Vapaus, January 8, 1957

              TUstaina, faxnmiJc. 8 p. ~ Tuesday, Jan, 8,1957 y J9j^ VBdliVflf
onnefloinuudel yli
il
Jui^seeoDd Tjdiui naa by tbe- Fott
Ifilbed^^Hirice ^^eddy:-^. Tuesdajv.
PtfldU^fiirjSioJnpattyXtiL; at IQO^IO?
Etm.'St'W;. Sodbuiry, Ont., Canada.
Telepbones: Bas. Office OB. «-fSM;
Editorial Of0ceO8/4-4a6S. Ifanäscr
E.«tticcL JSditor W, SkluiuL MallfDg'
addxess: Box €0. SvObary, Oataxio.T
TntuOation free oi c}iazge..
Kanadassa: > 1 vk. 7iJ0 6 kk, 3.75
ThAysvkUolssat 6 kki^430
luomessa: 1 vk. 8.50 6 kk. 4.75
i9i7 — Juhlavuosi — 4€. vuosikerta r-- 2957
Umiarseiidcaiiujä tekeillä
yiime^viikoH^^ Washingtonista, kuten on leh-;
ti^mm^'uutteo^isto^
aikoo. vit^:Ä,^>ngi:i|ssilta valtuuksia saada käyttaä, Keski-l^
Bssä amerifekälai^ia joukkoja ^inä laajuudessa kuin hän
katsoo tarpeelliseksi "rauhan, säilyttämiseksi". Samassa yh­teydessä
annettiin ymmärtää, että Yhdysvaltain hallituksen
t^lcoiti^ena on käyttää noin $400,000,000 Lähi-Idan maiden
'^avustanoiseen". ' _ ^ - -
Tätä Yhdysvaltain "uutta suunnitelmaa*' on puolusteltu
siUa^ että nyt kun Britannia ja Hanska joutuvat Suezille teke-mki^
lb typerän hyökkäyksen johdosta lähtemään pois Keski-
Ida^ä/ smne muodostuu muka ''tyhjiö" jonka Yhdysvaltain ,
täytyy suuressa epäitsekkyydessään täyttää. Yhdysvaltain
hallituksen jäsenillet el ilmeisesti tule mieleenkään sellainen
mahi^Ilisutfö/etiä Keski-Jd^ ja valloilla on ehdo­ton
orÄeusrJtäyttää se "tyhjiö" minkä brittiläisten ja ranska­laistan
~öleteiblan'jättävän. Tosiasia tietenkin on, ettei siirto-v
' maahaUifeijjun poistuminen jätä mitään "tyhjiötä", sillä hei­dän
^h^litu^lcautensa päättyy\nimenomaan sen vuoksi kun
siirtomaaäiaaiintdkausi on uloselänyt ^a\ilo^ulunut; emämaat
eivälyoi ejiää näitä entisiä siirtomaitaan hallita — eivätkä nä-ira>|
ans£äl]seen vapauteen vasta päässeet tai pääsemässä ole-
"Höit^^raat tuie.Uioin suostumaan ulkomaalaisten "isäntien"
vafKtanlise^n. Yrittäessään täyttää Keski-Itään muka nyt
keh^ty^.;^tyhjiötä./ yhdyvaltalaiset politiikot tulevat koh-än'äfi^
abimaiden lujan ja sitkeän vastarinnan.
^fe|PresidenttiBisenhowea:in suunnitelma Keski
. } hin sekaantumiseksi, on saanut osakseen suurta huomiota
55 Kfe^i-tanf suhteen tehnytv
iCut^n «anottu,, presidentti Eisenhower vaatii nyt kon-'
pi^ ' ^^iayttä juuri muutama viikko sitten; jolloin Britannia,^
l\ Hanska ja Israel "katsoivat tarpeelliseksi" käyttää siellä sota-
Ipl' ' voimiaan. Yhdysvaltain^ hallitus oli muiden kansakuntien mu-feanätuoiiiiteemassatämknhyökkäyksen
jäselitti, että Keski-
Idä4 kysj^mykset tulee Yhdysvaltain mielestä ratkaista Yk:n ;
Mi ^ ^ käi^a:j^ avulla. Tuoiniten YK:n sivuuttamisen sekä britti-
\-AV läis-fanskalaisen hyökkäyksen Egyptiin, presidentti Eisen-
M hoyfer sMibtli^aftuuA 3r'iiäivänä: / ' "• — / '
Mii ^'Me uskomme^ että nämä toimenpiteet (Egyptiin tehty
' ^ hyo]^y5),ovat virheellisiä. Me emme usko voimalteinojen
käyttöä viisaaksi tai asianmukaiseksi keinoksi kansainvälis-tfrt
^kiistojen ratkaisemiseksi."
. ' ^Alitta Yhdysvaltain hallitus valmistuu nyt juuri.;siiHen,
ifijsm. se.brittiläis^ranskalaisia hyökkääjiä moitti! Miksi?
^^^ota^npa vähän syvemmälle.
m
Ht
UI
iii
Iiii
Mm-'
•^tyokk^ys Suezille osoitti, etteivät Ranska ja Britannia
k y k ^ pitämään käsissään edes imperialistisen kunniansa
rippfeijä.'] Niiden edustama siirtomaajärjestelmä oi? kerta
kaikkiaan romahtanut.* Lähtiessään pois Porit Saiäistä,'ne'
lähtivät asiallisesti puhuen koko Keski-Idästä — ja niiden
' lähtöä kiirehti Britannian ja Ranskan omat hyökkäystpimen-piteet.
