Vapaus, August 7, 1928

              Sivn2 TJistaina, elokmin 7 p;nä—Tuesday^ Aqgnst 7
VAPAUS
A. VAABA. B. A.
T O I U I T T A l A T t
TENHCXEX. H, SULA.
VAPADS (Uk.ftT) ^ ^
lUfOTUSHINXAT VAJAUDESSA:
OUMOaofskMt O M kffU, « 2 « kMiJi Tutu». — AH4,lHtt<*s«et»apo^^ SOe.
«Hemelamafaet 12.00 k«t«. S34io kaU k a t M . — nit<*a««Bl*et WÄ *«««. — KmttmmUaob^
at exi Urta. SOe. l i O f l u k M löilednMclta tJd »3i«*»*CTjr«t*. — Hitat««ti«<l«f >
JIJO t«t.»T katas. - - TiSSSS^baatUilto iM BaotMfcsttssrics o«, rsaiitucMa. UkftMijrl
ilinnfirfiliiti T»T*'T*«TT, — TUamkiU. Joiu ai aeiBsa nba. at talU gkctratni?». p aM mfrtitmn, iaSD»
TOACSHOOtAT;'
I tk. tlM.i kk- «tM. S kk. »1.7» i« 1 kk. « l i » . - Tk4lT»»aJt«ki» }a
( 1 rk. 1640, ( kk. tiSi. S kk. I3J0 Ja 1 kk. «1.00.
Vmta »iatut JW»t««t phö olla koBtlori-a kello « lp. Omt^jminHi^ titOittA aikipinäai.
••pote taiateaat tttartr B«£Utaf. » tonw 8«»aat. Pakali» 5S6W.
TifiiilH kaottarii Ltterty B«Udii«. «$ LooU St. Pohalto 10». gotttoaaUi S«s <9, S a ^ m . Oat.
CaMnl a4>*niabw nta. 7I«. par cal. faMk. I l f n l « « ck«sa tat rfafU iaaaetiaa TSa.
» ai^liaK a4«cttIA« aadiaa aaoag &• FiaaiA Pa?plä to CoMdi. -
Tba Vapaaa
laa aoa aOloia takasaa aaa «aauaita a—Oaa
aXUaeOa cSaalBt t. V. KAIfKASTO. liikk*
a Ufjaai
Dkaitaja.
Udacukaa «aAallaea liSkkaakkaiuJaa
Maailmansodan hinta
haavottuneissa
tämänkin
Idissä ]ä
Näinä päivinä, kun
. maan porvaristo sanomalehtineen,
kirkkoineen ja elokuviheen ynnä
muine laitoksineen, joilla muokkaa­vat
"yleistä mielipidettä", virittää
ylistysvirtensä maailmansodalle, on
työväenluokan jäsenten luotava sil-mäys
tuossa imperialistisessa ihmis-teurastuksessa
kaatuneiden ja haa-vottuneiden
ihmisten lukumäärään
ja pysähdyttävä ajattelemaan aita,
mitä työväenluokka hyötyi siitä, et­tä
kymmeniämiljoonia proletaareja
uhrattiin sotamoolokin alttarille.
Kas tässä ovat itsekutakin maata
koskevat kaatuneiden, ja haavottu-neiden
määrät tuhatluvuissa:
Kaatu­neita
,..1,887
Maa
Saksa ........
Itävalta 1,200
l^urlclci «»»••»«•••«••••»••«•*««» 437
Bulgaria 101
Ranska 1,359
Sen siirtomaat ........ : 67
Englanti .................... 744
Britannian vallak...... 202
Italia
Belgia
Rumania
Serbia
Kreikka
Yhdysvallat
507
267
339
707
15
107
Haavot-tuneita
4,248
3,200
308
152
4,200
1,693
429
950
140
SosiaUstfyaoIae sotakoneiston
tijdennTksen»
Sosialistipuolueen johto on ka^ao
aikaa ollut sodan ry^T^gPTrfffllffm^iT-ton
"vasempana sfipenä". Se palvelee
näitä tarlcoitusperiä monella tavalla.
lainaan tähän tain mmitamia esf«
merldcejä tästä:
1. Aliarvioimalla sodan vaaraa. Esi­merkkejä:
Kautskylainen (Ja mnq^
tin Ja Thomasin) teoria, etta imperia­lismi
on ainoastaan '^Utiilcl&äa'', Jon­ka
kapitalistiset kansat voivat Joko
hyväksyä taikka hyljätä, eikä kehitys­vaihe
kapitalistimaissa. Joka saattaa
päättyä ainoastaan sen kukistamiseen.
(Yli-imperialismln, eli super-imperi-alismin
teoria. Imperialististen sopi-
(Jatkoa viime laoantain numeroon)
' "Bonmixmistit yleensä uskovat.
että salaisen vaDankumcuksen täy­tyy
talla. Ne ovat pasifismia vastaan
ei siksi, että ne rakastaisivat väki­valtaa
(Thomas ei aina ole näin hert­tainen
meille lausunnoissaan), vaan
siksi, että ne eivät näe mitään muuta
Venäjä 2,758
350
40
246
4,950
Yhteensä 10.697 29,906
ittJläinen «'itsehallinto-oikeus"
Brittiläinen suunnitelma Egyptin
.hallitsemiseksi on varsin yksinkertai­nen.
