1952-06-19-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2 Torstaina, kesäkuun 19 p. Thursday, June 19,1952 mm yntfpppntfpnt Lobor itf HaalBh CBoadtami. Es» ismt@«I^Kqy;. 0.1917, ,Aatbort2ei es eectmd dto tnaa b7 tbe Post QflSea DQestmexiit, ottava; Pub» Telepboces: SUsl^esss Office 4-42M. Editorfal Olflee 4*42fö/^^ B^tiulOLBäitor W, Eklund. Mailiag eddress Box €9, Sudbuzy, C&totio. Advertlslug rates opon appUcatlcnL Ikandlatloii Cree cf chatge. " ' ' TILAUSHINNAT: ^ Canadaasa; i vlc, 7iKli 6 kk. 8.73^ 3 kk. 22» YbdjrsTanolm: l vk, 8X» 6 kk. 4 ^ 6u8xn£8sa;, . l vk. 8 ^ 6 kk. 4.79 Mitä BBBisuI sanovat YnvEUM PISTOOUUA VAEAANOAAFPAinS! - . . Banskan xQrkyiDen päämlntgte-l i «tnajr Ja sisäoilnlsScri Bnioe ovat poliiseineen turvautuneet :eamanlal-jBiin provokaatioihin kuin nyttenunin Neljä mitislietoa — kaksi maaUmaa MaaSma, on jakaantumassa yhä jyrkemmin kabtmt osaan sodan ja rauhai^ maailmanosiksi ja tilanne näyttää kärjistyvän entistä ' Ktnraava tässä tilanteessa on seuraava: Sillä raliamäärällä^ mikä käytetään yhden nykyaikaisen; pom^ ^ mikä voidaan silmänräpäyksessä ampua savuksi ja tuhlcaksi — voi- > laisiin rakentaa uusi ja nykyaikainen koulu!''Ajatelkaanmie hetkinen ^ kuinka monta ajanmulcaista koulua, tiedöh^ taidon ja sivistyksen ahjoa sääteisiin niillä tuhaiisiUamlljooniUadoilär^^ r tään pommittaja- ja muiden lentokoneiden valmistamiseen, että voi- ^ täisiin hävittää nekin vähät koulut ja mput sivistyksen ahjot, mitä l ilmiisktcuiatt yhteisillä'ponnistuks^ saatu rakennetuksi? - ^ {Ajate^ myös, että esim. sellaisessa rikkaassa kaivoskes- ( kuksessa^kuinSudbucyssa; mistä on jo voittg-osinkoina raahattu Watl Streetin kassaholveihin noin kuutisensataamiljoonaa dollaria, vallitsee kuitenkinniin kova köyhyys, £ttä korkeakoulujemme ^'tilanpuutteen" • « takia voi käydä niin, että esikaupunkien asukkaiden lapsilta voidaan ' «ensi syksynä kieltää oikeus päästä korkeakoulun oppilaiksi! Asekil-paOun aikana ei voida rakentaa kouluja, eikä sairaaloita, sillä rahat tarvitaan silloin tykkeihin, tankkejhin ja lentokoneisiin 'Ivalmis-tetääh tykkejä voin asemesta", kuten hitlcriläiset asian kuvasivat. :Tätä edesottamisia,AP:nwashingtonilaises5auutist!edossa kerrottiin ke- ' säkutm 16 p:nä, että Yhdysvaltain hallituksen puolustusdepartmentti ^ on määrännyt heinäkuun neljännestätoista päivästä alkaen vuorokau- '^denlympäri kestävän ilmojen vahdinnan, että voidaan antaa ilmahä* l3?ytykset "viholliskoneiden!? lähestyessä, Samana päivänä^^^^^ i limes tiedoittiWashingtonista, että Länsi-Saksan sotavarustelut nou-i sevat^ kolmen vuoden aikana settsemääntuhant^cn miljoonaan dolla» ' rim/ josta summasta Yhdysvallat maksaa toistaiseksi .määrittelemät-t tömän osan*? Että nämä sotaiset: uutiset ovat tyypillisiä esimerkkejä kslikistaVsuurtapahtumista", mitä Yhdysvalloista nykyaikana kuul- ^ faäii, se on kiistaton tosiasia. ^ ^Rautaesiripun" toiselta puolen md saamme lukea sanomaleh* distä ja kuulla radioista vallan toisenlaisia uutisia tärkeimmiksi kat- ' sotuista suurtapahtumista. Esimerkkinä mainittakoon 'Hongkongista kesäkuun 16 pm saapunut Xew York Timesin uutistieto missä kerro- , taan/että Kiinan Kansantasavallassa on juuri valmistunut 30b mailia piika Chungking-Ghengtu tärkeä rautatie, josta kiinalaiset ovat vuosi-kynuneniä^^ uneksineet ja mistä Manchu-keisarit ja Chiang KairShekin ^ *'kahsallisn1lieliset" olivat jo tehneet papcrisuunnitelmiakin; mutta jon- ' ka toteuttaniiseen ryhdyttiin vasta uudessa — kansantasäyaltaisessa (Kiuiassa. jiEikä ;tässä^p^^ sillä samalla kiin iiedoitettiin, että ' mainittui tärkeä r'dutatie on 'valmistunut ^jen^ rakentamiseen ryhdyt-r «iin kesäk. 15 p. 1950), ja että tuhannet kiinalaiset tervehtivät suurin juiildlisuuksin-r- rautatien rakennustyöl^^^ hallituksen ijohdollä on<rylidy|ty jo toisenkin huomattavan rautatierakennussuuniiitelman toteuttamiseen. Tosiasia, jota kukaan yastuunalainen henkilö ei ; enää yritäkään kieltää, oh se, että vuosituhansia hiljaiseloa vii^^^nyt ' iRfinan/^ttiläinenon tulossa» entistä suuremmaksi; j^ tatie-ija tehdasrakennustöiden lisäksi Kiinan äuOa)(ieetj.ja; nousuveden l . alle joutuvat rannikkoalueet ojitetaan, padotaan ja kultivoidaan vii- : jclykselle. Yksistään Kiangsun maakunnassa tehdään seuraavan vii- I den vuqde^ aikana 750,000 eekkerinalaa