Vapaus, August 2, 1960

              mm
» 1 1
S:
m Mm
^^Sivu'2..*.« /Tiistaina,.elok. 2.p. — Tuesday, Aug. 2, 1960
m
i i
sm
'(UBERTT):—?'In'dependent Labor
tov?f6;fl917l!^Authoriae^
_iDartmeritV^ottava:tPul(-3
lifflecr>i'thrlqe''::weekly:''^^ Tuesäays,
t^ursdas«iandi:Saturdaysby.Vapaus
Publishing Company.'Ltd., at 100-102
Elm St'W.','Sui dburyl,O;"n" t., Canada,
Telei^hones: Bus. Office OS: 4-4264;
Editorial Office OS. 4-4265. Manager
£. Suksi. Editor W. Eklund. Mailing'
address: ,Box 69, Sudbuiy.' Ontaria
Advertising^rates :ui>pn'' applicatton.-
Tfansl'at;ifen"<rf!^' ofy charge. y^', '' "
Canadassa: ' 1 vk. 8.00 6 kk.'4a5
Yhdysvalloissa: 1 vk. 9.00 6 kk! 4.80;
Suomessa:- 950 6^ kk. 5i!5
•SS
'•'•iti.
-am
M
mm
m
S:
m;-
m
mm;.
im
mi
i l
i i
m
mi
M
•
1
•
Rs
riielsiiigissä ilmestyvä "Kansan Uutiset" käsitteli toimi­tuspaikallaan
heinäkuun 24 pnä.kuinka Neuvostoliiton ja
toisten^ sosial^timaiden taholta on voitu estää impeifialisti-maideijj
suunniteltuja^ hyökkäyksiä'" ja-kuinka Suomen taan­tumukselliset
ovat suhtautuneet siihen. ' Kirjoitus" on koko­naisenaan
seuraava: v
Kuuban ja Kongon tapahtumat ovat todistaneet vakuut-tavasti,
että imperialistinen leiri on edelleenkin hyökkäys-,
haluinen. Mutta toisaalta ne' ovat osoittaneet, että Neuvosto­liito^,
a, muide^ sosialististen maiden voimat on niin suuri,
että hyökkäys voidaan ehkäistä tai lopettaa lyhyeen,
^ Vielä' pari.viikkoa sitten näytti ilmeiseltä, että Yhdys­valtojen
johto aikoo toteuttaa, bitjardimies Nelson' Rocke-fcjierin
ja eräiden muiden amer.kkalai^tei^ imperialistien vaa­timuksen-
"merijalkaväen lähettämisestä Kuubaan". Mutta
kun Neuvostoliiton pääministeri ilmoitti selvästi koko sosia­listisen
leirin olevan valmis puolustamaan Kuubaa, se tehosi.
Tosin Yhdysvaltojen poliitikot julmistelivat, etteivät he anna
kenenkään puuttua Amerikan mantereen asioihin. Myös mei-dpii
maassamme oikeisto uhkaili Uuden ^"uömen tavoin, että
"Castro vie Kuuban tuhoon". Mutta jo heinäkuun 14 pnä
USAn-hallitus selitti, että "aseellisen hyökkäyksen vaara
Kuubaa vastaan on kuviteltua". Ja vaikka sellaisiin lausun­toihin
ei voidakaan täysin'luottaa, nä;^ttää kuitenkin toden­näköiseltä,
ettei Yhdysvallat lähde aseelliseen hyökkäykseen,
vqan tyytyy "sokerinostolakkoon", siis taloudelliseen kiris-tjrkseen.
Tämä taloudellinen painostus ei ole Kuuballe pelottavaa
nyt, kiin Raul Castro, Kuuban pääministerin veli, on käynyt
Moskovassa sopimassa siitä, että Neuvostoliitto ja ilmeisesti
myös muut sosialistiset maat ostavat Kuubalta ne tuotteet,
joita Yhdysvallat tai muut kapitalistiset maat "saartavat".
Sosialistinen leiri voi turvata Kuuballe tavallisen kauppa­vaihdon
puitteissa kaikki tuotteet, joita se tarvitsee. Täten
Kuubaan pelastettu ainakin tällä kertaa, ja ilmeisesti impe­rialistit
harkitsevat perusteellisesti, ennen kuin yrittävät
hyökkäystä uudelleen.
Mycjs Kongon nuori tasavalta sai Neuvostoliitolta sen
avun, j o t a ' presidentti 'kasavubu ]a pääministeri' Liimumba
pyysivät'nähdessään, etteivät belgialaiset hyökkääjät lähde
maasta, vaan "vieläpä laiineri suurvaltojen apuun luottaen
panivat ^atangalaisen kätyrinsa Tshomben ilmoittamaan, 'et­tä
hän vastustaa asevoimin YK:n joukkoja.
N^uvo^foliittq ,v^ati,Koi?gQn Ifysyjnyksen uutta käsitte-,
lyä YK:n turvallisuusneuvostossa ehdottaen pptöksessä sa­nottavani,
jBl|t^-.h5^ökkää^iei[i on Jähdettäyä Kongosta kolmen
päivänjj^ji pes^a. ^Sxihep liittyi mj^ös ilmoitus» että ellei tur­vallisuusneuvosto
ryhdy hyökkäystä pysäyttäviin toimenpi-
"teisiin,,neuvostohallitus n^enettelee.tilanteen vaatimalla-ta- -
valla. Yiidys^ltojen/edustaja-^ vastasi siihen uhkaillen ja
Helsingistakin''kajäiiti' Amerikan* ääni Helsingin Sanofnien
kiukkuisessa pääkirjoituksessa: "Mihin tähtää Hrushtshev?"
