1956-07-05-04 |
Previous | 4 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Torstaina, Mnafc S p. — Thvrsiays Su^y 5, Port Muffo alueeo mfielJiiseiuat vabnisfaafuvaf mm liMojuMiin AstbaittauOixtasM Jäbtemi&n Uttto* «D9O seudun eeoroUIs on erinäisiä ti^ latomiksia. joista kertjrvät varat k&y-teUUin natkakustannulcBiin Ja toi* minnan yliäpltämisekxL Silvi toivoni' mekin Kiavan euuren yieiaökaumUät' ee näille tJJaisuuk«iUe, Sudburyn tnatkäUe on aikomug iäh-te^ eriJcolsella rautatievaunulla, mistä joudumme maksamaan yli $500, 'Iät4en tulee matitustaminen halvem-tnak^ järjestää täten mat« kan ,läbcs luilmelle kymmenelle nuo- : relle. urheilijalle. Tästä, erikoisvau-nussa on tilaa myds muille matkustajille j » ne henJcilöt, Jotka haluavat tehdä tämän matkan alennetuin Icyy- . tiiauitannuksin, voivat kääntyä Iskun eihtoin, Arnold VestertMckin puoleen osoitteella 468 Merrill St. Port Arthur. Edestakainen kyyti 8udburyyn tulee •maksamaan $21.7'? ja lasten lippu $10J60. Xiähtö tapahtuu perjantaina elokuun. 3 päivä- kello 7J05 aamulla, kailbcfen täytyy mennä samassa' J naäsa mutta"! palata voi milloin haluaa 16 vuorokauden kuluessa. tuleemonessa suhteessa piristämään pienen aina tetänlnnaMi tiileen seoran toimintaa. Hugo Eetoo» tulee avustajineen pitämään tiuaeamAUiet0, i a au-Mrn frin» M a ^ M t urheUukilpailnt pidetään belnälniun 8 fälväxa alkaen keno Sl ap> Nämä l^^MBMJi TILAISUUKSIA' msätXKVVN AIKANA ;"rfliiantalksf heloakaan 7 päiväksi on järjestetty SCAUL:n paikallisten ibtfojen keräyspäivä (tag day). 8eu- :iojemme<Jäsenet ja avustajat: j^y^j^ään ensi (lauantaina rintamerk' kejäliluitujenr^ «jSports Build Healthy Canada" (Ur-hdltdla rakennetaan: terveellinen Canada). Kaikki, jotka haluavat avus-tfd^^ ässä tyfissä'voivat ilmoittautua i^uran Jäsenille tai tulla CSJ:n pai-lädllsen osaston haalille 316 Ba^ Bt, J(^-nvyJä'Baa tunnuki^ laatikon ja meikJt. Toivomme, naiset Ja lapset tulisivat avuksi - J|tta samojen henkilöiden el tarvitsisi cua toimessa useita, tunteja. Keräys taitetaan aamulla kello 7. ' tVSan tanssit North Branchin, baar lauantaina heinäkuun 7 päivänä, prth V Branchin Slontoimipaikki^ kaunis pieni haali metsikössä, Vii-tslvena haalin luona pidettiin ita hiihtokUpailuJa Ja niitä Järjes-sinne ensli talvena edelleenkin. ;ityt sinne on saatu sähkövalot. Joka liskun kentiUa, vUeUim kUpailut suoritetaan eri sarjoissa: /uoksusatja, hyppysarja ja heittosarja. Yleinen kaikille ikärajoille, Ertkoislajelna ovat seivähyppy, moukari ja 3 km Juoksu Valto Hietaniemen pokaalista. Kentällä on urheilua myds lapsille Ja yleisöllekin kenttä- ja-seurapelejä. Myös on varattu mojakkapäivällinen. Siis tervetuloa läheltä ja kaukaa. Intolan volmbfcUJat ^Jestävät tanssit perjantaiksi heinäkuun 13 {laivaksi Xntol2U> haalille. Intolan haa-lUla pidettiin viime kesänä voimisteluharjoituksia ja niin tänäkin kesänä siellä on joka torstai voimisteluharjoitukset. Joihin osallistuu nohi 30 nuorukaista. ":• HaaliUa on tanko ja renkaat J a pieni urheilukenttäkin, mutta lisävälhieitä tarvitaan, samobi kuin varojakin niiden ylläpMmiseksl. Siksi onkin järjestetty tanssit-Hugo Ekroosin ja-kumppanien soitolla; Kamlnlstiqnian Tfgers seara Jirjes-tää palkintotanssit tk. 21 päivän i l laksi. Tigersseuravjoka^^^^^ naisuudessaan^ lähtee 'Liittojuhlille Sudburyyn. tarvitsee matkarahoja sekä rahoja harjoltuskulujen peittämiseksi, samoin kuin välineisiinkin. 11- gers seuran tytöille tulee uudet vol-misteltipuvut, jotka tulevat maksamaan sievoisen summan. Niinpä onkin järjestetty Pohjolan^ haalille oikein mahtavat palkintotanssit, joista en-simmäiseUe voittajalle tulee pöytära-dio,: toiBelle>rannekello Ja seuraaville, pienempiä palkintoja. 