uutta viljelysmaata, mistä ; arviqidpan saatavan noin 70,000 tonnia puuvillaa vuosittain. Neuvostoliitosta tulevissa johtavissa uutistiedoissa puhutaan his- I' torian suurimmista kanavarakennustöistä ja miljoonia eekkerinaloja • käsittävien arojen kcinokastelemisesta ja niiden hedelmöittämisestä, ' sekä suurisuuntaisten metsävyöhykeistutusten toteuttamiselta, jotka . muuttavat, ei vain Neuvostoliiton, vaan koko Euroopan ilmaston ihmi-l selle suotuisemmaksi; sekä satumaisen suurilta tuntuvista koneista, ! jotka kaivavat miltei uskomattoman suuria maamääriä jne. Tässä yhteydessä voidaan kiinnittää huomiota kesäkuun alussa Moskovasta ' saapuneeseen uutlstietoon, jossa maailmalle kerrottiin, että toukokuun 31 pnä kello 1.55 ip. vuonna 1952, kohtasivat Venäjän kahden suuren * joen vedet toisensa -^Volga-Don jättiläiskanavasta tuli todellisuus. > Tämä kanava on sivumennen sanoen 101 km. pitkä ja sen yhteydessä , on kohne suurta veslreservivarastoa. Kuten yllämainittu Kiinan uusi ' rautatie Kiinassa, niin myös Volga-Don kanava, edustaa Venäjän ; kansan iänikuisen unelman toteutumista. 'Meille täällä Ganadassay I jossa on myös vuosikymmeniä unelmoitu St. Lawrence-vesitiesuunni-f tehnasta, tällä uutistiedolla oli erikoismerkityksensä sikäli,?että vdi- |idaan todeta tällaisten suurtöiden suorittamisen olevan mahdollistä. Tähän asti sisämaana pidetystä Neuvostoliiton pääkaupungista, Mos-l kovasta, tulee tämän kanavan valmistumisen seurauksesta Viiden nie- , ren — Pohjoisen jäämeren, Itämeren, Kaspianmeren, Azovanmeren'ja Mustanmeren satamakaupunki. :Mainittakoon Vielä se tosiasia, että tämä kanava avattiin liikenteelle viime viikolla. Kaiken ylläolevan perusteella voidaan palata kirjoituksemme alussa esitettyyn kysymykseen: Kumpi on edullisempaa, sekö, että rakennetaan kouluja ja muita sivistyksen merkkipaikkoja, vaiko se, että .niitä varten tarvittavat miljoonat haaskataan pommittajiin? ' Vastaus on ilman muuta selvä. Yhtä selvää on sekin, että kan- *sat saavat tahtonsa kuulluksi, jos ne vain toimivat yhtenäisesti ja •päättävästi rauhan säilyttämisen ja vakiinnuttamisen puolesta. autuaat 'Kosola; 8ianpää/ Hitler ja Gfibbeb aikoinaan. BikoIliEet; jotta toimivat' pdUisilaitoktessa ja saavat palUeansa amerikkalaisissa dollareissa, tekevät, niinkuinmttokenraalike-böittaa, .panevat pistoorn Ja pamjnm -kommunistiseni puolueen sibteerin (Ranskan kommunlstijobtaja Dudo-sista on kysymys — Vapaus) autoon ja/Ibnoittavafc^^Iöytäncensä" ne sieltä. Ja Kosolan Jälkeläiset ulvovat Suomea myöten; etta katsokaa, jRanskan kom-munistit aikovat tehdä vallankaapr jMtuksen! fvbdellä pistosi 11a Ja pampulla... Liukas iMi.iMi Työkansan Sanomat . • • • • »••..•.••'•.••. TANNERILAISTEN VHKAFELI Sosdem-puolueen äskeisestä edustajakokouksesta puhuen, missä romutettiin, vanhan puolueen Forssan ohjelma Ja vedettiin "suora linja" kommunisteja vastaan, Satakunnan T^ö (Pori) kirjoitti pääkirjoituksessaan: . vieraan 'vallan asiamieiheksl lähteneet tannerilaiset sodanvafanistelijat pelaavat uhkapeliä. Heidän kommu-nismivastainen sotahuutonsa sisältönä on: ' ':'Kun meni Karjala, niin menköön Hämekin!"; Työtätekevän kansamme velvollisuutena on tehdä loppu tuosta uhkapelistä, kieltää kan. natuksensa sotakiBikoillJain puolueel-ta Ja turvata Suomen rauha kehittäen ulkopolitiikassa Suomen Ja Neuvostoliiton ystävyyttä sekä sisäpolitiikassa kaikkien suomalaisten isänmaanystävien yhteistyötä kansamme onneksi. Kiij. D. Melnibov Tcukokuun £3 päivänä yhdysvaltojen, Iso-Britannan Ja Ranskan ui- toiisallisen kavaUuksen. 'Mutta 'y-koministerlt. allekirjoittivat; Bonnin' idesopimuisella'' 'ei loukata vain Sak-kanslerin kanssa niinsanotun "yleis-.'sankansanetvjtäV*aän kaikkienmui-sopimuksen'. Muodollisesti tämä'so-.j denkin rauhantahtoisten kansojen e-pUnus on solmittu länsivaltojen mie- ^ t u j a T ä n k - s o p k n u s ' antaa vapaat bitysstatuutln tilalle. Mutta tos^clli- .fc^det^" voi-fiuudessa sen. tarkoitus on; kokonaan| njijjeEuroopas^ — saksan militarls-tolsenlainen — sen tarkoituksena on teille. muudOT ja sorron tilaan. | sitä, että he hautovat kogtosuunnlt.fl. "Yleissopimuksen" allskirjoittami- mia; kaikkia EUrot^pan; kansoja vas>- sella Adenauer on tehnyt kaiihean' taan. Bonnin siirtolaisininisteri laillistaa miehitysvalta Länsi-Sak^ sassa epämääräiseksi