Mutta^^iukutte|lu^ei auttanut. Kun, imperialistiset suurval­lat
taj,y|ivät, ett|' Neuvostoliitto 'ja koko sosialistinen leiri "
aikovat todella turvata itsenäisen ja yhtenäisen Kongon tasa­vallan
. plemassaolon, syntyi turvallisuusneuvoston päätös,
jossa belgialaiset velvoitetaan lähtemään Kongosta "nopeas­t
i " , yasta neuvostohallituksen päättävä kannanotto ratkaisi
tämäUj^ kysymyksen. Nyt kaikki turvallisuusneuvostossa ja
myös koko YK:ssa edustetut hallitukset ovat tavalla tai toi­sella
antaneet ym'märtää, etteivät ne kannata «Katangan irrot­tamista
Kongosta, mikä merkitsee sen tunnustamista, että
hyökkääjien'poistuttua Kongon tasavalta säilyy yhtenäisenä.
Suomessa on vain oikeistolehdistö ollut ehdottomasti im­perialistisen
hyökkäyksen puolella, Fidel Castro ja Kuuban
hallitus on haukuttu monta monituista kertaa sekä Uudessa
Suomessa että Helsingin Sanomissa. Samoin Uusi Suomi
vielä eilisessä pääkirjoituksessaan sätti Kongon tasavallan
johtajia ja itki Belgian kuninkaan puolesta,' mikä sopiikin
•Suomenvtasayallan: perustamista vastustaneen oikeiston^^ä
nenkannattajalle. Suomen Sosialidemokraatti puolusti ul­jaasti
kahdessa artikkelissaan Katangan' irrottamista Kon­gosta
j a leimasi Kongon yhtenäisyyden puolustamisen "im­perialismiksi".
Nämä oikeistolaiset mielenpurkaukset seura­sivat
maailmanlehdistön taantumuksellisimman osan hah­mottelemaa
linjaavja Suomessa ne kaikuivat varsin oudolta,
koska maanime ei varmastikaan kohenna omia etujaan hyök­käämällä
muita heikkoja kansakuntia vastaan ja kannatta­malla
imperialistisia hyökkäyksiä. Luku erikseen on se, että
puolustamalla imperialistien-väkivaltatekoja; Suomen ;oikeis-to
joutuu aina hyökkäilemään myös naapuriamme Neuvos­toliittoa
vastaan.
^ .Sosialistisen leirin johtavan maan päättävä toiminta on
pelastanut Kuuban ja Kongon joutumasta imperialismin saa­liiksi.-;
Tämä tpsiasia vahvistaa jälleen oikeaksi sen väitteen,
että spta eij^ykyi^in ole kohtalonomaisesti väistämätön. So­sialismin
voffiä on niin suuri, että se pystyy suojelemaan
kansojen .vapautta ja samalla maailmanrauhaa.
Mi SYNtMMÄ-
- P Ä I V I Ä ;
suuLsm9sJ.> J?0 9.y.ftg ggjJlU UUtSUtJ
; -Anna^^ Sorjonen,. Timmins,^pnt
,täytti\su4nuntaina", "heinäkuun *'-3l:
pnä 72 vuotta. ' / , -
Emil Wilen, Vancouver, B. C.
(nyt Suomessa) täyttää tänään, elo­kuun
2 pnä 74 vuotta,
EUi Saari, Vancouver, B , C , täyt­tää'
lauantaina, elokuun 6' pnä 74
vuotta.
Arvo Skytte,'"* 'Whanock, B . C ,
täyttää sunnuntaina, elokuun 7 pnä
73 vuotta,
' HUma Dllarttinen, Whanock, B.C.,
täyttää^unnuntäina, elokuun 7 pnä
66 jruotta, ^
Yhdymme sukulaisten J a tutta-vain
onnentoivotuksiin.
Yättava ja kaunis juhla%tiri
sunnuntaina kellolip. .••l|l|:«>:i
MäkiV'
(J^tlkoaM. sivulta)
Nttin 3,000 ihmistä..,
(Jatlkoa 1, sivulta) .
ro, joka. R i k u Vuorimäen johdolla
lauloi "Karjalan kunnailla^^j^; " K o ­sioretki",
sekä Glenys Andersonin
johdolla kauniin "Virta soljuu'".
Molempien; johtajien johdolla lau­letut
laulut saivat runsaasti kätten­taputuksia.
Iltapäiväjuhla päättyi kaikkien
kuorojen yhdessä: esittämään ja Ver
li: Kentalan: - johtamaan ; mahtavaan
CSJ:n marssiin.
CSJ:n marssia laulettaessa: nousi
yleisö seisomaan, yksi toisensa esi­merkkiä
noudattaen; Se ei kuiten-kaan
olisi ollut asiaan kuuluva, s i l ­lä
vain kansallishynmeille kuuluu
yleisissä • tilaisuuksissa;; seisaallaan
kunnioittaminen. Tilaisuuksissa,
joissa on vain SJ:n jäseniä, on pai­kallaan
oman marssin .kunnioitta­minen:
seisomalla, mutta yleisissä tir
laisuukä:issa ei tulisi asettaa, yleisöä
valitsemaan kumman tekee,; istuu
vaiko seisoo Samoin olisi paikal
läSn muistaa,' että jos esitystä: kun­nioitetaan
seisten,: ei -sille taputeta
käsiä.
N i i n päättyi; hyvin onnistunut
lauantaipäivän juhla j a tyytyväisin
mielin lähti yleisö valmistautMmaan
Timminsin haalilla kello 8: ip. alka­vaa
/ ' L o k a r i n morsian"-näytelmäir
esitystä tai South Porcupinen haa­lin
iltatansseja varten.
11 ihmistä kuoli
kuumuuden takia
Teheran. — Poikeuksellinen;
kuumuus; : lämpömitfari' noiisi:
H8 asteeseen <F) —tappoi vii­kon'
lopulla 11 ihmistä Andim-tshkissa,
Etelä-J(ranissa.
' ' M i e l e n k i i n n o l l a ' ' seurasi v yleisö;
Paavo' Voutilaisen' johtamaa Por|
A r t h u r i n " ' varhaisnuorten" voimisj
teluesitystä, todeten, että uutta
tervettä joukkoa on nousemassa.
