Vapaus, February 20, 1962

              ^v^^ * . Tiistaina, helmik. 2Ö p. — T^esday, Feb. 20,1962
a:iBlö>honfts: Bus. OiM&OB. A-mH
fi(litorlaro(fip«'09- C-tie^/MBfiage»
Eräiksi. mtOT -W. JBklund» MftUlng
&dclwt>a: Box 69. Su(lä^nry/On.tarto.
AävQrtisltig ratee dpon appUMk(^^
ÖÄilidiaii.: l Vk: f00 9 tt. 185
S nc< 8.80
TtidyafalloiSM: 1 vk. 9.00 6 kk. 4.80
8iiönM)6&a:^' i v>k. »JW 6 kk. 8.35
Vakava nitiiiifaitttitt o&^bhAMk
.'."Jotkut sosdem. puoluöeft oikeistojohtajat ja ammattiyh-disty;
Sliikkeen byrokraatit ovat joko iitthoittähöet itiitä töpah-tui.
heidän kaltaisilleen henkilöille esii^^rkiläi;Sa'ksas3a Hit-l^
rio äikariaj tai titUn he luottavat niin sinisihnäisen viatto-masii
porvarin "kiitollisuuteen", että eivät voi oppia mitään
eivätkä unhoittaa mitään. • '
. Kiiten liiiiistetään, sosdemien oikeistojohtajat olivat Eu­roopassa
lasismin nousvin aikana auttamassa fasistien taan-t
«iiilistä "kölnmunistien" kukistamiseksi siinä htirskaassä us­kossa
ja toivössft, että he pääsevät suurporhojen kirjoissa "hy-yieh
miesten" jä "-naisten" kirjoihin, ja voivat jatkaa toimin­t
a a ^ fasisminkin olosuhteissa. Laskivatpa jotkut heistä niin­kin;
että kommunistisen liikkeeni hävittämisen jälkeen pääse­vät
orkeistosofedemit kukoksikoko työväenliikkeen laajuisella
toimialalla.
Mutta toisin kävi, kuten tiedetään. Saatuaan teljetyksi
komttiUhistis^t työläiset keskitysleireihinsä, fasistit leimasivat
myös sosialidemokraattiset.työläiset joko "kommunisteiksi"
tai ainakin "kommunistien kannattajiksi" ja siitä alkoi sosiali­demokraattien
"ristin tie" keskitysleireille.
Näistä opetuksista huolimatta jotkut täkäläiset sosdem-johtajät
ja ammattiyhdistysbyrokraatit erikoisesti teräsunion
reittaajat riehuvat "kommunistivastaisessa" hajoitustyössä
ikäänkuin fasismi ei olisi koskaan mitään opetusta antanut
työväenliikkeelle.
Nyt kuitenkin saatiin jälleen varoitus, tällä kertaa Etelä-
Koreasta, missä on "kommunismia" hävitetty jo siinä mää­rässä,
että kaikki sosialidemokraattisetkin järjestöt on julis­tettu
laittomiksi ja sosialidemokraattisten järjestöjen 'jäseniä
tuomittiin esim. viime Viikolla jopa 15 vuodeksi. vankeuteen
syytettynä siitä, että he ovat osallistuneet — pannaan mer­kille
— "kommunistiseen" toimintaan — ja "kommunistinen"
toiminta voi ojia vaikka mitä hyvänsä, joko taistelua palkko-kojen
korottamiseksi tms.
. ."Kommunistien" pieksemiseen ja hävittämisyritykseen
osallistuvien oikeistolaisten työväenjohtajäin sietää panna
tämä Etelä-Korean tapaus hattuunsa ja miettiä sitä toisenkin
kerran.
'Valkeus nauraa pimeyden töille'^
' Jos ei olisi kysymys niin vakavasta asiasta, niin me voi-
;simme yhtyä varauksetta otsikossa esitettyyn, sananparteen
^keskusteltaessa Yhdysvaltain edesottamisista Etelä-Vietna-
•missa. Tosiasia nimittäin on; että "sotasalaisuuksien" nimissä
'Yhdysvaltain — ja valitettavasti myös Canadan kansalta
Ibn Salattu tiedot Yhdysvaltain sekaantumisesta Etelä-Viet-mamin
sisällissotaan ;T-^mikä;asia tunnetaan ja tiedetään kaik-
!kiälUmualIa. Tässä on oiv^lUnen^^ siitä, miten suur-
^a^yähinkoa voidaan' aihe^^ avulla. New
=York Times Servicen tunnettu amerikkalainen kirjeenvaih-
.taja James Keston kirjoitti viime viikolla tästä asiasta mm.
^seuraavaa:
V '^dysvallat oh/nyt sekaantunut julistamattomaan so­etaan
Etelä-Vietnamissa. Tämä on hyvin tunnettu asia venä-
;;läisille ja kiinalaisille kommxmisteille, sekä kaikille muille,
^paitsi Yhdysvaltain kansalle." J
Toisin sanoen, muun maailman valkeus nauraa Yhdys-
Ivaltain—^ ja valitettavasti kyllä myös Canadan pimeydelle
!tässä asiassa.
i Toisaalta on pantava kuitenkin merkille, että Yhdysval-
;;tain yleistä mielipidettä on ilmeisesti ryhdytty syvämuokkaa-
^maan"huonojen" uutisten varalta rajan eteläpuolella. Wash-
•ington valmistautuu ehkä suurempaan sekantumiseen Etelä-iVietnamissa,
koska sikäläiset suurlehdet ovat ruvenneet hie-jTian
kohottamaan salaisuuksien verhoja.