ajaksi ja Jättää "Yle ssoplmus"'laillistaa Saksan armeijan jälleenrakentamisen hitleri-tämä Saksan osa länsivaUoille allstct- j iäisten kenfäalieh johdolla ja avaa si-tuun asemaan. TOmä kävi päivänsel- teh- tiön Eänsi-Saksan agressiivisen vaksi sopimuksen virallisen . tekstm julka'sem!8en Jälkeen, jota siihen asti pidettiin salassa. Tämän "yleissopimuksen" sisällöstä käy ensiksi selväksi se^ että tämän sopimuksen mukaan länsivallat saavat rajoittamattoman oikeuden majoittaa 'Sotajoitkkojaan Länsi-Saksaan ja Bonnin hallitus suorittaa kaikki näiden sotajoukkojen ylläpitokustannukset rinnan niiden menojen kanssa, Jotka johtuvat HLänsi-Saksan- oman armeijan muodostamisesta. Toiseksi länsivallat saavat oikeuden julistaa Länsi-Saksan sotatilaan imperialismin henkiinherättämiselle. Sopimus 'hellyttää: Länsi-Saksan a-, zeellisten voimien osallistumisen niin-sanottuun "Euroopan armeijaan"'. Euroopan puolustusyhteisöä koskevan sopimuksen mukaan, jonka Bonnin kanslert Adenauer sekä Ranskan, Italian, Belgian. Hollannin ja Luxemburgin ulkommisterit ovat alleklrjoitta- .neet. kysymys on normaalivahviusten moottoroitujen ja hyökkäysvaunu-joukkojen muodostamisesta. : Hollantilaisten lehtitietojen mukaan Länsi- Saksan aseellisiin/voimiin (poliisi-ja Joukot mukaanluettuna) tulee kuulu-ottaa koko vallan käsiinsä millä hetkellä hyvänsä. "Ylimenokauden sopimuksessa" on sanottu, että länsivaltojen miehitysviranomaisten kaikki aikaisemmat lait Jäävät voimaan, eikä niitä voida-vaihtaa taikka muuttaa ilman länsivaltojen suostumusta. Tässä valossa sopfanuksen enslm-maan 730,000 miestä. Tämän armeijan johtoon tulevat vanhat fasistiset sotarikolliset.. "Yleissopimuksen" mukaan ryhdytään toimenpiteisiin kaikkien niiden hitleriläisten kenraalien vapauttamiseksi vankilasta. Jotka on tuomittu sotarikoksista, "heidän joukossaan ylisotaraarskit Mannstein ja Maurettavaa, sanoo rtfinisteri Ho«re Ottawa.—Canadan kauppaministeri^ ^arence Hofire sanoi alahuoneen Istunnossa kesäkuun 3 pnä: ^"Minä toivon ettei enempää puhuttaisi raaka- aineiden ulkomaille viennistä Ja keskitetyksestä valmistettujen tavarain suhteen. Se on lantaastinen aja. tus. Se on naurettava ehdotus:^' ^Puhuessaan hallituksen kauppaoh- Jelmasta, Howe sanoi, että se,;*teoria". Jonka mukaan canadalaisetraaka-ai. neet tulisi käyttää canadalaisissa. tehtaissa, "on nito täydellisesti epäpäte-: vä että minua ihmetyttää miksi siitä ma:nitaan niin use^n." Qle^takaamm^ .hän^sanpi, että Canada' loivettaisi 'Vautamalmin, lyijyn, sinkin^ kuparm, nikkelin ja alumbilu-miä"- 1 Ulkomaille v.^-viennin.;'«l(Hän | e l malhlnnut sitä toisläsiaä,^ että amerik-kalaiset omistavat kaikki nämä cana-dalaisel luonnonrikkaudet.) "Minä en tiedä mitä me voisimme tehtaissamme valmistaa, e t t ä niitä voitaisiin miyydä missä maassa tahansa maailmassa, ja minä en tiedä mitä tekisivät asukkaittensa ylläpitämiseksi ne maat, jotka ovat riippuvaisia näistä raaka-aineista. Rautamalmin -Ulkomaille viennistä hän sanoi: " M e emme köyhdytä tätä maata; tulevien, sukupolvien kohdalta, sillä meillä tätä malmia on yltäkyllin. Hän ei puhunut mitään siitä, että.Ca-nadaan tuotetaan Yhdysvalloista valmistettuja terästuotteita. maiseen pykälään sisältyvä länsival-Kesselring, suuramiraali Reder yjn. tojen lupaus antaa Länsi-Saksalle "it-1 Tällä tavalla Euroopan keskukseen semääräämlsoikeus" on pelkkää pil-! muodostetaan uusi fasistinen armeija, kantekoa. Todeillsuudessa maan Iän-; jonka edeltäjä on tuonut Euroopan siosan miljoonat saksalaiset saate-, kansoille suunnattomia kärsimyksiäi taan tällä "sopimuksella" oikeutto-! Saksan militaristit eivät enää salaa Lukachek sanoi bJljattain Kölnin yllr •opistossa, että saksalaisten on uudls-tefcC^ ä taistelunsa' Slaavilaisia k a h ^ ja vastaan, niinkuin ovat tehneet 700 vuotaa- Täinä Bonnin virallisen edusta JaK.laiitsunto herättää henkb'n van-han fasistisen tunnuksen'Tbrangnach Östen". Hinnan tämän kanssa Bonnin re-vanssistit saarnaavat yhä Julkisemmin Saksan imperialismin . toistaUn tunnusta "Drangr nach TVesten", ts. Lansi-Euroopan maiden alueiden valtaamista; Tuimettu fasistikenraali 'Friessner hUjattain Julisti julkisesti, että "kun meillä tulee olemaan 20 divisioonaa,- niin silloin me puhumme ranskalaisten kanssa toisenlaista kiel-ta". Toinen fasistikenraali-Ramcke