Kun voimistelulle ^annetut ap-loodit
olivat" vaienneet, - asettuivat;
lavalle^ yhdistyneet mieskuorot, jot­ka
lauloivat^ mahtavasti laulut:;;
^•Pohjanmeri", j o h t i V e l i K e n t a l^
"Sortunut ääni", jolit, Ty Lemberg?
ja "Harmaan^ haÖanV,^joht, Rauha
Mäki. , ,
Kaunis::ja:värikäs:; näky oli kaik­kien
voimistelijain tyttöjen ja
miesten :>-^:« muodostaessa
huomattavan enemmistön -rr- marssi
kentälle ja Elsie Jokisen johdolla
musiikin, mukaan: suoritettu kaunis
ja vaihteleva \yhteisvoimisteluesi-tys.
Tämä esitys, samoin kuin y-leensä:
kaikki muutkin: ohjelmanu­merot,
jotka olivat hiottuja j a hy­vin
valmistettuja, sai valtavat ja
raikuvat kiitokset yleisöltä.
: , Juhlapuheen: .suomenkielellä . p i ti
Vapauden liikkeenhoitaja E; Suksi;
Voimakkaassa ja valaisevassa pu­heessaan
hän selvin esimerkein;
osoitti,^ ettei liikettämme ja järjes­töämme
jotka nämä Suurjuhlat o li
järjestänyt, voida suinkaan pitää
kuolevana j a taantuvana, sillä vain
elinvoimainenv j a ' C a n a d a n .suoma­laisten
työtätekevien suurien - jouk­kojen
myötätunnon ja kannatuk­sen
omaavat järjestöt-voivat saavut­taa
sellaisia saavutuksia kuin olem-me
- viime aikoina saavuttaneet ja
järjestää tällaiset juhlat ja tällai­sen
juhlaohjelman. Hän' osoitti
myös, kuinka tärkeä on toiminta
rauhan turvaamiseksi, joka on jär-jestöjemme:
yksi. päätehtävä, sillä:
vain rauhan oloissa voi niin fyysil
lineji kum henkinenkm kulttuuri
kukoistaa::ja että vain pysyväni raur:
hanoloissa vai nuorisomme saavut­taa
onnellisen -tulevaisuuden ja:
kaikki ihmiset hyvinvoinnin.
Puhe sai kuulijain yksimielisen
hyväksymisen, ja monet kdvivätkin
esittämässä puhujalle persoonakoh-tuiset
kiitoksensa. ^
r^..opuksi yhdistyneet kuorot, esit­tivät
vielä "Uusi ;Venäjä''ijoht. Ve­li
Kentala, "Pakkasessa'', joht. R i ­ku
Vuorimäki, "Sato sato vettä",,
joht. Glenys - Anderson; ja ("Suomav
hiis-jn Järjestön marssi'-, joht. V e li
Kentala. |
Edellämainittujen ohjelmanume­roiden
väliaikoina :suoritettiin: vies­tinjuoksut,
jotka' muodostuivat hy-"
vin; jännittäviksi, mutta joista, urr,
heilureportteri antaa :läheranDiätrse
lostukset. Tässä kuitenkin mafaiit-takooii,
jettä\ niönien , mielestä^ l o l i
erikoisen onnistunut-se järjestely,'
että yleisöle' henkisen^ ohjelman
väliajoilla annettiin aikaa levähtä­miseen
ja pieneen pakinointiin jän­nittävien
juoksujen seuraamisen
ohella. > ^.Järjestäjäin ^ sietää, ottaa
harkittavakseen, että eikö olisi' so|
pivaa, jos tätä menettelyä ryhdyt?
täisiin ^ käyttämään vastaisissakin
Suurjuhlissamme, vaikka se nyt o l i
lauantaisen'sateen ansiota.
Edellämainitun loistavan, hyvän
ja kaiklcia tyydyttävän ohjelman
esityksen jälkeen^ kuorojen vielä
ollessa lavalla,' kutsuttiin kuorojen
eteen ensinnäkin kaikkien kuorojen
johtajat ja apulaisjohtajat, voimis­telijain
johtajat, jotka olivat suu­rimman
taakan kantaneet työsken­telyssä
juhlien' ohjelman onnistumi­seksi.
Jokaiselle näille kiinnitet­tiin
kukka rintaan yleisöij^aplotee^
ratessa ja valokuvaajain hääriessä
ympärillä.
•'Kaiken päättäjäisiksi kokoontui­vat
vielä Liekkiläiset, Liekin kir­jeenvaihtajat
j a ' levittäjät toimit­tajan
kanssa: pieneen tutustumisti­laisuuteen.
N i i n päättyi y l i odotusten onnis­tunut
sunnuntain päiväjuhla, jos­kaan
ei aivan kaikkien osalta. Se
jatkui vielä niiden enemmän tai vä­hemmän';
näkymättömien r avintola-henkilöidenkohdalta,
joita nälkäis­ten
ja janoisten juhlavieraiden jou­kot
yhä piirittivät. Väsymystään
tunnustamatta koko päivän: lepää­mättä
ponnistelleet j a niäiniolla ra­vinnolla
juhlavieraita tyydyttäneet
työmyyrät jakoivat . v i i m e i s e t k in
ruoka-annokset, juomat ja kahvit,
iloisina siitän että olivat niin onnis­tuneesti
pystyneet täyttämään ras­kaan
'ja vaativan tehtävänsä. Sa­moin
;ahersivat vielä: urheilutoimit-sijat,
sihteerit ja pisteiden laski-jatrjotta
kaikkien pokaalien kohta­lo
ennen v i l t a k o n s r t t i a ' saataisiin
selväksi.