Egyptiläisten onnelaan leikkiä
itseballitsemisellat mutta maan po­liisivoima
on brittiläisten luomen-
^liettävissä. Egyptiläisiä varten on
-perustettu parlamentti, jonka salli­taan
*'puhua'V mutta ei ajaa maasta
pois brittiläisiä sortojia, tai verot­taa
näitä suoranaisesti, tai ottaa
heiltä pois' erikoisia ulkomaalais-alueqikeuksi^.
Sittei^, jos parla-
•imentti rupeaa ryppyilemään, niin
"antaa kuninkaan, joka on Lontoos­ta
nimitetty ja brittiläisen ylikomis-sionerin
käskyläinen, hajottaa par­lamentin
vaikkapa vain kolmeksi
todeksi. ^Juuri siten menetteli
Britannian hallitus viime kuun 19
p:nä— siis kymmenen vuotta sen
jälkeen, kun Egyptin työläisiä pak­ko-
ololla värvättiin tyopataljooniin,
auttaakseen Britanniaa sodassa, mi­tä
käytiin muiden maiden vallan-alaisina
olevain Jcansain itsehallin­to-
oikeuden puolesta. Egyptin itse-faallinto-
oikeutQeq kuuluu nyt paino­vapauden
täydellinen ehkäiseminen,
Britannian kontrolli Suezin kana­vaan,
Britannian sotajoukkojen pi­täminen
Egyptissä ja Egyptin pof
liisin pitäminen erään brittiläisen
kenraalin komennon alaisena. Egyp­tin
natsionalistit, jotka muodostavat
noin yhdeksän kymmenesosaa maan
vairsinaisesta väestöstä, ovat menet­täneet
: uskonsa haliitukseen, mikä
on luvannut antaa heille "vapau­den'*
yli kuusikymmentä kertaa, ja
sen takia kieltäytyivät hyväksymäs­tä
Sarwat-Chäinbertain«sopimu8ta vii­me
kevännä, jolloin heidän minis''
teriönsä erosi toimestaan viimeistä
miestä myöten. Nykyään kuuluu
Egyptin *'hailitukseen" vain kunin­gas
Fuad, joka puhuu kuin maha^
puhujan nukke ja saa kuvansa Lon­toon
lehtiin.
V Todellisen itsehallihto-oikeuden
saattavat Egyptin työläiset ja tolon-pojat
saada vasta sitten, kun ovat
kukistaneet sekä ulkomaisen että
kotimaisen porvariston ja pystyt­täneet
työläisten ja talonpoikain hal­lituksen.
1, I
Canadan sotalddungit
musten tekemisen asian ajaminen kei-nona
sotien Ic^ettamisdEsL)
2. Se kannattaa imperialismin toi­meenpanemia
man&veieitä. Esimerk.
kejä: (a) Hillquitin Ja Thomasin Ea-ropan
sosialidemokratian Johtajien an.
tama kannatus Kansojenliitolle. T ^
mä oh kaikkein vaarallisin kritikoi,
vasta, eli "vasemmistosiiven" sotako­neiston
osana olemisen muodoista, sil­lä
se esittää vaatimuksia tuon ImperL
alismin Ja taantumuksen välikappa­leen
"korjaamiseksi", parantamiseksL
V. 1919 Amerikan sosialistipuolue se­litti
E:ansoJenliitosta:
"Todellisena päämääränä tässä ka-pitalistivaltioitten
alliansissa on tur­vata
tekemänsä ryöstöt, mukiloida Ja
hallita heikompia kansoja, murskata
proletaariset hallituks«t Ja ehkäistä
kaikkialla työväenluokan liikehtimiset
.... Niinkutsuttu E:ansoJenliitto on
kapitalistien tietoinen musta intema-tionale;
sen muodostavat kalkkien
kMisoJen kapitalistit kaiklden kanso­jen
työlMsiä vastaan." (Sosialistipuo-lueep
manefesti 1919.)
Tästä huolimatta kirjoittaa Norman i
Thomas, v. 1928: sosialistipuolueen •
presidenttiehdokas jo v. 1924 seuraa-{
vaa:
".... Kansojenliitto on tullut kas­vavan
kansainvälisyyden elimeksi —
kehitys. Jota vahvistavat radikaalien
voitot Englannissa ja Hanskassa. JMut-ta
vasta sen perustuslain tarkistami­sen
ja rauhansopimusten tarkistami­sen
jälkeen saattaa se tulla tehok­kaaksi
maailman yhteistoiminnan ' Ja
Canada kuluttaa kansalliseen
puolustukseen y.m. 19 miljoonaa
dollaria vuodessa, määrärahain vuo­tuinen
summa osottaen noususuun­taa.
Niinpä määrärahat fiskaali-vuodelle
1927—28 tekevät 15,932,-
812 dollaria, edellisen vuoden 13,-
000,000 dollarin määrärahoihin ver­rattuna.
,
Liittoparlaihentissa myönnettiin
kadettiharjotukseen 500,000 doUä-
•ria. ^.^ ~' • . . ' •
lUnailuasemain lukumäärä lisään­tyy
Canadan kaikissa osissa.
Minkälaista osaa Canada tulee
esittämään seuraavassa imperialisti­sessa
sodassa?
Se tulee liittymään imperialisti­siin
suurvaltoihin, näiden ryhtyessä
sotaan Neuvostoliittoa vastaan. Niin
ikään tulee Canada joutumaan eng-lantilais-
yhdysvaltalaisen yhteentör­mäyksen
pyörteihin, niiden sisään.
Mackenzie King, Canadan pää­ministeri,
aikoo allekirjottaa Kellög-gin
tekeleen "sodan laittomaksi ju­listamisesta?*.
