Vapaus, October 2, 1952

              1.1
T i :
-^rfettlin Mfft""^^'^'^ na.- maflilmanpnn^
jön jäsenvaltioiden kokous, johon «sal-
•j^stnivärt ensim^MHstä kertaa myös
gjnnin halUtuksen edustajat. K a n -
'^välinen jälleenrakennuspankki,
^ten laitoksen virallinen nimi k u u -
^iiu; öh Jculuneina' ^vuosina osoittautu-jjg^
ameriKkalaisten välltoappaleeksi
• l i ö ^ mäailmflnhallitsemispyrkimyk-
,ulos vietynä..65c
spaghetti ...:;gQc.
• Spaghetti....6^
A l g o m a St.
thur, Ontario \
(25-2-9-16)
*'»>*mmmmmmmm»i
m pikaista
tä varten
Trim ~
ric Siding
i
e
Shingles
lass Insulation
Francis
Co. Ltd.
Dial 5-7394
iberland St. •
Onzdrlo
fomaähildrjallisttutta
Tunnettujen Mrjailijam
teoksia
JOKI TULVn
KiPi. Xiouis Bromfielci
274 sivn» — Etinta sld. $3JiO
nomaanin tapahtumat keskittyvät
..-^hjoS-Amerlkan sisällissotäenaikai-^
.-£m New Örleansiin, Eteläivaltiolden
' vtoeyteen. joka juuri o l i Joutunut Poh­joisvaltioiden
armeijan haltuun. .
ifflhä lomaani on k u i n Etelän k u u -
. massa, tuoksuvassa yössä eletty jän-:
nltysnäytelmä. Sen päähenkilöitä
ovat mm. jenkklmajuri T om Bedloe —
-sinÄsydätenmuxskaaJa -Ja vastusta­maton
mies — kaksi nuorukaista —
haaveUeva runoilija ja Jalo aristo-
Vreatti>-^ekä kolme täysin erUalsta
naista, joille jokaiselle rakkaus kä^
kobtalokkaaiksL
GEORGIAN POIKA
Barj. Erskine Caldwell
190 filvna JBQnta sid. $2.25
^ «Geoigian polka'> on älykästä leiOcitf
tdyä ihmisten heSKkouksUla Ja nau-ir^
afvuuksilla. Kirjailija tarkkailet,
kuvattäviaan pienen pojan- Williaan-pojan
näkökulmasta. Tedlsaen pää-tfenkilönä
ön /'mfeldän äijä". Isäpappa
Stroiq). pienten inhimillisten heik-
{iiniksien Ja lapsekkaan anruttomuudeo
ielmukas henkilöitymä. ; K i r j a tyylil-lisestikin
on mitä viehättävintä luet­tavaa.
Alice Liyttkens: ~ ' f
UUDET TÄHDET
SYTTYVÄT
losa 217 sivua — n osa.248 sivua
^ Molemmat osat-^sld; $5.50
Hmä kalksiosainen menestys'romaani
SUSI LAMMASTENT VAATIEISSA
Sanottaneen, että: tässähän onvky-symyksessä
pankki, vieläpä kansain-^
välinen^Joka myöntää luottoja salai­siini
kiitet^viin-taricoltaksiln laää
"jälleenrakennuisSeen" ija -"kelilttatti-seenV.:
-Aivan'samoin;k^
avustusbl^elmalla!';^
sen - turvallisuuden - vi<rastolIa", ^Poh-
Jois-Atlanthi liitolla",Jne. el ole mi­tään
yfhteisfcä näideaJärJestöJen^todeK
lisen tehtävän kanssa.' on-maailman-pftitkkifeln'
'eilin/'jonka " l i i m i ' on vain
peite. K a M s s a näissä taiSauksissa on
nunen tehtäväniä peittää järjestöjen
todellinenr.ludmie. - i K u t e n yllämäini-'
tut.^Jäi^iestötkin.ion: maailmanpank^^
re Co.
ONEITA
»OTTOREITA
hur. Onlarlo
»meidän
peitä.
»IPANY
! kertoo Tollman-suyun jännittäivistä
Milbelsta 1830-luvun loisteliaassa Tuk-
;; bolmassa Ja sen henkilöt ovat tuttuja
Jo aikaisemmista suosituista teoksista
v ronnen ten^>peli7; Ja ''Kaipuun sini­nen
kukka"
:; Suomen kansan rakastetuin k i r ja
Aleksis Kinren
SEITSEMÄN VELJESTÄ
; Akseli. GaUen-KaU^m kuvittamana
600 sivua nähkasielkäkansUn
sldottona — H i n t a $7.50
(Tämän kirjan l i i n t a nousi.
"Suomessa' 215 markkaa)
; Harvalla maalla : on vkii>jalllsuutensa
kulmalkiivenä V teosta,. Joka aivautuisi
ybtä<välittömästi nuorille'ja vanhoille
V Mikä- luonteeltaan Ja :har3^tuiksiltaaii
< niin erilaisille lukiJoUle kuin Seitse-
; manvdjestä - 7 - J a - v a i n ani harvoissa
.tiii»uksissa voidaan-k^
: Idteos tarjota lukijoille taiteellisesti
j niin täysipainoisessa asussa kuin G a l -
IrarKallelan V somistama Seitsemän
iveljtetä. Sukupolville toisensa jälkeen
: teos merkitsee'perustavaa ' k i r ­jallista
j a taiteellista elämystIL .Selt-
; seniän veljeksen^ sivuja selaillaan Ibas-
«melna Jo lapsena Ja sen sisältöön
STvennytään sitä tarkemmin, mitä
pitemmälle ikä kuluu.
