Vapaus, July 5, 1956

              Torstaina, Mnafc S p. — Thvrsiays Su^y 5,
Port Muffo alueeo mfielJiiseiuat
vabnisfaafuvaf mm liMojuMiin
AstbaittauOixtasM Jäbtemi&n Uttto*
«D9O seudun eeoroUIs on erinäisiä ti^
latomiksia. joista kertjrvät varat k&y-teUUin
natkakustannulcBiin Ja toi*
minnan yliäpltämisekxL Silvi toivoni'
mekin Kiavan euuren yieiaökaumUät'
ee näille tJJaisuuk«iUe,
Sudburyn tnatkäUe on aikomug iäh-te^
eriJcolsella rautatievaunulla, mis­tä
joudumme maksamaan yli $500,
'Iät4en tulee matitustaminen halvem-tnak^
järjestää täten mat«
kan ,läbcs luilmelle kymmenelle nuo-
: relle. urheilijalle. Tästä, erikoisvau-nussa
on tilaa myds muille matkusta­jille
j » ne henJcilöt, Jotka haluavat
tehdä tämän matkan alennetuin Icyy-
. tiiauitannuksin, voivat kääntyä Iskun
eihtoin, Arnold VestertMckin puoleen
osoitteella 468 Merrill St. Port Arthur.
Edestakainen kyyti 8udburyyn tulee
•maksamaan $21.7'? ja lasten lippu
$10J60. Xiähtö tapahtuu perjantaina
elokuun. 3 päivä- kello 7J05 aamulla,
kailbcfen täytyy mennä samassa' J
naäsa mutta"! palata voi milloin halu­aa
16 vuorokauden kuluessa.
tuleemonessa suhteessa piristämään
pienen aina tetänlnnaMi tiileen seoran
toimintaa. Hugo Eetoo» tulee avusta­jineen
pitämään tiuaeamAUiet0,
i a au-Mrn frin» M a ^ M t
urheUukilpailnt pidetään belnälniun
8 fälväxa alkaen keno Sl ap> Nämä
l^^MBMJi TILAISUUKSIA'
msätXKVVN AIKANA
;"rfliiantalksf heloakaan 7 päiväksi
on järjestetty SCAUL:n paikallisten
ibtfojen keräyspäivä (tag day). 8eu-
:iojemme<Jäsenet ja avustajat:
j^y^j^ään ensi (lauantaina rintamerk'
kejäliluitujenr^
«jSports Build Healthy Canada" (Ur-hdltdla
rakennetaan: terveellinen Ca­nada).
Kaikki, jotka haluavat avus-tfd^^
ässä tyfissä'voivat ilmoittautua
i^uran Jäsenille tai tulla CSJ:n pai-lädllsen
osaston haalille 316 Ba^ Bt,
J(^-nvyJä'Baa tunnuki^
laatikon ja meikJt. Toivomme,
naiset Ja lapset tulisivat avuksi
- J|tta samojen henkilöiden el tarvitsisi
cua toimessa useita, tunteja. Keräys
taitetaan aamulla kello 7. '
tVSan tanssit North Branchin, baar
lauantaina heinäkuun 7 päivänä,
prth V Branchin Slontoimipaikki^
kaunis pieni haali metsikössä, Vii-tslvena
haalin luona pidettiin
ita hiihtokUpailuJa Ja niitä Järjes-sinne
ensli talvena edelleenkin.
;ityt sinne on saatu sähkövalot. Joka
liskun kentiUa, vUeUim kUpailut
suoritetaan eri sarjoissa: /uoksusatja,
hyppysarja ja heittosarja. Yleinen
kaikille ikärajoille, Ertkoislajelna
ovat seivähyppy, moukari ja 3 km
Juoksu Valto Hietaniemen pokaalista.
Kentällä on urheilua myds lapsille
Ja yleisöllekin kenttä- ja-seurapelejä.
Myös on varattu mojakkapäivällinen.
Siis tervetuloa läheltä ja kaukaa.
Intolan volmbfcUJat ^Jestävät
tanssit perjantaiksi heinäkuun 13 {lai­vaksi
Xntol2U> haalille. Intolan haa-lUla
pidettiin viime kesänä voimiste­luharjoituksia
ja niin tänäkin kesänä
siellä on joka torstai voimisteluhar­joitukset.
Joihin osallistuu nohi 30
nuorukaista. ":• HaaliUa on tanko ja
renkaat J a pieni urheilukenttäkin,
mutta lisävälhieitä tarvitaan, samobi
kuin varojakin niiden ylläpMmiseksl.
Siksi onkin järjestetty tanssit-Hugo
Ekroosin ja-kumppanien soitolla;
Kamlnlstiqnian Tfgers seara Jirjes-tää
palkintotanssit tk. 21 päivän i l ­laksi.
Tigersseuravjoka^^^^^
naisuudessaan^ lähtee 'Liittojuhlille
Sudburyyn. tarvitsee matkarahoja se­kä
rahoja harjoltuskulujen peittämi­seksi,
samoin kuin välineisiinkin. 11-
gers seuran tytöille tulee uudet vol-misteltipuvut,
jotka tulevat maksa­maan
sievoisen summan. Niinpä onkin
järjestetty Pohjolan^ haalille oikein
mahtavat palkintotanssit, joista en-simmäiseUe
voittajalle tulee pöytära-dio,:
toiBelle>rannekello Ja seuraaville,
pienempiä palkintoja. 'Mäis^, ikään­kuin
LiittojuhUen läksiäistansseissa
soittaa^Hugo ;]^»}08ln: kolmihenkhien
orkesteri.
