Vapaus, February 16, 1965

              Sivu 2 Tiistaina, kelmik. 16 p. — Tuesday, Feb. 16- 1965 ,\v
V A P A U S
( L I B E R T Y )
EDITOR: W. EKLUND
TELEPHONE:
INDEPENDENT L A 8 0 « OfKiAN
• OF FINNISH GANADIANS
Estjiblislied Nov. (5. li)17
MANAGER. E; SUKSI
O K F I C E AND EOITORIAL G74.4264
Publiihed thrice \veeklv: Tiiesdays. Thursdays and Siuurdays by Vnpiuis
•Publishing Co. Limited, 100-102 Elm St. West, Siidbury, Outuno. Canada.
Mailing Address: Box 69
Advertising rates upon application. tnuislation five of chftige.
Authöi-izcd as seconddass mail by the Post Otficc Depa^mcnt, Otta\va,
and nor pnyment of pcsiags in cash.
- CANADIANILÄNGUAGEIRRESS
•-. TIUAISIIINNAT:
Canadassa: 1 vk. $9.00. C kk. $4.75 U?A:KSI
/• 3 kk; 2.75
1 vk. $10.00. 6 kk. $5.25
Suomensa: 1 vk. 10.50. 6 kk. 5.75
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ'
rTämä koskee koko
valistunutta ililiiiskuDtaa
"USA:n JkanJsa on tänään vaka­van
tapahtuman edessä. Jotkut
j yrittävät selittää sen maan si.säi-
Helena Ahokas (eikä "Hilma Ah i seksi asiaksi, jolla oii merkitystä
kos", kuten virheellisesti inainit
tiin) VVahnapitaesta, täytti sunnuii-ainoastaan
USA:n kau.sa!aisille.
Asia ei kuitenkaan ole näin. Vei-taina.
helmikuun 14 pnä 84 vuotta, i vollisuuteni on kirjoittaa ja va-
Pääministerr Pearson ja Vietnam
Vaikka ine lukeudumiiiFTTiihin canadalaisiin, jotka olisivat^loi-
•von<;et, ja toivovat vieläkin. eMä päiiminisleri Lester l»oarsO!U4)ni.i
^julkisesti tiiön-.innutYhdi5valtainr«a\il ilmahyökkäykset Ponjois-
Vietnamia vastaan ja vaalinut niiden hetikohtaista lopettamista, Va- -
paus tervehtii kuitenkin piiäniinisteriminc viime torstaibta lausunnon
—sitä osaa jossa annetaan selvästi ymmärtää, että Canada vastustaa
sotatoimien laajentamista Vietr.ami.ssa j.i ka^nnaltau sen sijaan "pro-'
vök itiöiden lopettamisia" sekä Ceneveiv konforen>sin koollekutsu­mista
niin. että .•sotatoimet Voitaisiin vihdoinkin lopettaa Kaakkois-
.. Aasiassa. Me uskomme, että lievyydestään: iiuolimatta pääministeri
.'tulkitsi yliämainiiull:. lausunnollaan Canadan kansan ja valtavan suii-
•renenemmist()n mielipiteen ja toivonuiksoii.
' • Vanhana (liplomaaltina päiiministeii .«^outi ja huopasi niin pal-
- ' jon. että hjinen lausuntonsa antoi porin kehnon kuvan. Hän t-him.
varoitti Yhc'.ysvall:iin Miätiiisestä tuomitseiniststa", inikä voidaan tie­tenkin
tulkita kahdellakin tavalla. Ma!idollise.sti i.aiv tarkoitti, ef.ii
Yhd.vsvaltain liyökkiiykscc voidaan luomila, . kunhan sitä ei Ididii
"hätiköiden". ^ ,
Mutta mitään tulkinnan vuiaa ei .ollut kuitenkin hänen lausun­tonsa
siinä kohdassa missä pääniinisteii Pearson sanoo Vieln.iinii.
ongelman "oarhaaksi ratkaisuksi sen. että "lopetetaan ulkomaiden se-.
kaantuminen (Vietnamin asioihin) ja muodostetaan i i i l i i yhtenaMien.
itsenäinen ja linjoittuniaton maa."
• Juuri tästä s« kenkä puristaakin. Vuonna 19.'j4 pidetty Geneven .
konferenssi teki vastaavanlaisen päätöksen ia määritteli nimenomaan,
että mikään maa ei saa lähettää Vietnamiin, Laosiin jne. asevoimiaan.
Samalla Geneven konferenssi päätti. eti'i Etelä- .la Pohiois-Victnamiii
...yhdistäminen toteutetaan kahden vuodan kuluessa picieftä\ien •.iei>-
"vaalien perusteella. '
Juuri näitä päätöksiä — mita USA oli itse tekemässä — oa Vh-
^ dysvaltain imparislismi julkeasti rikkonut. Yhdysvallat fi suostivnul
' 'millään hintaa tällaisten yleisvaalien pitoon muka sen vupksi. etii:
siten syntyisi 'liian vasem.mistolainen" Vietnam — ikäänkuin Wa.sh-ington
olisi saanut jostakin muista maailmoista poliittisen sanlarmin
ja ylituomarin jsan vietäväksi tässä maallisen maailman näytelmässä,
missä ratkaistaan eri ki-nsojen oma poMittinen kehityssuunta: Sen
..sijaan, että olisi -noudattanut Geneven päätöksin. Yhdysvallat on rik-.
