Vapaus, July 16, 1970

              Sivu 2 TorstaÖ, hedtaäk 16 p. - - Thunsday, July 16,1970
VAPAUS ll|10EPENDeNT LABOR OROAN
OF FlMNiSH CANADIAN8
Oo. Uoadted, 100-102 EQm St. We8t, (Suclbuxy»' OabBXto, Oanada.
UbiQtng oddreGis: I D O K 60. ^
CANADIAN '..-'NObAfc
Oaoadassa: 1 yk. $10.00,6 kk. $556 ' *. ^mmt. ' j . . ^ ^^
3 kk. $3.00
Palat JÄ Wftdt
Pääministeri Pierre flBrudfeaur jar liittoÄalUtuftsön muuli minis-berit
ovaf silmää räpäyttämätltä vÄltuuJiiailÄt,, että' kun " B U U P -
yhtiöt" ovat luvanneet rajoittaa, hintöjeriaai l^röttamfe ja kUn
eslmerldtailvpöafcityöläistM; palMmvaa^makse* ovafc^ I^^
korkeat,; ohittaen pej-äti kausantulott. nouBurajaktv hiia valtioval­lan
on, pidiettävä tiukasti kiinni- palkanJrorotusten Ö^prdaönttisett
korotuiseii kattorajaa! Tosin tätä "oJijöttia" ei muistettu- siUöin-kunOntarioniainlaatijälkunnan
jäsenet korottivat roimasti palk­kojaan,'
kunv korotettiin Canadan potfkin päämiehen, sökä hinta-,
ja tiilökömissiohirj johtajan pallfckojtt. SitSr ai ehkä haluttukaan
muistaa silloin kun parlamentin- ja: liittbhalHitultöen jäseniire- pääf
tettiin varata hiäan anteliain eläkejäi^esteltaä... Tubein- sitä "oh­jetta''/
mute^^ kun tiilee esirie paiTamentiii jäsen­ten
palikjica^-asioitatuthivaÄ^^ raportti ja siihen vajrmasti
liittyvä palkankorotusehdotua
Mutta työläisiltä, varsinkin alipalkatuilta: postityöäisiltä, sen
sijaan 'vaaditaan: nöyrää alistumista. 6-prösenttisen palkankoro­tuksen
fcattorajaan.
NJ^is]tä'PaljonmainostetuiiBta "lupauksista"- huolimatta
tää kuitenkin siltä, että suuryhtiöt pitävät edelleen voittojen
kahmimisessia sihistä taivasta! "kattoräjanaaa'*. Seuraavassa <m
joitakin esimerkkejä Yhdysvidloissa, Canadassa ja muissakin
maissa liikennöitsevien itiöiden voitijiöta' (laadittu diat^kasti
torontolaisen aamulehdten tiistaisesta- fhianssibsastosta):
International Busines«t Machine' Gorp; of Armonk, N.Y., tie-doittaa
kesäkuun pnä päättyneea ensimmäisen puolivuoden
voitoista, jotka olivat $484,379,233 eli $4.24 osaketta kohti, vas­taavien
lukujen oltua vuosi sitten $443;476;848 eli $3.91 osa­ketta
kohti.
Amerikan Can Co of New York tiedoittaa $38,742,000 voi­tosta;,
$2.09 osaketta kohti, kesäkuun 30 pnä päättyneen puoli-vuosikauden
ajalta, verrattuna $36,012,000 voittoon eli $1.95
osaketta kohti vuotta aikaiaemmini
Pepsi Co of New York tiedoittaa $23,060,000' voitoistai $1,03
osaketta kohti ensimmäisen kuuden kuukauden- ajalta tänä vuon­na
vastaavien lukujen oltua vuosi sitten $20,896,000 ja 94 sent­tiä
osakkeelta.
WestinghOus^ Electric Corp. of Pittsburgh tiedoittaa $68,-
471,00 voitosta eli $1.70 osaketta kohti ensimmäisen puolivuosi-kauden
ajalta -vastaavien tilastojen, oltu» vuofli sitten $63,116,-
000 eli $1.62 osaketta kohti.
"Oikein tai väärin, kokoon käärin", on suurpääoman tunnuk-^
sena kautta maaihnan. Yllämainituissa tapauksissa on kysymys
voittojen lisääntymisestä miltei. lO-prosenttisesti ja kukaan
ei puhu mitään "liian suurista voitoista" — eikä niiden aiheut
tamasta "inflaatiovaarasta".