'Mäis^, ikäänkuin LiittojuhUen läksiäistansseissa soittaa^Hugo ;]^»}08ln: kolmihenkhien orkesteri. Kamlnlstlqulan TIgen aenran vuosikokous pidetään keskiviikkona heinäkuun 11 päivänä keUo 830 illalla Pohjolan haalilla. Silloin valitaan uusi Jobtokuntaym; ja käsitellään multa tärkeitä asioita joten tervetuloa uudet Ja vanhat jäsenet ja erikoi-sestikin ^lasten vanhezmnat. Tuke-kaamme; nuorison ?urheilupyrkimyk-siä. — P. V. EVOSHAKKUUTA LYMPIAtAISISSA' aaMki. — Painonnoston tail')tisa.i Alkoivat kesSkut?) 27 pnä Sielsingissä 8-measuhalliffla, ffenyogtoliiton Sto-tov vei tmoa tUxlken fiivoimaimti siuimmäisen Euroc^pan mestaruuden, Kla t9 mtorltettUa WjMiioiden punnitus, aastärkailOii osanottajat selviytyivät ^ Bulgarian Sja Miko-lov ja Neuvostoliiton Vladimir 6to-gov tosi hiuksenhienosti, sillä heidän yiOnotvsa bUtäsa^akas maksimtrajas-sa: 56 kg, Kevyinunäksi osoittautui Englannin Frank Cope, joka painoi 516 kg. Kaikkiaan 12 miestä osallistui kilpailuun. Biiotsi-Saksa 2-2 Tokholma. — Ruotsin ja Saksan välinen jalkapallomaaottelu pelattiin täällä kesäkuun 30 pnä Ja päättyi se tasatulokseen 2 — 2. Ensimmäisen puoliajan Jälkeen johti Buotsi 2 — 0; tplmän mukaan olympiakisa^ ra^astuskilpailut ovat avoinna :a^i^hUlc Ja upseereille. Ny-isirg määritelmä ei enää pidä likkaansa, koska kisoihin voivat Ikuistuu kaikki tehtävään nimetyt iiricupuolecn ja sätyyn ^katsomatta: ka sitten lieneekään tuon van-n -määritelmä isä, niin on sei ^ä. äjttä' häh on tuntenut fiiistea nsa. Hajan vetäminen herras-est^ n ja upseoreitten välille on meisestikin ollut tarkoituksielli- Sn. Viimeksimainittujen joukosta {|n löytää joskus muitakin kuin igrrasmiehiä. tJRPIISKUBl J A -KIROILUA ilpakentällä, varsinkin silloin Qn onni ci ole fnyötälncn, mita- *»niii'heilijan henkinen suuruus, ^jl näkyy hänen sutitcestaankans-fl^ lpailtjolhin, tuomareihin,^ ylei- |$in ja — jos kysymyksessä on rat iälstuskilpailu — ratsuunsa. S^JtRatsastuskisoissa tällaisia epä :|psiä "urhcllumiebiä" on usclti; Sh;? Suurimman kuuluisuuden saati eräs portugalilainen, nimelr; Alvaro Sabbo, mutta kauaksi 9keen ei hänestä jäänyt myös-, ;aän suomalainen Tolvanen. ^Mo< teemat käyttivät armottomasti piiskaa kenttäkilpailun kcstävyysko-l^ ssa ja juuri heidän vuokseen JBMotsin eläinsuojeluyhdistys esitti makkaita vastalauseita ja vaati laiset urhot asetettavaksi syyt-seen eläinrääkkäyksestä. «'Kouluratsastuksen jälkeen Tolva:: l ^ l a oli suhteellisen hyvä asema/ iillä hän oli kuuden parhaan jou- (|<|^a. Kestävyyskokeessakin hän «Ad 'aluksi hyvää työtä, miitta maas tCMsuus muodostui ^kohtalokkaaksi. Hänen hevosensa kertakaikkiaan iieltä.vtyi ylittämästä erästä estettä, 'j^lvanen käytteli plislcaansa armot-asti- ja lasketteli suustaan ruot-laistcn lehtien kertoman mukaan : ta^ikoitma suomalaisia ärräpäitä, abitta kaikki oh turhaa. Larina oli V&ynyt Äänettömästi se otti vas- (^^n selässään istuvan herra up!>ee- Iskut, mutta sen silmistä näki ; tpoitä se ajatteli kohtalostaan. / I Viimeisellä yrityksellään herra apseeri Tolvanen suistui sateen M^^tämään hautaan. Mies oli saa- »Ut ansaitsemansa palkinnon, mut i0iannan kärsimykset eivät tulleet ^ ä < korvatuiksi. utmkinlalsla tyyppejä, todellisia .fitirasmlehlä, Istui kisoissa ratsu-selässä. Ruotsin lehdistö alleviivasi aivan erikoisesti Neuvosto-fitton ratsastajien hevosilleen suo-dbäa kohtelua. II ENEMPÄÄ VAROJA :-^-^un Suomen joulckue nimettiin laan. jätetUin jääkiekkojouk-e, rannalle varojen vähyyden ta-luä. Ratsastajille kuitenkin löytyi l^oja,; kuten on löjtynyt ennenkin, kehnoja taha9)9ia.Bl|eleent"muistuu täss^ Berliinin kisojen ratsastuskilpailussa mukana oIlut;rat3um^stari Wällden. Ainakin sen ikäluokan alol^kaat, joihin allekirjoittanutkin aikoinaan kuului, nauroivat itsensä kipeiiksi hänen ratsastustaidöUeen mutta Berliiniin hänet lähetettiin: haaskaamaan suurella työlläja vai valla koottuja ol^mplapennosia. ^ Kun suomalaiset ratsastajat cvat olleet mukana kaikissa maanosassamme järjestetyissä olympiakisoin sa vuoden 1912 jälkeen ja ainoaksi näkyväksi saavutukseksi on jäänyt ratsumestari von Essenin 5:s i tila Amsterdamin kisojen keiittäratsas^ tuksessa, niin. uskottakoon nyt vihdoin, että jokainen tämän lajin olympiaedustukseen pistetty markr ka on hukkaan heitettyä rahaa. On; turha valittaa sitä, että suomalaisten käyttämä hcyosmaterlaali on heikkoa. Kylmäverinen on luour nollisesti: ^kylmäverinen, mutta olympiaratsut; ovatkin öUeet: joko puoli-<'tal täysiverisiä. > Suurin vika on siinä, että .suomalaiset sotilas-ratsastajat ovat olleät ja ovat ilmei sestl vieläkin pllskakouluttajia. Tulkoon tässä lopuksi todetuksi, että ruotsalaisen kulta-kersantin, Kastemanin, Illuster-hevonen oli vain puoliverinen. — Tomivahti. MOKTREALIN UUlUJUHLAN KUULUMISIA IMontrcaL-^ Kuten jo tiistaina kerrottiin, täällä pidettyä laulujuhlaa suosi sunnuntaina parempi sää kuin lauantaina Ja niinmuodobi voitiin oh-elma esittää kokonaan tilkona. Kuorot lauloivat yhteisesti "0'Ca-nada" Ja. Idaamme laulun". iseuraava' ohjelmassa oli Whulso-rin kansalliseuran tyttöjen kansantanhu minkä Jälkeen suoritettlbi 100 m Juoksukilpailu. Jean ValUancourt, Sudburyn Vbbnasta voitti tämän kil-jailun tuloksella 11.6. Vaillancourt voittiUn 100 m. Ja 200 m., sekä pituushan ja'kolmiloikan. Yksinlaulua esitti Laurel Lassila, Plahifieldista, Conn. Hän esitti kaksi aulua. Naisten kilpavobnlsteluun osallistui 2 Joukkuetta, yksi Tbnminsista Ja toinen l^orontostai Suomen Sointu-kuo^ ro esitti Oiva Judenhi Johdolla 2 Tau-: ua. Tässä vaiheessa kuultiin sähkösa-nomatervehdyksiä. jolta oU tullut Ca-; nadasta ja Yhdysvalloista. Juhlapuheen ^ piti historiaseuran edustaja ; Väinö Kuikka, Sudburysta, Hän selosti historiaseuran tobnlntaa a sen tärkeyttä. Runon lausui' oikein hsrvln Ester Koljonen; > Tämän Jälkeen saatiin nähdä Montrealin naisten esittämä kansantanhu. Kuorojen yhteisesitystä johti Oiva Judeni:TtorontostaJa>tässä ohjelmanumerossa'saatiin kuulla 2 laulua^ CaWl^0k8etlel^' »Milloin ^ Fdh jölan nähdä saan. •vUrheilupuolesta mahiittakoon, että naisten 60 m. Juoksuun osallistui kolme tyttöä Ja voittajan aika oli tasan 9 sek. ' Ruotsalaisvlestln -voltti Sudburyn Voiman Joukkue. Toiseksi - tuli ^ Mon-trealhiv Joukkue Ja kolmanneksi Sudburyn Sampo-seuran Joukkue. Mainittakoon ; vielä, että Verdunln Auditoriossa esitettiin Juhlanäytelmänä Rislakin kirjoittama Ja Martta Ension ohjaama näytelmä "Vihaan sinua Ralcas'. — Mukana ollut. Kirickomiehiä koolle Bi^dapestiin Helsinki.—•. (SS) Ensimmäisen kerran -Kirkkojen Maailmanneuvoston historiassa: on Järjestön- elin koolla itäblokin.-maassa, kun maailmanneuvoston keskuskomitea kokoontuu Budapestissa 28.7 — 5.8; välisenä aikana. Kokouksen-tekemänä, on "Kirkot ja ivastuuntuntoisen ^.yhteiskunnan rakentaminen." Kokous pidetään Matrahaza-nimi-sessä paikassa lähellä Budapestiä ja Suomen edustajaksi matkustaa prof. Aimo Nikolainen. Kirkkojen Maailmanneuvostoon' kuuluu 165 protestanttista Ja ortodoksista kirkkoa Ja keskuskomiteaan 100 kirkkoa. (US) Jugoslavian kansantasavidlan presidentti Josip Broz Tito -/itmekuukauden kuluessa vastavierailulla Neuvostoliitossa. Kuvassamme Tito vasemmalla ja oilrealla Neuvostoliiton kommunistisen puolueen keskuskomitean sihteeri N. S. Khriishchev. l i to vieraili viime viikolla Riunaniassa. Yorkiin tenfäen Matka*», — Neuvostoliiton euon-flitteleina xiaimoottarbim 180 mat-kustajan suihkukone voi lentää ISos-kovasta New YotkiiA yhtämittaisesti kertaakaan laskeutumatta, sanoi puo-^ Juesibteeri Nikita Khrushchev. isun-nuntalna Moskovassa. Lentokonetta, jonka tyypplmerkinnäkst-tuJee TIT- 