, konut niitä .mennen ja tullen, kunnes on tultu tilanteeseen; missä
om.ina aikanaan varmasti yhdistyvästä Vietnamista tulee palioi, va-semmistolaisempi,
mitä siitä olisi tullut ennen kuin USA:n imperia­lismi
rupesi lähettämään sinne sotilaallisia "neuvonantajiaan" ja sor.
tiiaallista "apuaan". Tulokset ovat sii.'. olleet aivan, päinvii.siaiset.
.' mihin Yhdysvaltain' imperialismi on pyrkinyt —: mutta tilanne tillee
•cljan kuluessa varma.sti kehittymään enlLslä enemmän vasemmistolle
edulliseen suuntaan ja siksi luuli;-iW:isnintjtonin harkitsevan, jos ci
muuten, niin omien poliittisten' kotko'iisteiisa vuoksi, pääinini.stei i
• Pearsonin yllämainittu;: esitystä. .
Esittäessään»julkisen mielipitefnsäCenevenkonferen.ssin Koolle­kutsumisen
puolesta, pääministeri Pear.son liittyi Hanskan j . i Intian
sekä kymmenien muiden hallitusten.aikaisemmin esittämiin ehdotuk­siin
ja toivomuksiin. Totta on kuitenkin että Yhdysvallat on l . l h än
asti torjunut kaikki ehdotukset ja esitykset Vietnamin ongelman rau­hanomaisen
ratkaisun hyväksi, si-säJtyen tähän erikoisesti Geneven
:,konferenssin koolle kutsumisen vastustaminen.
Yhdymme vielä myöhästyen ystä
vien ja omaisten onnentoivotuksiin.
Matti V. Kinnunen, R. R. 2. Sud
bury, Ont., läytti lauantaina, helmi­kuun
13 pnä 70 vuotta.
Iliija Kinmincn.-K. R. 2, Sudbu
T i ' . Ont>, täytti vuosia maanantaina
liifilinikuun lä pnä. — _ ^ '
i Yhdymme sukulaisten ja tulta •
! vain ojjijentoivötiiksiin.
häsi kfnkoon scnaatU>ri McCiirthyn
aloitteesta.: Molemmat olivat ää-rivaithoiliisia",
kirjoittaa eräs U-S.\:
n kansalainen neuvostoliitto­laiselle
uutistoimistolle APN:lle
lähettämässään kirjeessä:
kuuttaa teille'ja teidän kauttanne Kirjee.ssään amerikkalainen sei-muillekin,
että tässä on kysymys j vittelee USA:n kommunistista puo
tapahtumasta, joka koskee koko ' ' " « ^ ^ ' ' ' ^ ' " • ' ' ' « ' ' ' » ' " ^ ' » ' ' - ' ^ " un puolivä
US^Army-koiieita
h^mkittu L^oiaiin
ifuiiiiinniiiiiinniiRinimiiiiiin»
Qimill puut !finova,t
^ I ^ A SANAVilJLftUj^/jllEjSlD^NTTI.KEKI^ON^
. _ 3uomen valt^opäiyjcn avajaistilaisuudessa i^tain^nsli puheen «yhtey­dessä
presidentti .Kekkonen, totesi viime viikolla, että Suomessa en val-tiovaHan
otettava tavoitteeksi se, että ''suomalaisten elämä tässä^aassa
ei ole vain keskimäärin siedettävää, vaan etta tämä keskiarvokin jakaan­tuu
siedettävästi suomalaisten kesken. J
uin laki, junka nyt im jo manaile
mennyt senaattori McCarran ky-merikk;
ilainen saiiPftimm^
"1."). 12. 11)64 oiKeusminisferit vaa.VäiJlÖ Linnasta ,
M uu^^ii oikeudenkäyntiä USA:n' liuillliiatohtori
kommiinisnsTMi puolueen pään me \
noksi, koska puolue ei ollut rekiste ,
löitynyt kommunistisen maailman ;
liikkeen agentiksi, jonka tarkoituk ; HOLLJKGERIN PALOSTA
KULUNUT 37 VUOTTA
Vuonna lfl28, helmikuun 10 p ä : - j antaa kerääntyä maan alla, vaan ne
yänä siinä kello f).00 aikaan aimui- j pitää poistaa vähintäin kerran vii
la alkoi Hollingerin kaivoksessa i kossa ja tuoda maanpäälle ja h ä v ii
riminin.sissa tulipalo ."i.TO jalan ta .i^ä sopivalla tavalla,
santeella roskaläjästä mikä oli k u l , . ( 4 ) Kaikki "tiinberit." mitkä eivät
jetetlu 3.").\ •stoopiin". Tämä ros , olo käytännössä maanalla. pitää tuo
K a l ä j ä oli 12 jalkaa leveä, yli K M ' ' d;i po;- kaivokse.sta niin pian kuin
jalkaa pitkä ja ainakin 4,") jalka.-.v^e o.i käytännöllisesti mahdollista nnika.in piioluc on syyllinen sii
H^i^pi. — Neo LaoHak Sat-pijo
lue pn lähettänyt Laosin kansainvä­linen
komission puheenjohtajal|.e
.kiireellisen kirjelmän, jossa esijJe-tään
va.stalause sen johdosta, että
Laosiin on hiljattain hankittu ame­rikkalaisten
toimesta lentokoneita,
tiedoittaa VIA.
