Vapaus, October 16, 1952

              m mmm':''--m rtirw"'ii»SPfi
rs 1
titi
I ,1 7l S
r ME
Oman cX Fiostsb Canadians. Es-
$abllsbcd Kov. 6, 1917. AiÄhörized
aa «econti cjaas maU by t h e Post
Office Oepartroent,Ottawa*^^^^^^P^
JlBhed tbrice weeWy; Tuesdays
Tbursdayaand Saturday« by Vapaus
fublisbing Ck>JDpaDy Ltd., at 100-102
Etoi 6t. W.,fiudbury, Out,; Canada.
Telephones; Eurlncsa Offlce <-«294<
EditorlaJ O»Jee 4-4255. Manager
S. Siibii. £ditor W> euund. Maiiing
address: Soz €9. Sudbuxy. Ontario.
Advertising rates upon appJicatJon.
TransJatio» Sree pt charge.
Canadassar l v i . 7Ä> 6 Idi. J(^5
Yhdysvalloissa; 1 vk. 8JOO 6 kk, 4;J0
Suoniesjsa 1 vfe, 8Ä> 6 kk-4.75
• Xenr-Yprk Times, jota vanhoillisuudestaan huolimatta pidetään
: ti.;, . oikein tai väärin vieläkin tämän mantereen yhtenä arvovaltaisempana
, \ lehtenäj-on äärettömäii suurikokoinen laitos joka painaa noin^I^^
f-i'^i"paunaa kappale. Tämän samaisen Timesin ylpeänä tuiihuslauseena
^ i>llut:''Kaikki painettavaksi kelpaavat uutiset.'' Lyliyiesti sanoen,
, ;^..^i.yf;iroes^j^^ inalliksi.
Kuinka paljon Times on poikennut^^T^^
tavaksi kelpaavat uutiset" tunnuslauseestaan^ sen tietävät ne, jotka
ovat jonkin aikaa sitä seuranneet,; Mutta -vasta nyt sen toimittaja
* Eester^ M "selostuksen" tästä asiasta sanomalla,
;e mdodostaa 'vapaalle maailmalle"
vakavan vaaran, eli " b o o d y trap"-ansan,Puhuei5saan Neuvoston
. . V .'UUtistietojen "tutkimisesta Yhdysvalloissa, mr. Markel sanoi, että "se
tiivinen" Venäjän juttujen käsittelynsä tekee heistä tahtomattaan
•^•^•^^Vl:^i^Ioskovan välikappaleita", (Time-julkaisu, lokakuun ,13 p . 1952).
Toisinsano.en mr. Markel sanoi, että jos "vapaan sanomiston"
toimittajat eivät halua tulla "tietämättpn MoskÖvah välik^^
' 8 i ' V heidän täytyy heittää tosiasiat roskakoriin ja varsinaisten -Venä-jän
uiitisten a.semesta syöttää lukijoilleen mahdollisimman paksua
' pajuköyttäl
• • •
r ? ' " ^Ottakaamme nyt todistajaksi yhden johtavan canadalaisen päi­välehden
(Toronton iGlobe and Mail) toimitta jäin "objektiivisuus",
'selläfeena minkä he ovat vanhemmalta veljeltään,lNew York.Tiniesilta
oppineet.' Toisin kuin jotkut edesvastuuttomat pikkupiskit, Globe
•^>v and Mail joutuu tunnustamaan vissejä tosiasioita, muttaoyrittää se-
2 littää niitä samaan tapaan kuin se »vanha vihtahousu selittää raamat-
* tua. Toisin sanoen, Clobe a^ Mailin toimittajat eivät halua tulla
"tahtomattaan' Moskovan välikappaleiksi" ja siksi he, joutue,ssaan
% tunnustamaan eräitä tosiasioita, yrittävät vääristellä niiden^^p^^^
;/jtys,täf' Xainatkaanjme vähän laajemmin Globen lokakuun 14 p:n
tbimituskirjojituksesta ".Venäläiset puhuvat tuotannosta". Siinä to-detaan
;huokaiHen ja sisimmässä kiroten ensiksi seuraavaa:
sihteeri mr. Georgi Malenkov . . . julkaisi.,
PÄIVIÄ
Job» KoiviDla, B . B . No. 3. J^art
Arthur, täyttää 70 vuo;tta K ^ k u u n .18
p : i i ä . : ' ; - ^
Bam»^^ &^ Ont-,
täyttää 80 vuotta kuluvan kuun 21 p.
Oiva nresterback. V/aters TownÄbip,
Ont;; t ä y t ^ S Ö vuotta' huottnenna/
perjantaina.
Yjidyninje onnitteluihin!
imiiBt
m.
•['••Ttrdtine. — Aasian-^C^
maiden rauhankonfereassi. -joto U>n.
täällä pitänyt muntojaan viikon ajan
HÄViliSXXkSEN aUÖLAA
AVOIMEEN j I A A V A AN
Täysin tietoisena sUtä. että Cana-dari
halki maan kiilievasta maanties­tä
.on yalmistettu vasto 38S,malli^^
pitjulnen: pala. "I^ns^Canada Air
Line?, levitti pöytälcalehtcrejai mis?ä;
hudmautetaän: •^atotkiistakää lento­teitse
^Canadan hyvien teiden yhdlsr
tyjc^n (bariädkn Goo^ Road A ^
tion) konyentioriiin Quebfe C i i ^ ^
lokakuun 20-23 p, 1952. Time Maga­zine,
i^ev/ York, '.'''•'v'-^
I UUTTA PULIVEIVAUSTA ;;;;
Kaksflq^mineritäyhdeksän vuotias
Röijerfc Clirtord yänigittilri uusimmasta
pulivelvauksesta. Häh sai neljä työ­maata
ja soitti sitten puhelimitse n i ­mettömän
varoituLyen k.o. työnanta-jälle
siitä, että hän pn'juuri ottanut
palvelukseensa kommimistin. Kaikki
nämä liikkeet erottivat hänet heti
maksaen viikon palkan etukäteen. *
' ' — United Natioris World,
i l
ei
^ viime viikolla Komn^unistipuolueen kongressissa Venäjän perustuö-,;
*' i^^nnon ' tilastoja. Amerikkalaisten mittojen mukaan he eivät. ole •
I .**erittäin^^ Venäjän mittojen mukaan ne ovat. Että V
^ i^^^ miljoonaa tonnia .