Kunnialla ja loistavasti oli ^ suo­riuduttu
valtavasta tehtävästä, jon­ka
lauantain sade teki tavallista
raskaammaksi; Tyytyväisinä voi
vat järjestäjät, myhäillä; vaikka vä­symys
j o . p a i n o i k i n . . . J a k i i^
na poistui:yleisö, kiitollisena.;näke-määnsä-.
jö kuulemaansa, kiitollise­na
siitä, että paljon oli tavattu van­hoja
tuttuja ja paljon uusia tutta­vuuksia
solmittu -r-: lujitettu yh-
, teenkuuluY^isuuden henkeä, ja saa?:
tu uutta' intoa.
-1(
Kongossa tyytymättömyyttä
YKn hitaudesta Katangassa
Moskovasta vakava varoitus Kongossa
yhä toimiville hyökkääjille
Piibia on valmis antaniaan korvausta
>Wasli^Qgtoi|. -^^ Puolan^ hallitus
' suostui viime laU^taina maksa­maan
.yhdysvalloille $40,000,000
. . : Puolassa olevien Yhdysvaltain kan-
^ . salaisilta ^ takavarikoitujen omai-suuksiea*
korvaukseksi.
"^T Sopiniuksen johdosta ^ päättyivät
14'vuotta kestäneet erimielisyydet,
rv Korvauksesta on' neuvoteltu, Varso-
Vvaissa ja ~' Washingtoniss'a,. maalis-
Lukuiiii 2-pmvästä .1959 lähtien, ^ ^'.^
\]'Mo1en!ii[>ien maiden diplomaattien
/.taholta ilmaistiin,' että -sopimuksen
; johdost^^on vmalidollisuus' laa jentaaj
4 mol'empientmaiden< talou yh*'
't.^.Puolv^fiuostUi.'maksamaan- Yhdysj
m
taan suostui vapauttamaan puola­laisia
varoja, jotka "jäädytettiin"
toisen maailmansodan aikana. Tä­mä
tullaan toteuttamaan muuta­mien
päivien -sisällä.
- P u o l a n hallitus niinikään sups-tuiäneuvöttelelnään
väH^
den Yhdysvaltain kansalaisten
kanssa, joilla on hallussaan-Ifuolan'
hallituksen obligaatioita;'jotka las­kettiin
J i i k k e e l l e 1919;^9 vuosien,
välisellä ajalla. Näiden.obiigaatioi-:
den arvon "arvellaan nousevan noin
$45,0o6,000:iin, -l , \ , /
" Fluolanl hallituksen takavarikoi-inan
^Y amerikkalaisten omaisuuden
Lontoo. — Neuvostoliitto tiedoit-ti
sunnuntaina, että se ei tule vält-telemäj^:-
vastuunalaisuuttaan: s i k
l o i n ; jos "hyökkäys /Kongoa vastaan
tulee jatkumaan".
VvTassin julkaisemassa hallituksen
lausunnossa-sanotaantulleen; sel­väksi,
että. Kongossa toimivat ;hyök-kääjät
"saavat rohkaisua ; N A T O - l i i ­ton
imperalistisiltajäsenvalloilta.'
Aikaisemmin, heinäkuun 15 päl-vänävi:
Neuvostoliiton pääministeri
Hrushtshev tuomitsi julkisesti " i m ­perialistien
hyökkäykset Kongoa
vastaan".
Sunnuntaina julkaistussa neuvos­tohallituksen
julkaisussa ::sanotaan;
että jos hyökkäys Kongoa vastaan
jatkuu, Neuvostoliiton hallitus "ei
vältä päättäviä: toimenpiteitä torju­akseen
hyökkääjät, jotka: saavat il^
meistä rohkaisua NATO-liiton kai­kilta
siirtomaavalloilta."
Neuvostoliitot^ hallituksen lau­sunnossa
.korotettiin erikoisesti,' et­tä
Neuvostoliitto on valmiina har­kitsemaan-;
laajakantoisen: .talousa-vup
ai)tan)ista Kongolle.
gaan ja se on aiheuttanut tyyty­mättömyyttä
kongolaispiireissä. Mr.
Hammaiskjbld on puolestaan ve­donnut
kongolaisia pitkämielisyy­teen.
Kongon varapääministeri G i -
zenga sanoi lausunnossaan, et­tä
kongolaiset ovat laskeneet alas
aseensa ja panneet luottamuksen^
sa Y K : n . Mutta jos siirtomaaher­rojen
vehkeily Kongoa vastaan
saa jatkua, silloin kantaa Y K
suuren edesvastuun, selitti hän.
Jäl6me:Sf2,0(»^0(W^ 20 «ryellaan Jnouseyän,' useampaan sa-yucKl(
ä'¥äjaU' puoles-, taan' miljoonaan'-dollariin.''!"^ ?' 7
Leopoldville. — Kongon halli­tuksen
jäsenet ilmaisivat sun-npmtaina
lisääntyvää tyy^ymätto-myyttä~
siitä niiten on YK:n toi­mesta
' hoidettu Kantanga-maa-kunnan
probleemaa.
Mainittu maakunta julistautui
heinäkuun 11 päivänä Kongosta
"itsenäiseksi", mutta, on yleisen kä­sityksen
mukaan tullutkin Belgian
protektoriaatiksi.
YK:n pääsihteeri Dag Ilam-marskjöld
neuvotteli viikonvaih-:
teen aikaiia Kongon hallituksen :
edusUjain kanssa tästi^ kiehuma-pisteeseen
kehittyneestä känt^-1
ga-Qx99km)n^p ongelmasta. Kon- ;
gon v^rapäämiplsteri Antonie Gi- 'l
zeqga. sanoi inr. HammarskjöldiI-1
le:' {'meidän täytyy kiinnittää > tei-1
däij. hjupmiqopi^e^se tosiasia, että i
me evune, ymmärrä Yk:n joukko* |
jep.hitautta Käntanganlssa, minkä,
ns\ MHitus ^on, avoimessa, kapi-
^YK:n; asevoimia ';^on'.''lähetetty
Kongon' joka, osaan, muttei>Kantana
United Nations. — Y K : n pääsih­teeri
Dag Hammarskjöld jakoi lau­antaina
:;yK:nTurvallisuusneuvos-:
ton jäsenille kopion Kongon halli­tuksen
: kanssa -tehdystä .sopimuk­sesta,
jonka mukaan Y K : n asevoi­mat
ovat Kongossa siihen asti, kun­nes
niiden:: tehtävät rauhan ^palaut­tamiseksi
tulee suoritetuksi.