Cynis Eaioniii lalduspula-näkeniys
Toisin kuin monet mUut miljonääri-kumppaninsa, Ganadassa
syntynyt yhdysvaltalainen upporikas teollisuusmies Cyrus, Eaton
tunnetaan aktiivisena rauhanasiain puolustajana.
Hän ei ole ilmeisestikään, "punainen' 'eUiä edes ''pinkkinen"
vaan älyllisesti päätänsä korkeammalla muita luokkansa jäseniä
oleva kapitalisti: "Suurin vaara kapitalimnille muodostuu suu­rista
'ulkomaanmenoistamme. Se halvaannuttaa meitä rahallisesti
sanoi Cjrrus Eaton viime maanantaina varoittaessaan julkisesti,
että Yhdysvaltoja uhkaa suurimittainen talouslama ellei Eaak-kois-
Aasian sotaa saada lopetetuksi.
Merk,Ule pantavaa onkin> että kapitalistisen järjestelmän,
myös Yhdysvaltain talouteen on aikaisemmin saatu elvytys va-rustelufcili>
ailuun sijoitetuista miljoonista. Varuatelukilpailu on
takavuosina auttanut teollisuuslaitosten rattaiden käynnissä pi­tämistä.
Tältä pohjalta entinen USAn presidentti- Joi|hson tapasi
kerskua, että Amerikka on siksi rikas ja voimakas maa, että se
voi samanaikaisesti käydä sotaa Kaakkois-Aasiassa ja nostaa
elintasoa kotona. _
Tilanne on kuitenkin fcdiittynyt päinvastaisesti. Sota köyh­dyttää
öiinkin rikasta maata kuin Yhdysvaltoja sanomattoman
nopeasti. Viinaryyppy voi piristää kohmelossa olevaa, samoin
kuin sotavarustelu voi au1;taa vanihiiudenheikkoutta potevaa ka­pitalistista
yhteiskuntaa. Mutta jos kohmeloryyppyjä otetaan
liian paljon, niin siitä tulee- toinen humala. Samoin näyttää ta­pahtuneen
Yhdysvaltain varusteluohjelman vaikutuksen suhteen.
Se ei enää elvytä, vaan taannuttaa taloutta. Kun. presidentti
Nixon tifedoitti, että JmMikuun ilopulla "Yhdysvaltain ja Saigonin
juntan sotavoimia on lähetetty Kambodzhaan, niin se ei enää
el-vyttänyt -USAa talouselämää,, vaaajaiheutti ^ i m . arveluttavan
suuria hintaromahduksia osakemarkkinoilla.
Muita suurkapitalisteja älykkilämpänä miehenä 86-vuoden
ikäinen Cyrus Eaton on täysin tietoinenti sHtä, mitä nykjrinen so-taohjelma
tarkoittaa Yhdysvaltain talouselämälle. Puhuessaan
USAn kongressin yhteisen taloufäcomitean^ istunnossa mr JEIaton
sanoi olevansa vakuuttunut siitä, että presidentti Nixon ei ta­voittele
Vietnamin sodan lopettamista^
"Sotavoimien lähettämisellä Kambodzhaaa ei pyritty sodan
lopettamiseen" hän' sanoi. "Tarkoituksena oll< vetää mukaan mui­ta
liittolaisia. . . Poikiemmd Itotifn' palmtftamiota ei nopeistuteta
aioittamalla uutta sotaa uudessa nriuussa."'
Chesäpeaken lautaikunnaa ja Ohio Eailroad Companyn pu­heenjohtajana
oleva mr Eaton Jianoi: suoeeian, että Indokiinan
sodäUA' oit "tuhoisa vaikutu»' USAn talouselämään".
: "Mikään xaä&x^ presidentin tai häne» hidlituksensa :Amiden
jäsentetn televisio-selostuksia ei voi pelastaa möitä tuohavatta
iklouspulklta' ellei K^aaftkois-Aasidtn sotaa saadet^^pikaisesti- ja täy-delllBesti'
lopetetuksi", sanoi' mr ftfttön.