' . ' " \
^Valppaina "liikemiehinä" Yhdysvaltain jnt^onopolistit ovat
liytt valmiina muuttamaan rahaksi sen "good-willin", mitä
Yhd^ySyJBdJa sai Keski-
Idässäl Toisin sanoen, Yhdysvaltain monopolistit ovat val­miina
"perimään" brittiläis-ranskalaisen imperialismin jää­mien
Kesfci-Idässä jo ennen näiden eurooppalaisten imperia­listien
lopullista kuolemaa!
iKieltätnätön tosiasia on. että Yhdysvallat on varsinkin
toisen maailmansodan jälkeen päässyt Keski-Idässä pitkän
askeleen-eteenpäin liittolaistfensa (oikeammin kilpailijaiosa)
kusiannuksella.' Yhdysvallat on järjestelmällisesti heiken­tänyt
englantilaista ja ranskalaista vafkutusvaltaa arabival­tioissa.'.
Tämä selittää sen, mitä monet täkäläiset päivälehdet
eivät ole ymmärtävinään, ja antaa vastauksen kysymykseen,
^ ' miltei Yhdysvallat aikoo nyt yksipuolisesti sekaantua Keski-
Idän asioihin, vaikka se vasta eilen "nuhteli" luttolaisiaän
sanranlaisista edesottamisista.
Ja nyt, Egyptin seikkailun jälkeen Englanti ja Ranska
9vaiKeäki-Idässä juuri siinä heikkoudentilassa, missä Yhd
vallat toivookin niiden, olevan. Yhdysvaltain kaksoispeli
Keski-Idän ja liittolaistensa (Britannian ja Ranskan) suhteen
päl^trtui kaikkien nähtäväksi YK:ssaj
P •kökötflcs^a.- Vaikka julkisesti ja virallisesti esiinnytään
läii^iminä ystävinä, syvemrtiälla pinnan alla riehuu liitto-ilaisteii
kesken kiivas kilpailu mankkina- ja raaka-aineläh-
"^tetsiä.-' Suezin kanavalle tehty epäonnistunut hyökkäys ei
jät^iiyt asioita entiselleen; he huononsi Britannian ja Rans­kat
asemaa siellä äärettömän paljon. Siellä on todellakin
eFäänläinen "tyhjiö" ja Wall Streetin miehet näkevät nyt
'mmm
»JS.;>Ä'I?.-
suurimman hetkensä koittaneen.
mmm
iMuita^entäs^^^a^ on, etteivät ne halua
väifitaa^^ brittijäis-ranskalai^
,tiin| vaan haluavat itse täsrttää tämän "tyhjiön" ja {iäästä?
s öini^ kansallisten kohtalojensa herroiksi. . iii; I
V j f ^Suezin valloitusyrityksen epäonnistuminen antoi arabi-vaäiöiUe
lisää itseluottamusta ja itsetunnon kohoketta.' Se
vaaran vuoksi lähentäinään ara-böiS^
tä^töisiinsa ja samalla voimistuttamaan kansallista itse-i
iäi^mkettä. :;
r ' 'V ?sT*fefSä>tilanteessa tulevat esiin Yhdysvaltain hallitukseii
• 'i iiyr^^isuimnitteleniat "avustukset". Tarjoartialla rahallista
' ' " '"^^^^ monopolistit epäilemättä
^ , ^ | ä r « n^.^^^jiasii^^ vaikutusvallan joko yhdessä tai
5us«ainm^a 'avustettavassa" maassa. Siten saataisiin rlko-
^^fc:>\i tud^^-ai^J^Sinaiden yhtenäisyys ja muodostetuksi poliittinen
i.!f^fw^''^^^a^:^^ varalta, jos siellä muodostuisi tilanna^aaissä
Cbiczgo, —.Täällä julkaistujen
mutta ei vielä aivan lopullisten lilas'
tojen 'mujcaaa. nousi tapatunni»-
$a j a erilaisista onnettomuuksissa
henkensä menettäneiden luku Y b '
dysvalloissa vuonna 1056 y l i 40,000
TT uuteen ennätysmäärään; >
•: Vuonna 1955 o l i tapaturmaisten
kuolemantapausten määrä .38,426.
Aikaisiempi tai>atumussa kuolleiden
ennätysluku o l i vuodelta 1941, j o i
loin/; tapaturmat vaativat 39,969
kuolonuhria.
Xiikennetapaturmissa kuolleiden
.määrä oli viime vuonna hiukan pie»
nempi kuin edellisenä vuonna. Sen
katsotaan johtuneen uusista tur-
-vallisuustolmenplteistä ja ajoroää-räyksistä.
A u t o m o i n t i uhkaia rautatietyöläisiä
. Ottava. — C:anadan 1,20QXM)0 jä­sentä
lasittava ammattiyitdistyBlji'
ke on ilmaissut lu>iiumatta kannat­tavansa
'CPR:n lämmittäjä taitkoz,
joka alkoi' taihmikuun 2 pnä. Cana-sel-
vetttreista> Vain ^imatfcustajaju-nissa
käytettäisiin Jämnuttäjia CP
K:n ehdotuksen mukaan.
yMe, jotka olemme olleet töissä
rautatievetnreissa, tiedämme, että
Makdrros kielfäytyi
neuvoffeiemasta
brittilärsten kanssa
Nicosia.'— Täällä tiedoitettiin vii­me
viikon lopulla, että brittiläisten
karkoittamarKyprosin arkkipiispa
Makarlos on kieltäytynyt neuvotte­lemasta
Öritannian siirtomaaviras-ton
kahden edustajan kanssa, '
i- Eleftheria, joka en johtava krei­kan
kielinen lehti Kyprosissa, ker­toi
saanieensa Lontoosta tietää, et­tä
arkkipiispa on kieltäytynyt neu-vottelen^
asta brittiläisten kanssa
niin kauan kuin häntä pidetään van­gittuna.