Se ei ole rauhan- vaaa
sotasopimus.
Sitä 19 miljoonaa dollaria, mikä
on määrärahoina myönnetty kam-sallista
piiolpstusta, harjotuskäsar
meja, parakkeja y.m. varten, tullaan
.käyttämään "kotoista vihollista"
vastaan niin hyvin teollisuustaiste-luissa
kuin myös imperialistisissa
sodissa.
Ennätys autotuotannossa ja äuto^
työläisten tilanne
General Motors autotrustin cana-dalaisen
liikkeen esimies, R. S. Mc-
Laughlin, on tiedottanut, että viime
heinäuun loppuun päättyneen vuo­den
kuluessa on General Motors
saavuttanut ihmeellisen ennätyksen,
valmistamalla 105,000 uutta autoa.
Tämäiixtakia oli herra esimies var­sin
toivorikas ja ilmotti, että tuo­tannon
laajentumisen takia tullaan
lähitulevaisuudessa Walkerville$sä
sijaitseva konetehdas jälleen avaa­maan
ja. avaamiseen kuluttamaan n.
_500,000 dollaria.
General Afotors on siis sangen
hyvinvoipa, mutta siitä huolimatta
toimii se varsin päättäväisesti alen-
: taakseen työläistensä palkkoja nel­jänäkymmenellä
prosentilla* hiin
pian kuin mahdollista. Jo viime
^maaliskuussa teki se siihen täh­täävän
yri^ksen, mutta sen toteutu­misen
ehkäisi työläisten housu ilmi
kapinaan.
Muuten siinä ei ole mitään ih­mettelemistä,
että autojen tuotannos­sa
on saavutettu ^ennätys**, sillä au-totditaiden
muutamain osastojen!
työläiset joutuvat tekemään jopa
neljätoistatuntisia työpäiviä; työn­teon
nopeus on kehitetty aivan sfe-tämättömään
vauhtiin; palkkoja on
alennettu ja nyt aiotaan työläisiltä
kiskoa Walkervillen tehtaan suuren*
tamiseen tarvittava pääoma.
General Motors autotrusti on to-sen
kautta maailmanrauhan välineek-sl."
(The Chaflenge of War, Urj. Nor­man
Thomas Ja League for Industrial
Democracyn, Sosialistipuolueen haa-mloidun
Ja NoAnan Thomasin vallit­semaa^
orgaanin julkaisemana 1924
aivulla 38.)
X^tikuussa 1928 kansalUskonvent-sionissaann
sosialistipuolue hyväksyi
päätöslauselman, jossa kannatetaan
Yhdysvaltain Uittymistä Kansojen-liittoon
ja KansojenUiton "edelleen
kansanvaltalstuttamista. Hillquit rien^
81 jö esittämään sitäkin, että Yhdys­vallat
liittyisi; Kansojenlilttoön "ilman
pidätyksiä^', eli "ihnan reservatsione-ja".
Yksinpä pikkuporvarilliset prog-ressivit
ovat tämän vuoksi vasemmal­la
sösialistipuolueesta vastustaessaan
Yhdysvaltain "mustaan intemationar
leen" yhtymistä.
(b) Kannattaessaan Dawes plaania,
joka ajettiin Jäpi MacDonaldin. Her­riotin,
Boncourin ja Saksan sosialide­mokraattien
avustuksella. T ^ t ä kir­joittaa
Norman Thomas seuraavaa:
"Siten lopuksi Dawesin raportti, Jon­ka
hyväksyminen tehtiin mahdolllsek-radikaalisten
Johtajien, kuten Mac-
Donaldin ja Herriotin kasvavan voi­man
ja kyvyn kautta ja toisaalta kan­sainvälisten
pankkiirien,. kauppiaitten
Ja sijoittajien/ liikevaatimuksena....
Parhaimmassa tapiauksessa se ei esitä
tilanteen ratkaisua, mutta askeleena
sitä kohden.... ehkäpä niin paljon
kuin voidaan voittaa siihen mennessä
kuhhes kostonhaluinen natslonälisml
Ja voittoja tavoitteleva kapitalismi on
vielä enemmän laskenut vallassa (!)
Tätä Thomas kirjoitti aikana, jol­loin
Datres plaania esitettiin voimis­tamaan
ja' vakaannuttamaan Euro-pan
kapitalismia ja voimistamaan A-mörikan
valta-asemaa.
Xc) Kannattamalla Locamon sopi­musta^
erilaisia "aseistarilsumiskonfe-rensseja"
ja hyökkäämättömyyssopi-mukäa".
3. Hyökkäämällä sotaa vastaan y-leensä,
sen sijaan että tulisi hyökätä
taantimuksellisia ja vastavallankumo­uksellisia
imperialistisia sotia vastaan
ja tukea vallahlcuThotifc.sellis1a sotia
Ja sorrettujen kansojen jcansallisen
vapautensa puolesta käsrmiä sotia.
- 4. Nostattamalla tarinan imperialis­tisten
valtojen välisistä hyökkäys-ja
puolustussodista.
5. Esittämällä harhakäsitystä sUtä
että sodat voitaisi ikuisesti lopettaa
kukistamatta kapitalistista järjestel-määt;
taikka että kapitalismi voidaan
"poistaa" ilman aseellista taistelua sitä
vastaan. Niiniä kirjoittaa i^orman
Thomas: "Mitenkä me voisimme es­tää
sotaa muuten paitsi vallankmno-tiksella,
joka itsessään sulkee sisäänsä
tistä pysyväiselle rauhalle.... JSellai-sen
uskon...- on tehnyt nykyaikai­sen
sodan luonne, epätoivon nauvo.
