Vapaus, August 19, 1967

              Sivu 2 Lauantai, elok. 19 p. — Satiurdiay, Aug. 19; 1967
I N D E P E N D E N T L A B O R O R G A N
O F F I N N I S H C A N A D I A N S
Establlshed Nov. 6. 1917
M A N A G E R ! E. S U I C SI
VAPAUS
( L I B E R T Y )
CDiföR: W. E K L U ND
T E L E P H O N E : O F F I C E A N O E D I T O R I A L 974^264
Publlshed^h^i^e weelply: Tuesdays, Thursdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Ck>. Limited, 100-102 Elm St. West, Sudbury, Ontario, Canada.
Mailing address: Box 60
Adl<^lslng ratesupon application, translaUon free'of charg«.
Authorized as second cla^s mall by the Post Office DepartuMsnt, Ottawa,
' an4 lor payment of postage in cash.
CANADIAN LANGUAGEPRE3S
TILAUSHINNAT:
Oanadassa: 1 vk: $10.00, R kk.$5.25 USA:n:
3kk..3.00 Suomeen:
1 vk. $11.00,6 kk. $5.75
1 vk. 11.50, 6 kk. 6.25
SÄHKÖENERGIAN TUOTANNON
MULLiSTAVA SUOMALAISKEKSINTÖ
Eldesvastuuttomuutta
Huolimatta siitä mitä asiasta sartotaan tai sanomatta jä­tetään,
USAn presidentti Johnsonin viime Siunnuntaina anta­mat
"valtuudet" JPohjois-Vieitnamin kylien ja kaupunkien
pommittamiseksi vain 10 mailin päässä Kiinan rajasfraj^on
suurta edesvastuuttomuutta.
Washingtonista tulleissa uutistiedoissa kerrotaan, että
tämä ilmapommituksen eskalatio on aiheuttanut syvällekäy-pää
huolestuneisuutta ja paheksumista vastuuntuntoisten
senaattorien ja kongressimiesten keskuudessa, jotka eivät
faaltia Korean tapausten uusiintumista. Nämä piirit ovat pa-lamttaneet
mieleen sen että USAn'aisevoiimien silloinen johtaja
kenraali McArthur, cli toistakymmentä vuotta sitten saa*-
miensa vakoilutietojen perusteella "aivan varma" siitä, eittä
Kiina ei sekaannu Korean sotaan huolimatta siitä mitä Yh­dysvallat
siellä tekee; Kaikista varoituksista huolimatta ken­raali
MacArthur tunkeutui silloin 17 leveysasteen yli ja sai
sieltä odottamatta ja vieläkin muistettavin seuraamuksin
vastaansa suuret kiinalaisjoukot.
Samoin kuin kenraali MacArthur silloin, Washington
rauhoittaa nyt yhdysvaltalaista yletetä mielipidettä puhumal­la,
että tämä uusin esSbalatio ei vedä Kiinaa Vietnamin so­taan
,että Kiina "liittyy sotaan vasta sitten jos amerikkalai­set
maajoukot hyökkäävät Pohjois-Vietnamiin tai jos yhdys­valtalaiset
lentokoneet loukkaavat Kiinan ilmatilaa.
Mahdollisesti asia on näin. Mahdollisesti ei. Mutta silloin
kun pommituksia sucrJtetaan ehkä 600—700 mailin tuntino­peudella
kulkevilla jet-pommittajilla, voi jonkin väärinlas-kelman
perusteella helposti sattua ei vain lentokoneiden ra­jaylityksiä
vaan myös alueiden pommituksia, millä saattaa
oDa kerrassaan tuhoisat seuraukset.
Jo pitkän aikaa on ollut ilmeistä, että Yhdysvaltain hyök-ifeäävä
imperialismi 'käyttää hyväkseen sosialististen maiden
acttteellista erimielisyyttä. Melko avrmaa on, että jos Kiina
ei olisi noussut aatteelliseen taiateluim Neuvositoliittoa ja
muita sosialistisia maita vastaan, Yhdysvaltain olisi pitänyt
aikoja sitten ottaa lusikka kauniimpaan käteensä Vietnamis­sa.
Nyt — punaisten vartiomiesten toimintaan aiheuttaman
Kiinna sisäisen sekasortotilan johdosta Yhdysvaltain impe-riijflismi
näyttää tulevan entistä enemmän uhkapelurin kal­taiseksi,
pannen yhä suurempia ja suurempia panoksia sen
kortin varaan, että "Kiina ei halua" liittyä sotaan tai "ei voi"
liittyä sisäisten hankaluuksiensa itakia;
Tämä sellaisenaan on luonnollisesti vaarallista peliä.