keholtti Länsi-^Perliinissä fasististen Sotarikollisten ''teekutsuilla" muodostamaan. "suur-Saksan" Saksan "kieli. Ja kulttuurirajojen puitteissa'^. On tunnettua, että tällä sanonnalla.fasls tisetgeopolitiikot tarkoittavat toisten maiden valtaamista Idässä sekä Län. nessä. Tällaisten adessiivisten : ainesten kanssa länsivaltojen hallitsevat piirit ovat nyt solmineet sotaliiton, jonka tarkoituksena on uuden maailmansodan syttyminen.; Neuvostoliiton balli-tuksen nootissa toukokuun 24 päivältä 1952 oli sanottu, että " . . . nykyään hierotaan kauppaa Länsi-Saksan re-vansslstisten .hallitsevien piirien sekä Pohjois-Atlantin ryhmään kuuluvien maiden välillä. Tämä kauppa voi perustua ainoastaan uutta maailman, sotaa Euroopassa valmistelevan Ade-nauerin bonnilaisen haUituksen re- USÄ el halua ottaa Britaimiaa mukaan rauhanneuvotteluun Vtrasbiostoii. ^ Kesäkuun 11 pnä viraailsten piirien taholta annettiin tiet^, että USA ei ole balukaslaar jentamaan xauhanneuvotteluvaltuus-knntaa ^ liittämällä siihen brittiläisten edustajia. H. Tämä katsotaan vastaukseksi ^tiedonantoon, että Britannian puolustusministeri Lord Alexander tulee vie-xallle^ saan_ kaukoidässä yrittämään saada brittiläiset osallisiksi Panmuif-jomln neuvotteluihin: ;~; 8 sairaalaan kun troki ja auto törmäsivät yhteen Tlnunlns. — Viime lauantaina 8 henkUöä loukkaantui 20 mailia itään täältä kun henkilöauto Ja trokl törmäsivät ytoteen. v - Vaikeimmin loukkaantui 67-vuotias mrs. Albina: Roy, joka sai pääluun murtinnan Ja Gerald Charest. Loukkaantuneet kuljetettiin tänne ja South Porcupineen sairaalaan. Poliisi ei ole ivotaut-vielä saada selville.onnettomuuden syytä. Turkkilaiset saapuvat pohjtimaan "puolustusta englantilaisten kanssa Lontoo. — Turkin pääministeri Menderes Ja ulkoministeri KÖpryly saapuvat heinäkuun 7—12 pnä Lontooseen pohtimaan Välimeren itäosan Kymmenen vaotta sitten kesäkuun 10 pnä hitlerlläiset miehitysjoukot tuhosivat Tshekkosk>T3kiassa Lfdieen kylän. Natsiroistot tappoivat kaikki kylän miespuoliset asukkaat Ja kuljettivat naiset ja lapset keskitysleirille mistä suurin osa ei koskaan palannut. Lidicen tapahtumaa pidetään kansallisena muistona, joka velvoittaa yhtenäisyyteen uuden sodan valmistelijoita vastaan. Ylimmäisessä kuvassa nähdään Horakin farmin jätteet. Keskimmäinen ovi on kellariin, missä miehet olivat vankina sUhen asti kunnes heidät anunuttUn. Alimmaisessa kuvassa nähdään yksi nykyisen Lldicen kaduista.- Protestilakkoja Duclosin puolesta Rooma. — Kaikkialla Italian suuremmissa keskuksissa pidettiin viime viikolla suuria protestikokouksia Ranskan kommunistipuolueen sihteerin vangitsemisen johdosta ja työläisten rauhankokousten väkivaltaisen ha joittamlsen johdosta Pariisissa. "puolustuskysymyksiä" virkaveljiensä kanssa. brittiläisten Toveri Pietilän nältiivinkkelistä <6- Metsämiesten rivit eheiksi Viikko sitten torstaina julkaistiin lehdessämme erittäin tärkeä julistus missä kylmiin tosiasioihin viitaten Canadan metsätyöläisten Liitto ilmoitti, että se on yhtenäisyyden hyväksi valmis lopettamaan järjestämistyönsä siinä mielessä, että saataisiin muodostetuksi teho-kas rivijäsenten yhtenäisyys. Mainitussa julistuksessa sanottiinJokaisella kämpällä pitäisi heti ryhtyä mobilisoimaan kaikki työläiset '.YHDENf union komitean ja ste\vardin tueksi." Selvää on, että jos rehellisesti mielitään puolustaa metsätyöläisten etuja; hankkia metsämiehille tarvittavia palkankorotuksia ja muita parannuksia, niin silloin on jäsenistön demokraattisia oikeuksia tähdentäen pyrittävä metsämiesten rivien yhdistämiseen. Antaessaan tä-anän julistuksen yhtenäisyyden puolesta, Canadan Metsätyöläisten {Liitto touni epäitsekkäällä tavalla metsätyöläisten etujen mukaisesti. » Me tiedämme, että tämä teko on tunnesyistä varmaan karvas pala Tnonelle ontariolaiselle metsämiehelle. He muistavat vielä liian elävästi sen^ miten kirvesmiesten union amerikkalaisen päämajan miehet tulivat kuin valloittajat konsanaan, kaappasivat heidän varansa ja eroittivat metsätyöläisten itse A-alitsemat luottamusmiehet ja ryhtyivät sääntövastaisella tavalla isännöimään siinä uniossa, jonka met- 6amiehet.vuosien ponnistelujen ja uhrausten avulla olivat rakentaneet. Katkeraa on olla sellaisen union jäsenyj'dessä. , ' Mutta mikä on vaihtoehto? Jos metsäteollisuudessa toimii kaksi