Vapaus, February 2, 1964

              Sivu 2 Tiistaina, helmik. 4 p. — Tuesday, Feb. 4, 1964
VAPAUS INDEPENDENT LABOR ORGAN
OF FINNISH CANADIANS
(LIBERTY)
Edllor: W. Eklund y
Kstabllihcd Nov. G. 1917
\ Manager: E. Suksi
Tclcpluiiic:Ornce «74-4^04 — Edilorial 6X4-4265
Publishcd Ihnce \vcekl.v: Tuctda.v.s: Thuisdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Co. L l d . , 100-102 Elnv St. VVcvst, Sudbuiy. Oiilario, Canada.
Mailingjiddress: Box 69
Advertisiny; latcs upon applicatiou, translations frec of cliarpe.
Authoiized as sccond c l a « niail by thn Post Office Dcpaitmcnt. Ottawu,,
and loi- paymcnt of |H»stagc ni casli.
"VArcrbiv o( the CANADIAN LANGUAGEPRESS
TILAUSHINNAT
Canadassa: 1 vk. $9.00; 6 kk. $4.7r> UöA:ssu
3 kk. 2.75 . Suomessa:
1 vk. $10.00 6 kk. Sft.aft
1 vk. 10.50 6 kk. 5.75
Mongolian timnustaininen
Perjaaitaina Ottavvasla sbapunut uutistieto, että Gi^rjiKla
~on vihdoin viimeinkin tunnustanut Mongoliain Kansantasa­vallan,
on Jäinpimästi tervehdittävä toimenpide ennenkaikkea
siksi, kun se auttaa osaltaan kansainvälisem jännityksen lie­ventämistä
rauhallisen rinnakkaiselon periaatteen puitteissa
ja myös siksi, että se avaa osaltaan Canadan ikkunoita sillä
maailman kolkalla.
Kuten muistamme, Mongolian Kansantasavallan jäsen-oikeuksista
oli aikoinaan suuri kiista YKssa. Lopulta, tar-kcmmin.
sanoen v. 1961, Mongolia sai jäsenoikeutensa ja Ca­nada
äänesti silloin Mongolian Kansantasavallan puolesta
Mutta siitä huolimatta Canadan edusj;aja YKssa Paul Tremb-lay,
ja Mongolian edustaja, Bayatyn Jargalsaikhan ovat oi
leet ainakin käsivarren ulottuman päässä toisistaan, sillä he
eivät ole voineet "tuntea toisiaan", koska Canada ei ollut tun­nustanut
sen maan olemassaoloa, jonka jäsenoikeuksien puiv
lestaniaänmie äänesti jo kolmisen vuotta sitten!
Nylon tullut täjiiä mieletön tilanne korjatuksi ja siiä
terveiitivät kaikki hyvää tarkoittavat canadalaiset lämpimäs­ti.
Tosiasiassa olisi toivottavaa, että Mongoliain Kansantasa­vallan
tunnuslamista seuraisi välittömästi myös K inan Kan­santasavallan
tunnustaminen. Ranskan presidentti, kenraali
de Gaulle, antoi viimeviikolla Canadalle mainion tilaisuuden
siihen kpn hän Washingt.onilta lupaa pyytämättä tunnusti
Kiinan Kansantasavallan. Kysymys ei ole lainkaan siitä; mis­sä
"mielessä" ja "toivossa" kenraali de Gaulle Kiinan tun­nusti,
vaan siitä, että hänen toimenpiteensä oli edistykselli­nen
valtiomiesteko. Meidän lehtemme ei ole suinkaan "de-gaullelaincn"
vaan päinvastoin, mutta kuten sanottu, me toi^
vomme «muiden hyvää tarkoittavien canadala sten kanssa,,
että pääministeri Pearson seuraisi Kiinan tunnustamisessa
de Gaullen valtiomies-esimerkkiä.
• Makarios on oikeassa
Kypä'okscn presidentti, arkkipiispa Makarios on mieles­tämme
ehdottomasti oikeassa siinä, että hänen saarivaltakun­nassaan
'olevat NATO-hiton sotavoimat eivät auta normaali­tilanteen
palaamista vaan vahingoittavat sitä;
Kutfen alunperin ennusteltiin, Lontoossa kokoontunut
"viisipujolinen konferenssi", mihin osallistuu Britannian pu­heenjohdon
alaisuudessa Kreikan ja Turkin hallitusten edus­tajat
sekä Kyproksen kreikkalaisten ja turkkilaisten edusta­jat,
on osoittautunut kykenemättömäksi Kyproksen kiistaky­symysten
käsittelyyn. Jo se seikka kun Kyprokselta, missä
valtaosa? (80'O väestöstä on kreikkalaista alkuperää ja vajaa
20 prosenttia turkkilaista alkuperää, on edustajana Lontoon
konferenssissa, pankaamme merkille, kaksi osapuilleen sa-manarv{)
ista edustajistoa kreikkalaisesta ja turkkilaisesta
väestcinosasta, oli merkkinä siitä, että mitään rakentavaa ei.
ollut Lontoon konferenssista odotettavissa.
Viime viikolla myönnettiinkin avoimesti — Turkin halli­tus
kun;sanoi jäävänsä sivuun koko neuvonpidosta, siten an­taakseen
lisää "syitä" ulkopuoliseen sekaantumiseen Kyprok­sen
saamella ~ että Lontoon konferenssi on hajoamispisteessä
Täsjä tilanteessa ehdotettiin Britannian toimesta, että
esiin astuisi Yhdysvaltain hallitus sotavoimineen, jotta USAn
johdolla voitaisiin järjestää asiallisesti puhuen Kyproksen
miehitys r*fATO-maidcn sotajoukkojen turvin.