114, rakennetaan knnlnlsan lentokoneiden lEuunnittelijan, Andrei Tupolevin johdolla. Kun ' KhrushchevOta kysyttihi. suunnitteluko Neuvostoliitto atomikäyttöisten lentokoneiden rakentamista hän vastasi: •— Valmistamme yhden. Kaikki riippuu vain Insinööreistämme. Kun olemme saaneet koneen valmiiksi näytämme sen. ' Hhrushchev, lisäsi, että jo kokeOu TU-X04-tyyppl asetetaan säännölliseen liikenteeseen vuoden lopussa ja että se; mahdollisesti liikennöi Prahan-tal Tukholman-Un- Joina. VAHAN fUTKITTU, VAAN SITKEÄSTI ELÄVÄ MUSTALAISTEN KIELI ' Helsinki. — VS — Jokainen tietänee, että mustalaisilla on o-, ma, yhteinen Idelensä, H ^ e m - mat sensijaan lienevät periUa siitä, mikä tämä Itieliloppajen lo-pulcsi on, ia vain aniharvat, ovat päässeet siihen käytannössä^tatus- >, tumaan, sillä mustalaiset ovat kautta vuosisatojen varJeUe^t sitä eräänlaisena salaisena heimoaar-. teenaan. - , Mustalaisten kieltä alettiin verrattain myöhään tutkia. He saapuivat Eurooppaan J o ISOOrlUyun a-lussa, mutta vasta vuoUha- 1776 muuan itävaltalalneh, joka aika}-; semmm oli Intialaisilta ylioppilailta kerännyt intialaisia murresanoja ja valmistanut niistä sanakirjan^ tuli esitelleeksi niitä Unkarin mustalaisille. Tällöin hän huoniasi, - että viimeksimainitut ymmärsivät useimpien sanojen merltftyksen. Näin löydettiin: mustalaistea kotimaa. Heidän kielensä muistuttaa lähinnä kuvlulsaa,nyttemniin%uoI'-' lutta sanskriitln kieltä, ja koiöisin he ovat luoteis-Intiästa, joskiii itse ovat tästä asiasta antaneet'mitä e-rilaisimpia tietoja. ' Tärkeänä lisähuomiona on sittemmin todettu, että he ovat kieleensä sulattaneet paljon sanoja jokaisesta maasta,missä vaelluksensa'aikana ovat liikkuneet Täten oaheldäir RANSKA MENETTÄÄ KAUPPAMARKKINOITAAN HanoL — CUutlstohnisto Uusi KU-na): Ranska on hyvää vauhtia'menettämässä YhdysvalloiUe perhiteellisiä markkinoitaan Etelä-Vietnamissa; käy ilmi Saigonista viimeksi saadusta tiedosta. UutistoUnisto ABP Uedoittaa. että tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Ranskan vienti Etelä-Vietnamiin oli yhteensä 440 miljoonaa plasterla eU 30 prosenttia Etelä-Vietnamin kaikesta: tuonnista. Amerikkalaisten tavaroiden osuus oli 23 prosenttia Ja Japanilaista saman, verran. V. 1054 käsitUvät ranskalaiset tavarat 76 prosenttia Etelä-Vietnamin kaikesta tuonnista; ^Amerikkalaisten tavaroiden osuuä oli tällöin 73 Ja ja-: panilaisten 3 prosenttia. Yhdysvaltojen Japanin Ja vällttö-.: mästl Yhdysvaltojen "apua" saavien^ maiden vienti Etelä-Vietnamiin on^ huomattavasti kasvanut tänä vuon-; na. Tämän .vuoden alusta lähtien' Yhdysvallat on "apuohjelmaansa^ hy-.- vaksi käyttäen estänyt Etelä-Vietnamia tuomasta ranskalaisia silkkikankaita, savukkeita ja ajoneuvoja, joitä aikaisemmin vietiin suuria määriä Etelä-Vietnamiin. Yhdysvallat on~ myös määrännyt luetteloimaan tava-: rat. Joita on lupa tuoda. ainoastaan: Yhdjnsvaltojm dqUffflaluedta. , Amerikkalaisten harjoittaman polkumyynnin takia Etelä-Vietnamin kumi-,, sokeri- ja tekstiiliteollisuutta uhkaa :toimihn£m keskeyttäminen tai tuotannon supistaminen. Useat sokeritehtaat ovat lopettaneet toimintansa. 60 prosenttia Etelä-Vietnamin 3.300'tekstiilikoneesta seisoo. Suurelle mälträlle Etelä Vietnamin kumia ei ole ostajia vaikka hinnat ovat laskeneet. Siitä huoUmat^ Ylidysval-lat" haluaa Etelä-Vietnamhi tuovan 30,000- tonnia amerikkalaista synteettistä kumia. 'Etelä-Vietnamin : markkinat, ovat tulvillaan amerikkalaisia hedelmiä Ja vihanneksia siitä huolimatta, että Etelä-Vietnam tuottaa niitä itse run-saastL Joulukuussa tuotiin Etelä-metnamiin Saigonin kautta 1.700 tonnia amerikkalaisin hedelmiä. '^eritsemispalkkiota" ; Ottawa. —^ Alahuoneen pankkivaliokunnan kokouksessa arvosteltiin tiistaina sltS kun Household Finance Corporation maksaa yhtiön yhdysvaltalaiseen päämajaan hallintomaksua $500,000 vuodessa. Hazen Argue (CCF, Asslnlbola) esitti käsityskannan, etta tämä maksu suoritetaan oletetusta palve-luksesa sUnä mielessä että saadaan keritykst - canadalalsia. .rVi./:M^:.s*;i*>>=,T,f(;^;.i'WM!