Vapaus, September 9, 1967

              Sivu'2 Lauamtai, syysk. 9 p. — Saturday, Septt. 9, 1967
VAPAUS I N D E P E N D E N T L A B O R O R G AN
O F F I N N I S H G A N A D I A NS
( L I B E R T Y ) Established Nov. 6, 1917
EDITOR: W . E K L U N D MANAOER: E. S U K S I
T Q ^ M O N E : O F F I C E A N D E D I T Q R I A I . 6 7 4 - 4 2 64
Publlshed thrlce iveekly: Tuesdays, "niursdays and Satur^ays by VM>fit|s
Publishing CJo. Limited, 100-102 E im St. West, Sudbury, Ontario, Canada.
• Mailing address: Box. 69
Adltfrtlslng rate* upon application, translatlon fjree of oharg«.
^uthorlzed as isecond c l a ^ mail by the Post Office Departjnent, Ottawa,
CANADIAN lÄNGUAGE-PRES
TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 v^: <(lp.QO. 6kk.$5.25 USA;n: IvJ:. $11.00,6kk.$5.75
3 kk. 3.00 Suomeen: 1 vk. 11.50, 6 kk. 6.25
Yhdestä taskusta toiseen ^
: Omtaricin .mäakuintahallitiiksen juuri vaalipäivistä iimoit
tamisen aattona antaima tiedioitus, että se a i l D o ensi vuonna
antaa kotdenomistajille noin $50.00 verohelpotusta kui^n^Uis-verojen
kohdalta ja ottaa samalla mialksaaksieen oikeuslaitok­sen
hallinnolliset (ei sis poliisilaitoksen) menot, anitaisivat,
mikäli tämä lupaus lunastetaan käytännössä, ääximmäispn
suturen verotaakan alla oleville kotieniomistajdlle vähän ver'o-helpotusta.
Samalla keirtaa tämä tiedoitus — niin vaalimerkeissä
^^in se annettiinikiln — on tunnustus siitä, että jotaikiin olisi
: (öhtävänä kotienomistajien bunnallisverojen ylöttömän taa­kan
helpoittamiseksi.
Mutta vaikka sanotaankin, ettei ole sopivaa "katsoa ilah-jahevosen
suuhun", niin tässä 'tapauksessa on välttämätöntä
näin menetellä.
' Kuten on liutistiedoissa kerrottu, Ontarion verokysymyk­siä
nelisen vuotta tutkinut n.s. Smthin komitea esittää kaik­kiaan
noin 350 muutosehdotusta verojen perimisen kohdalta.
Mutta se karttaia kuin kissa kuumaa puuroa, eikä vain
ika«!ta, vaan. avoiimei^ti vastustaa, n.s. lisääntyviien pääomien-verotusta,
mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että 'kun raha-miehet
ostavat esimerkiksi kiinteimistöjä, osaikkeita tms. sa­nokaamme
100,000 ddllarin, arvosta ja myyvät ne viikon kur
kilituä $120,000 hinnasta, saadensiitä voitoiksi $20,000, tämä
voitto, eli "lisääntynvt pääoma", on verovapaata tuloa! Tämä
on todella paljcai huonompi menetelmä kuin liittovaltiopor-taassa
verojärjestelmää tutkineen Carterin komissionin ra­portti,
missä ehdotetaan muun ohella myös "lisääntyvien pää-pmien"
verottamista.
Merkillepantavaa myös on, että Smithin komitean rapor­tissa
puihutaan monenlaisista muista uusista veroista, mjuitta
uppopilkkaat suuryhtiöt pääsisivät ikuin koira veräjästä ilman
mitään lisäveroja!
' Meille sanotaan, että yhtiöille tulee 3 prosenttinen lisä-yero
vuoteen 1974 mennessä siinä tapauksessa, jos Ontario
ei sa? liittohallitukselta lisää tulolähteitä. Siihen mennessä
yhtiöt pääsiisivät. Smithin komitean raportin mukaan 7 pit­kää
vuotta ilman mitään lisäveroja!
Toisin ovat asiat kuitenikiin kotienomistajien kohdalta.
Kotienomistajille luvatun yeroavustuiksen vastapa ko-niitea
ehdottaa suuresti lafäjenevaä myynti- eli liikevaihto-yeroa,
jonika alaisel^i t^ palyelut.
Tännä sellaisenaan bn ajattelerniseri arvoinen asia. Sa-ijnalla
kun kotienomjstajälle luvataan vähän helpotusta *kii;nr
Jeimi^l^verojen v kphdailtaj jonka merkitystä mainostetaan
mahtipontisesti, aiotaan mahdolli'slm,man pienin puhein lisä­tä
pikkuihmisten verotaakkaa "suuresti laajennettavan myyn
tiveron muodossa,, minkä alaisiksi tulisivat myös Vissit pal­velut".
