Vapaus, October 16, 1952

              , TYPE I^A $10.75
4 p a u n a a ^ h v i a ; 2 paunaa r i l -
s i a ; 2 p a k e t t i a k u i v a t t u j a seka-hedelmia;
1 pauna luumuja; 4
- 4 unssin pakettia makeata
suklaata; % paunaa B a k e r in
kaakaota; 2 p a k e t t i a san^ukkei-t
a ; 1 p a r i N y l o n - s u k k i a , v a in
iJo. 10 ^okonaisp. 14 p a n it
TYPE FB $7.75
4 paunaa kahvia
2 paunaa valk. riisiä
1 paiketti k u i v a t t u ja
hedelmiä
1 pauna kuiv. l u u m u ja
V/i unssia K a n e l ia
Kokonaispaino 11 paunaa
Valittavaksenne kolme pa­kettia,
joissa on vämssa
olevia tavaroita: hedelmiä,
< kahvia, kaakaota, savuk­keita
ja nylon-sukkia.
Nopeatiedoitus . / . p i k a i n e n p e.
r i l l e t o i m i t u s varafitosta meren
takana. T u l l i kuuluu h i n t a a n.
P a r h a i n valikoima mokatava-
. r o i t a . Vakuumipakkaus peltl>:
kannuissa. T e r ä s vyötteinen
p a h v i l a a t i k k o . Säästää aikaa
ostossa J a postittamisessa. Täy­d
e l l i n en lähetyskdntrolli. S AL
t a k a a laadun j a p e r i l l e t o i m i -
tuksen.
TYPE FC - S6;i0
4 Paunaa K A H V IA
Kokonaispaino 7 paunaa
M a t k u s t a k a a S u o m e en
"Säästäiniskautehä" C i R I P S -
H O L M I S S A t a i S t O C K -
H O L M I S S A
Sisältö j a h i n n a t voivat m u u t t u a:
T i l a t k a a pakettinneT.%>7ÄAN lähimmältä asiamidbdtä t a i V
SWEDISH AMERICAN LINE
1255 P h i l l i p s S q .
Montreal 2, Que. I
470 M a i n St. -
IVinnlpeg, M a n .
U n i o n .Bank Bldff.
Calgary, A l t a.
71 Upper Water St., £aUfax,N. S.
mm.
Ä Ä N I L E V Y J E N KUNJHGÄS
" T a r k o i n v a l i t t u ohjelmisto ja paras t e k n i l l i n e n taso ovat ne p e r l -
, aatteet, j o t k a määräävät L E I J O N A - l e v y t y k s e t . J o k a i n e n sävellys
; ' ja sovitus samoin k u i n orkesterien kokoonpano t u t k i t a a n t a r k o i n , Ja
laulajat sekä instrumenttisolistit k u u l u v a t . Suomen tämän hetken
valioluokkaan. Äänitys, matrlsQinti j a levyjen puristus ovat j a t k u ­vasti
t a r k k a i l u n a l a i s i n a . Tämän t a k i a s o i v a t k i n L E I J O N A - l e v y t •
kauneimmin j a kauimmin.'- — R i s - K o O Y .
UUDET LEIJONA-LEVYT
OVAT SAAPUNEET
Nyt ilmoitamme Canadan suomalaisille äänilevy­jen
ystäville, että liikkeemme on saanut suuren
lähetyksen LEIJONA-levyjä.
A-209 Vallinkorvan l a u l u , V i l h o R y y m i n |ia k a n t e l e säestys
R e p p u r i n l a u l u , V i l h o R y y m i n j a kantele säestys .
A-208 Myrskylintu, L a u r i L a h t i n e n j a L e i j o n a orkesteri
Merellä, L a u r i L a h t i n e n J a L e i j o n a orkesteri
T-S035 Kcvätlempeä, valssi. L e i j o n a orkesteri
Sen laineelle l a u l a n , tango. L e i j o n a orkesteri
T-5012 Tanssit tervahaudalla, masurkka, Yrjö Haapanen
Lalturijenkfca; Yrjö Haapanen
T-5011 Koskenkuohnjenkkä,'Yrjö Haapanen
Tuulispää p o l k k a , Y r j ö Haapanen
T-5060 Syksyinen UnI-valssI, M a i r e Ojanen
Tango Valentino, tango, M a i r e Ojanen
T-5032 Muori j a K i t a r a , valssi, Y r j ö Haapanen
A k k o j e n " p i e n o l s p a r l a m e n t t i " , polkka, Y r j ö Heinänen
T-504 Tivolilamppujen.alla, valssi, Eero Väre
M e n n y t päivä/tango, Eero Väre
: T-5052 Hämärtyvä k a u p u n k i , 8low-fox, Eero Väre
K u u t a m o l l a kahden, slow-fox. Metro-tytöt
T-508 Anringonruusuja, valssi, Eero Väre j a Metro-tytöt
. Suzy, p i e n i neekerityttö, f o z - t r o t . Metro-tytöt
T-5025 ; S u n lempeesi l u o t i n , valssi, S i n i k k a T a n t o r i.