sj u';^^^ 117 biljoonaa ,kwt sähkövoimaa,
f ; " se onikunniaksi -Venäjää vuodesta 1917 hallinneiden miesten energial-
» Ie ja säälimättömälle päättäväisyydelle:^^^^^^^^^^^^^^ '
* A i . " K u n : k o m m u n i s t i t kaappasivat vallan 35 vuotta sitten, he saivat
rj I^'',.Jialtyunsa maan, jpssa oli suuret alueet, rikkaat luonnonresurssit,riit-
J^^/^^^^^ se oli .taloudellisesti miltei kehittymätön.
* takapajuinen, suurelta osalta maatalousmaa,
i> t'<:iunrinkä.teollte
Wr ^'K^w^k^ se näkyy
iv i-viAj-frtaijemäl .vuoden 1951 ja 1913 tuotantotilastoja, (Ja Neuvosto-s
liitto saavutti sotien runtelemassa maassa vuoden 1913. tuotantotason
J vjistav. 1927, eli vain 24. vuotta sitten kuten.Globe n^^
|: : Jijustaa — Vapaus). Kivihiilen tuotan to -^on lisääntynyt Itymmenen
iir''^'^k€!jrtaisesti;, 28.6^^ tonniin;
s terästuotanto on lisääntynyt: seitsemän kertaisesti,, 4.2 miljoonasta
i .turmista 31.3 miljoonaan tonniin; öljytuotanto on lisääntynyt nelin-l
• "^Tf^rtäfeesti, 9.2 .miljoonasta 43,3 miljoonaan tonniin. > ."
l Täten Globe joutuu tunnustamaan ja ihmettelemään Neuvosto-
« <'>'-^lt{ton' perusteollisuuden valtavan nopeata kasvua ja' sanoo toimitus-
«voivat qllä hyviä tai huo-
" 1 noja/;mutta Vetjäjä^ jotka puhu-vi-
yat kansalle ja näyttävät tietä . . ."
Tunnustettuaan totuuden siitä, että Sosialismin alaisuudessa
Neuvostoliitpn tuotanto ön lisääntynyt näin äärettömän nopeassa
4«mpossa, Globe and Mail pitää vertailun lähtökohtana ainoata oi-on
esiintuontit Aasian ;kansoJäi Jcau-heita
kokemuksia siihen, osainstttvil-le
37 maan ,4112 edustajaUe)v^n^
samalla- myöfskin ollut silmien avaa-jana
siiljeh osajllstuneelle 13 ^cana-dalai^
ele ja kaikille USA:n, Austra­lian
j a IJvden; ^ e l a r i n in edustajille.
Kauan sorteissa
mutta nyt «ttirlveissä marssivan A ^
isian' jgrdän sykkU idlhkeästl jai .vo^^
makkaastl se täytyy tulla ymmär*
^tyksi^
niin keisfullUnen jpaiatsi. jossa. K i i -:
nan .^Kansantasavallan perustaminen
Juiistettiin ^
kui vältaviöta suosloiibsoitultsista. • Se
oli Icyi^fmys miksi Vietnamin taisteli­jat
bliviat saapuneet' uriivonniiissaaii
eturintamilta tähän koiifereiiissUh,
miksi Chilen kuparinkalyajat^: ja
moslemlen johtajat, jotka sandaaleis­saan
astuivat harteiltaan otetun y
tin päälle J a Mekkaan päin katsoep
lausuivat rukouksensa; olivat ihuka-
-Näiden ilmiisten esiintymisen ^ ^ r -
mätlfipi: kärsimykset Ja ratjätön päät-täväisyj-
s voittaa Vapaus, K u n ko-reaiaizien
j Han S u l « y a lor
petti jjcöieensayaJ^^ . jneljään
kotaan, että hänen Kansansa vaatii
^'oikei^eR -ja ; kohttmde^- inukaista
sopimusta", joka perustuu kaikkien
varjWen palautt^niis^ ryh­män
Intian iiaisia, värikkäissä pu-vuiisaan;
i]avalle.: .^IHe aji^eiiivä^ MOr,
reaiaisia s i s k o j a a n J ^ n , JoUpin ko­ko
salissa tuskin löytyi yhtään Inii-vaa
silmää. Hyvin kuvaava tälle
dr^malle pii £e. että he lahjoittivat
korealaisille. puunV istutettavaksi -Ko­rean
maaperään.
Amerikan Yhdysvaltain • 45-henkl-.
sen yaltuuskuonan; esittelyn yhtey­dessä
'(i^ttaja läoijel Milton Cemey,
Palo Altosta,, Californlasta, kertoi
minkälainen käsitys Amerikan ihmi.'
sillä on korean sodasta J a kehPitti
amerikkalaisia omaksumaan vastuun
siitä.
Neuvostoliitpn ..e-henkisen valtuus­kunnan
Johtaja prpf Ivan. Anisslmoy
puhui konferenssin viidentenä .päl-,
vänä. Kaiklci kpkoussalissa olleet;
nousivat seisomaan kun hän vakuut­t
i murtumatonta solidarisuUtta ..Kii­nan
tasavaltaa kohtaan-ja esitti läm-'
pimän tervelidykseiisä Pohjpis-Ame-
(Tikan rauhantaistelijpilje.:,.Hän .va­kuutti
(Neuvostpliiton suhtautuvan
myötätunnolla Aasian pyrkimykseen
päästä taloudelliseen ja poliittiseen.