KuH Kyproksen hallitus esitti päättävän vastarinnan tä­tä
suunnitelmaa vastaan, niin Washington hyväksyi "vain"
; varauksiTi Britannian esityksen ilmoittaen, että se ei ole val­miina;
lähettämään;sotavoimiaan Kyproksen saarelle, mutta
haluaa Jtuitenkin osaltaan liittyä siihen diplomaattiseen juo­nitteluun
jonka kärki kohdistuu Kyprosta vastaan.
Tämän lisäksi esitti Turkin hallitus, joka on useampaan
kertaaii uhamnut turvautua asevoimien avulla "puhumiseen",
että Kji|>rokson miehitykselle annettaisiin jonkinlainen YKn
leima jyten, että YKn turvallisuusneuvosto saisi "teorectti-^
sesti" Kypi'oksen a.sian käsittelyn tehtäväkseen — multa
"käytäijnössä" vietäisiin sinne kuitenkin järjestyksen ylläpi­tämään*
NATOmaiden joukkoja — mikä käytännö.ssä tarkoit­taisi
ecJelleen Kyproksen miehittämistä ulkomaalaisten ase-voimiea
toimesta..
KYPR(»)S HALUAA OLLA ISÄNTÄNÄ
OMASl^A MAASSAAN
Nämä NATO-maiden suunnitelmat eivät ole kuitenkaan
. saaneet pieni'ntäkään myötäkaikua Kyproksen hallitukselta.
Päinvastoin arkkipiispa Makarios on esittänyt vaatimuksen,
että kaikki ulkomaalaiset sotajoukot pitää viedä pois Kyprok­sen
sacffelta, sillä ne eivät auta, vaan pahentavat asiaa.
Prcsidentii Makarios perusteli torstaina tätä kantaansa
seuraavasti:
"N/\TO- tai minkä tahan'muiden maiden sotavoimien
sijoitlajifiinen Kyproksen saarelle tarkoituksella estää kaikki
mahdo|;liset yhteenotot Kyproksen turkkilaisten ja kreikka­laisten
jvälillä, ei ole missään mielessä tarpeellista. Päin va.s-toin
minä uskon, että sellaiset ulkomaalaiset joukot tekisivät
tilanteen entistä sekavammaksi ja voisivat johtaa monenlai­siin
seikkailuihin.
, "Jos saarella tarvitaan (muita) sotilaita, niiden tulee olla
YKn asevoimia, joiden tehtävänä on torjua ulkomainen hyök­käys.
» :
Täjlä hyvin ymmärrettävällä perustalla arkkipiispa Ma­karios
Vastustaa NATO-maiden sekaantumista maan.sa sisäi­siin
astoihim ja vaatii, että kiistakysymysten käsittely tulee
antaa YKn Turvallisuusneuvostolle.
Yhdessä muiden kaikkien kansojen itsemääräämisoikeut­ta
niin! puheissa kuin teoissakin kannattavien canadalaisten
kanssa'.meidän lehtemme katsoo, että arkkipiispa Makarios
on tässä asiassa ehdottomasti'oikeassa.
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
John Ivar Hakala, North Viincou-vcr.
B.C., täyttää tänään helmi-:
<uun 4 pnä 84 vuotta. \
Yhdymme .sukulaisten ja tutta-vaih
onnentoivotuksiin.
Mrs. Jcannic llmcn, R.K. l,
nurk.s Falls Onl., läylli lammikuun
2» pnä 75 vuotta (eikä 7(> kuten vir
lioeiliscsti onilnioitettu).
KENNEDYN KIERROKSEN
saarron muistoa
Lrnlii^Tad. — Kyiunuuiiä tii-hansin
leiiin^radihiisia vaelsi
maaiiautaina riskurjoviii jiuikko-haudalle
kaiiiMiii;;!» laidalle kiin-nioiltaniaan
vuosina 1011—42 näl­kään
kiiollciMi yli (>:i2,01)0 lenin­gradilaisen
muistua. Kostea meri­tuuli
ruoski 21) asteen pä^kases^a
säälimättä, multa kukkalailttrita'
.fa seppeleitä kantavien jono kul­ki
saloja metrejä pitkänä uauhaV.-
• ua.
Lenin<{radilaisi>n runoilijatta-ren
Oljia IJcr:roltsin .sanat "Ke­tään
ei unohdeta, eikä mitään ole
unohdettu", jotka »n hakattu lä- ,
män järkytlävän vcljcshaudan
graniittimuniiin, saivat vahvistuk­sensa.,
•: .
^ Genevessä alkavat lähipäivinä jäl­leen
valmistelevat neuvottelut ns.
Kennedyn kierrosta varten • tullion
alentamiseksi Gatt-^opiihusmaid^n
(Gatt = yleinen sopimus tulleista
ja kaupasta) kesken. Gatt-sopimuk-
-^cen kuuluvat kaikki läntiset teolli-uiusmaat
sekä huomattava määrä
kehitysmaita. Sosialistisista maista
vain Tsliekkoslovakia on Gattin läy-
•ivaltainen jä.scn. Jugoslavia ja
Puola ,ovat assosioituneita jäseniä.
Kennedyn kierroksen, jonka pitäisi
aikaa ensi toukokuun 4. päivänä,
leuvottelut koskevat ensi sijassa
eollisuustullicn alentamista, mutta
niyiis maataloustullikysymyksct ovat
työlistalla. Osanottajapiiri on siis
sangen laaja, mutta itse asia.s.sa
vain kaksi leiriä ön vastakkain.
