1952-03-20-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
ff i
Torstaina, maalisk- 20 — Thursday, March; 20 1952
mm m
m
m
m
(SÄBEBm iDdepauSenjt Labor
Ozsan of Floslsb Canadian». £s«
tatjUtsbed Nov, .0, 1917. Authoxized
o» seeohd Claes maU. b7 the post
OXOce Department, Öttaga. Pub*
liabed tbxUx veeidy: Toesdays,
nuitsdaya and Saturdays b7 Vapaus
Publishing Company XkL, at 100-102
Elmst. W.. Sudbuty« OOL^ Canada;
Telepboses: Business Office 4-4284.
Ediiortal Office 4-4265. Manager
E. Sulul. Edltor W. Eklund. iSAOittg
adöxass Bo« 09, sudbury, CDta:do.
Adrertising rates upoD applicatlon.
Itanslatlon f ree cf charge.
Cahadassa: ' i vk- 7X)0 6 kk. 2.15
Ybdyavanolssa: 1 Tfc 8Ä0 ^ tt. 4 ^
suomessa: 1 vk. eMOklcMS
11
^ J Pifbuessaan viime maanantaina G B C : n uutiskatsauksessa Xeu-
Jiettu brittiläinen sano
s a a t t a a l^
Tätea' nienetellessäänmr. Haiton toisti Britannian arvovaltair
sen lehden, Ix>ndon^^^^T^
uudet ehdotukset Saksan rauhansopimusta varten ovat
:ä«kiusanisia^^:-::;v^:;:-;v^^ \r.::'::l'>'::y
"Kiusallisia" kenelle? Ja minkä Vuoksi?
Kuten tiedetään, Saksan kysymys on muodostanut sodan jäi kei-sen
Euroopan vaikeimman probleemin.
^; Vallat tekivät I'ötsdamissa
i. y^^ Sen
jälkeen ovat länsivallat J a eritoten Yhdysvallat yhä avoimemmin se-
Jittänceti että ''Potsdamin'' sopimusten tekö Saksan aseistariisumisen
ja demokratisoinnin suhteen <)li '"virhe", ja ovat toieultaneet 'Sak-r
san suhteen vallan päinvastaista ohjelmaa, jonka tavoitteena bn Saksan
kahtiajako ja Onsi-Saks^ valjastaminen kenraali Eisenhöwerin
sptävahkltunen y e ^ Neuvostoliitto ja kansan-denä)
kraattiseit rnaat ovat pitäneet kiinrii tehdyistä sopimuksista ja
vaanneet ''Potsdamin suhteerj. Täten ori
iSaksan kysymj^tsestä muodostunut yksi kaikkein piikkisin ongelma
SOHJa^
Tämän kysyniyksen^atkaisemiseksi Neuvostoliiton hallitus eh-i
firitanhian, Kansan j a Yhdysvaltain hallitu^^
|tamassaan nootissa, että k.ö. neljä valtaa suunnittelisivat ja laatisivat
^^Sadc^n rauhansopimusluonnoksen,; joka alistettaisiin sitten kaikkien
JSaksaa vastaan sodassa olleiden maiden sekä Saksan kcskushallituk-sen
hyväksyttäväksi.
Tämä ehdotus on kaikkisisältävä. Siihen sisUlt>7 ajatus, että
kaikki Saksaa vastaan sodassa olleet maat saavat tilaisuuden vaikuttaa
lopulliseen rauhansopimukseen, ja se, että ^Saksasta muodostuu j^äl-
;leen yhtenäinen kansakunta. Selvää on, että tämä ajatus saa kanna-itusta
ja vastakaikua niin saksalaisten kuin Saksaa vastaan sodassa
olleiden maidenkin taholta.
t vEdelleen.Xeuvostoliiton ehdotukseen sisältyy ajatus, että yhtenäisen
Saksan rajoiksi tulevat Potsdamissa hyväksytyt: r^iat, jji että
im iiiii»i'».
tistenpuolueic^eh ja järjestöjen fasististen sotapuolueiden toi-muitaoikeudet.
- Kaikille Saksan ai^meijassi^. p^^^ j|jenkil9ill^,
paitsi rikostubmioitaan kärsivilie^ chd^
|set oikeudet. Saksalla olisi rajaUpmat oikuuijett: k«fhiltäiir rauhan-jomaisto
talouttaan J inutta sc ei saisi yhtyä mihin-
|käan iiittÖutumiin/jotka on tähdätty jotakipv^<|a^i)^Uta juUcJ|ista
Ivastaan; Näissä puitteissa
MUTTA K¥8»fy8TEN TEKOA
Pf »ETAAN* «^UBVERSIIVISCU-Ottatra.
r - Stanley Koovles (pCP,
Wianlp€g North Centre) kehoitti tä-liään-
ministeriä <ulkonjlnlÄteTi Pear-aonia)."
lopettamaan salaperäisyyden"
Ja Uoiblttämaan parlamentille, miten
•NATQ:n varat Jaetaan sotilaallisen
valmiuden ja taloudeillsen avun välillä...
^ iMr, Kndvles sanoi yleisesti tiedettävän,
että CCP tukJPohJois-Atlantin
paktin (mihin kutduu maantieteelli-sea-
asexnaiua vuoksi Turkkikin! ' —
Vapausj; periaatteita.., kysymys on
ciltä. että voitaisiin keskusteli, asial-lisestLiGeorge
Bainirv uutistieto
maaliik- lÄ pnä.
VALL ^sTi.xAXADASSA. -}
"Suuri teollisuuden nousukausi Ca-cadassa
kasvaa vuosi vuodelta. Mitä
suuremmaksi se tulee sitä ilmeisempää
on; että varsin harvat canadalai-set
pääsevät suoranaisesti ösalllsilcsi
niistä runsaista voitoista, joita saadaan
maaii luonnonrikkauksien kehi t-
• t ä m i s e s t ä . /
"Lännön öljyn nousukausi on pääasiassa
Yhdysvaltain pääoman rahoittamaa.