K i r j . R a l p h Parker
" k e a t a perustaa, nimittäin sitä minkälainen tilanne väliitsi tsaarin­vallan
aikana, ja vertaa sitä nykyiseen tilanteeseen. Se ei kuiten­kaan
ole rehellinen loppuun asti enää tässä Jtysymyksessä, sillä Globe
vertailee, myös ikäänkuin itseään lohduttaen Yh-
^dJrsValtäin nykyistä tuotantotasoa — sen sijaan että "objektiivisen"
vertailun perustana olisi se, kuinka paljon on lisääntynyt Yhdys-
..vaJtain tuotanto vastaavana aikana. Vasta tällaisen vertailun avulla
ixiljastui koko totuus nykyisen kehityksen suunnasta siellä ja tpllä.
Mutta: ilmeisesti peläten joutuvansa "tahtomattaan Moskovan
välikappaleeksi", Globe and Mail ryhtyy "sanan selitykseen" ja jat­kaa:
''r^--'yy'/-\--r\::-\.r ^-'.^i-:-',.-[S
"Hyvä on; mutta miten sitii tuotantoa käytetään? Asiallisesti
kaikki niitä Venäjällä tuotetaan menee joko suoraan tai välillisesti
asevoimille. Ainoastaan suhteellisen pieni osa siitä (tuotanhosta) käy-
.V/ tetään siviiliväestön hyväksi. Vapaassa maailmassa — vieläpä nyt-
" kin — on täydelliner^^vastakohta sille. Pohjois-Amerikassa ja Länsi-
Euroopassa. teollisuuslaitokset tuottavat: pääasiassa asuntoja, autoja,
jääkaappeja ja muita sellaisia a-äestölle. Ainoastaan pieni murto-osa,
käytetään asevoimien hyväksi tankkien, tykkien, lentokoneiden ja
sotalaivojen tuottamiseen . . ."
Mutta kuitenkin Yhdysvaltain hallituksen talousbudjetissa on
varattu suuri -enemmistö sotavalmisteluja varten. Samoin on asia
.monissa muissa maissa, niissä seurataan Yhdysvaltain hallituksen
johtoa, lukeutuen tähän, myös Canada.
Meille on virallisesti ja epävirallisesti selitetty, että nyt ei voida
rakentaa koteja, sillä rahat tarvitaan puolustuslaitoksen hyväksi,
"Meille on tosin luvattu sekä tykkejä että »voita, mutta käytäntö on
: osoittanut, että tykkien tuottaminen on vähentänyt suuresti kansan
voi-annöksia -—hinnat ovat nousseet paljon nopeammin kuin työ- .
Iäisten palkat ja farmarien tulot. Alitään suurempaa rakennuspro­jektia
ei ole ryhdytty toteuttamaan — ja syyksi selitetään se, että ;
varat tarvitaan sotaväen hyväksi. Vieläpä sellaisessakin tapauksessa
kuin esim. Sudburyn Hkaivostyöläisten kpm*ean haalin kannatuskaaret
oli rakennettava kalliista puusta sen vuoksi kun terästä ei annettu sen
rakentamista varten. . '•• ' •]
;, Toiselta puolen Neuvostoliitossa on tällä kertaa käynnissä ihmis­kunnan
historian suurimmat kanavarakennustyöt, metsävöiden ra­kentamiset
ja kokonaisten jokien suunnan kääntämistyöt, sekä ennen
kuulumattoman suurisuuntaiset asuinrakennustyöt, joissa kaikissa
tarvitaan arvaamattoman suuria määriä terästä, kivihiiltä ja öljyä.
Kaikista näistä tosiasioista huolimatta Globe and Mail väittää,
J^Uä 'Neuvostoliiton perusteollisuuden tuotanto menee yksinomaan so-lavalmistelmm
r— jotavastoin meille perusteollisuuden tuotteet käyte-
Jään kotien rakentamiseen ja muuhun rauhanomaiseen tarkoitukseen!
Tällaista on asioiden käsittely silloin kun pelätään; että "objek-tiivisuus"
johtaa sanomalehtien toimittajat "tahtomattaan Moskovan
Sloskova. — Neuvostoliiton: kommu­nistisen
puolueen 9. kongressin aat­tona
pääministeri Stalin viittasi koi.
meen suureen muutokseen;kansan jo­kapäiväisessä
elämässä.
Viitoittaen tietä sosialismista kom­munismiin
hän sanoi, että on teh/tävä
huomattavia .muutoksia työsuhteissa
ennenkuin ihmiset tulevat käsittä­mään
työn ei rasituksena, ^^aatl en-siramäJsenä
tärkeänä elinehtona.
1. Työpäivä tulee lyhentää kuuteen
tuntiin Jä vastaisuudessa Viiteen. T ä .
mä ahtaisi tarpeeksi aikaa ihmisille
' saada kaikkipuolisen opiskcluniaaidol-ilsuuden.
•' -^'-v: •
2. On saatava kaikkipuolinen tek­nillinen,
tieteellinen ja taiteellliien
opetus laajentamaan ihmisten mah­dollisuutta
valikoida ammattinsa tai
työalansa, •
3. ipn saatava radikaalisia muutok.
sia aikaan elintavoissa. Tähän sisäl.
tyisi palkkojen kohottaminen ja hin-.
tojen alentaminen niin, että palkko­jen
realiarvo tulisi kohoamaan vähin­täin
kaksinkertaisesti, ^ .
Stalinin lausunto, joka ilmestyi
"Bolshavik"-julkalsussa, antoi puo­lueen
kongressille suunnan.
Kirjoituksensa alussa Stalin koros­taa
poliittisen taloustieteen lakien
objektiivistä .luonnetta. Nuoret ituni-,
set, hän kirjoittaa, jotka ; tahtovat
auttaa neuvpstokehityjstä saavat toi­sinaan
ajatuksen, että neuvostovalta
voi tehdä kaiken aina tieteellisten l a .
kien hävittämlstö myötenl Mutta,
hän jatkaa, vaikka polUttisen talous­tieteen
lait voidaan havaita ja käsit­tää
täydellisemmin,.ihraiset eivät voi
hävittää niitä eikä keksiä uusia.