^.-.i£:"?.w vaellusreittlnsäldn vsaatif sel\toe*!:| Mustalaisten taipumus omata-vie^; rasmaalaisla sanoja, johtuu lähinnä kahdesta seikasta. Ensinnäkin heillä onilmetty.kiellkorva, minkä ansiosta : he hyvin helposti ^ oppivat vierai-^ ta kiellä. Toiseksi on heidän .oma palmentolalsklelensä siksikin >^,köy: bä, että se olosuhteitten muuttUjessa ja aikojen kuluessa välttämättä oni vaatinut täydennystä. GANANDER ja THESLEFF Ensimmäisenä suomalaisena tutki mustalaisten kieltä tunnettu kieli-miehemme, maisteri Christfried Ganander; Vuonna 1779 hän laati kilpakirjoitukseksi mustalalstutkiel^ man. Se lunastettiin Tukholmaan ja siellä se on siitä lähtien ollut : Tutkielma sisältää sinänsä paljoii mielenkiintoista tietoutta 170(^la-vun mustalaisistamme ja on; se ä-^ jankohtansa' ja paikkansa puolesta ainutlaatuinen. Kuitenkin huomaa siitä selvästi, ettei Ganander! ollut liikkunut mustalalstemme parissa^ eipä edes suorittanut historiallisia^ tutkimuksia Suomen mustalaisistai vaikka nämä saapuivat meille jo 1500-luvun puolivälissä. Hän oii tarkkaillut heimoa vieraana ja vieroksuttavana ilmiönä, täysin ulkö^ puolisena henkilönä^ ja tästä ob luonnollisena seurauksena, että viip-; heelllsyyksläkin esiintyy tutkiel- : massa verrattain runsaasti. Suomen mustalaisilla on erilaisia murteita, kertoo Ganander. Väittär määnsä perustelee hän mm. tot<|^- muksella, että mustalalsklelessä on kaksi vastinetta tyttö-sanalle, nimittäin tscäl ja räkll; vastaavasti poiicar sanalle tschau ja raklo. Todellisuudessa kuitenkin on asianlaita siten, että mustalaiset käyttävät ensiksi mainittuja sanoja mustalaistytöstä ja -pojasta, ja viimeksi mainittuja sanoja suomalaistytöstä ja -pojasta^ Edelleen selittää hän^ että :hevo-nen- sanan kaksi vastinetta ovatki^äi ja gräl. Tässä kohtaa hän on jättänyt ottamatta huomioon,^ että.- mustalaisiin jo tuolloin on tarttunut suomalaisten vastenmielisyyspä {»eli-meästl äännettäviin konsonantteihin, mistä tässä tapauksessa hahän mainitsemansa eroavaisuus on -selvästikin jphtunut Kuitenkin on Gananderln tulkiel^ man kielellinen osa^ kuten myös koko, tutkielma, tavattoman arvokas, koska se Olaassamme on alallaan eff^ slmmälnen. * ' - Suomen ainoan, 1800-luvun lopussa toimineen suuren ^ mustalaistut-kljan Arthur Thesleffin elämSntyö osoittaa omasta puolestaan, miten äärettömän vaikeaan alaan GanaiF der aikoinaan syventyi. Thesleff oli todellinen mustalais-tutkija: sormenpäitään myöten3'J9(Sn matkusteli .mustalaisten parissa^'eli heidän leireillään^ suoritti l2|iajöja; vertailevia ulkomaanmatkoja^^jatöU koko elämänsä- ajan- tiivilssä^fK^e-' tuksessa/ftiunmaaii heimoon; Sittenkin olivat,hänen kieleUiset ttitkinnikrönsa ajaa perustftelllsesti kaMlIe;?, Monen- vuoden ajan olivat mustalaiset opettaneet kieltään hänelle, kun viimein syksyllä vuonna 1894 muuan Antti Palm-niminen 16- vuotias mustalaispoika salaa ilmaisi häneUe, että häntä järjestelmäUi: ySesti oli koko opetiisajai) johdettu harhaan. Jokaisen sanan oli kerrot-- tu merkitsevän muuta kuin mitä se tjbdellisuud^sa merkitsi. , ;i^pinnu8omaista heimon halulle varjella omia salaisuuksiaan on se seikka, että Antti Palm tämän jälkeen sysättiin pois heimon luota. Hän eli loppuikänsä eristettynä ja yksinäisenä, eipä kavalluksensa vuoksi saanut edes haluamaansa tyttöä vaimokseen. ^Thesleff puolestaan hyötyi tästä ilmiannosta sikäli, että mustalaiset sUtä lähtien antoivat häneUe oikeita tietoja, ja vuonna 1901 häneltä lopulta.' ilmestyi: saksalals-mustalals-klelinen