^ Yllämainitun uutistoimiston eräs toinen kirjeenvaihtaja,
Jack Raymond antoi lukijoilleen jckin aika sitten nim. seu­raavanlaisia
tietoja:
"Etelä-Vietnamin sodan kiihtyminen ja Yhdysvaltain se­kaantumisen
lisääntyminen aiheuttaa pääkaupungissa huo­lestuneisuutta
seuraajille niin hallituspiireissä kuin niiden
ulkopuolellakin . : . Huomioitsijat pelkäävät niahdollisiiutta,
että enemmän Yhdysvaltain asevoimien miehiä menettää hen­kensä
sidlä mitä nyt sanotaan sotilaalliseksi 'operatioksi' Ete­lä-
Vietnamissa. Ne .'operatiot" on virallisesti eristetty soti­laallisesta
avunannosta.
"Yhdysvaltain hallituksen vastenmielisyys julkisesti se­littää
ja paljasta sitoumuksiaan Kaakkois-Aasiassa sanotaan
johtuvan vihollisen mahdollisista vastatoimenpiteistä.
"Pulman sydämenä sanotaan olevan se, että miten voi­daan
kiinnittää (Yhdysvalloissa ~ V.) huomiota Yhdysval­tain
lisääntyvään avunantoon Etelä-Vietnamin taistelulle
Neuvostoliiton tukemaa kommunistien kapinaa vastaan pro­vosoimatta
vihollista lisäämään panostaan.
"Tähän ongelmaan on: sidottuna petkö; että amerikkalai­set
eivät ole valmiina hyväksymään pitRaiicaista taistelua,
vaan vaatisivat pikaista, selvää voittoa, mikä kiinnittäisi en­tista
enemmän maan sotavoimia taisteluun . . ;
"Viranomaiset sanovat ktiitenkin Valkoisen talon {hallia
tuksen) tehneen peruspäätöksen, että setulee auttamaan Ete­lä-
Vietnamia saattamaan kommunistisen Viet Kongin täp-;
pioön. Nämä samat piirit myöntävät tämän päätöksen tar- '
koittavan tosiasiassa sitoutumista komtouniämivastaisen voi­ton
saavuttamiseksi. Edelleen sanotaan niistä piireistä että
iVlidysvallat tulee panemaan peliin mitä tarvitaan, vaikka
siitä koituisi ihmismenetyksiä . , ."
; Selitettyään, että yhdysvaltalaiselja kehraalilla, Paul D.
Hafkinsilla on Etelä-Vietnamissä nyt 4,000 ailierikkalaista so­tilasta,
ainakin kaksi armeijan helikopterikomppaniaa, sekä
erinäisiä ilma-, meri- ja merijäikaväkiosastoja, kirjoittaja sa-hoo:
Washingtbnirt virkailijoin Väittävän "että USAn sotilaat
eivät ole (Etelä-Vietnamissa) taisteluissa. He selittävät kui­denkin,
että^/Yhdjrsvaltain aöevoiiftayksIkö,t osiljisiuyät tais-teluoperatiofhin,
esimerkiksi kuljeitavai Etelä-Vietnamin so­tajoukkoja
ja varusteita niille,... . Myöö iahotaau/jcj^ USAn
äsevöimäykslkköjä vastaan animiutaan ne vastaaxat .tuleen."
SYNTYMÄ^ i
PÄIVIÄ
' Helmi H i s s i , Toronto; Ont., täyt­tää
lauantaina helmikuun 26 pnS
16 vuotta.
Yhdymme sukulaisten j a tutta-vain
onnentoivotuksiin.
YLEISÖN
KIRJE
sun uomiin
liEHTILnKKEIDEN ,
KANNATTAVAISUUDESTAr-
Koskapa kaikille toisillekin on
sallittu sananvuoro asiasta, osaksi
hyvin rumassa sanamuodossa, niin
minäkin pyytäisin esittää omiani,
voihan olla nihikin, ettei minun
eaittämässäni (moskassa) ole jär­jen
ituakaan, mutta ei oteta vaka­vasti.
Tämä onkin vain yksilön
ajattelutapaa; joukkojen päätökset
pitävät silti paikkansa. Tässä voi
tulla sanotuiksi sellaistakin josta
ei kaikki tykkää, mutta ei voi aut­taa,
en tarkoita yksin Vapautta,
vaan yleisesti sanoen kaikki suo­menkieliset
lehdet kituvat taloudel­listan
vaikeuksien kanssa, eikä sii^
nä liene bisnestaidon puute, vaan
lehtiä on liikaa ja kannattajia liian
vähäUi kukin eri l i i k e on: koettanut
ratkaista asian omilla keinoillaan.
Rajan takana on väliin lyöneet
kamppeensa yhteen, kaksi huonosti
pärjäävää; Toiset ovat taas koetta­neet
kohottaa tulopuolta omalla ta­vallaan,
muutamat ovat ottaneet
huomioon sen bisneksen toisenkin
pään, menopuolen vähentämisen.
(Vapauden kokouksessa ei tullut
kenenkään mieleenkään se pää bls-meksestä,
luultavasti siksi^ ettei
ollut kenenkään tiedo:>sa sellaisia
merioja, joista olisi voitu vähen-tääkään).