Pienet tähdet loistaa, sIow-fox, S i n i k k a T u n t u ri
T-5054 H : u v e l l u a . slow-fox, Eero-Väre
UUJaa kulkee k u u , v a l s s i , E e r o Väre
T-5047 Tanssi kanssani, mmba^ M a i r e Ojanen
H o l p p a h e i . A m e r i k k a l a i n e n p o l k k a , M a i r e Ojanen
T-5040 Ole kanssasi onnellinen, valssi, Eero Väre
V a n h a k o t i n i , fox-trot, Eero Väre
T-5041 Pessimistin jenkka, l^ero Väre
Tuollaiset sinisilmät, valssL Eero Väre ,
T-5018 Kevään perhonen, valssi, h a ^ o n i k k a Toivo M a n n i n en
Hyvästi A r g e n t i n a , tango, h a r m o n i k k a Toivo M a n n i n en
T-5019 M u i s t a t h a n metsälammen, valssi, Eero Väre
- Kun k u u l e n tangon, Eero Väre
T.509 . K a d u n aurinkoisella puolella, F o x - t r o t , Eero Väre
K u u t a m o i l t a A u l a n g o l l a , valssi, Teppo R a i k ko
LÄHETÄMME LEVYJÄ K A I K K I A L L E CANADASSA
HINtA $1.25 KPL.
(Ostajan maksettava lähetyskulut)
P o s t i t i l a u s t e n tulee käsittää vähintäin kohne levyä.
T I L A T K A A O S O I T T E E L L A:
VAPAUS PUBLISHING CO. LTD.
Leijona-levyjen vähittäis- ja tukkumyyjä Ganadassa
100 Elm st. WeBt — P. O. Box 69 — Sudbury. Ontario
V a l o i s a t >röt ovat. K a r j a l a s s a k o i t ­taneet.
Ennen ;Valian«cumousta tähän
vuodenaikaan pcarjalä|iset metsätyöläi-set
sammuttelivat^ pietsätnajolssaah
viimeisiä r a k o t u l i a . Joiden lämmössä
o l i v a t talvensa viettäneet, Rääsyisinä,
r a s k a a n työn ja nmnrnäännyttäminä
suuntautuivat h e kyliä k o h t i . X<aihtur.
n e i t a hevospahasia o l i vedettävä k u o -
l a i m i s t a ; n i i n uupuneita nekin olivat,
. S i U o i h tällöin,, vielä n y t k i n , uuden-a
U u i s e s t i m e k a n i s o i ^ u i l l a metsänhak-kuualueiUa.
saattaaiiumesta' p i l k a h t a a :
e s i i n entisten metsämaijojen r a u n i o i t a.
J a toisinaan osuu'metsätyöläisen s i l - ;
mään korkea sammaltunut ikanto k i r ­veen
jättämine J ä l k e e n , —»kirveen,
j o k a . o l i siihen a i k a a n metsämiehen
ainoa ^työväline. Senjälkeen s i i r r y t -
t i i n jännesahaan, joVa," myöhemmin
v a i h t u i katkaisusahaksi. ^Ensimmäiset
sähkösahat ibnestyivät tänne suuren
isänmaallisen sodan "jälkeen. Niiden
ilmestyminen kevensi suuresta metsä-työläisen
työtä; h u o l i m a t t a siitä, että
säht«3sahan paino * ^oli s i l l o i n . lähes!
kaksikymmentä kiiöaV M u t t a p i a n ne-f,
kin'jäivät syrjään'uuden kevyemmän
sähkösahan tieltä."' ' " '
Useimmat meidän .metsiemme säh-^
kösahaajat, <mekaa;\U;ot. .nostureiden
käyttäjät," autönkuljqttajat eri työ­a
l o j e n työläiset, joita^ kutsumme y l e l -'
jsesi metsätyöläisikpi p-^OY^t kasvaneet
metsämajöissa rakMuften ääressä.'
M e i k e i n jok«ainen heistä on alkanut
metsätyölgisuransä^fc^tamällä k i r ­vestä
t a i jäntiesaliaa; tukkien kulje-:
tuksessa pankorekeä. kuormauksessa
käsivoimaa. SähJ^ösahat, hinaaja
t r a k t o r i t , K T - I 2 , noi?turit,. kuljetusko-:
neet j a kal^earaiteiset. rautatiet ovat
ilmest3ni'eet K a r j a l a n metsiin vasta
h i l j a t t a i n .