kilpailevaa uniota, niin se tarkoittaa asiallisesti, ettei metsämiesten turvana ole lainkaan uniota. Todellisuudessa ei siis ole vaihtoehtoa lainkaan. Kysymys on siitä, kuinka paljon saadaan tästä rauniosta pelastetuksi ja yksi.huonokin unio on parempi kun ei uniota lainkaan, jos rivijäsenet pitävät kiinni demokraattisista oikeuksistaan^ vaativat itselleen päätösoikeutta palkka^ ja muiden vaatimusten suuruuden ja hyväksymisen suhteen. Nykytilanteessa metsätyöläisten rivien yhdistäminen on erittäin ajankohtainen tehtävä. Kaikki merkit viittaavat siihen, että suurpääoma tehostaa taistelua unioiden hajoittamiseksi ja työläisten olosuhteiden huonontamiseksi. Vain tämä tosiasia selittää esim, sen' miksi: Yhdysvaltain terästyöläiset joutuivat lakkotaisteluun, miksi Canadan tekstiilityöläisille annettiin poliittinen puukonisku selkään lakkotaistelun tuoksinassa, miksi työnantajain ja'shallituksen sanotaan -suorastaan pakoittaneen British Columbian 32,000 metsätyöläistä (oikeistolaisen johdon vallankaappauksesta huolimatta) yleislakkoon ja miksi hallitus esitti senaatille lakiehdotuksen H-8:n, mikä uhkaa vankilatuomiolla kaikkia unionisteja, Kaikki ylläviivatut tosiasiat korostavat koruttomalla tavalla työväen yhtenäisyyden tärkeyttä ja Canadan Metsätyöläisten Liittoa on onniteltava siitä, että se kehoittaa suppeat ryhmäedut sivuuttaen. Ontarion metsämiehiä yhdistämään rivinsä YHDEN L«N10X komitean ja stevvardin tueksi. Se on ainoa keino, miten metsämiehet saavat parannuksia työolosuhteisiinsa. Vanha ystävämme Pietilä, jolla tiedetään olwan taipumusta kyynilli-syyteen, saapui kesäii ensimmäisenä helteisenä päivänä toimitukseen, pani lakkinsa naulaan, istui sattumoisin toimettomana olevalle tuolille, sytytti väärävartisensa j a esiintyi yleensä hyvin rauhallisella tavalla kuten aina silloin kun hänellä on "jotakin sydämellä" .ja riittävästi aikaa keskustelua varten. ' "Hello, pojat"; Hän' sanoi selailtuaan vähän aikaa' pöydällä hajallaan olevia sanomalehtiä.. Hyvän päivämme »esitettyä, kurjia ilmoja kiottuamme ja todettuamme, että "tänäänsentään on jo vähän ke. sän tuntua", P.-etilä nosti katseensa ylös sanomalehdistä ja kysyi ilman mitään muodollisuuksia, että "mitäs kuuluu sotarintamilta"? Yritimme selittää, että "kaikki on hiljaistani paitsi Kojen saarella, missä amerikkala:iset saivat melkoisen voiton taistelussa aseettomia sotavankeja vastaan. "Hyvä niinkin" tuumi Pietilä haja-miel: s5^tä osoittaen, mutta vankan henkisavun väärävartisesta imaistu-aan hän ky;^i: "Miksi Vapauden tay. tyy Canadassa olla ainoan suomenkielisen lehden joka ei ole määritellyt kantaansa kenraali Elsenbof^erin presidentiksi pääsyn, mahdollisuuksien suhteen?" Koetimme ^littääri että Vapaus on aikoinaan verrannut arvon kemaa-limme presidentinehdokkuutta "yläkertaan paoksi" sikäli, ettei hän balua kauempaa olla poliittisesti hukkuvassa Euroopan yhdistyneen armeijan laivassa. Tässä, vaiheessa päätimme puolestamme esittää ky^myksen, että "äiis-tä se kenkä nyt oikein puristaa". "Eipä juuri mistään erikoisesti mutta silti vähän sieltä ja täältä", sanoi Pietilä ja kysyi suoraan: "Tuleeko Elsenhoweplsta Yhdysval-tain presidentti?" "Vaikea sanoa", vastasimme me. 'iMiksi niin? Tiesihän Canadan Uutiset Jo viikkoja sitten kuvatekstissään selittää, että 'Eisenhower on Y h - dysvaltain seuraava presidentti." "Mutta on kai yhdysvaltalaisilla valitsijoillakin Jotakin sanottavaa sen suhteen." • ,• ; "Onhan se niinkin — he saavat veikata yhden rja saman rahamlesryh- ^ ä n siltä tai tästä hevosesta," "Hm." ••• • • •Mutta -mitä te ajattelette henkilökohtaisesti £isenhowerIn mahdolli-' suuksista?"intU Pietilä, ~ "Mitä tahansa saattaa tapahtua. Ejsenhowerista on ilmeisesti tehty jonkinlainen kansallinen myytti — hevosella ratsastava kenraali Ja suuri johtaja Jumalan armosta. Joka el -vanssististen pyrkimysten tukemiseen *; Nootissa oli korostettu, että länsivallat pyrkivät ei vain repäse-mään- irti lopullisesti Saksan yhden osan toisesta; vaan asettamaan' Saksan yhden osan toisien vastakohdaksi sitoakseen Länsi-Saksan ja sen armeijan vielä lujemmin Pohjois-Atlantin liittoon. Tällä tavalla länshrallat rikkovat törkeästi neljän vallan Potsdamin sopimusta, jossa: rauhansopimuksen valmistaminen Saksan kanssa on annettu Yhdysvaltojen, Iso-Britannian, Ranskan