Kamlnlstlqulan TIgen aenran vuo­sikokous
pidetään keskiviikkona hei­näkuun
11 päivänä keUo 830 illalla
Pohjolan haalilla. Silloin valitaan
uusi Jobtokuntaym; ja käsitellään
multa tärkeitä asioita joten tervetu­loa
uudet Ja vanhat jäsenet ja erikoi-sestikin
^lasten vanhezmnat. Tuke-kaamme;
nuorison ?urheilupyrkimyk-siä.
— P. V.
EVOSHAKKUUTA
LYMPIAtAISISSA'
aaMki. — Painonnoston tail')tisa.i
Alkoivat kesSkut?) 27 pnä Sielsingissä
8-measuhalliffla, ffenyogtoliiton Sto-tov
vei tmoa tUxlken fiivoimaimti
siuimmäisen Euroc^pan mestaruuden,
Kla t9 mtorltettUa WjMiioiden
punnitus, aastärkailOii osanottajat
selviytyivät ^ Bulgarian Sja Miko-lov
ja Neuvostoliiton Vladimir 6to-gov
tosi hiuksenhienosti, sillä heidän
yiOnotvsa bUtäsa^akas maksimtrajas-sa:
56 kg, Kevyinunäksi osoittautui
Englannin Frank Cope, joka painoi
516 kg. Kaikkiaan 12 miestä osallistui
kilpailuun.
Biiotsi-Saksa 2-2
Tokholma. — Ruotsin ja Saksan
välinen jalkapallomaaottelu pelattiin
täällä kesäkuun 30 pnä Ja päättyi se
tasatulokseen 2 — 2. Ensimmäisen
puoliajan Jälkeen johti Buotsi 2 — 0;
tplmän mukaan olympiakisa^
ra^astuskilpailut ovat avoinna
:a^i^hUlc Ja upseereille. Ny-isirg
määritelmä ei enää pidä
likkaansa, koska kisoihin voivat
Ikuistuu kaikki tehtävään nimetyt
iiricupuolecn ja sätyyn ^katsomatta:
ka sitten lieneekään tuon van-n
-määritelmä isä, niin on sei
^ä. äjttä' häh on tuntenut fiiistea
nsa. Hajan vetäminen herras-est^
n ja upseoreitten välille on
meisestikin ollut tarkoituksielli-
Sn. Viimeksimainittujen joukosta
{|n löytää joskus muitakin kuin
igrrasmiehiä.
tJRPIISKUBl J A -KIROILUA
ilpakentällä, varsinkin silloin
Qn onni ci ole fnyötälncn, mita-
*»niii'heilijan henkinen suuruus,
^jl näkyy hänen sutitcestaankans-fl^
lpailtjolhin, tuomareihin,^ ylei-
|$in ja — jos kysymyksessä on rat
iälstuskilpailu — ratsuunsa.
S^JtRatsastuskisoissa tällaisia epä
:|psiä "urhcllumiebiä" on usclti;
Sh;? Suurimman kuuluisuuden saa­ti
eräs portugalilainen, nimelr;
Alvaro Sabbo, mutta kauaksi
9keen ei hänestä jäänyt myös-,
;aän suomalainen Tolvanen. ^Mo<
teemat käyttivät armottomasti piis­kaa
kenttäkilpailun kcstävyysko-l^
ssa ja juuri heidän vuokseen
JBMotsin eläinsuojeluyhdistys esitti
makkaita vastalauseita ja vaati
laiset urhot asetettavaksi syyt-seen
eläinrääkkäyksestä.
«'Kouluratsastuksen jälkeen Tolva::
l ^ l a oli suhteellisen hyvä asema/
iillä hän oli kuuden parhaan jou-
(|<|^a. Kestävyyskokeessakin hän
«Ad 'aluksi hyvää työtä, miitta maas
tCMsuus muodostui ^kohtalokkaaksi.
Hänen hevosensa kertakaikkiaan
iieltä.vtyi ylittämästä erästä estettä,
'j^lvanen käytteli plislcaansa armot-asti-
ja lasketteli suustaan ruot-laistcn
lehtien kertoman mukaan
: ta^ikoitma suomalaisia ärräpäitä,
abitta kaikki oh turhaa. Larina oli
V&ynyt Äänettömästi se otti vas-
(^^n selässään istuvan herra up!>ee-
Iskut, mutta sen silmistä näki
; tpoitä se ajatteli kohtalostaan. /
I Viimeisellä yrityksellään herra
apseeri Tolvanen suistui sateen
M^^tämään hautaan. Mies oli saa-
»Ut ansaitsemansa palkinnon, mut
i0iannan kärsimykset eivät tulleet
^ ä < korvatuiksi.
utmkinlalsla tyyppejä, todellisia
.fitirasmlehlä, Istui kisoissa ratsu-selässä.
Ruotsin lehdistö alle­viivasi
aivan erikoisesti Neuvosto-fitton
ratsastajien hevosilleen suo-dbäa
kohtelua.