Vapaus Publishing
Company Limitejd
Bor 69 Sndbnry, Ont.
laitos, j o k a täy4;täS maajatyttrtehtävän
amerikkalaisen: imperialismin; Jäxjes-'
telmässä.. Se ei ole sen enempää-^kan-sainvälinen'!
k u i n ' "maailmanpankU-Jcaan".
r *
BIORGA^f J A BOCKEFE£tEE
::Maailmanpankkia Johtaa V :kaksi
miestä. Jotka 'kuuluvat V kahden suu'^
rimman monopoliryhmän-sisärenkaa'».
seen:;Rockefellenn öljy trustin Ja mor<
nimaineisen' Morganryhmän. Maail­manpankin
- presidentti /Eugene i^B.
Black oli 'ennen nykyistä vitkaansa
Rockefellerin kotipanlisln . € h a s e . N a ­tionalin
varapresidenttinä. Maailman-^^
pankin varapuheenjohtaja Robert L .
: Ganer oU aiemmih' tunnetun Motgan-pankin,.
Bank Guarabty .Trust ~Co:n.
presidenttinä Ja toimitusjohtajana.'Jo
näiden ; henkilöiden persoona > riittää
osoittamaan heidän {tehtävänsä On
selvää, että .i monopolit. Joiden ohjel­mana
on maaj^nianpalon sytyttämi­nen'
Ja sitä tietä voittojen saaliCstaml-nen,
eivät aseta ^luotetuimpla miehi­ään
^tehtäviin.'Joissa he Joutuisivat
palvelemaan humanismin asiaa..' - •
Herrojen Blackin ja.Ganerin nimet'
saattavat olla tuntemattomia, mutta
MoCIoyn, .USA:in entisen Saksan.yll-komissaarin;
nimi ei sensijaan ole yhr
tä tuntematon. McCloy oli eimenlSak-'
saan tuloaan Chase^National Bankin
asianajsija Ja on J . P . Morgan & C o ;n
toimitusjohtajan .John S. Zinsserin
sukulaisia. Maailmanpankin riippu­vaisuus
näistä amerikkalaisen mono-polipääoman
suurtekljöistä on sils^ a i ­van
Umeinen,,mutta se ei kulteäkaan
vielä Ilmaise riittävästi pankdn tar­koituksia.
den.maidenv
Jotkat^^pyytävät^siltaliuotlQlai samoln-r
jEuin nUdbi ,maiden-^^^<^^
smmnltelmlen itötoittamisessa tarvit-v
itavat raaka-aineet j m i ' t a n ^ e e t o s -i
jtetaanvSiten sexibjaakyseessäolevien
maiden talouselämäafsuuntaa mielen-
^ mukaah Ja Järjestas^toisissa Itsel-le
»enmyyntimarl*:cinoiia.'! Koska -se
myöntää luottoja sidtteelllsea pienissä
erissä Ja pakkoehdoinj-vn^saajamaiden
käytännöllisesi kaisoent mahdotonta
harjöitaa itsenäistä kauppaa. Tämän
l i a k s i harjoitaa;paidEki;iuottoa-;saa-vUn
maihin lähettöiniensä rtutkimus-j
a tatkastusryluriien:; avulla . laajaa
vakoilutoimintaa. . v. <
Ne maat, J o t k a ottavat maailman-
; pankilta luottoja, menettävät «iten it.f
senäisyytensä Ja vapautensa:! Niiden
taOouselämä Jcytketään^sotatalouteen
Ja niiden: valtiotalous |Joutuui h u n n i n ­golle,
v Pankki tukee etupäässä sähkö­energian:
aikaansaamista) J a lllk^nner
laitoksen ohessa kysesssä' yksinomaan
vesilaitoksia. Teollisuuden kehittämis­tä
varten' myönnetään .yain mitättö­miä
summia.^ Epäterve, vyksipuolinen
Ja kaikille: siirtomaiIJehtyyp^llinenke«
hltys korostuu siten .ip^ilmanpankin
"avun" kautta. . "
'JXTlnUUSSIXISET -
:i;itTTYMISlUUUbSUT
? SäkEtäIaiiEi^taMmp9~r{äliiBml8ta saat­t
a a tui^tua hötdcuttä^afta toimia
amerikkalaisen imperialismin -kilven-kantajana
tidsteltissa maan uudd^
leenjakämlseksl, Jajolplstää-'itselleen
muutamia iialäsia englantilaisista Ja
,l^^^>^^f^r^t^B^ft^ft^'^;B^^^4^^^^t^jirt^^. Vff
jäUeen^lpyneen saksalaisgp ImperUi-
Uiimia^ iepäkansäUista ^ Jft ^ riis^aiiaiha^
luista luonnetta. .
^X^Lnsi-Saksan väestö; Joutuu tämän
askeleen' ikautta yhä suurenunmtui
riiston^ohteeksl. Veronmaksajat Jou4
tuvat luovuttamaan sen: summana Joka"
maksetaanpankkiin:'liittymisen ---yh^:
, teydcssä^ .8umman,v:-Jolla' olisi :>raken-'
i n e t t u n . : 6 i 5 kertaa enemmän asuntoja
kuin Bonnin vuodelle: 1951 laadittujen
suunnitelmien jmukaan edellytettiin:.
'Jos Bonnin 'hallitus saisi: luoton ';^
mikä^ ei; ole-kovin^todennäköistä: ^ oir
on: jsen , alistuttava : alentaviin :y ehtoi­hin.
Joita Jo on lyhyesti kuvattu^ Ja
Jonkalaisiin:' Ranskan >: täytyi; alistua
vuonna 1947 sen saadessa pankilta l a i - :
Bonnin petturiryihmän pankkiin
liittymisen :yhteydessä .antamatiyJ^^^^
paukset sitovat Badesan kansaa yhtä
vähän k u i n yleissopimus. - /
Korean tapahtumat. Belgian työ­läisten
Ja sotilaiden lakot, länsisak-salalsten'työläisten
taistelu^ yleisso]i>I-;;
musta Ja tuotantolältoiten:; Järjfötys-^
sääntölakia vastaan 'osoittavat - 6ttä
kunsat eivät alistu hallitustensa pe­toksiin.