ja Neuvostoliiton tehtäväksi. Bonnin haUitsevat-. piirit tietävät hyvin, että Saksan kansan voi saada tyytymään "yleissopimukseen" vain voiman avulla. Sitä kuvastaa jo se-km, millaisessa tilanteessa tämä sopimus, allekirjoitettiin. Bonn oli sopimuksen allekirjoittamispäivänä saar-toUlassa — sinne oli tuotu 25,5 tuhat, ta aseistettua poliisia Saksan kaikilta: puoUlta. Huolimatta siitä, että Bonnin viranomaiset antoi'vat kaikille maakunnille ankaran määräyksen hallitustalOJen liputtamisesta, amoas-taan kaksi maakuntaa totteli tätä määräystä ja seitsemän maakuntaa el joukkojen suuttumuksen vuoksi totellut sitä,' Ilmaisten siten protestinsa sopimuksen all^irjoittamista vastaan. Tämä kuvastaa kirkkaasti, Bonnin halUtuspibrien huomattavan osan keskuudessa syntynyttä hämminkiä. Saksan kansa vastustaa Jyrkästi t ä - tä uutta bnperialifitista salaliittoa. Jo ennen sopimuksen allekbrjoittamista oli kaikkialla Länsi-Saksassa suuria mielenosoituksia uutta: separaattista «»tasopimusta vastaan. Essenissä, Hampurissa, Mannheimissa, DUssel-dorflssa, Kölnissä, Braunschweigissa ja monissa muissa kaupungeissa työläiset ilmaisivat suuttumulcsensa Ade-nauerin kavalluspolitiikkaan Ja tahtonsa taistella päättävästi militaristista "yleissopimusta''; vastaan. Sopimuksen ällekb-joittamispäivänä pidet, tiin Essenissä, siinä paikassa, jossa lansis&ksalaiset sotahurtat tappoivat hiljattain f ni^oren; .rauhantaistfeliJan iPUipp~MUllerin, suuri kokous', jossa blL lO.OGO nuorukaista jai neitosta.Län- 8i-Saksan kakilta puolilta. Kokous hyväksyi yksbnielisesti protestlpää-iöksen; -"yleissopimuksen" solmimista vastaan.....;.. . i Saksan, Ranskan ja muiden maiden kansat pitävät iNeuvostoliiton hallituksen noottia, jossa se ehdottaa uudemman kerran v rauhansopimuksen solmimista Saksan kanäsä, pelastavana ulospääsynä muodostuneesta tilanteesta; varmimpana keinona, Jonka a-vulla voidaan Saksan kysymys ratkaista rauhanomaista demokraattista tietä. Neuvostoliiton ehdotuksia tukevat miljoonat rauhanpuoltajat kaikissa Euroopan maissa. Vastaukseksi imperialistien uuteen salaliittoon he tehostavat taistelua Saksan yhtenäisyyden puolesta, rauhansopimuksen solmimisen puolesta, rauhan puolesta kaikkien kansojen kesken. — J A - SADATIN Pram-ÄMIVEV Pikkutilallinen Hintikka alä^ v väisenä suimuntaiaamuaa: maa kotiin päin, kun faäntä^T*' tuli pitäjän rovasti, joka oli ^ kirkkoon toimittamaan J u a i i^ velusta. Rovasti ei malttanuSr nomatta: - Hintikka se vain näkyy haiTa& van sapatin rikkomista, parempi tulla sen sijaan kirkkoon» - Enpä oikein t*edä, kumpi parempi: istua kirkossa ja näitä hemä, vai istua tässä kuorman päaUä ja ajatella oli Hintikan •va stau•s. . ÄITI LUPASI — Kuinka vanha olet. pikku wi vänl. • '*' — Kaksi vuotta. Mutta äiti on k vaunut, että jos muistan joka aate syödä kaurapuuron loppuun, täytäa ensi vuonna kolme. OTTAWAN AVIOEROMYLLY Ottawa;—'Parlamentin alahuoneessa annettiin'viime pärjantaina lopullinen siunaiis 87 avioerohakemukselle. Koska Quebecin lainsäädäntö ei edellytä avioeron myöntämistä maakunnassa, on maakuiman avioerojutut käsiteltävä parlamentissa. Ontarion CCF:n nuoret vaativat solmimaan rauiian Toronto. — Ontarion CCP:h DUOT ten järjestö (CCYM) kehoittl Tiimi viikolla lopettamaan Korean sodan hyväksymällä sotavankien paiautta. misen Genevan konferenssin määii-telmien mukaisesti. Järjestön kokonj pidettiin Torontossa kesäkuun 7-8 p; Opetustoiminnan johtaja John Gallagher sanoi päätöslauselmaa esittäessään, että "vaikutusvaltaiset pii-rit ovat uudelleen puhuneet sodan laajentamisesta Kiinan • alueelle, joj rauhanneuvottelut epäonnistuvat'. Päätöslauselma loppuu seuraavaan lausuntoon: "Tämä kokous kannatta» vankien palauttamisessa, että sesno-ritetaan puolueettomien tarkkaajia ollessa vapaita sitä seuraamaan j» jyrkästi vastustaa väkivaltaisten toimenpiteiden jatkamista ja soveltamista palauttamisvaikeuksien ratki-semisessa." Suosionosoituksilla otettiin vastaan Gallagherln lausunto, että "Korean sodan Jatkamis- ja laajentamlsmotii-vit ovat epäilyttäviä." Hän antoi ymmärtää, että Korean sota muodostaa tällä hetkellä suurimman vaaraa maailman rauhalle. ': Järjestön, eroava presidentti Emie i^eff sanoi puhuessaan Genevan konferenssin päätöksistä: "Jos me emme voi elää • allekirjoittamiemme sopi^ musten mukaisesti, niin