Toisaalla yhteismarkkinat tEEC)
ja toLsaalta USA, jota Englanti tu
kee. .IJT" vielä yksinkertaisemmaksi
pelkistettynä vastatusten ovat Rans-ian
presidentti de Gaulle ja USA:n
presidentti (aikaisemmin Kennedy
mistä tuUincuvottclukiciTOs on saa­nut
nimen.säkin, ja nyttemmin
.Foiinson).
• , » 6 »
Neuvottelut Gattin puitteissa ovat
tähän asti olleet vaivalloisia kuin
viidakossa vaeltaminen. Viime vuo­den
toukokuussa pidettiin asiasta
ensimmäinen alustava suurkokous/
jonka tuloksena oli kompromissi,
i joka i)elkistcttynä merkitsi sitä. ct-
!ii sana "oleellinen" on sak.saksi
I • Nve.sentlich". englannin kielellä
: 'sensiljle" ja ranskaksi Vflignifi-j
nat", kun on kysymyksessä tullien
i eroavai.suus eri maiden lal tarkem­min
sanottuna kuutosmaiden ja
! USA:n tullitariffien kesken. Tämän
l,cMini;ra<l j.-i koko Neuvostoliil-lo
viotdvät ii);iaii;inl;iin;i !,enin".;ra-din
.saar;on lopulli.sen <nuk<Jkaaini-sen
2()-vuotispäiviiä. Virallisia tilai­suuksia
oli kaksi, muistotilaisuus
1'iskarjovin hautausmaalla Ja juhla-,
kokous illalla I.eiiinjinulin ooppera- [filologisen kompromissin laati Län-ia
laleUiteatteiis.sa. Sen li.säksi eri , si-Saksan silloinen 'talousmini.steri
laitoksissa. (ehtaiss;i Ja vira.stoi.s.«a i JM nykyinen kansleri Erhard.USArn
victeUiin muistotilaisuuksia puhu- j edustiija. Kennedyn :erikoisvaltuu-mattakaan
p:!ihcpiircislä. joi.s.sa I tc-llu Ilerter ja Ranskan finanssimi-m
u i s t e l t i i i i h i i t ä . jotka oivä enää ole : "isteri d'Esteing yhtyivät tähän sa­dossa.
J'iska:Jovin liautausinaalle laski­vat
kukkalailtcila myös Moskovan.
Kiovin yni. Neuvostoliiton kaupun­kien
viralliset edustajat, samoin ui
komaiset vieraat mm. Saksa.sla ja
Puolasta.
Illalla oopporatca*lcris.sa pidetys­sä
Juiilatilaisuudessa oli mukana
suuri joukko ilunisiii, joiden nimet
ja. sodanaikaiset sankarityöt oval
laajalii, tunnettuja. Juhlaesitelmän
Leningradin taistelusta piti NKPn
Lening'adin teollisiiu.saluekomitean
ensimmäinen sihteeri Vasili Tolsti-kov.
Yhdenkään kaupungin piirityk­sen
historia ei ole verrat ta vissa Le-ningradiin
eikä yksikaiin Leningra- oli 80 prosenttia. Tämä edellytti,
naselitykseen. Mutta tämän pitem­mälle
ci päästy Geneves.sä viime
vuoden toukokuussa, ei päästy koko
viime vuonna ja vielä hämärämmäl-tä
näyttää Kennedyn kierroksen tu­levaisuus,
Kennedyn tullialcnnuksia koske­vien
neuvottelujen idea lähti USA:n
kongressin vuoden 1962 lokakuun
M; päivänä hyväksymästä ns. Kau­pan,
laajentamislaista (Trade Ex-pansion
Act), jolla USA:n prcsijv
dentti .sai viiltuudct alentaa USA:n
tuontitullit nollaan niiden tuottei­den'osalta,
joiden maailmankaupas­ta
kuutosten (EEG) ja USA:n osuus
din tavoin 'M) kuukautta piiritettynä
olliit kaupunki ole i)y8tynyl murs­kaamaan
saartoa ja lyömään vihol­lista
kuten tekivät leniriuradilaisel.
Iltajuhlan c'i-ikoisuutena oli Di­mitri
Shostakovitshin Leningrad-sinfonia
(7. sinfonia). Säveltäjä sä­velsi
tämän sinfonian piiritety.ssä
licningradissa Ja se «ai kantaesityk­sensä
samassa kaupungissa yli 20
vuollii sitten. Orkesterissa olivat
mukana kaikki sen vielä elo.ssa ole
vat.sodanaikaisel Jä.senet.
että Englanti olisi myös EEC:n jä­sen.
Muiden tavaroiden osalla, eri­näisiä
poikkeuksia lukuunottamat­ta.
USA:n presidentti sai orkcudcn
alentaa tuontitulleja 50 prosentilla.
Tämä edellytti kuitenkin, että toi­nen
osapuoli eli kuutosmaat alen-laisi
vastaavalla pro.senttimäärällä
tullejaan.
(JSA.-n kannalta idea oli loistava.
.Mutta sitä se ei ollut kuutosmaiden
kannalta, ei varsinkaan Ranskan,
joka äe' Gaullen johdolla tavoitteli
ja tavoittelee yhä sen itsensä johta­man
'kolmannen mahdin syntyq»
Kuutosmaat'kuuliivat ns. matalatul-limaihin
Joissa teollisuustullit vaih­televat
10—20 prosenttiin. USA sen
sijaan on korkeatullimaa, jossa tul­lien
korkeus kiipeää 80 prosenttiin
ja ylikin. USA:n tullitariffeissa näi­tä
huippuja on 1,200 nimikettä
(YK:n kauppatilaston. Sitein, mu­kaan).