Saksan kansan päättäväinen
Ja rohkea panos taistelussa Länsi-
Saksan iihperiaUsmille alistamista'
vastaan on taistelua :^tenälsyydeni J a
demokratian puolasta;- :äen panos kan-^"
salnväUsessä ^taistelussa, rauhan puo-^
lestar. _y
han.
Äiti
" Halleyhtuy. — AJleMiJottitanut öti
Ollut täällä Sairaalassa kolmatta'kiiiiu-
^ u t t a . Ruoka täällä ob k o k o l a i t'
jbyvä.' '£nsin tuodaan n^emxtiäsi
mutta sitten kulkee 'Mies «uötiUa It^^
tätuh>t6^illmen"lk&hs9a Jd sUtä^^ii^
tottaa ^JoCsaäien li^ä tuhtonsa Jä?lia&^
luhsk mt&alse£(ti. 'Puhtaus xby^kjlt
6n hjrVä. Kahdesti vUkossa vaihde­taan
lakanat' Ja lattiat 'mhttääii'
tttäiäUä luudulla Jtika päivä paltslel'
sunmmtaisin. ' {•
Sairaita on' monesta tiaÄsalllsuuir
^esta. Täällä on itttlaäxieja. kllM^
laisia, en^lantUalsia. Canadan^ » n ^ -
fkalaisla ym., mutta niiuUaksenl kalk­kein
eniten ivUmemalnittilja. Suo^*
taalalsla täällä on neljä, yksi suo­menruotsalainen.'
.
Cnokuvla täällä esitetään Joka per­jantaina.
Jos Joku o n . n i in
ettei ole liilkikumlsolkeutta, n i i n sfiti^:
vädetlään käytäväJUe. tTlos täältä^ ei
saa lähteä liman lääk^A liipaa.
Täältä muutti päälä^kärl ' S u d b i % ii
miteen sairaalaan. Tilalle tullut bn
täällä oUut tähän mennessä vasta-neliä'
pätvää.
Mustai^aaipuis6t tyttäret (nunnat)
dyjat täällä hoitajina. ShäeUä lati
«alla on miehet ja toisella naiset,
^^Uaiset:jolden'^keuhkoJssa' on^^ikaa.
Toiset kaksi" lattiaa ovat multa sai­raita
-varten. D. L .
Kiiruimssa riittää - I
rautaa 200 ^de&si
^Kntnnil,' BÄotttL ~ Val&kakäab eu
voi esittää mitään tarfckojai ttumerbl-t
a . voin' kulteäkiti; vakuuttaa.; että
Kiirunan malmivarat rUttävät i ^ ^ ^ I -
«ea' loUhUnUtehon fniUtaan laskien
"tt^in^OO vut>d«k^..sänol Ji&htaja O.
B ^ f g ^ h tsäua' Järjestetyssä tiedoi-tostllafsuudesfiä)
.Koin kymmeuen
?i«?öäe^^
tämähntn tuottaminen madn aUa^
]i6Uoln kdtvähnosta »ibotaan^tulevatir
in&älläian a^mrbi mftatftilainen ' k a i -
"•'iiöl^liättäimiii^
korottaneet paperin hintaa
kohotta saiinmal^itipal^eirin äilntaä
lökaatuuni päivästä Mhtiien*^^
hiaicöhti. Näiitollen si^bniatehtipa-
Iiii""'" iHOus^ee $l2d^.O0'ton'nt., '.
5|coo|a:p^
maäniuitälnä, että se korottaa sano-mätehtlpaperin
hinnan 4^;S0 tonnia
):^-?i{^tia3SaÄli^
— Suomen ensimmäinen Suomen­kielinen
Suomen historia Julkaistiin
1S40.
Maailman' II RauhanfeongresslS'-
.4a Varsovassa - Wäta''2fiQ0; edosta-y.
Jaa eri .^puolilta ^ maailmaa Ityväk-.
syl' v ¥^
osoitetun- veto4mnkseii,yossa^e8l-tettUn
vUden snärittliab US
USA ENGLANNIN T I L A L L E.
Pankki toimii amerikkalaisen i m ­perialismin-
välikappaleena taloudellt-feeiMa
tunke^ttilmi^essa; Jonka, e
kohteina ovat'siirtomaat'^a riippuvai-suusasemassa
olevat maat; .Tässä yh'T
feydeÄSä on huomionarvoista, että
maailmanpankki. Jossa U S A : n Jälkeen <tuksella..
on Englannilla toinen sija, pyrkii v a l ­loittamaan
^vaikutuksensa alals|tein<e
alueet, (jotka kuuluvat englantilaiseen
"etupiiriin". -Tässä pankki käyttää
hyvin yksinkertaisia vmienettelytapoja,
Sillä o n määräävä vaikutusvalta; n l l -
. Ain;<-Banidun; •NeätoiftoUlton.^Iso-
Britannian^' >KtiTiffn'. iK^^TOT^fasa'-
ivallan' — v i l l i t -konferenssia
koollekutsumista, käsittelevaän Ja
ranhanomalsesti-''f -ftttfcaisemaan
.keskiAäidä rUtakySyniytäiä. Sep
Jälkeen tähän : «ettAimukseen on
auekirjolinksllläan'yhtynyt y l i 600
miljoonaa Ihmistä'maapallon k a l ­kuta
kulmitta.
