Vapaus, June 19, 1952

              1
Yli kynunenen vootta silien eräs
_jjtä ja boikka noorimles oli beit-kiekkoa.
UrheankentäUä.
hän oU harjoittelemassa, oU
Iros oseMa nrheUijoita helttämäs-g^'
ahkerasti monkaria. Nnomkai-neh
balnsi nostaa maasta hänen
ghelleen padonneen moukarin ja
heittää sen takaisin, - mntta eräs
nionkarinheittäjistä halasi peloit­t
a lailJaa poikaa ja Imosl:
-Älkää koskeko siihen, se on vaa-
"iällinen väline".
Xämä haomantns ärsytti nuorta
ki^onhcittäjää, ja hän. huudahti
itsevannastl: ,
-Minä tulen ja heitän Teidän^
nionkarinne niin kauaksi, että Te
ette edes pysty löytämään sitä".
Tämän sanottuaan hän astui ke­hään
Ja heitti monkaria 36 yard'a
(n. 33 metriä), mikä on todella
harvinaista ensimmäiseksi heitoksi.
•Iällä tavalla tuli unlEanlaisesta Im­re
Nemethistä, Lontoon olymi^akiso-jen
mestarista ja -nykyisestä maail­manmestarista
moukarinheittäjä. ^ It­se
asiassa Imre iNemethin ura alkoi
hyvin epätavallisissa olostäiteissa.
Kun han innostui moukarinheittoon
ja ryhtyi harrastamaan sitä vakavas­ti,
hän painoi vain noin 71 kiloa mou-kannheittäjien
painaessa tavallisesti
90—95 kiloa. Vahvojen heittäjien
joukosta löytyy' tuskin kevyempää
kilpailijaa kun hän. Tämä unkarilai-
Pääsette matkustamaan canadalaisesta
satamasta
RUOTSIN AMERIKAN LINJAN
MOOTTQRILAIVA
"STOCKHOLM"
LÄHTEE HALiFAXISTA
SYYSKUUN 25 PNÄ 1952
® Tämä kulkuvuoro canadalaisesta satamasta tarjoaa
erinomaisen tilaisuuden niille henkilöille, joilla on vai­keuksia
saada Yhdysvaltain kauttakulkuviisumia, erit­täinkin
niiden henkilöiden jotka ovat äskettäin tulleet
Canadaan.
® Tilatkaa hyttipaikanne heti osoitteella:
VAPAUS TRAVEL AGENCY
P. O. Box 69 Sudbury, Oniario
VIIMEISIMMÄT UUTUUDET
Näitä allamainittuja levyjä on vain rajoitettu
määrä. Tilatkaa heti ennen kuin ne loppuvat.
4034
4036
4037
4040
© TRIOLA-LEVYJÄ ©
Olympialaisia odotellessa. Jenkka, laul. Pentti Kaartinen
Kotisaaren poukama, valssi, lauL Erkki Meri ^ ^
Huippu-Urheilija, jenkka. lauI. Tapio Rautavaara,
Älä kysy, laul. Tapio Rautavaara
Pilanlaskija, jenkka, laul. Tapio RanUvaara
Vln-Liu-Lel; valssi, laul. Tapio Rautavaara
Etelän tyttö, tango, Olavi virta
Olipa se pölinätä pöntössä siUoin, Kippari-Kvartetti
1-8031 On lautalla pienoinen kahvila, Kippari-Kvartetti
Tukkipoika porskuttaapi, Kippari-Kvartetti
T-8036 Eh nähtes ^tke, jenkka, VUho Vartiainen
Hymykuoppa, valssi. Veikko Tuomi
1-8037 Lemmenlaulu savotalla, valssi, Kippari-Kvartetti
Tytön huivi, valssi, Kippari-Kvartetti
© LEIiflJSA-LEVYJÄ O
T-5048 Kapakan pikkninieh Liisi, jenkka, Kippari-Kvartetti
Vanhan merirosvon kapakassa, tango, Kippari-Kvartetti
R-6119
R-6m
R-6091
5130
5151
O RYTMI-LEVYJÄ ©
Kievarin Kfa-sU, jenkka. Matti Louhivuori
Kulkurin Iltatähti, valssi, Matti Bouhivuori r
Lännen Lokarin veli, jenkka. Matti Louhivuori
Lentävä Italakukko, jenkka^ Matti Louhivuori .