: jyrb^säsaaren l u a i i n o n i h a n a l l a r a n ­n
a l l a ' s a a t t o i vielä j o k i n aika sitten
tavata karhuja. Vain. h a r v o i n voi
täällä kohdata ylcjsinälsen metsästä­j
än tai ^ l a s t a j a h , j o k a harjoittaa
a m m a t t i a a n kaukana kotikylästään.
L a h o a v a metsämaja kertoo täällä i h -
m i s j a l a n astuneen.' ,
M u t t a s i t t e n t u l i - tännekin ihmisiä.
He leviyttäytyivät asumaan j a r y h t y i ­vät
m i t t a a m a a n aluetta, p i t k i n j a p o i ­k
i n . Kätajapensaiköii h a l k i , j a l k o j en
a l l a ruosL<uvan jäkäläpeltteen y l i : h a h ­mottuivat
tuleviepi I . l a t u j e n linjat.
Myös m e r k i t t i i n t u l e v ^ »verstaan, a u -
tovajan, lastentarhan, s a i r a a l a n , k o u ­lun.:
k l u b i t a l o n , r u o k a l a n j a asuintalo­j
e n paikat. Jo vuonna- 1B49. a v a t t i jn
tässä uudessa metsätyöläisten asutus-keskuksessakoulu:
S i l l o i n se oli'käk4
slluofckainen. : N y t ^Sie t o i m i i seitsen-'
luokkaisena. '-'
K u n ^Jokin a i k a :'Sitten bävin tällä
k o u l u l l a , kysyin sen eräältä o p p i l a a l ­t
a , m i k s i hän aikoo t u l l a opiskelunsa
lopetettuaan^ Ja vähääkään empimät­tä
p o i k a vastasi:
— SäihkömekaanikoksiTkuten isäni­k
i n on.
— M i n n e matkustat-opiskelemaan
tullaksekBl mekaanlkofcsi?
P o i k a katsoi ihmeissään minuun.
—. M i k s i mfnun pitäisi matkustaa ?
V o i n h a n tulla sähkömekaanlkoksi
tääilläkin—ja ajateltuaan j o n k i n ' a i ­k
a a >hän lisäsi päättävästi:
— E i m i n u n sitä, y a r t e n tarvitse
minnekään maticustaa: V o i n opiskella
a i v a n h y v i n täälläkin.
. Kevätpäivinä lapset leikkivät knii-v
a l l a onetsänurmikolla. He r a k e n t a ­vat
monikerroksisia t a l o j a j a t e h t a i t a.
H i e k k a i s t a aukiota he nimittävät
T u r k m e n j a n aroksi, j o t a p i t k i n he^
k u l j e t t a v a t ruoppaajia, rakentaen ko­konaisia
kastelukanava järjestelmiä.
S u o j u - V I i t a n e n metsänhatoiuualu-een
tunnettu vanha .työmestari, h a r ­vapuheinen
suomal^lpen - L a u r i K i v i ­pelto
sanoi katsell^k^ahr l a s t e n leik­kiä:
Jospa voisin, p a l a u t t a a takaisin
l a p s u u s v u o t e n i ' . ..iläneh kasvoilleen
kohoaa lämmin hymy. Tästä h u u ­dahduksesta
: k u u l u u samanaikaisesti
sekä katkeruus että ihastus: katke­r
a a oli muistellessa'" omaa lapsuus-a
i k a a , j a ihastuttavaa oli k a i k k i se,
mitä hän o l i nähnyt neuvostomaassa
elämänsä toisella puolistoolla.
k a a p e l i a — sälikfijohtoa — Ja Jättövät
jälkeensä : k a a d e t u n metsän tasaiset
r i v i t . Heidän perässään t u l e v a t o k -
sittarjat.' Oksista p u h d i s t e t t u i h i n J a t -
Atrihin k i i r u h t a v a t t r a l l a u s t r a k t o r it
K T - 1 2 . jottu ovat v i h r e i t t e n y e r s t a i t -
temme ylpeys j a kauheus'. :Konten
kääntyessä koukkumies tarrautuu
k i i n n i l a t v o i h i n j a köysien a v u l l a k i i n ­nittää
ne t r a k t o r i n nostokurkeen. P a ­risenkymmentä
m a a s s a m a k a v a a t u k ­k
i a alkaa äkkiä lijLiEua, kääntyä Ja
k u u l i a i s e s t i kohota traJctorin päälle
kuormaan. Se siirtäärtidrit kapearair,
deradan varteen, josta ne.edelleen k u l - ,
jetetaan .lajittelukeskukseen. Täällä
t u k i t l i i k k u v a t estakaadia pitk>:h k u in
suuressa tehtaassa . s u h i s e v i i n k o n e i ­s
i i n . ,TuJckien' pitkät latvat m i i u t t u - '
vat täällä pölkyiksi ja eri puutavarar.
l a j e i k s i , 'jonka jälkeen ne k u l j e t e t a an
rautateitse määräpaiycolhlnsa; T a v a ­ravaunujen
kyljissä on lyhyitä "osoit-;
teitä: "Stallngräd", "Kulbyshey*/.