Saimassa «MaalUnankonigTesshi ve-
. toomuksessa ^vaadittiin'^: -Korean.- so-.
dan lopettamista, ulkomaisten.firmel-
<Jaia (Vetämistä- ipois Kdreasta Ja K o ­rean
molempienosien^vsisälsen; selk-ikanksen-
rauhallistaurrafjtaisua: iKo-::
Tean; flcansan edustaijlen (myötävaUm-
SToeiCHÖkM
311 M a i n St. Vancouver. B . a
PuheUn P A . 0538
Ainoa suomalainen
i^okala Vancouverissa.
Kchtuuttiset hinruU ja hyvä;
palvelus.
räksi
n
A
n
3SA
int.
LTD.
^ TYPE F A $10.75
4 Pauna8»&ahvla;'i2jpaunaa rii­siä:
2 pakettia kuivattuja seka-nedehniä;'
1 pauna l l a m u j a ; 4:
- 4 uiissin pakettia ^ makeata
suklaata; % paunaa, Bakerin
kaakaota; 2 pakettia savukkel-^
ta: 1 pari Nj^on-sUkkla. vain
'^0. 10 ' .Kokonaisp. H pann.'
TYPE FB $7.75
\ paunaa kahvia '
2 paunaa Vitikö riisllt- • •
t paketti kuivattuja
hödelmia
Ipaunatailv. luumuja -
VA unssia K a n r t la
Kokonalqialino; I t paunaa
Muistakaa siikiilaisianiie
ja ystäviänne Suomessa
JOULUNA
SAL Lahjapaketeilla
Tuottakaa todellista
j o u l u i l o a ! ; .
Valittaväkseniie Jcbline pa­kettia,
joi^sali.p» vähissä-olevia
tavaroita: hedelmiä,
kahvia, kaakaota, > savuk­keita
ja nylon-sukkia.
Nopea tiedoitus . . . pikainen pe. ~
rilletoimitus varastosta meien
takana. TuUi -kuuluu hintaan.
:-.?: Parhain valikoima' ruokatava- ^•,
n^ta. Vakuumipakkaua pelti-kannuissa.
TeräsvyötteineD'
pahvilaatikko. Säästää alkaa'»
> ostossa Ja postittamisessa. Täyr /
dellinen lähetyskontroUL S AL
takaa laadun Ja. iTerilletolmi-^
tuksen. >
Matkustakaa ; S u o m e en
"Säästämlskautcua" G B I P S -
HOLMI8SA- t a i . STOCKi*
HOLMI8$>L,. <
TYPE F C - $6.10
4 Paunaa HABVIA
^fconalspaino 7 paonaa w Sisältö j a hinnat voivat muuttua
TilaUaa pikettlnne T i l N X X N lähinm^lä acfandelielia, <Al ^
SWEDliSH AMEI^iCAN LINE
470 fibin si I Valon HaakBUg,
1*55 PhiOIps 8 ^
^lonlTOU ;B» Hat.
SODAN. v o b i A T.
:. .Ma^Uman Rauhanneuvoston.. , k o ­kouksessa,
fijarlllnls^ ^viii^ie heinä­kuussa
i / i^{(atW: i n ^ ^
maailmanllikkeen puibeenjohtaija pro-fessöri^
Jdliot^urIe;'t«ietäY '
<t^Korean ^odän 'i/tii&Siä,' vuoslpäivä-
.nä einrol iJäEkkymäti^^liehcä. tilastoa
'hävl^iksestärj09ta4>^säaib.vlssa kau­histuttavia
tietoja. '^'"'^ •
'.•:.Amerikkalaiset.-aseelliiset .voimat,
joihin on I i l t t ^ y t ' < ^^
maiden sotilasyksiköltä,on värvätty
Koreaan Ja :kymmeidä8ä:imaissa ^on.
yleinen '.mielipide,-'; im|Läca^V'k^
ten vapauttamistaikoiti^ksessa, anobi'*
llsoitu, -
' »Vapautuksen, nimessä on kaikki
kaupungit - ttdiottu;:'. sadat tuhannet
naiset,: aniehet 'Ja l a ^ e t - stiimattu:
pommeilla tat:polte{i^!i^aJm-aseiI<^
Ia elävältä. Biol<«ian' keksintdjä
käytetään — ei: sairaiden (pelastami-:
seen — vaan «kuBsu^^leh Jevlttäml--
seen . . . Ja k a i k k i tämä tapahtuu,
j o t t a - voitaisiin pitäjjl ^^allassa dik­taattori,
Jonka kaxfflc^ttbja ; elväit
edes (hänen lUttolaisensakaan voi olla
arvostelematta. Ja Jotta «aataisiln p y ­symään
Järjestehnäiliheh 'korruptio,
Jönka'iäimä diktaattoti olilvakiinhut-tanut!"
Varsovan kongressi ^sHttvetoomidc-sessaan1?
K:Ue atomiaseiden Ja m u i ­den'
/Joiikerotuhoaseideh' kieltoa cekä
kadckieh suurvaltojeh 'flcaftikien ase­l
a j i en ^ ntaa-, Umävjs' merivoimien
— asteittaista, sansaitaSkätet
tusta Jcolmasosaäta aitia-'puoleen n y ­kyisestä
asevahvuude^a,'
Yle&en mielipiteen, (painostus näi­den
esltystehpuoleäta/on' sen- Jäl­l
e e n i^^ohtanut ,as£ista]:il$uml8komi-teän.-
perustami8een^>YK:ssa. r Tämän
komitean T^alUsuusuetinrostoUe v l i -
n l n -kanssa tsobnitut:eiiUissoplmuik-set,
-Jotka sitoivat nämä maat Yhdys­valtain
sotavalmisteluihin. ,
RAUHAA VOIMAT
: .:Mitä sitten. on .saatu. aikaan?•^Ei­vätkö
maailman : rauhankongressin
päättiikset ole Johtaneet muuhun kuin:
toteamuksiin sodanvalmistelujeh
kiihtymisestä?