Samoin on asianlaita Labra-dorin
ja Queoecih valtaviin raudan
kehittämistöihin nähden — kuin
nbyöskin nyt ilmestyviin uusiin teollisuusyrityksiin
nähden." — Toronto
Daily S t a r , y ; • •:
Metsät
BoUetUnlssa. Jonka C^oadaii PABESDJ^^
Metsätydiäisten Unlo (The Czat-^', •'' Cariädän aieti^työiälsten ^niö ye-dian
Union of Wbod»09lten) on toaa kaikkiin puutavarateollisuudessa:
äskettäin läbetläc^' kaikiae met- • •iiöäkjs^iileiiv&^
sätyömaUIe, esiietään anion uusi '• Tcäikiiin ,'järjesfyinattömto metsätyö-!
työ- palkliasoplmnsiefaddtos 1952'^läis£^ :^ijittyä yhteen
53 työkautta varten. Samalla knr-' oman 'ohyelhi^'^e jk omien etujem-J
me puolustamiseksi tulevana kesänä
Jä syksynä.:, n'- t ; .v f ^
Perustakaa!'rivijäsenlstön komiteoi-?
ta kalkille kämpille hoitamaan vall-'
tUksia Ja rakentamaan lujan pohjan
palkkojen korotuksen tämän vuo-' työläisten etujen puolesta tapahtuval-dcnailuha.
Union vetoomuis on Ic toiminnalle. : ° .
taa onlo keholttaa metsätyölälsiä
erikoisesti hopmioimaan yhtelstoi-minnan
tarpeelllsuoden estääikseen
etujensa myymisen ja taatakseen
tarpeellisen Ja oilienden mokalsen
'Vaatikaa littohallitustä kieltämään
Siirtolaisten tuonti jliinkatiari, ktm-nes
ialkiUe -työläisflle Voidaan taata
työ jä; kunnolltoen asunto. ; ; '
; Vaatikaa uutta plkeiiden' niukaista
pälkkas(^imu8ta, joka käsittää kaikki
metsätyöläiÄet ja joka sisältää tarpeellisen
palkkojen korotuksen kälklsi
sa työluoklssa. (Voimassaoleva sopimus
Ön allekirjoitettu toimintansa-lopettaneiden
osastojen toimesta ja hiin
ollen on arvoton, eikä sitä myöskään
ole koskaan yahvlstettukaan kenenkään
toimesta; '
Suomen pääministeri
'Kekkosta pyydetty
Norjaan puhumaan
Oab. --- Suomeai paäaolnisteri Kekkosen
'iJyjamapi^ie- on jdrfjtanafc fiil-hpn.
että vasemmistolainen järjestö
TU^PiPumaton K^off^f^ ryhinä" on
kutsiinut pääministerin Osloon esltel-mdlmään
n äirnatannoistaan pohjolaa
maidan asenteeseen nähden.
tyjEsen -puheenjol^tajana toimii Jakob
Frils. joka, kuuluu - työväenpuolueeseen..!
>• • • y , -
Kekiosen. "pyjasnapräie''on se
kuuluisaksi rmuodostuntit-puhe, jossa
hän V asettui; kannattamaan: pobjoisr
ihaiden padhieettomuusliiton
dostamista. = - • •'.•i*;..'^' ^:^::\:-'-'};:\--^-y. :
•;"t
'loronto. — Kaikkiaan kahdeksan
edustajaa otaksutaan Cänadasta saatavan
Pienissä huhtik. 12--16 pnä p i dettävään
kansainväliseen' lastensuo-jelukonferenssiln.
Canadalalsen valmistelukomltean
sihteeri inrs. Esther Corin sanoi täällä,
että nyt jo on kaksi edustajaa
matialla pieniin. He ovat mr. ja
• -seuraava:. •.
Yli kahdeksantoista ktiUkauden a - !
Jan on puutavarakapltallstien hyvin'
palkattujen virkailijoiden ja agenttien
toimesta suoritettu harkittua ha-jbltustyötä
Ontarion järjestjmeiden |
raetsätyölälsten periimöllisen taistelu-hengen
hävittämiseksi. :
, iNämii:*herrasmiehet. jotkut ruhtinaallisesti
palkattuja, saaden enemmän
palkkaa tunnilta kuin raikasta
työtä tekevät; metsätyöläiiet p|ilvässä
ovat yrittäneet saada työlälsei uskomaan,
että uhiorilstinenlilke op liikettä,
jota tulee hoitaa työnantajain
etujen mukaisesti. Kovasti, painostetun
checkof f-ilveilyn avulla he yrittävät
koota Uhavia pankkitilejä. He
haluavat soittaa mutta maksattaisivat
teillä pillit.
NOUSKAA TAISTELEIVIAAN
kokemukset ovat meille osoittaneet,
että työnantajat ja heidän ystävänsä
Jiallituksessa pyrkivät aina hävittämään
työläisten saavutukset. Vallitsevat
korkeat elinkustannukset ja
työnkiihdytys teollisuudessa, merkitsevät
todella samaa kuin palkkojen
alentaminen. Useissa teollisuuksissa
työläiset: ovat joutuneet lähtemään
isten union
;tarpeelliset kansalliset a.sevoimat.S
t mi
ii
I Todettakoon tässä se, että samalla kertaa: kun JUiasi-tSaksassa
^puhutaan uudelleen esim. sellaiseni demokraattisen piioluem? kuin
kommunistisen puolueen pannaan julistamisesta, hiih" Neuvostoliitto,
;jota täällä kirvataan "demokratian'' vihoinseksi, ehdottaa nyt" liitto-"
laisten taattavaksi, että yhdistyneessä Saksai^^^
oikeudet, ei yhdellä, eikli joillakin, vaan kaikilla demokraattisilla puolueilla;
Toisella puolen -huomataan, että samalla kertaa kun länsivallat
Yhdysvaltain johdolla yrittää kaikkensa Saksan pysyväi.sesti
jakamiseksi jäLänsiJSaksan sitomiseksi Neuvostoliittoa vastaan kohdistuvaan
Atlantin liittoon, niin Neuvost()ltitto puolestaan ehdottaa
Saksan yhdistämistä sitenj että demokraattinen ja rauhanomainen
Saksa pysyy tiukasti puolueettomana ja estetään yhteisten sopimusten
perusteella yhtymästä mihinkään liittoon sen paremmin Neuvostoliittoa
kuin Yhdysvaltoja j a Canadaakaan vastaan.