" P e t r o s k o i n talorabannuskombinaat-t
i " . '
Toveri K i v i p e l l o n metsänhakkuu-,
alueen työläiset lähettivät vtime vuon-:
n a : Neuvostoliiton eri puolille 48.468
kuutiometriä puutavaraa, j o k a o n p a l ­j
o n yli suunnitelman edellyttämän
määrän. M a a l i s k u u n 12 päivään men-:
nessä koko metsäteoUlsuusalue täytti
t a l v i k a u d e n suunnitelmansa. H u h t i ­k
u u n a l k u u n mennessä o l i K i v i p e l l on
Johl^ama^työläiskolldctllyl.lähettänyt
maalle y l i s u u n n i t e l m a n lähes 8,000
kuutiometriä puutavaraa. Jos k a i k ki
se puutavara, jonka tämä työläiskvjl-l
e k t i l v i on maalle antanut, m u u t e t t a i ­s
i i n vaikkapa s t a n d a r t i t a l o i k s i . m u o ­dostuisi
niistä jo useampia a s u t u ^ e s -
k u k s i a .
Täydellisesti on muuttunut myös
käsitys metsätöiden suorittamisesta;;
E n n e n käsitettiin metsätöiden olevan
m a h d o l l i s t a vain talvella, koska oU
l u o n n o l l i s t a , etteivät hevoset voineet
.^«i.^M^li|S.::.:i:;i:;:v^^^^^
Vakava jtulif^iilanne
Porvoon seikduUa
J l e i s i t i k l . — f S S ) ' Viikltom&ärlä
m i l t e i yhtämittaisesti^;
de o n Porvoon • « ! ^ u l l p i : s a^
k a a n ; t u l v a t i l a n t e e n , r j o t a pahempaa
el näissä,pitäijssä.;;mukt^te>fa^
BrazIUalalset tiedemiehet OUvlero OUvo (olk.) Ja prof. Malterre
tarkastavat' neuvostotllttolatsen prof; Zhngov-Verezhnlkovln kanssa
yhdysvaltalaisesta lentokoneesta pudotettuja hakteereiila saastu­tettuja
rottia.
Neuvostoliiton .vastauksessa ospit^ts^an, ,että
NL:n rajojen suojeleminen on sen oma tehtä^
J o V varhaisesta ; fapsuudesta aloitti
K i v i p e l t o -metsätyöläisuransa. Työs­kennellessään
hän e f ' a j a t e l l u t , minne
menee se puutavara) j o t a hän v a l ­mistaa.
Se o l i hänelle samantekevää,
koska metsä ei olliit'-hänen eikä sitä
kaadettu omaksi hyväksi. M u t t a y h -
den'seikan Ihän ymmärsi jo h y v i n p i e ­nestä:
mitä enemmän metsätyöläinen
työskenteli, sitä huöhoinpaa oli sekä
hänelle itselleen että hänen tovereil­l
a a n j a sitä enemmän" o l i työttömiä
i l m a n leivänpalaa. ''^'
K i v i p e l t o muistelee nyt näitä a i k o ja
istuessaan omassa - k o d i k k a a s s a huo­neessaan.
^uoju-iViitanen metsän-hakkuualueen
j o k a i s e l l a työläisellä on
oma : talo. Jossa teittfön ohella on
k a k s i , k o l m e huonetta. Talossa palaa
sähkövalo, i k k u n o i l l a k u k k i v a t kukat
j a radiovastaanotin'välittää m a a i l ­mantapahtumia.
-
Kapearaiderautafcletä p i t k i n mat­kustajavaunut
kuljettavat työläiset
työpaikalle metsään. ^: ,
. , . J u n a pysähtyy metsäkaistalle,
j o l l a K i v i p e l t o työsTcentelee, Työ on
täydessä käynnissä. "'
K i v i p e l l o n työalueella näbyy sel­västi,
miten rynnäkkö suureen met­sään
tapahtuu. Se onsäMtön j a m e ­t
a l l i n a v u l l a suoritettavaa tynnäkköä,
Jota Johtaa Ihmisjärjen 'välityksellä
ihmiskäsi.
., KärkijDOkossa . astuvat' säbkösahu-r
i t . He vetävät perässään mustaa
vetää, raäkalta t u k k i k u o r m i a metsästä
kesäaikana lajitteluk<2skukseen. M u t ­t
a kaataa puita kes&llä j a o l l a niitä
k o r j a a m a t t a — o l i mieletöntä.