; N i i n synkkä: ei kehitys ole suinkaan;'
ollut;; f Näinä, vuosina sodanvaara.on*
myös entistä enemmän herättänyt'
yleistä mielipidettä; Rauhanpuolus^;
tajain liikkeen taiiJoama':iyhteinetl
pohja kaikkien rauhaa tahtovien vol-^
mien järjestyneelle i ^ ^
saanut osakseen .yhä laajempaa vas-^I
takaikua..: Rauhanpuolustajain vai-?
kutus yleiseen; mielipiteeseen on kas-;
vanut; samalla kuin suurten^JoukkjO-'
Jen.;toiminta sodanvalmisteluja^^vas-'
taan on tullut yhä rohkeammaksi.
; > Rauhanliikkeen saavutukset on en­siksikin
katsottava yleisessä /mielipi­teessä
: tapaAitunut. -merklbtävä kehi­tys.
Tuuren rahan yilttauScsia nou-dattanran
lehdistön, rxadIon,.;;elOkttvieiX
ym. (Valtavien prapftganc^äliaelden
levittämä hiuitOn' xauhamäjBtateen
mlellpideanuokkauaeiole/v^inut^stää
voimakkaan- rauhatunlelliplteen, nou­sua.
Siitä f on jkohkreettisena^^vtodls-tuksena.
viiden suunvaiUan ^raidianso-pimusta
vaativaan vetooihUkseen koo­tut
allekir^oftukset: MIutta rauhan.^
mielipiteen vaikutus on' nrielä laajem­pi
kuin - tämän; historian ^suurimman
kansanäänestyksen; osoittama' tulos.
• M i t e n se Ilmenee?- viSe ilmenee län­simaissa
kasvanrana .väi^ymytksenä^ K o ­rean
sotaan Ja asävamtsteluihin. .Se
ilmenee' tytmpääntymlsenä ogiressllvl-sen
\ asnerikahiamin «rl Ilmenemis­muotoihin.
Se ilmenee levottomina
vastalauseina .taipahtumia vastaan.
Jotka isaat^istvat' johtaa sodan laa­jenemiseen.
Amerikan Jentokoneiden
pommittaessa Jkluxjoen voimalaitok­sia,
(kääntyi Britannian työväenpuo-.
lueen johtohehkllö Bevan hallituk­sen
puoleen vaatien: "Saattakaa
amerikkalaisten tietoon, että Englan^'
n i n kansa el tule Jcäymään sotaa K U -
naa vastaan", rratä säestivät l a a -
me kesäkuussa aotaina^enslmmäinen
raiporttl^oU4cuiteDikin.;pettv!mytsta h e ­rättävä.
kaOckl atomia» Ja Joukko-t^
ioaseitten ikiefttoa «totkevat esltyfc-set-'
OU Jcomiteassa:: ioi<iuttu^ vYhdys^
vallat:Ja^sen^lilttolai«et^olvat fumi-tean>
tyäfej^samaan :o7inettomaan;,um-p
i k u j ^ n , ' nMbin. £o>jrjKansainliltoasa
pysähtyi. 6p, v a in ' aseii^ttdcsjen' luet^
telohttiln. Länslvaltdln:'^^s VUden
itamaXiäfi rAtevärofenr^tottstamlsesta
Jäi. I i 3 ^ t a > 3 '^
lat ,4cieUfiytytrhynräki^yO]ä8t& Neuvos^^^
tolliton:csIQrgtä?<k»)BMden aselajien
supistamisesta yhdeUä 'v9tolmasosilla.
Mutter Jos ^ - J a r kuten filmeistä, on
län^tv^ialn '«bdoiiikfefessa . i a i k o i t e -
taan ^vain inaavo^nia, j ^ ^ e l mericltse
mitään si4>istusta lämivallollle/ j o l -
.idenjäJsevotälenvhUdmattavftt^pa^ on,
'Sddaäivaaran ivakavaa'Usääntjrmls-tä:
kulimeen 'voodeftfaikaha osouto-vät.
myöi. ns. yhteaälseo Earocpfan-
Jalla rhttamalla lehdistön hälyUävät
kitrjolttikset. länel^Saksan fiosialide-mdkraattiseu
(puolueen oli pakko
Joukkojensa q>ainostuk8e$ta Julistaa;
Bonnin sopimako allekirjoituspäi­vä
*1cansa}!lisek8l surupäiiväksi". '
Nämä p9a,t vain muutamia esi-rnerkikejä
lukuisista,: j a ne kuvasta­vat
l ^ a a yleistä mleUptdettä. 'Sitä
kuvastaa hiyös Ruotsin ulkcmiinisteri
Undenin 8. 6. 60 esittämä lausunto
puolueensa kongressissa: - ^^Elk0 olt jo
korkea aika, käyttää neuvottelun: ja
erilaisten etuijen'sovittelun menet^-
mlä. Joita Maailman Rauhanneuvosto
on suositellut ;v Aasian kysymysteU
rauhanomaista .ratkaisua i vaxten."
Tai IntianfiiäätoinisterlPandlt^NehV
n m voimakas esiintanninen YK:s8a'>
K i i n a n ; Kansantasavallan.; hyväksy­misen
: ipuolesta Y K : n jäsenyyteen.