minkä puo-lesta me taistelemme?" ; Työnantajat ovat välinpitämättömiä vakuutuksen suhteen ; Toronto. Työttömyysvakuutusko-! missionin virkailijat Umoittivat täällä viime viikolla, että lähes tuhatkunta torontolaista työnantajaa Joutua syytteeseen elleivät he hyvin pian vaihda työläistensä työttömyysvakuu-tuskirjoja uusiin. Entiset kirjat olisi pitänyt vaihtaa uusiin maallsk. lopulla, jolloin kirjat tulivat täyteen merkkejä., Erästä työnantajaa sako-, tettUh tästä syystä - 20 dollarilla Ja kuluilla. • Kalkille vaihtamisen laiminlyönneille työnantajille on lähetetty Jo kolme muistutusta. Tokio. _ Viime perjantaina tiedol-tettiin täällä, että Japanin Järjestyneet työläiset ovat; valmistautuneet päivän kestävään protestilakkoon sen johdosta, kun •hallitus on esittänyt parlamentin hyväksyttäväksi lain. jo-ka määrittelee yleislakon laittomaltsi ole koskaan väärässä ja se valkoinen toivo, johon suuri raha tiukan tullen turvautuu silloin kuin suurelle kansalle, työläisille ja farmareille on o-petettava, että kuka käskee ja mitä kuuluu," ''Te siis' pidätte Eisenhowerla myös miltei valittuna presidenttinä?" "Kuka niin on sanonut?" "No?' Yritimme selittää, että viimeaikoina on Eisenhowerln tähti ilmeisesti laskenut — että amerikkalainen suur. pääoma ei ole vielä ratkaissut kan. taansa sUtä, että Joko tätä hevosella ratsastavaa kenraalia tarvitaan, vai onko häntä pidettävä vastaisuuden varalta hyllyllä. Ja että tällä rupeamalla näyttäisi siltä, ettei Eisenhowe. rista noin vain lelvotakaan vi^lä presidenttiä. "Kelpaa sitä kuitenkin olla kenraalina" sanoi Pietilä-uneksuvasti ja i l meisesti ajattelematta lehtiä selaillessaan. • • "Toista se on meidän nahkapoikieh suhteen," hän jatkoi: "MeUtä ei nuorena kysytty, halusimmeko päästä armeijan leipim tai emmekö halurmeet. (MelUe eililoin annettu mitään mah-doUisuutta päättää siitä, koska asetakin heitämme nurkkaan,-iHerätyk-set* oli silloin rauhankin oloissa palveltava loppuun astL' "Mutta -nämä kenraaUt! He palvelevat, mikäli palvelevat Ja heitä palvellaan vielä enemmän. Mutta sitten kun he kyllästyvät sUhen, että heitä palvellaan, he heittävät asetakkinsa nurkkaan Ja sanovat, että me jäämme toistaiseksi pois armeijasta ja ryhdymme vaikka presidentin ehdokkaaksi." ,. , "Eihän Eisenhower ole sanonut mitään ehdokkaaksi ryhtymisestä... ehätimme väliin, : ^ "Siinäpä se kenraal.en erikotaras onkin" sanoi Pietilä. "He sanont palvelevansa uskollisesti, eivätkä en» armeijasta, ellei presidentti heitä ja-; pauta tärkeimpiä tehtäviä varten. Sitten he eroavat kuitenkin, vaikkei pr^, sidentti heitä vapautakaan ja sanovat, että he eivät missään tapauk^. tavoit^^r presidentin ehdokkoutt». mutt^ palvelemaan kun ovat.totw-neet, niin he ottavat presidentin e> dokkaankln tehtävän vastaan, jos mo heiltä vaaditaan. Sitten he pitä«V kuitenkin suuria puheita sUtä kumn he ratkaisevat kansainväliset ongei-. Ihat paljon viisaammin kuin raa^: Utiikot ja panevat kotoiset työa» ! poliittiseen pakkopaitaan ja esittan. j yleensä poliittisia mielettömyys» | ; f f . . •• . • •••• '•• • "Tietysti herroilla on omat metkutt-: sa", myönsimme me. "mutta ram veU oikeastaan tähtää?- ^ "Eipä mihinkään erikoisesti, P.etilä haikuja imien: " ^ " ^ ^ tuntuu, e t t ä jos Canadaa kerran tään Yhdysvaltain suuren tymättömänä metsästysmaana,^ sallittanee kaiketi meidän taboltan--, me myös presidentin vaaleihin c^, tumineri. vaikkapa vain n ä i n » ^ | päin? Sitäpaitsi minä rakastan anw , kenraalia syvästi - sitä enOT^ | mitä syvemmälle hänet poldtusB- ^ painetaan maan rakohon.''^^^^^ - , j Näin haasteli Pietilä ja vähän t ^ n , mutta kun minkään | nolaki ei salli toistettavaksi \ voimallista kuvaustaan ^"^TIZAI Ja heidän sapeleistaan, jolto ei ^ tuppeen, niin meidän täytyy_ jutustelumme tähän. - Känsakooi* —m— ^' !• I III- - T T rTTMfTMT ' ' ^
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, June 19, 1952 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1952-06-19 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus520619 |
Description
Title | 1952-06-19-02 |
OCR text |
Sivu 2 Torstaina, kesäkuun 19 p. Thursday, June 19,1952
mm yntfpppntfpnt Lobor
itf HaalBh CBoadtami. Es» ismt@«I^Kqy;. 0.1917, ,Aatbort2ei
es eectmd dto tnaa b7 tbe Post
QflSea DQestmexiit, ottava; Pub»
Telepboces: SUsl^esss Office 4-42M.