S e n s i j a a n nykyinen mekanisoitu
metsänkaato, trallaus j a - k u l j e t u s t e ­kevät
mahdolliseksi metsätöiden suo--
r i t t a m i s e n kautta koku vuoden yhtä
hyvällä: menestyksellä. S u u r i a raken-;
nustöitä tai P e t r o s k o i n Xalorakennusr;
k o m b i n a a t i n työtä el voida keskeytf
tää, l i ^ vaativat puutavaraa j o k a päi­vä.
J o k a t u n t i . J a uusi sarjatyöme-netelmä
turvaa sen, että säUkösahan'
kaatama puutavara ei hetkeksikään
pysähdy, ennen kuin se on määrä­tyillä
p a l k a l l a a n joLo ratapölkkyinä
u u s i l l a rautateillä, p'aalupulna jokien
pohjassa tai t a l o i n a Volgan rantojen
uusissa asutuskeski&slssa."
Mitä suuremmat ovat saavutukset,
sitä rohkeammin käy neuvostoihmi­nen
käsiScsi uusien tehtävien r a t k & l s s -
mlseen. Suurena edistysaskeleena
metsäteollisuuden tehtävien r a t k a i s e ­misessa
on sarjatyömenetelmä. j o n ka
tuloksena on, että k a a d e t t u puutavara
Jatkuvasti l i i k k u u kaatovaiheesta met­sästä
lajittelukeskukseen. Ja k un
P u h t l n a n metsänhakkuualueen työläi­nen
I v a n Kosyrev r y h t y i työskentele­mään
aikataulukon mukaan, seurasi
mestari Kivipelto hänen ;eslmerk
kiään.
K a r j a l a i s e t , metsätyöläiset ovat tehr
neet suuren edistysaskeleen — klrr
veestä sähkösahaan, pankoreestä h l -
n a u s t r a l i ; o r l i n . M u t t a k a r s i j a t , j o t ka
kulkevat sähkösahaajien jäljessä, suo­r
i t t a v a t vieläkin työnsä käsivoimin —
kirveellä. K a r j a l a n metsien työläiset
eivät tyydy tähän; Yhä useammin p u ­h
u t a a n koneesta, sähkökarsijasta työ­p
a i k o i l l a , teknillisissä kerhoissa, k l u ­beissa
Ja kotona. Ihmisten joukko-luontoisena
tahtona o n keksiä okslen-kaLkomislt,
one, j o n k a välttämättömyys
o n t u l l u t elintärkeäksi. Sellainen k o ­ne
o n keksittävä j a se keksitään: S en
jälkeen tulevat metsätyöt täydellisesti
koneistetuiksi, j a ihmiskäsi tulee s i l ­l
o in vain ohjaamaan konetta.
M e L u h i s o t n n i n kasvut voidaan osoit­taa
diagrammoissa, valmistettua p u u ­tavaraa
voidaan mitata kuutiomet­reissä.
Mutta neuvostoihmisen mo­r
a a l i s t a , kasvua, ei voida m i t a t a n u ­meroin
eikä diagrammoin.
E n t i n e n jännesahan k ä y t t ä ^ A r vi
J a l o n e n o t t i h y v i n epäröivänä käsiin­sä
sähkösahan. Mutta ei kulunut
kauankaan, kun hänestä t u l i p a r h a i ­t
a sähkösahan käyttäjiä. Vasili S a ­h
a r o v o l i ennen ajomiehenä eikä o l l ut
köheisiin m i l l o i n k a a n koskenutkaan.
Nyt hän on erään L»3nelstetun työryh­män
v a n h i n j a toimii etevänä työn­j
o h t a j a n a a l a l l a a n . ; F r a n s Koskela,
j o k a ennen o l i ajomiehenä, työskente­lee
nyt t r a k t o r l s t i n a j a täyttää päf-vännqrminsa
kaksisataaprosenttiscsti;
K u u l u i s j k s i sähkösahaajiksi ovat t u l ­leet
myös entiset jännesahan käyttä­j
ä t N i i l o K a u v o n e n j a ' A l p o Latvanen.
Metsätyömaalla työskentelee venäläi­siä,
suomalaisia, k a r j a l a i s i a , eestiläi­siä,
valkovenäläisiä j a unkarllaJsJa. H e
eivät k a l k k i ymmärrä-^tolsiaan aivan
ensimmäisestä sanasta, mutta heillä
on j o k a i s e l l a sama tavoite — Jähettää
vaunulasti toisensa jälleen puutava­raa
uusille rakennustyömaille. " M o s ­kova",
"StalIngrad•^ 'ICulbyshev" k a i ­kuvat
h e i l l e jokaiselle samanlaisina.
V a l k e i d e n Öiden kausi on koittanut
K a r j a l a n metsissä. Kauan on ollut
kevät Ihmisten mielissä,ja sydämissä.