Brittiläiset ovat kuljettaneet Kyp-rosin
kreikkalaiskatolisen kirkon
johtajan Seychellesin saarelle maan­pakoon.
dian labour Cdngmsin lisäksi l u - vetureissa tarvitaan lämmittäjiä. Jos
fcuisat miiut itsenäiset uniott ovat lämmittäjä e i suorita niitä tehtäviä,
myös päättäneet iBunattaa lakossa; niin jon^
olevia lämmittäjiä.
TViröpaikkojen turvaaminen- autOB
molnnin laajentuessa, rautatieliir
kenteen turvallisuus j a unioiden o i ­keus
vaikuttaa tydoloibin ovat pää-kysymylcsinä
tässä lakossa jonka
johdosta juttaliikenne:op|tä7-
dellisesti pysähtynyt ja rautatieyh-^
tiö on eroittanut-n; 70,000; tyqläisr
tään lakon ajalEsi.
Diesel- yeiurien käytäntöön otta­minen
merkitsee, että n. 3,000
nämä tehtävät. CPR on enemmän
kiinnostunut union Iiajoittamiseen
kuin ' lämmittäjäin eroittamiseen..
Jos yhtiö onnistuu siinä, niin se onTjhtiö eroittaisi 82 prds. lämmittäjis
vapaa käyttämään alempipalkicais-ta
työvoimaa näiden tehtävien suo­rittamisessa''/
sanoi Gamble jo
emien lakon alkamista.'
Gamble on myös jvedonnut siihen,
eti^ vaikka' lukuisa^ jnuut rautatie^
yhtiöt ovat myös vaatineet lämmit­täjien
eroittamista, niin CNR-yhtiö
R:n lämmittäjän toimeentulo on Ja 140 rautatieyhtiötä Yhdysvallois-
—^ Canadan huonekalutehtaat
vuonna 1955 tuottivat $8,725,000
arvosta metallisia ruokahuonekalus-toja
ja vajaan miljoonan dollarin arr
vosta puusta valmistettuja kalusto­ja.
asetettu unhanalaiseksi. Mutta työn
palkkojensa menettäminen e i uhkaia
ainoastaan lämmittäjiä; sillä autcp;
moinnin nojalla tämä jättiläiskoköl;
aen rautatieyhtiö on huomattavasti
väbentänyt työvoimaansa monilla
eri aloilla. CPR:n konepajoissa tul­laan
työvoimaa vähentämään 80
prosentillä^ ktin diesel-veturit tulevat
yleiseen käyttöön; Montrealissa on
äsken otettu uusi menetelmä käy­täntöön,
jonka nojalla voidaan r a -
tapihatyöiäisiä vähentää tuntuvasi
ti.
Rautateiden automointi > merkit­see,
että vaikka vanhemmat lämmitr
täjät siirrettäisiin.toisiin tehtäviin
Ja vain nuoremmat joutuisivat heti
eroltettavaksi; niin heidän työpaik­kansa
ei ole sittenkään turvattu. ,
Lämmittäjäin *union presidentti
W. E. Gamble on selostanut, että CP
R:n tarkoituksena on saada länvnitr
täjät pois junista ja heidän tilaUeen
halvempipalkkalsta työvoimaa. Läm­mittäjille
tällä kertaa maksetaan n.
$12.00 päivässä.
Gamble on varoittanut, että CP
1l:n ehdotuksen käytäntöön ottami­nen
saattaisi rautatietoiminnan se-sorron
valtaan. CPR on vaatinut
lämmittäjien v poistamista tavaraju­nista
ja ratapihoilla toimivista die-;
VARAPRESIDENTTI NIXON OLI
KUdKKAYIERAANA" ITÄVALLASSA
Wien, Jönluk. 27 p: — (KV) ete­nin
nllcoaslalninlnisteriän hämmäs­tys
sen saadessa erään uutlstoimis-;:
ton yäUtyfcsellä Uetoonsa, että
A:n varapresidentti 'Richard Nixon
oli i(eiii»ieItSäa kuisoaatia tulosia
Itävaltaan tatastuakseen: <—kuten;
, sanottiin — väUltSm^sil rajalla jä
Itävallan hallituksen i^Utyksellä
Unkarissa vallitsevaan tilanteeseen^
HallitospUrelssä oltiin täysin selvillä
: siltä,^ miten .arveluttavaan aseinatm
tämä; kntsiunaton vieras voisi saai-
, itaa w ,'^iä.vallaii'pnoloeettomnnden.
koska koiteiikfai ajateltiin,, ettei
NixonUta voitaisi! evätä pääsyä, so­vittiin
vii^lisekrivierailnohjebnaksl
Unkarin pakolatsky^fmyksentptki-mhieii.
Neue Osterreichlsche Tages-v
zeltunar. joka on lähellä lUttt^ans-leri
Raabla. korosU, että "Nixonin
vierailu ; Itävallassa, rajoittuu vain
informaatlotarkoltukslln. -Ja ennen­kaikkea
pakolaiskysymyksen ratkal-
: suon?. .Samassa' yhteydessä lehti
ilmaisi sen tällä hetkenä täällä val­lalla
olevan käsityksen, että pako-li^
lskysymys "aiheuttaa maallemme
el vain aineellisia vaan myäs polilt,-
tlsia vaikeuksia, Joista me haluam­me
vapautua niin pian kuin suin­kin."
Niinpä Nixon sitten saapui jouluk.
19. pnä Itävaltaan. ' Niin tarkkaan
kuin virallisesti koetettiinJein huoleh­tia
siitäv että Nixonin matka olisi py­sytellyt
sUle asetettujen itehyksiensi-sfiUa.
niin yhtä vähän se. mitä Nixon
pakolaiskysymyksen ratkaiseanisessa"
sai aikaan oikeutti hänen dramaatti­sen
matkansa. Hän kävi useissa pa­kolaisleireissä
ja luovutti. Elsenhowe-rin
henkilökohtaisen viestin vakuut­taen,
että USA olisi valmis avusta;
maan vitävaltaa pakolaiskysymyksen
voidaan käyttää yhdysvaltalai­sia
sotavoimiakin.