Kummankin osapuolen toimesta
korotj^taan tässä sopimuksessa
Y K : n .Turvallisuusneuvoston peri­aatteiden
nopeata toteuttamista
Kongossa. Kongon hallitus on puo­lestaan
tehnyt täysin selväksi, että
ensimmäisenä tavoitteena on kaik­kien
belgialaisjoukkojeh> poistumi­nen
Kongosta.
Bryssel. —_Kongosla Belgian s i i
pien suojaan pyrkivän Kantangan
maakunnan ns. hallituksen edusta­jat
julistivat-täällä viikon vaihtees­sa,
että he eivät tule koskaan luo^
pumaaiT "itsenäistymisvaatimukses­taan".
Kantangan finanssiminis­teri
Pierre Kibwe, joka saapui tän­ne
viikon lopulla, sanoi matkusta­vansa
tiistaina Washingtoniih- ja
New Yorkiin Kantainganin "itse-näisyysaslan''
edistämistarkoituk-sessa.
)
" Ottawa. —"Kongon pääministeri
Patrice Lumumba, joka yrittää saa
da Canadasta teknillistä apua maal­leen,'
sai viikon" vaihteessa kuulla
pääministeri Diefqnbakerilta, että
Canada aikoo lähettää armeijan sig-nallsteja;
A f r i k a n kansoja avusta
maan. Lumummba lähti lauantai-iltana^
pois pääkaupungista useita
tuntej'a&5onnBa»rriäSrfia>kaa ^
USAn sotilas kylläs-fyi
iriiiierialistien
^otahankkeisiin
Moskova. - — Neuvostohallituksen
äänenkannattajassa Isvestiassa jul­kaistiin
viime viikon: lopulla uutinen,
jossa .sanottiin, etta puolalaissyntyi­selle
amerikkalaiselle kersantille, jo­ka
siirtyi ItarSak.saan': äskettäin, on.
myönnetty poliittinen asyylioikeus;
V : Lehdessä julkaistm kersantti Josef
Dutkanizin kirje, jossa han mm.; s a ­noo,
etta hän oli. kyllästynyt Yhdys­valtain
U-2 vakoilulentöihin.,
Han palveli Lansi-Saksassa olevas­sa
c amerikkalaisessa tiedonanto jouk­kueessa
kersanttina. Han meni l o -
malIer'vaimonsa: j a kolmen lapsensa
kanssa heinäkuun 5 pna ja katosi.
' Kirjeessään vDutkaniz sanoi men­neensä
toisen maailmansodan pää­ty
ttyä Yhdysvaltoihin : kodittomana
jkansalaisena ja joutui armeijaan; v:
1951. Hän vapautui armeijasta 1954
ja hän sanoo, etta ''yritin turhaan etr
.sia tyota. Lopuksi minun täytyi y h ­tyä:
vapaaehtoisena-armeijan :ipalve-;
lukseen.
"Olen omin silmin nähnyt kuinka
a merikkalaiset impenä listit ; yhdessä
kapitalistien, jotka rikastuvat asetoi-r:
mitut^sista,: kanssa vkiihoittavat;;;va­rustelukilpa
ilua ja valmistuvat so­taan."
Erin<omainen 'juhla- ^.i
konsertti^ So. Porcupuien "
korkeaikdululla \ %
' ' (Jatkoa l.'sivulto).
kein raikuvat, kättentaputukset '
' 'Sitten astui lavalle Toronton mies­ten
sekstetti, joka'lauloi kmneasti ja
miellyttävästi kolme laulua Ja ansait-i
si niillä'yleisön kiitokset* • ^ -.- . - ••
Viimeisenä esiintyi Suurjuhlien isän-;
takuoro>^ointu, laulaen Glenys An-/
dersoniU;. johdolla "Rakovalkealla"
"Metsäkukkia», jotka ohjaaja oli itse
kuorolle sovittanut ja "Trolka" RikH
Vuorimäen' johtamana, jossa, soo­lot
lauloivatl^June/Y^te Ja
ta, Andersonin säestäessä. Johtaja
kuin esittäjätkin palkittiin runsailla
taputuksilla.
Tilaisuus,„paättyi kaikkien kuoro­jen
yhdessä: esittämään V.CSJ:n mars-'
slin" jonka johti R. Vuorhnäki. '
Konsertissa oli yleisöä nohi 700—
800 henkeä, joka palkitsi kaikki esi­tykset:
: raikuvin; ^suosionosoituksini
osoittaen. siten olevansa: tyytyväinen
Jhyvaäji, vajittuun ja vaihtelevaan~
ohjelmaan;: Parista seikasta;; Jotka tu­levaisuudessa
tulisi huomioida, on
kuitenkin : ma inittava; Ne ovat seu­raavat:
Suuressa salissa, missä, on
lähelle 1,000 henkeä, pitäisi yksityis-jaduettoesityksiä
varten olla kovaää­ninen;
silla takapenkeissä istujat Jftir-:
vat: nytkin paljon vaille,:, sillä ,jokai-;
nen olisi halunnut: kuulla kauniiden
laulujen: jokaisen; sanan Ja-muutkin
esitykset. Nyt ei siihen ollut mah­dollisuutta:
j a se teki monet rauhattOr
miksi. .Toiseksi, ohjelmaa ei saisi -olla
nim; paijon, etta: se väsyttää::ihmiset.