Hän hylkää marxismin vastaisena
teorian, että siirtyminen sosialismista
kommunismiin vöi tapahtua tuotan­tovoimien
yksinkertaisella järjenmu­kaisella
tehokkaalla organisoimisel­la.
On -mahdotonta, hän kirjoittaa,
saada riittävästi tavaroita tyydyttä­mään
yhteiskunnallisia tarpeita niin
; kauan kun on olemassa vissejä talou­dellisia
tosiasioita.
Näitten joukkoon Stalin luettelee
joukko-omistuksen, kuteti nyi^i^et
kollektiivit, ja tuotteiden kaupallinen
jako. Tämä viittaa siihen tapaan mi­ten
kollektiivit myyvät yUjäämätuot.
teet suoraan . markkinoilla rahan e-destä.
Stalin myös sanoo, että yhteiskun­nan
täytyy läpäistä taloudellisen ija
kulttuurisen' uudelleen kasvatuksen
eri vaiheissa ennenkuin työtä laka­taan
pitämästä keinona elämän yllä­pitämiseksi
J a siitä tulee tärkeä elä.
män tarve, ,,,
Samantapaista uudelleen kasvatus,
ta tarvitaan myöskin ennenkuhi y h ­teinen
omaisuus tulee vankaksi rikko,
raattomaksi .yhteiskunnan .perustaksi.
Stalinin kohne käytännöllistä ehtioa
kommunismiin kehittymiselle ovat:
Ensimmäiseksi, tuotaimon jatkuva
kehitys, varsinkin tuotantovälineiden
.kehitys, joka pn välttämätön ehto
tuotannon laajentamiselle.
• Toiseksi, asteettain - kpllektiivita-lousomaisuuksien
muuttaminen kan.
. salliseksi-omaisuudeksi ja saattaa ko.
ko ylitelskuimah tuotteiden jaosta
.huolehtimaan jonkunlainen keskus^
Järjestö koko j^htelskurman hyödyksi,
Kolmaimeksi, kaikkien ihmisten
fyysillisten ja intellektuaalisten ky­kyjen
kehittäminen siihen tasoon, et­tä
kaikki saisivat riittävästi opetus,
ta. voidakseen aktiivillisesti osallistua
yhteiskunnalliseen kehitykseen ja va­likoida
työalansa vapaasti, .tarvitse­matta
olla i o k o ilämän ajaksi .sidot-;
tuna millinkään .määrlättyyii aila^aii,
• . Käytännössä näitten ehtojen to­teuttaminen
vaatii aikaa, sanoo Stai.
Iin. lisäten, että pitäisi oUa käsitettä,
vää, että kommunismiin siirtyminen
ei ole mikään yksinkertainen asia
niinkuin jotkut ajattelevat.
Hän sanoi, että ei tehdä muu-
' tpksia, nykyinen kollektiivitalousjär-jestelmä
tulee vastaisuudessa jamit.'
tamaan maataloudellisia suunnitel­mia.
"Täytyy pila vakavia muutoksia i h ­misten:
työsuhteissa ennenkuin Uimi­set
oppivat pitämään -työtä ei rasit­tavana
pahana .vaan ensimmäisenä'
elämän tarpeella." •
Jfpisessa osassa Stalin tekee selväk.
si, että asteettaiset muutokset maan
omistuksessa kollektiivitalouksissa e i -
vät millään tavalla uhkaa farmarien
oikeutta yksityisomaisuuteen, mukaan
luettuna karja y.m. Mutta on välttä­mätöntä
poistaa. ylijäämä-f armituot-teitten
kaupallinen jako. ja saada sen
.sisältymään järjestelmään, Jossa t a .
.varat vaihdettaisiin valtinteollisuu-den
ja k-taluoksieri kesken.
Stalin kirjoittaa, että tämä systee­mi
ei ole vielä lopullisesti. suunnite;ltu,
mutta olisi parempi jos k-taloudet
saisivat enemmän tavaroita rahan si;
Jasta, Tällainen kehitys merkitsisi
suuresti nousevaa tavaraiii .vaihtoa
.kaupunkien Ja maaseudun välillä ja
"piisi tirkeä askel kommunismia kohti.
Viimeisessä osassa Stalin kaavoit­taa
kaksi talouslakia seuraavasti:
.1. Nykyaikaisen kapitalismin perus­lain,
pääpiurteinä on mahdollisimman
suurien voittojen hankkiminen väes­tön
enemmistön riistori ja köyhdyttä­misen
avulla, järjestelmällisesti ros.
.yoamalla toisten maiden, erikoisesti
icehittymättömien maiden, kansoja jä
lopuksi, sodan avulla sekä kansallisen
ekonomian militarisoinnin kautta'
siinä mielessä, että saataisiin mahdbl.
Usiinmah suuria voittoja,
2. Toisella puolen sosialismin eko­nomian
peruslaki, pyrkii hankkiniaan
koko. yhteiskunnan jatkuvasti li^än-'
tyvien materiaalisten, ja sosiaalisten-tarpeiden
mahdollisimman täydellistä
tyydytystä. tekniikan kehitykseen pe-rustuvan
sosialistisen tuotannon jat.
kuvan lisääntymisen Ja täydcllistyttä-mlsen
perusteella.
Stalinin artikkelissa Pn:tärkeä osa
missä hän esittää mielipiteensä .ny-välikäppaleiksi",
kuten 'New York Timesin toimittaja ''varoitti", i
Tässä on myös syy, miksi työväenlehtien levitys ja ylläpitäminen
on tällä kertaa niin tärkeätä. Me puolestamme suosittelemmekin
.Vapauden lukijoille, jotka eivät "vapaan sanomiston" omaksumaa
tosiasiain vääristelyä hyväksy, että he puolestaan levittäisivät tositie-toja
maailman asioista suosittelemalla Vapautta työtovereilleen, naa­pureilleen
ja ystävilleen. Toinen käytännöllinen keino Vapauden tun­netuksi
tekemiseksi ja levittämiseksi on se, että kerätään onnitteluja
ja: lähetetään kirjoituksia Vapauden 35-vuotisnumeroon, sekä järjes­tetään
eri paikkakunnilla'joko pienempiä tai suurempia juhlia V a ­pauden
35-vuotispätvän kunniaksi tulevan marraskuun aikana.