Kaikki^ tämä korostaa vain
sitä, että Keski-Idässä on muo­dostumassa
kokonaan uusi ti­lanne.
Arabimaiden itsetunto
on Suezin sotaseikkailun epä­onnistumisen
johdosta korke­ammalla
kuin milloinkaan en­nen.
Ja me epäilemme va­kaasti,
että vaikka Yhdysvalr
tain sekaantuminen Keski-Idän
asioihin saattaa kehittää uusia
vaaratilanteita, niin se ei voi
kuitenkaan estää historian edel-.
leen kehittymistä.
Parempi siis olisi varsinkin
Yhdysvalloille, mutta samalla
koko ihmiskunnalle, että Yh­dysvaltain
monopolistit' luopui­sivat
sekaan tumisaikeistaan —
sillä niillä ei ole mitään, mah­dollisuutta
periä brittiläis-rans-kalaista
imperialismia Keski-
Idäs^. Sikäläisen "tyhjiön",
mikäli siitä voidaan: puhua, tu­levat
arabikansat täyttämään
omalla kansallisella tavallaan.
hoitamisessa. Hän toi mukanaan 80O
kiloa Insuliinia ja 400,000 dollarin
shekin. Kaiken tämän olisi USAm
Wisnln-lähettiläs tai Joku waShingtq-'
nila inen korkeahko virkamies saattsi^'
nuf toimittaa. Yhä, useammin kysy^
tään. miksi tällaiseen tehtävään
vittiin USA :n varapresidenttiä.
atse asiassa luopui Nixon "puhtaan
inhlmillteyyden' JaVpakolaislqrsymyk-l
sen tutkimisen" tekosyystä täysin'
vaivattomasti rientäessään : suuren'
saattueensa kanssa. suoraan Unkarin
raJalleV:. änlhln samanaikaisesti; oli-
"sattuinalta" saapunut myös erä^
Budapestin maanalaisen "vallanku­mousneuvoston"
Jäsen tiedoittamaan
~ kuten virallinen itävaltalainen uu­tistoimisto
APA ilmoitti — "kaptaal-i
listen tilanteesta".
Lisiä Nivonin vierailun syHiin esitti
läheisissä suhteissa USA:h Wienissä
toimivaan lähetystöön oleva Wiener
Kurlerrlöhti. Kysymyksessä oU, lehti
sanoi, "amerikkalainen Itävallan-avustusohjelraa",:
jonka yhteydessä
keskusteltiin' myös "talous&ysymykT
sistä". Julkisuudessa ei ole täUalsesta
— muuten täysin tarpeettomasta —
avustusohjelmasta kuultu aiemmin
sanaakaan. Kun Nixonin seurueessa
oli 'mm. USA:n varaolkeusminlsteri,
USA:n kansainvälisen yhteistyöjär-;
jestön Johtaja Ja useiden muiden mi­nisteriöiden
edustajia, lienevät kes­kustelut
kosfketelleet enemmänlkln por
liittisia kuin italoudellisia kysymyksiä.
Varapresidentti Nixon putosi täy­delleen
kehyksistään kutsuessaan
amerikkalaisen lähetystön henkilö­kunnan
kokoon vain kehuakseen "lä­hettiläs
Thompsonin työtä" ja ihrtoit-taakseen.
että USA:n hallitus saat­taisi
"menestyksellä käyttää häntä
sellaisissa tehtävissä, Joissa on voitet­tavana
suuria vaikeuksia kuten esi-
. merkiksi nyt Jo ]useita vuosia on ollut
laita Wienissä". Viimeisten vuosien
aikana on Wienin Ja Washingtonin
väliUä vaUinnut erittäin läheiset suh­teet
eikä ole ymmärrettävissä, mitkä
ovaf ne "erittäin vaikeat tehtävät"
jotka USA:n Wienin lähettllääUä on
hoidettavanaan, ellei oteta lukuun s i ­tä.
6ttä hänen tehtävänsä eivät rajoi­tu
Itävaltaan vaan ulottuvat ylirajan.
Nixonin vierailua ei pidetty edes
liittokanslerin virastossa USA:n hy­väksymän
Itävallan puolueettomuu­den
täyttämisenä. Sen ilmaisi yllä­mainittu
Neue Osterreichlsche Tages-zeitung
Idrjoittaessaan Joultdcuun 16.
päivänä: "Puolueettomlksj Julistautu­neiden
valtioiden. Jotka pitävät vain
Uittomuodostumlen poistamista . . .
aidon rauhantilan takeena, on liityt--
tävä yhteen. On tullut niiden kansor
jen aikana. Jotka Intiassa, Kreikassa
ja Jugoslaviassa, Itävallassa, Kuotsls-
S9. Suomessa ^ jne. haluavat tulla
omalla taVallaan autuaiksi. Jotka elr
vät koskaan hyötyä kenenkään
kimppuun mutta eivät myöskään kos­kaan
tule hyväksymään vieraan val­lan
sanelua". Tässä yhteydessä lehti
muistutti — Nixonin vierailun aatto­na!
^ USA:n erikoisesta vastuusta
Joka edelljrttää "enemmän haikintaa
Ja varovaisuutta". .Mutta juuri tätä
puuttui Nixonin kutsumattoman vie?>
railun aikana.
sa on luopunut vaatimuksistaan jä
allelcirjolttanut uudet työehtosopi­mukset
veturin lämmittäjäin union
kanssa.