Nähtyään, ettei 'Aasian kansojen vaa-
>lmi&sia: v o i Jättää huomioon otta-:
matta; Joutui Pandlt N^mt pakosta­k
i n toteamaau, ihlten Jatkuvasti
Ja vaarallisella tavalla tlklrao omaa
perusklr/aansa.
yhä eneounän ajatus", — lausui Neh-r
j ' 1 8 . 6. l i l t l a n fiarlamentille —, "et­tei
sKä n r K : n ' p e n u ^ a a r kunnioi­teta
tarpeeStei j a ^ Yhdistyneiden
Kansidnmtien Jäxjestö luopuen alku­peräisestä^
mitSkiaamätisi(-muodds^
tnu : siiiiomaäiraltojen
Lukuisat maat alkavat uskoa, että
tämä, iärfest&, «jodita o n perustettu
tmnr^tamaaa rauhaa, on tullut Järjes-
^ODAN-AIKATAVLIJT
«fKLIKKAAVAT"
m Sodanvastaisen vyleisen mielipiteen
aktiivinen painostus (baUiit^uksiih' ulot­taa
siten 'Vaikutustaan • y h ä ' )aäjem-;
malle.: YKrssakln : o n sen vaikutus
alkanut tuntua; c ' ' ^ ^ el ?vql
enää yhtä vaivattomasti kuin enneii
käyttää .lUttoIalsia pelkkänä äänes-^
ytyfikoneena;>YK:n'yleiskokouksessa^
-vttme' helmikuussa 80 ivalluuskunnas-f^
>td''29. äänesti Tauhansophnuksbn puo-:
ledti^ tai : pidättäytyi ? äänestämästä^
/yhdysvaltain-vastusta)vi»);känta>voltti
älis vain yhdsen äänen enemmistöllii;
:M)(itta < rauhansophmista puoltavat
'HrältUusknhUat >eduätilvatr m^nUIjdoi-'
naia-ihithistä, 60. <valtawaa:! enemmis­töä'YKrssa
edustettuna olevista, kan-?
" ^SansOJen r^^anmlälpiteeh^^k^
tys J a aktUvlsoitumlneii el ole vielä
volniut'Oleellisesti muuttaa' tUannet^:
ta^i<^imutta se on sUtl aikaansaanut
tärkeitä tuloksia. Se on voinut py-säih^
tää (sodanvolml^h; /jtioksun.
TledeUänhän m i t ^ ;ämer]iokälalsen
ptY^09at)Uiaii;:emiiustt^t yleisen '6o-danr,
8yttymlsen o^Ivginä^lstä^ oVat
j a l ^ a s t l \ osbi/tt^utuneet /(Vääriiksl.
Sp4äm^]mteteIuiJen 6U^^
a l k ^ a ^ I i l t : lläli&aavät. vv:ll6uisi^
k o j ^ aktUivinen toimina, ou^t&hää;
inj6taiess&. ipystynyt' estämään Aitlah-tiä,
liiton laajentamisen lähti- Ja kes-kl-
itlän^sotilassoiiimuksella; Värilliset
Joukot etvät halua enää vuodattaa
vert{u^l/örjuuttiajlensa puolesta^ A f ­rikassa
eri yhte,i6kuntakerrok8et ovat
yMS^lä^esti-snousseet:
Ai!ri3bi);::muodokatihista länsivaltojen;
sotattdckohdaksi. Ne tajuayat, kuten'
Gabriel, D'Ari>ours3ler Berlllnhi .ko­kouksessa
sanoi, että liitto,; jota .pre­sidentti
Truman esittää 'Afrikalle, bn
saai^nlainenikuin''liitto r a t s ia
Ja hevosen .välillä.
Knglannissa on vaatimus aseistuk-sen^
suptotamisesta saanut joidtlcoliik-keen'luonteen
Ja en todellista «voi­maa
xisolttaa sen jalansija tyOväen
laajoissa Järjestöissä. Atlantin Uit­toa^
tukevien työväenpuolueen johta­jien
asenne Ja asevarustelujen vähen­tämistä'vaativien
laajojenrjäsenjouk-lEOjen
aktihrinen kannanotto on joh­tanut/
Sngiannln poliittiseen 'kriisiin,
^ma.Ilmenee kalkissa Länsi-E^oo-pan-.
maissa.- r i ^ i - S a k s a n jälleenr'
vanistcunista i ja Bonnin sOplmtäcsen
ratlftoiitttista^ koskevassa kysymykses
8ä'!se i : ^ y y «voimakkaana vaMarinta'
U&keenä, joka yhdistää kaUdUa k a n -
s a n k ^ d k s l a j a - o n Jo suut«stl vai<
keuttanut Sonnin sopimuksen ratifl>
olmista «amofaikunl Atlantin liiton
varustelt^unflitelmlen : toteuUamls
raälniun 1 päivänä.
Eul-Ööpan Kuulatilasto
Sen jälkeen kun Tshekoslovaklan
20-vuötlaB J i r i Bkö&la työniil ääket-täin
17.05, näyttää Euroopan' katk-kientaikojen
kulilatilasto sÄuaavjaltia:
17.05 Skobla, T-slovakiä 1053
16.98 Llpp, N-Uitto . . . . 19&1
16,88 Fedorov, N-Uitto . . 1052
16.78 Origalka, N-Ultto 1052,
16 74 Huseby. Islanti 1050
' 16.71 Savidge, Englanti . 1052
46.84 Nilsson.^Ruotsl ....1052 • '
16.60.Wöllke, saksa . . . . 1036
16.60.THppe, Saksa . . . . 1040
10.40 Btöck, Saksa 1039
Tiiabmäe^mtuIn^ittV-pa^
«partaic ^mestariksi . . .
Moskova. ~N'eiivtiä>uit<m.^ Jalkaa
pallameätamuä-nOjAtSfttSnä vuonna-menelVfin
rSp&jit&äciHe; 'jblla% tm''lo&
viiden pisteen et^umMSsa. Seuraaval­l
a ^ a l l a on LenlQgTadln I>ynamo.
::ä:otoiantena K l e v l n Dynamo, Jolla on
sama pistemäärä L : n Pynomon kans­sa,
mutta on pelannut yhden ottelui^
enemmän.