Myyiritiyero on kaikkein epäoikeutetuinta veroa, ni­menomaan
siksi, kiun sitä joutuvat maiksamaan 'köyhät, sai­raat,
työttömät ja työkyvyttömät .'kaiken kulutustavaransa
yhteydessä samassa suhteessa miljonäärien rinnalla-. Ja jos
myyntiveroa korotetaan ja laajennetaah myös palvelujen
{pulhelin, sähkö jne.) alalle, .niin yleissummaksi tulee se, että
kiiiniteimistöveron, kohdalta saatu verohuojennus peritään
'myyyntiverojen muodossa kuitenkin kotienomistajilta ja ^
muilta pikkueläjiltä. .
Kun lisäksi ehdotetaan^ että ruvetaan, yerottamaan myös
vissejä touluja, yliopistoja, hällituteen rakennuksia ja 50-
prtosentisesti kirkkojakin, niin se tarkoittaa, :että tavalliset.
veronmaksajat joutuvat tavalla tai toisella maksamaan nä­mäkin
menot niin kirkoille kuin yliopistoillekin ja siten hei­dän
ns. näkymätön verotaakkansa Isääntyy siltäkin kohddm.
Lyhyesti sanoen Smithin komitea ehdottaa huojännettavaiksi
kiinteimistÖveroa siteh, että se suinima peritään ikuitenfkin
samoilta veronmaksajilta muilla keinioiln. :
Asia mutkistuu jä tulee entistä pahemmaksi jos huo-mipidaan
vielä Srhithin komitean ehdotusten eräitä muita
kohtia, joiden merkitystä emme ole välitfettaVasti kyllä voi­neet
vielä täysin tyydyttävästi itseMemmekään selittää.
Smithin komitean raportissa luvataan veronmaksajille
monimutkaisen ''asuntöpalautuslahjoituksen'' perusteella ve­rovapaus
maakuninallisesti yhtäläisrtetyn (proväncially equaii-ized)
verotusarvion perusteella $2,000 suuruisesta veroarvio- ,
summasta kutafein itsenäiätä (omalla sisäänkäytäyällä varus­tettua)
asuntoa kohti.;
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, ettäesimerM täällä
Sudburyssa, missä keskinkertaisen kodin arvio kumnallisvero-'
tuata varten on $4-000—$5,000 paikikeiUa, on tä arvio ker­rottava
kolmella ($12,000^$15,000) että saadaan selyille se
: "maafcunnallisesti yhtäiäi^tetty" veroperustä ja vasta siitä
summasta on ensilmmäinen $2,000 verovapaata omaisuutta —
siis nodn 16.6% prosenttia nykyisestä yeroarvilostai
Täihän liittyy vielä _erästoinenikin tärkeä seikka, nilnit-täii)
se, että päästäkseen eroon täilaisesta monimutkaisesta
lasfkutavasta, ennemmin tai myöhemmin ruvetaan yaatimiaani,
että koko malaikunnaissa otetaan täytäntöön "maakunnallistesti
yhliäläistytetty" kiihteimistöarvio Ä varten.
Tämä tarkoittaa, että esim. Sudburyssaverotusarviot kohoa­vat
3-kerta'isesti ja monilla maäseuituipaikoilla vieläkin enem­män.
Kaikki tämä on omiaan korottamaan kiinteimistöverbija
ja kun kaiken lisäksi vielä eihdotetaan, H;tä asU/ntorakennuk-
ON SYYTÄ SURRA -
lUA EHRENBMRG QN
Vasta puolitoista vuotta on ko-lunui
siitä kun kirjoitin Ilja E l i -
renburgista hänen TS-vuotispäivä-nään';
ffyt k p i on kuollut. Lienee
totta, että vasta muistokirjoituk­sessa
voi yrittijä arvioida suuren
ihmisen eläpäntyötä, että 75-vuo.^
tiaan Ifuva ei ole täyddlinen, että
vasta e)ä|nän päätyttyä nähdään
lopulUhpii kuya. Ja päin, lopulli­sena,
J l j a Ehrepburgjn elämän­työ
on painavampi panos maail-mankulttliurispji
-T- kuin tammi­kuussa
1966.
Elämäkertatiedot eivät ole muut­tuneet;
kerratkaamme ne lyhyesti:
syntyperäitään keskiluokkaa, juuta­lainen,
syntynyt 27. 1. 1891. Tsaa­rin
pioJijsin vainoama j o IS-Aiiotiaa-na
ja lyse^Jaiseija vapkjlassa ku­mouksellisten
mielipitöiden ja agi­taation
taikiä. Karkasi W09 P a r i i s i in
jpssa ppisjceji, harjoitti vallanHu-moukseilista
itoimJAtaa, kuului V e ­näjältä
karanneiden emigranttien
kerhpibin ja yhdistyksiin, joiden ko­koonpano
oli varsin kirjava: kom^
raunisteja, anarkisteja, nihilistejä.