sanakirja. Ganander 'on -tutkielmassaan todennut että mustalaisilla on omat laulunsa, mutta ettei niitten sisältöä pysty ulkopuolinen arvostelemaani koska ei niitä ymmärrä. Thesleff merkitsi muistiin myös erältä Suomen'mustalaisten omalla kielellään laulamia lauluja. ' Thesleff siis pääsi pitemmälle kuinr kukaan oli päässyt ehkäpä pitemmälle kuin kukaan tulee pääse-määnkään. Mustalailst^tkljolta syntynee meillä tuskin edes yhtä sadas-: sa vuodessa. f Mutta eipä edes Thesleffin tutkimustyö ole Vlaadultaan •tyhjentävä, silläivaikean mustalalstutklmuksen sar^a on aivan Illan laaja yhden miehen kynnettäväksi. Esimerkkinä on mainittavissa^ et-^ tei Thesleff koskaan tullut tietä-- mään.liaantallssa vuosien 1740-^ 1790: välillä asuneista hjrvln runsaslukuisista mustalaisista. Myöskään 1 hänen; laatimansa mustalaisten sukunimien luettelo el ollut täydellinen. Vaikka hän luetteli sekä sillä haavaa olemassa olevat että siihen aikaan jo käytännöstä pois joutuneet mustalaisten sukunimet, jäi häneltä sittenkin nelisenkymmentä 17p0rluvuUä.: käytössä ollutta; sukunimeä mainitsematta. ''Tämän pohjalta^ lienee lupa epäillä, että myös hänen kielellisten seikkojen perusteella tekemissään johtopäätöksissä voi olla täydentämisen varaa. ;•.:•••!•••.'• ;Virallisesti.; mainitaan mustalaisten saai)uneen ensimmäisen kerran Siiomeen Ruotsista käsin vuonna 1559. Näin toteaa myös Thesleff. Mustalalstemme saapumiseen lännestä viitteajiänen mielestään myös Suomen mustalaisten kieli, koska siinä ön hyvin runsaasti; ruotsalaisia lainasanoja. « Mustalaiset saapuivat enslmmäls^ tä kertaa Ruotsiin vuonna 1512. He viipyivät sils'- puolen vuosisataa Riiotslssa-ennen Suomeen tuloaan. Tuntuu kuitenkin oudoksuttevalta, että he mainitussa: ajassa : olisivat ottaneet Itselleen niin paljon lainasanoja. Suomessa puhuttiin niihin aikoihin myös ruotsia^ ja tllällä helliä on ollut enemmän alkaa ja hyvät mahdollisuudet ruotsinkielisten sanojiin > sisällyttämiseen; sanavarastoonsa. ' . ;^ ' ^^ihln asti ei ole milloinkaan niaiiUtto, inilldin eifsimmäiset musta tullut Hyvinkin monet seikat viittaavat suhen, että he olisivat saapuneet Suomeen aikaisemmin Venäjältä kuin Ruotsiste. Niihin jOlofiyMMne, — KesSkuun 2B pnä julkajisfiiififia uutisissa «anottiio, et* tS puolitoista vuotta cötten soitteli täkäl3i£issä kahviloissa pleol kiinar lainen poika klassiliisfa rouKiikkia kotitekoiiBella 0uluUa. Vain mnu-tamat olivat selvillä siitä, että tämä pieni soittaja, Xee Piian Hon. oli vasta viiden vuoden sicainen. Eräs sanomalebtiraportteri havaitsi pojan musikaaliset lahjat ja järjesti hänelle musiikkiopetusla. Nyt 18 kuukauden kuluttua ilmoitetaan » että ktuikauden kuluttua Lee rjiityy johtamaan 42-henkistä sinfonia orkesteria. kuuIUu sekin toslajsla,-että Ruotsin 800 mustalaista puhuvat mustalais-kleltä, joka meidän mustalaisillem-; me on varsin outoaj kun teas idässä-asuvien mustalaisten ja meidän mustalalstemme kielessä on-yllättää vän paljon yhteistä. MUSTALAISTEMME NYKYINEN;^ KIELITAITO > t Jokainen mustalainen osaa omaa kieltään. Nykyoloissa tätä seikkaa on pidettävä suorastaan ihmeellisenä saavutuksena, koska mustalaisten kieli polvesta polveen periytyy; pelkästään muistinvaraisena, ilman talsSset saapuivat meille idästä käsin,' ja kuitenlän heitä on myös slel-mlnkäänlalsta kirjallista tukea. Mustalalslapselle ei koskaan anneta minkäänlaista kielellistä pp&r tusta. ään . kuulee kotioloissaan kieltä suomenkielen ohessa käytet;^: tävän, oppii Vähitellen ymmärtämään sitä ja alkaa lopulta itsekin? puhua sitä." Kuitenkin kokee kieli luonnoUi-i sesti näin ollen, jatkuvia muutoksia.