Vapaus, September 21, 1958

              Sivu 2 Lauantaina, syysk. 20 p. — Saturday, Sept. 20, 1958
VAPAUS
(UBERTT) — Independent Labor
Organ of Finnish Canadians. Es-tabllshed
Nov. 6, 1917. Authorized
as second class mail by the Post
Office Department, Ottawa. Pub-lished
thrice weekly: Tuesdays.
Thursdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Company Ltd., at 100-102
Elm St. W., Sudbury, Ont., Canada.
Telephones: Bus. Office OS. 4-4264;
Editoria! Office OS. 4-4265. Manager
E. Suksi. Editor W. Eklund. Mailing
address: Box 69. Sudbury, Ontario.
Advertising rates upon applicatitHi.
Translation free of cbarge.
TXLAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vk. 7.00 6 kk. 3.75
3 kk 2J25
Yhdysvalloissa: 1 vk. 8.00 6 kk. 4Ä>
Suomessa: 1 vk. 8.50 6 kk. 4.75
bicon aiheuttama lakkouhka
Kuten on uutistiedoissa kerrottu, Inco aikoo pakottaa
työläisensä lakkoon kieltäytymällä kerta kaikkiaan mistään
neuvotteluista Mine-Mill union kanssa uuden työehtosopi­muksen
suhteen. Inco on asiallisesti julistanut kannan: teem­me
mitä tahdomme emmekä anna mitään myönnytyksiä ja
sillä siisti! Yhtiön satumaisen suurilla voitoilla ja hyvällä
maksukyvyllä sekä työläisten tuotannon lisääntymisellä ei
ole muka mitään tekemistä tämän asian kanssa. Wall Streetin
herrat pankkiirit päättävät, että 15,000:nnen työläisen täy­tyy
hyväksyä työviikon lyhentämisen muodossa noin 20 pro­sentin
palkanalennus (lähes $18.00 viikossa työläistä kohti)
määräämättömäksi ajaksi. Nämä samat ulkomaalaiset raha-miehet
säätävät, että heidän sanansa on muka pyhä laki,
josta ei voida tinkiä. Ja vaikka maakuntamme laki määrää,
että työnantajain ja työläisiä edustavan union tulee vissien
sääntöjen mukaisesti neuvotella kollektiivisista työehtosopi­muksista,
Inco noudattaa sitä vain muodollisesti, asiallisesti
kuitenkin kieltäytyen kaikista neuvotteluista. Vielä nytkin,
jolloin työehtosopimusneuvottelut ajautuivat välittömään
lakkouhkaan, Incon edustaja "pahoittelee" lausunnossaan
vain sitä kun työläiset eivät "hyväksyneet" Wall Streetin
pankkiirien määräyksiä!
Toivoen loppuun asti edessä häämöittävän lakon välttä­mistä,
kuten Mine-Mill uniokin, Vapaus yhtyy niihin tu­hansiin
sudburylaisiin, jotka suosittelevat Incon harkitta­vaksi
liittovaltion työminisetri Michael Starrin viime keski­viikkona
Atlantic Cityssä antaman lausunnon sitä kohtaa,
missä varoitetaan työnantajiakin jäykkäniskaista taipumat­tomuutta
vastaan. CP:n uutistiedon mukaan mr. Starr oli
siellä sanonut pitävänsä "ehdottomasti (absolutely) tärkeänä
ylläpitää korkeata elintasoa, jonka saavuttamiseksi olemme
niin kovasti työskennelleet vuosikausia". Tämän lisäksi hän
sanoi katsovansa, että työnantajat ja työläiset voivat välttää
tai lieventää sitä (palkkataistelujen syntymistä) omaksumalla
joustavamman ja suvaitsevamman asenteen yhteisiä etuja
kohtaan.
. Inco ei ole yrittänytkään suhtautua "joustavasti ja su­vaitsevasti"
työläisiinsä, puhumattakaan siitä, että se suos­tuin
auttamaan "korkean elintason ylläpitämistä", mikä on
"ehdottomasti välttämätöntä", kuten työministeri Starr se­litti.
^. * * *
^ Incon omistajia, Wall Streetin pankkiireita, ei tieten-feäh
paljoakaan liikuta se, mitä tapahtuu sen 15,000 työläi­selle
ja heidän työmahdollisuuksistaan ratkaisevasti riippu-vaisuusasemassa
oleville Sudburyn seudun kunnille.
Mutta canadalaisia yleensä kiinnostaa hyvin suuresti ky-
^mys siitä, saako vuosikausia lähes 100-milJoonan dollarin
vuosivoittoja kahminut amerikkalainen yhtiö jääräpäisessä
voitonhimossaan pakoittaa canadalaiset työläisensä lakko-föISteluun!
Ja jos Inco luulee voivansa pitkäaikaisen lakon
avulla "väsyttää" työläisensä ja siten ehkä murskata heidän
unionsa, niin se tulee laskelmissaan erehtymään. Päinvas­toin
on muistettava, että Mine-Mill union läpimurron aikana
noin 15 vuotta sitten nousi nikkelialueen asukkaiden poliit­tinen
valppaus ja tietoisuus ennen tuntemattomaan tasoon.