- .«I^untttusiaitoksfeft rsfeinät»^
me]kelp|<valän$oitianaUomai)%iji^^
SUOMEN ^ALKAFMiLO ^
: Kevätkesällä hyvin menestynyt
suomen jalkapallo sai pi^ati^ltoiahii'
duksen, kun maaottelussa Norjaa vas^
taan äskettäln^tuU tappio 7*-a.Ja>pe-
11 oU aivan sen mukaista, Norja ylivoi­mainen.
RAUHANPUOLUSTAJAT EIVXT
VAADI MONOPOLIA
: Maailman kansojen * toiminta rau^-;
han puolesta tapaiituu moninaisissa^
muodoissa ntoninaisln tunuulcsln,'
mut^samtaUa^kultenkln vyöryen yh»!
tenäistä laajaa uomaa pitkin; jonka:
suuntovlinrat: näOcyvät: rauhanpuolus-:
tailain! maailman ^liik3reeni Ohjelmas-:
sa. 'iKaikikl konl^eettlnen toiminta,
asevarustelua, sotakllhottusta Ja y -
leensäfictavalmlsteluja vastaan 'Vie
eteenpäin icansojen yhteistä < iräiihan-'<
asiaa,-kolmannen maallmansodaA es-'
t&mlstä. Tätä eamaa äämäärää tu-,
kevät vlrtaukseit eivät suinkaan Kaik-,
k l Ilmene raidianpuolustajain liikkeen;
puitteissa. ErBät ryhmät, Jotka t o i ­mivat
alktllvlsestlniaäiräityissä rauhan
kannalita tärkeissä kysymyksissä.
vo:iv«it' (Vielä suätaiifua ennä^ofuti-loIsestUeln
raulianpuolustajli»,'icöskä
eivät tunne riittävästi vauhimpuolus'
taJaln UiUeeen V y^^^
Mutta rautianpuolustaijat eivät vaa
dikäan > itseUeen rauhaiikys^
thotiapollä,'' < valm .iez;veUtl^liJ(l'^Mla
kaildcla toimintoja;/jotka (ii&ev^t
rauhaa. ^Haiset tMottaiU^at" vir-taukset}.,,
iii:keii l.puoiueet(omuuäUi]ce!,;
er^a^et Sakäaa;!^;!^^
kä; li^pimöllisl^ ta|onj>ojacaäspii«-
reissä^Ja muissaW.haiTOStua3yhi^
sä syntyneet öoiat' rauhduvtrtauksät
osoittavat i^uhat^li&keetl; voimaa'.
Räuhaii^e^myB on<<aikanipae:
nen kysymys, «jot^ ajattelevat v l )m
set elväi voi välttää, i ^ e m m l n tai;
myöhemmin )^he Fjoutuvat. toteamaan;
että Hitlerin otteita maitJclvon risti-;
retklhengen tilalle on saatava yhteis^
%ön,'ratthauiseniiljiailun; k ^
ten kokemusten 'vaihdon' henki. '
ta, {jBel«^an kansanjoukkojen yhteis
tolanänhalia aikaansaatu asevelvoUir
suuisajan lyhentäminen osoittaa; mlr
ten vtäldksla saavutetaan; Ranskassa
Ja-.«allaspa **auhanlilke on muodosr
tuttut.^jcaikkia kansankerroksia y h .
distä<väksl' ' jo;dcko1iikkedC8i. Hmaii
anietHucaiaist^n mlehitysjoukleojen
t u k ^ a - i j a ' ' t a l o u d e l l i s ta painostusta
näidäi «naidett ^ l u t u s t e n haijoltta^
ma lEotapolitUkka' e l olisi mahdolli­n
e n / ' .Väkivallalla pyritään kansan
rauhäHtahto tukahilu£tamaan, Icuten
Ihiclosin vangitseminen Ja sen y h -
teyd^ftssä $uoritetutrtoimem>iteet osoit­tavat,;
sUhäkuit^ttikaan oxmistumat-ta,
. ja ^kansandemo-kfaJUdäm
räbhanpolitllkka saa yhä
enemänäRT tuiinustusta eri pu<dlllä.
m'aatWiaa, Ajatus, k a h dm i^tssUl'
män-r^niiättaiiomaisesta ^' kilpailusta,
Idän.jatlännien välisten suhteiden'ja
kultrutirkihtS^en' ktmittämisestä,
laaijfttiee j a vatodstuu.' Miöskovan t a -
loml^imferenssln: saavutttttna vasta-icaScu
Ja :laaja. ]nilttuur|valhtotoimi)»-
ta-.Mnrii maiden ..«ivlstyoeiitön .keäoi
VALMISTUMINEN WIENIN ' -
KONGRESSIIN
WIeiilssä -kokoontuvaan'kanB<^j6n
rauhankoi^n^esslin kutstltaiah>r^^^
« i a (hieUpidesuuntaukslaJaiyhmltty-
Dilä tja auikenlaisia liitteutumia"
edustiavia ttmiisiä, jkitka tahtovat
''aiielstarllsUmlsta, 'turvallisuutta, Ja
kanisallista riijipumattoinuuita; Elä­mäntapansa
^vapa^taivallntaaja^ka»^
sahtvällsen (jännHj/kseh laitkeamlsta".