Se, että Yhdysvallat on laittomas j .' •
li: hankkinut lentokoneita: Laosiin, i M I L J O O N A T J A N Ä L K Ä P A L K Ä T '
loukkaa vakavasti vuonna 1962 Lao- f > ••v;'^ ' '
sin suhteen tehtyjä Geneven sopi Kun rikkaat hankkivat miljoonavoittoja, sitä tervehditään suursaa-miiksia,
sanotaan kirjelmässä. Se vutuk.sena.; Kun työläiset pyytävät muutamia senttejä palkankorotusta
se tuomitaan, kuten sanotaan, "yleisetujen" vääräksi
Tämä .kapitalistinen raakalaiskantä .esitetään ikäänkuin luonnolli-asiana
"yhteiskunnan etujen" kannalta; katsoen. Sitä jopa mai­nostetaan
Kapitalismin eräänä Tiyveenä.; Hallituksen "ohjeliriälinja"
jen alhaalla pitämiseksi ei ole rnitään. riiuirta otijelniä sen
hyväksi,\että muutamat rikkaat tulisivat ;rikkaimmiksi; sillä voittomij-jäidit
koostuvat alhaisista palkoista, työn kiihidytyksestä,autom^^^^
nista johtuvasta työttömyydes^ jne. Joka sentti niistä, satuiiiaisista
voitoista tulee juuri edelläkei-rötuistilähteiäta. .Ji
Näiden suunnattomien suurien voittojen pitää kehittää "jiutta kat­santokantaa"
ammattiyhdistyspiirfeiii taibusfcys.yniyksissä . . ^ ^
— Gus Hall, USAn kommunistisen' puolueien puhemiehen artikkelista.
-ena on kaataa väkivalloin USA:n
hallitus.
Oikeusministeriön vaatimus hy
väk.syttiln. Washinglonin piirioikeu
(ien päätuomari Matthew F. Me-
Guire hylkjisi kommunisti.-^en puo
lueen asianajajan vastalauseen.
17. 12. 1963 l.'SA:n vetoomustuo
miois*uin oli kumonnut alemman
luomi-jisiuimon päätöksen, jonka
Helsinki. — YhLciskunnalli.sen
korkeakoulun yhteiskuutaticteel-lincn
tiedekunta on päättänyt kut­sua
kevään 1965 promootion yh-toyffessä
yliteiskuntatieteidcn
kunniatohtoreiksi promosoitaviksi
seuraavat viisi henkilöä: Ministeri
Rainer von Fieandt, kirjailija
Väinö Linna, tutkija Tquko Mark­kanen,
kansleri, professori Eino
Saari ja professori Heikki Waris.
KIINAN VAROITUS USA:lle
. P e k i n g . — ; . . "Te saitte opetuk.sen Korean sodasta. Haluat^ko tä­män
opetuksen toistettavaksi Indo-Kiinassa?"-sanotaan Kiinan kansan­tasavallan
lausimno.ssa, jossa varoitetaan Yhdysvaltoja Korea-iqallisen'
sodan kehittämistä vastaan . . . .
— Charles Taylor. uutisartikkelLssaan helmikuun 15*pnä.
j.i niitä ei saa pinota eikä antaa mä
;;ätä .siellä.
"Tulen alkuperän suhteen me
emm..' vielä ole valmiit antamaan
: paksu.
1 Syytä tulen syttymiseen ei tiede
: ;ä. mutta se on tiedo.ssa. että 39 kai
jvosmiesiä kuoli tämim tulipalon
: johdosta. 13 heisiä ollen suomalaisi;i:
; .\IauiK) Valo. .Vuuust Aho, AValtei
. \ a l l O ! i e n . .Vlfred Kumpula. Oskai-;
Ahvonko.ski. Chas. .Mäki. Johan Kan
4asnit'ini|a Pekka Hedeniemi.
: Sen aikaisi^-sa uutistie(loi-;.sa on
•;eura<ivaa: "Kaivo.^palon alettua
perjantaina aamupäivällä, saapui ;i|)i,);,ineii Knox
amerikkalainen pelas: usioukkue
1 vasta kelio kuuden tienois.-a .sun
nuntaiaamuna Tiinminsiin.
: "Kaivoksenjolitajat samoin KUIII
työläiset itsekin pitivät tapausta
•Juurena yllälyk.senä, .sillä tulipaloa
i (M ole taiulä aikai>emmin kaivok
.<essa sattunut."
; l'ää:niiiisleri Kertiusoii oli >;';io
niit. eiiic tutkimuksen tulipalon joli
: dosta täytyisi tulla miiäihtyiv kai
, vosvirastoi-: tO'nusta. "Tämii on vi
rastolluicM iisia. johon mina en h;i
. lua sekaantua", lausui Kei-g'isoii:
"Säädökset turvallisuuden tak-iami
sesta Ontarion kaivoksissa ovat sei
I v ä s t i esitetyt .kaivosviiasiOii arkis
i tossa : ." ' Karachi — Pakistanin piesideiit
; Niin ne ov.il . n y t k i n : Ontarion kai-; ti . .'Xveb, Khan vierailee Kiinas.-^a 2
jvoslaiii mukaan Osa IX .No. 176 (1),—9. maaliskunta, ilmoiteltihi Ka
.Mitään tulenarkoja jätteitä EI saa iraehissa viralli-<e.sti viime viikolla.
hen; ettei sitä ollut rekisteröity
maan sisäistä turvallisuut a koske
van lain mukaisesti. Hallitus pyy
"ii korkeinta oikeutta tarkistamaan
varm-ia lausuntoa: Onnettoimiiis on vetoomustuomioistuimen päätöksen
erittäin valitettava ja me haliliiilo j.-; a. o. I!>a4 hallituksen pyyntö hy
henkilökuntaan kuuluvat hakamme !:itliin. Näyiti siliä, että kaikki lop
ilm:;isia myötätuntomme iiijitten p-.iisjläliän.
henkvnsä inenettäneitten miesten | Nyt kuitenkin oikeusminislerie
iaka-:tetuille". lausui silloin Hollin |;,htoo nähtävästi aloittaa uudelleen
uer yhtiön yleisen liikkeenlioitaj;in Amerikan kommunistisen puolueen
vainoamisen. Minun mielestäni tä
USAn senaattoripaikka
maksaa puoli miljoonaa
r.")) Jokaisen shiftljo.siir la
"Mine eaptainiii" tulee tO(lisla;i kii-jcellpesti
kaivoksen johtaj.ille vä
hintäin kerran viikossa, että silla
alalla k;iivo.^l;ii mikit on heidän val-vontiinsa
alav^-eii.i. ei ole keraan y
nvt tiilen.irkoj.i jätteitä i);-it.vl ne
.iiitkä hän on ilmoittanut.