Juuri silloin mm. valittiin täältä Ontarion lainlaatijakuntaan
ensimmäinen työväen edustaja. Me saamme olla varmoja
myös siitä, että Incolle tullaan esittämään muitakin vaati­muksia
kuin kymmenen prosentin palkankorotusanomuksia,
jos se pitää itsepintaisesti kiinni nykyisestä, kokonaan tuo­mittavasta
kannastaan ja pakoittaa työläisensä lakkoon.
Toivoen loppuun asti tämän työmaakiistan rauhanomais­ta
ratkaisua ja nikkeliteollisuuden työläisille menestystä
heidän ehdottomasti oikeutetussa taistelussaan. Vapaus puo­lestaan
liittyy Sudburyti kaupungin kunnallishallinnon esi­tykseen,
että Ontarion työministeri Daley sekaantuisi asiaan
ja yrittäisi vaikutusvallallaan saada Incon vihdoin viimein-kn
neuvottelemaan maakuntamme lakien kirjaimen ja hen­gen
mukaisella tavalla uudesta työehtosopimuksesta. Yksi-tysiten
liikemiesten ja muiden asukkaiden sekä heidän jär­jestöjensä
pitäisi antaa aktiivinen tukensa tälle taistelulle
ja vaatia mr. Daileyta myötävaikuttamaan siihen, että nik-kelityöläiset
saisivat oikeutta ilman lakkoa.
Diefenbakerin puheet ja teot
Kuten oli etukäteen ennusteltu, tiistaina kokoontuneen
YK:n Yleiskokouksen 13. istunnon yhdeksi tärkeimmäksi on­gelmaksi
voi muodostua Taiwahin (Formosan) ja Kiinan
muiden rannikkosaarten kysymys.
Näitä rivejä kirjoitettaessa ei ole vielä varmuutta siitä,
miten tämä Kauko-Idän kysymys tulee Yleiskokouksen kä­siteltäväksi,
mutta melkoisella varmuudella voidaan jo sa­noa,
että Washington ei voi sitä estää.
Jämä sellaisenaan herättää kysymyksen siitä, miten suh-,
tautuu Canadan lähetystö ulkoministerimme mr. Smithin
johdolla tähän asiaan? Kuten muistetaariT pääministeri Die-fenbaker
sanoi alahuoneen istunnon päättäjäistilaisuudessa,
jotta hänen mielestään pitäisi kysymys Quemoy ja Matsu
saarten asemasta alistaa Yleiskokouksen käsiteltäväksi. Tä­mä
nostatti kuitenkin vihaista murinaa Washingtonissa ja
se saattaa olla yhtenä syynä, miksi emme ole sittemmin
kuulleet juuri mitään tästä esityksestä. Päinvastoin Robert
Duffy-niminen sanomalehtikirjeenvaihtaja tiedoitti YK:n
päämajasta viime tiistaina ,että ''Canadan asenne Kiinaa kos­keviin
asioihin nähden oli vielä tänään epäselvä..."
Historia tulee kuitenkin "punnitsemaan ja köykäiseksi
havaitsemaan" YK:n kaikki jäsenet, jotka Washingtonin pa­heksumista
pelaten tai karttaen jättävät velvollisuutensa
täyttämättä nykytilanteessa, jolloin Dullesin mieletön seik­kailu
"sodan kuilun partaalla" on vienyt ihmiskunnan jäl­leen
perikadon partaalle. Tämän vuoksi canadalaiset yleensä
toivovat, että YK:n edustajamme puhuvat "suunsa puhtaak­s
i " Yhdysvaltain tuomittavista sotaprovokatioista Taiwanin
salmessa.
Tässä yhteydessä nousee kysymys myös Kiinan tunnus­tamisesta
ja sen laillisten oikeuksien palauttamisesta YK:n
jäsenmaana.
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Mrs. Tekla Kääriäinen, Lockerby,
Ont., täytti k e s k i v i i k k o n a , syyskuun
17 pnä 60 vuotta.
Mrs, Elsa Riekko, L o c k e r b y , Ont.
täyttää sunnuntaina, syyskuun 21
pnä 60 vuotta.
Werner Kivipelto, Port A r t h u r,
Ont., täyttää t i i s t a i n a syyskuun 23
pnä 70 vuotta.
Yhdymme sukulaisten j a tutta-v
a i n onnentoivotuksiin.
"Vanhoja kuluneita klisheitä
ja vääriä johtopäätöksiä
Stelcon työläisten
neuvottelut jatkuvat
H a m i l t o n . — U n i t e d Steel Work-ers
of A m e r i c a - u n i o n j a S t e e l Com­pany
of Canadan edustajat ryhtyi­vät
jälleen neuvotteluun ei-palkko-j
a koskevista työehdoista. Tällä
Canadan suurimmalla terästehtaal­l
a on o l l u t 8.000 työläistä lakossa
s i t t en elokuun 12 päivän. Neuvotte­l
i j a t suunnittelivat neuvottelujen
j a t k a m i s t a tänään.
U S A W n neuvottelukomitea ja
työnantajien edustajat neuvotteli­vat
m i l t e i jokainen päivä sitten l a ­kon
alkamisen aina viime v i i k k o on
asti, j o l l o i n yhtiön taholta ilmoitet
t i i n , että se on h a l u t o n jatkamaan
neuvotteluja ennen viime tiistaita.