Tästä näkyy, miksi sodanlietsojat joutuvat 'kiusalliseen" asemaan
Neuvostoliiton ehdotusten suhteen.
Heti sen jälkeen kun Neuvostoliiton uusi nootti tuli tunnetuksi,
ryhdyttiin lehtien palstoilla puntaroimaan sitä, että onko näissä eh-dottiksissa
mitään '*uiitta" ja mitä mahdollista uutta nii.ssä on. Ensin
jotkut sotaiset propagandistit julistivat, että Neuvostoliiton ehdotukset
ovat uudelleen iänimitettyjä, vanhoja ja hyvin tunnettuja esityksiä.
Sitten kun näissä ehdotuksissa havaittiin joitakin "kiusallisia"
Jcohtia, nämä samat propagandistit ruijesiyat puhumaan sii(^ miten
Neu\'ostoliitto on täydellisesti muuttanut kantaansa. Tässä yhteydessä
selitettiin, että Neuvostoliitto on aikaisemmin vastustanut Saksan
aseistamista mutta ehdottaa nyt sille myönnettäväksi kansallisen
armeijan maanpuolustusta varten., ; _^
Meidän käsityksemme on, että Neuvostoliitto on todellakin tar-kistatiut
kantaansa ja tehnyt vissejä myönnytyksiä, joita länsivaltojen
luulisi tervehtivän "myötämielisesti. Erikoisesti on muutosta havaittavissa
Saksan kansallisen armeijan muodostamisen suhteen. M u t ta
mitään tavallisuudesta iK)ikkeavaa ei tässä ole. Muistettakoon vain
vaikkapa Suomen ja Neuvostoliiton välillä tehty rauhansopimus. Neuvostoliitto
ei suinkaan ^kieltänyt Suomelta kansallisen armeijan ylläpitämistä,
vaikka se vaati ehdottoman tiukasti, että Suomi ei saa käyttää
ase\'oimiaan mihinkään hyökkuystarkoituksiin, kuten oli asianlaita
ennen toista maailmansotaa.
Samaa mittapuuta käyttäen Neuvostoliitto ehdottaa nyt länsivalloille,
että Saksalle annettaisiin oikeus asevoimien muodostamiseen
kansallista itsepuolustusta varten, mutta siunalla säädettäisiin tiukasti
nim, että Saksa ei voi näitä asevoimiaan kehittää hyökkäys-aseeksi
mitään muuta maata vastaan.
Melkoisella varmuudella voidaan sanoa, että Neirx-ostoliiton ehdotukset
•— olkoot ne niin "kiusallisia" kuiri haluavat \Vashingtonin ja
Lontoon herroille, saavat laajaa kannatusta saksalaisten kaikkien piirien
keskuudessa. Saksassa ja nimenomaan Länsi-Saks;issa on jo ennestään
voimakas kansanliike yhtenäisen, demokraattisen ja rauhanomaisen
Saksan muodostamisen puolesta. Tästä johtuu, että Länsi-
Saksan kansleri Adenauer on kohdannut kasvavaa vastarintaa yrittäessään
vetää Saksaa Atlantin paktiin. ja aivan varmaa on, että tämä
saksalaisten demokraattinen rauhantahto tulee nyt kehittymääp
entistä nopeammin. Niinpä esimerkiksi Dorothy Thompson kirjoitti
tästä kysymyksestä: "Huolimatta siitä ovatko nämä (Neuvostoliiton)
ehdotukset puoleensavetäviä länsivalloille, se on tois3r\'oinen
seikka. Kysymys on niiden puoleensavctävyydestä saksalaisten, kaikkien
luokkien suhteen..."
Me uskomme, että Neuvostoliiton nyt tekemät esitykset Saksan
ongelman ratkaisemiseksi ovat sellaisia, että Canadan hallituksen tulisi
vakavasti harkita niitä ja antaa niille kannatuksensa.
mrs. W. WilKenseh Britlshf.Columbl-'' laikovahtilinjome saadakseerj.. pa-,
psta. Mrs.!: W.lll?«n6en on, Canadan{.rannuk^ia. . ^ riyöhanta.jat Ja. "?ialhtu£,
Naisten ;Kongrcssin edustaja Ja mr.i ovat/^velliUtaneet.u^^
WIlkt'nsen^' on'' VanMuvCT^^ miiura- tumispolitiikkaa. • Ainoamen^felmä
rleh'uniön'ed{istaja!' ' ' • ' ' joUa,voidaan tehokkaastt-tätä^astus,
s^fSSlS me^puolesta, Nouskaa, taistelemaan
oSSSltSkppäna^^^^^ kaa. ivahingolllnen. svurrahai^iesten ^^^^i^^S^Pl^i^ ,tul>plaistplminta, ,jonka.,tarkpit„ks^,
j Tutklmusi
lalUaaii kaikkialla Canadässa airie-listoaj
lasten olosuhteista tässä maassa,
-^ri maista kerätyn ainehiston pe.
-ustcellaesltätääh konferenssissa neL?
ä kansainvälistä «clostusta.Ensimr'
mainen jnlistäl käslttelect kysymystä:
i'tMitä'fVOidaan itebdä/lasten hyvinvoinnin
edistämiseksi - -raiihallisessa.
ylitoiskunnassa?" .Kolmessa muussa
selostuksessa käsitellään lasten terveyttä;
opetusta ja kulttuurityötä.
Pienin konferenssin valmistavia
kokouksia on tähän mennessä järjestetty
kaikkiaan 14 eri maassa, mjn.
Iso-Britannlaissa, -Ranskassa, Unkarissa,
Tunisiassa, Intiassa, Belgiassa,
Neuvostoliitossa, Quatemalassa, Kuubassa,
Romaniassa, Vietnamissa ja
Italiassa.