Canadan ammattiyhdistysliike
käsittää, että kysymys on pai jQU laa^
jempi luonteeltaan kuin vain 3,000
lämmittäjän eroittamisesta sillä au-i
tomoinnin kehittyminen uhkaa kaik e
kien työläisten toimentuloa.
Canadian LaböiirCongressIn eräs
jcditaja- on selostanut, että CLC :or
valmis. tukemaan lämmittäjien lak­koa
ja ryhtymään toimenpiteisiin, la­kon
' voittamiseksi. V Lämmittäjien
unio kuuluu GLC:n ja union johto,
on ollut läheisessä kosketuksessa
CLC:n -johtomiesten kanssa. ' ,
SamaCLCrn johtaja on myös pa-hel^
uniit hallituksen kantaa auto-moinnin^
suhteenv Hän selosti, että
ammattiyhdistysliike on painostanut
hallitusta muodostamaan erikoisen
komitean tutkimaan automoinnfn ai­heuttamia
pulmia.: CLC:n taholta
on suositeltu, että komiteassa tulisi
olla työläisten, työnantajain ja hal­lituksen
edustus. Hallitus ei kuiten­kaan
ole ryhtynyt toimenpiteisiin,
vaikka automointi uhkaa monella
teollisuusalalla.
Torontossa asken' muodostetun
yhteisen Toronto Laboiur Gouncilin
presidentti William Jenoves on se­lostanut
että hänen johtama jär­jestönsä
on sataprosenttisesti rau-tatietyöläisten
puolella. Hän selos­ti,
että on valitettava seikka kun
työläiset: joutuvat lakkoutumaan
suojellaakseen heidän toimentulon­sa,
mutta hän julisti olevansa lak­kolaisten
puolella, koska heillä on
oikeus puolustaa työpaikkojaan;
••. Jenoves, niinkuin ' kaikki muut­kin
ammattiyhdistysliikkeen johta­jat^
on alusta pitäen^ julistanut, et­tä
kaikki järjestyneet työläiset tule­vat
kunnioittamaan rautatietyöläis-t^
n lakkovahtilinjoja: ja tukemaan
lakkolaisia kaikin mahdollisin kei^
noin.
Veturien kuljettajat ovat antaneet
ymmärtää,' että he vastustavat GP
R:n suunnitelmaa) koska se on epä­johdonmukainen
j a vaarallinen sekä
yleisölle että junaralehistölle. Jo
ennen lakkoa Brotherhood of Loco-motive
Engineers-union itä-Canadaa
käsittävän järjestön sihteeri A. R;
McCormack, selosti, että' vaikka ve­turin
kuljettajien on noudatettava
heitä koskevaa voimassaolevaa työ­ehtosopimusta,
niin veturinkuljetta­jat
tulevat kunnioittamaan tjyöläls-toveriensa
lakkovahtilinjoja.
Liittoparlamentti kokoontuu tam­mikuun
8 pnä ja monissa työläispll-reissä
pelätään, että parlamentin no­jalla
hallitus voi pakoittaa työriitai-suuden
sovittamiseen lämmittäjille
epäedullisella tavalla. - Niin tapah­tui
vuonna 1950, jolloin molemmat
rautatiet olivat lakon johdosta py­sähdyksissä
yhdeksän vuorokautta.
Ja vuonna 1954 erikoisen lainsää­dännön
nojalla ei-kuljettavilta rau-tatietyöläisiltä
kiellettiin lakko-oi­keus.
Sgvif f ^liil j^nt^^iFn"''p Irpniiug^
luissa C P B : a taholta sel^stettlji^ et­tä
yhtiön suunnitelmien j mukaan
vuoden 1957 kuluessa eroitetaan n
IJOOO lämmittäjää yhtiön palveluk-.
sesta j a että sen jälkeen yhtiö eroit-t
a i ^ n. 215 lämmittäjää vuodessa
vuoteen 1961 ^mennessä ja että rau'
:at|en palvelukseen jääneiden läm-jiittajien
palkkoja vähennettäisiin,
C P ^ : n taholta on osoitettu, että jos
.tään ja vähentäisi palvelukseen jää
' neiden lämmittäjien pallckoja' niin
yhtiö voisi säästää n, 10.7'miljoo­naa
dollaria vuodessa,
Presideiitti Gamble o n ^ t a mieltä,
että jos CPR pääsee sen tekemään.
niin lämmittäjät tulevat- jaamaan
pieiiem|@ä palkkaa kuin ne sekafyö
iäiset, Jotkalakasevat lattioita C P
R:n konepajoissa.
' Ty$riitalsuutta kadteUyt aovitte
l u l a u t a l ^ t a hyväksyr C I ^ : n ebdo
tuksenflämmlttäjlen
j a samalla suositteli toimeen jäävien
palkkojen korottamista 12 prosentit
la. Senator Roebuck, joka oU union
nimittämä työsuhdelautakimnan ja
sen, ei • kuitenkaan hvyäksynyt
enemmlstora^orttia ja .vähemmistö
raportissaan selosti olevansa dtä
mieltä,^että lämmittäjien eroittami-nen
merkitsisi^että yleisön turvalli­suutta
eijotetä huomioon. /
ITÄTÄ
KIINAN KOMPUOLUE TITOSTA
JA NLn^UNKAftlN SUHTEISTA
Peking. — Kiinan I(omihunisti-puolueen
politbyro arvosteli vuoden
vaihteessa ensimmäisen kerran an­karasti
Jugoslavian presidentin T i ­ton
jok;naika\sitten pitämää puhet-
•ta, jossa Jiän puhui maailman kom­munistipuolueiden
stalinilaisista j a
ei-stalinilaisista aineksista. •
Polltbyron lausuntoon^: jonka
Kiinan virallinen uutistoimisto Uur
si Kiiriä on antanut julkisuuteen, si­sältyy
myös päätöslauselma, jossa
puolletaan Neuvostoliiton oikeuden­mukaista
väliintuloa Unkarin kapi­nan
kukistamiseksi.