New .York. — Varsin arvostele­valle
kannalle asettua Washinston
Post käsitellessään pres. EiseiAo-
4werin radiopuhetta. Lehden mie­lestä
presidentin puheen arvokkain
puoli oli se, ^ttä "kommunistit"
saivat tietää Yhdysvaltain aikeis­ta.
"Muuten puhe olisi voinut olla
epäonnistuneempi.
Washington Postin artikkelin ot­sikkona
on "Amerikan Suez" ja
siinä sanotaan: Puhe sisälsi ai­noastaan
kuluneita klisheitä ja
vääriä rinnastuksia. Paitsi täydel­lisesti
harhaanjohtavaa vertausta
Muncheniin, puhe sisälsi myös
muissa suhteissa historiallisia vää­rennyksiä.
Presidentti lausui esi­merkiksi
,että rannikkosaaret ovat
aina kuuluneet "vapaalle Kiinalle"
eivätkä koskaan "kommunisteille".
Kaunopuheisesti vapaaksi Kiinaksi
nimitetty maa on kuitenkin ollut
olemassa vain vajaat kymmenen
vuotta. Aikaisempina 5,000 vuote­na,
joista historiateokset kertovat,
saaret ovat olleet mannermaan yli­vallassa
vieläpä silloinkin, kun ja­panilaiset
pitivät Formosaa miehi­tettynä.
Tällainen liioittelu sekä yritykset
rähdä täysin mustaa j a täysin val­koista
siinä, missä on havaittavissa
yksinomaan harmaata, eivät voi v a i ­kuttaa
vakuuttavasti läheisiin l i i t t o -
Buchenvvaldin kuolemanleirillä
tuhottujen joukossa suomalaisia
Y l i satatuhantisen joukon läs­näollessa
suoritettiin viime sun­nuntaina
vaikuttavin juljlalli-suuksin
kaatuneiden vastarinta-taistelijoiden
ja fasiämin uhrien
muistomerkin vihkiminen Etters-berg-
vuorella entisen Buchenwal-din
keskitysleirin alueella Wei-marin
lähellä. Tilaisuuteen oli
saapunut melkein kaikista Euroo­pan
maista tuhansia entisiä Bue-henwaldin
ja muiden keskityslei­rien
vankeja ja kuolemanleireillä
surmattujen tai menehtyneiden
omaisia.
Vasta nyt Weimarissa on en-tisten
Buchenvvaldin vankien
muistellessa leirin tapahtumia tul­lut
ilmi, että Buchenwaldlssa oli
myös suomalaisia, jotka todennä­köisesti
kaikki menehtyivät näl­kään
ja rasituksiin. Suomalaisia
on ollut vähintään 4 tai 5, joista
varmuudella yksi korkea-arvoi­nen
upseeri ja kolme merimiestä.
Upseeri menehtyi siirrettäessä
vankeja sodan loppuvaiheessa
toiseen leiriin. Merimiesten koh­talo
lienee ollut sama.
M u i s t o m e r k i n vihkimistilaisuu­den
päätteeksi esitettiin k a i k k i en
läsnäolleiden nimissä j u h l a l l i n en
lupaus, jossa eri maailmankatso-
Kun pääministeri Diefenba-ker
esitti alahuoneen istunnos­sa
ajatuksen, että Kiinan ja
Yhdysvaltain välinen riitakysy­mys
tulisi ottaa käsiteltäväksi
YK:n istunnossa, niin loppuun
asti ajatellen tämä tarkoittaa
myös sitä, että Canadan on an­nettava
diplomaattinen tun­nustus
Kiinan kansantasaval­lalle.
Eihän Canada voi esittää mi­tään
Kiinaa koskevan asian
käsittelyä YK:ssa jos virallise­na
kantanamme on, että 600-
miljoonaista Kiinan kansaa ei
ole olemassakaan? Johdonmu­kaisesti
ajatellen pääministeri
Diefenbakerin esittämä ajatus,
että Yleiskokouksessa keskus­teltaisiin
Kiinan ja Yhdysval­tain
välisestä sodanvaarasta,
edellyttää siis ilnian muuta
myös Kiinan kansantasavallan
tunnustamista ja sitä, että Ca­nadan
edustajisto tulee YK:ssa
äänestämään laillisten oikeuk­sien
palauttamisesta Kiinalle.
" Mainittakoon se tosiasia, että
sisar-Dominiomme Intia on
antanut etukäteen tiedoituk-seri,
että se tulee jälleen Yleis­kokouksessa
herättämään ky­symyksen
Kiinan jäsenoikeuk-sista
YK.ssa. Canadan edusta­jiston
pitäisi linjoittua sau­mattomasti
Intian rinnalle ja
siten osaltaan auttaa Kiinaa
saamaan takaisin lailliset jä-äenoikeutensa
joita nyt pide­tään
keinotekoisesti poliittisen
vainajan, Chiang Kai-shekin
käsissä.
