Vapaus, August 21, 1962

              Sivu 2 Tiistaina, elok. 21 p. — Tuesday, Aug. 21, 1962
VAPAUS INDEPENDENT LABOR ORGAN
: Ö F FINNISH CANADIANS
(LIBERTY) . Established NOV. 6, 1917
Edltor: W. Hdund •' . Manager: E. Suksi
iTelephones: Office OS 4-4264 — Edito^^
Publlslied tlirice weekly: Tuesdays. Tliursdays and Saturd^s by Vapaus
Publishing Co. Ltd., 100-102 Elm St. West, Sudbury. Ontario, Canada.
. Mailing address: Box 99
Advertising rates upon^appUcation, transl^tions frec .of charge.
Autliorlzed as secönd biö^ mallby the Post Office Department, Ottawa,,
and for paymeat of postage in cash.
TILAUSHINNAT
Canadafisa: 1 vici $8.00 6 Uc. $4.25 USAissa:
3 kk. 2.50 Suomessa:
1 vk. $9,00 6 kk. $4.80
1 vk. 9.50 6 kk. 6.26
Lämi-Irianm sopimus
Viimeisimmät uutistiedot kertovat, että viime torstaina
allekirjoitetun sopimuksen johdolta, minkä, perusteella Uu­den
Guinean länsiosa, iv.s. Länsi-Irian siirtyy takaisin Indo­nesian
yhteyteen, on- Hollannin hallitus antanut sikäläisille
joukoilleen virallisen tulen löpettamismääräyksen.
Se, jos mikään osoittaa kour.aantuntvasti, että kehitys
siinä maailniankolkassa on menossa oikeaan suuntaan. Tämä
siitäkin huolimatta, vaikka vissit siirtomäakomennon- puo-
» lesta ahertavat lehdet aina Montreal Daily Staria myöten
ovat esittäneet itkuvirsiä siitä että Hollannin ja Indonesian
välillä tehty sopimus Länsi-Irianin siirtymisestä Indonesian
• yhteyteen ei muka edusta "todellista ratkaisua"
Tosiasia lietenkin on, että tä^sä epätäydellisyyksien
maailmassa ei Länsi-Irianinkaan ongelmia ratkaista yhdellä
kynänvedoUa. Paljon on vielä tehtävä työtä Länsi-Irianin
vapauttamisen vakiinnuttamiseksikin, erikoisesti taloudelli­sella
alalla, puhumattakaan nyt väestön kouluttamisesta ja
talouselämän elvyttämisestä. Mutta kuten ylläviitattu tulen
lopettamisrhääräys havainnollisesti osoittaa, torstainen sopi­mus
Länsi-Irianin siirtämisestä Irdonesian hallintaan edus­taa
todellista edistystä -r- Hollannin imperialismin otteen
ratkaisevaa heltiämistä ko. alueesta sekä uuden kansallisen
vapauden aikakauden alkamista siellä,
Kuten on uutistiedoissa kerrottu, Länsi-Irian ei siirry
välittömästi Indonesian hallintaan vaan väliportaan kautta
siten, että lopullinen siirtyminen tapahtuu vasta muutaman
kuukauden kuluttuartarkemmin sanoen toukokuun 1 pnä
1963. Siihen mennessä tulee Länsi-Irian olemaah YK:n hal­linnan
alaisuudessa ja tätä väliaikaista vallanpitoa varten
muodostaa YK erikoisen elimen- mikä tunnetaan UNTEA-nimellä.
Sivumennen sanoen on syytä palauttaa mieleen se
tosiasia, että varsimainen sopimus Hollannin ja Indonesian
välillä allekirjoitettiin YK:n v.t. pääsihteeri U Thantin läs­näollessa.
Tämä sopimus saattaa päätökseen vuoden 1949 loppu­päivistä
alkaen muodossa tai toisessa vireillä olleet neuvot­telut
k.o. alueen siirtämisestä Indonesian hallintaan, mikä
piti silloin tehdyn sopimuksen mukaan tapahtua jo vuoden
1950 loppuun mennessä. Imperialismi ei kuitenkaan luovu
"omasta hyvästä tahdostaan" mistään siirtomaistaan ja näin
tapahtui myös Länsi Manissa m.inkä vapauttamisen hyväksi
Indonesia joutui tehdyistä sopimuksista huolimatta eri muo­doissa
taistelemaan yli vuotta. Tältä pohjalta katsoen on
ymmärrettävää miksi Indonesian viimeaikaiset otteet — uh­kaileva
sävy neuvotteluissa ja sotilaallisetkin toimenpiteet
— kävivät päivä päivältä yhä kireämmiksi.
Viime torstaina allekirjoitettu sopimus, edellyttää ly­hyesti
sanoen sitä, että YK:n väliaikainen hallintoelin ottaa
ylivallan heti ja siirtää alueen hallintotehtävät asteittain
indohesialle. Väliaikaisen tilanteen symbolina tulee olemaan
YK:TI lippo, mikä nousee ylös alas laskettavan Hollannin
lipvih tilalle.
Indonesian alaisuuteen siirryttyään Länsi-Irianista tulee
vähitellen Indonesian autonominen maakunta. Sitä varten
julkaisi Indonesian hallitus erikoisen asetuksen jo tämän
vuoden alussa. Tämän aseman vahvistaa myös torstaina alle­kirjoitetun
sopimuksen se artikla, missä määritellään, että
alueen itsemääräämisoikeutta koskeva kysymys on ratkais­tava
kansanäänestyksen perusteella ennen vuoden 1969 lop­pua.