Vaikka suhtaudummeHn melkoisin varauksin niihin tietoi­hin,
mitä nykyään Kiinasta saadaan, niin ilmeistä on, että
kaikki asiat eivät siellä ole läiheskään parhaalla mahdollisella
tolalla. Toisaalta on kuitenkin syytä muistaa^ että mikään
ei. yhdistä mitään kansaa niin nopeasti kuin ulkopuolinen
vaara tai jonkun ulkomaan hyökkäys. Selvää onkin, että mitä
tahansa sisäisiä erimielisyyksiä ja vaikeuksia Kiinassa on,
ne tulevat kädenkäänteessä pois pyyhityiksi, jos Yhdysvallat
hyökkäysohjelmallaan vetää Kiinan sotaan.
Me uskomme, että presidentti Johnsonin sotapolitiikan
arvostelijat, kuten senaattorit William Fulbright, Charles
Percy ja Mike Mansfiteld ovat oikeassa sanoessaan, että pää­tös
Kiinan rajan lähiseutujen pommittamiseksi on "hyvin
vaarallinen toimenpide sodan laajentamiseksi".
Jos koskaan, niin nykyisessä vaaratilanteessa pitäisi Ca­nadan
hallituksen yhtyä avoimesti niihin, jotka vaativat Yh­dysvaltoja
lopettamaan Pohjois-Vietnamin po-mmituksen ja
suostumaan sillä perusteella rauhanneuvotteluihin tadsteluun
osallistuvien kaiklcien osapuolten kanssa, sekä vetämään ase­voimansa
sieltä pois Geneven sopimuksen hengen ja kirjai­men
mukaisesti.
Helsihkf. — Suttfnessa on kehi-i
tettiy^ 'ipolttokerinomeaietelmä, JoUji
pysbytiääh tuottamaan sählköenergi
/aa hucmiattavaiäti tehokkaaanmin
ja hälvenemällä Jculn /tähän asti
käytössä olleen menfetelmin. Uiisi
nienetelrtiä otn professori piavi
Eräimetsäti ikiehittämä praseodymi-kenno,
j a se ahtaa Hyötysuhteen jo­ta
, afkaisenraifn ei öle saavutettu
haiivoilla polttoainieilla.
Uusi polttokenno antaa halvoilla
polttoaineilla aivan toisenlaisen
hyötysuliteen; kuiin tähänastiset hal­voilla
polttoaiineilla toimineet jär-jastelmät.
Se soveltuu parhaiten
voimalaitolksiin, jossa menetelmän
kioiko ei häiritse. Keteintöä luon­nehditaan
läpiamirroksi jonka mer-^
kLtystä ei vielä kyetä-^ii-vioimaan.
Se saattaa johtaa/vesivoimaloiden
tarpeen ivähentämilseen i vänho
jeÄ h6yrykattjla-tm'biinl£ neraatto-rijärjestelmien
romiUiuttamiBeen.
i K ^ i i i t ö ä on esdtetty Suomen ke-mistilehdessä
ja tutkimuksen ovat
alJefcirjoittaneet professori Olavi
Erämetsä ja dipl. ins/Allan Johans­son.
Kirjoituksessa mainitaan, että
kennon poUtoadneeksi kelpaavait
kaikki kaiasuuntuvat aineet.
TERVEISET TORONTON
JUHLILTA
Niinhän se vaan oli, että tämäldn
muori lenteli Torontoon juhlille ja
ei se ollutkaan mikään hukkareissu.
Kerrassaan mainiot olivat juhlat jois­ta
etenkin niiden järjestäjille tulee
antaa imitä kauneimmat kiitokset
sillä todellakin ne juhlat olivat eri­koisen
valtavat. ;
Ihana oli ilmakin, joten ei siinäkään
ollut mitään moitetta sillä kuumana
loisteli aurinko, luoden valoaan jo­kaiseen
soppeen. Entä sitten se val­tava
kuoro jossa oli Ijoukkoa etenkin
ensin lauantai aamuna harjoituksissa
sellainen ryhmä että se antoi, intoa
kaikille katsojille: Kauniina laulut
kaikuivat joten heille kiitos suuresta
työstään;
Niin ja väkeä oli juhlissa satoja ja
kaikilla näytti olevan erikoisen haus­kaa
:ja ottivat kiitollisina osaa niin
kuorojen kuin urheilijainkin toimin­taan.
Me sivustakatsojat saimme tosi­teolla
nähdä kauniita esityksiä en­sin
kuoroilta ja. myöskin urheili­joilta.