Pääministeri Diefenbakerin
alahuoneen istunnossa lausu­mien
sanojen mittana on nyt
se, miten edustajistomme lin-joittuu,
puhuu ja äänestää
Kiinan kysymyksen tultua
keskustelun alaiseksi YK:n
Yleiskokouksessa.
muksia j a uskontoja edustavat nai­set
j a miehet, jotka fasismin jul­muuksien
aikana kohottivat vasta­r
i n n a n l i p u n fasismia j a sotaa vas­taan
lupaavat pysyä u s k o l l i s i n a fa­s
i s m i n vastaisen vapaustaistelun
i h a n t e e l l e ja t o i m i a maailmanrau­han
säilymisen puolesta.
Buehenwaldin muistomerkki on
s u u r i n j a v a i k u t t a v i n mitä tähän
mennessä missään on pysytetty
v a s t a r i n t a l i i k k e e n sankareille j a fa­s
i s m i n julmjiuksien uhreille, 50
metriä korkean tornin huipulta
B u c h e n w a l d i n kellon lyönnit tule­vat
tämän jälkeen joka päivä ke-hoittamaan
ihmisiä taisteluun, jotta
joukkomurhat eivät enää koskaan
u u s i i n t u i s i . ' T o r n i s t a on tullut
paikka, jota monet natsien kuole­manleireillä
menehtyneiden omai­set
voivat pitää rakkaimpiensa vii­meisenä
leposijana. Sinne sijoitet-l
a i s i i n . Joiden vakavat ^epäilykset nyt
lähestynevät epätoivoisuutta. Halli­tus
on aikonut selviytyä pulmista v a ­joamalla
n i i h i n yhä syvemmälle. V o i ­daan
sanoa — vaikka olosuhteet e i ­vät
olekaan millään tavoin vertailu­kelpoisia
— että nyt on kysymykses­sä
englantilaisten ja ranskalaisten
Suezin päivinä osoittamien mielialo­jen
vastine, ja nyt k u t en s i l l o i n k in
on paikallaan maailman saada tie­tää
se."
Aploodeja puheelle osoitti New
York Herald Tribune, joskin melkoi­s
in varauksin siihen suhtautuivat
mm. New Y o r k Times ja Herast-lehti
New York Mirror.
E N G L . \ N N I N LEHDISTÖ HAP.4N
Lontoo. — Englannin aamulehdet
kommentoivat lauantaina Eisenho-werin
torstaista puhetta osoittamatta
minkäänlaista innostusta. Otsakkeel­la
"Chiang K a i - s h e k i n aiheuttama
k r i i s i " kirjoittaa Times, että presi­dentin
lausunto olisi pitänyt omistaa
tärkeämmälle asialle. O n vaara, että
tilanne alkaa nyt kehittyä itsestään,
sanoo lehti, j a toiveet liittyvät sen
vuoksi U S A n ja K i i n a n suurlähetti-läinen
välisiin Varsovan neuvottelui­h
i n .
Quemoyn tulevaisuus voitaisiin
järjestää helposti, jos formosalaiset
saataisiin luopumaan hyökkäyksestä
ja Chiang Kai-shek veisi joukkonsa
sinne minne ne kuuluvat. Tällä het­kellä
emme voi toivoa enempää kuin
tilapäistä jännityksen laukeamista.
D a i l y Expressin mielestä presiden­t
in puheesta ei ole ollut suurtakaan
apua j a l e h t i k i r j o i t t a a : Englannissa
olevat Amerikan uskolliset ystävät
olivat toivoneet jotakin uutta aloi­tetta,
keinoa ahdingosta pääsemisek­si,
mutta he pettyivät.
Manchester Guardian pitää pre­sidentin
tekemää vertailua Munc-henin
j a nykyisen Kaukoidän k r i i ­s
in välillä virheellisenä j a vaatii,
että Englannin on Y K s s a esitettä­vä
P e k i n g i n - K i i n a n ottamista sen
jäseneksi. Presidentti Eisenhower
lähtee siltä; että jokainen peräyty­minen,
vieläpä Quemoyn saarelta­k
i n , rohkaisisi kiinalaisia "uusiin
hyökkäyksiin".
Olkoon n i i n . Mutta k i i n a l a i s i l l a on
myös hyviä syitä Quemoyn valtaa­miseen,
eikä presidentti sano mitään
niistä. Quemoyn saaria käytetään
sekaantumiseksi rannikon merilii­kenteeseen,
josta "kansalliset" kers­kailevat,
mannermaan pommittami­seen
j a vakoilukeskuksena. Jos U SA
haluaa olla Chiangin puolella, voi se
n i i n tehdä, j a Formosan salmi on
suuri, luonnollinen varustus. Quemoy
t i i n lauantaina Buchenwaldissa ei ole mikään B e r l i i n i , j a jos saaren
menehtyneiden omaisten läsnäol- luovuttaminen nyt merkitsisi suurta
lessa uurna, j o k a sisältää viime so-1
dan jälkeen k a i k i l t a k e s k i t y s l e i r e i l ­tä
B u c h e n w a l d i n museoon kerätyn
ns. verimaan. Tuhansista nimettö­mistä
vainajista kertovat vain hau-talaatassa
olevat k e s k i t y s l e i r i e n ja
muiden fasistien suurimpien rikos­ten
tapahtumapaikkojen nimet.
E d u s t a l l a on s u u r i kivetty aukio
tunnusmerkkinä niistä aukioista,
j o i l l e vankien o l i s i leireillä kerään­nyttävä
aamuin i l l o i n SS-vartijoi-den
pahoinpideltäväksi j a häväistä­väksi.