Rajan takana on jo jois­sakin
tapauksissa käytetty tätä me­nopuolten
vähentämistä niinkin
pitkälti, ettei ole lehdellä kuin yk­si
toimittaja ja sekin hankkii lei­pänsä
muilla töillä, toimittaa leh­teä
yliajoillaan melkein ilmaisek­si,
siinä on jo asiaan innostusta
muutenkin, eikä vain hyvän palkan
tähden.
Omalla puolen rajaa on eräs
lehtiliike lisännyt pääomaa myy­mällä
suuret määrät osakkeita sil­lä
lupauksella, että ostajat pääse­vät
isännäksi taloon, mutta aina
onkin käynyt niin, - k un ostaja on
tahansa luovuttanut, onkin isän­nyys
loppunut siihen, rahat meni
kun nopen suuhun eikä niitä saa
koskaan takaisin, niiden käytöstä
määrää sen kolplakunnan keisari,
joka on koonnut ympärilleen sa­manmoisen
kannattajajoukon. Täl­laista
toimintaa voisi hyvin verrata
onkimiehen ja ahvenen ystävyyteen
— kun kala on saatu konttiin, niin
aletaan toista narraamaan. (Kir­joittajalla
on omaa kokemusta edel­tä
mainitusta asiasta; olinhan minä
kontissa kauvan aikaa). Minun
mielestäni suora kerjuu on paljon
rehellisempää, siinä ei kukaan tule
petettyä valheellisilla lupauksilla.
Vapauden kokous teki myös v i i:
saan päätöksen, ettei kohotettu leh­tien
tilaushintaa, vaikka useat kir­jeen
vaihtajat sitä ehdottivat, ver­tailemalla
kielisten suurlehtien ir-.
tonumercitfen hintoja jättäen huo­mioimatta
niiden suuruuden. Jos
Mos&ova. -i>Nfeuvö'sfdintoif mi­nisterineuvoston
puheenjohtaja
N i k i t a Hrushtshev lähetti USAii
presidentille John Kennedylle ja
Englannin pääministerille Harold
Macmillanille kirjeen, jossa sanet­taan
mm. seuraavaa:
Kirjoitan teille kysymyksen joh­dosta,
joka. kuten helmikuun 7.
päivänä 1962 päivätystä kirjeestän­ne
ilmenee askarruttaa teidänkin
mieltänne.
Minua ilahdutti, että myös teitä
kiinnostaa ajatus, millaista osaa a-seistariisuntaongelman
; ratkaisemi­sessa
tulee esittämään äskettäin
muodostettu' 18 valtion komitea jo­ka
maaliskuun 14. päivänä ^1962 ä-loittaa
toimintansa Genevessä ja
johon myös meidän maamme kuu­luvat.
Velvoittavaa tässä asiassa
on jo se, että kyseisessä komiteassa
edustettuje.i maiden hallituksille
on Y K n 16. yleiskokouksen päätök^
sellä uskottu kansoilleVniin elintär­keä
kysymys kuin yleinen ja täydel­linen
aseistariisunta.
On aiheetonta todistella, että tä­män
komitean toiminnan kehityk­sestä
riippuu suuressa määrin kan­sainvälisen
tilanteen muovautumi
nen tulevaisu udessa. Kykeneekö
komitea nousemaan sellaiselle hui­pulle,
josta käsin vaikeat ja kau­kaiset
asiat näyttävät läheisiltä ja
todellisilta, ^uoriutuuko se saamas­taan
suurtehtävästä yleistä j a täy­dellistä
aseistariisuntaa koskevan
sopimuksen laatimisesta? Vai kom­pastuuko
uusi elin jo ensiaskclil
tutnaan .yli rutiinikäsitteldertja eri
mlelisyyksien, jotka lumivyöryn ta­voin;;
hukuttavat aseistariisuntaneu-vott^
lut .niiden tuskin päästyä al­kuun?
Luulisi, että vastuussa kai-kes|^
tästä olisivat ne henkilöt joi-hip
:kansat ovat luc/ttaneet ja joilla,
on: suurimmat valtuudet. '
.^vNälden ajatusten perusteella
neuJtriDstohallltas ehdottaa, että 18
valtioin komitean työn aloittaisi­vat
.sifnä edustettuina olevien
maideR"^ hallitusten päämiehet.
Tällöin olisi hallitusten päämies-
' ten saavuttava henkilökohtaisesU-t
i maaliskuun 14. päivään men­nessä
Geneveen j a suoritettava se
vastuullisin ja' vaikein työ, joka
o<lottaa 18 valtion komiteaa sen
toiminnan alkuvaiheessa. Tämä
ehdotus voinee vaikuttaa hieman
poikkeukselliselta, mutta lienette
kanssai^i samaa mieltä siitä, ettö
se on täysin oikeutettu neuvotte­lujen
suuren päämäärän ja niiden
olosuhteiden kannalta, joissa a-seistariisuntakomitea
toimintan-r
.sa aloittaa;
Meidän päivinämme ovat kansain­välisissä
suhteissa saaneet vankan
sijan henkilökohtaiset kanssakäymi­set
johtavien valtiomiesten välillä.'
tapaamiset, neuvottelut, kirjeen­vaihto,
henkilökohtainen osallistu­minen
edustavien kansainvälisten
elinten toimintaan. Tämä on ym­märrettävää,
sillä kuta nopeammik-si
tulevat valtioiden väliset liiken­neyhteydet
ja vaarallisemmiksi tu-
!aan samoihin vaikeuksiin, jotka hoaseet silä suuremmaksi kasvaa
Juottivat sen edeltäjille tappion?