Vielä, enemmän, se antaa lilaksi vä­hän
oikeutta sellaisteh rauhallisten
kehit3*slen mahdollisuuksille. Jotka
parhaillaan tapahtuvat työväenpuolu-dtten
Ja sosialistipuolueitten kasvussa
ja lopuksi rakentavan vanaalnnnoak-sen
U-väJdvaltalsen pakotuksen* me-toodln
kantta (!!!)
"....lakon paremminkin kuin mie­kan
~^kautta on työväki voittanut voit­tonsa.
Yleislakon kautta Europan
työväki suuressa Haagin konferenssis.
sa joulukuussa 1922 jäätti vastustaa
kansainvälisen sodan uutta puhkea­mista.
Yhteistoiminnan kieltämisen
kautta paremminkin kuin raivoisan
kapinan kautta on Intia, Gandhin
henkevölttämänä, edistynyt .kohden
yhtenäisyyttä Ja vapautta. (Gandhhi
passiivisen vastarinnan propaganda
oli se. Joka tilapäisesti katkaisi Intian
vallankumouksellisen liikkeen selkä­rangan.
— B. D."W.)
"....sellaisten esimerkkien ollessa
silmäimme edessä on mahdotonta tul­la
epätoivoiseksi ihmisen tehtävästä
saavuttaa päämäärä rauhan asiassa
yhteiskuimalisen johtokyvyn kautta..
Vastausta, (sodan) haasteelle eivät tu­le
antamaan suottapäiväiset sentti-menttalistit,
eivätkä kyynilliset mate­rialistit
(!). mutta ne. Jotka ovat val­miina
maksamaan hinnan rauhasta
ajatuksessa, orsanisatlonissa Ja toi-tnlnnaOTa/'
Propaganda vastavananknmonksel-lisen
sodan puolesta
6. Neuvostoliittoa vastaan tähdä­tyillä
hyökkäyksillään Ja neuvosto-vas.
täisellä propagandallaan on sosialisti-^
puolue valmistanut imperialistien so­taa
Neuvostoliittoa vastaan Ja autta­nut
impniallsteja työväenjoukkojen
mobilisoimisessa sovlettivastaiscn. so­dan
alkaessa. Sosialistipuolueet, te­hokkaasti
trotskilaisen opposition a-vustamana,
hyökkäävät Neuvostohalli­tuksen
proletaarista luonnetta vastaan
ja kieltävät sen proletaarisen luon­teen;
ne kieltävät sen. että se enem­pää
rakentaa, kuin voikaan rakentaa
sosialismia Ja yrittävät selittää, että
se on palautumassa takaisin, taikka
on jo pEalannut takaisin kapltalimiin
(ja miksi meidän tulisi puolustaa ka­pitalistista
— taikka kulakki — nep.
miesten hallitusta (?) ne yrittävät
tuikuttaa). ^-Ne Vertaavat bolshevismia
(työvä^zduokah diktatuuria) fascis-häM
'(kai^allsmhi' iaiktafuiirfln).
kaT'5a<11?sPCTa konventsionissaan-huhti­kuussa
1928.
Ne yrittävät ivata Neuvostoliiton <3e-neven
ktmferehssissa tekemää esitystä
ja sehttää, että se tehtiin "huonossa
tarkotuksessa" siksi, että se tehtiin
tarkotuksella paljastaa "aseistariisuu-tumiskonferenssin'*
petollinen tarkoi­tusperä
koko maailman työväenjou-koille
ja samana ne itse hyväksyvät
imperialistivaltojen petolliset aseista-riisuutumiskonferenssit
Ja selittävät,
että ne ovat pidetyt "hyvässä tarko­tuksessa"
Ja että ne ovat "ilimiskun-nan
ttrfvona" sotien poistamisessa
Berger teki tämän esittäessään pää-töjstä
kongressissa. Ne vertaavat pu­naista
teiToria. jokia on käytetty työ­väenluokan
puolustukseksi kapit^-
tien ja yleensä porvariston vastavaL.
lankumbusta vastaan — kapiitalististen
maitten valkeaan terroriin, jota kapi­talistit
käyttävät kapitalismin puolus­tukseksi
työväenluokan vaUankumouk-sellisia
liikkeitä vastaan etsiessään
puolustusta omalle vai^takumpuks^-
suudelleen. Sosialistipuolue teki tämän
Sosialistipuolueet puhuvat imilfsria-lististen
haUitusten "rauhanpyrkhnyk-sistä"
samaan aikaan kun ne hyök­käävät
Kiinan vallankumousta vas­taan
ja valmistavat hyökkäystä Neu­vostoliittoa
vastaan yrittämällä vä.
heksyä Neuvostoliiton ponnistuksia
imperialistisen sodan puhkeamisen es­tämiseksi
ja samalla kun ne kieltävät
imperialismia vastaan tähdätyn tais­telun
arvon, sekä kieltävät itse tä­män
taistelun välttämättömyyden.