Luovassa työssä, u u t t a rohkeasti etsien
ovat i h m i s e t meillä löytäneet korkeim­m
a n ilonsa j a elämänsä päämäärän.
Moskova. — Neuvostoliiton uiko.
asialnmlnlsteriö lähetti heinäkuun
16 'piiä R u o t s i n haJIItnkselle noo­t
i n sen johdosta, että ruotsalainen
sotilaslentokone " C a t a U n a " lonk-
; k o s i Neuyostolfiton: ^valtion rajaa
^ I s t n a n ' ; n i e i n e n , piirissä (Hilden-maan
saarella), .s^^moin s e n kysy­myksen
Johdosta,, j o k a .koski ruot­s
a l a i s t a sotilaslentokonetta "DS-o'-
tyyppiä. ' r *
V 4 L A T S A A V A P A U Ot
E l o k u u n 5 pnä Ruotsin;: u l k o a s i a i n -
minls'.5ri Unden jätti Neuvostoliiton
lähettiläälle k . K i . R o d i o n o v i l l e R u o t ­s
i n h a l l i t u k s e n ..vastausnootin tästä
kysymyksestä. Tässä nootlsa Ruotr,
sla hallitus pitäen k i i n n i aikaisem­masta
selityksestään ledelleenicln va^
k u u t t i , että m a i n i t t u ruotsalainen so­tilaslentokone
C a t a l i n a m u k a ei l o u - '
kannut Neuvostoliiton rajan, vaikka^
neuvostohallitus jo. aikaisemmissa
nooteissaan oli torjunut tuon s e l i ­tyksen,
'i
L o k a k u u n a pnä Neuvostoliiton lä-:
hettiläs jätti R u o t s i n ulkoaslalnmi-^
nisterille seuraavan vastauksen I^uot-s
l n elokuun 5 päivän n o o t t i i n : v-
Vastaukseksi noottiinne elokuun S;
päivältä m i n u l l a on k u n n i a ilmoit-;
taa seuraavaa:
' 1. Neuvostoliiton ulkoasiainministe­riön
^heinäkuun 16 päivän nootissa jo'
a n a l y s o i t i i n yksityiskohtaisesti k a i k ki
n e olosuhteet; : j o t k a . liittyvät: kesä­k
u u n 16 pnä tapahtuneeseen ruotsa­l
a i s e n lentokoneen / ' C a t a l i n a n " ' suo­r
i t t a m a a n Neuvostoliiton r a j a n louk-kaamiseen.
: S a m a l l a : osoitettiin kumoamatto-m
a s t i palkkansapitämättömlksi R u o t -
siä" h a l l i t u k s e n yritykset kieltää .se
selvä •.• tosiasia, että edellä m a i n i t tu
R u o t s i n lentokone o l i l o u k a n n u t N e u ­v
o s t o l i i t on r a j a a . Siitä syystä Neu­v
o s t o l i i t on ulkoaslaltiministeri e l k a t ­so
, tarpeelliseksi palata: mainittuun'
kysymykseen; varsinkaan, k u n R u o t ­s
i n : h a l l i t u s , n o o t i s s a a n elokuun 5 päl-,
vältä r a j o i t t u i perusteettomaan Il­moitukseen,
että "Neuvastolliton vas­taväitteet
eiyät muuta R u o t s i ^ s e l i ­tystä
tapahtuman kulusta", vaikka
s e l l a i n e n "selitys" tapahtumain k u ­l
u s t a , kuten jo näkyy Neuvostoliiton
ulkoministeriön efiellisifitä nooteista,
e i , l a i s i n k a a n vastaa todellisuutta,
.2. E l o k u u n 5 .päivän nootissaan
R u o t s i n hallJLu.s uudelleen kosketel­l
e n kysymystä lentokone " p s - 3 " : s ta
i l m o i t t a a perustelematta, että Neu­v
o s t o l i i t on viranomaiset eivät,muka'
ole osoittaneet mitään kiinnostusta
y h t e i s t o i m i n t a a n mainitun lentoko­neen
katoamista koskevien olosuhtei­den
selvittämiseksi.
T u o l l a i s e t ' R u o t s i n h a l l i t u k s e n v a a ­timukset
ovat aivan perusteettomia.