Asiaa koskevan kansanäänestyksen 'toimeenpanosta vas­taavat
Indonesia ja YK yhdessä.
' Nyt allekirjoitetussa sopimuksessa on myös taloudellisia
kysymyksiä koskevia artikloja. Näiden kysymysten toteut­taminen
ja ratkaisu jää sopimuksen perusteella joko YK:n
'väliaikaiselle elimelle tai Hollannin ja Indonesian muodos­tamalle
sekakomissiolle. Aikaisempien siirtomaahallintojen
päättymisvaiheista tiedämme, että näiden talouskysymysten,
ratkaisusta voi muodostua melko vaikeita ongelmia, sillä
"vanhat isännät", vaikka joutuvatkin pakon edessä suostu­maan
maan poliittiseen vapautumiseen, haluavat kuitenkin
pitää entiset omistussuhteet voimassa siten, että siirtomaa-asemassa
ollut väestö olisi edelleen taloudellisesti osattoma­na
ja ulkomaalaiset rahamiehet alueen rikkauksien ja tuo­tantovälineiden
omistajina.
Torstaina allekirjoitettu sopimus on valmis sikäli, että
sen voimaanastuminen vaatii vain molemminpuolista rati­fiointia
ja YK:n yleiskpkouksen päätöstä. Siitä huolimatta
saattaa olla mahdollista, että entisen "emämaan" (Hollannin)
. taloudelliset intressit joutuvat vastatusten Indonesian kan­sallisten
etujen ja pyrkimysten kanssa. Indonesian presi­dentti
Sukarno; joka on johtanut maatakin sen itsenäisyyden
vaikeat alkuvuodet on kuitenkin osoittanut käytännöllisillä
toimenpiteillään ja politiikallaan, että Indonesian vastaus
; tulee olemaan luja ja "päättäväT" mikäli hollantilaiset • mono-
> polistit yrittävät hallituksensa avulla ja tuella säilyttää Län-si-
Irianissa taloudellisen valta-asemansa ennallaan.
Rva Popovitshin kirje naisille
Koko maailman huomio kiintyi viikko sitten neuvosto­liittolaisten
kosmonauttien, "taivaallisten veljesten" suur­saavutuksiin
avaruuslennollaan. Näistä muutamassa tunnis-sä
^"miljonääreiksi" (miljoonia kilometrejä taivaltaneiksi)
-tulleista miehistä puhutaan vieläkin suurella lämmöllä ja
ihailulla niin matalissa majoissa kuin isoistenkin piireissä,
eikä suinkaan vähiten tiedemiesryhmissä.
• ^•Me puolestamme haluaisimme kiinnittää erikoishuomio-ta
Pavel Popovitshin puolison, rva Marina Popovitshin kir­jeeseen,
jonka hän on osoittanut maailman kaikille naisille,
"tutuille j^ tuntemattomille" ystävilleen. Tässä kirjeessään
hari sanoo:
• Mieheni ja hänen ystävänsä .Andrian ovat neuvostoar­meijan
upseereja. Itsekin olen lentäjä. Kaikki ajatuksemme
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Niilo Hietapakka, R. R. 4, Port
.^rthur, täytti elokuun 6 pnä 77
vuQtta.
- Lyyli VTqlkk», Port Arthur,, täytti
maanantaina, elokuun 20 päivänä 60
vuotta. . . ,. .
Ylidymme, vaikka valittaen myö
hästynepnä, sukulaisten ja tuttaVain
onnentoivotuksiin.
Merirosvoradion
alus takavarikoitu
Kööpenhamina.— Varhain torstai­aamuna
poliisi takavarikoi merirus-voradjoalus
Lucky Starin Juutin
raumassa, ja hinaa:a kuljetti aluk­sen
satamaan.
Takavarikointi suoritettiin sen
johdosta, että alus ei kyennyt osoit­tamaan,
kansallisuuttaan, vaikka se
purjehti Libanonin lipun alla. Taka­varikointi
tapahtui klo 3.30 Suomen
aikaa. Kaksi tullialusta, joissa oli
poliiseja, ajoi aluksen viereen. Pa-liiseillä
oli aseet, ja varmuuden
vuoksi lähistönä oli myös merivar
tioston partiovene, mutta aseita ei­kä
merivartioston apua ei tarvittu.
Lucky Star antautui vastarinnatta..
Aluksen radiolähetyslaitteet mm. «e J«. viitisentoista matkaa. Joista
KapifaiistUten vsuurvaltojea ikeski-näiset
suhteet'ityat toisen .maailman­sodan'
jälkeen monimutkaistuneet
jatkuvasti. Suurvaltojen edut ryh­mittävät
niitä monessa tasosäa. El
ole, vain lännen yhtenäistä sotilas­liittoutumaa
NAITQn puitteissa, vaaii
sen ohella kuutdsmarkikinat, ulko-seit!
4kko, Rähska ja Englanti omine
silrtomaaongelmineeri, joiden kus­tannuksella.
Yhdysvallat Ja Länsi-
Saksa pyrkivät hyötynfJään mahdol-
Itilmman paljon, kansallisibT ja so-talilttojen
omistamiin' atomiaseisiin
"iittyvät Juonittelut." Ranskan Ja
Engllinnin taloudelliset vaikeudet Ja
toisaalta Länsi-Saksan paisuva teol­lisuus,
jolle yhdysvaltojen Ja , mui­den
läntisten voittajamaiden sodan-
Jälkeinen apu ahtoi lähtösysäyksen.