Haji\8^^ vttlKtsee ntlltei yfttS Rirono^ tilBcmie kuin
vuosipa^' 1^30^1. l ^ h f k a ^ t ^ korponttloilliät on ouuria
vaikeuksia rahan lahiaainiseMa. AsutmKnt raftentajan tl^yy. tur-
MUmS TAT PANTTERIT EDISTYKSEN
Muutamassa vuodessa Mustat Pantterit ovat nousseet koko
maäiTmah" tTetbIsuuteen TndysvälTäfif ftärjtetyvau lUökkatalEreluit
näkyvänä, voimakkaana vertauskuyana. TäUä; IbLetkellä valn|ist,4^
Yhdysiy^taiti^^ viranomaisten tbimejäfeifi siinirtk^ ^/dBl^denkfi^...^.,.
lil^t^a^ ]^iwtt0hiit^ v a s ^ BdistVl^llinen yhd^^<iMaine#lba^
kansijlolkaisu Ranqiarts julkaisi kcsakwi»( mki^imeanan tui^ttti^
.rankalaisen kirjftilijan Jean Geitetinlaaj^ artikkelin ^fanttei^sta;^
fartikkellissaaii.Genet. toteaa^ että Pä^ti»reihin kolid»tuva/oiti!«w4
,4«^kä3mli-<«altottaua^ msf^^ Yiidysvaltaln vaRo&en väestön edfiit^'
selllset ja radikaalit ainekset ottamaan kaataa "ajkajsempaövsal{-;
yemmiB&; 'HndSfSt^ on^ «itä'.vJranohiai8ten toimestia Pantleriea pu-h
«eniiohtaja.'Bobh^ Sieale. a ^ liuomita kuolemaan.
-: "Älustienl Pantterien- puolu^
KBtenk. PaÄther Party BP?)
jon! ^ääteiässa nuorisosta koostu
jva I sotilaasHialubntoiikeni järjestö,
)joka taistelfee <. neek^riväestön oi^
keukaiett; • puolesta; Järjestö». jpka
syntyi itsepuolustukseksir poliisin;
ghatto^Ueilla-: suorittamia mtg*
h*pi vastaan,-;oni jatkuvasti laajen­tanut
r käytännöllistä joukoktoi-jmiiitaanäananl
terveydenhoidon
ja hiiumauaaineita vastaan käytä-jvan;
taistelu» alalla sekä jaka­malla
ilmaialai aterioita ghettojen
[nälkäänäkeville lapsille* BPP ori
ivsterfiinut neekeriyhdyakunnille oi­keutta
valvoa niiden alueilla toi­mivan
poliisin toimintaa, se on
vastustanut; Vietnamin sotaa ja
Ittriiönut mustien' ja valkoisten yh­teisrintaman
aikaansaamista yh­teisessä
taistelussa kansan tar­peiden-
puolesta."
i Näin sanotaan USA: n kommu-iniistisert
puolueen känsalliskomi-itean
17. 12. 1969'antamassa jul-kiJausuraassaj
jossa USA:n KP
asettui- tukemaan BPPtn toimin-taai
puolueen, jonka jäsenet —
Washington Post-lehden kom­mentaattorin
Joseph Kraf tin
luonnehdinnan mukaan — ovat
joutuneet "eri kaupunkien polii­siviranomaisten
oikeusministeri­ön
nimenomaisella suostumuksel­la
harjoittaman ihmiametsäatyk-
^ n kohteeksi".
NEEKEREIDEN OIKEUS
ITSEPUOLUSTUKSEEN .
Vuoden 1966 lokakuussa perus­tivat
HueyP. Newton ja Bobby
Seale Oaklandissa Kaliforniassa
neekereiden itsepuolustusjärjes-tön.
He antoivat sen nimeksi
"Mustien pantterien puolue".
Toiminnan perustaksi Newtonr
in johdolla kymmenkohtainen oh­jelma^
tavoitteena vastarinnan
luominen ghettoissa toistuvien
poliisihyökkäysten torjumiseksi.
Yhdysvaltain perustuslain toiseen
liitteeseen vedoten Newton ja
Seale katsoivat, että neekerfvä-estöllä
on laillinen oikeus itse­puolustukseen
valtion harjoRta-maa
väkivaltjaa vaataan.
Pian ibnestyivät Kalifornian
kaupunkien fturjairstokortteleihi»
BPP:n ensimmäiset turvaryh-mät;
niiden jäsenet tunnettiin
mustista nahkatakeistaan ja ba­reteistaan.
Tiukka sotilaallinen
kuri oli leimallinen BPP :n toi­mille.
Pantterien toiminnan läh­tökohtana
oli ae, että: neekeri-väestön
asuma-älueet Yhdysval­loissa
ovat itse asiassa yhteiskun­nalliselta-
luonteeltaan maan si­säisiä
siirtomaa-alueita, ja näin
ollen he keskittivät toimintansa
värillisen väestön puolustami­seen
"siirtomaavallanpitäjiä"
vastaan — näin BPP :n piirissä
luonnehditaan valkoisten rotu-kiihkoili
jollen sheriffiarmeijaa.