(•.)nkohan n;iil;i lurvaliisiiMs.-aa
t^Jk.^iä nojid.itettu ja "tutkimuksia'
-U')ii*ettae~sa huomioitu. v;;i'oiisi
kohan siinäkin asiassa vielä jota
km k:.-keneräistä ja epäselvää.'
Vyui) Khan Kiinaan
SÄÄYHTEISTYÖ ALKANUT
MOSKOVA-WASHINGtON
.Moikova. — .Maailma.ssa toi-
I mii nykyisin kaksi koko maailman
s ä ä t i l a n n e t t a tutkivaa meteorolo­gista
k(\sku^a. Toinen niisiä si­jaitsee
\Vushingtonissa ja toinen
.Moskovassa. Tämän vuoden alus­ta
l ä h t i e n nämä keskukset ovat
olleet säännöllisessä y h t e i s t y ö s sä
i keskenään. Kunhan vielä luodaan
I kolmas suuri s ^ ä t u t k i m u s k e s k u s.
j joka huolehtii Klelänavan tienoon
\y s ä ä i l m i ö i s t ä , on koko maailmaa
I kr.sittävä säiUntkinii^sjiTJestelmä
" I luotu. Kolmannen keskuksen
Siksi on syytä kaikkien canadalai;iten, erikoisesti järjesiyneeii ! muodostamisesta Australiaan on
työväenliikkeen eri haarojen sekä muiden kansalii.s.seurojen. mc- . jo suunnitelmia.
_kaanlukien eri kirkkokuntien jäsenten ja johtajien ilmaista .seivästi
-^•ja päättävästi kantansa Geneven konferenssin uudelleen kutsumisen
puolesta, kuten e.sin'. pääministeri Pearson on nyt suositellut mene­teltäväksi.
inu^ta .'•anotaan sääksi. (>0-~70i)ro
senttiä työstä, joka tarvitaan .Mo.-^ko
van päivittäi-ten .saaeiinustiisfe:i
i;'atimiseen. tapahtuu sähköä ivoin.
PALl.ONPl OLI.SKOT
TVOAI.IKINA
.Moskovas-a toimiva koko m.i.nl
mau säätä tiitkiv.i laitos on nuori,
se on »ayttänyt vasta vuoden ja kuu­kauden.
Uashingtoni.vsa. toimiva
kesku.-^ on vielä nuorempi, se aloitti
: toimintansa vasta tämän vuod<'n a
: lussa. .Molempien keskusten välillä
on selvä työnjako.: VVashington huo
mä yr.lys uhkaa .Amerikan demok
i.itia;.. sen lakeja, (lemokraatisi:'
laitoksia la järjestöjä .sekä kaikki:-
niitä, jotka pyrkivät kansainvälisen
läiinilvkseii l.nikaisenviseen. Tulir
läiian päätelmään osalli.stutluan:,
muiden aineiJKkalaisten kanssa
taisteluun .MeCarranin lakia vas
la 'II.
Kongre.ssi hyv.;ksyi tämän lain.
yuoniia l.%0. Ensimmäisen ker
ran maan historian aikana oli ko­konainen
puolue aseteltu s;, vfet-lyjen
penkillr. l'S.\:n komnui- .
ni.slinen puolue un antanut vasta­iskun
jokai.seen taantuniuk.sen
hyitkkuykseen käyttäen olkeuksi- ,
aan ja taistellen rauhan puolesta.
Tämän puolue on tehnyt nojau­tuen
l'SA:n perustuslain ensim­mäiseen
Ja. viidenteen kurjauk-
. seen...- •
Kirjailijoita, tiedemiehiä, ran-hanlaistelijoita
ja neekeriliiktteen
johtajia heitettiin tyrmään mc-carthyismin
kaudella. Laki oli an-,
tikoinmunistinen. ja M((!arthyn
onnistui pelotella monia.
Aito Marcantonio, edistykselli­nen
NeM Yorkin kaupunkia .edus­tava
kongressimies lau.sui kong­ressissa
taistelun ateltuä .McCar-ranin
lakia vastaan: Kommunis-li<'
n oikeuksien puolustaminen on
ensi sijassa amerikkalaisen de­mokratian
puolustamista.