Keskeiseen asemaan näiden kapita­lististen
maiden välisten liUtoutu-mlen
joukossa on viime vuosina
noussut lis. Pariisina-Bonnin akseli.
JoSta huolestuttaa sekä anglosaksista
maailmaa. että rauhanvoimia kalk-klauä
maailmassa. Seuraavassa Jul­kaisemme
lyhennellen P. Jefimovin
asiaa koskevan kirjoituksen neuvosr
toliittolaisesta "Novoje Vremja"-leh­destä.
-—Suomennos. Ja väliotsikot
KU:n.
APCNAUERIN MATKAT
Liittokansleri Adenauer on todel­linen
Ranskan-kävijä: hän on llitto-kan.
slerina ollessaan suorittanut sin^
20 metrin pituinen antenni otetaan
pois aluiksesta. Jos kuitenkin käy
ilmi, että Luck Star on laillisesti re­kisteröity,
on viranomaisten pakko
asentaa radiolaitteet jälleen paikoil­leen
ja luovutettava laiva omistajil­leen.
Myöhemmin todettiin, että Lucky
Star on rekisteröity Guatemalassa
kaupallisen radioaseman asemalair
vana. Rekisteröinti on suoritettu
toukokuvin 15 päivänä Guatemalan
konsulaatissa Barcelonassa.
Muuten laivan omistaa guatemaa-lainen
Louis Arturo Delboso, joka
on vuokrannut aluksen tri Wilhelni
Keicherille. Keicher on yksi niistä
sveitsiläisistä henkilöistä, jotka ovat
Mercur-suunnitelman takana.
Suomen elonkorjuukin
uhkaa myöhästyä;
heinänkorjuu kesken
Helsinki. — Etelä-Suomessa on
heinänkorjuutilanne jatkuvasti huo
no, kerrottiin kasvinviljelylaitoksel-ta
Tikkurilasta.
Joissakin paikoin on heinää saatu
seipäille, mutta suuret määrät nii­tettyä
heinää on vielä sellaisenaan
pelloilla Heinänkorjuussa ollaan nyt
parisen viikkoa jäljessä normaalista
aikataulusta. Tavallisesti tähän ai­kaan
ajetaan heiniä jo sisään. Min­kälaiseksi
tilanne lähimmän parin
viikon aikana kehittyy, riippuu
luonnollisesti siitä, saadaanko kau­niita
ja lämpimiä ilmoja.
Kasvinviljelyslaitokselta kerrot­tiin,
että myös elonkorjuutyöt aina­kin
Etelä-Suomessa saattavat kolei­den
säiden johdosta viivästyä paril­la
viikolla.
yhdeksän on ollut luonteeltaan vi­rallista
Niiden yhteydessä hän on
tavannut presidentti de Gaullen. Vii­meisin
vierailu tapahtui heinäkuussa
Ja sille on sekä Ranskan että Länsi-
Saksan taholta tahdottu antaa eri­koista
painavuutta/
Paril5Jlaiset • epäilemättä muistavat
muiden saksalaisten Johtajien käyn­nit
Ranskan pääkaupungissa. Niinpä
parisenkymmentä vuotta sitten siel­lä
käväisi Hitler, joka samalla piti
puheen "uudesta Euroopasta".
Aaenauer ei tietenkään ole niin
tyhmä, että muistuttaisi isännilleen
tästä vierailusta, vaikka hänellä oli­sikin
hyvä halu Jatkaa si'loln aloi­tettua
työtä. Sen sijaan hän puhuu
näin: — Nykyisestä Ranskan Ja Sak­san:
välisestä liitosta pitää muodos­tua
eurooppalaisen poliltikan Ja Eu- kanssa, ranskalainen Air-Fouga sak-
YHTjEISTYON PERUSTA
'Mitkä ovat sitten he piirit Rans­kassa
Ja Länsi-Saksassa, joille Paril-sin-
Bonniti akseli on edullinen Ja
Jotka sen puolesta toimivat? - Pää-asiasiia
sitä kannattavat tuhrin Ja,
Pariisin rahamiesten .Ja teollisuus-monopolisUen
ryhmät. Nämä eivät
halua enää olla lentoon ja Wa8h-ingtonin
"köyhien sukulaistenr*. ase­massa,
vaan vaativat tasavertaista
asemaa ratkaistaessa kapitalismin
kansalnvällaen strategian ongelmia.
Ja samaan aikaan ne muuttavat
Uinsl-Eurooppaa ' tuklkohdakseen,
Jonne pääsy on tulevaisuudessa sal­littu
vpln Ruhrin ja Pariisin vallan­pitäjien
luvalla. —
PBriisin-Bonnln akseli el suinkaan
syntynyt de. .Gaullen ja" Adenauerin
istuutuessa pyöreän pöydin ympä­rille,
vaan sen perustat luotiin teol­lisuus-
ja rahapiirien salaisissa, täy­sin
epävirallisissa neuvotteluissa;
Joista vain eräät taloudelliset tosi­asiat
kertovat.
Niinpä eräällä Ranskan suurim­malla
pankilla — .Banque de Paris
et des Pays-Bas — on finanssisopi-mus
saksalaisen Deutsche Bankin
kanssa Ja niiden välinen yhteistyö
on erittäin kiinteätä. Edelleen rans­kalaiset
pankit runion Parlsienne,
Credit Lyonnals sekä Banque Louls-
Dreyfus ovat solmineet sopimuksia
länsisaksalalsten pankkien, etmen
kaikkea Dresdner Bankin kanssa.