Puolueen keskusjohtoelimeksi
perustettiin pian Bobby Sealen
johtama esikunta, jonka jäseniä
kutsutaan "ministereiksi". Huey
P. Newton sai • hoitaakseen puo-lustustehtävät,
David Hilliardis-tatuU
esikuntapäällikkö, Eldrid-gfc
Gleaver — tunnettu kirjailija
(suom. "Sielu jäissä") joka ny­kyisin
asuu maanpaossa Algeri­assa
— sai hoitaakseen tiedotus­ministerin
tehtävät. Varainhoi­dostaan
BPP määräsi huolehti­maan
nuoren ä>bbyHuttortim.-
ROTUKYSYMYS JA
LUOKKATAISTELU
! Mustien pantterien astuessa
.Yhdysvaltain poliittiselle aree-
; nalle; heidän ideologiset käsityk­sensä
olivat vielä' sekavat, mikä
taas vaikutti toimintamahdolli­suuksia
supistavasti.
Alkuaiftoiriä esiifatyS peeudorar
dikaalej^ terroristisia • piirteitä
BPP:n toiminnassa; niistä oll<
vastuussÄJ varsinkin Stokely Car-^
michael, vasemmisto-opportunis­ti
ja antikommunisti, jolle alku­vaiheessa
oli uskottu liikkeen
kunniapuheen johtajuus.
Myöhemmin — korttinsa avoi­mesti
paljastettuaan — Carmic-hael
erosi- BPP:stä ja siirtyi en­tisten
toveriensa vastustajien^ ri­veihin.
Myös Eldridge Cleaverin
edustama hiaaihnankatsomuksel-linen
sekavuus j a siitä johtunut
taipumus seikkailupolitiikkaan
vaikutti hajottavasti vasta pe­rustettuun
puolueeseen. Kuvaa­va
esimerkki näiden edUfltamos^
ta vastuuttomasta seikkailuasen-teesta
oli Cleaverin maailmanrau­hasta
piittaamaton vaatbrnis;
jonka mukaan Neuvostoliiton
tulisi käyttää ydinaseita "Yhdys­valtain
valkoihoisen terrorihallin-non
tuhoamiseen".
Punnittu, järkevä asenne voit­ti
kuitenkin yhä laajemmalti alaa
BPP t Bsä, erityiaesti Newtonln ja
Sealen" -ympärffle - ryhmillyueett
Kiova ja Utjanoi
Kddcosen kofriema
NL:n vteraHutfa
Moskova.^ (ku—Slsko Kium)
Viralliset neavottehit Neuvosto­liiton
johtajien kanssa seU maa-seatnlderros
— mahdoUlsesti Le­ninin
syntymäkaapookiin Ulja-novsklln
sekä Ukrainan pääkau­punkiin
Kiovaan — sisältyvät pre­sidentti
Urho Kekkosen kolman­nen
virdUiseof Neuvo8tolliton-Tie<:
raihm diijdmaaa.
Presidentti Kekkonen seomei-nees
saapua Iffoskovaan belni-kuan
KT. päiväDi erikoiskoneeUa.
jota odotetaan Vnukovan 'lento-luntälle
pnoiea pährSä aikaan.
Vierailu päättyy maanantaina i l -
tapäivSllä. jolloin presidentU len­tää
Moskovasta Helsinkiin.
Valtiovierailun virallis^ ohjel­maa
ei vielä ole julkaistu, mutta
Mo^Eovassa on viime pSivinä pidet­ty
todennäköisenä, että maaseutu­kierros
suuntautuu Uljanovskiin ja
Kiovaan. Myös muita mahddlisuuk-sia
on tiettävästi kuitenkin esillä.
Vin-ailu t^ahtuu NeuvostoUitni
kotkeimman neuvoston puhemie­histön
ja hallituksen kutsusta, joten
vautua lainaan, mistä hän jou­tuu
maksamaan 15-pro8enttisen
koron.
Canadalaisten kannalta kat­soen
on syytä todeta, että USAn
Kaakkois-Aasian sodan lamaan­nuttava
talousvaikutus tuntuu ja
vaikuttaa myös täällä Canadas-sav
Nykyinen inflaatiokierre ja
sen "parantamisyrityksistä" joh­tuva
suuri joukkotyöttömyys,
on suurelta osalta Vietnamin so­dan
menoista johtuvaa talouspu­laa.