Mutta tulevaisuuden uskos­ta
todistaa aukiolle sijoitettu k u -
vanveistäjäprofessori F r i t z Creme-r
i n veistämä. B u c h e n w a l d i n vanki-ryhmää
esittävät patsas. Siinä van­git
vannovat juuri kuuluisan B u c -
henwaldin valan, jonka sisältö o l i
t a i s t e l l a viimeiseen asti vapauden
j a t o d e l l i s e n ihmisyyden puolesta.
A u k i o l t a j o h t a v a t portaat alas vuo­renrinnettä
suurelle hautamuisto­m
e r k i l l e j a ns. K a n s a k u n t i e n tielle,
j o n k a varrelle 18 , B u c h e n w a l d in
v a n k i e n edustaman kansakunnan
56,000 vainajaa ovat saaneet muis-tokivensä.
Paikalle, jolle hauta­muistomerkit
on pystytetty siirret­t
i i n sodan jälkeen e r i p u o l i l l e lei­r
i a l u e t t a haudattuna olleiden tu­hansien
vainajien jäännökset.
" K a n s a k u n t i e n t i e n " lopusta johta­vat
toiset portaat jälleen ylös vuo­r
e l l e . Tasanteilla on professori
C r e m e r i n luomia patsaita, joiden
korkokuvat kertovat vankien käri-myksistä,
taistelusta j a l o p u k s i va­pautumisesta.
E r i maiden valtuuskuntien edus­tajat
esittivät Saksan Demokraatti­sen
Tasavallan h a l l i t u k s e l l e j a vä­estölle
kiitokset siitä, että niiden
ponnistuksin on pystytetty fasis­m
i n u h r e i l l e muistomerkki j a että
on olemassa sellainenkin Saksan
osa, jossa f a s i s m i l l a ei enää ole ja­lansijaa.
Suomalaisten sodan j a fa­s
i s m i n vastustajien terveiset vasta­r
i n t a l i i k k e e n taistelijoille toi toi­m
i t t a j a Ontro V i r t a n e n.
J u h l a p u h e e n p i t i Saksan Demok­r
a a t t i s en Tasavallan pääministeri
Otto Grothewohl. Hän lausui mm.:
Ensimmäistä kertaa kaikuvat tä­nään
kellonlyönnit Buchenvvaldin
m u i s t o m e r k i n tornista julistaen
kauas Euroopan vastarintataisteli-j
o i d e n sankaruutta. Tornikellon
tulee kaikua kauas y l i maan. Sen
lyöntien tulee painua ihmisten sy­dämiin
ja j u l i s t a a heille meidän
muuttumatonta päättävyyttämme
täyttää k u o l l e i d e n sankareiden tes­tamentti
j a o l l a lepäämättä siksi
kunnes koko maailmassa vallitsee
rauha j a vapaus j a k u k k i i kansojen
h y v i n v o i n t i .
takaiskua Amerikalle, j o h b i u se v a in
siitä, että sen ulkoministeriö on y h ­dessä
Chiangin kanssa tehnyt tapah­tumasta
suuren asian, j a näin teki
presidenttikin edelleen radiopuhees­saan.
D a i l y Herald selittää, ettei Ison-
B r i t a n n i a n kanta' olisi milloinkaan
ollut epävarma, jos M a c m i l l a n olisi
l i i t t y n y t USAn l i i t t o l a i s i in saadak­seen
Dullesin luopumaan politiikas­ta,
joka lehden mukaan johtaa peri­katoon.
Mutta sen s i j a an hän antaa
periksi Dullesille j a puhuu varoitta­via
sanoja vain kiinalaisille, toteaa
lehti.
Kommunistinen Daily Worker
julkaisee etusivullaan Dullesin ja
Chiang Kai-shekin kuvat, joiden
yläpuolella on otsake: Haluaisit­teko
kuolla näiden miesten puoles­ta?
Bulgarian teolli­suus
etenee
SITÄI
terästuotanto
N e w York. — V i i m e k e s k i v i i k k o ­na
j u l k a i s i A m e r i c a n I r o n and S t e el
I n s t i t u t e amerikkalaisten terästeol­l
i s u u d e n johtajairi- v i i m e keväänä
tehneen lähotystöi\^ lausunnon Neu­v
o s t o l i i t on terästeollisuudesta.
Siinä sanotaan, että Neuvostolii­tossa
tuotetaan vuosittain 60,000,000
tonnia terästä j a kansandemokraat­t
i s i s sa maissa noin 18,000,000 ton­n
i a .
Raportissa arvellaan, et(ä neuvos­t
o v a l t i o käyttää n o i n 80 p r o s e n t t ia
terästuotannostaan j a että n o i n 20
p r o s e n t t i a tästä tuotannosta käyte­tään
y k s i t y i s t e n kulutukseen j a u l ­k
o m a i l l e vientiä varten.
Raportissa niinikään sanotaan,
että Neuvostoliiton terästuotannos­sa
käytetään hyvin paljon amerik­k
a l a i s t a menetelmää, mutta teräs­tuotannossa
käytetään myöskin
omia erikoismenetelmiä, j o t k a ovat
tehoisia.