Editorfal Olflee 4*42fö/^^
B^tiulOLBäitor W, Eklund. Mailiag
eddress Box €9, Sudbuzy, C&totio.
Advertlslug rates opon appUcatlcnL
Ikandlatloii Cree cf chatge. " ' '
TILAUSHINNAT: ^
Canadaasa; i vlc, 7iKli 6 kk. 8.73^
3 kk. 22»
YbdjrsTanolm: l vk, 8X» 6 kk. 4 ^
6u8xn£8sa;, . l vk. 8 ^ 6 kk. 4.79
Mitä BBBisuI sanovat
YnvEUM PISTOOUUA
VAEAANOAAFPAinS!
- . . Banskan xQrkyiDen päämlntgte-l
i «tnajr Ja sisäoilnlsScri Bnioe ovat
poliiseineen turvautuneet :eamanlal-jBiin
provokaatioihin kuin nyttenunin
Neljä mitislietoa — kaksi maaUmaa
MaaSma, on jakaantumassa yhä jyrkemmin kabtmt osaan
sodan ja rauhai^ maailmanosiksi ja tilanne näyttää kärjistyvän entistä
' Ktnraava tässä tilanteessa on seuraava: Sillä raliamäärällä^ mikä
käytetään yhden nykyaikaisen; pom^
^ mikä voidaan silmänräpäyksessä ampua savuksi ja tuhlcaksi — voi-
> laisiin rakentaa uusi ja nykyaikainen koulu!''Ajatelkaanmie hetkinen ^
kuinka monta ajanmulcaista koulua, tiedöh^ taidon ja sivistyksen ahjoa
sääteisiin niillä tuhaiisiUamlljooniUadoilär^^
r tään pommittaja- ja muiden lentokoneiden valmistamiseen, että voi-
^ täisiin hävittää nekin vähät koulut ja mput sivistyksen ahjot, mitä
l ilmiisktcuiatt yhteisillä'ponnistuks^ saatu rakennetuksi? -
^ {Ajate^ myös, että esim. sellaisessa rikkaassa kaivoskes-
( kuksessa^kuinSudbucyssa; mistä on jo voittg-osinkoina raahattu Watl
Streetin kassaholveihin noin kuutisensataamiljoonaa dollaria, vallitsee
kuitenkinniin kova köyhyys, £ttä korkeakoulujemme ^'tilanpuutteen" •
« takia voi käydä niin, että esikaupunkien asukkaiden lapsilta voidaan
' «ensi syksynä kieltää oikeus päästä korkeakoulun oppilaiksi! Asekil-paOun
aikana ei voida rakentaa kouluja, eikä sairaaloita, sillä rahat
tarvitaan silloin tykkeihin, tankkejhin ja lentokoneisiin 'Ivalmis-tetääh
tykkejä voin asemesta", kuten hitlcriläiset asian kuvasivat.
:Tätä
edesottamisia,AP:nwashingtonilaises5auutist!edossa kerrottiin ke-
' säkutm 16 p:nä, että Yhdysvaltain hallituksen puolustusdepartmentti
^ on määrännyt heinäkuun neljännestätoista päivästä alkaen vuorokau-
'^denlympäri kestävän ilmojen vahdinnan, että voidaan antaa ilmahä*
l3?ytykset "viholliskoneiden!? lähestyessä, Samana päivänä^^^^^
i limes tiedoittiWashingtonista, että Länsi-Saksan sotavarustelut nou-i
sevat^ kolmen vuoden aikana settsemääntuhant^cn miljoonaan dolla»
' rim/ josta summasta Yhdysvallat maksaa toistaiseksi .määrittelemät-t
tömän osan*? Että nämä sotaiset: uutiset ovat tyypillisiä esimerkkejä
kslikistaVsuurtapahtumista", mitä Yhdysvalloista nykyaikana kuul-
^ faäii, se on kiistaton tosiasia.
^ ^Rautaesiripun" toiselta puolen md saamme lukea sanomaleh*
distä ja kuulla radioista vallan toisenlaisia uutisia tärkeimmiksi kat-
' sotuista suurtapahtumista. Esimerkkinä mainittakoon 'Hongkongista
kesäkuun 16 pm saapunut Xew York Timesin uutistieto missä kerro-
, taan/että Kiinan Kansantasavallassa on juuri valmistunut 30b mailia
piika Chungking-Ghengtu tärkeä rautatie, josta kiinalaiset ovat vuosi-kynuneniä^^
uneksineet ja mistä Manchu-keisarit ja Chiang KairShekin
^ *'kahsallisn1lieliset" olivat jo tehneet papcrisuunnitelmiakin; mutta jon-
' ka toteuttaniiseen ryhdyttiin vasta uudessa — kansantasäyaltaisessa
(Kiuiassa. jiEikä ;tässä^p^^ sillä samalla kiin iiedoitettiin, että '
mainittui tärkeä r'dutatie on 'valmistunut ^jen^ rakentamiseen ryhdyt-r
«iin kesäk. 15 p. 1950), ja että tuhannet kiinalaiset tervehtivät suurin
juiildlisuuksin-r- rautatien rakennustyöl^^^ hallituksen ijohdollä
on |
Tags
Comments
Post a Comment for 1952-06-19-02