaupungilla on joulu Jo täydes­sä
meno.ssa. Kadut on koristeltu
liiketalojen kohdalta jouluvaloilla,
joulupukin 'kuvilla ja monenkirja­villa
joulumainoksilla.
Kaupat ovat tulvillaan tavaraa
Ja moni pikkiiliikemies, Jonka t i l it
näyttäisiviit vuoden päättye.ssä 'pu­naista'
ellei olisi joulusesonkia ja
siihen yhtyvää vilkasta kaupan-teon_
aikaa, tekee yötä päivää^ työtä'
saadakseen ainakin kohtuullisen
osan_ioulumarkkinain tuloista.
Kassarekisterien polkka on su-loisinta-
joulumusiikkia kaupallisen
joulun vietossa ja me kaikin au­tamme
sitä osallamme pikkuos­toksia
tehdessämme, vaikka mo­nena
aikaisempana vuonna olem­me
päättäneet, että nyt saa joulu­lahjojen
osto jo riittää.
Joulu on tietenkin monella ta­valla
tervetullut lepo- Ja virkistys-hotki
pitkien sy.vsöiden ruvettua
^ pikku hiljaa lyhenemään. Onhan
päivä jo kukonaskelta pidempi
jouluna, kuten sanotaan. '
Mutta tänä vuonna on joulun­pyhissä
mittaa miltei yhtä paljon
kuin oli ennen vanhaan hyvään ai­kaan,
jolloin, joulua vietettiin aat­toaamusta
nuutlnpäivään asti ja
Jotkut hurskaammat sielut vielä­kin
kauemman, peräti nuulin nup­piin
asti .mikäli oli värkissä Ja
mahdissa varaa.
Joulupäivä on nyt keskiviikkona
ja se tarkoittaa, että Joulun vie­tossa
hupenee tänä vuonna miltei;
'koko viikko ja toinen mokoma
uudenvuoden pyhien vietossa.
Hyvä on luonnollisesti että ras­kaan
työn raadannan lomassa saa­daan
vaihteeksi Juhla- j a lepopäi­viäkin.
—
Mutta Joulun- ja uudenvuoden
pyhien ajaksi olisi varattava mah­dollisimman
paljon hyvää luetta­vaa^
sillä ilrnan sitä ei Joulu ole
kerra.ssaan mitään.
Tämän seikan oivaltaen on Yh-.
dysvaltain ja Canadan suomalais­t
en toimesta valmistettu Jo perin­teelliseksi
tullut yhteinen Joulu-
Julkaisu, mikä pyrkii vaatimatto­malla
osallaan tyydyttämään kan­salaistemme
yleistä "lukunälkää"
jouluna.
Kuten aikaisempinakin vuosina
tässä julkaisussa on runsaasti Yh­dysvalloista
ja Canadasta saatuja
avustajien kirjoituksia, runoja ja
kuvia. .
1 .loulu-julkaisussa on lukuisia
mielenkiintoisia novelleja, kerto­muksia
ja kuvauksia.
Siinä on joitakin ajankohtaisia
artikkeleita ja useita rafki-hausko-j
a kertomuksia Ja juttua Joulunpy­hien
ratoksi.
Kaiken kaikkiaan Joulu-julkai-su.
ssa on nyt 32 eri kirjoitustay
mistä löytyy mieliaiheita kunkin
maun mukaan me^ko laajoille pii­reille.
Tässä 48-sivuisessa Joulu-julteH.
sussa on runsaasti kuvia'Kanadas­ta.
Yhdysvalloista Ja muualtakin.
Ja vaikka kustannukset ovat ko­honneet
kautta ; linjan. Joulun
hinta on edelleen sama, $1.00. Jos
mistään, niin siitä saadaan halpa,
arvokas ja mielenkiintoinen Joulu­lahjakin
ystäville, sukulaisille Ja
tultaville lähetettäväksi.
Joulu 1968 on juuri ilmestynyt
painosta. Sen postitus aloitetaan
vielä tämän viikon aikana, ja ku­ten
hyvänä tapana on ollut, "pit­kämatkalaisille
se lähetetään en­siksi
-— siis .'Vhdysvaltoihin, Ca­nadan
lännelle ja vasta viimeksi
lähiympäristöön ' ja kotiseudulle.
N i in saadaan lyödyksi matkavai-^
kcudet ja julkaisu : kaikille luki­joille
osapuilleen samanaikaisesti
juuri hyvissä ajoin --levitettä­väksi
ennen joulua, mutta ei kui­tenkaan
niin aikaisin, ettei enää ;
joulupyhinä ole mitään luettavaa.
Joulurunnclmissa,.K|insijkoura,