.kyisestä kansainvälisestä..taloudelli­sesta
ja poliittisesta tilanteesta.
Kalkkein tärkein taloudellinen seu­raamus
toisesta maailmansodasta on
se, kirjoittaa Stalin, että se murskasi
>hden. kaikkisisältävän '• maailman
markkinat, ••••^••::;-'..'V:;,'/^' '^^
; Yhdysvallat luotti jsiihen, että se
voi: kaapata maailman markkinat ja
perustaa maailmanlaajuisen hegemo.
nian. Mutta nämä toiveet eivät t o ­teutuneet
sen vuoksi kun K i h i a ja
kansandemokratiamaat jäivät pois
kapitalistisesta järjestelmästä muo­dostaakseen
: Neuvostoliiton kanssa
yhden voimakkaan apsialistisen leirin.
Nyt on kaksi vastakkaista.; maail­manmarkkina-
aluetta. •
Yhdysvallat, Britannia ja iRani^a
ovat tahtomattaan auttaneet -tätä
uutta markkina-aluetta. Ne julistivat
taloussaarron Neuvosoliittoa, • Kiinaa
ja kansandemokratiamaita vastaan,
jotka eivät' liittyneet Marsahallhi
suunnitelmaan, tarkoituksena ollen
niiden kuristaminen. Mutta maail­man
uutta markkiria-aiuetta el sillä
kiu-istettu vaan:se lujittui; siitä. '
iSen jäsehvallat aloittivat keskinäi­sen
yhteistoiminnan. Kansandempkj
ratiamaat saivat teknillistä .apua
Neuvostoliitosta siinä määrin,. ettei
mikään kapitalistinen maa olisi sitä
vpinut antaa.
: Siitä seurasi niin suuri taloUskeliii
tys, että ne maat voivat pian tulla
toimeen ilman kapitalistimaiden tuot.
teitä Ja vieläpä myydäkin sellaisia
tuotteita.
itse kapitalistit tuntevat olevansa
kiusallisessa asemassa - menetettyään
sellaiset markkinat .kuin Neuvostoin,
ton ja Kiinan markkinat. Ne yrittä-vät
paeta vaikeuksiaan sellaisilla kei-fiippumattpmuuteen
£ekä raubanolol-
Fräs konXerenssin SiuomattavJaunis.
ta tapauksista oli latinalaisen Ame­rikan:
11 maan valtuuskuntien esitte­ly,
sillä näiden maiden .ihmiset iäir
slvät .samanlaista siirtomaasprtoa
kuin -Aasian, maitten aiinisetkin.
Lolstavaissa ^puheessaan kertoi Co-lpmi>
ian .edustaja. lakimies JDiegp
a^ntana Cuella siitä, mitä tapahtuu
latinalaisessa Amerikassa. v
Kaikenlaisista Isysymykslstä käy­tiin
kekusteliija raportteihin sisäl^-
neiden 8 pääkysymyksen yht^rdessä
Ja.komissioiden kPkpusten ohella. Ar-.
ypvaltaiiiiäi' a ^Jf^J^?)^:
jphtomies, 'vCanpn iMaynard Austra-llasta^-
Sö^^
ten katissa; chileläinen lUkem^ kä-j
viiiieuyptt^
'sesta:-;kifiwl^^
lainen .e^dustaja - :eritfnen l u u t ^ t t i
lyyneiinieren^: voimissa — pöhitl Ja-;
.pämiaisteh''i*työjäist«n kanssa* sota-'
.yankikysymystä; ranskalainen rken-raali
jPetit, -Ranskan räidianliikkeen;
huomioitsija, kertoi kuinka liän joh­ti
Vietnamin Johtajan Ho -Ohi Min-
"hin kunnjäicsi järjestettyä "paraatia
.tämän ipUe^a JHÄnslian .hallitjuksen;
vieraana Pariisssa 6 vuotta sitten,
: Konferenssi sai myöskin tietää, et-^:
tä monta päivää kestäneiden- neuvot--
telujen jälkeen oli laaja ja edustava
Intian valtuuskunta päässyt yhteis-'
ymmärrykseen 25 pakistanilaisen e-diistajan
kanssa siitä, kuinka v o i d en
sopia Kashmirin konflikti. Jota liei-:
dän hallituksensa eivät. ole Vielä tä­hän
mennessä, pystyneet tekemään.
o-:if^liaiiani. Vltme fceJsäkuun iopul*
Ja oU • Canadan -työttömyysvakuutus,
rabastoott kertynyt varoja kaikkiaan
7S^i281;^ d o l l a ^ .
j ä ä joka k p * a u s i «seita miljppnla
dollareita yJlJäSmäksi. pn rahastos­sa
nyt h^ipin^ttav^ti y l i .800 . m i l -
Jponaa dpllasia.
Viime fesäkimssa saatiin r a h a a n
yli47.inUioona3.dollaxla jajEun .va­roista
maksettiin työttömyyden Joh-
,<i«s^ liiij^aM^' j^i jt»wka»d,en,
yllJääniäksi.yU :10 railjopnaa.:doila-ria.