J A
IIII TÄTÄ
E I PITÄNYT K U L T A K R U U ­N
U S T A
R a a m a t u l l i s t e n käsitysten sovel­l
u t t a m i n e n nykyaikaan tuottaa mo­n
e n l a i s i a vaikeuksia. Niinpä sat­tui
k i r k o l l i s e s s a sunnuntaikoulussa
seuraava keskustelu:
Opettaja: "Jos sinä, E l l i , olet
k i l t t i tyttö, n i i n sinä pääset taivaa­seen,
jossa sinulle pannaan kulta­k
r u u n u päähän."
E l l i : -Hyi, en minä halua kulta­kruunua
päähäni, sillä e n minä ty­kännyt
siitäkään k u n hammaslää­käri
laittoi kultakruunun minun
hampaaseeni."
LIIAN P A U O N PAUHUA
K a k s i miestä j o i o l u t t a anniskelu­paikassa
j a yrittivät keskustella.
' H e i " , huusi baarimies, "kääntä­kää
radio pois päältä."
' E m m e kuule mitä sanotte kos­ka
tuo r a d i o pauhaa n i i n kovasti."
Bulgariassa, joka syysk. 9 pnä
vietti vapautuksensa 14. vuos^äi-vää,
sijoitetaan runsaasti varoja
raskaaseen teollisuuteen — ja se
kehittyykin jättiläisaskelin.
Jos tarkastelemme esim, sähkön­tuotantoa,
n i i n verrattuna Suomeen
ei se o le vielä kovinkaan k o r k e a l le
k e h i t t y n y t . Mutta verratkaamme
sitä B u l g a r i a n s y n k k i i n sodanedel-l
i s v u o s i i n : vain 42 k i l o w a t t i t u n t ia
o l i tuotanto henkeä kohden vuon­na
1939. N y t — vuonna 1957 —
on sähkön tuotanto henkeä kohden
noin 350 k i l o v v a t t i t u n t i a asukasta
kohden ja 2,7 m i l j a r d i a kilowatti-t
u n t i a kaiken kaikkiaan. K i v i h i i ­len
vuosituotanto on puolestaan ko­honnut
12 m i l j o o n a a n t o n n i i n vuo­den
1939 2 m i l j o o n a s t a tonnista.
B u l g a r i a n maaperä on r i k a s m i ­neraaleista,
j o i t a tarvitsee n i i n rau­ta-
kuin värimetalliteollisuuskin.
N o i n 50 konetehtaassa tuotetaan
Kehittyvä teollisuus lisää
allergisia tauteja
Helsinki. — Suomen Lääkintöhal­lituksen
vuosina 1954—56 sairaaloissa
toimeenpanemissa tutkimuksissa t o ­dettiin,
että joka vuosi ilmeni n. 3,000
astmatapausta, joiden hoitokustan­nukset
vuosittain nousivat n. 240
m i l j . markkaan. Kansaneläkelaitok­sen
kortistoissa oli vastaavasti v. 1951
aikana 1.760 astmasta aiheutunutta
pysysvää invaliditeettitapausta. V a ­rovaisestikin
laskien koituu allergi­sesta
astmasta huomattavat kansan­taloudelliset
vahingot menetettyinä
vuosiansioina yksistään hoitoon j o u -
tuneitten potilaiden kohdalla, mutta
tä.män lisäksi on maassamme run­saasti
allergiapotilaita, jotka eivät
saa hoitoa, mutta joiden taudista
n i i n ikään koituu taloudeli.sta tap­piota.
Ymmärrettävää näin ollen onkin,
että lääketieteen piirissä tunnetaan
kasvavaa mielenkiintoa allergisiin
tauteihin, joiden merkeissä Göte-tään
jo yksistään seuraavasta: toh­toreiden
Lehmuksen j a Roineen toi­mesta
on t u t k i t tu Helsingissä 28,000
kansakoululaista ja todettu, että
heistä 2 prosenttia sairastaa allergis­ta
astmaa ja yhdellä prosentilla on
allerginen heinänuha. Vuonna 1955
jouduttiin Helsingin sotilaspiirissä
0.96 prosenttia asevelvollisista v a ­pauttamaan
astman takia. Maamme
tutkituista kansalaisista on todettu
45 '"r sairastaneen jotakuta allergis­ta
tautia j a näistä 10 Te vakampaa.
Englannissa on t u t k i t tu 100,000 hen­kilöä
j a heistä 2.345 on potenut a k ­tiivista
allergiaa kun esim. korkeata
verenpainetta poti samanaikaisesti
vain 1.352 henkilöä j a sydäntauteja
472 henkilöä sekä tuberkuloosia 374
henkilöä, joten allergiset taudit oli­vat
huomattavasti edellä.
Koska on todettu, että edelleen k e ­hittyvä
teollisuus kehittää rinnallaan
myös allergisia tauteja yhä enene-y
l i 600 erityyppistä konetta j a ko- i borgissa pidettiin syyskuun a—6 päi- i vässä määrässä, olisi näiden tautien
neiden tuotanto täyttää y l i puolet vien välisenä
maan taipeista. Mutta 3. v i i s i v u o - Pohjoismaiden
tissuunnitelman loppuun mennessä
täyttää kotimainen teollisuus 77
prosenttia tarpeesta. Lisäksi on
B u l g a r i a l l a j o oma öljyteollisuuten­sa
j a puhetta on o l l u t öljyn ostami­sesta
sieltä Suomeenkin.