Näihin kysymyksiin odottaa nyt vas­tausta
jokainen, joKa on huolissaan
valtiomiesten vastuu ja sitä enem'
män tarvitaan selvänäköisyyttä ja
viisautta ryhdyttäessä ratkaisemaan
ihmiskunnan tulevaisuudesta. Ja suuria, mutta ensinäkemältä ehkä
nämä kysymykset huolestuttavat
kansoja sitä voimakkaammin ja sy­vemmin,
kuta mittavammaksi kilpa­varustelu
paisuu niellen satojen
miljoonien ihmisten työn ja omai­suuden
ja uuden sodan uhka kasvaa
suhteessa voimistuvan asevaruste­l
u n määrään.
Ilmeisesti olette kanssani yksi­mielisiä
siitä että näitä neuvottelu-la
edelsi tietty valmistava työ. Neu­vottelujen
koko historian aikana on
aseistariisuutaelimellä ensimmäisen
kerran tarkat ohjeet. — Y K n yleis­kokouksen
hyväksymät yleisen ja
täydellisen aseistariisunnan periaat­teet.
Toiveikkuutta herättää myös
se seikka, että nyt kuuluvat aseista-riisuntaelimcn
kolmen tärkeimmän
valtioryhmittymän — sosialististen
maiden^ sotablokkeihin kuuluvien
sekä puolueettomien maiden edus­tajat.
Nämä ovat kieltämättä suo­tuisia
tekijöitä. .
Neuvostohallitus pitää välttämät­tömänä
huolehtia hyvissä ajoin sii­tä,
ettei 18 valtion, komitean työ
joutuisi kuluneisiin uomiin, eikä
päätyisi virkamiesten väliseen sana.
sotaan. On jo aika ottaa oppia niis­tä
lukuisista eri aseistariisuntavalio-kunnista,
-alavaliokunnista j a -komi­teoista,
jotka ovat saaneet maineet-toman
lopun.
: Kuka pystyy aloittamaan tällä ta
voin? Kuka pystyy nopeimmin as
Tämä sellaisenaan osoittaa, et- otamme minkä suomalaisen lehden
tä Yhdysvallat on jo sekaantu­nut
korviaan myöten Etelä-
Vietnamin sisällissotaan Ngo
Dinh Diemin kurjan diktatuu-rikoraennon
ylläpitämiseksi, ja
että iänkit vajoavat entistä sy­vemmälle
siihen kurimukseen:
Presidentti Ngo Dihn Diem on
niin vihattu Etelä-Vietnamissa,
ettei hänen verinen diktatuuri-komentonsa
kestäisi siellä enää
yhtään päivää ilman ulkopuo­lista
asetukea. Tämä on ollut
ilmeistä siitä asti kun tämän
diktalurikomennon avuksi yri-tettii-.
v mobilisoida Y K n voimia
sen valheen perusteella, että
Etelä-Vietnamin vapaustaisteli­jat
ovat muka rajan takaa tul­leita
voimia. Mutta kun Korean
tapauksista viisastunut Y K ei
nielaissut tätä yalhesyöttiä,
niin USA rupesi viemään yksi=^
nuolista "sahtarmin" osaa Ngo
Dinh Diemin diktaturikomen-non
ylläpitämisen puolesta
EtelärVietnamin kansaa vas­taan.
Sanottakoon täältä Canadas-sa
mitä suurimmalla - ystävyy­dellä,
että Canadaa ei siihen
leikkiin »vedetä, mitä nyt Etelä-
Vietnamissa kehitellään, ja et­tä
paremi olisi Yhdysvaltain­kin
luopua siitä .seikkailusta
ennen kuin sillä pahennetaan
taas kansainvälisty ilmapiiriä
— jos Washington ei nimittäin
halua ehdoin tahdoin provo­soida
uusiij kansainvälisiä selk­kauksia.
' , . •
•.ahansa niin niiden nykyinenkin ti­laushinta
on siinä laarin sadan dol­larin,
nurkilla vuosikerta, verrattuna
öuuruuden . mukaan, kielisiin suur-lehtiin,
tämä e i johdu sinun, eikä
minun ilkeydestä, vaan olevien olo­jen
pakosta, eikä: se siltikään kan­nata.
Ajatellaan jos meistä on jo­ko
kauppias ja panemme kahvi-paunalle
hinnaksi kymmenen dolla­ria
ei kauppamme siltäkään kan­nattaisi,
jos emme saisi myytyä kun
paunan viikossa. Otetaampa vertail­tavaksi
yksi kielinen viikkolehti
'•Free Press Prairie Farmer", se
perustettiin 80 vuotta sitten ja ti­laushinta
oli yksi dollari nyt on
lehti montakertaa suurempi ja ti-
Jaushinta V.*) senttiä vuosi, eli vähän
päälle sentin kappale .32 sivuinen
lehti, mutta he saavatkin tulot i l ­moituksista^
ei siinä ole niitä suuria
ilmoituksia, paljon, mutta taalan,
parin ilmoituksia on tuhansia. .Täl­laista
tapaa ei suomalaispiireissä ole
iiuomioitu ollenkaan. Otetaampa
taas esimerkki, kämppämies joka
haluaa myydä käytetyn moottorisa­han,
joku toinen haluaisi ostaa sel­laisen,
myyjä menee "säkenhänt-l
i i n " , antaa sen melkein ilman sin­ne,
toinen menee ostamaan sen siel­tä,
miltei uuden hinnalla. Miksei
sopisi panna omaah lehteen pieni
ilmoitus, niin myyjän, kurt ostajan­kin
.molemmat säästäisivät paljon
rahaa ja antaisivat samalla hyvän
kannatuksen lehdelle. Sama on
laita farmareitten kanssa ja kau­punkilaisten
myöskin, joku haluaa
aina jotain ostaa, jota toinen halu­aisi
myydä. Miksi ei ilmoiteta, mik­si
sen täytyy mennä 'säkenhäntti"-
kauppojen kautta ja siten menet­tää
paljon rahaa ja lehti jää ilman
kannatusta. Tuonlaisot pikjcu i l ­moitukset
ne on jotka antavat tulot
tuolle lännenkin lehdelle.