• :••':• '•-:''':';; • -'•. '-,'i '••'•'•••':• " - • •.:
SITÄ
Canadan .valtuuskunta .tekee yleeru
sä byvän vaikutuksen kpnlrenssissa..
iialpUd
portin ; U s ä r a p o r i ^ a . J p ^ antoi F i n -
lay MacKenzie. osoitettiin'. Ckuinka
kylmäsptä on vanhingoittanut niin
.iPobJois- kuin .latiiialaistakin .Anie-rlkkaa.
ehdottara spda^^ ;tal pulan'
ohjelman .tilaile ihedehnällistä kaup-pasuhteii^
u ^ ^
Mrs. EVä Anderson, Canadan, valtuus--
jciinnaii johtaja. Psitti.hy^dn selyeri-;
tävänrajpprtin .Canadan rauhänHik-:
keestä', 'tpdeten tri James Endlcpttin
osuuden morilin saavutuksiin. MyÖs^
kin;monet muut Canadan edustajat
osallistuivat .keskusteluun,
..Konferenssin kaikki järjestelyt
yleensä tekivät suiaren vallcutiiksen
havainnoitsijoihin.;: Ne psoittiyat k i i -
nälaisteii' Järjestelykykyä J a suurta
kiintymystä rauhan asiaaii. .Kaikis-
TIESI AUTA TEKI
hirveästi. Liisi? ^1
- M e . l e i k i m m e Pekan k a r i s s a .1
han on isa. joka on tullut mvöh/-""
kotiin ja minä Olen sinä/äiti ^ '
; ON V A B i l A S t l ' ,
onkQkäänneiim häntMV
•:— Onhan niillä. Eikä niillä si^te, I
muuta olekaan. •
:: VIHJAUSKO? •
Suutelen sinua kun päästään en-sinunäisen
nurkan taakse. I
: ~ Miitta ethän ole luan. pni^
menevä, f -
,s^a, viedä, riistaa
Toronto, — Yhdysvalloissa voi.
ta edustajain tarpeista huolehdittiin.
Bussit ja autot kuljettivat edustajat
nopeasti ympäri kaupunkia. Koko­ussali
oli kalustettu miellyttävästi ja
pidiieideh kääntäminen kiinan-, eng­lannin-,
espanjan- ja venäjänkielille
sujui mainiosti,. joka kaikki osoitti
dramaattisesti sitä valtavaa,energiaa,
jonka maailman .asukasm nel­jänneksen
vapauttaminen Pii päästä­nyt
vallpilleen.
noilla kuin Marshallin suunnitelmal.
la, korean sPdalla, sotavarustelulla: ja
teolllMuderi • militarö^^
se Pn hukkuvan lailla olkeen tarttu­mista,
.''';'•''.-•/;••
S t a l i n kirjoittaa, että jotkut tove.
rit selittävätrjötta uudessa sodanjäl-kieisessä
kahii&iirvälisessä tilanteessa
sota kapitalistimaiden välillä ei ole
väistämätön. '
He katsovat että sosialismhi ja ka­pitalismin
.löiif^en väUset .ristiriidat
ovat suuremmat kuin kapitalistimai
den väliset ristiriidat, ja että Yhdys­vallat
pn riittävästi alistanut muut
kapitalistimaat estääkseen ne soti-
; masta keskenään ja siten heikentä.
mästä Useään;..'' '
StalinVsam^, että nämä toverit oi­vat
vääräsi';!' ' .. V - . .'
-On.tptta. että pinnallisestlTkatsoen
kaikki näyttää; olevan;.mainiossa Jär­jestyksessä;
yiidyavalloilla ,Pn iÄnsi.
Eurooppa/Japani ja muut kapitalisti-ipaat
"repMSsa. ..Mutta on väärin aja-,
telia, että ^tÄmä tilanne jatkuu i k u i ­sesti,,
tai että ;Ylidysvaltaiii määräys-vallan
alle: Joutimeet .maat eivät yri-.
tä vapautua siitä.''''C?'-'./'^ -Z
.\Imperialistisina mahia Britannialla
ja Ranskalla- päätavoitteena häU
yat; raaka-aineet .ja markkinat, Stalin
osoittaa, että nämä maat eivät voi
ikuisesti tyytyä nykyiseen asemaansa
Todennäköisempää on. että Britan­nia
jä Ranska joutuvat Yhdysvalto­jen
kanssa yhteenottoon itsenäisyy­tensä
saavuttamiseksi, ja- että Länsi..
Saksa ja lilapani yrittävät vapautua
Yiidysvaitain otteesta.
; Teoreettisesti on totta, että kapita­listisen
f -jä : ^sosialistisen maailman-osien
väliset ristiriidat. Tämä oli tot-ta
myös epneii. loisen maailmansodan
^aikamista'.' • - '
-Kaikesta huolimatta töinen; maail­mansota
alkoi jltapitälistimaiden väli­senä
; &otana;.;eikä- sotana :Neuvostbliitf
tpa vastaan siksi kun sota Neuvosto-liittpa
vastaan on kapitalismille vaa-^
rallisempaa kuin kapitalistimaiden
välinen.sota, sillä se nostaisi, päivä­järjestykseen
,ky^myksen koko ka.,
pitallsmin.plemassaolosta. . ; •
Lisäksi.,:liupliinatta.aiitä propagan-
^dastä niitä käydään Neuvostoliiton
hyökkäyksestä^ kapitalistit tietävät,
että . Neuvostojiitto. ei, hyökkää käpi-talistijärjestelmää
vastaan. ;' "
Stalin selittää edeUeen, että käy-tännöUisessä
elämässä kapitalistimai­den
yälineri taistelu markkinoista
muodostaa siiurimman ristiriidan
kiiin i e , mikä vallitsee sosialistisen ja
kapitalistisen maailmanosan yälillä.
: E i ole "mitään, takeita siitä,..ettei
. j;apani Ja/.Saksa yritä elää itsenäistä
elämää, "xiten laki kapitalistimaiden
välisien sodaii kiertämättömyydestä,
pn edeUeenkm ypimässa.
•Nyl^isen.; fauhanliik^^ tavoittee­na
on joukkojen'kokoaminen taiste­luun
rauhan säilyttämiseksi ja u u ­den
spdan puhkeamisen estämiseksi.
Sen. tavoitteena ei ple kapitalismiii
-kukistaniinen eikä- sosialismin perus­taminen;
sen .toive rajoittuu demok­raattiseen
taisteluun rauhan säilyt­tämiseksi.