II ENEMPÄÄ VAROJA
:-^-^un Suomen joulckue nimettiin
laan. jätetUin jääkiekkojouk-e,
rannalle varojen vähyyden ta-luä.
Ratsastajille kuitenkin löytyi
l^oja,; kuten on löjtynyt ennenkin,
kehnoja taha9)9ia.Bl|eleent"muistuu
täss^ Berliinin kisojen ratsastuskil­pailussa
mukana oIlut;rat3um^stari
Wällden. Ainakin sen ikäluokan
alol^kaat, joihin allekirjoittanutkin
aikoinaan kuului, nauroivat itsensä
kipeiiksi hänen ratsastustaidöUeen
mutta Berliiniin hänet lähetettiin:
haaskaamaan suurella työlläja vai
valla koottuja ol^mplapennosia.
^ Kun suomalaiset ratsastajat cvat
olleet mukana kaikissa maanosas­samme
järjestetyissä olympiakisoin
sa vuoden 1912 jälkeen ja ainoaksi
näkyväksi saavutukseksi on jäänyt
ratsumestari von Essenin 5:s i tila
Amsterdamin kisojen keiittäratsas^
tuksessa, niin. uskottakoon nyt vih­doin,
että jokainen tämän lajin
olympiaedustukseen pistetty markr
ka on hukkaan heitettyä rahaa. On;
turha valittaa sitä, että suomalais­ten
käyttämä hcyosmaterlaali on
heikkoa. Kylmäverinen on luour
nollisesti: ^kylmäverinen, mutta
olympiaratsut; ovatkin öUeet: joko
puoli-<'tal täysiverisiä. > Suurin vika
on siinä, että .suomalaiset sotilas-ratsastajat
ovat olleät ja ovat ilmei
sestl vieläkin pllskakouluttajia.
Tulkoon tässä lopuksi todetuksi,
että ruotsalaisen kulta-kersantin,
Kastemanin, Illuster-hevonen oli
vain puoliverinen. — Tomivahti.
MOKTREALIN
UUlUJUHLAN
KUULUMISIA
IMontrcaL-^ Kuten jo tiistaina ker­rottiin,
täällä pidettyä laulujuhlaa
suosi sunnuntaina parempi sää kuin
lauantaina Ja niinmuodobi voitiin oh-elma
esittää kokonaan tilkona.
Kuorot lauloivat yhteisesti "0'Ca-nada"
Ja. Idaamme laulun".
iseuraava' ohjelmassa oli Whulso-rin
kansalliseuran tyttöjen kansan­tanhu
minkä Jälkeen suoritettlbi 100
m Juoksukilpailu. Jean ValUancourt,
Sudburyn Vbbnasta voitti tämän kil-jailun
tuloksella 11.6. Vaillancourt
voittiUn 100 m. Ja 200 m., sekä pi­tuushan
ja'kolmiloikan.
Yksinlaulua esitti Laurel Lassila,
Plahifieldista, Conn. Hän esitti kaksi
aulua.
Naisten kilpavobnlsteluun osallistui
2 Joukkuetta, yksi Tbnminsista Ja toi­nen
l^orontostai Suomen Sointu-kuo^
ro esitti Oiva Judenhi Johdolla 2 Tau-:
ua.
Tässä vaiheessa kuultiin sähkösa-nomatervehdyksiä.
jolta oU tullut Ca-;
nadasta ja Yhdysvalloista.
Juhlapuheen ^ piti historiaseuran
edustaja ; Väinö Kuikka, Sudburysta,
Hän selosti historiaseuran tobnlntaa
a sen tärkeyttä.
Runon lausui' oikein hsrvln Ester
Koljonen; > Tämän Jälkeen saatiin
nähdä Montrealin naisten esittämä
kansantanhu.
Kuorojen yhteisesitystä johti Oiva
Judeni:TtorontostaJa>tässä ohjelma­numerossa'saatiin
kuulla 2 laulua^
CaWl^0k8etlel^' »Milloin ^ Fdh jölan
nähdä saan.
•vUrheilupuolesta mahiittakoon, että
naisten 60 m. Juoksuun osallistui kol­me
tyttöä Ja voittajan aika oli tasan
9 sek. '
Ruotsalaisvlestln -voltti Sudburyn
Voiman Joukkue. Toiseksi - tuli ^ Mon-trealhiv
Joukkue Ja kolmanneksi Sud­buryn
Sampo-seuran Joukkue.
Mainittakoon ; vielä, että Verdunln
Auditoriossa esitettiin Juhlanäytelmä­nä
Rislakin kirjoittama Ja Martta En­sion
ohjaama näytelmä "Vihaan sinua
Ralcas'. — Mukana ollut.
Kirickomiehiä koolle
Bi^dapestiin
Helsinki.—•. (SS) Ensimmäisen ker­ran
-Kirkkojen Maailmanneuvoston
historiassa: on Järjestön- elin koolla
itäblokin.-maassa, kun maailmanneu­voston
keskuskomitea kokoontuu Bu­dapestissa
28.7 — 5.8; välisenä aikana.
Kokouksen-tekemänä, on "Kirkot ja
ivastuuntuntoisen ^.yhteiskunnan ra­kentaminen."
Kokous pidetään Matrahaza-nimi-sessä
paikassa lähellä Budapestiä ja
Suomen edustajaksi matkustaa prof.