En ole juristi enkä kommunisti
Olen vain kielentutkija. Uskon (le-inokr.
itian periaatteisiin, koska näen
niissä takuun oikeuksien ja mah
Wa.shing(on. Virallisiin ja
epävirallisiin tietoihin perustuvat
la.skclmat osoittavat, että senaat­torin
paikka Yhdysvaltain kong-ressis.
sa maksaa keskimäärin puo­li
miljoonaa dollaria. Edustajain
huoneen paikan saa halvemmalla,
keskimuärin 75.UUO dollarilla,
mutta niinpä sitten edustajain­huoneen
vaalikausi kestää vain 2
vuolta senaatin kuuden vuoden si-jast.
i. .Vämä "hinnat * merkitse­vät
vaalikamppailun järjestämis-tii.
joihin on äskettäin jälleen
kiinnittänyt huomiota N. V. News
and World Ileport-lehli. Lehti
kertoo useita mielenkiintoisia esi­merkkejä
vaalikamppailujen hin­nasta
li.S.Vn eri osavaltioista vii­me
marraskuun vaaleissa.
rikkaitten ihmisten
dings kertoo, että h ä n e l l e ja h ä n e n i kaupunginosassa
kann-ittajilleen mak.soi puoli mii-; Yhdysvaltain pääkaupungin yksi
joonaa dollaria pääseminen senaat ...^ov-iltalsin kaupunginosa on" tul-tiin
suhteellisen .pienestä Maryland liit lisääntyvässä mä ä r ä s s ä suoritet
m osavaltiosta. tujen muitovarkauksien ja var-
Kohert F. Kennedy JJ> hänen kan [tauksien parhaaksi-kohteeksi,
nattajaii.sa käyttivät puolestaan.hui. | j i l a n r i e ; W n i i n ' huonontunut; että
:min 2 miljoonan dollarin, summan i pöxhill ^ioadiälueen asukkaat nyt
valloittaakseen .sen.iatto.Inpaikan " möbiiisoivat "rikosvartijain" jär
Ne\v Yorkin osavaltiosta. . Repub' jestöä joka poimii rikostarkkäilijöi-likaanien
ehdoka.ssama.ssa o.saval ; na poiiiselle.
tiossa Kenneth R. Keating kävtli vi ; Parhaiden tunnettu uhri on mrs.
iällisten tietojen mukaan dollareita | o^endolyn Cafritz, johtava Wash
saman verran, mutta hävisi taistc | ingto.iin seuraelämänaineh',* jota
iitn Kennedylle. i neljä varasta o d o a i / h ä n e n : Foxhill
Ni n.ä neljä miljoonaa doilari- ! tien varrella olevan kotinsa sänky
käytettiin sellaisen " t y ö p a i k a n ' v a i • kamarissa. Veitsellä uhaten pakoit-taamisten,
josta seuraavan loimi 'ivat hänen avaamaan seinäkäappin-k;:
uden :ukana. oli odoteltavissa ' - a ja veivät saaliinaan 26 juveeli-
180:000 dollarin tulot. i:hdokas ei ' esinettä joidenka kaupallinen arvo
jä-^en Joseph n. Ty ^•'^i laskea saavansa menetyk ; on siinä $400.000 paikkeilla.Ne oli
- siään korvatuksi edes voittaessaan, i vakuutettu $265.300 arvo.sta. ^ :
Kaliforniasta uudelleen senaattiini Foxhill on WashiKgtonin luotieis-valittu
republikaanien, senaattori' osassa oleva kaarteleva ja mäkinen
George Murphy käytti vaalikamp- tie jonka varrella o n y l e e i l i s J ä ko-pailuun.
sa eoOiOOO dollaria ja jo en jteja ja maatilpjä. Rikkaan.iraken-nen
vaalikamppailua oli kaksi de J nusmiy»heh leski, mirs. Cafritz asuu
mokraattia käyttänyt kumpikin puo ;-seitseinan eekkeVin alan suuruisella
li miljoonaa tullakseen valituksi i maapalstalla .sijaitsevassa .58 huo-puolueensa
ehdokkaaksi senaatin'neen talossa. ...
Tämä ei ole ainoastaan lakien vaalei.,sa. Kuitenkin loppujen lo ; Varkaat olivat murtautuneet mr.<.
pilkkaamista; vään samalla hvök- Puksiehcokkaiiksinimetty V i l k o i Cafntzin kotiin ja olivat odottaneet
L>ruskirjäa vastaan. H'n ^lIon^ entinen lehdistösihteeri häne» kotiin saapumistaan -illätsus
Seiiaaatin
muissakin eteläisissä valtiois.sa sen
l:ikia, että he lalitovat.. nauttia pe­rustuslain
heille myöntämistä oi
keuksista ja vap:niksi.sta.
Murhaajat päästetään vapaiksi ja
vapaustaistelijoita syytetään -jlko
maiden agenteiksi.-
käys YKön peruskirjaa
: Se rseikka, että joku heitti äsket­täin
ponmiin New Yorkissa ole­vaan
YKn rakennukseen, pakot­taa'
olemaan varuillaan. Kuiten­kaan
yksik/.än Yhdysvaltain oi­keusministeri
ei ole vuodesta 19-
,^>0 lähtien yrittänytkään käyttää
. McCarranin lakia Ku-Kluv-Kla-nia,
valkoisten kansalaisten neu­vostoja,
amerikkalaisia natseja
tai muita äärioikeistolaisia vas-
, taan.
MeCarranin laki ei ole kenelle­kään
tarpeellinen, ei työläis- eikä
dollisiiuksien tasapuolisuudesta'nuori.sojärjestöiIle eikä niille, jot
Pierre .Salinger kärsi tappion Murp | ta. Rosvot jättivät hänet sidottuna
hylle. V ja suukapuloituna.