Meidän canadalaisten; kuten
yhdjrsvaltalaistenkln tulisi joka­päiväisessä
elämässämme huomi­oida
tämä tosiasia ja liittyä en­tistä
saumattomammin niihin
maailnmnlaajuisiin voimiin, jot­ka
nimikeräysten ja muiden pai-nostusmenetelmien
avulla vaati-.
vat Kaakkois-Aasian sodan lo­pettamista
"POIS NYT" tunnuk­sen
perusteella, jolla tarkoite-t<
Uin» että USAn pitäH. vetää
omat ja satelliittinsa asevoimat
VietnamiBtj^ POIS NYT.
Neuvostoliiton presidentti ja pää­ministeri
toimivat valtiovierailun
isäntmä. Neuvostoliiton puolelta vie­railuun
sdcä Moskovassa että maa­seutukierroksella
osallistuvan seu­rueen
nimilista on kuitenkin auki
siihen asti, kun presidentti Kekko­sen
seurueen kokoonpano vahvistuu.
iroletaarisen ydinjoukon ansios'* «a.'-"]M^£^Ssa .t^Mis^-^
myksäifr^P lähes^viS»hä!ai-sia
i^»i!b^s<i|^a. Hueqir I?*. »eW^n
totesi^.' /«Tä^oinen^ ^x^otul^illlcöUl-
Ja ei''£k>rcä neekeriä' aftioasta^
'«iSfitityevtiBtein^vääx&e^iBie mmäi
sen tähden, että se on hänelle:
taloudellisesti eduflistä". , 5HSi
BPP :n piirissä heräsi tietoisuus
kknsalllstius-' ja rotuksrsymyksön
luokfcasisällöstä; ^
M^den Yhdysvalloissa toimi-yien
värillisten taistelujärjestö-jen
("afroamerikkalaisten jär-:
jestöjerf')' rajoittaessa itoimin-r
taansa värillisen väestön piiriii
'Ntewton, Seal^ j a muut BPPiriS
taistelijat näkijät, että mustien
ja valkoisten yhteisrintama voi
avata tien/ j^l^iskänpallilien'jär­jestelmän
synnyttämän rotukiih-kon
hii^ttämiseeh''.
"Me enune alennu K u : itlux
Klanin kaltaiselle tasolle, jolla
ihmiset, luokitellaan -vain heidätf
ihonvärinsä perusteella", sanoi
Bobby Seale haastattelussa
kommunistiselle päi valehdelle
Daily Worldille.
Ideologisen selkeytymisvaiheeh
myötä BPP puhdistui siihen sa­tunnaisesti
johtuneista, sen luon
teelle vieraista aineksista ja vuo­desta
1968 l ä h t i e n se on
kehittynyt demokraattisten, val­lankumouksellisen
suurten jouk­kojen
puolueen- suuntaan. Sien
vaikutusvalta teollisuuskaupun­kien
ghetoissa on nopeasti kas^
vanut. Tuhannet uhrivalmiit
nuoret neekerit ovat liittyneet
puolueeseen: ainakin ^ Y h d y s ­valtain
kaupungissa perustettiin
nopeasti BPP ;n järjestöjä. Oak­landissa
sijaitseva BPP:n .pää­maja
alkoi julkaista säännöllises­ti
viikkolehteä (The Black Pan-ther,
levikki tällä hetkellä yli
90,000). Mutta erityisen tärkeätä
oli se, että BPP sai luotettavia
ystäviä myös valkoihoisten edis-tyJcsellisten
yhdysvaltalaistea
keskuudessa. Yhdysvaltain poliit­tinen
vasemmisto, ennen muuta
Yhdysvaltain KP, on asettunut
tukemaan Pantterien toimintaa
vastaisudessa.
MURHIA JA TERRORIA
OiRBUDEN
MÄÄRÄYKSESTÄ
Yhdysvaltain imperialismin joh
tajat-joutuivat huomaamaan, et­tä
BPP :stä olivkasvanut se yh­dysvaltalaisten
neekerien vapaus­taistelun
voima, jolla oli eniten
vaikutusvaltaa ja eniten kaiku­pohjaa
väestössä. Nixonin
oikeistolainen oikeusministeri
John Mitcheir määräsi FBl:n
muodostamaan erikoisryhmän,
jonka tehtävänä oli BPP :n jouk­koihin
soluttautuminen, päämä-ränä
puolueen "likvidointi", k o »
ka se oli muodostunut "valtion
sisäisen turvallisuuden kannalta
vaarallisimmaksi mustaksi jär­jestöksi".