Aimo Nikolainen. Kirkkojen Maail­manneuvostoon'
kuuluu 165 protes­tanttista
Ja ortodoksista kirkkoa Ja
keskuskomiteaan 100 kirkkoa. (US)
Jugoslavian kansantasavidlan presidentti Josip Broz Tito
-/itmekuukauden kuluessa vastavierailulla Neuvostoliitossa. Ku­vassamme
Tito vasemmalla ja oilrealla Neuvostoliiton kommu­nistisen
puolueen keskuskomitean sihteeri N. S. Khriishchev.
l i to vieraili viime viikolla Riunaniassa.
Yorkiin tenfäen
Matka*», — Neuvostoliiton euon-flitteleina
xiaimoottarbim 180 mat-kustajan
suihkukone voi lentää ISos-kovasta
New YotkiiA yhtämittaisesti
kertaakaan laskeutumatta, sanoi puo-^
Juesibteeri Nikita Khrushchev. isun-nuntalna
Moskovassa. Lentokonetta,
jonka tyypplmerkinnäkst-tuJee TIT-
114, rakennetaan knnlnlsan lentoko­neiden
lEuunnittelijan, Andrei Tupole­vin
johdolla.
Kun ' KhrushchevOta kysyttihi.
suunnitteluko Neuvostoliitto atomi­käyttöisten
lentokoneiden rakenta­mista
hän vastasi:
•— Valmistamme yhden. Kaikki
riippuu vain Insinööreistämme. Kun
olemme saaneet koneen valmiiksi
näytämme sen. ' Hhrushchev, lisäsi,
että jo kokeOu TU-X04-tyyppl asete­taan
säännölliseen liikenteeseen vuo­den
lopussa ja että se; mahdollisesti
liikennöi Prahan-tal Tukholman-Un-
Joina.
VAHAN fUTKITTU, VAAN SITKEÄSTI
ELÄVÄ MUSTALAISTEN KIELI
' Helsinki. — VS — Jokainen
tietänee, että mustalaisilla on o-,
ma, yhteinen Idelensä, H ^ e m -
mat sensijaan lienevät periUa sii­tä,
mikä tämä Itieliloppajen lo-pulcsi
on, ia vain aniharvat, ovat
päässeet siihen käytannössä^tatus- >,
tumaan, sillä mustalaiset ovat
kautta vuosisatojen varJeUe^t sitä
eräänlaisena salaisena heimoaar-.
teenaan. - ,
Mustalaisten kieltä alettiin ver­rattain
myöhään tutkia. He saapui­vat
Eurooppaan J o ISOOrlUyun a-lussa,
mutta vasta vuoUha- 1776
muuan itävaltalalneh, joka aika}-;
semmm oli Intialaisilta ylioppilailta
kerännyt intialaisia murresanoja ja
valmistanut niistä sanakirjan^ tuli
esitelleeksi niitä Unkarin mustalai­sille.
Tällöin hän huoniasi, - että
viimeksimainitut ymmärsivät useim­pien
sanojen merltftyksen.
Näin löydettiin: mustalaistea koti­maa.
Heidän kielensä muistuttaa
lähinnä kuvlulsaa,nyttemniin%uoI'-'
lutta sanskriitln kieltä, ja koiöisin
he ovat luoteis-Intiästa, joskiii itse
ovat tästä asiasta antaneet'mitä e-rilaisimpia
tietoja. '
Tärkeänä lisähuomiona on sittem­min
todettu, että he ovat kieleensä
sulattaneet paljon sanoja jokaisesta
maasta,missä vaelluksensa'aikana
ovat liikkuneet Täten oaheldäir
RANSKA MENETTÄÄ
KAUPPAMARKKINOITAAN
HanoL — CUutlstohnisto Uusi KU-na):
Ranska on hyvää vauhtia'menet­tämässä
YhdysvalloiUe perhiteellisiä
markkinoitaan Etelä-Vietnamissa;
käy ilmi Saigonista viimeksi saadusta
tiedosta.
UutistoUnisto ABP Uedoittaa. että
tämän vuoden ensimmäisellä neljän­neksellä
Ranskan vienti Etelä-Viet­namiin
oli yhteensä 440 miljoonaa
plasterla eU 30 prosenttia Etelä-Viet­namin
kaikesta: tuonnista. Amerik­kalaisten
tavaroiden osuus oli 23 pro­senttia
Ja Japanilaista saman, ver­ran.
V. 1054 käsitUvät ranskalaiset tava­rat
76 prosenttia Etelä-Vietnamin
kaikesta tuonnista; ^Amerikkalaisten
tavaroiden osuuä oli tällöin 73 Ja ja-:
panilaisten 3 prosenttia.
Yhdysvaltojen Japanin Ja vällttö-.:
mästl Yhdysvaltojen "apua" saavien^
maiden vienti Etelä-Vietnamiin on^
huomattavasti kasvanut tänä vuon-;
na. Tämän .vuoden alusta lähtien'
Yhdysvallat on "apuohjelmaansa^ hy-.-
vaksi käyttäen estänyt Etelä-Vietna­mia
tuomasta ranskalaisia silkkikan­kaita,
savukkeita ja ajoneuvoja, joitä
aikaisemmin vietiin suuria määriä
Etelä-Vietnamiin. Yhdysvallat on~
myös määrännyt luetteloimaan tava-:
rat. Joita on lupa tuoda. ainoastaan:
Yhdjnsvaltojm dqUffflaluedta.