Tutustui taiteilijoihin, runoili, maa­lasi
ja kirjoitti Venäjän vasemmis­tolaisiin
ja maanalaisiin lehtiin. J u l ­kaisi
ensimmäisen runokokoelman­sa
1911. Maailmansota tempasi hä­net
mukaan ranskalais-.shovinisti-seen
innostukseen ja hän pyrki ja
pääsi r i n t a m a kirjeenvaihtajaksi.
Nyt hän sai jo kirjoituksensa julki
yenäläisissä päivälehdissä. Innostus
|{uitenkin laimeni ja sammui vähi­tellen
nuoren miehen kokiessa so­dan
kauhut. Lopputuloksena oli pa­sifisti
Ehrenburg — jollaisena me
hänet tunnemme. Lokakuun vallanr
kumous yllätti Ehrenburgin, hän
joutui uuden innostuksen valtaan ja
palasi kojtimaahansa. Mutta hänen
Panskan intellektuaalisissa vasem-mistopiireissä
omaksumajisa anarkis
tinen asenne ei sopinut Neuvosto-
Venäjän ankariin oloihin. Vallanku­mouksellinen
todellisuus oli toista
kuin vallankumoukselliset haaveet.
Niinpä hän joutui vierailemaan jäl­leen
vankilassa. Jälkeenpäin hän
kuitenkin melko nopeasti kypsyi ta­juamaan
venäläisen kokeilun mah­tavuuden
— tämäkin on vakaumus,
joka on jäänyt pysyväiseksi, joten
me tunsimme Ehrenburgin vakava­na
kommunistina. Tosin hän ei ole
koskaan kuulunut kommunistiseen
puolueeseen.)
Vuonna 1922 hän julkaisi romaa­ninsa
Julia-Jurenito, jota kiitettiin
ja h a u k u t t i i n— se herättää edel­leen
ristiriitaisia tunteita venäläis
sissä. Koko ii920-luvun ajan hän asui
yupröin kotimaassaan, yuoroinRahs-j<
assa, sai toimeentulonsa lehtien
avustajana, kjrjoitti useita romaane­ja
ja tuli kuuluisaksi. 1930-luvulla
hiän palasi Neuvostoliittoon nyt jää­däkseen.
Espanjan sodan puhjettua
hän matkusti, rihtamakirjeenvaihta-;
jgna Espanjaan -r- tämä oli järjes­tyksessä
töinen sota, josta hän teki
reportaashejä, ja kolmas oli lähellä.
Espanjan sodan päätyttyä, hän ryh­tyi
kirjoittamaan suurta romaania
P a r i i s in kiikistuminen, joka valmis­tui
ennen Hitlerin hyökkäystä Neu­vostoliittoon
- r - siis epäbtolliseen ai­kaan
koska silloin muodollisesti ei
ollut kitkaa Neuvostoliiton ja Rans-,
kan välillä. Ehrenburg oli aikaansa
edellä ensimmäisen kferran; kesä­kuussa
1941 Hitler hyökkäsi ja ro­maani
ilmestyi. Sen jälkeen Ehren­burg
matku^i kolmannelle sotarin­tamalle,-
oikeammin sanoen rinta­mille,
sillä hän teki r^portaasheja
^ i l l Q l n pohjoisesta, milloin etelästä
— slvumeoneni sanoen osoittaen
juurta urheutta.; Sotarepbrtaashien.'
vaikutusta on tjetenkin vaikea m i -
;tata, mutta .Sota-nimiseen kokpel-
•maan (Voi||a) kpotut neportaashit
tuntuvat vielä tänpän vaikuttavilta
Sodan jälkeen ilmestyi 1948 romaa-
Tfi Myrsky, joka on jatkoa Pariisin
kukistuminen^teokselle.
Käännekohdaksi Ehrenburgin elä­mässä
muodostui vuosi 1949, jolloin
Rauhanpuolustajain liike perustet­tiin.
Hän o l i sen perustajajäseniä ja
hän on ollut sen tunnetuin ja aktii­visin
johtava jäsen lähes kahden­kymmenen
vuoden ajan. Kirjailija
phrenburg joutui varmaan luopu­maan
useista kirjallisista ideoista
voidakseen matkustella "rauhan lä­hettiläänä"
maasta maahan Hänen
ityöl^ehonsa oli läpi koko 1950-luvun
usikornäton — olihan hän jo 60 täyt­tänyt
— ja hän oli loisUva puhuja.
Olen kuullut hänen puhuvan ja kes­kustellut
hänen kanssaan. Mieleeni
^äi hauraan, raihnaisen vanhuksen
uskomaton v i l k k a u s — hänellä
'leikkasi" sähköisen nopeasti^ ^ ja
fraaseista ja korulauseista vapaa,
yksinkertainen, järkyttävä ilmaisu.