Alkoi verinen taistelu
BPP :tä vastaan: FBI :n provo­kaattorit
houkuttelivat neekeri-proletariaatin
taistelijat monin
paikoin salakavaliin ansoihin.
Poliisiterrorin ensimmäinen
uhri oli puolueen juuri 18 v.
täyttänyt rahastonhoitaja Bobby
Hutton, jonka kymmenen poliisi-revolverin
luotia lävisti 6. huhti­kuuta
1968 Oaklandin kadulla.
Tähän päivääA mennessä 28 B-PP:
n jäsentä on kuollut poliisi-luotien
uhreina.
FBI:n palkkaamien "todista­jien"
lausuntojen perusteella mo-
(Jatiniu sivulla 4)
Mitä muut sanovat
WALL STREETIN "RADIKAALIT' LAKIMIEHET t T2
. ,ildfe '^emm^ poistaa Iföybyyitä,... 0'ajt jroti^jen {eriarvoi-tstiixt^
l. . 1 Jnftä^ta\jä ss^stutusias, yon äi^ä. Huit^ the' enih»
voi edes isAoitttiatyö^^^^
kmtr hapeteteeat Mtar KaakkoisaaBiaaso: — Francia- T - Plis^tlenr
edustaen New,Yorkin lakimiesyhdistystä, mää johti 1,000..WaU k ä i ^ ^ ' ^ W iM ' i ^ mmin^aSjma. mamyiHat^
•PYKKEJJ^m^ m:MESTA
IVashhm&^i— USMääeioatrotlk- ja asektamstHttahallin-iton
neljähiiig^'^vvmräjpöttt^ t6dk-
•tasttiettä ihmiskunnan elintaso^-ei,ol» t^pabtunut juuri'lainkaan
parannusta viimeksikuluneen 6 vuoilen aikana.
"Osa kasvuvoitoista vuodesta 1964" sanotaan raportissa "on
•sulanut suurempiin sotilaallisiin menoihini^sen sijaan että ne olisi
jaettit elintason parantamisen hy^ä/^t.. ' • , ^
"Kutakin henkilöä kohti ovat sotilaalliset menot kasvaneet
kuuden vuoden ^ikana, ja ne ovat lisääntyneet eniten köyhimmis­sä
maissa. Uutistieto.
M i n kraiRiBa ulaa d e v aM
A e i t e » '— Ruotsififift o» touK
nut pifStäfikön aikaa väitteitä kruu-
'nim piea bdote&avasstf' < ^ a ^ d^'
"Todistus". Kun kirjaUija
Farley Mowat oHi Orilliassa
vastaanottamassa huumoris­ta
annettavaa Stephen Lea-cockin
palkintoa, hän käänsi
selkänsä yleisölle, heitti ylös
kiltin (lasköshameensa) hel­maa
ja näytti paljaat poh-keensä.
Mowatin kerrotaan
menetelleen näin todtstaak-^
seen, että hän pitää tätä ha-mepukua
"asianmukalsestr.
valv««i»iB«a'. Nä^* väitteet saivat
Usävauhtia, kun äsken^ jolkaisCu tou-hokmur
ulkMaaakat^patilast»^' pal­jasti,
että kuhivan vuoden vifdeti 'en-sunmäisen
kuukauden aikana kaup­pataseen
vajaus on paisunut yli ftöl-minkertaisdEsi
viime vuodesta-. Saf-manaikaisesti
valuuttävarttnto ön
supistaaot noin 1.500 miljooiiäQä-.
Väitteifie antoi painoa Ruotsin
fannetun kansanCalousmielienv pro­fessori
Erik D a h m ^ konanenttiv
että kruunun devahrointi on nyt met
kein väistäihätöft. Hallituksen ta-hAtat
<m jyrkästi kumottu kruunaa
devalvointäiufaut.
Jo viime vuodesta lähtietf Ruotsin
haSitustta ovat huolestuttaoeet mo­net
seikat maan taloudellisessa ke­hityksessä.
Tabudellisten- tek^iden
ja indikaattorien q>äeduIUGesta ke­hityksestä
eniten peltoa' on aibeutr
tanut ulkomaankaupan kehitys. Kun
jokin aika sittai saatettiin julkisuu­teen
: toukeloiua u&omaai&auppa-luvut,
kävi ifani,. että kaui^ataseen
vajaus oli paisunut vuoden viiden
ensimmäisen kuukauden aäana sel­laiseen
mammuttisummaan, \ kuin
1.787 miljoonaa kruunua. Kun - vii­me
vuoden vastaavan ajan ; vajaus
oli SS2 miljoonaa kruunua, on vaja­uksen
lisäys oDut s i t^ yli koWn-kertainen
eli 1,235 miljoonaa kruof-nua.