Näytelmä 'KURITON SUKUPOLVI'
jonka oli johtanut H. V. Huhtanen
esitettiin Monarch Park Collegiate
koululla. Se oli mahtava näkCmys jos­ta
suuret kiitokset kaikille esittäjille
ja etenkin Eino Tarvaiselle sillä hän
siinä kuitenkin suurimman .työn oli
saanut tehdä.
Entä konsertti sitten joka myös­kin
pklettiin Collegiate koululla? Se
oli kerrassaan valtava ja erikoisesti
ne viimeiset esitykset tekivät suurem-mcisen
vaikutuksen kaikkiin katsojiin.
Tahdo.n lausua mitä kauneimmar kii­tokset
kaikille esiuäjille. Te olitte
tehneet suuremmoista työtä- josta tu­lee
antaa tunnustus teille kaikille
esittäjille. En nyt enempää tähän aio
kirjoittaa kun tiedän, että niitä on
monia jotka näistä juhlista kirjoittaa
joten lopetan tähän tällä kertaa..
Vainotoimenpiteitä
jätleen
Portugalissa
Pariisi. — Portugalin poliitti­nen
poliisi on suorittanut heinä­kuussa
aseita pidätyksiä, kerioo
ranskalainen sahpmalehti L'Hu-
^'nite. Pidätettyjen joukossa on
paljon ylioppilaita. Useita pidä­tettyjä
on kidutettu.
Pidätyksiä on suoritettu mm. AI-los-
Vedrösissa, Mattigossa, Barrei-rossa,
Lova Pedalessa. Erityisen
pitkä uhrilista on Salazarin poliit­tisella
poliisilla Lissabonissa. Pidä­tettyjen
joukossa on mm. Aida Pau­la,
joka on ollut vangittuna jo vuo­sina
1958^65 ja on tällä hetkellä
erittäin sairas, terveyssisar M. Sar-sa
ja salaisen ylioppilasjärjestön
jäseniä.
Kesäkuussa vangittu Francisca
Maria on kuollut vankilassa, ker­too
L^Himanite edeHeen. Vangitun
e d J i t y s m i e l i s e n poliitikon Casano­van
ei ole sallititu nukkua vanki­lassa
12 vuorokauden aikana yh­tään.
L'Hiimanite kertoo, että kan-iainvälisen
vaslalausekampunjan
arislo.s'.a on Portugalilainen demo­kraatti
Carlos Aboim Ingles nyt
vapautettu: Inglesiä pidettiin vai-kea-
ti .sairaana Kashiaksen vanki-la.?
oa. Lehti kohottaa myös tehos-tamr.
an vastalausekampanjaa po­liittista
mielivaltaa vastaan Portu-galissii.:
läos1-$aksa
hailda o h j i l i
\ > ' u u : f V
Bo«n. — Länsi-Saksa '<aik0O(-Vält-tänjättömistä
- puolustusmenojen < su-pistuksista
huoHmatta 'pitää kiinni
ydirekärjellä vamustettujen ohjusten
hanlkkLmLäesta^ -sanoi LänsiSaksan
hallituksen viraillinen edustajai Uit-tokansileri
Kurt Georg Kieaingerjn
ja puolustusoninisteri ilI•Gerhard
Schröderin välisen pitkän./kJe^knisr
teilun jälkeen. Neuvotteluihin, iliit-tyivät
myöhemimin myösv; ulkomi­nisteri
WiUy Brandt ja valtiövaltaiin
ministeri Franz Jösief Strauss. .
Hatllitukisen edustaja sanoi, 'ettei
ole' olemassa mitään vaihtoehtoa,
jonka nojalla voitaisiin luOpua' häi­den
ohjusten hankkimisesta. Hän
kertoi myös, ettei Länsi-Saiksan
sotavoimien miehistövahvuiittä vä­hennetä
juiuri nimeksikään. Tämä
ko-kee vareiinkin taistelevia yksik­köjä.
Länsi-Saiksan uusi puolustuspoli­tiikka
lähtee hallituksen edusta­jan
mukaan siitä, että joukikojen
iskuvoima säilyy Länsi-Saksan Na­to-
velvoitteita silmälläpitäen mah­dollisimman
muuttumattomana.
Liittokansleri Kiesinger arkoo kes­kustella
näistä asioista presidentti
Johnsonin kanssa tällä viikolla
Waishingtonissa.
TYYNE.