Siten ne aktiivisesti auttavat imperia­listeja
Joukkojen värväämisessä tais­teluun
Neuvostoliittoa vastaan ja
joukkojen ajatuskyvyn sotkemisessa
tämän hyökkäyksen valmistuskaudel-la
'pauhaamalla salaperäisiä viittailu-
Ja "punaisesta imperialismista'
Ne vaativat Neuvostoliittoa "anta­maan
esimerkin" imperialistisille val­loille
riisuutumalla aseista Juuri sillä
hetkellä. Jolloin imperialismi raken­taa
teräksistä rengasta Neuvostoliiton
ympärille ja valmistautuu ' hyökkää­mään
sen kimppuun. Ne puolustavat
Britannian puolesta tehtyä välien kat­kaisemista
Neuvostoliiton kanssa, selit­tävät
Britannian menetelleen oikeu­tetusti
ja seuraavat sitä englantilais-venäläisen
ammattiunioitten yhtenäi-syyskoinitean
särkemisellä. Ne järjes­tävät
hyökkäyksiä kommunistien kar-koittamiseksi
ammattiunioista samaan
aikaan kun heillä itsellään on käyn­nissä
hyökkäys, jonka tarkoitidcsena
on valjastaa ammattiuniot isäntien
ja sotakoneiston vetojuhdaksi. Puhu­malla
"punaisesta hnperialismista", te­kemällä
hyökkäyksiä "punaista terro­ria"
vastaan, parjaamalla bolshevis­mia
"sivistyksen vaarana" (tarkotta-essaan
bolshevismista kapitalismille
koituvaa vaaraa), selittämällä bolshe­vismi
"aasialaiseksi" ja "vaaraksi län­nen
demokraattisine laitoksille" (tar-kottaessaan
kapitalistisia laitoksia ja
kapitalistista yhteiskunta järJestehnää)
sosialistit käytännössä todella valmis­tavat
Imperialisteille tunnuslauseita.
vain savettujen smoittaman Iiuddka-tädsfdsn
kantta.
Nftl67-i<>» I No.i6
vapaaefatoisesH
riistoetuoikeuk-koska
sortajat eivät
luoyn asemastaan ja
nsfaan,.
TSmä on minun mieUpiteeni yhr
tei^untajärjestelmän muuttamisesta,
Täxdäjx mielipiteeni vuoksi minut on
vangittu. Minulle sanottiin etsivässä
keskuspoliisissa, että minut on Jo pit­kän
ailaa haluttu vangita, mutta ei
ole keksitty mitään syytä Ja siksi on
minun askeleitani j a tekojani vuosi­kausia
seurattu. Nyt on sitt«i muka
syitä löydetä ja sellaisina esitetään
yleisen syyttäjän kannekirjelmässä
pääasiassa: 1) että minä v. 1922—23
olen kuulunut S. sosdem. Nuorisoliiton
toimikuntaan Ja 2) että minä olisin
kuulunut Suomen Kommtmistispn Puo­lueen
erääseen toimielimeen Ja otta­nut
osaa puolueen kokouksiin.
Väite minun kuulumisestani Kom­munistiseen
puolueeseen Ja osanotosta
sen toimintaan on väärä. Olen kyllä
suurella mielenkiinnolla seurannut
Kolmannen Intemationalen — kom­munistisen
maailmanptiolueeh taiste­lua
kapitalismia ja fascisznia vastaan.
Olen ihaillut sitä uljasta sankaruutta,
jota sep jäsenet kaikissa valkoisen
terrorin maissa ovat osoittaneet käy^'
dessään kuolemaan ja vankilaan aat­teensa
puolesta ja olen timtenut itse­ni
syvästi liikutetiiksi siitä, suunnat­tomasta
määrästä marttyyriverta, mi­tä
he ovat saaneet xihrata. Olen myös­kin
lukenut mitä kapitalistista Jär­jestelmää
. puolustava sanomalehdistö
on kirjoittanut Suomen Kommunis­tisesta
Puolueesta ja nähnj^ sen suun­nattoman
pelon, mitä porvaristo sitä
kohtaan psoittaa. josta päättäen se
on mahtava ja voimakas puolue, mut
ta minä en ole ollut mainitun puo­lueen
jäsenenä, .en kuulunut mihin­kään
sen toimielimiin, enkä ottanut
osaa sen kokouksiin.
N A T I O N A I . MENEBS K E L I E F oiT
M I T I E E N E p i r S I A J A K MABTS^*
H E N D B I C K S O N N I N läj^^
OBJEIMA
Elokmöla:
Sokerisaäri, Ifich
Port Arthur .......
Nolalu .
Wolf Siding .......
Fort Winisrii ......
Nipigon ....
Lappi > Wape ..
Kivikoski
Intola
Kaminlstiqwia
Conmee
Fort Frances ,
Finland .........
Tämä siis ei kelpaa syyksi vangit­semiseeni,
eikä osoitukseksi siitä, että
minä valmistelen hallitusmuodon lai­tonta
muuttamista tarkoittavaa tekoa.
Se ei lain mukaan kelpaisi sittenkään
vaikka minä olisin kuulimut mainit­tuun
puolueeseen, sillä olen kuullut;
että Suomen laki tässä suhteessa on
samanlainen kun länsimaiden, joissa
Kolmannen Intemationalen osastot
toimivat aivan juUdsesti samoinkuin
muutkin puolueet ja joissa osanottoa
puolueen toimintaan ei katsota Iialli-tusmuodon
laitonta murtamista tar­koittavan
teon valmistamiseksL Se et-jöltteh
varjossa imperialistit tulevia
hyökkäyksiään tulevat käymään. Jo
nyt saattaa selvästi kuulla nuo impe­rialistiset
taistelun petolliset tunnus­lauseet:
"Pelastakaa sivistys". "Teh­kää
maailma turvalliseksi lännen de­mokraattisille
laitoksille", . taistelkaa
"Punaista terroria vastaan", "kukista­kaa
bolshe^tenenraakalaisuus", "lyö­kää
takaisin aasialaiset lamnat", j.n.e.,
Jji.e. Tällaisia tiumuslauseita valmis­tavat
sosialistit hnperialisteille kiihke­ässä
halussaan palvella imperialismia.
pelastaa Ja lukea kapitalismia ja pet­tää
työväenluokkaa uudelleen samal­la
tavalla kuin sosialidemokraattinen
toinen Internationale työväenluokan
petti kapitalisnän hyväksi 1914r-1918
sodassa ja sen Jälkeisen kiunouskau-den
aikana.^— SK.T.