, Amerikkalaisten harjoittaman pol­kumyynnin
takia Etelä-Vietnamin
kumi-,, sokeri- ja tekstiiliteollisuutta
uhkaa :toimihn£m keskeyttäminen tai
tuotannon supistaminen. Useat so­keritehtaat
ovat lopettaneet toimin­tansa.
60 prosenttia Etelä-Vietnamin
3.300'tekstiilikoneesta seisoo. Suurel­le
mälträlle Etelä Vietnamin kumia
ei ole ostajia vaikka hinnat ovat las­keneet.
Siitä huoUmat^ Ylidysval-lat"
haluaa Etelä-Vietnamhi tuovan
30,000- tonnia amerikkalaista synteet­tistä
kumia.
'Etelä-Vietnamin : markkinat, ovat
tulvillaan amerikkalaisia hedelmiä Ja
vihanneksia siitä huolimatta, että
Etelä-Vietnam tuottaa niitä itse run-saastL
Joulukuussa tuotiin Etelä-metnamiin
Saigonin kautta 1.700
tonnia amerikkalaisin hedelmiä.
'^eritsemispalkkiota"
; Ottawa. —^ Alahuoneen pankki­valiokunnan
kokouksessa arvostel­tiin
tiistaina sltS kun Household
Finance Corporation maksaa yhtiön
yhdysvaltalaiseen päämajaan hallin­tomaksua
$500,000 vuodessa.
Hazen Argue (CCF, Asslnlbola)
esitti käsityskannan, etta tämä
maksu suoritetaan oletetusta palve-luksesa
sUnä mielessä että saadaan
keritykst - canadalalsia.
.rVi./:M^:.s*;i*>>=,T,f(;^;.i'WM!^.-.i£:"?.w
vaellusreittlnsäldn vsaatif sel\toe*!:|
Mustalaisten taipumus omata-vie^;
rasmaalaisla sanoja, johtuu lähinnä
kahdesta seikasta. Ensinnäkin heillä
onilmetty.kiellkorva, minkä ansios­ta
: he hyvin helposti ^ oppivat vierai-^
ta kiellä. Toiseksi on heidän .oma
palmentolalsklelensä siksikin >^,köy:
bä, että se olosuhteitten muuttUjessa
ja aikojen kuluessa välttämättä oni
vaatinut täydennystä.
GANANDER ja THESLEFF
Ensimmäisenä suomalaisena tutki
mustalaisten kieltä tunnettu kieli-miehemme,
maisteri Christfried
Ganander; Vuonna 1779 hän laati
kilpakirjoitukseksi mustalalstutkiel^
man. Se lunastettiin Tukholmaan
ja siellä se on siitä lähtien ollut :
Tutkielma sisältää sinänsä paljoii
mielenkiintoista tietoutta 170(^la-vun
mustalaisistamme ja on; se ä-^
jankohtansa' ja paikkansa puolesta
ainutlaatuinen. Kuitenkin huomaa
siitä selvästi, ettei Ganander! ollut
liikkunut mustalalstemme parissa^
eipä edes suorittanut historiallisia^
tutkimuksia Suomen mustalaisistai
vaikka nämä saapuivat meille jo
1500-luvun puolivälissä. Hän oii
tarkkaillut heimoa vieraana ja vie­roksuttavana
ilmiönä, täysin ulkö^
puolisena henkilönä^ ja tästä ob
luonnollisena seurauksena, että viip-;
heelllsyyksläkin esiintyy tutkiel-
: massa verrattain runsaasti.
Suomen mustalaisilla on erilaisia
murteita, kertoo Ganander. Väittär
määnsä perustelee hän mm. tot<|^-
muksella, että mustalalsklelessä on
kaksi vastinetta tyttö-sanalle, nimit­täin
tscäl ja räkll; vastaavasti poiicar
sanalle tschau ja raklo. Todellisuu­dessa
kuitenkin on asianlaita siten,
että mustalaiset käyttävät ensiksi
mainittuja sanoja mustalaistytöstä
ja -pojasta, ja viimeksi mainittuja
sanoja suomalaistytöstä ja -pojasta^
Edelleen selittää hän^ että :hevo-nen-
sanan kaksi vastinetta ovatki^äi
ja gräl. Tässä kohtaa hän on jättä­nyt
ottamatta huomioon,^ että.- mus­talaisiin
jo tuolloin on tarttunut
suomalaisten vastenmielisyyspä {»eli-meästl
äännettäviin konsonanttei­hin,
mistä tässä tapauksessa hahän
mainitsemansa eroavaisuus on -sel­västikin
jphtunut
Kuitenkin on Gananderln tulkiel^
man kielellinen osa^ kuten myös ko­ko,
tutkielma, tavattoman arvokas,
koska se Olaassamme on alallaan eff^
slmmälnen. * '
- Suomen ainoan, 1800-luvun lopus­sa
toimineen suuren ^ mustalaistut-kljan
Arthur Thesleffin elämSntyö
osoittaa omasta puolestaan, miten
äärettömän vaikeaan alaan GanaiF
der aikoinaan syventyi.