Se "tärkein" seikka
; Ontarion maakuntahallituksen terveysministeri, joka
esiintyy usein enemmän suurten vakuutusyhtiöiden puhe­miehenä
kuin näiden laitosten omat propagandiistiit, esitti
vijkon alussa ties monennenko kerran selityksen, että hä­nen
hallituksensa suhtautuu 'kielteisesti Liittohallituksen
terveyshuoltosuunnitelmaan siksi kun. se voi aiheuttaa lisää
menoa maakunnalle.
Puhuen kansallista terveyshuoltosuunnitelmaa vastaan
sairauden ktustannu'ksella hintakiskonnastaan tuunetun Ca-niadian
Pharmaceutical Associationini kokouksessa, terveys-ininisteri
Matthew Dymond sanoi, että "meidän täytyy tut­kia
sitä hyvin huolellisesti ja perusteellisesti, ennen kuin
syvennymme enemmän asiaan'.
Ontarion pääministeri John Robarts myönsi äskettäin,
että Ontariossa nyt yoimassa oleVa yksityisten vakuiutuslai-
_losten hallinnassa oleva säiraushuoltovafcuutus ei todennä­köisesti,
täytä liittohallitukseh sairaushuoUoh vaatimuksia,
eikä Onltario i^ule todennäköisesti saamaan sairaushuollon
hyväksi liittovaltion tukea tulevan heinäkuun 1 päivästä lu-
— Ontarion ''tärhein"yastarinnan aiheuttaja on -r- ei se
että se olisi huono ontariolaisten kannalta katsoen, vaan se,
että se lopettaisi yksityisten vakuutusyhtiöiden liiiketoimi-mahdollisuudet
safirashuollon kohdalta.
Liittohallitukseh suunnitteleman kansalUsensairashuol-lon
perusteella maksetaan tulevan heinäkuun 1 pstä alkaen
maalkunnille toinen puoli sairashuoltopalvelun menoista
edellyttäen, että maakunnallisesti (kuissakin maakunnassa)
.toimiva saifaushuoltopalvelu täyttää liittovaltion määritte­lemät
vissit perusvaatimukset, joihin kuuluu mm. se, että
sairaushuollon alaisuuteen pitää tulla ehsimmäisen 2 vuoden
gibama vähintään 90 prosenttia ntnaakunnan väestöstä ja sen
jälkeeii 95 pi^osenttia,
Ontariossa nyt voimassa olievan säiratishuoltovakuutuk-sen
alaisuudessa oh vain 30 prosenttia maakunnan väestöstä
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Lyyli Toikko, Port Arthur, Ontario
täyttää sunnuntaina, elokuun 20 pnä
65 vuotta.
Verner Lammi, Beaver Lake, Ont.,
täyttää maanantaina, elokuun 21 pnä
74 vuotta.
Kalle Kuukkanen, Long Lake, Ont.,
täytrtää tiistaina, elokuun 22. pnä 78
vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tuttavain
onnentoivotuksiin.
Yhdysvalloissa 30
murhaa päiYJIiäin
\Vashington. — Murhat, rais­kaukset,
ryö-stöt ja pahoinpitelyt
lisääntyivät U prosenttia Yhdys­valloissa
viime 'vuonna/ ja maas.
sa tehtiin kaikkiaan 3,250,000 va­kavaa
rikosta. Huumausainelain
rikkomukset lisääntyivät myös
28 prosenttia, ilmoitti liittoval­tion
poliisin FBI:n päällikkö J.
Edgar Hoover jokavuotisessa ri-
. koskatsaukjiessa, joka julkaistiin
viime viikolla.
Vuonna 1966 tehtiin Yhdysval­loissa
arviolta 10,900 murhaa, mi­kä
merkitsee 30:tä murhaa päivit­täin.
Kaksi kolmasosaa murhista
tehtiin fuliascella.
Kaksikymmentäviisi naista jo­kaista
.sataatuhatta kohti joutui
raiskauksen kohteeksi, eli kymme­nen
prosenttia enemmän kuin edel­lisenä
vuonna.
Autoja varastettiin keskimäärin
yksi minuutissa. Tästä rikoksesta
pidätettyjen aikuisten määrä vähe­ni,
mutta alle 18-vuotiaita pidätet­tiin
seitsemän prosenttia edellis­vuotta
enemmän. Luvuista käy l i ­säksi
ilmi, että kaikkiaan. 57 polii­sia
surmattiin Yhdysvalloissa vuon­na
1966.