^ Se muuttuu yhä enemmän sekakle-; leksl ja sisällyttää Itseensä yhä e nemmän lainasanoja; Se äaualla sanoen rappeutuu; v Tälläkin hetkellä on havaittavls-. sa, että "vanhempi mustalaispolvl puhuu omaa kieltään paljon sujti-vammln kuin nuorempi polvi; jonka alkuperäinen .; sanavalikolma on rajoitetumpi, lalnasanasto runsaampi j a ääntämistäiJa erilainen. V Vähitellen tulee ehkä mustalais: kieli häviämään^ kokonaan. Mutta erikoisuutena se kyllä ansaitsee si;^ jansa historiassa. Kautta vuosisar tojen se on seurannut vainottua het ;moa maaste toiseen ja: maanosasta maanosaan. « Tolsinaan on tapahtunut että joMn; valtekunte on la^ klsäätelsestl kieltänyt mustalaisi.-! puhumasta sitä: — : näin tapahtui aikoinaan esimerkiksi Espanjassa. Tästä huolimatta se on elänyt ja elää toistaiseksi edelleen. Ja sen rinnalla on musiikki, mustalaisten toinen, sanaton mutte julkinen kle. Il, eräs harvoista lahjoista, joita mustalaiset ovat maailmalle luovut^ taneet — K. T I L A T K A A V A P A V SI SUQMEN LÄHETYSTÖ LEGATION' OF FINLAND 140 Wellington S^cei Ottawa, Ontario PaheOn 6-2389 Northiani Vän & Storage Ltd. -Paikallista ja pitkänmatkan rahtiajoa. . P A K A T A A N PUHELIN 3730 ^ Broadsray'Theatre •Timmins ' ' Ontario ^mimypäjän hoitaja halutaan S:^iSbnaoyyiaS3Jäa liikkeenhoitaja halutaan yleiseen kauppaan; jo- "'ka sijaitsee ipaikkakunnalla ;missä on -suomalainen asutus. Kan-; pan vuosittainen liikevaihto $85.000. Asunto sijaitsee kaupparakennuksen yhteydessä. Viiden Ja puolen päivän työriikko. Henkilö joka hakee tätä tointa. - tulee omata kokemusta ' y l ^ - , sen ka^ipaliikkeentoiniinnasta. Hakemuksissa mal^ .tinen kokemus, palkkavaatimus, ikä ja aviosuhde. Kaikki hakemukset käsitellään luottamuksena, Hakemukset esitettävä kirjeellisesti, osoitteella: INTERNATIONAL CO-OP STORES IJBUTED ' 176 ALGOMA ST. S . P O B T ARTHUB. ONK. <28-5) WILLIAMS & PRICE Asianajajat -Jjokmiehet Notariot 62 Government Rd.W. Kirkland Lake Ontario KtVELÄ 6AKERY ¥tih. 5-6233 — 111 Seeord St. ' ' POBT ABTHVB;' ONT. NAn'S BAKERY Pnh. 5-7172 — 305 Bay S t - 'Saatavana maukkaimmät - f leivokset, kovaleipä Ja koiput HYVÄ RUISLEIPÄ Kaikkea raufakauppa-a kuuluvaa^b^ LAN6II HAiU>WAREl PUHELIN 4-3501 10 Cnmberland St . Port Artlinr« Onta TilJiTKAA F R A N C IS 'mEAN KO/ ; klviHIILT> i Dial 5-7394 Kuukausimaksut järjestetään Milton Franc Lumber Co. l 99 S. Cumberland Port Arthur • O N O R T H ENP S T E A M B AT 319 N. COUBT ST. PUH. 5-6422 POBT ABTHUB, Aukiolo-ajat: keskiviikkona, torstaina Ja'perjantaina klo 3:sta 1 sekä lauantaisin klo virsta llrsta. PUHDAS JA HXITÄT-LÖYLYT -r-VIBVOKKEITA 127 S. Cumberland VENDOME HOUSE : Port.Arthur, Ontai TYYNE BUBSTBOM. TClrKAA avrKIT<T<E ~ . HUONETTA -VUOKRATAAN HAIiVALL H Y V Ä P A L . V E L US UUTTA KIRJALLISUUTTA • saatavana Vapauden kirjakaupas JVilUam Shakespearen Suuret Draam : Njrt olemme saaneet varastoomme. William Shakespearen "Su Draamat" ensimmäisen Ja'toisen osan lisäksi myös kolmaimen osi Kaikkiaan seitsemän Shakespearen kuuluisinta v draamaa tämä uusi Shakespeäre-laitos.. Runollinen ROMEO JA JULIA, syi MASBETH, lyyrillinen KESÄYÖN ITOELMA, arvoitukselllhen H - LiET, intohimoinen OTHEUW5. inhimillinen VENETSIAN KAUH Ja kohtalonomainen KUNING-AS JJEiAR'. m osan hinta yksistään $3.50 ,Kalkki\kolme osaa yhteöisä, sid. $7.50 FRANS G. BENGTSSON: ORM PUNAINEN Nidottuna killtokanslin — Hinta $1J35, Bengtssonto mainion viikinkhromaajDhi päähenkilönä on skoonela: OrmTorstenpoika, Joka kulkee huimilla retkillä: Hän joutuu ma laistMi'vangiksi Ja elää kaleerlorjana,. mutta pääsee sitten kai suurvlsihin henkivartijaksi Ja sitä tietä karkuun. ' . S U U R T E O S HISTORIAN HAHMOJA Elämäkerraninen hakemistoa Bonsaa knvitos- ' Laatineet Yrjö Karilas Ja Tanno Karilaa .781 sivua, — Hinta'sl& $4.75 Tämä elämäkerrallinen hakemisto esittelee 2.100. sekä koti- että. ulkomaista histo--' äan Ja nykyhetken tunnettua henkilöä. 