TahIaajapoika,^jenkka, Erkki Jnnlikarinen
Vanha äiti, vaL»l, Eridd Junkkarinen
© DECCA-LEVYJÄ ©
Omituiset Olympialaiset, Jenkka, Bcino Helismaa
Älä seUtä. polkka, Reino Helismaa
Heljalleril, valssi. Justeeri ja Lanlnrasfaat •
Hnlirill-HIIkka, jenkka. Justeeri Ja Laulurastaat
LÄHETÄMME LEVYJÄ KAIKKIALLE CANADASSA.
Hinta $1.25 kpl.
J (Ostajan maksettava lähetyskulut)
POSTITILAUSTEN TULEE KXSrrTÄX VÄHINTÄIN
^ KOLME LEVYÄ.
Vapaus Publishing Company Ltd.
100 Elm Si. WJ— P, o. Box 69 — Sudbury. Onlario
nen moukarinheittäjä' oli kuiteokln
poikkeus, joka «vahvistaa säännön, ku­ten
sanotaan.
Imre Nemethin tna on läheisessä
suhteessa hänen luonteeseensa Ja Jo-kap^
väiseen elämäänsä.' Koska hän
on a!na ollut ensimäiälsiä työssään;
hän on myöskin urheilussa aina etsi­nyt
sitä, mikä on uutta, ja pyrkinyt
tärdellisyyteen. 'Moukarinheitossa
häntä jiuttoi sum%sti se, että työka-luseppänä
hän oli kehittynyt tarkaksi
Ja täsmälliseksi. iMj^skin mieUuihei-lussaan
hän heti' haki parempia rat-kauuja
ja paransi kuoritusta kohot­taen
samalla Moukarinheiton niin
korkealle.' tasolle; että hän piankin
jattl urheilutoverinsa kauas Jälkeen­sä.
Hänen ensimmäinen ennät^shelt-tonsa
oli 49.3*7 metriä, ja sUtä lähtien
han on käytännöllisesti katsoen kil^
paiUut omia tuloksiaan vastaan ^ur­heilukentillä.
MUtei 'jokaisessa kU-pallussa
hän on näin kamppaillut o-mia
ennätjrksiään vastaan ylittäen
parhaat heittonsa kokonaista 14 ker­taa.
!Ne Jotka seurasivat Imre Nemethin
kehitystä, käsittivät, että hän e l py­sähtyisi
vain'Unkarin kansalliseen en­nätykseen,
sillä hän kykeni parem­paankin.
Eimen Lontoon olympiakisoja unka­rilaisilla
yleistnheilijoilla, samoinkuin
kaikilla olympialaisiin valmistautu­villa
unkarilaisina urheilijoilla, oU t i ­laisuus
valmentautua mitä suotui-simmlssa
olosuhteissä. Lähellä pää-kuuluttaja
varoitti yleisöä, että se el
ympäristössä, pidettiin loppukilpailut
erikoisesti tätä tarkoitusta varten pe.
rustetulla suuremmoisella urheiluken­tällä.;
Imre iNemetbin kuton. parani
jatkuvasti, ja Jo harjoituksissa kävi
Umelseksi; että hän pystyisi ylittä­mään
kaikki aikaisemmat hyvät tu­loksensa
millä hetkellä hyvänsä. E-raassa
kilpailussa syntyikin uusi mou.
karinheiton maailmanennätys. Tämä
oli Imre 'Nemethin ei^simmäinen huo.
miota herättänyt saavutus. Mutta
se oli yllätys <valp katsojille. Kun kil­pailussa
tuli moukarinheiton Tmoro,
kaupunkia^ Tatan luonnonkauniissa
pidä hämmästyä, J03 se sattumalta
saisi todistaa uuden maailmanennä­tyksen
syntymisen.
Jo ensimmäinen heitto osoitti sel­västi
hyvin. valmentautuneen Nemet­hin
olevan ainutlaatuisessa'kimnossa.
Heti hänen ensimmäiset heittonsa y-littlvat
.Unkarin Jcanisallisien ennätyk-
= J5en:;yksl oU 5X35 metrlä.^toinen S7.02
metriä Ja eräs heitto, jotjka^allqum
han<astul kehästk, sfafeo8i''jmoukarln
'58 metrin J)äähän.TKun viiiheltön
henton aika tuli, In:^:e;Npmeth kes­kitti
tarmonsa Ja-moiUcari lensi 59.C2
metriä. Näin Nemeth ylitti saksalai­sen
'Blaskin vuonna 11938 saavuttaman
maailmanennätsrksen.'