KreikkaHaisia uhikaillaain
myös Norjalssa
Oslo.. — Kreikan sotilasjuntan
agentit vainoavat myös Norjassa asu
via Kieikan kansalaisia, jotka ovat
esiintyneet kotimaansa nykyistä hal-litusi'.
a vastaam. Manolis Kasseläkis
kertoo Arbeiderbladetille antamas­saan
haastataelussa, että demokraat­tisesti
ajattelevat kreikkalaiset ei­vät
voi tuntea olevansa iturvassa
edes Norjassa, koska Kreikan halli­tuksen
vakoojat ilmiantavat kaikki,
jotka ovat esiintyneet Pattafcosin
terrorimenetelmiä vastaan; Tällai­sia
henkilöitä on uhkailtu avoimes-i.
Manolis Kasseläkis oli ensim­mäinen
kreikkalainen, joka sai po­liittisen
turvapaikan Norjasta.
IVashington. W;WwhIngton Port
välttää eitä Yii4y»valtain n^tnle-vottomuukslen
syj;nä on JIIAII «e^
naattori Fallffigliiiiit ? jfikimäui
harjoittama roduUisen yhrfeniy-misen
vastustaminen eteläval­tioissa
eikä Yhdysvaltain politijk-
Raai Eteia-Vietnamlssa. '
Lehti, kommentoi ;pä!äkirjO(itukses-saan
Fuftbrightin väitettä että Viet­namin
sota on syynä "tämän kesän
rotulevottomuuksiin.
— Eikö senaattori Fuilbri^ht vas­tustanutkin
ijaJtokein: its^intaisenir
min känsalaisoikeuslakia, koska W a
oli kiinTiostunut yksinomaan ulko­politiikasta?
• kysyy lehti.
Lehti huomauttaa, että Fulbright
joka on seDaatin ulkomaisten suh­teiden
valiökumian puheenjohtaja,
vastusti rodullista yhdentymistä
Little Rockin kuuluisassa kouluta-pauksessa
ja äänesti vuonna 1964
kansalaisoikeuslaikia vastaan.
— Rotulevottomuudet eivät aJka-neet
Etelä-Vietnamissa, eivätkä
Vietnamiin tapahtumat olleet syynä
niihin. Ne alkoivat etelävaltioissa
joiden kauan kestänyt köyhyys on
ajanuit tuhansia ihmisiä, pohjoisval­tioiden
slummeihin. Senaattori
Fullbright ja hänen vii^aveljensä ei­vät
pitkään aikaan ottaneet huomi­oon
näiden liläoistei» ätdin^. Sa­moin-:
myös poll)J|(d^äiUS9i<i«ln vit^an-omaiia^
suhtautuivat.^^^^
tömästl heidän asia^ais^ kirjoittaa
lehti, - r
Kreikka ja Kypros
yhdistyvät
. Nikosi*;; — Kyproksen president­ti
'Makartos sanot lauaotaiiqa, että
KypinftB«j. vongehttaii•?'*ainoa ja
.^opuöiiien Tatfliaisu on einoBis" - i -
Kyproteen jia Kreikan- yhdistämi­nen.
Makarios lantol lausuntonsa Krei-kan
kansliaministerin eversti Gior-
^ios Papadopouksen päättäesisä kol­mipäiväisen
Kyproksen vierailinsa.
Makatios kertoi, että Papadopo
uik3en kanssa käydyssä ,neuv(M;te-lui'ssa
he pääsiväit yksimielisyyteen
"yihiteisestä kanjsallisesta päämää­rästä
ja tarpeesta oUä läheisessä
yhteisityöaää kansallisten kysyrays-
•en käsittelemisessä".
. Nikosialaifeet tarkkailijat ovat tul­kinneet
taurunnon viittaavan siihen,
3ttä Kreikka ia Kypros,ovat päät^
tän e&t lopuiMiisesti enosiksen valmis-
-elmista.
IsraelMJe luvattiin
iivestiofinteja
Jerusalem. — Kuusikymmentä
varakasta juutalaista liikemiestä
13 maasta päätti viime viikolla
kaksipäiväiset taloudelliset neu^
vottelut Israelin hallituksen kans­sa
luvaten maalle uusia Inves­tointeja
ja asiantuntiaja-apua.
Kokouksessa liikemiehet ilmoitti­vat
antavansa edelleen Israelille
poliittista tukea ja päättivät pe-
.ustaa pysyvän sihteeristön yllä­pitämään
kosketusta Israelin vi­ranomaisten
ja eri puolilla maail­maa
olevien juutalaisten välillä.
Kreik?m puhdistukset
'atkuvat
Ateena. — Kreikan poliisivoi­missa
suoritettiin perjantaina
puhdistus, jonka tuloksena ero.
tettiin 118 poliisiupseeria ja po-liisilääkäriä,
ilmoitettiin Ateenas­sa
virallisesti.