Kun USA on siis vaatinut
että teollisuustulleja pitäisi vasta­vuoroisesti
aientaa kautta linjan 50
prosentilla, merkitsisi tämä toteu­tettuna
.sitä, että kuutosmaiden tul­lit
putoaisivat 5-^10 prosenttiin,
kun USA:n tullit alcntumkscsta huo'
limalta eivät laskisi edes kuutosten
lullien nykyiselle tasolle. Käytän­nössä
Kennedyn idean tolcultami-uen
merkitsisi sitä, että amerikka
laiset teollisuustuotteet tulvehtisi­vat
Länsi-Eurooppaan (Ja muualle­kin
Gatt-maihin) mfTici tullitta tai
vähäisin tullein, kun taas USA:n
teollisuus pysyisi edelleen vahvan
tullisuojan takana. Niinpä kuutoset
(Ranska) ovat vaatineet, että USA:n
olisi ensin leikattava pois huiput,
toisin sanoen alennettava tuliinsa
suhteellisesti kuutosten bullien ta­solle
ja vasta tämän jälkeen voitai­siin
sopia USA:n esittämä.stä ylci-
.scslä 50 prosentin lullien alentami­sesta.
USA:n kongressin hyväk.symä
kaupan laajcntamislaki (TEA) .sai
ensimmäisen kolauksen, kun Rans­ka
esti Englannin pää.syn kuutosiin
Brysselin neuvottcluis.sa viime vuo­den
tammikuussa. Ns. 80 prosentin
raja (osuus maailmankaupasta) me­netti
täysin mcrkrtyk.scnsä, kun
nolla-listalle ei jäänyt kuin yksi
tuote (lentokoneet). Muuten ryhmiä
olisi ollut 26. Tämän jälkeen de
Gaulle on ryhtynyt voimaperäisesti
ajamaan, paitsi kuutosten sisäisten
tullien poistamista ja ulkotullien
korottamista, : suoja aidattua eli
omavaraista maatalouspolitiikkaa,
jonka tarkoituksena on jyrkästi' ra­joittaa
ja ehkä lopulta kokonaan lo­pettaa
USA:n noin 1,2 miljardin
dollarin arvoinen maataloustuottei­den
tuonti kuuto.smarkkinoillc. Ot­taen
huomioon Ranskan: (dc Gaul­len)
viimeaikaiset poliittiset tempa­ukset,
on Kennedyn kierros ajautu-ma.
ssa jo etukäteen ylivoimaiseen
umpikujaan. Kennedyn kierroksen
tarkoituksena-on ollut saada ensi
vaiheessa USA:n vienti ja taloudel­liset
edut turvatuiksi Euroopassa.
Mutta se tähtää vielä pitemmälle.
Is. lännen poliittisen johdon saami­seen
USA:n käsiin. Sujuuko •'kol­mannen
mahdin" luominen dc Gaul­len
piirustusten mukaan kaupparin
lamalla, riippuu paljon Johasonin
vastatoimenpiteistä ja Erhardin
Länsi-Saksan a.sennoitumiscsta sii­hen,
-r- Kras.
työajan
ä
iSfärnfa. — Utiitcd Automobile
AVorkers of Amcrica-union kokouk­sessa
täällä, viime lauantaina ennus­tettiin,
että unio tulee vaatimaan
työajan lyhentämistä, pitempiä lo­mia
Ja suurempaa osuutta voitoista
neuvotellessaan kolmen suuren au­toyhtiön
kanssa uusista työehtoso­pimuksista.
UAWn sihteeri rahastonhoitaja
Emil Mazcy .sanoi kokouksessa, jo­hon
oli saapunut edustajia seilse-mä.
stä autotehtaasta Canadasta ja
Yhdysvalloista, eltä^UAVVn kansain­välinen
edustajakokous, joka ko­koontuu
Atlanta.s.sa, Georgiassa,
maaliskuun 20 päivänä, keskittyy
suunnitelmiin uusien työehtosopi-muksienjiiatimiscksi.
- ""'^
Union .suunnitelmien mukaisesti
tullaan vaatimaan 100 työtunnin vä­hentämistä
vuodessa, 12M> päivän
palkallista lomaa vdo.sittaiiT^ja 13
päivän lomaa joka viiUcs vuosi sekä
pakollisen ylityöajan poi.stamisla.
sanoi hän.
Mr. Ma'/.eyli.säsi, että unio vaatii
eläkkeelle siirtymisiän alentamista
62 vuoteen vähentämättä luontai.s-
.Muja sekä täydellistä yhtiön mak-
.samaa sairausvakuutusta eläkkeille
siirtyville työläisille.
Mr. Mazey mainitsi li.säksi, että
uniollä on $65,000,000 lakkorahasto.
MIES TEXASISTA
Yhä ajankohtaisen Panams-selk-keiiksen
yhteydessä 'ön-järiiilyt huo^
miota vaille eräs-näyttämiiile lähe*
Uusi alivaitiosibtceri
tii tätä seosta :bämnieniämaäh~Här
- lien ensimmäii^eHä 'kdätinkiveiiään
tetty USÄh edustaja, apuläisulko- 'Öhvaötarinnah'lieikÖiiii^iä'renkaita.
Jos Thomas Mann ^onnistuu säilyt­tämään
USAn ylivallan kanava-alu­eella,
mikä on mahdollista, on pään­särkyä
aiheuttavia^ probleemeja yl­lin
kyllin eteämpänä. sillä latina­laisessa
Amerikassa on kokonaisuu­tena
ottaen toisenlaista puhtia nyt
kuin aikaisemmin! H. Ä.