-Taman Jälkeen unkarilainen mou-kartohe.
ton maailmanmestari on» kor­jannut
voiton toisensa Jälkeen, liön-toon
olympiakisoissa hän oli varma
mestari Ja vähän myöhemmin hän säl
kutsun Ruotsiin. Siellä olivat eräät
suhtautuneet epäilevhiä Imre Nemet.
hln saavuttamaan 59.02 metrin maail­manennätykseen.
Gösta Holmer,
maailmankuulu ruotsalainen yleisur­heiluvalmentaja
oli - lausunut ennen
olympiakisoja: "En usko Imre Ne­methin
saavuttaneen maallmanehnä-tystaan
sääntöjenmukaisella mouka­rilla.
Moukarinheitto on 95-kiloisten
urheilua. Ja heihin verrattuna Imre
Nemeth on kevyen sarjan urheilija'.
Vaikka Imre Nemeth oli Voittanut
kalkki kUpaUIJansa—-niiden Joukossa
ruotsalaisen Ericsonln — Lontoossa,
oli vielä eräitä epäluuloisia.
. hilloin Imre Nemeth* näytti Ruot­sissa,
että hän todellakin oli maail­man
paras moukarlnhelttäjä. Unka­rilainen
osallistui seitsemään kilpai­luun
Ja todisti tuloksillaan, perättäi­sillä
voltoUlaan, ettei hänen maäil-manennätyksensä
eikä olymplamesta-ruutensa
olleet mitään satunnaisia
saavutuksia. Ruotsin lehdistö juUcai-
Bi pitkiä artikkeleita Imre Nemethistä,
Ja vaikka niissä todeitilnkln, että
"ruotsalaisUn- moukarinheiton Jätti-
Iäisiin .verrata unkarilainen muistut­taa
vain leikkivää lasta", ei hänen
poikkeuksellisia kykyjään enää epäil­ty.
Imre Nemethin ura jatkoi nousu­aan,
Vuonna 1949 hän saavutti uuden
maailmanennätyksen heittämällä 59^
57 metriä Katowicessä, Puolassa, min­kä
Jälkeen hän lähti NeuvostolUttoon.
Palattuaan Unkariin iiän heitti vii­meisen
maallmanennätylcfiensä 69.88
metriä, joka on yhä rikkomatta.
Maailmanmestari Imre (Nemethille.
Ganzin sähkötehtaiden apulaisjohta­jalle,
on valtio, työtätekevä kansa, o-iiioittanut
kunnioitustaan. Kuuluisa
unkarilainen on myös Unkarin parla­mentin
jäsen. _ -
"Olen erittäin onnellinen saades-^
sanl edustaa Unkarin kansaa el vain
urheilukentällä vaanimyöskln parla­mentissa",
hän lausui.tultuaan vali­tuksi,
"nedän, että tämä d ole vatet
minun, vaan Unkarin kalkkien urhei­lijain
Uitollinen tunnustus niistä tu­loksista.
Jolta olemme saavuttaneet
niin JöukkonfMllun fciiin laatu-mliel.
lunkin kehittämisessä vapautuksen
Jälkeen".
Tämän pitää Nemeth mielessään
varsinkin tällä hetkellä, ennen Helsin­gin
olympiakisoja. iMoukarinbeltto on
kehittynyt viime aikoina kaikkialla
maailmassa. Ja senvuoksl hänen on
Kovassamme Ruotsin Amerikan Linjan Grlpsholm saapuessaan tou-fcök.
23 pnä Helsingin satamaan. > Noin kymmenentuhatta henktö sano­taan
öUeen, vastassa kun USA:n ja Canadan suomalaiset saapuivat
vierailulle vaphaan kotimaahansa. Retkikunnan johtajalla toimi
"Vaasan Eemeli" (Emil Ekblad) Gardnerista, Mass.
Kuka jalkapallon
kullan voittajaksi
Akrobatia vaiko saumaton yhteispeli
tehokkainta ja tuloksia tuottavinta
J^lkapallomaailmassa nyl^isbi var­sin
yleisesti esitetty kysymys on: mis­sä
pelataan maailman parhainta Jal­kapalloa?