Nämä flnansslyhtymät osallistuvat
yhdessä Länsl-Euroopan teollisen
kehityksen suunnitteluulf. Saharan
öljyesiintymlen käyttöön sekä pää­omasijoituksiin
heikosti kehittynei­den
maiden alueille.
Ranskan Ja Länsi-Saksan talou­dellinen
yhteenliittyminen on men­nyt
vle'äkin pitemmälle. Viime ai­koina
on Ranskassa perustettu usei­ta
'ranskalais-saksalaisia yhtymiä:
Compagnie Europe^nne de Tubes
Tclephoniques. Compagnie Europd-ennp
de R^slstance Jne. Kolme länsi-saksalaista
yhtiötä on ryhtynyt yli-teistyöhön
ranskalaisen Nard-Avia-tionln
kans.sa kuljetuslentokoneiden
rakentamiseksi. Ranskalainen SNE-CMA
solmi yhteistoimintasopimuk­sen
• Bayerische Motorenvverken
roopan rauhan perusta . . .
Ja presidentti.de Gaulle avustaa
omalla ta.hol]aan: — Saksan Ja
Ranskan välille on luotu kiinteä yh­teistyö,
on kehitetty perusta. Jolta
aina" uneksimamme Euroopan yhtcr
nälsyys voi tulla mahdolliseksi.
Kuten näkyy, Julkisuudessa puhut­tiin
ennen kaikkea ranskalais-saksa;
laisesta yhteistyöstä Ja Euroopan yh­tenäisyydestä
Adenauerin vierailun
yhteydessä. Kuitenkin monet seikat
antavat aiheen olettaa, että vierai­lun
todelli-set tarkoitukset olivat toi­saalla.
Aikaisemmin Adenauer matkusteli
Pariisiin ilman suurta propaga.nda,-
salalsen Messerschmlttln kanssa Jne.
On syntynyt laajoja kartelllsopimuk-
.sia kemiallisen ja metallurgisen teol­lisuuden
alalla. Ranskalainen pää­oma
tunkeutuu yhä enemmän Ruhr-llle
jp. lujittaa asemiaan Saarilla.
Tässä on todellinen perusta Ade­nauerin
Ja de Gaullen "tuloksel'isll-le"
neuvotteluille Ja Parllsln-Bonnln
akselille.
RISTIRnTOJA YHTEISTYÖN
TAKANA
Tämä yhteistyö ei luonnollisesti
hävitä samanaikaista taloudellista Ja
poliittista kilpailua näiden maiden
kesken. Länsl-Sak.sa on taloudelllses-jännityksen
lleyenemlfieen".
Tosiasiat puhuvat aivan to^ts.
Saksan ongelmat on eräs maailman
palopesäkkeitä tällä hetkellä, mutta
sen kalkkiin reaalisiin ratkaisuyri­tyksiin
vasta oAdenauer: El. Ja hän­tä
säestää uskollisesti de Gaulle, Jo­ka
läntisistä voittajavalloista on
kaikkehi .Jytlklmmln torjunut Neu­vostoliiton
neuvotteluesltykset.
' Tai Geneven f aseistarilsuntaneu-vottelut.
iTbkkö on vilpitöntä VJän-nltyksen
lieventämistä" se, että de
Gaulle' ideltäytyy. ylima)k.aan osal­listumalta
niihin. Ja kumppanina
.on Jälleen Adenauer, Joka kalkin kei­noin
: yrittää hankkia atomiaseita
Länsi-Saksan haltuun. ^
RANSKAN KANSA TORJUI
Ei ole Uunci ettei Parlisln-Bormta
akselin luojien ole onnistunut va­kuuttaa
Ranskan kansaa tämän yh­teistyön
eduista. Tässä auhteessa
Adenauerin viimeisin virallinen vie­railu
Ranskaan oli' varsin paljasta­va.
Senhän oli tarkoitus, kuten alus­sa
todettiin, osoittaa miten Ranskan
kansa suhtautuu säksalaiajohtajäan.
Suhde ei osoittautunut kovinkaan
ystävälliseksi, liittokansleri» terveh­dittiin
tomaatteja Ja kananmuiiia
heittäiiiällä, Julisteilla: "Alas saksa­lainen
militarismi!". "Muistakaa
Oradouria' Ja Ausohnvltzla!" Parlisisr
sa Ja monilla mullia paikkakimniUa
Ran.skas6a Järjestettiin Adenauerin
vierailupäivänä mielenosoituksia toi­sen
maailmansodan uhrien muisto­merkeillä,
Joita Ranskassa on yli 36,-
000. ., .
Adenauerin vierailun propaganda-tarkoitus
tuotti siis tappion Järjestä-jlUeen.
mutta epäilemättä Parllsln-
Bonnin akselin rakentajat jatkavat
yrityk.-slään tähänkin suuntaan.
Mitä kauemmaksi etäännytään
elokuun 13. päivästä vuonna 1061
sitä kiukkuisempina eräät piirit
sekä meillä että varsinkin paljion
puhutussa "vapaassa maailmassa"
tuota päivää mustavat. Sehän oli
Päivä, jolloin Saksan Demokraatti­sen
Tasavallan hallitus, neuvotel­tuaan
ensin ystävä- ja liittovaltioi-deh
hallitusten kanssa, sulki Ber­liinin
kohdalla avoimena olleen ra^
jansa mitä' moninaisempiin ilkite-koihin
kouliintuneelta ainekselta,
jonka eräretket eivät ulottuneet
vain Berliini^ demokraattiselle loh­kolle
vaan satojen kilometrien pää­hän
itään varsinaisesta länsi-foerlii-
Iäisestä tukikohdasta.