Moskova. — Täällä ilmoitettiin lau.
antaina Stalinin taidepalkinnon saajat,
joiden juokossa ensimmäisen kerran
oli ulkomaalaisia. Kaikkiaan 7
ulkomaalaista on Stalinin palkinnon
saajien joukossa.
Palkintoja jaettiin 1W eri henkilölle.
Palkinnon saajien joukoissa on säveltäjä
Ihnitri sliostakovich, joka sai
toisen palkinnon sävellyksestä.
Neljä kiinalaista on palkinnon saajien
joukossa. Ranskalainen kirjailija
Andre Steele sai toisen palkinnon.
Kaksi unkralaista sai myöskin
Stalinin palkinnon.
minen asevoittoxlljain s^Bin jaypren-
'tamiselKi.,^;,;; >ivy.;-
: Kukaan ei tiedä sa» paremminikuto
työläiset itse mihin nykyinen ohjel?
maVmeidät johtaa, .Monissa ;teoUi-;
suuksissa vallitsee nyt jo joulckpmit-talneri.
työttömyys. Satojatuhansia
uusia tulpkkaita on tuotu tänne pahentamaan
vakavaa työttömyy^llari-netta.
Käyttäen tilannetta hyödykseen
jokainen työnantaja katselee
halvempaa työvoimaa.
HYVÄKSYTTY UNION EXSlMMAISESSXVUOSIKPKpUKSESSA
, .,JOULUK-'22'PN*ia»l:v^-^^'A^
1.— Alin päiväpalkka S10.ca kaikilla kämpillä ja Icaikissa työluokissa seUai.^
nen nousa joka vastaa penispaIka|inou»iia.
2;— Kaikki venyvät taksat poistettava.
.3.^ l^ykyinen Itatkaisuboonds lisättävä peraspatUIcäan ja UsUul dollarin
.korotus Icoordiilelutiuiistustaj^^
4. — Kaikille/arakkätyöläisllle taattava pem^iälkafcsi päiväpalldca..
5. ~ PapeHpiBiden ajotaksäkjltnrotj^^va 3^
6. - r Ulkbmi. täotannqssik - olc^rflle päiviqalklratyöläisUie T (tumin tyoiöiTä.
Puolitoista palkkaa yötyöstä; myöäcln snnnnntafslni ja JnMapäivIiia. >
7..^ Kalidcksan«>tunnin iy^
ja tab«Iosväel|e[|i^uhUt^
8. - - KäMsta 'virahisista Viililapäivisiä' palldia/^i^ jos ollaan
.•:työssä.'^,j...
9. ---LomapalkkamaksQ 4 pros.bruttoansiosta.
10. - - Kooi^n tulee oUa; 128^ 85 kuutiojalkaa
kiinteä koordi. Ei ylimlttoja; '
11. — Harjoittelijoille tulee maksaa yleisen aliiinmaii'taksan mukaan.ensimmäisen
2 viikon aikana^ JoUoIn he Iiarjoittelevat työhönsä, sen jälkeen
heille tulee maksaa sen mukainen-palkka koin työnlaatu sopimuksen
mukaan edellyttää; Jy. •
12. — Kaikki eri työlupkat tulee slsäUyttäö" soiiimfi^ ja kuuluvat sopi-
.. muksen alaisuuteen. • • ..
13. — Vaatteiden pesulaitos, pesuamme ja suUiIiukylpy joka kämpälle.
14. — Kaikesta yli puolentunnin viivytyksestä,'rikkoutumisen tai muun ei
\ työläisestä johtuneen syyn takia, tulee maksaa korvaus. S2.00. tunti-palkkataksan.
mukaisesti.
15. —jUra)^tyW^siJJ^ tuleC; makM^lÖ sehttiä koordia kohti jokaiselta 500
•-.ja)aIt^.yU>m^^in^ve}J^
16..^ Yht^n tuteej^r3;tai;n^ kai-i;-.
;,,kaisei^t,j?^:'j^j^vavv,,:^ c'^^I:".!'^^' ' i -
^S.-r-.^Vbna^^fji\nen^fi^^ ttiiee niäksaa' skidwayUe katkaisunsa
• - •Jokie|tja,järv^en.,rann«d^ l- r ^ i r ^n
^äsldngtbnu 7^, Yhdysv^
pakaniiaxi' ^moItO/.-perjantäma, että
Yhdysvaltain Ja Neuvostoliiton'sekä
kansandemokraattisten maiden väU-'
nen kauppa on jyrkästi laskenut viime
vuoden aikana;;
Yhdysvaltain yieriti näihin maihin
viime vTioden aikana nousi: $ä.8a2.000
ja v. 1950 oli se $26,742.000.
Neuvostoliitosta ja äcansandemo-kraattisista
maista vietiin viime
vuonna Yhdysvaltoihin $63,5182,000 ja
V. 1950 $80,584,000 edeistä tavaroita;
HÄNELLÄ OLI
—Toivoisin vaimoni
• —Kuinka niin?
—Minusta olisi
kuulla hänen sanovaa:
mmm •X
$2,150,000
Hollinger-yhtiön
voitto $1,486,626
Toronto. — Holllnger Consolidated
Gold Mines-j*^tiön viime vuoden puhdas
voitto oli 11,486.626 dollaria eli
noin miljoonan dollarin vähemmän
kuin vuodelta 1950, ilmenee täällä jul.
kaistusta yhtiön viime vuoden tiliker-tomuksesta.
Tähän voittoon sisältyy
myöskin ne 709,593 dollarin suuruiset
kullan tuotantoapurahat mitkä yhtiö
sai viime vuodelta.
Vuodon-kuluessa jauhettiin 1,045.-
087 tonnia kultaooria, josta saatiin
keskimäärin 830 dollarin arvosta kultaa
tonnia kohden. Vuoden lopulla
Ilmoitettiin todettujen oorivarojen
määräksi 5,832,127 tonnia.
Auto putosi 35 jalkaa
ja ajuri sai surmansa
st. Catharines. — Viime stmnun-talna
sai surmansa 41-\-uotlas Andrew
Philipps kun hänen autonsa syöksyi
35 jalkaa rotkoon lähellä Mcrrlttonla.
Phillips ot paperitehtaan työiämen
ja kotoisin Ttioroldista.