Vuoteen 1954 saapuessamme ta­paamme
uuden merkkipylvään: -pio-poisromaanin
Suojasää, joka julkais­tiin
Rauhanpuolustajain kansainvä­lisessä
aikakauslehdessä jatkokerto-pnuksena
ja välittömästi käännettiin
suomen kielelle Suomen Rauh<inT
puolustajain Tänään-lehteen. Tämän
taiteellisesti vähäpätöisen pienen
opuksen vaikutus oli sanoin kuvaa-fnaton.
Ensimmäisen kerran ulko­maalaiset
lukivat ankaraa arvoste­lua
NeuvoSftoliiton byi-okraattisista
oloista^ taidepolitiikassa vallitsevas­ta
juonittelusta, yksilöiden kapinas­ta
stalinismia vastaan. Neuvostolii­ton
oloista perillä olevat henkilöt
vakuuttavat minulle, että Suojasää
ei ollut ensimmäinen ''rohkea" kir­ja
ja että .sen venäjänkielistä nimeä
Ottepel ei käytetä siinä merkitykr
sessä kuin ulkomailla, jossa"Suoja-säästä"
tuli iskusana, joka tarkoitti
stalinismiii italven vaihtumista ke^'
vääksL Joka tapauksessa moiiet
suomalaisetkm käyttävät edelleen
tätä nimitystä ja monelle kirjalli­suudesta
tietSmättömälLeKjj) supmA-laiseUe
mmi "Ehrenburg" merkit,
see "SuÄJasää» kirjoittajaa". Kaksi
vuotta myöhemmin pidettiin X X
puoluekokous. Jälleen Ehrenburg
oli edelläkävijä.
Luultavasti Ehrenburg o l i rau->
hanlä^ettilään toimensa oheegs?,.jqi
1950-luvuIla aloititanut muistei^ien-r
sa kirjoittamisen. Vasta 1960:luyul-la,
jolloin hän o l i jo 70 vuofita .tj^yt.
tänyt, hän ryhtyi julkaisemaan niitä,
ja ejisjmfliäinen'oga Ijhmisjä, yupsja,,
elämäärniminen teos ilmestyi v . 19p5.
Muistelmien . viimeinen qsa / o l i
valmisteilla Ehrenburgin saajd^ssa
sen sydänkohtauksen, joka johti (hä­nen
kuolemaansa. K U : n Neuvosto^
liitossa oleva kirjeenvaihtaja ,Sii?ko
)<iuru., väittää kuulleensa luotetl,^'
yalta taholta, että Ehrenburg pfisi,
ennättänyt saada sen valmiiksi.
» » « r,
Kunniatehtävät, ulkonaiset: NLtn
jKorkeimman neuvoston jäse?^, y;S(ta
1946, neuvoston ulkpmaanvaliojaij^-
pan jäsen v:sta 1954; Leninin k a n ­sainvälinen
rauhanpalkinto. . •
Elämänkerran uilkonaisten piuiUei
den jälkeen on vuorossa elämäntyö.
Ehrenburgin teoksista oJen lukenut
tosi n vain Pari isin kukistumi nen.
Myrsky, Yhdeksäs aalto, Suojasää
j a Ihmisiä, vuosia, elämää-teokset:
Ensimmäinen loinokokoelma on
hieman lapsellinen, mystiikan sävyt­tämä,
ei mitenkään erikoinen teos;
Julio Jurenitoa on luonnehdittu f i ­losofiseksi
pikareskiksi, joka tosin
on vuosien kuluessa menettänyt pal­jon
loisteestaan. Se suomennettiin
vasta 1965. Muut 1920-luvulla kirjoi­tetut
romaanit Kolmetoista piippua,
1923, Jeanne Neyn rakkaus 1923,
Rvats 1925, Vuoden 1923 kesä, 1926,
Sivukadulla 1927, ja Vilkas elämä
1928— sanotaan "loistaviksi" (Ruh-
(Jatkuu sivulla 3)
Pahan hengen manaianimen ja> s m pois ajo
johti luultavasti nuoren niais^ Jkuolieinami
Toronto. — Ontarioai johtava
kuO'lemanisyyntutkija, t r i H . B. Cot-nam
sanoo uskovansa, että noita»
tempuit aiheuttivat erään paipiai
luona asuneen. nuoren naisen kuo­leman
viime kesäkuussa. Hän on
inäärännyt suoiitettava^i kesäkuun
21 pnä kuolleen Katherine Globen
kuolemansyyntutkimuksen. ErEtteh
tietojen mukaan 18-vuotias Kathe­rine
Globe kuului St. Matthias Ang-lican
kirkossa toimineeseen uskol-
• laparanitaja_ ryhmään, jonka johdos­sa,
on kaksi pappia j a eräs yliopis-toprofessorin
vaimo.