USAn OLUTYHTIÖ
PYRKII CANADALÄISEN
YHTIÖN KONTROLLIIN
Toronto. — Ylidysvallalainen
olutyhtiö .los: .Schlitz Brewing on
"arjoniuil .s:{4.500,0()0 läheS' iiö pro
sentistä canadalaisen .John I.ahalls-olulyhliön
o.sakkeisla; Viimeksimai-nitiu
yhtiö pcru.s1(!tliin Londonissa
•;uonna nt2}! ja sen h;illussa on Iällä
kerla.i 11) eanadalaista uluttehdas-la.
Sunnuntaina kahden yhtiijnanla-ma.
ssa lieuoiMiksess;i sanottiin, että
Schlitz-yhtiö tarjoaa S2;j o.sakkeesla,
joita sillä on halu ostaa 750,000
Labätlin perheeltä ja loinen 750.000
muilta osakkeenomistajilta. Vallit­seva
markkinahinta on tällä kertaa
•S 10.50.
S c h l i l / i n toiminnanjohtaja Ja va-lapresidentti
.James l i l y l h tunnusti
avoimesti, että jos tämä yritys yh-dysvaltalai.
sen yhtiön ^-'iliolla ostaa
Kyproksen nykyisten vaikeuk­sien
perusolemuksena on ulko­maalaisten
asevoimien sekaan-lumi.
sessa maan asioihin. Jos
kaikki ulkomaalaiset asevoi­mat
viedään pois Kyproksen
saarelta, silloin voi Kyproksen
kansa ja hallitus ratkaista iny-kyiset
vaikeutcn.sa demokraat­tisella
tavalla. Mutta niin kau­an
kuin Kyproksen a.sioita py­ritään
ratkaisemaan maan ra­jojen
ulkopuolella olevien hal­litusten
ja sotavoimien avulla,
Kvprokscn kahsalta ja haili-tuksella
kielletään demokraat­tiset
oikeudet päättää itse asi­oistaan.
Myönnettäköön siis .se tosi­asia,
että kvnroslaisilla pitää
olla oikeus olla isäntänä omas­sa
maassaan aivan yhtä hyvin
kM'n canadalaisilla kuuluu
isä^ntäoikeus Canadassa ja en^^f-lanlilaisillo
. Rritannia,ssa ja
turkkilaisille Turkissa.
canadalaisen yhtiön o.sakkeita hy­väksyttäisiin,
niin se merkitsisi
oleelli.sesti canadalaisen yhtiön kon-li-
ollia yhdysvallalai.selta taholta.
Täten muuttuisi aikaisempi suun.
laiis oiutleollisuudessa. Lab,itts-yh
'iö kontrolloi Iällä hetkellä Gene­ral
Mrevving-yhtiötä joka tunnettiin
aikaisemmin Lucky Lager Rrevving-yhtiönä
Californiasa. Sen tuotanto
on miltei yhtä suuri kuin Labatlin
yhtiön tuotanto Canadassa.
Canadi_an Brevvcries-yhtiö, jonka
päämaja sijaitsee Toronto.ssa on jo
kauan myynyt huomattavia määriä
olutta yhdysvaltalaisilla markkinoil­la
Carling Breweries-yhtiön kautta.
Schlitzin larjous esitettiin Labat­lin
perheelle viime viikonvaihtees­sa
postitetussa kirjeessä ja muuta­mien
päivien kuluessa odotetaan lä­hetettävän
samanlainen esitys yh­tiön
muille osakkeenomistajille.
Eräs Labatt-yhtiön' puhemies .sanoi,
että muita osakkeenomistajia oii"
noin 8,960 joista oli 7,000 on cana-dalaisia.
Labatlin perheen arvioi­daan
omistavan noin 40 prosentia
yhtiön osakkeista. i
Finanssiministeri VVallcr Gordon
joka on arvostellut canadalaisen te­ollisuuden
yhdysvaltalaisiin ja
yleensä ulkomaalaisiin käsiin joutu­mista,
kieltäytyi kommentoimasta
Schlitzin tarjouksen johdosta tyy­tyen
sanomaan vain, että "tämä on
ensimmäinen kerta kun olen kuul­lut
siitä '. .
Lisää Canadan vehnää
Neuvostoliittoon?
Ol(awa.—^Täällä saatujen tieto­jen
mukaan Canada yrittänee pääs­tä
uusiin neuvotteluihin Neuvosto-liiton
kanssa uusista vchnäkaupoista
ennenkuin on toimitettu täydelli-scs-ti
perille ensi heinäkuun 31 päivänä
se $500 miljoonan tilaus, minkä-
Neuvostoliitto antoi Canadalle joir
lakin aikoja sitten.
Eräästä lähteestä saadun liedon
mukaan on kommentoitu kolmesta
lähteestä väitetysti saatujen tieto­jen
johdosta, — kahden Britannias­ta
ja yhden New Yorkista lähtöisin
olevan, joiden mukaan väitetään
Neuvostoliiton olevan halukas osta­maan
lisää canadalaista vehnää.
Näiden arvelujen mukaan kysy­myksessä
voi olla niinkin suuri ti­laus
kuin yli 100 miljoonaa bu.shc-lia.
New Yorkin hinaaja-aluksien
miehistöt
ovat lakossa
New York. — Noin 3.400 hinaaja-aluksien,
tankkilaivojen ja lotjatyö-läistä
ryhtyi lakkoon lauantaina sen
jälkeen kun heidän unionsa kokouk­sessa
hyljättiin työnantajien ehdotr
tama kolmivuotinen työehtosopi­mus.