''Edustanune kahb ff
"Työtätekevän kansan vapaus on yksilön vapautta korkeampi"
TOV. VXINÖ VUORION PUOLUSTUSPUHE TUEUN HOyiOIKEUDESSA
, XSKEN ALKANEESSA SUURESSA KOMMUNISTLfUTUSSA^
Torun hovioikeudelle
Kaimekirjelmässä vaaditaan minut
tuomittavaksi rangaistukseen valtio­petoksen
valmistelusta. Tämä aiheut­taa
Ty^"'»» puoleltani ensinnä^n to-tearnJsen,
että valtiopetos on hyvin
epämääräinen j a horjuva käsite. Mikä
tänään sanotaan valtiopetokseksi voi­daan
huomenna julistaa ihailtavaksi
sankarityöksi "(muistakaamme esim. v.
1917). Suomen rikoslaki määrittelee
valtiopetokseksi: tohnenplteet keisa­rin
— ehkä se nyt luetaan presidentti?
— henkeä, vapautta ja vallankäyttö-vapautta
vastaan, jonkun osan ir-rolttamlsen
valtakunnasta tai saatta­misen
vieraan vallan alle, liallttus-
Jos ei näitä laittomuuksia olisi tehty,
ei meillä olisi ollut eikä olisi yhtä­läisiä
haUitusmuotoja. Mutta vaikka­kin
entisyyteen nähden näyttää olleen
sääntöiÄ se, että halUtusmuotoa muu­tettiin
vain väkivallalla, ; niin olen
minä sitä mieltä, että niin ei tarvitse
aina olla. Olenpa vallan vakuutettu­kin
siitä, että ainakin sitten, kun so­sialismi
vallitsee koko maailmassa
sodan? ja sitten vastaa omaan kysy-mykseenäl
seuraavasti:
della melko hyvinvoipa^ mutta auto-työläisiin
nähden oh asian laita .tyk­känään
toinen. Miten on esim.
kahdeksantuntisen työpäivän laita?
Entä aktiivisten ammattiyhdistysten
jäsenten työstä erottaminen, musta-listaus?
Tullaanko palkkoja alen-lamaah
neljänäkymmenellä prosen­tilla?
Autotyöläisten on oltava valppai­na
etujaan suojelemassa, ^e käy
parhaiten laatuun 'järjestäytymisen
avulla, liittymällä autotyöläisten
teollisuusliittoon.
muodon laittomalla-tavalla kumoami-seä"
tai muuttamia Teot, joilla yllä-mahiltut
asiat toteutetaan tai yrite­tään
toteuttaa, ovat valtiopetoksia
Suomen rikoslain mukaan. Tällaisten
tekojen, lähinnä hallitusmuodon lai­tonta
muuttamista taricoittavan teon
valmistelusta yleinen syjrttSJä kai ha­luaa
minua s^jittäfi.
Tuntuu siltä, kuin yleinen syyttäjä
kannekirjelmää laatiessaan olisi pitä­nyt
ilman muuta sielvlönä kahta asiaa:
1) että minun tiurkoltukseni on mihit-taa
halUtusmuotoa. 2) että sitä el
voi tehdä muuta kuin laittomalla ta­valla
~ väMvaHalla. Tälle jälMm-mäiselle
vakaumukselleen on yleinen
syyttäjä voinut saada tukea historias­ta,
siUä näyttää (devan asianlaita
niin. että
kalkkien valtioitten kaikki halUtas-muodot
ovat laKtpmalla tavalla
vyntyiieet
Lieneekö yhtään poikkeusta? Täs-
^ maassa nykjisen sukupoiyen ai­kana
olleet hallitusmuodot ovat perus­tuneet
sarjaan .laittomuuden ja
klvallan tekoja: v. 1772 ja 1789 vallan­kaappauksiin.
V. 1808—^ aseemseen
valtaukseen ja maankavallukseen ja
V. 1917 onnistuneeseen valtiopetoikseen.
väkivallan käyttö tässä niinltuin muis­sakin
suhteissa kokonaan häviää. Vä'
kivalta on olennainen osa kapitalistis­ta
Järjestelmää niinkuin se oli olen­nainen
osa ennen olleille samoin sor­toon
ja väkevämmän oikeuteen perus­tuville
järjestehnille. Nykyisessä luok­kien
välisessä taistelussa ei kuiten­kaan
ole ky^rmys vain joidenkin bal-litusmuotojen,
vaan koko yhlelsfamtajäTjestefanän
mouMamlse^t»
Vastatessani .kannekirjelmässä esi-tettyim
syjrtökseen on mintm siis mää-^
riteltävä suhteeni vaUitsevaan kapita­listiseen
yhteiskuntajärjestelmään. Se
on-tehty nopeasti. £Gnä pidän tätä
Järjestelmää vääränä ja turmiollisena.
Se tuottaa mittaamattomia kärsimyk-sIS.
kansan sorretulle enemmistölle ja
hyötyä vain pienelle. sortavalle vä­hemmistölle.