Tähän samaan kysymyk.?;
seen liittyy sangen vaikeasti selvitet­tävä
pulma, mikä tyyli on menes­tyksellisin.
Englantia voidaan täydellä syyllä
kutsua-kuningas Jalkapallon kehdoksi.
Siellä pelataan tunnetusti hyvää pe­liä.
Sadattuhannet katsojat viettä­vät
fvilkonloppunsa Iltapäivät Englan­nin
suiu*ten jalkapalloareenoiden kat­somoissa.
Koko urheileva maailma
seuraa erittäin kiinnostuneena maa­liman
ihuomatuinta Jalkapallosarjaa;
Englannin liigaa.
Englantilalstftn . vuosien varrella
huippuunsa kehitetyn: pelityylin' tär­keimpiin
timnusmerkkeihin kuuluu
kylmäverlsyys, voimakkuus;. suoravii­vaisuus
sekä kellon tarkkuudella toi­miva
yhteispeli. Brittien peh on tak-tlUisesti
korkealuokkaista. Jokainen
mies tietää tehtävänsä kentällä.
Englantilaisten valta-asema on kui­tenkin'saanut,
vakavia Iskuja. Ennen
niin (voittamattomat liigajoukkueet
oyat kohdanneet tiukkaa vastarintaa
ulkomaisilta Joukkueilta. Viimeisis­sä
. jalkapalloilun maailmanmesta­ruuskilpailuissa
Rio de Janeirossa
Englannin maajoukkue, Joka oU koot.^
tu parhaista liigepelaajista, karsi mu­sertavia
talcaiskuja.-. Omalla: saarel­laan
käydyistä otteluista britit ovat
tosin selviytyneet vielä kunnialla.
(Etelä-Amerikasta on tullut mahta­va
Jalkapalloileva maanosa. Uruguay
Ja Brasilia kävivät keskenään tiukan
Ja dramaattisen kamppailun maail­manmestaruudesta
vuonna —50. To­sin
Uruguay voltti, mutta silti (Brasi­liaa
pidetään tällä hetkellä maancK
sansa parhaana Jalkapallomaana.
Ruotsissa on taso ollut tunnetusti
hyvä. Nyt 'Svea-mammalla ei ole
enää paljoakaan rehentelemistä. Lon­toon
olympiakisojen Jälkeen maan
huippupelaajia siirtyi suurin Joukoin
keski- Ja etelä^Eurooppaan,: etenkin
Italian ammattilaisjoukkueisiin.
: Vuonna '1947: (Moskovan Dynamon
seurajoukkue käväisi ulkomaantur-neella:
Ruotsissa Ja Englannissa, Me­nestys
oli yllättävä Ja: erinomainen.
Sekä Ruotsin että Englannin Jalka-palloaslantuntljat
olivat hämmästy­neitä
venäläisten loisteliaasta pelistä.
Tarkastelkaamme seuraavassa n ä i ­den
eri maiden. Englannin/Brasilian
Ja Neuvostoliiton jalkapalloilulle omi­naisia
piirteitä, verratkaamme niitä
toisiinsa ja punnitkaamme, mikä niis­tä
veisi pisimmän korren.
saapuu HfifilifagiJu
Oitamu ~\^61trtolalsvlraston puhe­mies
sanoi tämiä tiistaina; että suu-
•m ryhmä hrlttiläislä, sitten kun so-amorälamia
saapui tänne toisen
naailmansodan Jälkeen, saapuu torsr
.aina Halifaxln satamaan.
ToEstafna,kesäkuun 19p.—Thursday,^im6%9^l9nZ.:5 ^
-.7 ,T V -Ttfik iv*'
mistään. Tässä suhteessa ei talvikaan
ole esteenä, tällöinkin hän suorittaa
Jokapäiväiset harjoituksensa säännöl­lisesti
eikä vain moukarin kanssa,
han uhraa alkaa myös muille urheilu­lajeille.
Imre ;^Nemetyn päämääränä on
voittaa -olympiamestaruus uudelleen,
sekä parantaa moukarinheiton maail-manemiätystä
"saavuttamalla 60 met­riä.