Thesleff oli todellinen mustalais-tutkija:
sormenpäitään myöten3'J9(Sn
matkusteli .mustalaisten parissa^'eli
heidän leireillään^ suoritti l2|iajöja;
vertailevia ulkomaanmatkoja^^jatöU
koko elämänsä- ajan- tiivilssä^fK^e-'
tuksessa/ftiunmaaii heimoon;
Sittenkin olivat,hänen kieleUiset
ttitkinnikrönsa ajaa perustftelllsesti
kaMlIe;?, Monen- vuoden ajan olivat
mustalaiset opettaneet kieltään hä­nelle,
kun viimein syksyllä vuonna
1894 muuan Antti Palm-niminen 16-
vuotias mustalaispoika salaa ilmaisi
häneUe, että häntä järjestelmäUi:
ySesti oli koko opetiisajai) johdettu
harhaan. Jokaisen sanan oli kerrot--
tu merkitsevän muuta kuin mitä se
tjbdellisuud^sa merkitsi.
, ;i^pinnu8omaista heimon halulle
varjella omia salaisuuksiaan on se
seikka, että Antti Palm tämän jäl­keen
sysättiin pois heimon luota.
Hän eli loppuikänsä eristettynä ja
yksinäisenä, eipä kavalluksensa
vuoksi saanut edes haluamaansa tyt­töä
vaimokseen.
^Thesleff puolestaan hyötyi tästä
ilmiannosta sikäli, että mustalaiset
sUtä lähtien antoivat häneUe oikei­ta
tietoja, ja vuonna 1901 häneltä
lopulta.' ilmestyi: saksalals-mustalals-klelinen
sanakirja.
Ganander 'on -tutkielmassaan to­dennut
että mustalaisilla on omat
laulunsa, mutta ettei niitten sisältöä
pysty ulkopuolinen arvostelemaani
koska ei niitä ymmärrä. Thesleff
merkitsi muistiin myös erältä Suo­men'mustalaisten
omalla kielellään
laulamia lauluja. '
Thesleff siis pääsi pitemmälle
kuinr kukaan oli päässyt ehkäpä pi­temmälle
kuin kukaan tulee pääse-määnkään.
Mustalailst^tkljolta syn­tynee
meillä tuskin edes yhtä sadas-:
sa vuodessa.
f Mutta eipä edes Thesleffin tutki­mustyö
ole Vlaadultaan •tyhjentävä,
silläivaikean mustalalstutklmuksen
sar^a on aivan Illan laaja yhden
miehen kynnettäväksi.
Esimerkkinä on mainittavissa^ et-^
tei Thesleff koskaan tullut tietä--
mään.liaantallssa vuosien 1740-^
1790: välillä asuneista hjrvln runsas­lukuisista
mustalaisista. Myöskään
1 hänen; laatimansa mustalaisten su­kunimien
luettelo el ollut täydelli­nen.
Vaikka hän luetteli sekä sillä
haavaa olemassa olevat että siihen
aikaan jo käytännöstä pois joutu­neet
mustalaisten sukunimet, jäi hä­neltä
sittenkin nelisenkymmentä
17p0rluvuUä.: käytössä ollutta; suku­nimeä
mainitsematta.
''Tämän pohjalta^ lienee lupa epäil­lä,
että myös hänen kielellisten seik­kojen
perusteella tekemissään joh­topäätöksissä
voi olla täydentämisen
varaa. ;•.:•••!•••.'•
;Virallisesti.; mainitaan mustalais­ten
saai)uneen ensimmäisen kerran
Siiomeen Ruotsista käsin vuonna
1559. Näin toteaa myös Thesleff.
Mustalalstemme saapumiseen län­nestä
viitteajiänen mielestään myös
Suomen mustalaisten kieli, koska
siinä ön hyvin runsaasti; ruotsalaisia
lainasanoja. «
Mustalaiset saapuivat enslmmäls^
tä kertaa Ruotsiin vuonna 1512. He
viipyivät sils'- puolen vuosisataa
Riiotslssa-ennen Suomeen tuloaan.
Tuntuu kuitenkin oudoksuttevalta,
että he mainitussa: ajassa : olisivat
ottaneet Itselleen niin paljon laina­sanoja.
Suomessa puhuttiin niihin
aikoihin myös ruotsia^ ja tllällä hell­iä
on ollut enemmän alkaa ja hyvät
mahdollisuudet ruotsinkielisten sa­nojiin
> sisällyttämiseen; sanavaras­toonsa.
' . ;^ '
^^ihln asti ei ole milloinkaan
niaiiUtto, inilldin eifsimmäiset mus­ta
tullut Hyvinkin monet seikat
viittaavat suhen, että he olisivat
saapuneet Suomeen aikaisemmin
Venäjältä kuin Ruotsiste. Niihin
jOlofiyMMne, — KesSkuun 2B pnä
julkajisfiiififia uutisissa «anottiio, et*
tS puolitoista vuotta cötten soitteli
täkäl3i£issä kahviloissa pleol kiinar
lainen poika klassiliisfa rouKiikkia
kotitekoiiBella 0uluUa. Vain mnu-tamat
olivat selvillä siitä, että tä­mä
pieni soittaja, Xee Piian Hon.
oli vasta viiden vuoden sicainen.