• •: 1
Lako.ssa on National Maritime
Unionin (AFLCIO) paikallisosasto
333n jäsenet, jotkji
sopivaa uutta työehtosopimusta Ma­rine
Towuig and Transportation-yhtiöltä.
Joka edustaa 65 firmaa,
joilla yhteensä 3.50 alusta.
Eräs paikallisosasto 3,33n puhe
mies sanoi, että union jäsenet työs­kentelevät
edelleenkin aluksilla,
joiden tehtävänä on jätteiden kul­jettaminen
avomerelle, polltouinci-den
toimittaminen sairaaloihin sekä
hallituksen laivoille.
Neuvotteluja lakon estämiseksi
jatkettiin liittohallituksen ja kau-punL'in
viranomaisia edustavien vä­littäjien
välityksellä myöhään yö­hön
viime perjantaina, mutta union
jäsenten näitä neuvotteluja seuran­neessa
myrskyisessä kokouksessa
jäsenet vaativat piflautumisla aikai-
.sempiin vaatimuksiinsa. Näiden jou­kossa
on 30-tuntincn työviikko 40
tuntisen a.scmesla palkankorotukset
ia neljännes miehistö aluksiin, jot­ka
Joutuvat tehtäviin ulkomerellä.
ministeri Thomas Mann, Jolla ni­mestään
huolimatta-ei ole mitään
yhteyttä samannimiseen saksalai­seen
kirjailijaan. Hänen "valtakun­tansa"
on toisaalla Texasissa.
Thomas Mann edustaa tavallaan
sitä texasilaisia kaartia, jonka hil­jakseen
tapahtuvaa esiintuloa John­sonin
kaudella on odotettu, vaikka
hän oli "asemissa" jo pres. Kenrie
dyn aikana toimien viimeksi USAn
Meksikon suurlähettiläänä. Johnson
on kaikessa hiljaisnudcssa nimittä­nyt.
Thomas Mannin latinalaisen
Amerikan kysymyksiä hoitavaksi
apulaisvaltiosihtccriksi Edwin Mar­tinin
sijaan, joka nimitettänec —
ellei ole jo nimitelty — USAn Ar-.
genliinan suurlähettilääksi.
Latinalaisessa Amerikassa uu­moillaan,
että Mannin nimitys saat­taa
merkitä uutta vaihetta USAn
suhlautumises.sa latinalaisen Ameri­kan
maihin ja nimenomaan häikäi­lemättömiä
business-otteita. Thomas
Mann, joka on texasilaisen Mann &
Mann perheyhtiön jäsen^ on lainop­pinut
ja sen lisäksi toiminut talous­alalla
molemmat avut tarvittaneen
yhä vaikeammaksi käyvissä latina­laisen
Amerikan hallilscmislehlävis-
Sä. •
Latinalaisen Amerikan .suurim­mat
valtiot ennen muuta Brasilia
ja Argentiina, ovat usci.ssa yhteyk­sissä
tehneet liettäväksi, että ne ei­vät
hyväk.sy USA:n sanelua ja pyr­kivät
nimenomaan taloudellisella
alalla riippumattomiksi. Tämä kchi-tyslaipumus
on selvä paitsi yllämai-.
Hiluissa myös Meksiskossa ja Chir
lessä, siis kaikissa latinalaisen Ame­rikan
päämaissa. Tämä toteamus
Port Arthurin
kuulumisia
Port Arthur. — Port Arthur —
Fort William jä piirin työväen uni-oiden
ammaUineuvoston edustajak­si
Montrealissa pidettävään Cana­dian
Labor Congressin edustajako­koukseen
valittiin viime viikolla
Norman Richards. Kokouksen eväs­tykset
edustajalle ilmaisivat tällä
kertaa yhtenäisyyttä, osoitti että
kylmän sodan routa on sulanut
yleisesti. Kaikkien alakomiteain va­linnassa
vasemmistolaiset esiteltiin
ensitilalla.
Unioiden edustaja keskusteluis­saan
lähtevät selvästi oikealla kau­nalta
suhtautumisessaan . nykyiseen
koneellistumiseen ja hylkäävät
AFL:n pääpomojen esitykset vas­tustamisesta.
Mutta uniot täällä
asettavat pääasiaksi teknillisen edis­tyksen
saavutuksista osan .vo'htami-scsta
työläisten hyödyksi.
Siksipä palkkojen korottamisen
puolesta taistelussa ori tämä suurin
kannust<ija. Ja kun tilastot osoitta­vat,
että.sodanjälkeisellä ajalla ovat
hinnat nousseet keskimäärin 2.5 pis­tellä
vuodessa, joka merkitsee mel­ei
tee tyhjäksi proamerikkalaislen kein 20 kertaa mainitun hintatason
i sotilaskaappausten mahdollisuutta t nousua.
sekä Argentiinassa että Brasiliassa! Toisekseen Järvieripäässä loimi-eikä
Chilessäkään, missä on : vien yhtiöiden voitot ovat nousseet
kuluneeen vuoden ajalla. Paperiteh-laal
ovat ticdoittaneet viime vuoden
voitoistaan ja jokaisessa tapauksessa
' Uhkaamassa" sosialistiseii presi­dentin
valituksi tulemisen "vaara'.