Cleveland, Ohio. — Liittovaltion
täätäläise£5ä oikeudessa myönnettiin
äi&ettäin Canadian Steamship Lines
Limitedin omistaman höyrj^lalvan
Noronicin palossa kuolleiden omaisille
kaikkiaan 2,150.000 dollarin _ kor-vau^
et. Kuten muistetaan paloi tämä
huvimatkalaiva ollessaan Töröne
n satamassa vuonna 1949. Onnettomuudessa
menetti kaikkiaan 119
Ihmistä henkensä.
Kuolleiden omaiset nostivat (palon
'johdosta korvausvaatimuksia yhtiötä
ivastaan ja vaadittujen korvausten
määrä kohosi lähes 19 miljoonaan
dollariin. Näissä vaatimuksissa oli
osallisina kaikkiaan 575 henkeä.
Koska korvausjuttujen käsittely
olisi kestänj-t vuosikausia ja koska
oU kj-seenalaista miten paljon siltä
lopulta saataisiin kuolleiden omaisille
laativat •korvausvaatimusten tekijäin
ja yhtiön lakimiehet oikeudelle
ehdotuksen, että edellämainitut
vahingot korvattaisiin 2,150.000 dollarin
summalla. Tämä ehdotus kcuU
kaikkia asiallisia, lukuunottamatta
12, joiden puolesta ei ehdotukseen
suostuttu.
Kun oikeus hyväksyi ehdotuksen
mm ratkaistiin samalla. että>ni 90
lakimicftä, jotka edustivat vaatimusten
tekijöitä, saavat tästä korvaus-sumxnasta
kaikkiaan kolmasosan eli
716,666 dollaria. Vielä on ratkaisematta
miten paljon kukin perillinen
saa jälelle jääneistä 1.433.334 dollarista..
Suurin korvaus mitä tähän mennessä
on ) myönnetty laivaonnettomuuden
johdosta oli 1,250.000 doUaria. Joka
aiheutui Morro Castle-nlmisen lalyan
tulipalosta 1934 Ashburj' Parkin lä-helsjTdessä
New Jerseyssä. Tässä onnettomuudessa
menetti 124 henkensä.
Titanicin hukku-nnlsessa 1912 kuolleiden
perillisille mi-önnettiin ainoastaan
puoli miljoonaa. '
a;
p.'-.?»^;^-,^dL*OYi:8n.>ixr); y.tii
lä koottiin: Labör- Progresäiy^ ptioiu-een
taholta yli 5,000 allekirjoitusta
anomukseen, jossa vaadittiin Steep
Rock rautamalmin ulosviennin lopettamista
ja terästeollisuuden kehittämistä
Järvienpäässä. Mitään ei sen
suhteen tehty. Sitten hoiisi täällä
protestiliike sitä vastaan, kun, öljyput-kilinjaa
ei tuotu tänne vaan johdettiin
Superioriin, WIs. Vieläkään ei mi-tään
tehtyj Syi, tiedoitetaan Albertas-ta
vietävä» poltto-kaasu samalla tavalla,
ellei joukkopäinostus pakolta
muuttamaan tuollaista kansallisten
etujemme kavaltamista.
Lopetettakoon se "yhteinen' cana-dalais-
UÄr Iäinen "puolustussopi-mus^
jqka. tehtiin lokakuussa 1951 ja
>c*a,' antaa TThdysvalloille oikeudet
Canadan luonnonrikkauksien käyttämiseen.
- yv-^-
Junat ja laivat vievät rneldän luonnonrikkautemme
— rautamalmini öljyn,
kaasun', nikkelin, paperipuut, Jau^^
tatavaran, uranin' ^etelään Yhdys-'
valtain moriopoiisteiiie. •
! Samalla kertaarkiiiteiddn meidän
työläisemme 'ja. perhdden - huoltejat
marssivat katu ja työtrtömähä.
VAATIKAA '.UUD^N' 'TAIXJUSPOiLI-Tmt&
NimrÄ^sYa^ P A -
JjkuTTAXJLA,. MAAMiME TTSENM-SYYS!
Peiastdkäa r ^ johtumasta.
ahneiden Yhdysvaltalaisten
imperialistien käsiin!
Nämä ovat ne vaativat timnukset,
jotka ilmenevät Labor Progresslve-puolueen;
julkaisemassa lehtisessä,
jossa korostetaan toiminnan -väittä-'
mättömyyttä niiden satojen päätös^
lausehnien johdosta mitä tulee täkäläiselle
kaupunginvaltuustolle Alber-tah
putkilinjan kulun suunnan ohjaamiseksi
Järvienpäähän sen sijaan, että
?e. nieni^lVö^Jyputken tavalla, Yh-:
dyCTalta^.] jkantta!. j, aikoisestj,
nostayafia..kolidl^ ^ tämäncV^ali-:
piijrhi J pdjiätojaani jC^
p^riffcment^s^/^i^^
suufir» jä,j'ufm;ionrjl^^
iiittämiseas^j .suflraijfU^^ ^ . v ^ ^ u ^
hailitusminlsterinä. Hän on myö?r-kk>
i yk^t-nMstä,tipJ^ Jfljnjf^rOKat.ya^^
tuu^j}wnikaHpp^);^.:J|OlU t?n;?nyK^y.
Canadan: rikkaudet.Yhdys.valtaIn i m -
^pe«iallsjblen^koi^rolhin«^^
tulefeij vasÄ?k Mikile^laJftdM^
lljutjil erffienlaik^ ^l^sijoiirg t f e
^ • :.