Berliinin rajan sulkemlspälvästä^
13. päivästä elokuuta näyttää muo­dostuneen
maailtnanrauhaa vastaan
vehkeilevUle oikea onnettomuuden
USA vakoilee yhä
avaruudessa
Lontoo; — Englannin ilmailu­liiton
viikottain ilmestyvässä
Fiight-Iebdessä sanottiin * keski­viikkona,
että Yhdysvallat on lä­hettänyt
20 satelliittia avaruuteen
ilmoittamatta niiden lähettämi-sestä.
Lehti kiiloitti, että 20 satelliitin
joukossa on kuusi Samostyyppistä
satelliittia, yksi Midas-tyyppinen
ja 13 satelliittia, joissa on sekä
SamoKsen että Midaksen laitteet.
'Satelliitit on lähetetty avaruu­teen
nojjidattaen ankaraa sotilaal­lista
vaitioloa.
"Monta yhtymäkohtaa" idän ja lännen
Genevessä esittämiltä ehdotuksilla
melua, melkein salaisesti. Mutta täi- tl Ranskaa voimakkaampi ja se pyr-suuntautuvat
siihen, että maa-ilmcussa
vallitsisi ikuinen rau­ha.
En lainkaan epäile, ettei­vätkö
sitä haluaisi kaikki maa­ilman
naiset.
. Kaikki naiset iästä, amma­tista,
yhteiskunnallisesta ase­masta,
kansallisuudesta ja us­konnosta
riippumatta tuntevat
epäilemättä samalla tavalla
keskustelun kajotessa sotaa.
Sota ei voi tuoda tullessaan
muuta kuin surua. Minä ja
mieheni olemme lapsuudes­samme
kokeneet sodan kau­hut.
Eniten maailmassa ha­luamme,
ett^i tyttäremme,
kuu.sivuotias Natasha- eikä ku­kaan
lapsi maan päällä joutui­si
kokemaan sitä, minkä me
saimme osaksemme.
Me naiset voimme tehdä hy­vin
paljon, jottei meiltä lähei­siä
ja rakkaita ihmisiä niin
runsaasti vienyt verinen sota
enää toistuisi. Tässä syy, miksi
käännyn Jänään puoleenne, tu­tut
ja tuntemattomat ystäväni,
kehoittaen teitä pyrkimään
rauhaan ja iloon maailmassa.
Toivon jokaisen teistäkin
saavan kokea satnanlaista on­nea
kuin minä tänään, olla yl­peä
läheisestä ihmisestä ja ko­timaastaan.
Olen vakuuttunut siitä, ettei
ole. kaukana päivä, jolloin nai­nen
lähtee avaruuteen. Se len­to
omistetaan naisten- taiste­lulle
rauhan puolesta, rauhan,
jota ihmiset kaikkialla odotta-
•vat. •
En epäile, etteivätkö naiset
samanarvoisina miesten kans­sa
tulisi' raivaamaan avaruus-reittejä
uusiin maailmoihin.
lä kerralla mainostettiin liittokans­leria
Raniikassa suurläänlsesti. Niin­pä
"Le Monde"-lehtl kirjoittaakin;
että, "matkan keskeinen mielenkiin­to
keskittyy siihen, että se antaa
mahdollisuuden määritellä, mis.sä
määrin Ranskan kansa hyväksyy
(Saksan Ja Ranskan) Johtajien jat­kuvan
lähentymispolitiikan".
KOLMEN PÄIVÄN
"HUIPPUKESKUSTELU"
Kolme ensimmäistä vierailupäivää
Adenauer omisti n'euvotteluille de
Gaullen"'kanssa. Ennen tätä tapaa­mista
olivat eräät muutkin NATO-maiden
Johtajat käyneet Pariisissa,
mm. Macmillan. Joka oli palatessaan
Lontopseen "ollut synkän näköinen",
•kuten lehdet täydensivät yleistä
kommunikeaa, sekä Dean Rusk, jon­ka
Euroopan-klertueen vaikeimpana
palkkana pidettiin juuri Pariisia.
Ja nyt näiden neuvottelujen jäl­keen
Pariisiin saapuu Adenauer. Jo­ka
kolmen päivän ajan keskustelee
henkilökohtaisesti de Gaullen kans­sa.
Tämä ei voinut olla herättämättä
selvfiä levottomuutta niin Atlantin
kuin Englannin kanaalinkin toisella
puolella.
VIRALLISET KOMMUNIKEAT
TOTUUTTA PEITTÄMÄÄN
Lehdille annetuista tai vuotaneista
tiedoista on käynyt Ilmi. että sak-salals-
ranskalalslssa neuvotteluissa
on käsitelty kolmea pääkysymystä:
ranskalais-saksalaisen sotilaallisen
Uiton lujittamista, "Eurpopan poliit­tisen
yhteisön"-ongelmaa sekä ato-mlasekysymystä.
Nämä 'Ongelmat
ovat epäilemättä Jatkuvasti avain­asemassa
Länsi-Euroopan suurvalto­jen
välisissä suhteissa.
Virallisessa keskustelujen jälkeen
annetussa kommunikeassa el odotus­ten
mukaisesti puututtu ongelmien
yksityiskohtiin, niistä puhuttiin vain
perin yleisesti. Ja tämä onkin ym­märrettävää.