Tottelemattomiksi ovat muuttu­neet
myös latinalaisen Amerikan j numerot osciittaval nousua. Esim.
vaativat hdllelP''^^ joissa mm. ylioppilaat j Great Lakes Paper-yhtiön voitot
j ovat kautta linjan esiintyneet Pa j ovat yli kolmesataaluhatla korkeam-inaman
oikeuksien puolesta. Viralli-1 mat kuin edellisenä vuorina. Samaa
' sei la tasolla oppositio on vähäisera-! totesi Provincial Paper yhtiön tili-pää
multa sitäkin on, mm. Peru uh- raportti, joka julkaistiin itsenäisesti
kaa kansallistaa öljyn ja Kolombian emäyhtiön Abitibi Ppwer & Paper-
Lcslic Morris puhuu
Vancouverissa 9 pnä
Vancouver. — Canadan Kommu­nistipuolueen
kansallinen johtaja
Leslie Morris puhuu täällä ylei.se.ssä
puhetilaisuudessa mikä pidelään
Pender Auditoriumi.s.sa. 33!) Pender
kadulla; sunnuntaina helmikuun !)
päivänä alkaen kello 8 illalla.
Tämä on yksi niistä tilaisuuksista
joissa hän tulee puhumaan maa­kunnallisien
kommunistipuolueiden
kokouksi.ssa vieraille.s.saan useam­missa
läntisissä maakunni.ssa.
Mr, Morrisin pääpuhecn aiheena
on: "Hallituksen pitäisi loimia pom­mien
poistamiseksi Canadasta".
presidenUi Guillermo Leon Valen-via
ilmoitti jokin aika sitten, ettei
hänen maansa aio tunnustaa Hondu­rasin
ja Dominikaanisen tasavallan
äskettäin valtaan nousseita sotilas­junttia.
Presidentti arvosteli samas­sa
yhlcydcs.sä USAn omituista poli:
liikkaa: se sanoo irti diplomaatti­set
suhteet junttien ottaessa vallan
käsiinsä ja solmii ne uudelleen pa­in
viikon kuluttua. Tämä — Valen­cia
sanoi — on ristiriidassa pres.
Kennedy vainajan politiikan kanssa,
joka pyrki tukemaan demokraattis­ten
hallitusten muodostamista lati­nalaisessa
Amerikassa.
'Epävakaiseksi täysin uudella ta­valla
tekevät latinalaisen Amerikan
elämän laloudcllista riippumatto­muutta:
kansallistamista, maarefor­mia
ym. ajavat sissiliikkeet, joita
esiintyy varteenotettavana voimalli­sina
Nicaraguas.sa, Kolombiassa, Do-niinikaani.
sessa tasavallassa, Gualc
mala.ssa ja Costa Rica.ssa. Vähäisemr
min voimin, sissi- tai maanjakoliik-kecn
muodo.s,sa, on tällaista vasta­rintaa
m y ö s Peru.ssa, llondurasi.ssa,
K(|iia(lori.s.sa, Boliviassa ja . Para-guays.
sa.
Jos vielä mainitaan perinteellises­ti
demokraattinen Uruguay, joka
Chilen, Brasilian ja Meksikon ohel­la
käy kauppaa Kuuban, kanssa
USA:ta uhmaten, ei koko Etelä-
Amerikan mantereella ole ainoata­kaan
USAn sanclupoliliikkaan tai
.sen lukemiin junttiin tyytyväistä
maata.
yhtiön tileistä.
Useimmat paperiyhtiöt ovat en­nustaneet
lisääntyvän myyntimarfc-kinat
alkaneen vuoden ajalla. Sa­moin
puutavaran katkaisussa ja
ulosotossa.
Myöskin yhtiöt selittävät suorit­tavansa
voittojen uudelleen sijoitta­mista
tuotantotoiminnan laajenta­miseksi,
missä suurin huomio kiin­nitetään
koneelliseen uusimiseen.
Näihin seikkoihin viitaten työläis­ten
unioiden edustajat katsovat ole­van
selvää, että tulevissa neuvotte­luissa
työnantajain on vaikea väittää
kykenemättömyyttä palkkain koro­tukseen
tai muiden työehtojen kor­jaamiseen.
Siksipä näissä hetken
kysymyksissä lujiUuu työväen yhtä-näisyys,
koska palkkojen korottamir
sesta hyötyy kaikki työläisten
lyönansioista riippuvain elintason
säilyttäminen, sekä siten yleisen
ostokyvyn lisääntyminen auttaa ko­ko
paikallisen liikc-clämän elvyttä­mistä.
— ATH.
OIKEUDEN MAÄKÄVKSKSTÄ
KIRKKOON
Kahdeksan nuoria miestä, jotka
esiintyivät Joitakin aikoja sitten
Winnipegissa oikeuden edessä, mää­rättiin
käymään kirkossa joka.sun­nuntai
seuraavana kahden vuoden
aikana ja työskentelemään saman
kahden vuoden kuluessa viisi tuntia
kuukaudessa Nuorien miesten kris­tillisen
yhdistyksen palveluksessa.
PÄIVÄN PAKINA
CIA on "valtio valtiossa"
Pekka: - - A i l i , sano minkä arvoi­nen
minä olen?
A i l i : — Kulta pieni, sinä olet tie-l,
vsli ainakin miljoonan arvoinen
minulle!.
Pekka:—-Voisitko sinä antaa mi­nulle
hiukan siitä miljoonasta.
Yllämainitulla CIA-lyhennyksellä
tarkoitetaan, kuten tiedetään. Yh­dysvaltain
Central Intelligencc
Agencya eli keskusvakoilulaitosla,-
joka toimii maailmanlaajuisena lai­toksena.