6e on luotettava, pätevä ja helppokäyttöinen .niiden suurten / persoonallisuuksien tuntemukseen. Joilla on;- huomattava vailcutus' i h - ' mtejrimTiftn elämään. • . Lea Enckell — Annikki Lau HYVÄÄ RUOKAHALl perheen keittoUrjs 251 sivua — Hinta $2.75 V -Talousopettajat Lea Enckel Annikki -Lauri ovat toimittai todellakin Jokaisen- perheen, meidän kuin teidänkin, keitto Jan, Joka soveltuu perheen jo! • sen - Jäsenen käyttöön; Se on kupiirteitä myöten perusteeni ja selvä,"alkäen aterian ja sen koituksen' pohdinnasta, tarvitta ta' välineistä Ja ^ raaka-aine aina* pöydän kattamiseen ja to teluun asti. Siitä löjrtää onni via reseptejä Ja mielikuvitusta höittavla vihjeitä arkisista ai oista aina suuriin Juhlapäivän asti. Siinä on paljon kuvia. Koviin kansiin sidottuja kirjoja näin halvalla JOHN GALSWOBTHY: V E L J E YS 267 sivua —. Hinta sUL $L50 : Veljeys-romaanissaan John GaIsworthy kuvaa hienostunutta, buffi nia, sosiaalisia, velvoituksia' tuntevaa; mutta omaan ansarimaailmBS kahlehdittua yläluokan perhettä, jonka elämässä kosketus köyhälirt aiheuttaa levottomia reaktloito. ' „ EUSABBTH RXTSSEIiL: ROSE*MARIE Rakkaustarina I 267 sivua — EBnta si4 $L50 V "Rose-Mflriff" on nfmpnrtnyian romaani naisille ^ viehättävästi pa noiva; lämpimästi iarklpäivän pikku top^ kertova, bs^ Hymy Ja kyynelet eiväi^useinkaan ole kaukana toisistaan. c. p. RAMoz; VUOREN VIEMÄ 244 siviia — Hinta sid. fL25 Tositapaukseen perustuva romaani sveitsiläisestä älppikyl^^ • elämään vadlnittaa mnllistavasti tuhoisa-w 7^ TYYNE-B4A1JA SALMINEN: KIRJAVAT PISARAT; _ - „ „ , « 3 sivua ~ Hinta sid. fL2S _^ ^ Tyyne-Malja Salmisen roinaani Uikkuu etään boheemikahvOao n tavieraitten: parissa. -Heidän joukossaan tapaamme sekä taitdUl» että niitä puolivillaisia naiteenharrastajia"; Jotka boheanleläniän » knUelemina tai pelkästä turfaamaisuudesta^^^^r^ UepeS» T I L A T K A A O S O I T T E E L L A : Vapaus Publishing Company Lt4 TOK 691 SIIDBIJBY, ONXAmO
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, July 5, 1956 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1956-07-05 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Some rights reserved |
Identifier | Vapaus560705 |
Description
Title | 1956-07-05-04 |
OCR text |
Torstaina, Mnafc S p. — Thvrsiays Su^y 5,
Port Muffo alueeo mfielJiiseiuat
vabnisfaafuvaf mm liMojuMiin
AstbaittauOixtasM Jäbtemi&n Uttto*
«D9O seudun eeoroUIs on erinäisiä ti^
latomiksia. joista kertjrvät varat k&y-teUUin
natkakustannulcBiin Ja toi*
minnan yliäpltämisekxL Silvi toivoni'
mekin Kiavan euuren yieiaökaumUät'
ee näille tJJaisuuk«iUe,
Sudburyn tnatkäUe on aikomug iäh-te^
eriJcolsella rautatievaunulla, mistä
joudumme maksamaan yli $500,
'Iät4en tulee matitustaminen halvem-tnak^
järjestää täten mat«
kan ,läbcs luilmelle kymmenelle nuo-
: relle. urheilijalle. Tästä, erikoisvau-nussa
on tilaa myds muille matkustajille
j » ne henJcilöt, Jotka haluavat
tehdä tämän matkan alennetuin Icyy-
. tiiauitannuksin, voivat kääntyä Iskun
eihtoin, Arnold VestertMckin puoleen
osoitteella 468 Merrill St. Port Arthur.
Edestakainen kyyti 8udburyyn tulee
•maksamaan $21.7'? ja lasten lippu
$10J60. Xiähtö tapahtuu perjantaina
elokuun. 3 päivä- kello 7J05 aamulla,
kailbcfen täytyy mennä samassa' J
naäsa mutta"! palata voi milloin haluaa
16 vuorokauden kuluessa.
tuleemonessa suhteessa piristämään
pienen aina tetänlnnaMi tiileen seoran
toimintaa. Hugo Eetoo» tulee avustajineen
pitämään tiuaeamAUiet0,
i a au-Mrn frin» M a ^ M t
urheUukilpailnt pidetään belnälniun
8 fälväxa alkaen keno Sl ap> Nämä
l^^MBMJi TILAISUUKSIA'
msätXKVVN AIKANA
;"rfliiantalksf heloakaan 7 päiväksi
on järjestetty SCAUL:n paikallisten
ibtfojen keräyspäivä (tag day). 8eu-
:iojemme |
Tags
Comments
Post a Comment for 1956-07-05-04