Se tahraa maailman
viacivallalla, verellä ja alhaisella saa-lilnhlmoUa
ja estää ihn^skunnan ke­hittymistä
korkeampaa ilunlsyyttä koh­den.
On senvuöksi kumottava^ tämä
Jo paljon yli aikansa elänyt järjestel­mä
ja sen tilalle tuotava kanan yh­teiselle
eduöe perustuva sosialistinen
yhteiskuntajärjestys, jc*a avaa ih­miskunnalle
tien parempaan tulevai­suuteen^
lopettaa riiston, sodan ja
väkivallan, Mvittää kapitalistisen jär­jestelmän
synnjrttämät paheet ja ko­hottaa
ihmiskunnan sekä aineellisesti
että henkisesti korkeammalle tasolle.
Tällahien yhteiskuntajärjestelmän
muutos on saavutettavissa
tä meillä ilmenee päinvastaista tul­kintaa
johtunee tsaarivenälälsten pe­rinnästä.
Yleisen ^yttäjän kannekirjelmässä
huokuu aivan sama henki kuin
tsaarin tuomioistuinten
antamien valtiopetostuomloiden kaa­vasta:
"osanotosta .vallankumoukselli­seen
toimintaan, jonka tarkoituksena
on joko läheisessä tai kaukaisessa
tulevaisuudessa kukistaa nykyinen
halUtus" jne.
Mitä sitten tulee minun kuulumi­seeni
S. Spsdem. Nuorisoliiton toimi­kuntaan
V. 1922—23 niin on se totta,
mutta ei sekään millään tavalla to­dista
minun valmistelleen valtiopetos­ta.
Ja muuten tuntuu kovin haetulta,
että toimiiita, josta on jo kulimut-yli
puolen vuosiksmimentä ja joka silloin
oli tiedossa, njrt otetaan* esille. Jour
dun täten jo keski-iäUe päässeenä
selvittelemään nuoruusaiicahl ihan­teita
ja toimintaa.-
S. Spsdem. Nuorisoliitto omaksui
jo perust^nishetkellään (1906 jouluk.
9—10 p.) luokkataistelun ja kapitalis­tisen
yhteiskuntajärjestelmän muutta­misen
sosialistiseksi ja nämä periaat­teet
sillä olivat muuttumattomina
myöskin sinä lyhyenä aikana, minkä
mmä olin järjestön Johdossa. Mutta
liiton jokapäiväisen toiminnan muo
dpsti työ työläisnuorison elämän ko­hottamiseksi,
LUtto teki työtä nuo-^
rison suojeluksen, parempien työehto­jen
ja öuorispn valtiollisten pikeuksien
puotesta. Liitto pyrki kohottamaan
nuorisoa, tietoisaksi asemastaan ja
ihmisarvostaan, pyrki lisäämään sen
yleistä sivistystasoa, tekemään sen rait­tiiksi
ruumiillisesti j a henkisesti ter­veeksi.
Siis yleisesti isanoen: «ittö t<d-mi
sihnämääränään se, että työtäteke-
.vän kansan uusi. sukupolvi olisi- ny­kyistä
aineellisesti, älyllisesti ja mo­raalisesti
korkeammalla tasolla. l i i ­ton
toimintaa el kukaan ajatteleva
ihminen voi pitää rikollisena, el myös­kään
minun osanottoani «uijpn.
Edelläsupritettu tarkastelu osoittaa.
ettei yleinen syyttäjä ole voinut esit­tää
ainoatakaan tohnenpidettä, jonka
kautta minä olisin valmistellut lial-
Utusmuodoh laitonta muutosta tarkoit­tavaa
tekoa. Jälelle jää vain mielipi­teet.
Onko minut tuomittava mieli­piteitteni
perustedla? Oikeus oh-nyt
omalta kannaltaan katsoen samassa
asemassa kuin 1800 vuotta sitten kei­sari
Trajanus, jolta roomalainen lald-mies
Plinlus nuorempi toimiessaan
Bith3mian-Pantoksen maaherrana, kir­jeessä
kyseli: -
"Onko pelkk» kristittynä olonhien s a ­laisenaan
pidettävä rfkokSena vai on­ko
todettava xfiudilsia t^Ja?»
(Nhnityteet , "krigitty" silloin ja
'kommunisti" nyt ovat vaBanidtäjlen
kannalta katsoen Identtiset,)
Yleisen syyttäjän kannekhrjehna
muodostaa tavallaan katsauksen tä­män
maan historiaan viimeisen vuo­sikymmenen
aikana. Puutteellisuuksis­taan
huolimatta se osoittaa, että Suo­men
työtätekevä kansa elää nyt ras­kasta
sonron ja ahdistuksen ^kaa. Toi­nen
vainokausi seuraa toistaan kat­keamattomana
ketjussa. Olen kui­tenkin
vakuutettu siitä, ettei kapita­listinen
järjestelmä ole saanut niiden
kautta mitään ja heidän päämieheiKä
eivät tule tässäkään jutussa voitta­maan.
Tämä niinkuin eddlisetkin vai­not
tulee.
... 8p,
12 p.
• 13p.
14 P.
15 p.
16 p.
18 p.
• 19 p.
20 5.
21J:
22 P.
24 p.
25 p.