Se on järjestänyt USAlle epä­miellyttävien
hallitusten kukistami­sia
monissa maissa, sellaisia sotaret
kiä kuin oli Sikojen lahdelle Kuu­baan
tehty hyökkäys ja monet muut
konnantyöt.
Nämä ovat yleisesti tunnettuja
tosiasioita. Vähemmän tunnettua
lienee kuitenkin se. että mainittu
vakoilujärjestö on ilmeisesti kehit
tynyt jo siksi valtavaksi mahtiteki­jäksi,
eli valtioksi valtiossa, joka te­kee
mitä tahtoo .sen paremmin hai-litiiksesta
kuin kongressistakaan
piittaamatta.
Viimeksimainittu seikka on ha­vahduttanut
senaattori Eugene (ei
siis tai^koita isiensä tykö mennyttä
Joe'a) McCarthya siinä määrin, et
tä hän julkaisi äskettäin yhdysval­talaisessa
The Saturday Evening
Postissa harvinaisen suorasanaisen
ja samalla varoittavan artikkelin,
jossa tosiasioihin nojaten kuvataan
CIAn vahiQgflllista toimintaa Yh­dysvaltain
hallituksellekin laval­lisesta
kansasta puhumattakaan.
Sen. McCarlhynkijJftituksessa "sa­notaan
mm.: "r-. . USAn kcskustic-dustelutoimisto
vihjailee kainosti,
että se on kaatanut ulkomaisia hal­lituksia,
myöntää rikkovansa kan-
^ i n v ä l i s i ä lakeja, pitää urotyönään
Eisenhowerin ja Hrushtshevin huip­pukonferenssin
karille ajamista.
Toisin sanoen . se on ottanut
itselleen näkymättömän hallituksen
luonteen, joka vastaa teoistaan vain
itselleen . .
"Äskeiset tapahtumat Etelä-Viet­namissa
nostavat esiin kysynvyksen
siitä, millä tavoin CIAn toiminta
.saattaa vaikuttaa USAn hyvin krii­tillisiin
asioihin. Syyskuun alussa
ilmoitettiin, että CIA jakeli varoja
— noin 3 miljoonaa dollaria vuosit
tain välittömänä pöydänalaisena
avustuksena — Diemin hallituksen
crikoiso.sastolle (ohranalle — K),
joka toimeenpani ratsioita budha-laisten
pagodoihin Saigonissa. Näi­tä
maksuja suoritettiin siitä huoli­matta,
että USAn hallitus esitti va­littelunsa
julkisesti näistä ratsiois­ta.
"Myös Laosissa on CIA toteutta­nut
politiikkaa, joka on ollut vas­takkaista
USAn valtiodepartmentin
viralliselle politiikalle . . . Elo-kuus.
sa 1960 kaadettiin (puolueetto­muutta
kannattavan) prinssi Sou
vanna Phouman hallitus ja kenraali
Nosavan nosti prinssi Boun Oumin,
tehottoman johtajahahamon, halli­tuksen
nimelliseksi johtajaksi. Kom­munistit
yrittivät ottaa maan hal­tuunsa.
Kenraali Nosavanin joukot
osoittautuivat taistelukyvyttömiksi
. . . K i i h k e i l l ä diplomaattisilla ma­nöövereillä
palautettiin hallitukseen
kesäkuussa 1962 prinssi Souvanna
Phouma . . .
"CIA väittää loimineensa mesta­rina
kommunistien vaikutuksessa
olleen Jacob Arbenc Guzmanin hal­lituksen
kaatamisessa Guatemalassa
1954. Tässä tapauksessa tulos epäi­lemättä
hyödytti USAta (!?), mut
ta kysyä sopii, onka CIA sopiva
elin tällaisille yrityksille . .
"Ehkä kaikkein mahtavin CIAn
aikaansaannoksista on U-2 tiedus­telukoneen
kehittäminen . . . V ä ­hää
ennen pres. Ei.senhowerin ja
pääministeri Hrushtshevin huippu­konferenssia
v. 19(>0 ammuttiin U-2
kone alais 1200 mailin päässä NL:n
rajojen sisäpuolella. Ensiksi me
kielsimme, että mikään koneistam­me
oli kateissa; sitten sanottiin vi­rallisessa
lausunnossa,, että yksi
meidän säätutkimuskoneistämme on
varmaan harhautunut kurssiltaan;
lopulta me tunnustimme ilmavakoi-lun
Ja puolustimme sitä välttämät
tömänä tekona maamme puolustuk-seJJÄ^.
. . Presidenttimme meni Pa­riisiin
. . . särkyneet munat kas­voillaan
. .
"Tiettyä on. että CIA ylpeili Si­kojen
lahden (Kuuban vastaisesta)
hyökkäyksestä . . . Sen suurin vir­he
oli se, että CLV ryhtyi omaval­taisesti
ilman presidentin ja kon­gressin
lupaa riiuodostamaan armci- '
jaa Yhdysvaltain maaperällä, :vaik-'
kakin sen joukot muodostuivat kuu­balaisilta
pakolaisista.
"(CIA) palveluksessa on nyt 14,-
000 henkilöä, niiden joukossa tie-dusteluarviointi-
sekä vakoilueks-
Perttejä, U-2 koneiden ohjaajia ja
salamurhaajia ."
Tällainen mahtitekijä on amerik-^
kalaisen senaattorin kuvauksen mu-'
kaan CIA, mikä on ilmeisesti val­tio
valtiossa ja kuten sanottu, "te­kee
mitä tahtoo", kuten klassillinen'
mijäritelmä näiltä tiimoilta kuuluu.
^ Känsäkoura.