Nämä tulokset osoittavat, että
B u l g a r i a n raskaaseen teollisuuteen
sijoittamat varat eivät ole menneet
hukkaan, vaan tuotanto edistyy jät­tiläisaskelin.
aikana ensimmäiset
Allergologiyhdistyk-sen
järjestämät kurssit. M a i n i t t u y h ­distys
on perustettu jo v. 1947. mutta
tähän asti se on pitänyt vain kon­gresseja.
Kursseille voitiin ottaa m u ­kaan
ainoastaan 42 lääkäriä, vaikka
ilmoittautuneita oli enemmän. S u o -
hoitoon j a t u t k i m u k s i i n kiinnitettävä
entistä enemmän huomiota, todettiin
Göteborgin kursseilla. Allergiasairaa­loita
olisi saatava enemmän j a kou­lutettava
enemmän lääkäreitä j a h o i ­tohenkilökuntaa.
Samalla olisi saa­tava
enemmän valtion määrärahoja
näihin tarkoituksiin, taudin tieteel-mesta
oli kursseilla mukana viisi I liseen tutkimukseen sekä valistetta-
Sodan vaaran keskipiste on muuttunut nyt Kiinan ran­nikolle,
mutta taistelut jatkuvat yhä Libanonissa, missä
voimakkaaseen kapinaliikkeeseen kuuluu suuri osa
väestöstä ja asejoukkoihin on myös otettu vastaan va­paaehtoisia
naisia, joille, kuten kuvassamme näkyy, on
opetettu nykyaikaisten aseiden käyttöä. Kapinallisten
hallussa on useita osia Libanonista.
lääkäriä, kertoi lehdistölle mainitun
yhdistyksen presidentti, prof. Zaida
Eriksson-Lihr. Kursseilla luennoitiin
kaikista allergian ilmenemismuodois­ta.
M i t e n tärkeätä on t u t k ia j a päästä
va suurta yleisöä erottamaan mah­dolliset
allergiatapaukset muista
taudeista. Meillä Suomessa on kes­kitetty
hoito, koska meillä on a l k u ­j
a an yksityisten toimesta perustettu
allergiasairaala, mutta tässä on a i -
perille allergisista taudeista j a saada noastaan 40 paikkaa, joka on riittä-potilaat
ajoissa hoitoon ymmärre- mätön.
Työpäivän lyhentäminen
NL:ssä ei vähennä ansiota
— Työpäivän lyhentäminen Neu­vostoliitossa
yhdellä tunnilla on
määrätyillä a l o i l l a toteutettu ilman,
että työntekijäin ansiotaso olisi
alentunut. Käytännössä se o n ta^
pahtunut siten, että u r a k k a h i n n o i t -
t e l u j a on k o r o t e t tu 1/8 o s a l l a , min­kä
lisäksi valtion vuosibudjettiin
Työläisten edustajat ottivat vieraat
vastaan kukkasin j a tervetuloa-toi­votuksin.
Kiertokäynnin aikana
tehdasta j a sen tuotantoa esitteli­vät
vieraille insinööri Walheim,
pääluottamusmies Puttonen j a am­mattiosaston
puheenjohtaja Ah­man.
Tehdasosastoilla tapahtunei-on
varattu 6 m i l j a r d i a ruplaa työ- den k e s k u s t e l u j e n lisäksi o l i ruo-ajan
lyhentämisestä johtuvien an-j k a t u n t i a a n viettävillä työläisillä t i -
s i o i d e n kompensoimiseksi aloilla,
j o i s s a töitä ei suoriteta urakka-l
u o n t o i s i n a .
Sanat ovat S K P : n 40-vuotisjuh-l
a l l i s u u k s i i n osallistuneen Neuvos­t
o l i i t o n puoluevaltuuskunnan joh­tajan
Leningradin aluekomitean
ensimmäisen sihteerin Ivan Spiri-donovin
vastaus P a s i l a n konepajan
työläisten tehtaalla pidetyssä kes­kustelutilaisuudessa
esittämään
asiaa koskevaan kysymykseen.
N e u v o s t o l i i t t o l a i s en
tuuskunnan vierailu
laisuus keskustella vieraiden kans­sa
yhteisesti j a v a i h t a a molemmin­p
u o l i s i a tervehdyksiä. Tilaisuuden
päätteeksi ojensivat vieraat insi­nööri
Walheimille muistolahjaksi
käynnistään Shostakovitshin sinfo-n
i o n äänilevyiltä j a työläisille erit-'
täin k a u n i i n pienois-sputnikin, j o ­ka
m.m. soittaa säveltä " K a u n i s
on mun l a a j a s y n n y i n m a a n i " j a lä­hettää
s p u t n i k i n äänimerkkejä. K o ­nepajan
työläiset ojensivat puoles-puolueval-
i taan valtuuskunnan jäsenille toye-k
o n e p a j a l l a i r e i l l e S p i r i d o n o v i l l e , Lubennikovil-muodostui
erittäin sydämelliseksi le j a F e o d o r o v i l l e muistolahjaksi
j a m i e l i i n p a i n u v a k s i t i l a i s u u d e k s i , suonialaispuukot.