J , Saikkonen.
toisarvoisilta vaikuttavia kansain­välisiä
asioita, sillä ne melkein
poikkeukselta juontavat juurensa
sodan ja rauhan kysymyksistä. Tä­mä
on kaksinverrom oikein aseista-riisuntakysymyksessä,
joka koskee
valtioiden elinetuja, turvallisuutta
ja jonka ratkaiseminen vaatii eri­koista
varovaisuutta joustavuutta ja
rohkeita etsintöjä. .
Sanon salailematta, että sain yh­teisen
kirjeenne juuri silloin, kun
olin - laatimassa vetoomusta 18 val­tion
aseistarirsuntakomiteassa edus-lettuina
olevien valtioiden hallitus­ten
päämiehille. Tyydytystä herät­tävä
on se seikka, että ajatuksem­me
kulkevat suurin piirtein samaan
suuntaan. Olen täysin samaa miel­tä
kanssanne siitä, että hallitusten
päämiehet ovat henkilökohtaisesti
vastuussa aseistariisuntaneuvotte-luista
samoin siitä, että kävisimme
iaajaa ajatusten vaihtoa asiain t i ­lasta
18 vallan komiteassa. Mutta
miksi ottaisimme vain puolinaisen
askeleen ja rajoittuisimme siihen,
että ulkoministerit edustaisivat
meitä aseistariisuntakomitean työs­kentelyn
alku\'aiheessa? Jos ollaan
johdonmukaisia niin lausumienne
ajatusten pohjalla voidaan päätyä
samaan ehdotukseen, jonka neuvos­tohallitus
on tehnyt, toisin sanoen
dttä aseistaruusntakomitean työ
aloitettaisiin huipputasolla. 18
valtion komitean työ voidaan aloit­taa
huipputu.solla siinäkin tapauk­sessa,
etteivät kaikki komiteaan
kuuluvien valtioiden päämiehet ha-tua
tai voiT-osallistuakaansiiren. Tä­män
seikan ei tulisi estää meidän
osallistumistamme komitean työ­hön.
On itsestään, selvää, että mait­temme
ulkoministereiden olisi
myös osallistuttava 18 valtion ko­mitean
työhön yhdessä hallitusten
päämiesten kanssa k u i n ' myös ko-mifeäft'
s€msä^fsiss& työvailreessar.
Näinollen monet seikat puoltavat
hallitusten päämiesten osallistumis­ta
18 valtion komitean työhön. V o i
tieteiikin löytyä aiiit jotka käsitt^r
vät ebdotuksemmö siten, että Neu-.
vostoliitto muka jälleen ehdottaa
nuipputason neuvottelua ja alkavat
pohtia, onko tällä hetkellä; edelly­tyksiä
tällaiselle neuvotteliille v ai
eikö niitä ole: Haluaisin j o edeltä­käsin
selvittää ettei tässä tapauk­sessa
ole kysymys huipputason neu­votteluista,
niin' kuin ne on tapana
ymmärtää, vaan hallitusten pää­miesten
osdUtetiriHisöstä Y K n m<f-dostamaan
18 valtion komiteaan,
eikä ole tarkoitus pohtia monia kan­sainvälisiä
kysymyksiä vaan yhtä
Konkreettista kysymystä — aseista­riisuntaa
ko.skevista neuvotteluista.
Väitteen, etteivät olosuhteet aseista-riisu
ntakysymykseii pohdinnalle ole
suotuisat voi esittää ainoastaan seU
lainen henkilö, jota ei tämän kysy­myksen
ratkaiseminen kiinnosta
lainkaan.
Ymmärrettävistä syistä ei voi-da
olettaa, että halUtusten päämie­het
onnistuisivat työssään Gene­vessä
pääsemään heU niin pitkäl­le,
ettei jää muuU tekemistä kuin
yleistä ja täydellistä aselstartisun-taa
koskevan sopimuksen allekir­joittaminen.
Suureksi ja kanso­jen
kauan odottamaksi edistysas­keleeksi
muodostunee jo se, jos
heidän onnistua antaa alkaville
neuvotteluille olkea suunta ja
hahmottaa yleistä ja täydellistä a-seistariisuntaa
koskevan sopimuk­sen
sisältö. Mielesani todella
kannattaisi ryhtyä tähän yrityk­seen,
joka onnistuessaan, mitä
neuvostohallitus vilpittömästi toi­voo,
voi aikaansaada ratkaisevan
käänteen kansainvälisissä suhteis­sa
ja tuoda ihmiskuntaa lähem­mäksi
sen vuosisataista toivetta
rauhasta.
Kaikki tietävät, että hallitusten
päämiesten kesken neuvotellaan u-sein
sodanvalnifistelujen voimistami­sesta.
Näinollen ei l u u l i s i olevan
iyytä vastu.staa 18 valtion komitean
ensimmäisten istuntojen pitämistä
nuipputasoM^ jotta ^ t u l i s i todella
tehdyksi työtil niin jalon päämää­rän
kuin aseistariisunnan hyväksi!