Koko: päivän: urheiluja ja muuta oh­jelmaa
V kentällä : seuranneet iluniset
jaksavat vam vaivoin vielä IBalla. is­tua
: i^fi tarkkaavasti kuunnella: 4 tun­nin
ohjelmaa, vaikka se olisikin:niin
ensiluokkaista: kuin myt oli.: Vaikka
nyt Jätettiinkin, pois Jotakin, kuten
sudburylalsten trio mutta - muuta
otettiin tilalle:— oli hyvää: ohjelmaa
aivan lilaksi. ~
V Joka tapauksessa, hyvä; ja; valtava
oli konsertti.
I
PortArOuur.' T^önjuUa' on< Is-
Ifimi puistöissäfraiiiijrätai^eloi^
'T,p:n9, alkaen ^ello 1 ip^^v^heilull^
ji ajwv^tejp4eiU|.' My5s..oii|köyi
denveto 'k8ii^unkil9isten'>'ja^ fa^rma-
Ravintolassa ön eri, kahsallisuuk-sien
ruokia-ja'-hyviäsuomalaista
kahvia.' Tervetuloa!
r,ovat
Autonajurit Fort -.Williamissa
yiime viikon ajalla ..oppineet
inuistuDoaan; että. vasemmalle^ käS^^^^
nös-on laiton Arthur::Franklih^^
kulmauksessa, ^,sillä'\poIiisioi
keus-on alkanut'inStkii' sakkotuo^
mioita sSädökaieh YikkojiUe.'> •
LaheiscA' farmialueen South Gil
liesin trokinajuri: Leslie'Wbrkr^kuo-
11 heti viime. keskiviikkQaamuaa
'kun CNR':iKtavarajuna ajöTpäälle
Tri Salk saapui^ ^
Kööpeiihaininaan
Köopcnlianiina. — Poliorokotteen
keksijä tri Jonas Salk saapui hei-näk.
23 pnä Kööpenhaminaan val­mistellakseen
viidettä kansainvälis^
täpoliokonferenssia'i joka pidetään
heinäkuun 27-^28iiidä: Konferens­siin
osallistuu 44 maasta n. 700 tie­demiestä,
jotka keskustelevat etu­päässä:
mahdollisuuksista suorittaa
poliorokotus pillerien avulla. Tä­hän
saakka on aina käytetty ruis­keita.
' '• \ ,
Kongressin puheenjohtajana toi­mii
Yhdysvaljlain jpoliotutkimussää-tiön
puheenjohtaja BasilCGoqnor.
Hän kertoi, että ensi vuonna ava­taan
Kaliforniassa elämääitutkiva
laitos, jonka johtajaksi tulee tri
Salk.
Tiesittekö» että • • <.
— Sääskistä vain naaras imee.
Uros- on ehdottomasti kasvinsyöjä
ja sen: suurakenne on sellainen et­tei
se voi imeä vaikka se yrittäisi.
JUHUNÄYTELMÄ 'LOKARIN MORSIAN'
ESITEHIIN ERINOMAISESTI :
Timmins. — Huolimatta koste­asta
ja huonosta ^äästii CSJ:n
Timminsin osaston haali ,jpH vii*
me lau'anta:na pakaten täynnä y-
::leisöä: seuraamassa::: jnhlanSytel-'
mää, joksi järjestävät seurat 611--'
vat valinnee» "viHin lSnnta'*'di-'
mää kuvaavan "Lokuriu norsU;;
men." » , ,., ,
Näytelmän johtamisesta «H-^hilfh,
lehtinut Emil Hankila ja laulujen ;
opettamisesta Richard Vuorlmi-k
i . . u^
: Osien jako oli erikoisen onnlstu-i
nut ja näytelmässi saatiin nähdä
Timminsin ja Porcupinen parhaun-,
pia näytelmävoimia.
Metsätyönjohtajan Riku Ripatin
osaa esitti Emil Hankila. Kuten
yleisesti tunnetaan hän>on kokenut
näyttelijä ja sellainen hiukan tyh­män
nousukkaan osa k u i n Ripatin
oli ikäcnkuin tehty häntä varten.
Hän todellakin pääsi täydelleen ele­menttiinsä
j a osasuoritus, oli erin­omainen.
Tukkikämpän omistajan: mr: M i l ­lerin
osa o l i Hugo Ekholmin tottu­neissa
käsissä
Edellisen veljentyttären Vilma
M i l l e r i n osaa esitti taidolla Nora
Mäki.
Metsätyöläisen Jack Eriksonin
osalle Charlie Pajala oli kuin tehty
j a hän: esitti osansa hyvin j a laulun;
sa mainiosti. Nick Ranta. Emil
Mäki ja Yrjö Oja metsätyöläisinä
esiintyivät myöskin edukseen.
Rappeutuneen Maijan osaa esitti
Milga Mikkola erinomaisesti. Juo-pumiskohtaukset
aina lattialle tu-pertumisineen
oli esitetty luonnollir
sesti. Kaino Ranta esitti salakapa-koitsijan
osaa sujuvasti j a tarjoili­jan
osaa esittänyt Roy Ranta lauloi
erinomaisesti.