Tässä suhteessa se on erilainen
kuin . ensimmäisen maailmansodan
aikana toiminut rauhanliike Imperia­listisen
sodan lopettamiseksi, sillä se
rauhanliike omasi sosialistiset tavoit­teet.
; '.
. Mahdollista pn, että taistelu rauhan
puolesta kehittyy jotenkin taisteluksi
sosialismin puolesta, mutta silloin s i i .
tä muodostuu toisenlaista taistelua.
. Enemmän mahdollista on, että ny­kyinen
rauhanliike, sen onnistumisen
sattuessa, johtaa määrätyn sodan eh.
käisemiseen tai sen väliaikaiseen lyk­käämiseen
; väliaikaiseen rauhan säi­lymiseen
,tai sotaisen 'hallituksen e-ropn
ja sen korvaamiseen toisella hal-
:massa olevien sorkka- ja suutautia
koskevien säädösten Johdosta eivä:
Ontariossa Ja muissa Canadan maa-kumiissa
vieraUevat yhdysvaltalain:
•metsästäjät saa tänä syksynä viedä
riistaansa Ylidysvaltoihin Ja sarvien,
nahkojen,: kavioiden yms. pitää oUa
täydelleen puhtaita, kuivia ja vapaa:
kaikista liha jätteistä ennenkuin ce
saa viedä Yhdysvaltoihin. Säädöt
set sanovat; että metsästäjät saava:
•viedä rajan taakse ainoastaan 15 paii.'
naa keitettyä* lihaa. '
Riistailinnut ja ei-kavioiset cläi-met
ovat vapaat tästä pannasta. :
Yhdysvaltain yiränö»haiwt- 'mv
sanoneet Icestävän vielä kuu!:ausia'
ennenkuin sorkka- ja sutaudin! Joli.
dosta julistettu lihan vientikielto ;Ca-
. nadasta Yhdysvaltoihin kumotaan.
V a i n naisen hiuksia
oli jäänyt jälelle
onnettomuudesta
Rpssland, B. C. — Ainoastaan nai­sen
palmikoituja hiuksia oli jääriyi
Jälelle todistukseksi lokak. 18 pnä
.1947 tapahtuneesta, ilmailuonnettc-muudesta,
jossa 8 miestä Ja yksi nai-nen-
kuolivat. Eläimet olivat syö­neet
tai kuljettaneet pois kaikki luut­kin
onnettomuuspaikalta. Joka !öy.
dettiin äskettäin kuninkaallisen .M-supoliisin
Wplf-nimisen koiran atnil-la
sen Jälkeen kun eräs metsästäjä
oli nähnyt.'lentokoneet jätteet viioren
riijteellä, :noin 13 mailin etäisjydessä
luoteeseen täältä.
Tuhotunut kone oli Canadan ::1-
jnailuvoimien Mitchell-pommittaja.
joka Jcatosi ollessaan vaIokuvausma>
kalla. • •
Tanskassa vastus-tetaan.
Länsi-Saksan
aseistamista
Kööpenhamina, — Tanskan valtio­päiville
on jätetty 4,500 allekirjoitus­ta
käsittävä vetoomus, Jossa eri vä­estöryhmien
edustajat vastustavat
Länsi-Saksan mukanaoloa Euroopan
armeijassa. Edelleen vaaditaan 4
vallan neuvotteluja' saksan kysymyk*
sestä.
lituksella Joka on valmis rauhan vä,
liaikaisecn säilyttämiseen.
Se, sanoo Stalin, olisi erittäin hyvä.
iMutta se on kaukana vielä sodan
väistämättömyyden poistamisesta,to-pitalistimaiden
väliltä, sillä vaito
rauhanliike sakvuttaisikin kaiken tä­män
menestyksen,; imperialismi jäisi
vielä eloon.
Stalin lopettaa tärftän tärkeän osan
sanomalla:
• "Sodaii väistämättömyyden poista­misen
ehtona on imperialismin liävit-täminen."
'Ei nimi miestä
Ne , meistä, jotka - ovat syntyneet
niin aikaishi, että saivat armon elää
30-luvun " vauraus-nurkan-fakana"
kriisikauden, muistavat senkin, että
vielä silioinkhi Yhdysvalloissa ihme­teltiin
sitä kun visseissä Euroopan
maissa oli Joitakin "vääriä ajatukr
s i a " sisältäneitä poliittisia kh-joja.-
aikakaus. julkaisuja ja sanomalehtiä,
joita.kansa ei saanut lukea.
Sellainen ei voi tapahtua täällä,
vapauden kehdossa, suuren Amerikan
•yapaudenpatsaan. juurella^ Näin sa-tiottiin
silloin meille — vaikka teot
toisinaan olivat näiden julistusten
kanssa ristiriidassa.
•Mutta, ajat muuttuvat.,
Nyt, herran vuonna 1S52, pelätään
Yhdysvalloissa/niin paljon vääriä
ajatuksia, että Chaplinin naurupille-rien
lisäksi Yhdysvalloissa pidetään
kerettiläisyyden syntihi- langenneena
useita'torittlläisiä ja englanninkielisiä
kirjoja ja julkaisuja, jotka eivät lä­päise
.valtiollisen salapoliisin (PBlin
nimellä tunnettavan ohranan) anka­raa'sensuuria.
Mikäli Yhdysvaltoihhi tulee Eng­lannista
jotakin ohranalle epämie­luista
kirjallisuutta, se takavarikoi­daan
ilman mitään muuta, etteivät
amerikkalaiset saisi mitään tartun­taa
''vääristä ajatuksista".
Niin suurta huolenpitoa valtiolli­nen
salapoliisi osoittaa amerikkalais­ten
mielien suojelemiseen vääriä aja­tuksia
vastaan, että esimerkiksi nel-miesnimea
Jännesvuosisadan vapaasti Ylidysval-toihin
levtanyt brittUäinen "Labor
Monthly" takavarikoidaan ihnän
muuta, kuten, tapahtuu Daily, V o r k -
erin julkaiseman "Current Affahrs"
julkaisunkin suhteen.