Historia ei ant^a meille anteeksi, jos
luovumme tilaisuudesta käsitellä
aseistariisuntaongelmaa niin arvo­valtaisessa
j i i i r i s ^ kuin varta vas­ten
järjestetty 18 valtion hallitus­ten
pääriiiesten neuvottelu.
, Moskova. — ,HItli.Mfi«T>( nyt
oii6i*et 8uomaIai«H M^tol^
kraatit }&. laäimimvimi Mk%
iSluomen Y^löi>p{tw1i;uiii(en LUtdit
johtajat, kysyy neuvostolilttolal'
sesä» . i r a d i f i s o k l i d ^ Komto^
molskaja Pravdassa J . Vlashev
siin festivaalin vastaisten järjes-esn
föhQ^äh ffrnsm ;mmm,
seen; siitä, että Helsingin festi­vaalin
vastainen toiminta on osa
kylmää sotaa. ^ .
' Otsikolla :;"Naamio'repeytyi" ieh-t
i kirjoittaa: Mitä laajemmaksi ke-h
i t t j ^ maailmassa valmistautumi­nen
Helsingin festivaaliin, sitä
kiukkuisemmiksi käyvät sen vas­tustajat.
Amerikkalaisista lähteistä
suuria rahoja kahmivat taaAtumuK-selliset
voimat Itävallassa^ Ruot­sissa
ja iSuomessa panevat kuiunei-sesti
kasaan festivaallnvastaistä
keskuksia j a valmentavat erikois^
väkeä festivaalin vastaiseen tuho^
laistoimintaan. Tähän puuhaan
osallistuvat myös miiutahiat ame-rikkalaisjärjestöt,
jotka jo kauan
ovat suunnitelleet vastafestivaalin
pitämistä. Helmikuun 6 päivänä
Associated Presshi kirjeenvaihtaja
välitti Californiasta tietoja suunni­telmista,
joita "Freedom dynamics
incorporated" on laatinut.
Tämä kommunisminvastainen
järjestö, joka on yhteistyössä ns.
"Skandinaavisen nuorisopalvelun
kanssa - r - viimemainnittu yhdistää
erilaisia taantumusvoimia Ruotsts-sa,
Norjassa j a Suomessa, mukaan­lukien
puolifaslstisten pakolaislii-gojen
kovanaamat — esittää jär­jestettäväksi
Norjassa niin sanotun
"kansainvälisen vapauden festivaa­l
i n " kahdeksannen nuorisofestivaa­l
in vastapainoksi.
.jmy ^tMismamxU nuotrlsotr
känfaihvllllffefi ylttcistciiminnan vi­holliset
ajavat takflavastafestiväa-
Hllaan?
V8«taukse;i tähän kysymykseen <
antoi itse herra Norton:
"Kansatoväliiea vapaitdOA le^^
(tvaali tulee dlemaan taitekohta
meidän penaMoittlsflonuBe -sUf'-"
tyä kylmän lodan puitteissa pno- -
lostustaktilkasta kalkkein fi^/'-
jhnpaan Ideologisena by^&l^yft(J'
seen." ,' ' " '"
Nyt on kaikki,selv2iä. Kiitos avo­mielisyydestä,
ror. N<»toh! Te vah4.^>
vistitle, että festivaallnvastaisten -
toiminnan langat johtavat .meren:
taakse; että jokainen esitntymlnrä
festivaalia vastaan on esiUitymistä*
"kylmän, sodan" puolesta, sen suo­jelemista.
OUsi mielenkiintoista
tietää, mitä tönovat liyt Suomen
sosialidemokraattisten Duorten::jd
kokoomusnuorten johtajat s e i^
myös Suomen Ylioppilaskuntien
L i i t on johto, jotka feistivaafttiva»^
täisen toiminnan vanavedessä kul- !
kien ovat säädyllisyyden v u o k s i'
pUloutuneet festivaalikysymyksis- \
sä "puolueettomuuden" viikuirän- ;
lehden taakse.
Lopuksi J . Vlashev toteaa, Ätä ;
e r i maiden nuorten i n n < ^ "työ '
Helsingin festivaalin, puolesta "^ori !
takeena siitä, että festivaalin • v i ­hollisten
ponnistelut valuvat hiiek- <
kaan. • " (•
Poliisiasema "häpeä"
Port Arthurissa
Port Arthur. — Täällä oikeuden­käynnissä
tällä viikolla palvellut
valamiehistö / antoi päätöksen, jossa
mm. sanottiin, että Port Arthurin
kunnallisvirkailijaln tulisi "häve­tä"
poliisiasemansa takia j a että
poliisiasema oli ehdottomasti riit­tämätön
poliisilaitoksen käyttöön.
Valamiehistö ehdotti, että kaupun­gille
rakennettaisiin uusi, tilavam­pi
j a nykyaikaisempi poliisiasema.
Valamiehistö tarkasti samalla
naapurikaupungin, Fort Williamin,
poliisiaseman ja havaitsi, että se
on tarkoitusta vastaava.
H A R V I N A I N E N RAHA
V. 1921 lyöty 30 sentin raha on
yksi harvinaisemmista canadalaisis-ta
metallirahoista. Harvinaisten ra
nojen kerääjät sanovat, että sen
arvo on nykyään noin $3,5(K).