, ijEsityksen' " korkeatasoisuuteen
luonnollisesti vaikutti se, että oli
käytettävinä i^iin > Timminsin > kuin
Porcupinenkin.: parhaimpia ^ näytte:
lilävöimia ja se heijastui myöskin
esitykse|i,^st3. BfeUlä ijijein ha,-
vaittavaa. osien ^,Ofuis^mattomuutta
tuslj^in hubmäsf^ensinkaän.; ^ ' ' ' '
' Kaikkf ^ ^ ^ u t ' esitettjln, harvi- ,
naisen /hyvin. 'Yhteisnäjrttely oli
rhiottua. Kertakaikkiaan^iiyväsno^
YVeiso tuntui olevaa'erit­täin
tyyt^iiineB esitykseen.-
Kakabekä Mis^iiä^ja^ÖUvermaani'*
jtien.risj^^ks^a:: TrokioU % e j ; /
massa'-itäänpäin kun aamu-aurinko
Hiikäisi:. irastenfsilmiif eiki< 'ajurg ttid\^
Tony- DeSalve 'opetti vatBaeaaii
ajamaan viime keskiviikkona Inter-, ' - i
cityn pys8köimiskent8115|i. ORetet-.,^.;..f^"l
tava luuli polkeneensa'jiuiimpSäl^^
le, mutta painoikin^lisää'j.^'kaasua"„ >
sillä'seurauksella>«ttä'ajo] Loblaw8^ r."'^*';'
myymälän 18 jalan ikki^nasta sisäl^ ir.,\..-'A
le. Mrs. De^alyb-onJVieläkin sai^"'- . i
'raalassa' sisäisten'vamäiojen, taklaa'-
Edessä-viertUä^istuVä-Tony ja a i i - * ^ / ' ^ ' ;;
ton taktaistuimella oleva'^Lily Aho'- ^•''-•='f-saivat
vain naarmuja''ja pääsivät" ^"
säikähdyksellS. " '^'''^-^ '''^
Neuvottelut alkoi viiiiae torstainii
leipomotySläisten .iinioh Iransainvfi-lisen
edustajan mr. Whiten johdol-"*V''"t
la Parnell-leipomoliikkeen kanssa. ~"
ja myönteinen suhtauttuniiien an-*\
taa toiveita sopimukseen lakossa. ''"^"ZlZ
Neuvottelun alkaessa union puo-^'
lesta,tehtiin julkiseksi Shaw Bakmg." '.^J^.^.
Co, Ltd.n kanssa tehdyn sopimuk- ,^
sen yksityiskohdat seuraavasti:
Myyjille annetaan heti lakon S 0 f „ , . , . ^ , j f ,^
pimusmaksuna $60.00 ja työhön pa- - > >
latessa: puoli :prosenttia 2 enenunän:^
kuin ennen kaikista vähittäismyyn-"
neistä. Siihen listäään senttiä^r-.ii
syyskuun 1 p. 1960 ja edelleen ^ "
senttiä tanunikuun 1 p. 196L Kaik*n'^>
kiin /tukkumyynteihin tehdään^.' ylh:
den neljäsosan lisäys, ' '
Sisätyöläisilie myönnetään lakon
sopimusmaksuna 5 prosentin pai-kanlisäys
syyskuun 1 p. 19Q0 ja 3>;
prosentin lisäys tammik. 1 p. 1961,
sekä edelleen < 3 prosentin lisäys
tammik. 1 p:_nä 1962, Viikon työ-;
tuntimäärä laskettiin 43 tunnista 42
tuntiin heti ja 41 tiintiin syysk. 1 p.
1961, säilyttäen saman ^ viikkopal-kan.
Tammikuun 1 p. 1961 astuu voi­maan
palkallinen 3 viikon loma kai-;
kille työläisille entisen kahden vii­kon
tilalle.
Sopimus on voimassa lokakuun
31 päivään 1962, mutta sitä ennen
avataan keskustelut uusimisehdois-ta.
— ATH \
• »r»
i f.v
i J i - t M l
Labor
. 114:1
Kesäjuhla
Niagaralla
^IVelland. —'Alueeilinen ,^
Picnic pidetään Petbfrl
Stanley 'AvenueUä; 'Niä^araf Fallsa-la'sunnantäiti^^>
erokuim'l4 vpnt i l -
käen keUo 1.30'päiväUi./'Vanheal-piensa
i];iukana juhlaan .tuleville
l^psillcjyapaasti jäätdöa.. '[Tarjoi- , ,
la on'myös eri kansallisuuksien ruö- '
kalajeja. Lapsille järjestetään"leik-' " ' ' ' ^
kejS'Charles Welf on juhlapuhuja^''
na.- • * *' '> i t , i ). K
mi
II
M\
$
i l
?,|
^1
f
i l
leol-i : i . - i : I
riUe
Lanneq iirheilutolmlttajain kannunvjailan-taa
Rooman kisojen kullan voittajista
1- »,,.n<
Lontoo. — Willy Meisl British
World Sports Magazinen toimitta­ja,
Roberto Quercetani, Italian ur=
heilutilastojen kerääjä Ja Maxweli
Stiles, Los Angeles MirrorEvenuig-
News lehden urheilutoimittaja,
ovat ennustelleet ketkä ovat var­mimpia
kultamitalimiehiäRoomasr
sa.
Tällaisiin tuloksiin he ovat tul­leet:
100 metrin voittajaksi ovat Que-cetani
ja* Stiles saaneet USA:n
NortoninMeisl äänesti saksalaista
Armin Harya.
400 metrin voittajaksi äänesti
kukin omaa miestään, jotka olivat:
Mal Spence, Etelä-Afrikka, Milkha
Singh, Intia ja George Kerr, Bri­tannian
Länsi-Intia.
800 voittajaksi Quercetani ja Sti­les
valitsivat Kerrin ja Meisl Bel­gian
Moensin. ,
1,500 metriä annettiin yksimieli­sesti
Australian EUiottille. ^
' 5,000 metrillä sai Uuden Seelan­nin
Halberg 2 ääntä ja Puolan
Krzyszkowiak yhden.
10,000 metrin voittajaksi valittiin ^
yksimielisesti uusseelantilainen.
Neuvostoliiton Bolotnikcvia ei
huomioitu.
Maratonilla sai Neuvostoliiton
Popov 2 ääntä Marokon Rhabin
yhtä vastaan.
4x100 m viesti äänestettiin yksi­mielisesti
USA:lle, joskin Saksakin,
huomioitiin.
' 4x400 annettiin 2-^1 äänin tiähsl-'
Intialle. "
110 m aidat voittaa USA:n Lee '
CalHioun ja Glen Davis 400 m a i - -
dat.