: BrasiliaIaisU:n rumbatadorien leikin
ilo, rakkaus palloon, nopeus Ja impro­visointi
ovat tunnusomaisia etelämai-selle
temperamentikkaallc Jalkapalloi­lulle,
Joka on pikemminkin akrobatiaa
kuin jalkapalloilua. Heidän tieknilkr
kansa on huippuluokkaa, pelaajan
hallitessa täydellisesti palloa. Pallo
on hänen orjansa, Jolle hän antaa
määräyks(it siitä, mihin sen tulee
nienna Ja missä sen pitää olla. Pallon
tavoittaminen, hallussapito Ja syötöt
käyvät kuin leikiten. Etelä-Amerikan
tummapintaiset pojat luovat tilanteet
liikkuvalla, pikkusievällä, sahaavalla
pfelillä. Kaikki tapahtuu pehmeästi
Ja joustavasti. Pääpeli on aivan tai­turimaista.
Kahvimaan polkien pää­pelille
näet ei vedä vertoja edes eng­lantilainen
koulukunta.- minkä piiris­sä
ilmapeli on erinomaista. »Etelä-
Amerikan taiturit hyppäävät ilmaan
JUuri oikealla hetkellä täsmällisen o-dotukscn
Jälkeen tavoittaakseen pal-l<
in.
ijjRuotsissa pelannut brasilialainen
joukkue Portuqucza ihmetytti ruot­salaisia
katsojia siistillä pelillään.
Hämmästeltiin, miksi Elclä-Amerikan
kotiareenoilla saattoi tapahtua mella­koita,
kun Joukkueen peli oli suoras­taan
pehmeätä erikoisesti taklausti­lanteissa.
Ruotsalaiset vetivät kussa­kin
taklaustilanteessa aina pitemmän
korren. Vain kovat "balettipotkut"
tuntuivat ruotsalaisten silmissä Ulan
Talkeilta. Etelä-amerikkalaisten no­peudesta
on suuri taktillinen haitta.
Puolustuspeli Jaa avoimeksi Ja on
näin ollen helposti rakoilevaa. No­peus
el aina yksin riitä .täyttämään
puolustuksen sijoittumisesta aiheutu­via
aukkoja. Keskustukimies pelaa
usein vällhyökkääjan Ja sivutuen vä­limailla,
kun taasen olkea tukimies on
hyökkäystyötä tukeva pelaaja, joka
on kuitenkin melkein yhtä alhaalla
kuin varsinaiset puolustajat.
Useita ivarsin huomattavia varjo­puolia
on havaittavissa brasilialaisten
pelissä. Etelän pojat pysähtyvät kuin
seinään rangaistusalueelle päästyään.
He jakavat maukkaita syöttöjä katu(-
säpelaaJIUeen tilanteissa, jotka ovat
aivan selviä laukaisupaikkoja. He
pysähtyvät rangaistusviivan paikkeil­le,
missä saattavat alkaa viljellä ly­hytsyöttöpeliä
— vain yhteispeliä i l ­man
maalilaukauksia. He voivat olla
yksin maalin vahdin kanssa, mutta
saavat avoimista tilanteista ohjattua
pallon ohi maalin. Näissä maalin-vahdin
Ja brasilialaisten kaksinkamp­pailuissa
yhdeksän englantilaista
kymmenestä olisi saanut maaliverkon
kahahtelemaan. Epäonnistumisia el
tietenkään satu aina; mutta kuitenkin
niin usein, että on virhe väittää bra-sialalsten
olevan tehokkaita. Voidaan-
Kin täydellä syyllä sanoa brasilialais­ten
pelaavan kaunista jalkapalloa sa­malla
kuin se on lapsellisen tehotonta
maalinedustalla.
Englantilallsen koulukunnan pelij^
ei ole'k:yBymys mistään "slrkustaltel-lusta",
vaan peli perustuu volmakkuii-
, Linjalaiva Georebilssa&aapuu
kiaan 739 siirtolaista, Jolstae 654 saa­puu
Englannista Ja 65 IrlamUsta.
teen, suoraviivaisuuteen, tulokselli­suuteen,
kyUnä^ Järjestelmällisyy­teen
Ja .saumattomaan; yhteispeliin,
aarlvaltakunnan Joukkueille pnjllsäk-si
omUuilsta. jokaisen v mahdplUsen
maalh)saanUtilanteente(ho^as-h}wäk-slkäyttö,
Järjföteimäillnen hyökkää
Ja puolustusllnjojeij yhteistyö Ja n i i ­den
hyvä stJolttumlnen. (Hienoja pu­jotteluja
Ja muita kikkoja tehdään,
(joskaan se el tapahdu ibrasUlalaisten
tanssirytmin tavoin.