Ohion osavaltiossa republikaani ; Tämä oli muutos toimintatavassa
ncn edustajahuoneen jä.sen Robert; mitä on aikaisemmin käytetty Fox-
Taft nuorempi ilmoitti, että yksis ' h i l l alueella. Ennemmin varkaat
tään jo hänen välittömien kannat-• ovat tavallisesta kierrelleet iltahä-t.
ijiensa menot kohosivat yli 300.000, myssä ja nähtyään talon missä ei
'iollariin ja k-jitenkin hän hävisi de-1 ole valoja, ovat murtautuneet no-mokra.
iltiselle senaattorille Stephen i peasti sisälle ja ryöstettyään kal-
M. Youngille, joka siten säilytti s i i - ! leudel ovat poistuneet muutamassa
henastisen paikkansa. : | minuutissa. '
Eräänä kaikkien kalleimmista. Hiljattain pidetyssä ympäristön
edustajainhuoneen paikoista pide- • asukkaiden kokouksessa, niihinkä
tään Richard Ottingerin vuoden : osallistui 72 henkilöä, puolet heistä
1964 vaalei.ssa New Y'orkinosaval i olivat kärsineet varkauksista,
tio.ssa valtaamaa paikkaa. Tämä i "Rikosvartiointi" suunnitelma.
lehtii läntisestä pallonpuoliskosta ja kaikki.v ihmisiä varten. MtCaria 1 ka taistelevat aseidenriisunnan ja • paikka on perinteellisesti kuulunut | minkä alueen asukkaat laativat yh-
Moskova itäisr'stä. niii laki merkitsee kaiken lämär i rauhan puolesta. Yksikään ns. si republikaaneille ja demokraattinen • de.ssä poliisin kanssa, edellyttää,
.Moskovalainen koko maailman Maapallon sääpalveliis.s.i on kui julist'imist.-i pinnaan. Noina päivi .säi.';tä turvallisuutta koskevan lain i ehdokas joutui maksamaan' voitos- j että asukkaat pitävät silmällä naa-
' s ä ä t ä tutkiva keskus sijaitsee Klas- j 'enkin suun aukko, kun eteläisellä nä en ymmärtänyt täysin Vito Mar ^pykälistä ei ole auttanut m i l j ä ä n t a - > taan 190,000 dollaria. j pureiden koteja kun nämä ovat
I naja Presnjim k.aipungiiiosassa. {P''llo"P'>''-^k"''''t'i ole tähän saak / canto.-uoil puheen merkitystä. i voin Amerikan elämän parantami : Tälhiiset laskelmat asettavat hy-•' poissa
; Täältä sillä oh suorat yhteydet: Neu ka ollut luotettavaa, tutkimuskeskus-kotoa.
He myöskin ottavat
Ehkä olen oppinut jotakin vuoden scssa eikä tietenkään ole edistänyt vin kyseenalaiseksi amerikkalaisen j ylös kaikkien vieraiden autojen re-
Nykyisin j
kisterinumeron.
. Samalla kertaa on syytä torjua päättävästi .Yhdjsvaltain imperia-
..lismin lörpötykset "vapaudesta" ja "laillisuudesta". Minkälaista "va­pautta"
puolustavat Vietnamissa yhdysvaltalaiset asevoimat ja nii­den
komenneltavana olevat etelä-vietnamilaiset silloin kuin muiste-
•rlaan, että Saigonin hallituksella ei ole minkäänlaista kannatusia ta­vallisen
kansan keskuudessa? Kenen "vipaulta' siellä puolustetaan?
Joidenkin liiviniaskudiktaattorien "vapautta" sortaj. riistää ja ryös-
'Väa tavallista kansaa.r Sellaisen "vapauden" puolustamiselle on sa-jiotiava
selvästi "kiitos ei".
' J a kun AVashingtonin miehet" sanov;;!. etta he ovat sekaantuneet
Vietnamin asioihin "Etelä-Vietnamin hallituksen pyynnöstä", niin
silloTiron .syytä kysyä — "mitä hallitusta" :USAn imperialismi sillä
tarkoittaa? Yhdysvaltain hylkäämän ja pian _ sen jälkeen murhatuksi
tulleen Ngo Dinh Diemin hallitustako, mikä on aikoja sitten "kuollut
ja kuopattu"? Vai tarkoiftliTiko Yhdysvallat tällä^ "laillisuusperus-tallaan"
jotakin muuta niistä nopeasti toinen toisensa jälkeen ylös-
^iö.stetusta ja heti sen jälkeen^romuutotus;a"^'hallituksesta'", .joiden
lukumäärästäkään lavallinen kansa ei ole enää tietoinen? Etelä-Viet­namin
hallitusvallan kansanvastaisuus kuvastuukin ennenkaikkea, ja
nimenomaan siitä, että mikään siellä perustetuista hallituksista ci ole
saanut väestön kannatusta ja hyväk.symistä. Tästä johtuu se. että
Etelä-Vietnamissa joudutaan muodostamaan uusi hallitus miltei joka
"arkipäivä ja miltei kaksi uutta sellaisia juhlapäivisin.
Liittykäämme siis yksimielisesti muiden hyvää tarkoittavien ca-
.hadalaisten vaatimuksiin, uttä Yhdy-valtain hyökkäyspolitiikka on lo­petettava
Vietnamissa, ja että Geneven konferenssi on kutsuttava kool
it; jotta voidaan lopettaa .sekaantuminen Vietnamin sisäisiin asioi
hin sekä muodostaa lopultakin yhdistetty, itsenäinen ja linjavipaa
Vietnam. Ja samalla kun tervehdimme pääministeri Pearsonin
myönteiseen suuntaan kohdistavaa viimeviikkoista' lausuntoa, mo toi­vomme,
että liittohallitus ryhtyisi entistä päältävämpiin toimenpitei­siin
Yhdysvaltain hyökkäyksien: tuomitsemiseksi ja Vietnamissa syt-lymä.
ssä olevan palon ehkäisemiseksi-ennen kuin se on liian myö-
"näistä.