Ynämainltiillla paikkakunnilla r»
detään ottamaan huomioon tä^s
maöraohjehna Ja järjestämään ^
viettoja eli iitamia, sekä huoS:
maan iUnotiiksIsta, että kaikista rvh
mistä saapuisi mahdollisimman lukni'
sat kuulijakunnat seuraamaan
Idvihiilenkaivajien yU vuoden kests^
nyt lakkptalstelu ön opettanut 6^
välttämäfentä tietää mitä kolii^kS
rintamalla tapahtuu. "wo.
Kaikki mukaan avustamaan lakko­laisia
heidän taistelussaan kuuden-tuntisen
työpäivän saamiseksi ja palk
katasonsa tiikemiseen. että olisi mah"
dollisuus elämän välttämättömyydei»
säilymiseen.
• Yllänimltetyn komitean Toronton
keskuksen puolesta.
Toveruudella:
Martin Hendrickson,
päinvastoin kuin tarkoitetaan, edistä-mään
kansanvapantnksen asiaa
— herättämällä nukkuvia ja kohot­tamalla
uusia innon ja uluuutumis-
:halun täyttämiä taistelijoita kansan
parliaimpien joukosta.
Yleinen syyttäjä vaati minut tuo­mittavaksi
kuristushuoneeseen. Jos
min tapahtuu, on se tietenkin minulle
henkilökohtaisesti hjrvin raskasta, sillä
minä panen suuren arvon elämälle ja
vapaudelle, mutta kansanvapauden a-sia
ei siltä kärsi, vaan voittaa, kuten
edellä sellthi. Olisi siis väärin valit­taa
osaansa. Työtätekevän kansan
vapaus on yksilön vapautta ja elä­määkin
korkeampi. Olen päässyt sa-nottavani
loppuun. Tiedän kyllä, että
en ole voinut vaikuttaa oikeuden jä­seniin.
. Meillä el ole mahdollisuutta
ymmärtää toisiamme. Puhumme" eri
kieltä. Edustamme kahta eri maail­maa:
vanhaa katoavaa ja uutta tule­vaa.
Tietoisena tästä ja iloiten siltä,
että olen edes hiukkasen verran saa­nut
olla mukana viemässä suurta
asiaa eteenpäin, minä kaikesta sydä-niestäni;
. vakuutan, että tul^oonpa*
minujfe minkälainen tuomio .tahansa,
niin (kuvarmpllisesti sanoen) jokata­pauksessa
olen tuhat kertaa mieluum­min
tällä puolella tuomarinpöydäa
Esitän, että yleisen syyttäjän rangais­tusvaatimus
hylätään.
Vsmcouvenn uutisia
KESÄKIRJE KAUPUNGISTAMME
Aika rientää kulkuaan, välittämättä
siitä miten, me ihmiset ehdimme seu­rata
aikaamme Ja niitä tapahtumia
mitä ympäri maapalloa tapahtuu työ­läisten
keskuudessa, taistellessa ole-
Aiassaolonsa - puolesta.. Yksi tärkeim­mistä,
työläisten* tehtävistä on järjes­tää
järjestymättömiä, saada työläiset
voimakkaaksi yhteistä vihollista vas­taan,
nim. työnteettäjäluokkaa vas­taan.
Jota useamman "kannatusren-kaah"
perustamme sen heikompia
piemme, ellemme • opi valistusta ja
suvaitsevaisuutta keskenämme.- Työ-tätekeväluokka
ei omaa pääomaa sel-känojakseien,
siksi bn meidän opetel-
:ava puhaltamaan yhteen hiileen, eikä.
lietsoa erimielisyyttä ennestään jo sor­rettujen
työläisten keskimdessa. Koko
kapitallstiluokka kohdistaa voimansa
yhteen, sitä suurempi syy on meillä
työläiäJlä koota Joukot yhteisen Upun
suojaan/ Sillä yksilönä ölenune hei.-
kot. Vaan joukkona voimakkaat,
Kokpuksiin näin kitumana aikana
hmiset Utaasti saapuu. Vaan siitä
huolimatta olemme sentään Vancou­verissakin
niitä pitäneet. Keskuskomi-ea^
on touhunnut lasten j a nuorten
kesakämpän rakennuisen kanssa, ja
lyt se on valmis ja täydessä toimin-lassa.
Lapset opettajineen oll 21 p- -
ftpinäk lähetetty kämpälle. Toivotta­va
olisi, että tästä työläisnuorison
c^säkoulusta vuoden vieriessä saa­taisiin
tarkotnstaan vastaava pysyvä
cehltyksen: ja valistuksen ahjo kasva­valle
nuorisolle, missä imorlso oppisi
fcfifrfttäTTiÄfin Tupfc^rift^gft v^T^^^^^^^fgJft ja
opetuksia,: Jotka porvarillineh koulu­laitos
sivuuttaa.
Kom-pucdueeu solnjea kokoukset hi­taasti
vilkastuu kesinradessämme. Näin
kesäaikana ei voi täyttä vaatlakaan.
On ^ n ä sQluJa jotka pienestä jäsen­määrästään
huoOimatta pitävät koko-fllr>
»»^a taannnUlga»^; ffl vielä
uusia jäsexdäkizLi
Agitatsitmikomiteän kokouksissa on
käsitetty pälväix tärkeimidä asioita,
jotka käsittelevät puoluetta ja meidän
keskuudessamme käsrtännöllistä toi­mintaa.
SftTinimai«>ti«i-t».«rinmtps valit­tiin
uusi. kun entinen sairauden takia
ei voinut tointa täyttää. Met^työ-läistä,
kuukausijulkaisua, päätettiin ti­lata
20 kappaletta kuukaudessa edel­leenkin.
Vapaaoppilasta kesäkämiane tänä- -
mi