Voisivatko Parllsln-
Bonnln akselin luojat puhua avoi­mesti
tämän liiton luljttamlsesta Ja
yhteisestä kamppailusta anglosak­sien
työntämiseksi pois LänsiiEuroo-pan
markkinoilta suututtamatta liit­tolaisiaan
NATOn puitteissa Voisi­vatko
he julistaa varustelujen laa­jentamista
Ja revanshlpolltlikkaa
Euroopan sosialistisia valtiolta . vas­taan,
kun kalkki kansat vaativat
rauhaa? Eivät voi, ja siksi viralliset
kommunikeat on kirjoitettu peittä­mään
totuutta neuvottelujen kulus­ta.
kii. käyttämään tätä kaikin keinoin
hyväkseen yhteismarkkinoilla. Joilla
vallit.see "pääomien, ihmisten ja raa-ka-
nlneen vapaa siirtyminen". Län­si-
Saksan valuutta- ja kultavaran­not
ylittävät Ranskan vastaavat va-,
rannot ja kaikki tämä antaa Ruhril-le
mahdollisuuden työntää ranska­laisia
liittolaisiaan syrjään mm.
Ranskan entisistä siirtomaista.
Ranskaa heikentää myös sen itse­pintainen
pyrkimys luoda oma kan­sallinen
atomiase. Atomivarustelu
nie'ee si^unnattomasti varoja ja niin
Ranska on sidottu Länsi-Saksan lai­noihin..
Mutta toisaalta niin kauan
kuin Ranskalla on . atomiase, mutta
Länsi-Saksalla ei ole, on Ranskalla
johtoasema sotilasliittoutumassa.
SOTAISA LIITTO
Mitä tulee Parll.sln-Bonnln sotl-laalii.^^
iln pyrkimyksiin, niin niitä el
voida hämätä virallisten kommuni­keoiden
julistuksilla, vaikka näissä
vältetänkln tämän liittoutuman Joh­tavan
"reaaliseen Ja pitkäaikaiseen
Geneve. — Neuvostoliiton päävat
tuutettu Valerian Zorin sanoi Gene­ven
aseistariisuntakonferensslssa
perjantaina, että Yhdysvaltain Ja
Neuvostoliiton ydinaseiden kuljetus­välineiden
poistamista koskevissa eh­dotuksissa
on monta yhtymäkohtaa.
Zorln puhui sen jälkeen kun hä­nen
amerikkalainen (virkaveljensä,
Arthur Dean oli esittänyt Yhdysval­tain
näkökannan alueittain tapahtu­vasta
valvonnasta ja ydinaseiden
kuljetusvälineiden asteittaisesta
poistamisesta.
Neuvostoliiton valtuutettu • sanoi,
että hänen maansa vaatii ydinasei­den
kuljetusvälineiden IGO-prosent-tista
tarkkailua. '
Näissä kysymyksissä vallitsee Neu­vostoliiton
ja länsimaiden valtuus­kuntien
välillä edelleenkin erimieli­syyttä,
jota vastoin Neuvostoliiton' Ja
Yhdysvaltain ehdotuksissa, jotka
koskevat keinoja ydlna-selden tuhoar
miseksi Ja tuotannon supistamisen,
tarkastamista koskevia menetelmiä,
on monta yhtymäkohtaa, sanoi Zo­rin::.-,
den kieltoon liittyvien ongelmien
käsittelylle. Konferenssi Jatkaa' kes­kusteluaan
ydinaseiden kuljetusväli­neistä
ensi keskiviikkona.
Yhdysvaltain päävaltuutettu. Art­hur
Dean teki, uutistoimisto Reute-ih:
mukaan, perjantain istunnossa
seuraavat kaksi ehdotusta:
1. Maiden jakaminen vaikkapa yh-.
deksuän samankokoiseen vyöhykkee­seen,
jotka tarkastettaisiin - asteittain
sitä. mukaa kun aseistariisunnan to­teuttaminen
edistyisi;
2. Maldeh jakaminen useampaan
samankokoiseen vyöhykkeeseen, Jois­ta
useilla voitaisiin' samanaikaisesti
suorittaa tarkastuksia.
päivä, JoUoln heidän sormensa todel­lakin
likistylvät aldanrakoon. Tur­haan
he ovat kuluneen vuoden aika-na
yritäneet sekä wiskyllä iimostet- ,
tujen. nuorten hulinoitsijalii ettjl '
amerikkalaisten panssarien voimalla
valloittaa takaisin entisen ^ temmel­lyskenttänsä.
Alvan viime päivinä he '
ovat' jälleen puuhailleet kuumeisesti
sytyttääkseen "halvan - atomlpom- '
minsa". Joksi he kyynillisesti Berlii­niä'
| nimittävät. '; Tuo puuhailu el
kulterikaian voi tuottaa "jnuuta tu- '
losta kuin olla uutena to,disteena sil- '
tä,' miten välttämätön Saksan rau— '
hansopimuksen : allekirjoittaminen '
on. •» '
Jälleen on kulunut yi i kahdeksan,.,
kuukautta siitä, kun USAn hallitus
aloitti uudelleen .' diplomaattisia ka­navia,
n^öten. Saksan kysymystä
koskevat. neuvottelut Neuvpstollitön r
hallituksen kanssa. Ja Jälleen tuo
Saksan .rauhansopimuksen alleklrr'
joittamisessa tapahtunut lykkäys; op
ollut: omiaan vahvistamaan käsitys­tä,^
että länslvaltaln .tarkoituksena '
ei olekaan sitoa toisen maallmatiso-dan
suoranaisena jatkpiia kolmaitta .