14,000 sanaa käsittävässä lausun-nossa^
jonka otsikkona on "Köyhä-listödiktatuurin
merkitys'', huomau
tetaan edelleen, että Stalin oli suuri
marxilais leniniläinen vallankumo­uksellinen,
vaikka hän tekikin elä­mänsä
loppuaikoina vakavia erehr
dyksiä. Kiinan kommunistipuolue
yoi hyväksyä eräät kohdat puheesta,
jonka Tito piti Puolassa viime mar­raskuussa.
Mutta meitä ihmetyttää
se, että hän hyökkäsi melkein kaiK
kia sosialistimaita ja monia kommu
nistipuolueita vastaan, .;
Tito teki erehdyksen asettaessaan
stalinilaiset ja ei-stalinilaiset vasta-kohtaisuussuhteeseen
toisiinsa näh­den
— sellainen voi vain aiheuttaa
hajaannusta ^kommunistiliikkeen
keskuudessa. Lisäksi stalinismin
vastainen kamppailu on -länsimai­den
porvarillisten piirien ja oikeis­tososialistien
ilkeämielistä keksin­töä;
Sanastalinismi voi merkitä vain
marxilais-leninismiä. Meidän käsi­tyksemme
mukaan eivät Stalinin e-rehdykset
ole kovin suuria, kun ote
taan huomioon känen aikaansaa­mansa
positiiviset tulokset.
Elämänsä viimeisinä vuosina Star
Iin joutui eristetyksi kansanjoukois­ta,
hän loukkasi periaatetta puolu­een
demokraattisesta keskittämises­tä,
j a hänen kunniakseen annettu
suitsutus nousi hänelle päähän. Hän
alentui osaksi hyvin huomattavaan
subjektivismiin. Stalin on kuiten­kin
h3rvin suuresti vaikuttanut Nu-vostolliton
menestykseen ja kansain­välisen
kommunismin kehitykseen.
Hänen erehdystensä juuret eivät ol­leet
sosialistisessa järjestelmässä,
sanotaan lausunnossa. . v .
Mitä Unkariin tulee, liuom.autet-tiin
lausunnossa, että tämä maa oli
Neuvostoliiton väliin tullessa vai
lankuraouksen ja vastavallankumo­uksen,
sosialismin ja fasismin vä
Iillä. Politbyro ei hyväksy Jugo­slavian
varapresidentin Kardeljin
äskettäin esittämää käsitystä, että
Unkarin poliittisessa järjestelmässä
on aikaansaatava perinpohjainen
muutos. Meidän .unlcarilaiset. tove­rimme
ovat täysin oikeassa hylätes­sään
Kardeljin ehdotuksen, koska
Unkarin tulevaisuus ei muuten kul­kisi
sosialismin vaan vastavallanku­mouksen
merkeissä. Meidän jugo­slavialaiset
toverimme menevät
liian pitkälle, sanottiin lausunnossa.
Lopuksi tähdennetään,' että '•mei­dän
on jatkettava työtämme kan­sainvälisen
-proletaarisen' solidaari-;
suuden lujftfamiseksi. Tämän täy-
! tyy tapahtua ottaen huomioon kan­sainvälisen
-proletariaatin, jrhteinen
asia-sekä se merkitys, mikä on yh
teisellä toiminnalla' vastustettaessa
USA:n johtamaa, sosialismia vas­taan
kohdistettua imperialistista
hyökkäystoimintaa,"
lSBK£VXtTKX -
Sinä näytät fayvin-^nfiltit ja Jäfv
keväinä tytSBä. tSSkB mem& nahni-
«iin? - , "
, En minä'ainÄaäxi. Minä satun
Olpmaanflrin j b tä Jädcega: kuto mntä
minä ^näytän! * *. * z
vAianöiSsxv
'Auto oli suistunut tieltä J a törmän-'
nyt lyhtypylvästä,vastaan. PalkalK
saapunut- poliisi tiedusteli, ^ttä m i ­ten
se oli tapahtunut.
— Se oli vaimoni syy. Hän nn-'
kahö takaiätufinella; • " , '-^
Suljettu kaivos
avataan Nova
Scotlassa pian
Hallfax. — Nova Scotlan kaivos-ministeri
Mänson sanoi keskiviikko­na,
että Springhillissa suljettu kai­vos
No. 4 avataan lähitulevaisuudes­sa.
Kaivos suljettiin viime marras­kuun
1 päivästä lähtien räjähdyksen
johdosta. i
Onnettomuudessa sai surmansa
39 kaivostyöläistä ja 26 kaivostyö­läisen
ruumiit ovat edelleenkin sul
jetussa kaivoksessa.
Kaivos suljettiin kun 88 kaivostyör
Iäistä pelastettiin kaivoksesta eikä
ollut enää toiveita 26 kaivokseen
jääneen, elävänä pelastamisesta. .
Puola^^penistettu
^;äifimi. suuluuttelu-kbmfssio
-
Varsova. — Täällä tiedoitetUin,
että Puolan varapääimnisteri Sttf an
'Jeduehowski' on nimitetty 25 hen-kiiöäv.
käsittävän t valtion isuunnitte-lukomlssion;
puheenjohtajaksi. Tä­män
komission tarkoituksena on
auttaa Puolan taloudellista nousua.
-Valdmanis päästetty
^donalaiseen vapauteen
.Ottawa. — Täällä tiedoitettiin
maanantaina, että Alfred Valdmanis
joka; tuomittiin 4 vuodeksi vankeu­teen:
Newfoundlandin ^hallituksen
varojen kavaltamisesta, on laskettu''
ehdonalaiseen vapauteen palveltu-j
aan puolet tuomiostaan.