Hiioilmattä neuvostoliittolaisen J»-
englantUalsen pelitavan suuresta- e-roavaisuudesta
.voidaan todeta; että
Neuvostoliiton Jalakapallotyyll \ on
miyös: brasilialaiselle osittain vastak­kainen.
Moskovan JDynamp li^mmäs.
tytti ulkomaille suuntautuneen tur-neensa
aikana nautittavan Hyvällä
syöttöpelUlä. Joka öli pienintäkin yk-slty&
köhtaa myöten hiotun tarkkaa.
Dynamon pelaajat ovat; teknillisesti
huippuluokkaa. Pitkälle kehitetty
yhteispeli Ja sen taktiikka. Jonka e-dellytyksenä
on Jokaisen pelaajan va­pautuminen
Ja peliin antautuminen;
murtaa vastustajat! puolustuksen. I l ­mapallon
. tavoittaminen ja pallon
suuntaaminen aiottuun osoitteeseen
eivät tuota vaikeuksia.
Kun puntaroidaan, miten po; Jouk­kueet
tai maat pelaisivat keskenään,
on otettava huomioon pelipaikka. On­han
tunnettu tosiasia, että' kotikent­tä
on aina suuri etu tuttulne jrmpä-ristölneen,
llmanaloineen Ja kannat­taja
Joukkoineen; ^ .iErUainen, Ilmasto
sekä erilainen ruoka voivat aiheuttaa
usein aiheuttaa Ja usein olheuttavat-kln
huomattavan kunnon putoamisen
^vierailevissa Joukkueissa,; Jotka eivät
ole tottuneet ko. olosuhteisiin.; Suuri
ero on esim. Brasilian ja Skandina­vian
ilmastolla Ja ravinnolla.
iMlkä on sitten parasta Jalkapalloi­lua?
Brasilian, Englannin vai Neu­vostoliiton?
Suuren maailman asiani
tuntijat kallistuvat Dynamon, puolel­le.
Venäläisten teknlUtkamiesten us­kotaan
selviytyvän sekä Englannista
että Brasiliasta. Jos Dynamo par­haassa
kuunosaan k(dttaisl par­haan
braslllalalsjoukkueen.; minkä
kuntokäyrä osuisi tällöin myös hutp-j
puunsa, niin Itäisen naapurin pojat
polstuijBlvat kentältä voittajina. I l ­mastollisten
olosuhteiden edellytetään^
olevan molemmille osapuolille mah­dollisimman
edulliset. Miksi ollaan
venäläisten kannalla? • r - -
Brasilialaisten puolustus. Joka pe­rustuu
virtuoosimaiseen nopeuteen, el
ole erikoisen vahva. «Venäläiset ovat
tavattoman nopeita. He antavat pal­lon
tehdä työn Ja etsivät samanalkai.^
sesti vapaita palkkoja; Silti^el unoh­deta
syöttöjen tarkkuutta/ (Brasiliaa
laisten puolustus pettää Juuri Impro-vlsolntinsa
takia helposti. Miehen
vartiointi el aina ole tarkkaa, brasi­lialaisille
el myöskään tarjoudu tilai-'
suutta parhaimman puolensa pää­pelin
~ laajaan käyttöön, sillä venä­läiset
pitävät pallon tarkaiä maassa.
Tällöin peli kulkee nopeimmin Ja tu­lokseen
päästään tehokkaimmin. Fyy-slllisesti
heikompina brasilialaiset ve­tävät
lyhyemmän korren tarkkaan
puolustustyöhön tottuneiden Ja tar­peen
tullen voimakkaasti taklaaviin
venäläisiin verrattuina. Lisäksi bra-sialaisten
henkinen kunto ei ole riit­tävän
hyvä. Juuri etelä-amerikkalai­set
menettävät t^elposti talsteluhelun-sa
vastoinkäymisten keskellä. Tämä
Johtuu siltä, että he ovat taiteilijoita,
eivätkä Järjestelmällisyyden noudat­tajia,
kuten venäläiset Ja englantilai­set.
Mikä sensatioaibeutuikaan siltä,
kun vuoden 11950 Jalkapallon MM-kil-pallujen
linaalissa «Uruguay löi <Bra-silian.