• Anglikaanisen kirkon ToroRtpn
piispa vahvisti maanantaina tiedon,
että yksi hänen kirkkonsa pappi on
johtajana lahkokunnassa mikä ori
kehittänyt menettelytapoja pahojen
henkien karkottamiseksi ihmisistä.
' Tri Cotnam sanoi toimistonsa pit­käaikaisten
(tutkimusten johtaneen
viranomaiset uskomaan, että Toron­tossa
jatkuu tämä "taikominen —
mihin liittyy rukoileminen, kuritta­minen
(spanking), ja kummallinen
mongerrus (jargoni" mutta lahkon
päämaja on tytön kuoleman mainos­tuksen
johdosta muutettu toiseen
paikkaan.
Anglik^anikirkon Toronton piispa
Rt. Rev. George B. Snell, jonka
alaisuudessa on 325 anglijcaanipaF*-
pia Torontossa, on sanonut, että St.
Matthias kirkon johtaja, Canon G.
Moore Smith on johtaja ryhmässä,
mikä on viimeaikoina kiintynyt yhä
enemmän ja enemmän vaikeuksissa
olevissa ihmisissä oleviin pahoihin
henkiin ja on yrittänyt kehittää me­netelmiä
näiden pahojen henkien
pois ajamiseksi." Piispa sanoi va­roittaneensa
pappi Smithia ja muita
hänen lyhmäänsä kuuluvia mahdol­lisista
seuraamuksi-sta.
Piispa Snell sanoo miss Globen
kuoleman jälkeen kirjoittaneensa
mainitulle lahkolle Ja kieltäneen s i ­tä
kokoontumasta ennen kuitt miss
Globen kuolemansyyn /tu^jkipunen
on loppuunsuoritettu. Tni*<d^am
arvelee kuitenkin, että' ryhmä jat­kaa
edelleen toimintaansa»'
Miss Globen ruumiinavaus pn to­dennut,
että mainittu henkilö kuoli
kroonillisen korvaakivuji aiyöihin
aiheuttaman mädän j a aivokalvotu-lehduksen.
johdosta.
T r i Cotnamin kertoman mukaan
tähän lahkoon Yaikaisenunin kuulu­nut
mrs Dale Webb on fcertonut v i ­ranomaisille,
että hän j a miss
Globe asuivat' kuoleimantapauksen
aikana St. Matthias kirkon pappi­lassa,
ja että hän (mvs Webb) o l i
paikalla silloin kuin Kattiy kuoli.
• Mrs Webb ja eräs toinen nuori
nainen kääntyi kirkon viranomais­ten
puoleen miss Globen kuoleman
jälkeen siksi kun he. olivat asian
johdosta huolissaan.
T r i Cotnam sanoo mrs Webbin
kertoneen, etä tämä lahko yrittää
"ajaa pahoja henkiä pois ihmisis­tä".
"Katherine kirkui kauheasti
tunteja ennen kuolemaansa mutta
hänen ympärillään olleet k i r k o n ' i h ­miset
luulivat pahojen henkien vai­vaavan
häntä;
"Tämä kuolema on mitä epätaval-
(Jatkuu sivulla 3)
Expo-paviljonkeja
Montrealille
Montreal, T - Viisi pohjoismaata
lahjoitti perjantaina Expo 6?
paviljonkinsa Montrealin kaupun­gille
käytettäväksi sen jälkeen
kun maailmannäyttely on päätty-
• nyt. •
Paviljongin omistavat Tanska,
Norja, Ruotsi, Islanti ja Suomi.
Myös yksitoista muuta maata on
lahjoittanut näyttelypaviljonlunsa
Montrealille.
Uii<opoiitiikl<a Suomen kokoomuksen arka kohta
Helsinki. — Taloudellisten ja
työllisyyttä koskevien asioiden
ohella kosketteli ministeri Leo
Suonpää Oulussa viildko sitten pi­tämässään
puheessa kokoomuksen
presidenttiehdokkaan Matti Virk­kusen
presidentinvaalitaistelun
avauspuhetta.
Pankinjohtaja Virkkusen puhe
oli, niin kilin oli odotettukin, ää­rioikeistolainen
kokoomukselai-scsti
taantumuksellinen, ala-ar­voisia
ulkopoliiUisia vihjailuja si­sältävä
suurkapitalistien asianaja­jan
puheenvuoro. Virkkusen pu:
heessa käytettiin paljon aikaa his
toriaän siirtyneiden asioiden selit­telyyn.
Sitä lukiessa, tuli tavan ta­kaa
mieleen eräs toinen kokoo­muksen
keulakuva, takavuosikym­menien
ja erittäinkin 30-luvun ke-vätvirtojen
"pappi Virkkunen?*,
jonka nimeen liittyvät kokoomuk­sen
vaiheet jäivät kokonaan sel­vittämättä.