Puhdistuksen perustana oli la­ki,
jonka perusteella yleisen
järjestyksen ministerillä Paul
Tomotisilla on valtuudet erottaa
poliiseja näiden asemaan sopi.
mattoman poliittisen tai muun
toiminnan vuoksi.
TILLIE JA VIHKI HANNINEN, Long Lake^ Ont., lahjoittavat $5.00
Vapauden ja Liekin hyväksi ja haastavat seuraavat: Bertha ja Kaarlo
Toikka, Alma ja Lauri Karjalainen sekä Maria Marttinen, kaikki Long
Lake, Ont. . . • . . .
YRJÖ PALOMÄKI, Beaver Lake, Ont, vastaa $2.00 haasteisiin ja
haastaa seuraavat: Henry Elimen ja Arvi Sandholm, WhUefidi, Opt.
sekä Unto Penttinen^ WilIowdaIe, Ont.
KALLE KUUKKANEN, Long Lake, Ont., lahjoittaa $5.00 syntymä-päivälafajanai
50-vuotiaaUe Vapaudelle.
ANSELM HUHTALA, Sointula, B. C , lahjoittaa $5.00 Vapauden ja
Liekin hyväksi ja haastaa seuraavat tekemään samoin: Antti Kotila ja
Jussi Niemi, Vancouver, B. C. ja Väinö Wh«ki, Sointnla, B. C.
ARVO TYNJÄLÄ, Sointula, B. C , vastaa Lempi, Wiitalan haastee­seen
lahjoittamalla $5.00 Vapauden hyväksi. '
VOITTO WIRKKI, Sointula, B. C , vastaa $5.00 Lempi Wiitalan
haasteeseen.
KATRI RIKSMAN, Sointula, B. C , lahjoittaa $4.00 Vapauden ja
Liekin talousaseman tukemiseksi.
AINI JA JOHN YLINEN, Sointula, B. C , vastaavat $2.00 saamiinsa
haasteisiin.
JENNY JA WALTER SUONPÄÄ, Samia, Ont, lahjoittavat $5.00
syntymäpäivälahjana Vapaudelle ja haastavat seuraavat lahjoittamaan
vointinsa mukaan: Elias Suonpää, Samia, Ont. ja Anni Aito, R. R. 1,
Port Arthur, OnL
FRANK GRANLUND, Samia, Ont., vastaa $2.00 Liina ja Ivar Kitu­sen
haasteeseen Vapauden hyväksi.
UNHOLAT, Samia, Ont, vastaavat $2.00 Impi Poutasen haasteeseen.
ELLEN JA EINO PAKKALA, Sointula, B. C , vastaavat $5.00 Sofia
Pöntiön haasteeseen ja haastavat seuraavat tekemään samoin: Leila ja
Paul Salo sekä AUi ja Wesley Niemi, Sointula, B. C.
RISTO SALMINEN, Brampton, Ont., vastaa $5.00 Toivo Niemen
haasteeseen ja haastaa seuraavat tekemään samoin: Risto Wlitala, Tarz-well,
Ont., Jussi Wiljamaa, Connaoght, Ont. ja Vili Tikka, Toronto, Ont.
HILMA PESOLA, Oba, Ont., vastaa. Vieno Kosken haasteeseen lah­joittamalla
$5.00 syntymäpäivälahjana iVapandelle ja haastaa seuraavat
ystävät tekemään samoin: Alina Rantala ja Senja Vuorinen, Kirkland
Lake, Ont., Laina Purra ja Laina Kangas, Sudbury, Ont. sekä Maija ja
Nick Pesola, North West Territories, YeIlow Knife.
ANNI JA OTTO KAUHANEN, Port Arthur, Ont., vastaavat $2.00
Lyyli ja Toivo Koivikon haasteeseen ja toivovat, että jokainen lahjoit­taa
vointinsa mukaan.
VELI KENTALA, Port Arthur, Ont., vastaa A. T. HiUin haastee­seen
lahjoittamalla $8.00 . syntymäpäivälahjana Vapaudelle ja haastaa
seuraavat ystävät tekemään samoin: Albin Rantakangas, A. Silen ja
Valentin Sinnemäki, Kaministiquia, Ont., Reino ja Selim Ojala, R. R. 2,
Port Arthur, Ont. ja Alpo Koivuranta, Port Arthurin Jumbosta.