valmisteleivien hitlerllälskenraalleii;
käsiä' rauhansopimuksen avulla,
vaan päinvastoin^ antaa heille mah- "
dolllsipman paljon alkaa tehokkaa­seen
aseistautumiseen. Eivätkä nuo
uudesta "kommunlsmliivasfcalsesta''
rlstlretkestä haaveilevat kenraalit'"
puolestaan ole vitkastellen ]cäyttä-neet
saamaansa 17 vuoden hengäh-dy.
staiikoa hyväkseen. Heillä on käy-'
tettävissään Jo ' puolen miljoonan
miehen rauhanaikainen armeija 'se-, .
kä tukikohtia miltei kaikissa länsi- '
eurooppalaisissa maissa, mukaan lu­kien
myös sel'aiset Itämeren
kum Tanska ja Norja.
Jokainen ajatteleva ihminen ta­juaa
toisen maailmansodan taustaa ,'
vasten asiaa tarkastellen, että natsi-kenraalien
"kommunisminvastainen!' ,>
intoiiu tähtää kalkkien kansanval-'" =
täisten voimien nujertamiseen, jopa-kokonaisten
kansojen orjuuttanii-mi.
scen. Niin ikään on sotatekniikan
nykyisellä' asteella ja sosialismin
muututtua maailmanjärjestelmäksi
kaikille selvää, etä Jokainen vaikava
asevoimin tehty osittainenkin-yri­tys
horjuttaa rauhanomaista rin-nakkainoloa
muuttuu nopeasti ennen
näkemättömän tuhoisaksi maali-'
man paloksi.
.Siksi rauhantahtoisten kansojen '
vetoomukset suimtautuvat jälleen
kerran länslvaltain 'pääkaupunkei­hin,
jotta siellä järki pääsisi voitolle
ja Saksan rauhanosplmus saataisiin
lopultakin aikaan.
maat^
MISSÄ O N GIZENGA?
Acra. — The Ghana Times kir­joittaa
elokuun 7 päivänä pääkir­joituksessaan,
että afrikkalaisesta
isänmaanystävästä Antoine Gizen-gasta,
joka viruu jossakin tietymät­tömissä,
ei ole kuultu mitään sen
Englannin valtuutettu Joseph God-'jälkeen kun hänen vaimonsa ja äi-ber
esitti pahoittelunsa siitä, että
Zorin oli torjunut alueittain suori­tettavaa
tarkkailua koskevan ehdo­tuksen.
Intian valtuutettu Arth Lall sanoi
toivovansa, että Yhdysvallat ja Neu­vostoliitto
voisivat päästä sopimuk­seen
myös muista kohdista. Hän
aloitti sitten keskustelun aseistarii­suntaa
koskevan- sopimusluonnoksen
neljännestä kohdasta. Jossa määri­tellään
allekirjoittajamaiden perus-velvoiiukset.
Länsivaltojen valtuutetut sanoivat
perjantaiaamuna pidetyn istunnon
jälkeen, että tämä konferenssin 68.
täysistunto oli ollut "rauhallinen" Ja
että istunnossa oli vallinnut hyvä
työilmapiiri.
Seuraava täysistunto pidetään tlls-tinsä
pyysivät päästä miehensä ja
poikansa lähelle.
Minkäänlaisia todistuksia Gizen-gaa
vastaan ei ole. Hänen ainoana
"rikokseneen' voidaan pitää sitä,
että hän päättäväisenä vasti-öti uus-kolonialistilaisten
suunnitelmia riis­tää
Kongon kansan rikkauksia. El­lei
hänelle voida lukea "rikokseksi"
muuta kuin se, että hän kulki roh­keana
Tshomben murhauttaman
Patrice Lumumban jälkiä, niin ko­ko
Afrikan ylpein mielin on osalli­sena
tässä "rikoksessa", sanoo leh­ti.
Voimme avoimesti sanoa, että
Ghana ja kqko vapaa Afrikka kat­soo,
että Gizenga on paitsi Adoulan
hallituksen, myös YKn ja niiden
uuskolonistien vanki, jotka sanele-talna
ja se on omistettu ydlnkokel-j vat omat ehtonsa Leopoldvillessa.
Gizenga on heidän vankinaan, hä­nen
terveytensä ja turvallisuutensa
on heidän vastuullaan. Jos Gizen-galle
tapahtuu jotain, niin nämä
jo mainitut ovat syyllisiä. Patrice
Lumumban kauhea murha oli jo
liikaa, ja afrikkalaisten viha tulee
siinä tapauksessa olemaan rajaton.
Silloin uuskolonialistit voivat olla
varmoja, että se hauta, jonka he
ovat kaivaneet Gizengaa varten,
muodostuu heidän Kongoon ja koko
Afrikan mantereeseen kohdistuvien
haaveittensa hautapaikaksi,, sanoo
lehti.
KYSYMYS
Isä: Sinä olet sitten pässi!
Poika: Miksi pässin isää sitten on
nimitettävä?
POLIITTISTA REHELLISYYTTÄ
Wisconsinin kuvernööri selitti
demokraattien vaalivoittoa seuraa­vaan
tapaan: "Republikaanit valhet-telivat,
pettivät ja varastivat, mut­ta
jumalan avulla me voitimme
heidät omassa pelissään."
PÄIVÄN PAKINA
Jälleen valjaissa
Hyvinhän se njeni.
Kiitos kysymästä.