T u l l a k s e e n tästä vakuutetuksi tar­vitsee
v a i n ; .muistaa sellainen tosi­a
s i a , että R u o t s i n esikunnan edustaja;
M k i l n t kääntyessään Neuvostolii­t
o n lähetystön sotilasasiamiehen a.-
pulalsen puoleen tiedusteluin ruotsa­l
a i s en lentokoneen katoamisesta ke­säkuun
13 pnä el ilmoittanut lähe­tystölle
välttämättömiä tietoja k a ­donneesta
lentokoneesta eikä edes
m a i n i n n u t lentokoneen nimeä,
3, K o s k a Ruotsin hallitus elokuun
5 päivän nootissaan toistaa ehdotuk­sensa
sen kysymyksen: kansainväli
sestä tutkimisesta, onko ruotsalainen
sotilaslentokone " C a t a l i n a " loukan­nut
kesäkuun 16 pnä Neuvostoliiton
r a j a a , on Neuvostoliiton; u l k o a s i a i n ­ministeriö
antanut tehtäväkseni 11-'
molttaa. että Ruotsin hallituksen
v i i t t a u k s e t nootissaan elokuun 6 päi­vältä'
: Y h d i s t y n e i d e n : kansakuntien
sääntöjen pääkohtaan 6 j ä määräyk.
seeri 2 sekä pykälään 3 ovat -perus-...
teettömiä, sillä kysymyksessä oleVaan'
itapaukseen ei noiden sääntöjen 30.
pykälän mukaan voida sovelluttaa
m a i h i t t u j e n sääiltojen edellyttämiä
käsittelytapoja tai sUännö.<;telymene-telmlä.
^
M i n u l l e on annettu tohtäviUcsl i l - :
m o l t t a a Neuvostoliiton: ulkomlnlste-rlön
toteavan, että tämän ministe­riön
'antamien selitysten mukaisesti
se e l katso olevan mitään syytä t u r ­v
a u t u a .mihinkään kansainväliseen
asian käsittelyyn niiden ky.symysten
selvittämiseksi. Jotka koskevat Neu­v
o s t o l i i t on rajan rikkomista, sillä
näiden r a j o j e n suojeleminen on neu-:
vostovaltlon ehdoton oikeus j a vei-;
volllsuus.
Runsaasti tervehdyksiä . . ;
J a t k o a 1. s i v u l ta
munlstlpuolueen puheenjohtajalle
E m i l L o v l l e n l l l e,
Hän e s i t t i puolueensa tervehdyksen
j a lisäsi, että N o r j a n kansan- sydä­missä
elää lämmin kiitos neuvosto-kaasaa
kohtaan, j o n k a aseelliset v o i ­mat
o s a l l i s t u i v a t ; aktllvsesti Norjan
pohjoisosan vapauttamiseen h l t l e r l -
lälsten käsUsä, Tämän tunteen vas­takohtana
ön Norjan • h a l l i t s e v an
l u o k a n häpeällinen neuvostovastai­nen
propaganda,
L o v l l e n vakuutti Norjan kansan
olevan rauhan kannalla Ja sitä i n ­nostaa
Neuvostoliiton saavutuksen
sekä. r a u h a n p o l i t i i k k a .
Hän sai osakseen voimakkaat suo-slonosoitukset.
•." •
Istunnon a i k a n a esiintyivät Indo-neeslan,
Venezuelan j a A l g e r i a n c-dustajat,
A l g e r i a n edustaja Larbl Bouhall
sanoi, että Imperialistit turvautuvat
neuvostovastaisiin herjauksiin. He
puhuvat rautaesiripusta, joka muka
estää neuvostokansaa pääsemästä ylfL-teyteen
toisten kansojen kanssa. T o ­dellisuudessa,
sanoi -Bouhall. jos on
olemassa rautaesirippu, n i i n sen-ovat
Imperialistit itse valmistaneet. Hän
sanoi, etteivät M a r o k o n Ja T i m l s l an
kommunistipuolueiden edustajat
päässeet matkustama'Än - M o s k o v a an
koska heille ei annettu passeja.
Väittä^ aseppelinit
halvemmiksi kulkuväli­neiksi
kuin lentokoneet
Fraokfort, Saksa. — Zeppellnln i l ­malaivojen
rakennusinsinöörit vält­tävät,
että zeppelin! on halvempi k u l -
k'uvällne" k u i n lentokone.
Hampurissa ilmestyvässä Das B u i l -
tLssa l a i n a t t i i n Insinööri Rudolf S a u -
t e r l n seuraava lausunto; VLänsI-Sak-s
a n hallitus suunnittelee kuluttaa
150,0C0/)CO m a r k k a a f$375,700.000> u u ­s
i e n lentokoneiden hankkimiseksi
l e n t o l i n j a l l e . Me tarvitsisimme v a in
50,C00/»0 markkaa (111,900,000) u u ­sien
zeppellnien rakentamiseksi."
Uniot vaativat Smith-lain'.
kumoamista
Nenrark-. — A P L : n Ja C X O : n eräät
virkallliat ovat yhteisesti kutsuneet
n o i n 1,000 New Jerseyn Johtavaa u«
nionlBtla konferenssiin, jossa keskus­t
e l l a a n SmICh.laIn kumoamlBvaatl-muksen
ieslttämlsestä.