PÄIVÄN PÄKINÄ
"Vafkeus nauraa pimeyden töille"
V a a r i v a i n a j a tapasi meitä poika- moyn saarelta k u n sieltä rupesi t u -
v i i k a r i n a neuvoa, että " k e n e i itse
yritä, sitä ei voi j u m a l a k a a n aut­t
a a " .
Nyt tuntuu siltä, että yhdysvalta­laiset
korkeat j a korskeat sotaher­rat
ovat saaneet vähän samanlaista
opetusta.
Jouduttuaan toteamaan, että hei­dän
sotalaivojensa saattamana Que­moyn
lähettyville viedyt ammus- j a
muut kuljetuslaivat lentelevät i l ­maan,
Pentagonin miehet päättivät
muuttaa t a k t i i k k a a — he määräsi­vät
Quemoyii saarelle täydellisen
uutispimeyden. Kirjeenvaihtajille
s a n o t t i i n , että saatte luvan lähteä,
sillä "valkeus nauraa pimeyden
töille".
J a tästä toimenpiteestä o l i heti-kohtaista
apua. Tuskin o l i k i r j e e n ­vaihtajat
saatu häädetyksi Que-lemaan
suuria " v o i t o n " sanomia sii­tä,
miten sinne oli " m e n e s t y k s e l l i ­s
e s t i " viety ammus- j a muuta tava­raa.
Ihme j a k u m m a etteivät Pentago­n
i n herrat huomanneet tätä niksiä
j o aikaisemmin?
K u n itse antavat meriselityksiä
omista provokatioistaan, n i i n s i l l o in
ovat " u u t i s e t " a i n a k i n heidän mie­lensä
mukaisia — j a " v o i t o t k i n " tu­levat
käsiin k u i n hyllyltä.
* * *
V a l k e u s on sivumennen sanoen
hieman vaarallinen välikappale
m u i l l e k i n pimeyttä kaipaavalle.
Eräässä torontolaisessa uutistie-dossa
k e r r o t t i i n k e s k i v i i k k o n a , että
M o n t r e a l i s t a oli lähetetty j o l l e k in
t o r o n t o l a i s e l l e miehelle "20 tusi­n
a a " "koiran ruokaa" — joka
osoittautui kuiten olueksi. "Haja­m
i e l i n e n " lähettäjä o l i o t t a n u t o-1 h e r d i n .
lutpuUojen leimasimet pois j a l i i - " P o l i i s i en
mannut niiden t i l a l l e " k o i r a n ruo­k
a a " mainokset.
Y o r k i s s a . . . asuvan Richard Shep-tiedonannon
mukaan
eräs salapoliisi tilasi puhelimitse
S h e p h e r d i l t a k o r i n olutta j a pyysi
K a i k k i tämä o l i s i k a i k e t i m e n n y t ; viemään sen Jane_^ja Lawrence ka-
" s u u n n i t e l m i e n " mukaisesti, mutta! tujen kulmaukseen. Shepherdin
kun Maltonin lentokentällä satut- j saavuttua p o l i i s i osti oluen j a mak-t
i i n pudottamaan yksi " k o r i " se- soi siitä $12. Sitten lähiseudulle
m e n t t i l a t t i a l l e , n i i n pari p u l l o a sär-1 p i i l o i t t u n e e t salapoliisit John K a y
k y i j a n i i n v i i t a s i tämä " k o i i a n i u o - ! j a maakuntapoliisi Robert Adams
k a " sivu suun.
K a i k e n lisäksi k u t s u t t i i n p a i k a l le
p o l i i s i v i r a n o m a i s e t jotka havaitsi­vat,
että tätä " k o i r a n r u o k a a ' ' o l i
k a i k k i a a n jälellä 238 p u l l o a .
* * *
P a l j o n paremmin ei kuulema
käynyt muillekaan quebecilaisille
o l u t p u l l o i l l e , j o t k a menivät Toron­tossa
myös sikäläisten janoisten
.<:uun o h i .
Eräässä torontolaisessa uutistie-dossa
k e r r o t t i i n asiasta tähän ta­paan:
" N o r t h Y o r k i n p o l i i s i t a k a v a r i k oi
e i l en kaksi isoa hienoa autoa j a 40
k o r i a quebecilaista olutta pidätet-tyään
ensin J a y A v e n u e l l a , N o r th
vangitsivat Shepherdin.
' H e takavarikoivat auton, j o l la
pidätetty henkilö o l u t t a k u l j e t t i , j a
mentyään hänen kotiinsa, takavari­koivat
toisenkin auton, mistä olut
löydettiin. Shepherdia syytetään
oluen laittomasta tuonnista j a väki­j
u o m i e n luvattomasta myynnistä."
K i i t e n näkyy tässäkin nauraa val­keus
pimeyden töille, kuten konsa­naan
ennen vanhaan "hyvän kielto­l
a i n v a i h e r i k k a i n a päivinä!
Väkijuomien salakuljettajain ja
-myyjäin kannalta o n v a i n valitet»
tavaa se, että he eivät voi Penta­gonin
miesten l a i l l a samaistaa u u -
t i s t i e t o j a niin, että heidänkin rö­töksensä
- näyttäisivät j o t e n k i n sää­dyllisiltä.
— Känsäkoura.