Kesäloma nimittäin. V
Mutta kaikesta huolimatta olem-^
me kuitenkin samaa mielipuolta
toisten kesälomalaisten kanssa,: että
Canadassa pitäisi olla paljon "ko­vemmat
lakit" kesälomien tiimoil­ta.
Kaksiviikkoisen ulkoilun ja ren­toutumisen
jälkeen pitäisi olla
lakivoimaisesti pakollinen viikon
lepo.
Mutta kun tässä epätäydellisyys
sien, maailmassa on sellainenkin
epäkohta, että kaikki ihmiset eivät
saa viikonicaan kesälomaa - r ja se
on todella surkea häpeätarha rik­kaalle
Canadallemme kun muiste­taan,
että "köyhissä" sosialistimais­sa
on kaikilla ihmisillä maksulliset
kesälomat — niin mitäpä tässä tur­hia
ruikutetaan vaivoistamme. Sen
kun yritetään taas sopeutua joka­päiväiseen
rutiiniin.
Nyt onkin todella edessä arki­päivät
ja reikäleivät. Ei ole juhlis­ta
tietoa ennenkuin jouluna ja' sen
jälkeen helmikuun loppupuolella,
jolloin mateet nousevat kudulle ja
me kalahullut saamme nauttia ma-teenpyyntihuvista.
; Kalastuksesta-puhuen on totuu­den
nimissä — ja meidän sunnun­taikalastajien
ei tarvitse valehdella
— myönnettävä se tosiasia, että
vaikka kalaa saatiin ja syötiin, niin
mitään Pietarin kalansaaliiseen ver­rattavaa
ei kuitenkaan saatu. Epäi­lemme
peräti sitäkin, että kalan
torihinnat eivät laskeneet edes
täällä Sudburyssa, Toronton ja
Vancouverin hinnoista puhumatta­kaan.
. ;
Kalavalheet ovat idiksi viattomia,
että niistä ei joudu tilinteolle edes
taivaan portilla, ja siitä kaiketi joh­tuu,
että niistä "ongesta päässeistä'
puhuttaessa tahtovat "sylimitat" ol­la
liian lyhyitä.
Suurimman sellaisen — emme
nyt halua sitä edes kalavalheeksi
sanoa—- kuulimme naapuriltamme
"Kala-Kallelta" joka kertoi saaneen
Trout Lakesta oikean syvyyksien
hirmun.
Puhe on tietysti Lockerbyn eli
Sudburyn kaupungin rajojen puit­teissa
olevasta Trout-järvestä jonka
nimen muuttamista on propagoitu
visseistä piireistä sillä perusteella,
että Trout-järviä on tuhansittain
eri puolilla maata ja sitä paitsi,
Lockerbyn Trout-järven.historialli­nen
nimi on Nepahwin-järvi. "Joka­päiväisen"
Troutjärvi-niminen tilal­le
oli-siis saatava historiallinen ja
kaiken lisäksi romanttiinen Nepah-win-
j^äi"vi-nimi.
Tarkoituksemme ei kuitenkaan
ollut puhua mainitusta järvestä
yleensä eikä sen nimestäkään, vaan
sen suurista kaloista. "Vanhat tai-marit"
tietävät kertoa, että kaunis
Trout-järvi jonka rannalla Työn,
Puisto sijaitsee, oli aikoinaan erit­täin
kalarikas järvi.
Nyt ei sieltä die kuitenkaan enää
vuosikausiin saatu 'muita kaloja
kuin pieniä ahvenia: Mutta mätä­kuun
hellepäivinä sieltä kuulema
nousee oikeita syvyyksien hirmuja.
Niin ainakin vakuuttaa ystävämme
Kala-Kalle.
Eipä silti, ei hänkään sieltä tänä
kesänä saanut, mutta "todistuskap­paleena"
karkuitielle päässeestä tai
päästetystä hirmusta on Kala-Kallel-la
kolmen varttituuman vahvuinen
hamppuköyden pätkä.
Miehen kertoman mukaan qli sy- •
vyyksien hirmu tarttunut kolmihaa-raiseen
ankkuriin, räikä "muistutti
tosin kolmihaaraista uistimen kouk-kuai;
kuten hän , kertoi. > '
Vaikka Kala-Kalle väitti, että sen
hirmun silmien välikin lähenteli
sylimittaä, niin hänen kaverinsa,.
Emppu, oli kuitenkin sitä mieltä,
ettei se noussut aivan veden pin­taankaan.
Jokatapauksessa he kum­matkin
sanoivat, että niin painava
peto se oli, että Empun oli lyötävä .
kirveellä "siima" eli ankkuriköysi •
poikki, ennen kuin kotiin pääsivät
lähtemään.
Oli miten tahansa, meillä misuk-sen
kanssa ei kesälomalla tarvittu
kaloja veneeseen nostettaessa eikä
peratessakaan kirvestä. Tavallinen
taskuveitsi aijöi asian.
Jokatapauksessa voimme sekä
omasta että misuksen puolesta va­kuuttaa,
että Ontarion korpimaissa '
on ihania lomanviettopaikkoja. Va­litettavaa
vain on, että canadalai-
^et yleensä eivät joko saa tilaisuut­ta
viettää muutamia päiviä vuodes­sa
sellaista eräelämää, tai eivät oi­valla
ja käsitä, kuinka ihania- "tu­ristimatkoja"
voidaan tehdä omas-sa
maassamme.
Toivottavasti saamme vuoden ku-lutUia
ehkn,.palata asiaan.
-^Känsäkoura.