? L P P ^^dfttta%rJsaup\pi^en;-|i^^^^^^
noUleivetiä ktttsöttÄisiip :8iyan ^ensi-tiiasss^
yleinen, rkortfercnssiirjossa lOlisr
edust^tama; kaikk^ijäi^tötT Ja; jaisiaan
karityneefr ihniisetvrälä*s(£ienpä6ssäurja
yliiplirin.-i.Bstääksemme uusiintuvat
konikaupat on" - aivan- välttämätöntä
että koko järjestynyt työväenliike ja
kaikki edistyksen voimat yhdistyvät
vaatimaan muutosta nykyiseen politiikkaan,
äieidän elinehtomme ja
työmaat ovat läheisesti yhdistettynä
Canadan teolliseen kehitykseen ja sen
kasvuun vapaana ja itsenäisenä kansakuntana,
joka toiselta puolen auttaa
maailman rauhaa. — ATH.
sensijaan että hän aiia «a*J^
.kiinni.:".: '
V>;.^v, ••vh
?AIJON PAHEJnns
Olen kuullut, että Taiaji
Hyvm suuret perheestä»
•]:—Tuu,.::imtä vieiäi^Hä^Mi
aiuren perheen mukanaan.
,; • ^SOPnjAT-KYLLA.-^
i P a i n i a ^
^iisa bstaniassa keiigät.
päivänä tapasi kenkäkaupjjja^
maantiellä, ja havaitsi häneni
van. hyvin vaivaloisestl.
•"Eivätkö kengät olekaan
kysäisi kauppias:
"Kyllä' ne sopivat oikein jn^
vastasi poika. '[;/:':•'••••'.,/li^
''^Miksl .sitten kävelette niin
.löisesti?".'";'":-.V'-^,.::
"Katsokaas, te unohditte
nauha,n jolla ne on köytetty y
IVIaks^
huolto
.'Helsinki.;'-' —• Näyttää satjil
vianhan työväenliikkeen RJisaaM
jelmän vaatimus'•Jlaksutöi'^
rinapu j a lääkkeet", olisi asöc^
kelen toteutajmistaan kohdea JM
kunta:, nimittäin päätti helaii
pnä 85 äänellä 82 vastaan'Tdtogä
hallituksen xyhtjTuään sella^ij^
menpiteisUn; että jokaiselle kans^
selle varautuiisi anahdÖllisuus^iy
Qääkärinavun. lääLckeiden ja s ä ^
huollon saantiin.
Tämä vaatimus tuli kansaa2si
kraätti^n rjHimän aloitteesta l
edelliseiikin eduskunnan iäsitä
vaksi. Se esitettiin aloitteena rs
den 1950 alussa ja koetettiin
vuoden syksyllä saada slsäHytö^
l a l ^ : yleisestä lääkärinhoää
Kaiisandemokraattien ehdotukseJ j
. vät: j^^teijksjatij s.illoIn saaneet t i
tticyi^äi^ j;:^uun-ryhmän taJM
viiosi sitten. JheOmikuun 6 pnä IS
pphemies Fagerholm .kie;täjtjl a
• tumasta; .maksutonta' /'iääi^fisp
skövai^ eiidotusW edes äääänieestsA^
• ^'^^•i^exi^ olisikällte
lis^mpi.''' 'et^; f; kansandemökiaiiSf
lisäiislini3«is sosdem-edusltuntarji
ok''tehnyt yastäavanlafe^ aksite
ICi%aMdfö .i^hmäri 'aloittek^^t^
r|än.-.'ja -erovaisuutta iUneni etupa
si -Sli«6tthähderi''miten hanke ö
tkeuttava. ^'^
^50,000 lakossa italiassa
,r n'-^/-!''^'-•'?,:•••• • ,. "
; MUano.ltaila;täällä flmoitifi
keskiviikkoha,' että. yli 250,000 tj©
tä on lakkoutunut Milanossa, Ite
hissa ja Genoassa. Yleisen Ti*»
liiton taholta on itaipitettu, ettitt
ko kestää 'vain kohne tuntia tonfi
tiöt eivät ole suostuneet kohottaaas
työläisten palkkoja 15 prosentDkft
rlnissa Fiatin tehtaan työläiset cs
päättäneet olla lakossa 12 tuntap
testiksi sitä vastaan aktiivisia cx
jäseniä on erotettu työstä.
— Australian pohjoisilla aludflla bn
kullan, kuparin Ja katinkullan tuo-'
tanto Jatkuvasti lisääntynyt.
Eräs torontolainen ystävämme latf-suu:
yksityiskirjeessään, että CSJ:n
"kilpailukuume aQkaa täällä nyt pila
siinä" vaiheessa, ettei sitä paljon
muifliim ehdikään".
Samanlaisia sanomia voisi kuulua
Vancouverista, Port Arthurista ja
muualta, missä oh tosimielessä tartuttu
näiden kulttuurijuhlien järjes-
.tflyyn. • '
TRimä nikkelikylä Sudbury — pohjolan
kalliopuutarha — el suinkaan
ole tässäkään .poikkeussiihteessa.
Täällä myös on "häijyilty'' kilpailevien
rj-hmien, Kullervojen ja Kiyien
kesken, ja nyt on tultu fiuien ajankohtaan
jolloin, rj^vetiaan ottamaan
mittaa k a u l U k s i s t ^ . . .
Enslnunäisenä on tulilinjoilla BJul-leryoryi
«nä,!'jonka juhlia vietetään
ensi sunnuntaina!.
: Vaikka tarkoitus ei-olekaan propagoida
Kullervojen.'juhlien puolesta —
hyvät juhlat vetävät kansaa'puoleensa
ilman propagandaakin — nim
cnyörihetYäyä.^Jpn^^että' alloklrjplttä-neellä
on" kuhiila,kuulua Kullervojen
toimeliaaseen' joukkoon ja sillä saattaa
olla jonkinlaista merkitystä hänen
lujaan uskooi^a Kullervojen onnistumisesta.
JKahteen "pikkuseikkaan" sallittanee
kuitenkin kajota. Näissä Kullervojen
(Ja myöhemmin Kivien) juhlissa
on ns. "suurella yleisöllä" tilaisuus
sanoa painavan sanansa siltä,
kumpi ryhmä selviytyy pareaunin ohjelmistonsa
esittämisestä, sen sisällön
Ja esittämistavan suhteen. Tämä sellaisenaan
on tärkeätä. Mutta tämä
ratkaisu voidaan ^tehdä kahdellakin
taralla: Joko siten, että äänestykseen,
osallistuu -vain kouralimen aslaan-kllntyncia.
talj siten; ' cttä^ slöifen
osallistuu keko •Juhla3'lclsö.