1954 hän tunnusti kavaltaneensa
$200,000 Newfound]andin hallituk­sen
varoja.
Valdmanis toimi: aikoinaan Lat­vian
taantumushallituksen rahami­nisterinä.
T T • -ii^i
Vuonna-
Chou En-lai palannut
kotimaahanisa. .
Hongkong. — Pekingin radiotie- '
donamiQssa itorstaina sanottiin^ että '
Kiinan Kansantasavallan pääminis- •
teri Chou jBn lal on palannut koti-ma^
hansa'i viijteeh 6riAasiap maa­han
tekeniältään matkalta. Hän
suunnittelee lähteä pian Varsovaan
ja Moskovaan, Jonka jälkeen lopet;
.taa Aasian maihin suunnitellun vie-railumatkansa
loppuosan.. .
POTILAIDEN MURHISTA
SYYTETTY OIKEUDESSA
Eastboume.— Eastboumen asuk-baat
äioitiivai : varfakin torstaiaa­muna
Joulnb; 20 pnä Jonottaa kau­pungin
tuomioistuimen rakennuk­sen
ede^. - Imu^ns oli varsin Itä-sitettävää,
v talossa oleva oikeuden­käynti
koski näet kaupungin tunne­tuinta
lääkäriä. 57-Taotiasta tri
John Bodkins Adamsia vastaan nos­tettua
syytettä murhasta. Lääkäriä:
jonka : kasvot^ tuovat: lähinnä mie- -
leen -kirkkoenkelln^ on ollut'vandn
suosittu hahmo kylpyläseudnn asuk­kaiden
keskuudessa, varsinkin, van­hemmanpuoleiset
naiset .ovat kesä-^
aikana useip 'kääntyneet hänen •
puoleensa.
Tri Adämsintpidätti jouluk.; 19 pnä
kodissaan 'tunnettu Scotland Yardin
mies Herbert Hannan; joka an aloit­tanut
vaivalloiset tutkimukset paikal­listen
huhujen johdosta, joiden.mu-;
kaan useat vanhsulikot naiset: ovat:
kuolleet salaperä'isten olojen valUtesr
sa... ja testamentissaan määränneet
melkoisia summia tri Adamsille. Syy­te
koskee 81-vuotiaan vaxaklkaa» lesr
ken, rouva Alice MorreUin murhaa.
Tämä kuoli marraskuun 13 päivänä
vuonna 1954. Edelliset syytekirjelmän
kohdat koskevat reseptin väärennyk­siä
selkä rikoksia niitä lakeja vastaan,
jotka koskevat huinnausaineiden
käyttöä lääkärinpraktilkass'a.
Kun Hannan; pidättäessään AaänT-sta
ilmoitti, että tätä. syytettälsiin" ^
nnuliasta, tämä vastasi: "Ihmettelen­pä,
voitteko osoittaa sen' olleen mm--
han,, kysymyksessä' oleva nainen oli .
näet kuolemaisillaan".
Edellisessä syytteessä viitatitiin mm.
siihen;: että tri Adams väärien tietor
jen; perusteella oli aikaansaanut nel­jän
varakkaan ihmlsei:^ yhden mie­hen
Ja neljän nais6n ruumiin poltta­misen.
(Eräs heistä oli juuri rouva
Morrel. Adamsin sanottiin virheelli-r
sestiv ilmoittaneen, ettei hänellä ole.
taloudellista • Jkiinnostusta edesmen- :
neiden asioihin. - -
Scotland Yard aloittaa perjantaina
yhdessä paikallisen poliisin ' kanssa.^-.-g
kaksi haudan avaamista 'Adaimsin.ta- 1
pauksen' • yhteydessä.. Kahden 'hänen
entisen potilaansa maallisia Jäännök-^ ;
siä halutaan näet tutkia. ^
-Oikeudenkäynti kesti vain n o i n 20
minuuttia. Asia tulee-uudelleen esillei.:T
Joulukuun 29 pnä> — siOien asti pide-' '
tään Adams vangittuna.
St. Thomas, -r- Keskiviikkona sai
surmansa 54-vuotias Fred Downie
kun tavarajunä^ajoi häiien^utonsa
päälle Rodneyssa olevalla ylikäy­tävällä.
Isku oli niin voimakas, että auto
lensisen johdosta 120 jalan päähän
ilmassa. ^ • - i
Näinkö Unkarin 'pakolaisia' «•>:
Pakinan kirjoittaja on kuin seitse­männessä
taivaassa saadessaan kyn­tää
toisen vasikalla.
Siksi emme malta olla käyttämättä
hsn^ksemme tätäkään / tilaisuutta.
Minkä verran on asiassa perää. Jos
on lainkaan, se jääköön lukijan har­kittavaksi
Ja historian toteennäytet­täväksi.
Omasta puolestamme toi-vonune
kuitenkin— maamme kun­nian
tähden — että historia kumoaisi
koko Jutun. Mutta mitä olemme xne
pik&uihmiset isoisten rinnalla? :
Näiyttää sU,tä. että visseissä piireis­sä
pidetään 'Jonkinlaisena "kimnia-asiana"'^
sitä. Jos sekaannutaan tois­ten
maiden sisäisiin asioibin^^ vaik­ka
Y K :n kokouksissa tietysti väite­tään
kiven kovaan, että mitään se-r
laantumista ei ole-tapahtimut
' Niinpä tx>rontoIaisen Globe and
Mail Idtden etusivulla komeili' tors­taina
mainitun lehden kiirjeenvaihta-
Jan mojova ijuttu^ Jonka kolmen palsr
tan otsikossa Julistettiin:.
Tyysi juutalaisia pakenemaan —
Canadalainen virioailUa ttid salai-ses
matkan Unkariin."