Uruguay oli vasta pelin vii­meisten
:10 minuutin aikana Ruotsia
vastaan kääntänyt tappion voitoksi.
(Brasilia oli päihittänyt sini-keltalset
7—1. Kuinka Brasilia, Joka el voi­nut
menettää kultamitalia, saattoi
hävitä?
Varmaa vastausta el voida vielä
antaa siihen, voittaako Neuvostoliit­to
Brasilian. , Tulevaisuus ratkaisee
sen. Ehkäpä näille maille seuraa/vls-sa
Jalkapalloilun SSM-kllpailulssa
Sveitsissä tarjoutuu tilaisuus keski­näiseen
otteluun. Silloin ratkeaa ak­robatian
Ja saumattoman Joukkuepe­lin
vSlinen paremmuus. (Neuvostolii­ton
Jalkapallo tosin saa Jo tilaisuuden
näyttää voimansa Helsingin olympia­kisoissa.
— Kiva;
YIIDISTlTNEIOEN KANSAKUNTIEN VUTAN 8UOM8SA
RAUHANUIKE on kattsanliikettä. SiUä eicle^muiti^famiaJ^A
käin ne tuhannet rauhaarakastavat [ihmfsetf miehet ja miseherhl
puolitta maatat jotka käsittävät kamppaUussa täuhän^S^olis^^^^
tarvittavan myöskin aineeliisia voroja ja ov^ty(amiii]piäi^h '^»^^j
maan sitä. Mitä enemmän Rauhankohgressilia on varoja* ^ä^li(tr
vänään sitä voimakkaampaa kamppailua se voi käydä, Vdrjo,
semme VapaMen lukijoiUe ja kannattajiUeiildUäuäm^a^ust^
rauhan liikettä julkaisemme alla käavdkkeeh^ johka^ avitlta^^v^ti
lähettää lahjoituksenne Rauhankonffressitter '\ " '9 "^/"'^^
'li'
4 >-/e';-J/i w 11
Lähettäkää lahjoituksenne ja kaavake osoitteella: ^ >
VAPAUS PUBLISHING CO. LTD., BOX 69, SI;DEURY,,ONTAHID. ^
MiilRlitlFiniillllll|iM|M|!l|l||iPi!!ll!|l!|H||||li^
teili
'm
im X
Ottakaa, mukaan matkarahanne MatkaiUiaijDl> <;
maksuosoituksina , , , ' r . v .
® Matkatoimistoltamme voitte saada näitä U,S. "Träv6t
lers Sekkiä", joita on $10., $20. ja $50. summille.' -. ,
© Ne ovat turvallisia ja käytännöllisiä ihatkallar lliitgi^^
voi vailitaa rahaksi missä maassa hyvänsä., '
VAPAUS TRAVEL; ÄGENGY>^
100 Elm St. West Sudbury, Ontario ^
iiy-;;::-^:^^^"^:^:;.;^
mm.
i l l
W
lm.'
Uusia Kirjoja saapuiiiit Suomista
Ä I T I N I , MÄRIB CURI E '®: | f i | i
Kirj.EveCurie , ' - , , ^j, , .
441 SIVUA HINTA SID.t3.80 , - , , ^
Tässä elämäkertateoksessa, Jönk& on sanottÄ^kituluvättlhmUk^^
suurimpien aikaOclrJoJen Joukkoon. Bve Curlfr kertoo suuren fiitllisä
legendaarisen tarli^an.^!^^
SkIodOwskän lapsuusvuosia Ja kouluaUcaa'kotona Puolassa, jäOriomiBl^.