! vo.-toliiioii eri puolilla oleviin sää Nyt sellaisen perustamisesta Ifl.SO jiilkeen. tiuulen nyt t.iiuav.inij todellisen turvallisuuden säilyttä ; demokratian syvyyden. havaintoasemiin, IIabaiovskis-<a -Vustrahaan:on ollut inihetla: Tallat Maieantonioii puheen merkityksen: : mistä. Se on sanan- ja kokoontu- ' ei yksinomaan USA:n presidentin;
".Novosibirskissa ja Tashkentissa si ; nen koko maailman käsiltiivä siiä
jaitseviiii alueellisiin sääkeskuk : palvelu autt;ia hiomaan lyhyt:iikai
siin ja myös Prahan, Var.sovan.'f^<''"P''' ^»••karttoja ma.iilman. eri rauha!) |)uolustainista.
Pot.sdainiii, llel.singiii. New Delhin i P " " l ' " t ' . varott.-.maan liiheslyvi.stä
Nyt uskon, että demokratian puo | niisvapauden este.
lustamiiien on samalla maailman | Koko kansan on v:iadittava
ipaikka kuulu, monimiljonäärille j —DDRn avulla tehdään Kuubaan
Me-' inyö.s US.\:n parlamentin ovet py
Carranin lakiin perustuvien oikeu i syvät, suljettuina köyhän väestön
,\meiik.in kommunistista piioluet ' denkäyntien lopettamista. edustajilla.
ja AVashingtoniii >ääpalvelu.sase
imiin. Niistä saapuu päivittäin tie
j loja sääilmiöistä kymmenien telex
(linjojen kautta.
I S AT AT t H ATT A Ti KIK) N A NTO A
. Moskovalainen säähavaintokeskils
i ei oti vain vastian tiedonantoja. |
; vaan välittää niilä muualle yhtä {
I suure'isa määrin. .300.000 kilomet |
' rin sekuiiliiauhdilla kiilää Mosko-i
vasta ni;iiU:Veri o.siin.ja myö'.-W;jsh i
ingtoTiiin, Prahaaifc-ja muihin kau .
punkeihin moskovalainen sääha i
i vaintokartla. Siten-ovat moskova--
laiset tiedot muutaman miniiuti'1:
! kuluttua käytettävissä maailman eri i
j puolilla kan.sallisia .sääkarttoja luo-1
tae,ssa.Tällai.s<!t kartat .välitetään ;
nykyisin omalaatuisella numerokiei
lellä. Krasnaja Presnjan säähavain- j
toa.sema .saa vuorokaudessa 100,000 |
I sääilmoitusta ja lähettää m u u a l l e (
I maailmaan yhtä monta tiedonantoa.'
j TIKTOKONEKT TV<)NTEKIJÖiNA I
Mutta kuka kykenee päiviissä tut­kimaan
sadantuhannen tiedonannon !
sisällön? Siihen l.-irviltaisiin koko |
nainen työnlekijäarmeija.
Aviik.si ovat tulleet iiykyaik;ii.set|
tietokoneet. Sellainen ihmisille lä i
heinen asiy kuin sää näyttää nyky-j
aikaisessa meteorologisessa keskuk |
se.ssa aivan kummallisetta asialta.
Se on matemaattisia kaavoja ja lui-meroifa,
jotka av.uiluvat vain haiy
valle asiantuntijalle. Niiden kokoo-hirmumyrskyistä,
aiilamtiaii meren
kululle korvaamattomi.i ohjeita j'a
ta vainota.in nyt-sainaan aikaan kun
amerikkalaisia, niin valkoisia kuin
tekemään paljon muuta sellaista..! neekereitäkin, pistään julmasti ja
josta on hyötyä koko ihmiskunnalle, i tapetaan Missi.ssipin valtiossa ja
Vaikka olenkin allekirjoittanut tä I — ————
män kirjeen omalla nimelläni, pyy | — Kiirooppalaista lastenkasvatus-:
dän, ettette julkaisisi sitä tiiydellise j menetelmää pitävät eskimot barba-nä.
Kunnioittaen L.C.;" I ri.smina. \
sementtitehdas. muovitehdas ja
useita muita teollisuuslaitoksia.
Tshekkoslovakian avulla dieseli-mootioritehdasta
ja useita ivoima-laitoksia.
Bulgarian avulle • kalsiu-mikarbiinitehdasta
sekä Kiinan
avulla tekstiilitehdasta. •
.1^ PÄIVÄN PAKINA
MORAÄUTTOMAN MORAALIJUTUISTA
Siunalluun_::alkuurrj>äii:-;täksem *tiiii iTelkhsIä sattumasta, kuten yji. että-ko: loroiMolainen päiväleh-me
voiinnie todeta, että kun joku -standaittiselitys tällaisissa tapiTuk ti liinteo selvä.sti melkmsi;i oman-il^
liävyltä häjiiiänkiii .syönyt" sano- sissamäärittelee. ' tunnonvaivoja yrittäessään puofus-
"Frederie Engelsilla. .so.-,ialisti- telia Yhdysvaltain-:: imperialismin
-seii inaalniaiikatosmuk.sen tieteel-/^Vielnamis.sa''iekeniiä vcnruskeita
lisen isäiTj^Karl Marxin työtoverit-_vjsyntejä:
la, oli oma tunnettu käsityksensä liehli myöiitää, että Pohjoi.s-niistä,
jotka "kiiytännön syistä" - Vietnamin pommituksclKr voi olla
olivat valmiina myymään moraali- kohtalokkaat seiiraiikset ja hiuis-kommunistien
alueelle Etelä-Viet­namin
painostuksen lieventämisek­si
Jos suunnitteilla on viimeksi­mainittu
tavoite, se nostattaa esiin
vaikeita moraaliky.symyksiä . . ."