Kongressi 'el ole v a in rauhaODuolus-tajain
liikkeen .''3u'opagaiidatilaisuus'V
vaan kaikkien vakanrastl rauhantah-tovien'
pihien yhteisen IccOiteämisen;
Ja k e ^ U ^ l u n ' t i l a i s u u s , Yleisen*tnie-
Upiteen kehitys,' rauhanlltkk^n^lu
Jlttunut oitgahisätio ija^ laaja vaiku-'
tuspMrl t^ievät maSiiii^eksl muo­dostaa
konfipresslsta maailmanhisto­riallinen
tnei4(kitapau8,^jonkarvailäi
tus voi olla Yatkalsäva tulevalle kehl
tykselle, Kongressin suurin työ siio-;
riti&talän nyt, 'Valmisteltava laajalla
keskustelulla k(nigres8la tikissä
malasa. Keskustelu oh .mahdollista
tnottda uusiin pUreihbiv 'Se /voi ^(dlä
laagfömpaa &uin milloinkaan';enn6n;
Vain hvväUä valmlstelutyiälä kalk-klalla
iuaaibnassa taataan, - e l ^ i ^ a i k -
m t o a Arastaan, osoittaa äe t u a n t e^
vakonmutta. 'Atlantin lUton kUfatynSnt
tohneliolsuds i)olUois-£^uxr(0}iassa,
/'Zsoh ]iraa'art" manöaVeirieii'tUott&mi
provokatlonuhka rikoillamme, osoit­tavat,
miten vältämBtön on fconsan*^^
joukkojen aktiivinen , xotdianUike
Pohjolan ^Ippumaitomuuden; j a rau-:
han tun^aamlse^l. Pohjolan työläisin
ten rauhankonlerenssl Ostossa mut
marraskuussa on eräs tärkeimpiä e-tappeja
Wienin 'tatthaidcoiSäir<iS&in'
valmisteluissa. ' ^
Suuri selvitystyö ott'bansflttaae 9»
dessä. Suomen k a h s ^ i i ' a ) ^ t i o n v a r ­masti
rauhan puolella. iMiititä::8e^ei
liitä. On voltebtaiva myös Jäi(kl ja
teot, Jotta toteutetaan {vanhavVÄ-saus
yhteistyön J a ^ ^ x j h a n toimin­nan
qierkU^estä, josta Jo Ic^näal-
UseeiMkäessanuitö (KaieväHaät iptihu-taan.
: "XoMunme^käsl k M ^ en
r a ^ n t y ^ ä täuiäksamine,
torjuaksenune tuhoa."
, Mjjrjam.^YiM-TVomlnfin,
V ^ c C V Ä aW
ternehiUeeksixpatHif^ ^
onnea Ja nf^effym^, , ^^^^ f^t
•iti''^««•v'^'..c1
^ i?v"*(4i?''^
T p ^ e Ja^icaiirlo ^~
Ida j a Lau^(>Kontofa'>,
M r . Ja mrs- J . ^ p u s „
Sara Ja B i l l Santala >ja poja^,)^
H i l j a i t t W.^tangas 'it
'HiljBia"Snin'Lai8i jrjöjftt--^-
Hilda i a Oed. Widgr«n . '
.^Cltna 1^'Santeri Satoinen j a >
HftJa^Ja P a v i d kankkunen
Saara j a M^ttrNIeml,
Mary Ja AnxöTrtltaio
R a l l i , H i l j a j a ' M . Kosola ^ J
M.,H.j^v.Liitori' '
Aune Ja rUak Bleltto »^ ^ ^
Teemu Kontola ^
!W.^ja.tl.8iiomu^' ^ ,a
MtfhL, HeUen, Saimina.
«Ed. Slorvlnen f-^v
£fipnnl$'J^fM.''t'onne -^r,» -I^A A , ^ :
PAUQH
ELISA ja V « J f l J l W N ( Uy
kien Tauhaatätitovlen'piirien kUimö^^
tus Ja parhaat^jijatiikset ttiddaan
k<nisres8lssa .esille.
Myös Suomessa on näinä yuosina.
tapahtunut: rauhanUildceen fhucmat-t^
ova laajentuminen j a lujlt,tum,inen.;
Toisaalta orMviyba ulkdimalslln vol^'
nIUtt-' flojautuvat^^^i^^
piirit kiihdyttäneet . toimintaansa,;
veaestiäOik , sotapzopagandau; - ^mutta'
myös erilaisten sofcavähiUust<Hinen-piteiden
' muodossa. Kun Suomeii
joirtavat sotiSasS^^iäcm'voivat J u l k i ­sesti
lausUa, 'ettM-ystävyyitsODi-rt\
ik«e8ta Ituolimatta «^teuka tiedetä,
millä puöIeUa «ilbini. fftulevassa so^
daiscsa" joutuu taistetemaM, >^ja ^ un
koko "virallltten tiedotustoiminta^'ST
T : D , Yleisradion yu£;'valtion
ten nräUtykseiOä-suutttaätuu^Atli^
'Verna, T a M I Ja Jouko täakso'
iv..;-8affaio, i / s A , ^ p i -
vHiltTja VIhtofl'Soni(eHrlrta^jä'^
:;;p^rh6. Suomi
\ HeUnljaj. Latva
I . E lU ja^L, trfitVa
• • ' Tvyne^'^^^ K , La^tva
Helmi Nikander .v:.;
äRsiuiia Biäcala ' * 'i'if^>
vvto^t, A lU j a A . tiatvalä*
Sylvi Ja, J i Niemelä
{Ainoiö, j a O. Oustafa(in?
:^ Saga Ja Eino Salo .
' T ^ i n i l j a AWx Numlnl/ .
A n n a j a H . ^ m
SlIrl'JaaHayImäkI -MM
lipiptJa^V, Tulonen .V
W e t f Ja B^^?ar*Blnen Ä
ElinLindberi^
i?iÄII|il||M
'~lit8on * r ' . J
Hilma ja £lnoLiioma '
Tal^orjVabcdytfer, B . . 0 .
/ ^Marttaiä<ll*eHo»eftf." ^ , '
t A l m i j a ,*inp»« Aittola '
tma. Leo, M . J i U\ TWimo^ f
\ EWia'Ja.Ä. Katfändet-, ,.
^ L e m U r j a L , Jokinen^ ^ , ^
:,SIltI Ja^Äiarttl Nununlben^ , Olga-Ja N , trilkylÄ^
f -
ki
'm