Avaruuslentojen
rakentaminen ei
ole helppoa
Moskova. — Neuvostoliittolais­ten
avaruusrakettien rakentaminen
ei: sekään suju ilman ;epäonnistu­misia,
kävi selville Komioraölskaja
Pravdassa julkaistusta kirjoituk­sesta,
jonka oli laatinut aväruQsra-kettityön
eräs johtohenkilö.: ^
— Meidän tutkimuksenime ja
kokeemme eivät aina' ol^ olleet me-
Kiinan kivihiili-tuotanto
10-
kerlaistunut
Tangshan, Kiina, Niin pienet !
kuin suuretkin kaivokset ovat vii- •
mevuosina lisänneet tuotantoaan ?
huomattavassa määrässä. S
Kivihiilituotanto maassa on 11- \
sääntynyt y l i IQ-kertaisesti sitten
vuoden 1949 saavuttaen asengya*.
jossa Kiina on maaihnan toiseksi
suurin kivihiilen tuottajamaa .Yb:v
dysvaltain jälkeen. ' ",y
Kiinan kommunistisen puolueen
politiikafi 'kahdella jalalla kävele-^
misestä" on tuottanut tuloksia s i i - i*
nä^ että onkehitetly.saiiianaikaises- l'
ti n i ih s\iurla kuin pienempiäkin k i - ^
v i h i i l i y i v o k s i a . . ;
Vaikka.Pekingin Kansan päivä-^
joituksessa sanottiin.
Avaruuslaivat, joissa on vieläkin
voimakkaammat' .moottorit;. tulevat
pian pääsemään lähimpiin planet-toihii^
ja neuvostoihminen' tulee
olemaan ensimmäinen, joka tut­k
i i näitä taivaankappaleita, kirjoi­tuksessa
sanottiin.
nestykseflisiä — vaan kaukana sii- 'yhdessä sanotaankm,. että kivilMiU-^;
t». Meillä on o l l u t suuria vaikeuk- f^o^^^o^ on saavutettu ^uöitfat-.;^
sia eivätkä kaikki lyritykset valmis-' lisääntymistä, hiip kuitenfcta
taa raketteja ole onnistuneet, kir- nuolesta Kiinan tuotannon s ^ -
n n heikkouskon olemassa vielä kivi-Vi
hiilen tiimoilla; ; Lehde^ julkaise-1^
mä^a^ kiHpitiifap^^ Siinotaan, että J
sosialisminf kehittämiseksi j a feiävl
san elititason; kohottamaksi A^^^^
tärkeätä, että kiVlsiilitUotanto^^^^
tään vielä hupm^ttayasti siltä missä*
se-;öh.,nyki^ään. "'3-.-V-\ • v / V ' ^ '.
Tangshan sijaitset;
päärjautatien varrella pM^^ iTO^liiaiUjiJ!^
Tientsinistä. ; TääUä sijaiWyat K a i -^
lan kivihiilikaiypkseitj jotka ovatJ
maan vanhimmat ja^
suurimpien joukossa. . > c
Näitä kaiypksM on;^yU :2(Ei^: 1^
matkalla' rannili^baaYikplla: T
hänista Guyeen- N<^ pUvat b r i ^^
Iäisten kaiypiskapitalistien h a l l ^ ^ ';
vuodesta 1912 lähtieii vuoteeni ^1^"
paitsi sinä aikana, j o l l o in aiue;oU'>~
japanilaisten asietjoukkbjeh; roi<^iiit-^
tämä toisen maailnuinsodaniaikäiia.<«
Vupnna 1958 aloitettiin kiviÄiil^nJ
kaivaminen hydiraulisih keinoin-jaj»
se oh otettu käytäiitöön viiclelläl
Kailan alueen suurimmalla k i v i h i l^
Teoilisuustyöväen
palkoissa laskua
Ottawa. — Canadan teollisuus­laitosten
palveluksessa olevien kea-kmkertainen
palkka oli marrai^-
muussa $78.84 viikossa, tiedoittaa
tilastotoimisto DBS.
Tämä on noin 18 senttiä alhai­sempi
keskinkertainen palkka kuin
lokakuussa mutta $2.41 korkeampi
kuin vastaavai\a aikana 1960.
Työttömyysvakuutusanomuksia
oli 601,200 joulukuun 29 päivänä,
sanotaan DBS toisensa raportissa.
Marraskuun 30 päivänä o l i 368,000
työttömyysvakuutusanomusta ja
7^4,100 anomusta joulukuun 30 päi­vänä
1960.
likaivoksella.
PÄIVÄN PAKINA
Lääkäri: Näen: kurkusta, että soi-^.
tatte ilmalla toimivaa soitinta. *•
Potilas: Aivan oikein olen uriiu-<^
Tl.
"Naisten kätaluutfesta"
Menneellä viikolla "osui" sil­määmme
canadalaisten porvaris.e-tien
omistaman erään suuren päi­välehden
uutisotsikko, missä" sanot­tiin
-'noin nimeensä: .
"Naisten kavaluus — pasifisti
suosittelee rakkauskieltoa".
Mainitussa uutisjorinassa kerrot­tiin
sitten hämmästyneelle lukijal­le,
että eräs pasifistisen maailman­katsomuksen
omaava brittiläinen
teollisu usmies on luvannut luen­noida
kotipaikkansa "pommi pan-naan"-
pasifisteille muinaisesta
kreikkalaisnäytelmästä, jonka san­karitar
kehoitti silloisia .sisariaan
kieltäytymään miehiltään siihen as­t
i , kunnes he, Ateenan miehet
suostuvat tekemään rauhan Spar­tan
miesten kanssa,"
Ko. brittiläinen pasifisti meni eh­dotuksessaan
kuitenkin hieman Ly-sistrata-
näytelmän sankaritarta pi­temmälle
kehölttaen naisia ."koti-lakkoon"
yleensä; kieltäytymään
valmistamasta il]allista, tekemästä
muita palveluksia ja olemassa mis­sään
aviollisissa suhteissa ukkoräh-jäihsä
kanssa siihen asti kunrtes nä­mä
osallistuvat myös pasifistien
järjestämään "pommi pannaan'*-
liikkeeseen.