'pUlaisen vaatimattoman otsakorviik-keen
alla sitten kertoo James Senter
liontpon kirjeessään:
"Lontoo. —. Korkeassa asemassa
oleva eräs canadalainen virkailija pu­jahti
äskettäin Itävalta-Unkarin r a ­jan
yli . . .
"Matkan tarkoituksena oli saada
150,000 -juutalaista poistumaan Unka­rista
ennen kuin se on liian myö­häistä.
"Salaisuuteen vannotetuna tämä
canadalainen. jonka nimeä ei voida
juQcaista, odotti useita päiviä ennen­kuin
hän antoi yksityiskohtaiset tie­dot
matkastaan minulle pyytäen, et­tä
minä tekisin tosiasiat tunnetuksi.
"Täanä Juttu alkoi useita vihkoja
sitten jolloin tämä canadalainen matr
kusti lentäen Wieniin .Uiikarinpako-'
laisia koskevan tehtävän vuoksi. Hän
huomasi nuoren rabbin lentokoneessa
: "Eräänä iltana, useita päiviä myö­hemmin,
tämä canadalainen ^ ^ i ho­telliinsa
puhelinsoiton, Haluaisiko
hän osallistua salaiseen kokoukseen
. . Hänet haettiin hotellistaan ja vie­tiin
Wienin yhteen suxuimpaan ko­tiin,
missä oli kokoontuneena kan­sainvälisen
Juutalaisliikkeen 15 huo­mattua
johtajaa . . .
" H e (JuUtalaisjohtajat> olhrat olleet
useita 'Viikkoja rajattomalla rahasum-:
mallä varustettuna Wienissä ja Zyric-hissa.^
Ponnisteluistaan huolimatta,
he eivät saaneet (Unkarista) lähte­mään
pois muuta kuin .ainoastaan
3,000 juutalaista . . .
''Unkarin juutalaiset - ovat omahy­väisiä,
seUtti tämä ryhmä. Heillä ei
ole paljoakaan yhteyksiä ''ulkomaille
. Toisen maailmansodan jälkeen
he olivat menestyneet liikealalla sekä
valtion ja hallituksen toimissa ; . He:
tunsivat itsensä turvatuiksi . , :
"Vallankumouksen alkamisen Jäl­keen
Juutalaisjärjestöt oUvat lähettä­neet
lukuisia sanansaattajia Budapesr
tiin saadakseen nämä ihmiset lähte*:
mään. Juutalaisjohtajat eivät halun­neet
laihteä . . .
"Tilanne tuli pahemmaksi . . ,.
"Nyt huomatut rabbit, liikemiehet
ja muut Johtajat oU määrättävä pois­tumaan
maasta (Unkarista — K>.
Teoriana . oli, että Johtajattomina.
joutuvatr massajoukot paniikkitilaan
ja pakenevat henkensä edestä.
"'Tätä canadalaista. pyydettiin me­nemään
lähetystön mukana Un&ariin
jotta hän voisi tiedoifitaa' tosiasiat v i ­rallisesti.
Hän suostuL •
"Muutaman; tuimin kulid^ua ^lähe--
tystö oli matkallai Viralliseiä lähet-'
tiläänä oli SO: nuoria rabbi. Jonka ca­nadalainen
tapasi lentokoneessa
"Ratoilla oU joukko suljBttujä kir­jekuoria
missä oli suuret mustat nu­merot.
Useat niistä olivat hyvin
täyteläisiä Ja oletettavasti niissä oli
rahaa ... . H e sivuuttivat sotilaallisen
tarkastusaseman:Ja 15 minuuUn k u ­luttua
ihe tuUvat: erääseen- pieneen
kylään. Siellä (siis Itävallassa -—K)
heille annettiin unikarilaisen talonpoi­kain
vaatteet . . . He kävelivät noin
5*mallia . Noin>kello 2.30 aamu­yöllä
he tulivat VaMtolsella renkaalla
merkatun pylvään luo: missä oU kello
"Näkyviin tuU kaksi miestä ja sa­naakaan
sanomatta tämä ryhmä (lä­hetystö
: K) JiAdettlto lähiseudun
vajaan.
"Savuisen lyhdyn valossa tSanä ca­nadalainen
näki Budapestista tulleet
kohne korkeata (top) Juutalaiäjohta-
Jaa joiUa kullakin oli avustajansa , . , .
"Bud^estlsta tulleen ryhmää Jää­net
sanoivat, etteivät he voi Jättää
kansaansa, mutta 'Wienistä 'tullut
rabbi ei hyväksyt mitään-yastk-väitteitä
Ja kieltoja, 'On päätetty'
tämä canadalainen' kertoi rabbin s a -
r^ •
A r I
i
t
I.
Tioneen. .'l^ämä on koiikeixnman: (top)
tahon määräyksiäi Teidän ; t ä y ^
tulia pois.'' ' •
'^Numeroiduissa: ::kirjekuorissa oli
ohjeet niille. Joiden tuli Johtaa Ja
niille, joiden piti valmistaa tie nllU^
joiden pi|;i tulla myöhemmint •Unka­rilaiset
>yysivät aikaa. , rEl* vastasi
rabbi. 'Asia on kiireellinen. Teidän
täytyy tulla kahdessa tai kolmessa
päiväsi.'' ^ ' . •
"Lopuksi; Vastahakoisesti unkaiflai-sei
saatiin suostumaanLi(feUhitoline).
K ^ O S aamulla dll lähe^TStÖ takai­sia
Itävallassa . . "
riSssä 6^ sitten on! Suoraan bevo-.
sen. silata, Ökutenldijöittaja väittä^f
Mutta kuten sanottu, lukija vetäköön
omat johtopäätöksen!^.
,—i; .lyfipcSfrnnra.
Xiii
^:B§S:f'j;',.r^i?^';