Toivottavaa - kuitenkin olisi, että
juhlayleisö- * (kummassakin tilaisuudessa
) käyttäisi äänioikeuttaan viimeistä
tiaista j a miestä myöten. K y -
symj-s on. el 'yäm siltä, mikä ryhmä
tämän kilpailun voittaa — mikä sellaisenaan
on tärkeätä— vaan myös
yleisön "mausta"; eli toivomuksista
ohjelmiston suhteen. Mitä suuremmat
joukot osallistuvat tähän äänes-tj-
kseen, sitä parempi tilastollinen
yleiskuva saadaan siitä, minkälaisista
ohjelmanumeroista pidetään ja mistä
ei. •. •
Me siis sanomme, kuten "puolueeton"
porvari tapaa vaalien aikana
sanoa: •
ÄÄNT;CTÄKXÄ anTEN HALUATT
E . MUTTA ÄÄNESTÄKÄÄ VAR-
- Äänestämään .pääsevät nyt kaikki
ne (ja vain ne) jotka ostavat 75
senttiä maksavan pääsylipun, joihto
on merkattu Kullervojen kaikki oh-lelmanumerot
j a erikoiset sarakkeet,
•mihin voidaan merkitä risti. Merkto-nän
voi tehdä joko heti ohjelmanumeron
esityksen >älkeen, väliajoiila,
tai miten, kukin parhaaksi näkee.
Itse äänestys on helppoa. Totta on,
sttä jostakin käsittämättömästä syj-s-tä
on sarakkeita "tyydyttäville" Ja
"välttävillekin" arvosanoille, vaikka
pitäisi hyvin tietää, ettei ainakaan
Kullervojen (eikä kai Kivienkään)
ohjelmistoon 'niin heikkoja kohtia
jää- "Äänestäessä" ei tarvitse tehdä
muuta kuto Tetää ristinsä sarakkeelle,
minkä itse c^aksuu esitykselle sopivan
ja ääntenlaskukomitea suorittaa
sitten matcaiaattiscn tarkan lalsiUa on "hyvä viin^Jää".
analyysm siitä, mitä on ohjelmistosta '
sanottu. , ,
'TÖhien seikka; joiim- Hcnce "pettymysten"
välttämiseksi syytä etukäteen
kajota on tämä: Jos Joku luulee.
ettp,^Kq?leryö3ert,juhlassa "haiik-kua"
nalkutellaaii alusta loppuun
saakka Kiviä, niin hän on pahasti
erehtynyt. Kullervot ovat pyrkineet
vähän, ylematäksi —•- mitenkä sitten
siinä onnistutaan se nähdään juhlassa
— jä vapautumaan mahdollisimman
paljon kilpaveikkojen kustannuksella
"huvittelusta" mitä tällaisissa
tilaisuuksissa on jcskus tapana.
Luonnollisesti Kullervojen ohjelmisto
on runsaasti höystetty Ja maustettu
•hauskoilla välipaloilla. Mahdollisesti
om »jotakin viatonta ilolt lelua
Kivienkin kustannuksella. Mutta
yleensä on pyritty naiu-amaan Ja ilakoimaan
omien heikkouksiemme ja
porvarien saalistushimon kustarmuk-sella.'
•
Vielä kerran:
ÄÄNESTÄKÄÄ MTTEN HALUATTE.
MUTTA ÄÄNESTÄKÄÄ VARMASTI.
Ja tulkaa sunnimtainahaa-lille
missä ilta kuluu hupaisesti ja
samalla on tilaisuus .osoittaa, mihin
suuntaan surni yleisö haluaa ohjelmistoamme
kehitettäväksi.
Kuten tarkkasivat lukijat huomasivat,
lehtemme uutisosastolla julkaistiin
tiistaina Lontoosta tullut uutis-tleto
brlttUäisten "tiedemiesten" .tut-kunuksista.
joiden mukaan maailma
cn jaettu" kahteen vastakkaiseen
luokkaan — niihm. Joilla on "hyvä
vUnapää" Ja niihin, joilla on "hpono
viinapää".
Kuten sopii brittiläiseltä "tiede-mleheltä"
cdottaakhi, britUläisillä (Ja
ihme kyllä ranskalaisillakin) on
"normaaUnen viinapää". Mutta juur
talalsiCa. ItaUalalsiUa Ja venäläisillä
on "hyvä viinapää", jotavastoln amerikkalaisilla,
suomalaisilla Ja kuusl-
Jalkalsilla ruotseilla on "huono viinapää",
vaikka eräs ruotsalainen "tiedemies"
äskettäm "totesi", että ruotsa-
Me puolestamme rohkenemme väittää,
että näillä "vllnapään" tutkijoilla
on fasistisia sahanjauhoja siinä
ruumiinosassa, missä tavallisilla Ihmisillä
on aivot. Kokemus on nimittäin
ojoittanut, ettei kysymys oJefr
sistisesta vlina.pään hyvyydestä ii
huonoudesta, vaan siitä, nuiiSii
sissä olosuhteissa on "viinalculits
rikin" kehittynyt.
. J03 näin ei olisi, niin siltaa t
voida mitenkään selittää eäiniaös
sitä, että suomalaisten "juoniatä?»
hm"v kiinteästi kuuluva "pudto)
puntari" on kokonaan haJhtonöS-kalaisten
maanmiestemme iesö
dessa. oJtuaan muutaman vuoden fr
saniaisissa olosuhteissa.
AUeku-joittaneen laatikkoihifl »
ras ym. taukojen aikana keräia-neiden
ja vastaamatta jäänekto*^
jeitten joukossa oh kolme naiaaaa-sen
kirjettä. jois.sa annetaan s*
kuuluu-ja-kuka-käskee silta C
kansainvälisen naistenpäivän sa*
rossa ei julkaistu '•meidän parikuntamme"
naistenkerhon trr*.