Eräs sanomalebtiraportteri ha­vaitsi
pojan musikaaliset lahjat ja
järjesti hänelle musiikkiopetusla.
Nyt 18 kuukauden kuluttua ilmoite­taan
» että ktuikauden kuluttua Lee
rjiityy johtamaan 42-henkistä sin­fonia
orkesteria.
kuuIUu sekin toslajsla,-että Ruotsin
800 mustalaista puhuvat mustalais-kleltä,
joka meidän mustalaisillem-;
me on varsin outoaj kun teas idässä-asuvien
mustalaisten ja meidän
mustalalstemme kielessä on-yllättää
vän paljon yhteistä.
MUSTALAISTEMME NYKYINEN;^
KIELITAITO >
t
Jokainen mustalainen osaa omaa
kieltään. Nykyoloissa tätä seikkaa
on pidettävä suorastaan ihmeellise­nä
saavutuksena, koska mustalais­ten
kieli polvesta polveen periytyy;
pelkästään muistinvaraisena, ilman
talsSset saapuivat meille idästä kä­sin,'
ja kuitenlän heitä on myös slel-mlnkäänlalsta
kirjallista tukea.
Mustalalslapselle ei koskaan an­neta
minkäänlaista kielellistä pp&r
tusta. ään . kuulee kotioloissaan
kieltä suomenkielen ohessa käytet;^:
tävän, oppii Vähitellen ymmärtä­mään
sitä ja alkaa lopulta itsekin?
puhua sitä."
Kuitenkin kokee kieli luonnoUi-i
sesti näin ollen, jatkuvia muutoksia.^
Se muuttuu yhä enemmän sekakle-;
leksl ja sisällyttää Itseensä yhä e
nemmän lainasanoja; Se äaualla
sanoen rappeutuu; v
Tälläkin hetkellä on havaittavls-.
sa, että "vanhempi mustalaispolvl
puhuu omaa kieltään paljon sujti-vammln
kuin nuorempi polvi; jonka
alkuperäinen .; sanavalikolma on
rajoitetumpi, lalnasanasto runsaam­pi
j a ääntämistäiJa erilainen. V
Vähitellen tulee ehkä mustalais:
kieli häviämään^ kokonaan. Mutta
erikoisuutena se kyllä ansaitsee si;^
jansa historiassa. Kautta vuosisar
tojen se on seurannut vainottua het
;moa maaste toiseen ja: maanosasta
maanosaan. « Tolsinaan on tapah­tunut
että joMn; valtekunte on la^
klsäätelsestl kieltänyt mustalaisi.-!
puhumasta sitä: — : näin tapahtui
aikoinaan esimerkiksi Espanjassa.
Tästä huolimatta se on elänyt ja
elää toistaiseksi edelleen. Ja sen
rinnalla on musiikki, mustalaisten
toinen, sanaton mutte julkinen kle.
Il, eräs harvoista lahjoista, joita
mustalaiset ovat maailmalle luovut^
taneet — K.
T I L A T K A A V A P A V SI
SUQMEN LÄHETYSTÖ
LEGATION' OF FINLAND
140 Wellington S^cei
Ottawa, Ontario
PaheOn 6-2389
Northiani Vän
& Storage Ltd.
-Paikallista ja pitkänmatkan
rahtiajoa. .
P A K A T A A N
PUHELIN 3730 ^
Broadsray'Theatre
•Timmins ' ' Ontario
^mimypäjän hoitaja halutaan
S:^iSbnaoyyiaS3Jäa liikkeenhoitaja halutaan yleiseen kauppaan; jo-
"'ka sijaitsee ipaikkakunnalla ;missä on -suomalainen asutus. Kan-;
pan vuosittainen liikevaihto $85.000. Asunto sijaitsee kaup­parakennuksen
yhteydessä. Viiden Ja puolen päivän työriikko.
Henkilö joka hakee tätä tointa. - tulee omata kokemusta ' y l ^ -
, sen ka^ipaliikkeentoiniinnasta. Hakemuksissa mal^
.tinen kokemus, palkkavaatimus, ikä ja aviosuhde.
Kaikki hakemukset käsitellään luottamuksena,
Hakemukset esitettävä kirjeellisesti, osoitteella:
INTERNATIONAL CO-OP STORES IJBUTED
' 176 ALGOMA ST. S . P O B T ARTHUB. ONK.
<28-5)
WILLIAMS
& PRICE
Asianajajat -Jjokmiehet
Notariot
62 Government Rd.W.
Kirkland Lake Ontario
KtVELÄ 6AKERY
¥tih. 5-6233 — 111 Seeord St.
' ' POBT ABTHVB;' ONT.
NAn'S BAKERY
Pnh. 5-7172 — 305 Bay S t
- 'Saatavana maukkaimmät -
f leivokset, kovaleipä Ja koiput
HYVÄ RUISLEIPÄ
Kaikkea
raufakauppa-a
kuuluvaa^b^
LAN6II HAiU>WAREl
PUHELIN 4-3501
10 Cnmberland St
. Port Artlinr« Onta
TilJiTKAA
F R A N C IS
'mEAN KO/
; klviHIILT>
i
Dial 5-7394
Kuukausimaksut
järjestetään
Milton Franc
Lumber Co. l
99 S. Cumberland
Port Arthur • O
N O R T H ENP S T E A M B AT
319 N. COUBT ST. PUH. 5-6422 POBT ABTHUB,
Aukiolo-ajat: keskiviikkona, torstaina Ja'perjantaina klo 3:sta 1
sekä lauantaisin klo virsta llrsta.