Se mikä kuitenkin yh­teisenä
on papilla ja pankinjohta­jalla
päällimmäisenä, on sodan
ihannoiminen ja demokratian vas­tainen
kommunistien syrjimiseeii
pyrkimys.
Virkkunen on tuomitsevinaan ne
todellakin ala-ai-voiset vihjailut, joi­ta
on esiintynyt tavan takaa, että
me^ elämme Neuvostoliiton painos­tuksessa
ja että meidän oma pää-läntäv;
ilta asioistamme olisi rajoi­tettu
Ja suvereenisuutemme olisi
uhattuna. "Niillä herätetään Ja yllä-piaetään,
kansan keskuudessa • sel­laista
käsitystä, että me emme mu­ka
itse voisi tai saisi päättää omista
sisäisistä asioistamme." Kuka muu
•kuin kokoomukselaisiet ja kokpo-muslehdistö
on tällaisia vihjailuja
eniten esittänyt? Kokoomuksen sa-nomaehdel
ovat ehtineet jo tämän­kin,
tuskin alkaneen presidehtinvaa:
litaistelun. aikana vihjailla edelli-sä
vaaleja ulkopuolisesti painostet­tuina
"Novpsibirskin vaaleina''.
Ulkopolitiikka on kbkoomuksen
arka kohta. Virkkunen koettaa sel­vitä
siitä hi.störial]isella selvittelyl­lä,
jossa hän jättää kokoomuksen
osuuden ja kannanotot täys.in si­vuun;
Kokoomukifeu rooli lienee
meidänkin kannaltamme niin selvä,
että riittänee muutama kysymys:
Mikä oli kokoomuksen ulkopoliitti­nen
lihjä 1920-luvulla, mikä. oli 30-
luvulla kokoomuksen kanta suhteis­sa
Neuvostoliittoon, mikä oli syynä
kokoomuspuolueen ja sen lehdis­tön
vastarintaan ystävyys-, yhteis­työ-;
ja avunatosopimuksen solmi-misita
vastaan, mikä on kpkpomus-puolueen
jä sen presidenttiehdok-toannykyinen
ulkopoliittinenUnja?
Virkkunen sanoo puheessaan "mut­ta
vaikka sodat aina ovat kauhistut­tavia
ja vaikka ne vaativat Suomel­la
suunnattomia uhrauksia ja joh­tivat
maan miltei ylivoimaisiin vai­keuksiin,
ne sittenkin kansan oraan
käsityksen ja maan kansainvälisen
aseniari ikannaltä olivat j o p a tar­peellisia."'.
•
Tämä laiise ei ole häneltä mi­kään
lipsahdus, koska hun toistaa
seii vielä myöhemmin sanomalla,,
että molemmat viimeksi käydyt
sodat olivat välttämättömiä. Tä-.
niän ymmärtää • kokoomuksen so­tapolitiikan
puolusteluna, mutta
" Suomea kansan ulkopolitiikan
linjaksi sitä ei voi hyväksyä. En­täpä
jos kokoomuspuolue ja Virk­kunen
presidenttinä joskus tule-
. vaisuudessa jälleen näkisivät so­dan
''kansan oman kehityksen ja
niaan kansainvälisen aseman kan­nalta
tarpeelliseha"? Siihen ase­maan
Suomen kansa ei toki Virk­kusta
ja kokoomuspuoluetta va-
.litse.;
Hän esittää myös vaatimuksen,
etteivät kommunistit saa olla tässä
maassa tasavertaisina kansalaisina
muiden kanssa ja etteivät kommu­nistit
saisi osallistua 'hallitukseen.
Virkkunen pelottelee Suomen kari-saa
vapauden menetyksellä. Yleiset
kansalaisvapaudet ovat vaarassa. Ne
cvatikin .selvästi vaarassa, jos ko­koomus
saa vallan. Viittaahan V i r k ­kunen
puheessaan ainakin kommu­nistien
kansalaisoikeuksien ppista-miseen,
sillä mitäpä muuta se olisi,
Jos ei olisi-^ oikeutta osallistua de-mokraatisen
järjestelmän 'miilcäises-ti
maan. asioiden; hoitoon kaikissa
portaissa. Kokooriiuksen t i e 1920- ja
1930-luvuilta, kokoomuksen lieve-liikkeet
Lapuariliikei Mäntsälän k a ­pina
ja muut osoittavat, millaista
on se "vapaus" jota Virkkunen suo-sitteiee
Hänen järjestelniäänsä kuu
luu myös se "vapaus", jota nytkin
tuhannet työläiset ovat saaneet va^
päuduttuaan työn teosta työttömiksi
Suurpääoman hätä onkin nyt
siinä, että se pelkää työläisten
vihdoinkin käyvän kiinni suur-pääomian
etuoikeuksiin. Työläiset
vaativat nyt entistä päättäväm-min
valtion osallistumista talou-delliseri
elämän johtamiseen ja
pääomien ohjaamiseen koko yh­teiskunnan
etujen mukaisesti,
suomalaiseen elämänmuotoon ei
säa kuulua nykyisin monille tuttu
köyhyys, työttömyys ja sosiaali­set
epäkohdat, sanoi ministeri
Suonpää.
täyttää maanantaina, syyskuun
pnä 80 vuotta.