: Meiye kerrotaan, että - sensuurin
\'irkaa toimittavat virkailijat taka­varikoivat
sellaisia englanninkielisiä
kuvajulkaisuja kuin esim. "Soviet
Union" Ja "New China".
Selvää tietenkin on. ettei amerik­kalaisten
mieUä pääse "väärillä aja­tuksilla"
myikyUämään sellaiset jul­kaisut
kuin, Ammattiuniolden Maa­ilmanliiton
Julkaisu "New Times".
Tämän pannan alaiseksi on kuu­lemma
tullut sellaiset historialliset­kin
kirjat kuin "From Cobbett te
the Ohanists"'' ja "Labor^ Turning,
Pouit". '
Filosofisia kirjoja pidetään myös
hyvin yaara^ina Yhdysvalloissa.
Viranomaiset .ovat —- pelkästä huo­lenpidosta
amerikkalaisten mielien
puhtauden; suhteen — takavarikoi-heet
sellaisia -filosofiaa - käsitteleviä
kirjoja kuin "i5iala:tical Materlalism
and Science" '-Ja **In Defence "oi P h i -
losophy". .
Sellaista "vapautta" on nyt isetä
Samulin maassa. Mutta kaikesta
huolimatta .Setä Samulin Viranomai­set.,
aina sensuurin virkaa suoritta­viin
ohrancrihin asti, ovat muka Ih­meissään
siitä miksi eri puolilla maa­limaa
Ilmenee nyt lisääntyvässä mää­rässä
vihamielisyyttä "amerikkalaista
elämäntapaa" kohtaan. Ovatpa jotkut
Setä Samulin virkamiehet Ja politii-kot
menneet tässä yhteydessä sellai­seenkin
älyttöniyyten, että ovat syyt­täneet
amerikkalaisia kommunisteja
ja heidän puoluetovereitaan muissa
.-naissa siitä,. että Yhdysvaltain ny­kyinen
sisä. j a ulkopolitiikka kohtaa
niin suurta vastäirhitäa ja vihamieli­syyttä
kautta maailman.
, -Näillä politiikoilla taitaa kuitenkin
olla kova pala purtavana, jos heidän
'.äytyisi todistaa, että Amerikan kom-nunistit
ovat järjestäneet pikkuih-nisten
vainon, "väärien mielipitei-l
en Joukkoniittalsen sensuiu-in, ulko­maalaisten
karkoittamisen Ja koti-
-naassa syntyneiden vankilaan raa-laamisen
vain siitä, että ovat kuu-uneefb
johonkin poliittiseen puoluee-ieen.
Joka sattumoisin;, ei hyväksy
Wall Streetin imperialistista hyök-
.(äyspoli tilkkaa.
Suomalainen sanaiilasku . sanoo:
'ettei nimi miestä pahenna, - ellei
mies nimeä". Mutta Setä Samulhi
nielestä neekerien lynkkaukset, tyÖ-läisten
vaino .heidän poliittisten mie­lipiteittensä
vuoksi ja kirjojen takava­rikoiminen
"niiden "kerettiläisten aja­tusten"
vuoksi.ovat sellaisia teköja.i
etteivät ne.muka pahentaisi Ame­rikan,
mainetta, elleivät kommunistit
puhuisi niitä paheita vastaan. Toi­sin
sanoen, esim. murha ei ole rikos
eikä mikään,. elleivät kommunistit
sano, että murha on ruma ja tuomit­tava
teko!
Meistä kuitenkin tuntuu, että on
turha syyttää kommunisteja Yhdys­valtain
nimen mustaamisesta silloin
kuin Amerikan sotaisten politiikko­jen
ja kenraalien toinäesta suorite­taan
jatkuvasti sellaisia tekoja, että
ne palauttavat fasismin kauhun päi­vät
eurooppalaisten Ja aasialaisten
kansojen mieliini • Tosiasia onkin, et­tä
maälhnassa löytyy sentään paljoa
muitakin demokraatteja ja oikeamie­lisiä
ihmisiä, . joUla, ei ole mitäi:
yhteyttä sen paremman anierikkalas-ten
kuin venäläistenkääii kommunL^
tien kanssa. Jotka tuomitsevat t i -
tenkin Yhdysvalloissa suoritettavat
lynkkaukset, Chaplinin vainot ja
liittisen- kirjallisuuden sensuurin cu-den
"väärien ajatusten" pertisteelli
Varmaa onkin, että vaikka Icomma-nistit
lakkaisivat tykkänään arvoste­lemasta
näitä paheita, niin
demokraatit Jatkaisivat isitä sika-:
kulli tosiasiat heille selkeävät.; •
Kaiken uhallakin, vaikka »e:»
syytettäisiin vanhanaikaiseksi al^
kirjoittanut on edelleenkin sitä m-tä,
että "el nimi miestä pahenci
ellei mies nimeä", kuten Yhdysvalta^^
nykyiset. vallanpitäjät ovat maait»
nimen pahentaneet. . •
. Toivottavaa vain olisi, ettei cas>|
da vajoaisi koskaan siihen surkutj
tavaan asemaan, missä YhdysvaL»
nyt jo on demokraattisen maaila»
sihnissä» kotona ja; ulkomailla- .
Tämä tietysti edellyttää sitä,'
estetään rikoslakiimme ehdoUJ
Bill H-8 epädemokraattisten. kon»-
hyväksyminen J a valvotaan, ett«i >
tä maata viedä fasistisen lainlaaö^
nan avulla siihen kurJuustUaaB.^
hin Yhdysvaltata, pahaa.avistai^
kansa saatim sotahysterian vano^
aJetuksL . •.•
Meidän tulisi- kansakuntana op?
Yhdysvaltain kovasta kahtalostaj
välttää sellaista lainlaadintaa,
tä el kunnian kukko koskaan
la. — Känsäkoura.
SS3
At
•a #4-1