M o s k o v a . — - ( K a a p e l l s a n o m a ) •—
P r a v d a totesi viime i ) e r j a n t a l n a pää­kirjoituksessaan
"Rauhanomaisen r a ­kennustyön
v a l t a v a suunnitelma"; et­tä
viides 5-vuotls.suunnitelma, r a u ­hanomaisen
taloudellisen Ja s i v i s t y s ­elämän
suunnitelma, tulee edistä­mään
Neuvostoliiton j a kansandemo­k
r a t i a n maiden taloudellisen yhteis­työn
Jatkuvaa lujittuml!(ta sekä t a ­l
o u d e l l i s t en suhteiden kehittymistä
k a i k k i i n m a i h i n . Jotka haluavat ke^
hittää kauppaa tasa-arvolsuuden ja
molemmlnpuolLsen edun pohjalla.
S u u n n i t e l m a a koskenecs-sa sisältö-rlkkaaSEa
puheessaan A. T. M l k o j an
osoitti, että Neuvo-stolilton ulkomaa-kauppa
ylittää sodanedellLsen uiko-maakaupan
kolminlcertalsestl, A n ­namme
tukea k a i k i l l e maille, häii
lausui, jotka haluavat taea-aryolsta
kaupankäyntiä.
Hyvänä esimerkkinä tällaisen.kau­pankäynnin
kehittämisestä hän m a i ­n
i t s i Suomen, jonka kanssa Neuvos­t
o l i i t o n kauppa nyt ylittää monin­kertaisesti
V; 1939 tason.
Puhuessaan ruokataavratuotannos-t
a sanoi M i k o j a n , ; että Uhan tuota!n-to
Yhdysvalloissa o n laskenut 437,000
t o n n i l l a vuosien 1946-51: a i k a n a , m u t ­t
a Neuvostoliitossa on l i h a n tuotanto
kohonnut samana a i k a n a 609,000 t o n ­n
i l l a .
V i i m e vuosina .voimakkaasti kasva­nut
autojen, moottoripyörien, p o l k u ­pyörien,
radioiden, televisiqkonelden.
huonekalujen, kylmäkaappien j a s o i t -
tokonelden kauppa osoittaa, että n e u ­vostokansan
hyvinvointi kohoaa,'^ l i ­säsi
häily Hinnat oyat alentuneet
puoleen viiden vuoden aikana ja
säästäm.Incn ,/Dn lls,ääntynyt n e l i n ­kertaiseksi
vuodesta 1940 lähtien.
Kokonäitien
yhdessä
KuusIosaihen-ogIskeluteos.: JossaVänheta^^^^^
• t i e t o a l a n - peruacui^lt-;osä;^Ö8altä?!eÖeten
::ominpälnoplskehwn;jEuin:; koulinen''ftal;^^
E i edellytä l u k i j a l t a a n valkelstletdjä^^mu^ta ItarJöaaltäS^loi^ii^
k l n m a i n i o n i tlläisuiideii kertaamiseen ;ja.>j;Ietcden';iig^
T E O S SISÄLTJOt S E L A A V I E N Ä I N E^
eläintiede, e n g l a n n i n k i e l i ; iUosbllä: J a äläulieae^^^^
geologia., S u o m e n j a - m a a i l m a n ia
vitlede.. k e n i l a . k i r j a U l s u u s h l s t d a ;
h i s t o r i a ; ilmätiedeii^käxjJsaritBltfii^^
o r i a K 3 ^ 8 h p l i c » i y j ^ ; ^ i k e I ä § ^ l ^^
P.O..BOX
iii
M.
mi
slEISmSiSman
^ i i
T
H i
i i '
^fi\-i-<T:i^it^^^i^J
HAUTAUKSIA AUIAISIJLXA lUNNOIM^
HUOLELLINEN PALVELUS V l ^
•Kuuluisaa '^,'\
C.I.L. maalia ja vernissaa
Puhelin 6.6433 \ '
: & LUMBER C a LIMITEDi V,
54 Elm W. Sudbury;
I
' t r '
lii
U 1
on yksi niilä välttämättömiä fa yleisesti suositlufa maiio-^'
karian ruokia joka voi lisätä MAITOTUOTANTOANNEJ0
samalla pitää maitokarjanne virkeinä in terveinä, SfH
sisältää tarpeellisia ravintoaineita ja vitamiineja. ' ' ^
Kysykää niiltä J o t k a jo käyttävät niitä ruokinnassa Ja.kokeilija, ijfese/
n i i n tulette vabiiutctuksi n i i d e n paremmuudesta, i- r ,1
O JAUHOJA O JYVIÄ O BEHUJA J
TUKUTTAIN JA VÄHITTÄIN >, , VJ
186 X.oula Sl. -PuIi.-3-0531 < ^ ^ SudbiirV'
mm
•e»