Mimmi Harju, St. Catharines, O n ­tario
täyttää tiistaina, syyskuun 12
pnä 72 vuotta. 7.
E l l i Björkman, Sudbury, Ont;,
t ^ t ä ä keskiviikkona, syyskuun 13
pnä 68 vuotta.
W i l i Sihlmari,_ Kirkland Lake;
Ont., täyttää keskiviikkona, syys­kuun
13 pnä 65 vuotta:
Yhdymme sukulaisten ja tutta-
; vain pririentoivotuiksiin.
mielessä, että öteftaan veion-nriäksajain
yhdesitä taskusta
pois ja pannaan osa siitä toi­seni
taskuun, v -
Me emiTie usko, että Ontarion
asukkaat antavait huiputtaa it­seään
Torontosta vaalipäivän,
sille ja liikelaitoksille tulisi sama veroperusta (sen sijaan että julkaisemiisen edellä annetulla
asuntorakenhuksia verotettaisiin ny
hän alhaisempien taiksojen mukaan) niin tämä tar^^
(kän tähtäyksen, oilijelmah mukaan pikkuihmisten verotaakan
lispntymistä efkä laskemiista.
Kaiken tämän perustana on hyvin, yksinkertainen tosi­asia.
Koulu- ja muuit ikunnallismenot kohoayat jatkuvasti.
Muitta kun Snuthin 'komitea ei ehdota lisäverojen määrää-mjätä
yhtiöille ja varakkaiille ihmisille, vaan pyrkii niiden
veroja alentamaan, niin selvää on, että kotienioirriistajim ja hojen puolueiden ehdoikkaita
muiden pikkuihmisten verotaakka tulee kohoamahan, huoli- vastaan ja työväenehdokkaiden
matta siitä niinikälaisia silmänikääntötemppuja tehdään siinä valitsemiseksi.
jien veroja alennetaan ensi
vuonna. Sen sijaan Uskbmme,
että ontarioläiset kotienomista-jat
näkevä.t täniän vaalikeppö-sen
läpi ja antavait sille lioka>-
kuun 17 pnä asianmukaisen
vastauksen äänesitämällä van-
Näiden rivien ilmestyessä (per­jantaina)
ovat: hilut nousemassa
•korkeimpaan tasoonsa Torontoon
kokoorituneessa vanhan toi-ypliblu-een
johtajan-valinta-konferenssis-
•«a. • •'.
Mikäli : uulistietoihin voidaan
luottaa, ja ne tuntuvat olevan
paikkansapitäviä, torontolaiset
"hippyt" Yorkevillen alueell? ovat
pitkine partoineen, pörröislnepäi
neeri jä mini-hameirieen sekä r e -
päisevine olteineen kuin luukui-vaksi
käpristyneitä konservatiivi­sia
pyhäkoulun opettajia, jos^Kei-
_tä vei-rätaan nyt Torontossa ame­rikkalaiseen
mainosrummutusmal-iliin
järjestetyn torypuolueen edus­tajakokouksen
j o i h i n k i i n osanotta-
, Jiin;'- / v ; . . ; . : ' " -/
j Torontosta,saapuneiden uutLstie-.
tojen mukaan uudet johtajakpke-;
laat tekevät kaikkensa antaakseen
ilehdistön, television ja radion vä­lityksellä
itsestään sellaisen "'ku-
(van", että juuri heistä löytyy se
ipoliittirien Mooses, joka johtaa
konsei^vatiivipuolueen pois pol iit-tisesta
suosta. -
Heti Torontoon saapuessaan
huomatuinwnat johtajakokelaat,
esim George llees Ja Duff Rob­iin
tulivat ikokoukspaikalle pasun-nain
soidessa. '
MeiUe kerrotaan, että mr. Hees
on vuokr(mnut kaksi kaiksikeriok-sista
punaista Jinja autoa, jolla
hän kuljettaa edustä'jia oman yaa-lipäämajansa
(Royal York Hotel)
ja edustajakokouspaikan .(Maple
Leaf Gardens) välillä.