PUHDAS JA HXITÄT-LÖYLYT -r-VIBVOKKEITA
127 S. Cumberland
VENDOME HOUSE : Port.Arthur, Ontai
TYYNE BUBSTBOM.
TClrKAA avrKIT<T<E ~ . HUONETTA -VUOKRATAAN HAIiVALL
H Y V Ä P A L . V E L US
UUTTA KIRJALLISUUTTA
• saatavana
Vapauden kirjakaupas
JVilUam Shakespearen Suuret Draam
: Njrt olemme saaneet varastoomme. William Shakespearen "Su
Draamat" ensimmäisen Ja'toisen osan lisäksi myös kolmaimen osi
Kaikkiaan seitsemän Shakespearen kuuluisinta v draamaa
tämä uusi Shakespeäre-laitos.. Runollinen ROMEO JA JULIA, syi
MASBETH, lyyrillinen KESÄYÖN ITOELMA, arvoitukselllhen H
- LiET, intohimoinen OTHEUW5. inhimillinen VENETSIAN KAUH
Ja kohtalonomainen KUNING-AS JJEiAR'.
m osan hinta yksistään $3.50
,Kalkki\kolme osaa yhteöisä, sid. $7.50
FRANS G. BENGTSSON: ORM PUNAINEN
Nidottuna killtokanslin — Hinta $1J35,
Bengtssonto mainion viikinkhromaajDhi päähenkilönä on skoonela:
OrmTorstenpoika, Joka kulkee huimilla retkillä: Hän joutuu ma
laistMi'vangiksi Ja elää kaleerlorjana,. mutta pääsee sitten kai
suurvlsihin henkivartijaksi Ja sitä tietä karkuun.
' . S U U R T E O S
HISTORIAN
HAHMOJA
Elämäkerraninen hakemistoa
Bonsaa knvitos-
' Laatineet Yrjö Karilas Ja
Tanno Karilaa
.781 sivua, — Hinta'sl& $4.75
Tämä elämäkerrallinen ha­kemisto
esittelee 2.100. sekä
koti- että. ulkomaista histo--'
äan Ja nykyhetken tunnettua
henkilöä. 6e on luotettava,
pätevä ja helppokäyttöinen
.niiden suurten / persoonalli­suuksien
tuntemukseen. Joilla
on;- huomattava vailcutus' i h - '
mtejrimTiftn elämään. •
. Lea Enckell — Annikki Lau
HYVÄÄ RUOKAHALl
perheen keittoUrjs
251 sivua — Hinta $2.75
V -Talousopettajat Lea Enckel
Annikki -Lauri ovat toimittai
todellakin Jokaisen- perheen,
meidän kuin teidänkin, keitto
Jan, Joka soveltuu perheen jo!
• sen - Jäsenen käyttöön; Se on kupiirteitä myöten perusteeni
ja selvä,"alkäen aterian ja sen
koituksen' pohdinnasta, tarvitta
ta' välineistä Ja ^ raaka-aine
aina* pöydän kattamiseen ja to
teluun asti. Siitä löjrtää onni
via reseptejä Ja mielikuvitusta
höittavla vihjeitä arkisista ai
oista aina suuriin Juhlapäivän
asti. Siinä on paljon kuvia.
Koviin kansiin sidottuja kirjoja näin halvalla
JOHN GALSWOBTHY: V E L J E YS
267 sivua —. Hinta sUL $L50
: Veljeys-romaanissaan John GaIsworthy kuvaa hienostunutta, buffi
nia, sosiaalisia, velvoituksia' tuntevaa; mutta omaan ansarimaailmBS
kahlehdittua yläluokan perhettä, jonka elämässä kosketus köyhälirt
aiheuttaa levottomia reaktloito. ' „
EUSABBTH RXTSSEIiL: ROSE*MARIE
Rakkaustarina
I 267 sivua — EBnta si4 $L50
V "Rose-Mflriff" on nfmpnrtnyian romaani naisille ^ viehättävästi pa
noiva; lämpimästi iarklpäivän pikku top^ kertova, bs^
Hymy Ja kyynelet eiväi^useinkaan ole kaukana toisistaan.
c. p. RAMoz; VUOREN VIEMÄ
244 siviia — Hinta sid. fL25
Tositapaukseen perustuva romaani sveitsiläisestä älppikyl^^
• elämään vadlnittaa mnllistavasti tuhoisa-w 7^
TYYNE-B4A1JA SALMINEN: KIRJAVAT PISARAT;
_ - „ „ , « 3 sivua ~ Hinta sid. fL2S _^ ^
Tyyne-Malja Salmisen roinaani Uikkuu etään boheemikahvOao n
tavieraitten: parissa. -Heidän joukossaan tapaamme sekä taitdUl»
että niitä puolivillaisia naiteenharrastajia"; Jotka boheanleläniän »
knUelemina tai pelkästä turfaamaisuudesta^^^^r^ UepeS»
T I L A T K A A O S O I T T E E L L A :
Vapaus Publishing Company Lt4
TOK 691 SIIDBIJBY, ONXAmO