Mahdollisesti kuvat olisi voita r
remmm valita, vaikka tosiasia ts:*
nolllsesti oii, että parhaalla tabdoö-kaan
ei voida kaikkien r>-hiniea fr
via, julkaista. On yleensä tumaS-tava
siihen, että järjestötyön ti*f
den korostamiseksi julkalsöruneö
edustavia kuvia eri puolilta cnaU
ja kun täUamen valinta tebfi»
nUn silloin on aina joillakin v i i *
mlsen varaa. Luonnollisesti oa
että toimituksen tulisi kiireellisj
kha olosuhteissa olla täEaisissa "'^
noissa mahdollisimman huoleCi*
Ja mUlom tahansa valittambea^
heutta ilmenee, silloin siitä taJ»»
valittaa, sillä puhumalla asiat P»*
nevat. ^
Toiselta puolen tällaisissa taja»'
sissa — eikä ole k}-s3-mys fain
ten toiminnasta — lehtcmiue ^
tit3 joutuu vähän pulraalUsila^^
teisiin kun ei ole varoja u«^J^
vien valmistamista varten Ja^P
siksi kun rajoitetun tUan vuo»
vanhoissakin kuvissa käytettärts*
^utta. » f
selkoista Johtuvat valkeudet^
myös .hyvä pitää mielessä
oista puhutaan. — Känsäko»»-
•
•
1-
• j r ...,..».-.-..^™„r
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, March 20, 1952 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1952-03-20 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus520320 |
Description
| Title | 1952-03-20-02 |
| OCR text |
ff i
Torstaina, maalisk- 20 — Thursday, March; 20 1952
mm m
m
m
m
(SÄBEBm iDdepauSenjt Labor
Ozsan of Floslsb Canadian». £s«
tatjUtsbed Nov, .0, 1917. Authoxized
o» seeohd Claes maU. b7 the post
OXOce Department, Öttaga. Pub*
liabed tbxUx veeidy: Toesdays,
nuitsdaya and Saturdays b7 Vapaus
Publishing Company XkL, at 100-102
Elmst. W.. Sudbuty« OOL^ Canada;
Telepboses: Business Office 4-4284.
Ediiortal Office 4-4265. Manager
E. Sulul. Edltor W. Eklund. iSAOittg
adöxass Bo« 09, sudbury, CDta:do.
Adrertising rates upoD applicatlon.
Itanslatlon f ree cf charge.
Cahadassa: ' i vk- 7X)0 6 kk. 2.15
Ybdyavanolssa: 1 Tfc 8Ä0 ^ tt. 4 ^
suomessa: 1 vk. eMOklcMS
11
^ J Pifbuessaan viime maanantaina G B C : n uutiskatsauksessa Xeu-
Jiettu brittiläinen sano
s a a t t a a l^
Tätea' nienetellessäänmr. Haiton toisti Britannian arvovaltair
sen lehden, Ix>ndon^^^^T^
uudet ehdotukset Saksan rauhansopimusta varten ovat
:ä«kiusanisia^^:-::;v^:;:-;v^^ \r.::'::l'>'::y
"Kiusallisia" kenelle? Ja minkä Vuoksi?
Kuten tiedetään, Saksan kysymys on muodostanut sodan jäi kei-sen
Euroopan vaikeimman probleemin.
^; Vallat tekivät I'ötsdamissa
i. y^^ Sen
jälkeen ovat länsivallat J a eritoten Yhdysvallat yhä avoimemmin se-
Jittänceti että ''Potsdamin'' sopimusten tekö Saksan aseistariisumisen
ja demokratisoinnin suhteen <)li '"virhe", ja ovat toieultaneet 'Sak-r
san suhteen vallan päinvastaista ohjelmaa, jonka tavoitteena bn Saksan
kahtiajako ja Onsi-Saks^ valjastaminen kenraali Eisenhöwerin
sptävahkltunen y e ^ Neuvostoliitto ja kansan-denä)
kraattiseit rnaat ovat pitäneet kiinrii tehdyistä sopimuksista ja
vaanneet ''Potsdamin suhteerj. Täten ori
iSaksan kysymj^tsestä muodostunut yksi kaikkein piikkisin ongelma
SOHJa^
Tämän kysyniyksen^atkaisemiseksi Neuvostoliiton hallitus eh-i
firitanhian, Kansan j a Yhdysvaltain hallitu^^
|tamassaan nootissa, että k.ö. neljä valtaa suunnittelisivat ja laatisivat
^^Sadc^n rauhansopimusluonnoksen,; joka alistettaisiin sitten kaikkien
JSaksaa vastaan sodassa olleiden maiden sekä Saksan kcskushallituk-sen
hyväksyttäväksi.
Tämä ehdotus on kaikkisisältävä. Siihen sisUlt>7 ajatus, että
kaikki Saksaa vastaan sodassa olleet maat saavat tilaisuuden vaikuttaa
lopulliseen rauhansopimukseen, ja se, että ^Saksasta muodostuu j^äl-
;leen yhtenäinen kansakunta. Selvää on, että tämä ajatus saa kanna-itusta
ja vastakaikua niin saksalaisten kuin Saksaa vastaan sodassa
olleiden maidenkin taholta.
t vEdelleen.Xeuvostoliiton ehdotukseen sisältyy ajatus, että yhtenäisen
Saksan rajoiksi tulevat Potsdamissa hyväksytyt: r^iat, jji että
im iiiii»i'».
tistenpuolueic^eh ja järjestöjen fasististen sotapuolueiden toi-muitaoikeudet.
- Kaikille Saksan ai^meijassi^. p^^^ j|jenkil9ill^,
paitsi rikostubmioitaan kärsivilie^ chd^
|set oikeudet. Saksalla olisi rajaUpmat oikuuijett: k«fhiltäiir rauhan-jomaisto
talouttaan J inutta sc ei saisi yhtyä mihin-
|käan iiittÖutumiin/jotka on tähdätty jotakipv^<|a^i)^Uta juUcJ|ista
Ivastaan; Näissä puitteissa
MUTTA K¥8»fy8TEN TEKOA
Pf »ETAAN* «^UBVERSIIVISCU-Ottatra.
r - Stanley Koovles (pCP,
Wianlp€g North Centre) kehoitti tä-liään-
ministeriä |
Tags
Comments
Post a Comment for 1952-03-20-02