Ystävyyskaupunkien
edustajat Leitingradtesa
Leningrad. —• Lehmgradissa al­koi
viildco sitten tiistaina Ystävyys­kaupunkien
liiton 7. maäilmankong-ressi,
johon osallistuu tuhannen kau-pungin
edustajia Eunx^asta, Aa^
siasta, Afrikasta ja /Gnerikasta;
Kongressin keskeisenä teemana on
kansanjoukkoöen laaja osallistumi­nen
ystävyyssuhteiden kehittämiseen
rauhan, kansojen turvallisuudlen> ja
sosiaalisen edistyksen hyväksi. En-
USAn TV-nmifcu myfldkänä
sodan ain^te&i|olBe
Washington. — Yhdysvallat jrfita-.
vat radio- ja tel.evisioyhtymät eivät
suostu antamaan esSntyndsaikaa
hallituksen Vietnamin-politiikan ar­vostelemiseen.
Washingtonissa kes­kiviikkona
pidetyssä Idxlistötilai-suudessa
14 senaattoria ilmoitti jät­täneensä
^ianomaisiUe valtion eU-mille
valituksen, k o ^ maan suu-rinunat
radio- ja televisioyhtymät
eivät ole myimtäneet hei|le esiinty-misaikaa.
Senaattorit kannattavat
McGovemin ja Hatfieldin (odotusta
joukkojen vetämisestä Etelä-.Vietna-mista
ensi vuoden puoliväliin men­nessä.
simmääenä kokouspäiväin aloitet­tiin
ke^nsteiu ystävyyäcat^uoftien
pancAsesta valtioiden välisten siA-teiden
parantamiseen ja yhteistyön
lujittamiseen. ,/ >
Kongressin puitteissa käsitellään
urfoamsoitumisen,:: nnorison,- ^ka^va-tuksen,
ympäristöKu^jdun ja' ter-veyd
«isuojelun kysym^iä.
Koogresa laatii YsCävyyskaiqpuh-kien
maaibnanliitoo Unmu^dijiel-man
läiävuosiksi. Siuä suoritetaan
myös järjestön johtavien .e3inten
vaam.
Ehsimmgisessä täysistupnos^,
jonka avasi Leningradin kai^Hmgin-johtaja
Aldsander Sizov^ joka -on
Uiton varapresidentti, luetöm presi­dentti
NikoHai Pod^onvin terveb-dys~^
kongressille.
Tounintakertomidcsen liitoD toi­minnasta
esitti Uiton pääedusta^'ja
liikkeen perustaja Jean^arie Bres-sand.
Kongressi sai tervdidyksiä
maailman suurimiMen kaiqNukien
kaupungmhallitifcitta.
Taurian palatsissa, jossa" kong­ressi
pidetään, on avattu näyttely,
joka kertoo Neuvostoliiton ja mui­den
maiden kaiq)unkien ystävyys-siAteista;
Kongressi kestää neljä
päivää.
PÄIVÄN PAKINA
MONTYN "YKSITYISKIRJE
Toisen maailmansodan aika­na
brittiläisjoukkojen komenta­jana
hjrvin tunnetuksi tullut*ja
sotasankarin maineen saavutta­nut
varakreivi Montgomouy (ao
daja .aikana kenraali Bernard
Montgomery ja lempinimeltä
Monty) ,^ on ilmaissut käsitys­kannan,
että presidentti Rich­ard
Nixon on kokonaan sopima­ton
(totally unfit) Yhdysvaltain
asevoimien komentajaksL
Sen jälkeen varakreivi Mont
gomery on "pahoitellut" sitä,
kun hänen teollisuusmies Cyrus
Eatonille lähettämänsä "yksi­tyiskirje"
on julkaistu suuren
yleisön nähtäväksi.
Hän on "jälkiselvittelyn" yh­teydessä
erään lehtitiedon mu­kaan
sanonut jopa sellaistakin,
että tarkoitus ei ollut arvostel­la
henkilökohtaisesti ystävään­sä,
presidentti Nixonia, vaan
sitä järjestelmää, jonka puitteis
sa sellainen "kohonaan tehtä­vään
sopimaton'^ mies on tullut
toisen Buporvallaa asevoimien
komentajaksi*
"Montyn" klrjeesaä •— saam
me kaiketi luvan käyttää täUL
nimitystä. oltuamiiE)?. hänen kans
saan samalla puol«U»Unjaa.iiV'
sismivastaisessa sodassa, vaik­ka
kohtakin hieman eri arvo-ludcassa
— ei kuitenkaan esite­tä
mitään henkilökohtaisia va­rauksia
presidentti Nixonin puo­lesta.