3,000 m estejuoksun parhaaksi
katsoivat kaikki- Puolan Krzyszko-wiakin.
^
Korkeushypyn voittaa John Tho­mas
ja Bragg seipään. Niistä oltiin
yksimielisiä. Yksimielisiä oltiin
myös siitä, että USA:n Ralph Bos­ton
voittaa pituushypyiKja Puolan
Schmidt kolmUoikan. (Mihinkähän
N-liiton kolmiloikkaajat jäivät?)
f 1
PÄIVÄN PAKINA
Tunnotonta kristinuskoa
Emme valitettavasti ole mikään
kristinuskon erikoistuntija, sillä
meidän koulunkäyntimme;sil^;alal-:
la on ollut pahoin rajoitettua.
Muistamme vielä selvästi ajan, jol­loin
juuri kansakoulun käyntiä ai
kancen pojan viikarina meille an­nettiin
joka'sunnuntai'Viisi senttiä
rahaa ja;neuvottiin menemäänvsun-nuntaikouluun,
jossi; vähäisen suo
menkielensopetuksenTlisäksi! yritet­tiin
meitä vallattomia valistaa kris­tinuskolla,
'Tuo< viisi senttiä oli sitä varten,
että meilläkin oli jotain panemista
kolehtilautäselle. Mutta emme kui­tenkaan
käynyt tuossa sunnuntai­koulussa
\ u i n parina peräkkäisenä
sunnuntaina kun mielessämme vä­lähti
ajatus, että tuolla viiden sen­tin
rahalla saa myös hyytelöä.'
-Si ihen loppiii^^scn ^ alun tutkimi-nen
^Mutta kuitenkin . ihmettelemme
vähän sitä tunnottoniuutta. jolla
viime-viikolla yritettiin Winnipe-glssä
eroittaa eräs viisivuotias ot­tolapseksi
otettu poika hänelle rak­kaiksi
käyneistä kasvattivanhem­mistaan.
Poika tuli perheeseen noin neljä
vuotta sitten, jolloin:hän ,ei .var­maankaan
noin yhdeuvuotiaana
on^annut minkäänlaista 1 uskonnol­lista
käsitettä. Nyt haluavat las-tenhuoltoviranomaiset
. ottaa-hSnet
pois-.mr, ja„mrs,.Ken Hallasilta sii­tä
syystä, että Hallaslt eivMt ole
roomalais-katolisia ja ,pojan vSite-tään'olevan,
" ,
' Poikaan kovasti^ kiintynyt^ Hallas
oii jopa luvannut omata roomalais­katolisen
uskoix jos siitä olisi apua,
mutta' viranomaiset osoittavat, että
kirkon helmoihin^ pSMsemhien. ei
olekaan'mikään helposti' tapahtuva
juttu. Roomalaiskatolinen kirkko
näet^ vaatii niin pitää oppiaikaa ja
Vaivopesua", että siihen kuluisi
\iian kauan eikä sittenkään olisi mi­tään
takeita siitä, että kirkko hy­väksyisi
hänet.
Asiaan < liittyy^ vielS manitobalai-nen
laki, joka ^ätää, että^rooma-iaiskatolisUn:
perheisiin;-syntyneitä
lapsia ei "saa^ antaa muihin uskon­lahkoihin
ieuuiuvien perheiden ot-tolapsikstr
Vaikka lapsi onkin ollut Mallasin
perheessä'jb'noin neljä vuotta hän­tä
ei ole vielä lopullisesti ja lailli­sesti
annettu' perheen ottolapseksi.
.Kuitenkin^ ottovanhempia kiin­tymys
lapsef^n.ja lapsen kiintymys
ottovanhempiinsa ,^on. olUrt niiii suu:
ri, että^ Hallasit hävisivät Tcotoäan
mieluummin kuin luopuivat pojas^
ta,^llXv^:_.. ^2d^i'j 1J>^-
' Viime viikolla lastenhuoltoyhdis-tyksen
edustaja oli saapunut Malla­sin
perheen luo tarkoituksella viedä
nuori Bobby., noukanaaii J a antaa
hänet joUeicin hänelle aivan 'vento­vieraalle
-roomalais-katoliselle .per­heelle,
' Mutta eroa ei kuitenkaan
sillä' kert^rltullut kun mrs Mallas
jtflBöbby purskahtivat itkuun ja
lastenhuoltoyhdistyksen i£edu8tajan- V
kin sydän heltyi ja hän lähti pois
hänelle määrättyä tehtävää suorit­tamatta.
Olemme kuullut puhuttavan kris­tinuskosta,'
että sen seuraajat saar­naavat
lähimmäisen 'rakkautta ja
Kristukseen ja Jumalaan uskovat,
eivät mitenkään soisi toisille pahaa
tai mieliharmiaL ' ^,
Maluanime2_tässä~'välissS vakuut­taa
lukijoillemme, etta emme suin-'
kaan halua edistää sellaista ajatu^- ,
ta etteikö kaikilla ihmisUIä tulisi'
olla, oikeus uskoa mihin haluavat.
Emme halua riistää'uskonvapautta "-««M»
keneltäkään. Emme'myöskään'ha- u i . u ,'
lua, että meiltä'riistettäisiin inah"
dollisuus ajatella valitsemallamine ^ ,
tavalla.' Muuten'd voi" ollaT jos ha^ ! ,^,»1
luamme olla demokraattisia ^ - ^ . j a , ' "v^
fasistisita mielipidettä meillä jei,nyt. j-]^'
ainakaan vielä ole'. , ' ^ * * fi,
Mutta jossain suhteessa tunnottih
maita ja \ieläpS järjedömältSkin^^
tuntuu,sellainen,,että ,näin maini-'
tulla' tavalla\perheeksi kasvaneet
ihmiset erotettai!|iin[' toisistaan.
SS
h I i
i l
II
II
il
V
1f