Myönnettyään, että kysymys E-telä-
Vietnamin "poliittiselta va­paudesta",
mihin presidentti John­son
maanantaisessa lausunhossaah
vetosi, on melko hatara 'siinä on-malehti
otta.i vapauden pifirii.i
"moraalista", niin^ se on tietenkin
yhtil mieletöntä lassutusta kuin oli
viime kesiiisel jutut mistä naisten
uimapukujen olemattomista ".v44i-
, osista", eli^yläosatloinist.i sellaisis­ta.,:
: • . , '
Turhaa suun pieksemistä on pu­hua
josl.ikin sellaisesta mitä ei ole
olemassakaan ~. olkoon sitten ky
symys niisiä yläosattomista tai sel­laisten
leiilien moraalikäsitteistä,
j o t k i eivät ainakaan jokapäiväiseir
toimintansa yhteyde.ssä näytä edes se
tietävän, mitä sillä sanalla tarkoi- . ,
telaan.
Ja m i k ä l i ylläolevalla on jotakin
samanlaisuutta erään toiontolais-lehden
kans.sa, joka tapasi taka
käsineensä ja vaikka oman taivas-osu
uten.s;i: ,
llisloriallist.-i materialismia kä­sittelevässä
kirjeessään hän kir-loitli
aikakautensa "moraalisanka-reistä"
mm. .seuraavaa:
. Itanskan ja Saksan lyöläi-olival
tulleet 'kapinallisiksi
. . . Mikäpä muu jäi Ranskan ja
Saksan porv.iristolle viimci.seksi
apuneuvoksi kuin vaieten luopua
vap lainielisyydeslään aivan kuin
rehenlelvä nulkki ineritaudin hän-vuosina
ylpeillä "vap.-iamieli.syy-, ; .lä pahemmin ahdistaessa luopuu,
destään" ja toisinaan peräti "radi- palavasta sikaarisla, jolla hän oli
kaali.suudestaankin", mutta ilmes- laivan kannella kerskaillen ylväs-tyynyt
ainakin osittain rikkiirilyö- tellyt . . . "
voimaan turvautuen, niin se joh- Toluiiden \=uoksi on myönnettä-tultaa
Washinglonille, että sen
meriselitykset Pohjois-Vietnamiin
tehdyistä pommituksista palautla.i
mieleen kysymyksen, "oikeuttaa­ko
hyvä lopputulo.s huonot menet­telytavat?"
Mutta "veri on vettä sakeam­paa",
kuten .sanotaan, ja niin ava­si
pelin ko, päivälehti helmikuun
19 pn johtavassa toimituskii joituk-se.
ssaan seuraavasti:
" E i ole varmaa oliko USAn Poh-jo^
s-Vietnainiin tekemää kolmea
ilmahyökkiiystä tarkoitettu koslo-loimenpiteeksi
Amerikan tukiase­maa
vastaan tehdyn liyökkäyk.sen
johdosta, tai merkitsevätkö ne al­kua
ohjelmalle .sodan viemiseksi
Kas min! Mitään ei ole väärin -nettomjissa maassa, siksi l{un sitä
siinä; vaikka- Yhdysvaltain"Impe- (poliitt|sUv vapautta) ei siellä ole""'
rialistit järjestävät- jonkun pikku- ja todettuaan -senkin, että "Ete-inaaTi
ilmaimmmituksia "kostottoi- lä-Vietnamin kansa ei halöa, että
menpiteenä"-joko siitä tai tä.stä Yhdysvalhit puolustajr sitä", mai-väitetyslä
-jyystä. Yhdysvaltain nittu"lehti' lÖytaä kuitenkin Tila­hallitus
on tämän katsantokirnnan jemmälTh" näkökannalta katsoen
mukaan sekä ".syyttäjä" että "oi- - puolustusta Pohjois-Vietnapiiavas-keus"
j.i "tuomion täytäntöön pa- taan tehdyUle ilmahyökkäyksille.
nija'. VVashingtonin ei tarvitse
muuta kuin sanoa — ei mitenkään
ini.ssään todistaa että sitä vas­taan
on muka " h y ö k ä t t y jossakin
tuhansien mailien päässä olevalla
vieraalla maalla. Tällaisen "sa­nonnan"
perusteella Ylidysvaltain
imperialismina on muka oikeus i l ­man
muuta järjestää "kostopojn-mituksia"
— ja vasta sitten tulee
esiin jollakin "moraalikysymyk
siä", jos osoittautuu; että tällainen­kin
meriselitys on tuulesta tem-matlu,
kuten ko. lehti suure.s.sa
amerikkalaismieli.syydessäön IHs
sylleli? ,
"Ainaistaan laajemmaij näkö­kannan
perusteella voidaan' oikeut­taa
USAn päätös sodan luajenta-iniseksi
Pohjois-VietnamiiiJ" sanoi
kOi lehti." '
Ja tällaisen toimiluskirjqituksen
otsikkona komeili seuraavaa: VMo-raalikysymykset
Vietnamissa".
Meistä kuitenkin tuntuii, kuten .
sanottu, että miten he'*ran> nimes­sä
voi puhua moraalista Sipiläinen
lehti, joka on aikoja sitten';noraa-linsa
rippeetkin häväissyt,'cikäto-dennäköisesti
enää tiedä, mitä sil­lä
sahalla tarkoitetaan. /
•, . . ' • • >
Känsnfcoura,