Päinvastoin iiuomataan, että
varakreivi Montgomery lähetti
toista viikkoa sitten kirjeensä
tunnetulle rauhanpuolustajalle,
monimiljonääri - teollisuusmies
Cyrus Eatonille.
Tämä viittaa voimakkaasti
siihen, että hän halusi rauhan­puolustajain
saavan tietää mitä
Yhdysvaltain sotaisia piirejä
edustavasta presidentistä ajatel­laan
ainakin maansa asevoimien
komentajana.
Kirjeessään varakreivi Mont­gomery
ilmaisee mielipiteen, jon­ka
mukaan presidentti Nixonin
pitäisi käsittää, että Vietnamin
sota voidaan lopettaa vain po­liittisin
keinoin.
Hän oi sitä tosin sano, mutta
selvää on, että sodan Kambod­zhaan
laajet^taminen ja sodan
"vietnomisoiminen" ei saa vanr
han sotiipäällikön tukea, sillä
, hänen mielestään Vietnamin so­ta
voidaan lopettaa vain "poliit­tisin
keinoin", eli neuvottolu<
pöydän ääressä.
Varakreivi Montgomeryn ko­toa
Englannista Cyrus Eatonille
lähetetyssä kirjeessä sanotaan:
"Presidentti Nixon on luonnol­lisesti
kokonaan sopimaton hen­kilö
USAn asevoimien komenta­jaksi
. . . On valitettavaa, että
Yhdysvaltain perustuslaki antaa
hänelle tämän aseman."
Hän sanoo^ että presidentin
tehtävänä on valita hyvät ken­raalit,
antaa heille poliittista, ja
strategista johtoa ja jättää so­dankäynti
heille.
Presidentti Lincoln käsitti tä­män
ongelman, sanoo Montgo-
^.mery.-
"On suuri vahinko kun presi­dentti
Nixon ei toimi samoin.
Hänen tulisi käsittää, että po­liittinen
loppu Vielhamin sodal­le
on ainoa keino tämäh sodan
lopettamisöksi." v
Kun tiedetään, että Cyrua Ear
ton on vuosikausia vaatinut
Vietnamin sodan lopettamista
"poliittisen ratkaisun" pohjalla,
niin ei ole lainkaan ihme vaik­ka
hän julkaialkin tättiäii "yksL^
tyiaklrjcen" — mikäli ae loppu­jen
lojSuksi "yksltyiBklrjo" oli.
Toisena jobinpostina presi^
dentti Nixonille tuli viikon vaih
teessä newyorkilaisen televisio-uutiskommentaattorin
:Chet
Huntieyn arvio, että president­ti
Nixon on "pintapuolinen'^
(shallow) mies.
Huntiey esitti tällaiseik arvion
presidentistä Life-julkaiBuHe
antamansa lausunnon yhteydes­sä.
Päivittäisessä Huntiey-Brink-ley
Report NBG-ohjehnasta elo­kuun'
alussa pois jäävä mr,
Huntiey sanoo lausunnossiaan
"Minä olen ollut- Nixonin mu­kana
seurapiirielämässä; minä
olen matkustanut hänen' kahs-<
saan hänen yksityis-lentoko-neessaan;
minä olen nähnyt hä­net
monenlaisissa olosuhteissa.
"Miehen pintapuolisuus (shal
lownes8) on ylimpänä mieles­säni;
se tosiasia kun hän on
presidenttinä, |)eIoittaa mi­nua
. . ."
Tällaisia arvioita enitetääh
Yhdysvaltain preaidentiatft joka
veti esim. Kambodshan sodan
pysyviin liekkeihin, vakuutöttu-aan,
että tarkoituksenfi :el. ole
"sodan laajentaniineiiiv; puhu­mattakaan
nyt^ Vietnamin socUm
"vietnamilaiatuttamisyritykBis-m
eli aodan jatkamistoii^attUla
keinoin, vafkka hän vaalikam­panjanpa
aikana j4 vielä sen­kin
jälkeen lupalU, että tavö^-
teenaön Vietnamin sodan l0pot-tominpn.
— KänsiUcoura.