Michael Starr, j o l l a ei jjlri:\e;r
sestikään ole sitä 'maan tekcyä^
niin roimasti kuin hänen joillglcin
ikilpailijoillaan, on toimeliaana
miehenä \uoki-annut Maple Leaf
Gardensin vastapäätä iyhjäriä ole­van
autovajan — liiniatakseen vaa-iiturinuksiaan
sen seiniin. '
„ Mutta Geoi*ge Hees'illä. on perä­ti
kaksi omaa päivälehteä,: 2
ikaksjkerroksista linja-autoa,;_täy-dellä,
ajaila oleva baarimies, va­paasti
virtäävaa-^ilolien^ä ja ink>neSj.
missä on 16 puhelinta. ^
Mr. Hees'in valinta ei ole k u i ­tenkaan
etukäteen kirkossa, päätet­ty
asia, eiikä se jphdu pääosalta
hänen, yhteyksistään Gerda Mun-singerin,
vaan mieluimminkin. s i i ­tä,
että esim. NS:n pääministeri
Robert Stanfield jä Mariitoban
ipääministeri Duff Robiin eivät ole
'kansallisesti niin "tunnettuja"
kuin hän — ja tuntematonta tpry-
•Johtajaa pidetään joissakin piireis­sä
paremmin siihen tehtävään so­pivana
henkilönä. Mene ja tiedä.
Dave FultonlMa on korea!5ti,
puettu mainos-ja huuitosakkinsa ja
juilistelssa upo-uusii .kansallisen
yhtenäisyyden symbpoli U - vas-lalkikaiseen
suuntaan osoittavat
ikaksi nuolta.
Kaiken kaikkiaan kokoukseen
ori, väiSrätty 7,000 osanottajaa, s a ­nomalehti-
ja televisiokirjeenvaih-tajaa
jne.
Ensimmäisen kerran poliittisten
puolueiden edustajakokousten his­torian
aikana edustajille varataan
valokuvalla vaiustetut edustajä-m
e r k i t / -
Yksistään näiden tunnusmerk:
Ikien hinta ori $3.00 kutakin v i ­rallista
edustajaa ja heidän vara-miestääri
kohti j a heitä on kuu­lemma
4,800.
Mr. Heesin vierashuoneessa Ro­yal
Yönkissa kerrotaan tarjotun jo
alkuviikolla hyvjriantieliaasti ilo­lientä
edustajien ja muidenkin
kielien Ja mielieri vapauttamisek-
•:,si. / V
Sivumennen sanoen, mr; Heesin
'h5^äksi kerrotaan toimivan y li
400 työläistä. Häntä vastaariptta- :
maan oli tiistaiksi vara;tfu e-hen-r
kinen soittokuntakin.
"Vastaanottokomitea" riiuodos-t
u i nuorista miehistä j a lyhytha-meisista
tyttäristä, jotka huuteli­vat
jo ennen isänlärisä saapumis­ta
"'kuulkaamme Georgea" jä "hän
on voittaja".
Ja näyttääkseen poliittista ava-irakatseisuutta,
tai Johtuika se ha­lusta
saada vanhan "päällikön"
ikannattajien tukea, Geoi-ge Hees
Hupasi, että jos hänet valitaan
puoluejohtajaksi niin hän riimit­tää
John Diefenbakerin tärkeään
asemaan hallituikseensa.
Johtajakokclaitä pn kaikkiaan
iylidoksän ja lisäksi "itse päällik­kö"
jonka aivoituksia ei kukaan
•itunne. •„:..•
Välttämätöntä ei silti ole se,
että joku heistä tulee valituksi,
sillä puolueen sisärenkaan m i e h^
tekevät takahuoneissa, kaikesta hä
lystä vaipautuneina tietokoneiden
avulla laskelmia, mistä he parihai-ten
toimivan käyttökelpoisen juh­dan
saavat rahamiesten toisen
puolueen keulakuvaksi, .
Mielenikiintoista onkin se, että
kukaaan johtajakokelaista ei näy-
, tä perustavan; tuon itaivaallista
"ohjelmakysymyksistä" esimer­k
i k s i Vietnamin sodasta j a niiden
imeiikityksestä. Pääasia on vain
että saavat markkinamainpstuk-sen
jä muun hulinan avulla mahr
dollisimman "vetävän fcuvari" i t -
sestäärLJSUiuren yleisön eteen.
Siiriä on halpaihintaistaliehette-
Hyä, kallista mainpsbluffiä ja
yleensä opportunistista yksilö
lua ja "ömän minän" koi"Ostusta
aivan tarpeeksi.
YorkViUen "hippyt". menevät
toiseen äärimmäisiyyteen — anta-ivat
mistään piittiaamattomina i t ­sestään
mahdollisimmari huonon
kuvan—mutta jos ällekii-jöittaneen'
pitäisi valinta tehdä, niin "hiip-pyjen"
puoleen «Iisi tässä kääiv
nyttävä, Billä he eivät jpuikkaa
ketään muita k u i n itseään^ mutta
toryjen mainosjkikkojen tarkoituk­sena
on saada jymäjdeitykBi niin
"'hippyja" kuin muitakin canada-
(laisia siten, että hie tulisivat t u -
kemaan suun-pääoman'puirfuelta..
fyaikka siitä e ole muuta l o j l n v a - '"
hinkoa. — Känsäkoura,^ , •