Kuten hMomataan tuossa jutussa
ei ole mitään sellaista joka oikeut­t
a i s i , uutisen otsikossa puhumaan
"naisten kataluudesta" ellei "avio-sotaa"
sotien lopettamiseksi pidetä
kataluutena? lilUtta toisaalta pitäisi
olla kuitenkin niin, että "sodassa
kuten rakkaudessakin on kaikki lu­vallista".
Mikäli pasifistit voivat-niillä kei­noin
rauhan, asiaa auttaa, niin lyk­kyä
tykö — sanokoot keskiluokka-laisrouvat
sotaisille ukoilleen, että
"stop tykkänään" ja sillä siisti.
Meillä tietenkin «n sellainen kä­sitys,
että- työväenliikkeen luon­teenomaiset
toimintamuodot, ko­koukset,
kulkueet,, njmienkeräykset
anomuksiin, puheet, j a kirjoitetut
sanomat ovat parhaita keinoja ylei­sen
mielipiteen nostattamiseksi rau­hanasian
puolelle.
Mutta'he;^i*ät ole sittenkään "al­holta"
keinoja kuten on nähty j a
koettu. > Eslra. Britannian pasifis­tien
johtania pommi-pannaah liike
on tehnyt paljon j a arvokasta työ­tä
rauhanasian hyväksi. Samoin
ovat tehneet monet papit ja muut
keskiluokkaan lukeutuvat yksilöt
j a ryhmät heidän omilla menette­lytavoillaan.
Me siis toivomme, että pasifis­tien
johtamaan rauhanliikkeeseen
osallistuvia naisia ei syyteltäisi
"kavaluudesta" eikä "kieroudesta­kaan",
vaikka he kieltäytyisivät
valmistamasta ruokaa ja vielä ole­masta
missään tekemisissä sellais­ten
ukkorähjiehsä kanssa jotka ei­vät
ymmärrä omaa parastaan^,—ei­vätkä
osallistu "pommi pannaan"-
liikkeeseen.
."Kavaluudesta" ja pahemmasta^
kin voidaan kuitenkin moittia sel­laisia
hyvinvoipaisiin yhteiskunta-piireihin
lukeutuva tätejä j a pul­leita
rouvia jotka yrittävät riistää
leipäkannikan kaikkein vähempi­osaisten
ihmisten suusta.
N i i n k i n rumia naisia on kuiten­k
i n maan kamaralla. Emme nyt
tarkoita yksinomaan ulkonaisesti
tumia, sillä "moni on omena päältä
kaunis, mutta sisältä mätä".
Meille kerrotaan, että Canadan
liike- ja ammattilaisnaisten klubi
(Federation of Busiriess ahd Pro^
fessiohal Woman's Club), b l l Otta-wassa
viime viikolla esittänyt halli-tusherroille
sellaisen lausunnon,
että "sesbrikityöläisten pitäisi mak­saa
työltömyysvakuUtusrahastoon
työssä ollessaan enemmän kuin
muiden työläiäteä", sillä' ^ r u s t e e l -
lä, että sesonkityöläisillä ''on ^u-*»
rempi riski joutua työttömiksir;,;via;;j
suuremmasta riskivakuutuksestOtt
joudutaan aina maksamaan kor-J*
keampi vakuutusmaksu! . l
Kuinka kavala tämä liikealai^ ;ak-J
kojen esitys on se näkyy jsiitävjos»
huomioidaan, että sesohkintyÖl^V,
esimerkiksi rakennusälojeh apulai*.
set, maataloustyöläiset jne., '4yaC;
kaikkein huonoimmin palkattujaif
työläisiä. Heidän tulonsa riittää!
hädintuskin hengen ja; r u u m i i i r ^ h g
dessä pitämiseen s i l l o i i i ktm he span*
vat o l l a työssä. Mutta liike-Ja^^am^
mattiakköjen järjestö ehdottaai et-»
tä näitä huonosti palkattuja s^ön^^
kityöläisiä. pitäisi siitä hUolin^Uai'
"sakottaa" vielä siitä, etfd t^^i
kaikista hyvistä yhteiskunnissa:
ras yhteiskuntamme ei vöi var'atj](^
heille jatkuvaa työtä edes tällä 'k^h-»
nolla palkalla? '
Miksi ei näiden pyylevien i^kko^'
jen mieleen tulee ehdottaa "i^lskiv
äakkoa" niille työnantajille, j;9^a*
pitävät j)alveluksessaan vain seson??
kityöläisiä? Yhteiskunnan pitäiist*
meidän käsittääksemme saada riskit/
vakuutuksen sellaisia.'työnantajia^
vastaan, jotka teettävät töitä vAimft .
silloin kitn saavat työlBisistääii klsv^
.kbtuksi suurimmat mahidolirä^t<) v l i ^
voitot, j a heittäviit työläfsensll ^öt-^
tornien armeijaan silloin kun on sö-;^
äonkläjah vuoklsl mahdollista, eitit
voittomarginaali' pienenäe.'