SANTERI RANTALA, Port Arthur, Ont., vastaa T. Rintamäen
haasteeseen lahjoittamalla $3.00 Vapaudelle syntymäpäivälahjana ja
haastaa seuraavat: Eino Kyyny, Kalle Ahonen ja Isak Fisk, kaikki
Port Arthurista, viemään haastetta eteenpäin.
JALMAR MANTERE, Port Arthur, Ont., vastaa $5.00 saamiinsa
haasteisiin ja haastaa Tauno Rautiaisen tekemään lahjoituksen Vapau­den
syntymäpäivärahastoon.
LYYLL JA ANTTI MIETTINEN, Port Arthur, Ont., lahjoittavat
$2.00 syntymäpäivälahjana 50-vuotiaalle Vapaudelle: ja haastavat seu­raavat
ystävät tekemään samoin tai paremmin: mrs. Niivilä, Mary Koivu­ranta
ja Tauno Kiviaho, kaikki Port Arthurista.
JOHN JÄRVI, Port Arthur, Ont., vastaa $2.00 Toivo Rintamäen
haasteeseen ja toivoo, että kaikki ystävät tekevät lahjoituksen Vapav-den
syntymäpäivärahastoon...
(Jatkuu sivulla 3)
—- kaiikkein köyhimmät — ja
70 prosenttia yksityisten ryh­mä-
ja muiden vakuutusten va­rassa,
i'
Toisena tärkeänä kelpoisuus­vaatimuksena
on sOj että maar
kunnall iisen sairaushuollon täy­tyy
olla maakuntahallituksen
tai sen alaisen elimen hallin-
,.nassa;;-
"Ontariossa nyt oleva osittai­nen
sairaushuoltpyakuutus on
yksityisten' vaikiuutusyhtiöiiden
hallinnassa,
— Ja kaikkrtämä — kuten On­tarion
halliituspiireistä on se­litetty
vain Siksi, että ei
loukattaisi siiurten vaikuutus-yhtiöiden,
voittoilumahdolli-suuksia
maakunnan asukkai­den
sairauden kustannuksellaj!
Ontarion maakunnan, lainlaa-tijakunnan
>aadi't lähestyvät ja
silloin on propagandatulvaSita
huolimatta muistettava myös
se, että John Robartsin Jiallitus
pitää 'suurten vakuutusyhtiöi­den
liikennöimis- jä voittpilu-majidollisuutta
Onitairilon asuki-kaiden
terveydenhoiitoa tär-keämpäfliiä.
PÄIVÄN PAKINA
KÄYTTÄÄKÖ USÄ A T O M I A S E T T A?
Hiroshiman atomipommituksen
22. vuosipäivänä esitettiin kautta
maailman ja ymmärrettävistä syis­tä
erikoisesti Japanissa "ei kos­kaan
enää Hiroshimaa"' ja "ei
koi$kaan enäää atomipommituksia"
{tunnuksia.
Ne meistä, jotka usikomme, että
ihmi':-kunita .ei anna tuhota itse-
, ään ja kaikkea sitä, mitä on vuo­situhansien
aikana kovien ponnis­telu
jen avulla rakennejLUi, pidäm­me
mahdollisena siitä."että ydin­aseiden
käyttö voidaan ehkäistä.
. Mitään vaii-maa se ei kiultenkiaan .
ole. Jos ei voida estää kolmannen
maailmansodain syttymisen. So­dan
levenemisen vaara tulee sitä
suurommaksi ja läheisemmäksi,
Alita enemmiih esikälöidaan Viet­namin
sotaa.
Tässä mielessä ön tilanne tun­tuvasti
viimeaikoina pahentunut.
Yhdysvaltain presidentti ilmoitti
äsikettäin suostuneensa siihen, että
Vietnamiiin lähetetään entistä
enemmän ameriikkalai-ssotilaita.
Viikon alussa laajennettiin
"pommitiuskohiteita vain 10 mai­lin
päähän Kilinän raialta, mikä
sellaisenaan on ''hyvin vaarallinen
(ja typerä teko" kuten Ylvdysval-tain
senaatin «Ikonslalnvaliiokun..
nan pmheenjohtiajia, senaattori J.
W. Fullbright sanoi.
Monet merkit viittaavat siihen,
että Yhdysvaltain soUlasjoihto on
tehnyt jatkuvia valmisteluja hyök­käyssotansa
tehostamiseksi maal­la,
merellä ja ilmassa Vietnamin
urheata pikkulkansaa vastaan.