senpuutiteenrasittoimia-opiskeluvuosia Pariisin SortMmnessa J8 vUutoiir^'
sitä suurta .uhrautuvaa tieteellistä tutkimustyötä, Joka o11^t«fc6v&
Marte Curiestä l^Iqkunhan hyväntekijäni,' ^ ' ^ 'A -
TäknäirtecOtocitr arvostelut, pim
tähän seuraanpa:'* ' . . \ • » - ,
"TäUä taoksellaan Eve Curle on pystyttänyt mitä hienoimman^ te»-
hoavlmntan Ja mlttasuhtelKaansuuripliirtelsfnunänfflUlstoaierkln äidil­leen,
vuosisataiselle nerolle. Joka hcrikensä ylevyyden, sisäisennfike^r
tnyksensä terävyyden, syvän lnhim^lisy^lten6äA Ja > ylenpalttisen. vaati*;<
mattommitensa;tticia kohoaa harvinaiseen korkeuteen.r^~?^;:A^^^
kanea Suomalalrieo suomi. - ' '. ' > r
"Kirjallisuuden kauneimpia Ja-vaikuttavimpia teoksia." — BerIinS8ke%
TIdende. ' , , / g
m
m
'O
f;
i
MALTTAMATON SYDÄN m
453 SIVUA — HINTA sm. #3.00 w , . . « Ä
Stefan Zwelgln nerokas kertoonatalde'Ja tyylin lote
tuvat tässä roinaanlssa.parhailta puoliltaan. NerokikaanaUunissiel^^^
salaistien iajatusten ynimärtäjänä Ja kaiken infaJimUllsett, taitavana
tulkitsijana hön paljastaa Ihmisen sisäisen olesnukeen kaäkesta' iiUco-kMUniffliiiH^
sta riisuttuna; kauniatelemattomaina Ja tq<leHlfiena"4ufclipn
nähtäväksi. . • . « A . .^e.A-iiSH^MmMBE
Eris Knight: \ VI f
LASSIE PA<LAA KOTIIN '
262 SIVUA ~ HINTA SID. $2A>
Miljoonat Ihmiset ovat koko sydämeUäänj mukanaeläen setiranneet
Lassle-kolran urheata; koko kesän kestänyttä taivallusta kohti etelää
Ja kotia, sen seikkailuja olkeudenlstunnossarJa temppujentekijän matr
kakumppanlna, :8en pelastumista rankkurien käsistä; aen nälkää J a
uuDumlsta-^ Ja vihdoin nääntyneen veeltajenpaluut»^^^^^
pojan luokse.
P. Wills Crofts:
KIRISTÄJÄ
282 SIVUA — HINTA NID. $1;00
Tämän JännltysroDiaanin tapahtumat alkavat vanhasta iykänäis
talosta, jonka omistaa upporikas saituri, tilalla talo on paiko]"
mutta aamulla ihähdään vain savuava runlokasa,* Josta Ikalv
esiin talon kolmen asukkaan hiiltyneet ruumiit; Kun sitten ylletslva
pyeneh Scotland Yardista tarttuu asioihin, niin pitkän vaiVBlIol^
(aikeen käy ilmi useitakin rikoksia. Päärikollisen tekijä pUiäi&a
lopullisesti vasta kirjan viimeisillä slvtillla.
Edgar WaUace:
PUNAINEN YMPYRÄ
277 SIVUA — HINTA NID. •IJOO , , , ^>'
Tämä VlTallacen suosittu salapoUlsIromaanl ilmestyy nyt ktnld^
painoksena. Romaanissa kerrotaan kiristystä Ja murhia harjoittavista:^
salaperäisestä "punaisesta ympyrästä", jonka varvoitus lopuksi ratkalä--
taan lukijaa yllättävällä tavalla. ' <%^
UM.
Honore de Balzac^
SAITURIN TYTÄR
261 SIVUA — HINTA NID. |1JOO
Proosakirjallisuuden suurimman volmanerctn kuolematon romajänlf;
päähenkilöinä kulta-aarteitaan kartuttava saituri Ja hänen onneton
tyttärensä, Joka rakkauden'rohkaisemana nousee taisteluun IsäftmA
vastaan.
Trygve Culbranssen: , • • ',
TUNTURILTA TUULEE
306 SIVUA HINTA NID. $1.00 , ^
"Tunturilta tuulee" kuuluu kolmJkisalseen sarjaan, ;/otakokö^; m
massa on eri kielillä painettu noin viisi miljoonaa,kappaletta.^;'l%kU&,;
kuvaa siinä samojen vanhojen talonpolkalskunlnkaiden Jälkeläisiä kuin.:
edellisessäkin, "'Metsien humlna^ronuaanlssa.
Lapsille suomenkielen opiskelua varten:
' KOTIAAPINEN
48 SIVUA — HINTA NID. 6()e
Värikuvin somistettu lastenkirja. '
TUatkaa osoitteetta:
Vapaus Publishing Ctntpai^ tM#;
s
M
m
ii
iii nm
m
i l