Kaiken lisäksi on vaarallisia
merkkejä siitä, että jenkkihyök-kääjät
voilvat käyttää n;S, taktil-ilisia
ydinaseitiakin Vietnamissa,
Tässä yhteydessä on; syytä pan­na
merkille tämä: Saigonissa ole-iva
Yhd(yi9valtain hyökkäysjoukko­jen
komentaja, kenraali ;WieHmore
land ja kumppanit pantiin"l)uhu-mäan
siitä, kuinka välttämätöntä
on lähelilää lisää amerikkalaisia
sotilaita Btelä-Victnariiifri.' ' K u n
asiaa oli jonkin aikaa täten val­mennettu,
sitten antoi presidentti
Johnson tiedoiluksen. että lisää
(joukkoja läheielään Vietnamiin.
Jonikin aikaa ovat sotaisemmat
kongresisimiehet ja senaattorit
ivaatineet, että Pohjois-Vietnamis­sa
on pömniitettava' ajBllai^Jiakin
a'liuieita, jotka ovat Wtirti!5ista
fityistä olleet pommituskiellön alai­sia.
Nyt viime sunnuntai^ .itt\toi
presidentti Johnson iiiaärfiyk'seij
ipommittäa vain 10 mailin päässä
iKiinan nijnlta olevia kohteitav—
mikä voi johtaa melko pienen"va-hingon"
johdoata Kiinan alueiden
pommituksoen. v
Samalla lavalla on viimelcsiku-luneen
vuoden aikana valmisteltu
amerikkalaista yleistä mielipidet­tä
ydinaseiden käytön hyväksy­mistä
varten.
Puhuessaan jokin aika sitten
National Aeronautic yhdistyksen
kokouiksessa San FransiscosBa,
Yhdysvaltain strategisten ilmavoi­mien
entinen esikuritapäällikkö,
kenraali OurUs LeMay sanoi' ydin^
aseiden käyttöä puolustellen, et­tei
mitään uusien aseiden käyttö­kieltoa
pitäisi olla voiton saavut­tamisen
tiellä Vietnamissa, •
Entinen presidentti-Eisenhower
sanoi viime vlionna käiksi tai kol­me-
kertaa, että hän kannattaa
lydinijseiden käyttöä Vietnamissa,
'jos se on laipeellista. Lokakuun
19 päivänä hän sanoi televisio­haastattelun
yhteydessä, ettei hän
näe mitään eroa ydinaseiden jia
sen kaasun suhteen mitä Yhdys-ivallat
jo käyttää Vietnamissa.
Muutama päivä sitä aikaisemmin
ihäh sanoi Chicagossa, että hän
tekisi "imitä tahansa" (anything)
voiton saavuttamiseksi.
Ja vielä tiistaina, heU sairaa­lasta
pois päästyään mr. Eisen­hower
antoi "siunauiksensa" Kii­nan
lajaIV lähellä olevDen paikko­jen
pommitukselle ja sanoi: "Jos ,
on taisteltava sodassa, siinä on
voitettava. Siinä on käytettävä
kaikkea mitä on käytettävissä ja
niin pian kuin se on mahdollis­ta,"
"Kaikkien käyttämiseen" sisäl­tyy
luonnollisesti myös ydinasei­den
käytftö,^^ sillä muiden tappo­välineiden
lisäksi Ylhdysvalloilla
on riittävästi myös ydinaseita.
Torontolainen Globe and Mail
sanoo keskiviikkoisessa toimitus-kirjoituksessaan,
että presidentti
Johnson esflcaloi Vietnamin sotaa
ipelkän epätoivon johdosta siksi
kun Vietnamin sota maksaa jo
: $25 miljardia vuodessa ja presi­dentin
täytyy saada kongressin
ihyväksiymään verokorotuksia.
Ei ole lainkaan epäilyä siitä,
etteikö Yhdysvaltain menetykset
lVietnamissa äi!heutä "epätoivoa"
VVasliingtonissa; SariomalehtiuUtis-iten
mukaan Jfhdysvaltain mener
tykset ovat noin 800—900 kaatuf
nutta ja 4,000 haa,voittunuttakuu-kausittain.
Kaikki nämä seikat viittaavat
siihen, että VVaslungtonin epätoi-ivo
voi saavuttaa asteen, missä se,
turvautuu jopa ydinaseiden käyt-töört
Vietnamissa.
Rauhantahtoisten kansojen ja
'liikkeiden päättävä esiintyminen
ivöi kuitenkin itämän hirveän on­nettomuuden
estää. Tosiiasia ni-imittäin
on, että ydinaseiden käyt­tö
voi hyvinkin ravata atomisodan
helvetin portit, jonka tuhoisista
seuraamuksista ei kenelläkään olo
minkäänlaista fcäsltysitä.
—X Känsäkoura.